PM SUOMEN MAAKUNTAJOHTAJIEN OPINTOMATKA MILANOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PM SUOMEN MAAKUNTAJOHTAJIEN OPINTOMATKA MILANOON 19.-22.9. 2006"

Transkriptio

1 Hannu Elo, Varsinais-Suomen liitto PM SUOMEN MAAKUNTAJOHTAJIEN OPINTOMATKA MILANOON Opintomatkan tarkoitus Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Italian aluehallintoon ja aluekehitykseen sekä EU:n rakennepolitiikkaan Lombardian maakunnassa ja kaupunkisuunnitteluun Milanon kaupungissa. Matkaan osallistui 18 henkeä, joista 14 oli maakuntajohtajia, 2 maakuntaliittojen muita päällikköjä sekä 2 Suomen kuntaliiton johdon edustajia. Delegaatiota johti maakuntajohtaja Juho Savo. Vierailu Lombardian maakunnan virastossa Tri Alberto Lugoboni (etu- ja sukunimen välissä viiva _ ) Tri Raffaele Verdelli. (samoin) Massimo Martinoli Anna Barone Fiorella Ferrario (samoin) Silvia Vaghi (samoin) Tri Lugoboni kertoi mm. seuraavaa: Italiassa maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen jäsenet valitsee kansa vaaleissa. Poliittisesti valittuja johtajia avustavat johtavina virkamiehinä eri toimialojen asessorit. Järjestelmä on ollut käytössä 35 vuotta. Maakunnat ovat sinä aikana kehittyneet nopeasti ja valtio on siirtänyt niille lisää tehtäviä. Varat toimintaan saadaan edelleen valtiolta. Maakunnilla on EU:ssa täysi toimivalta ja ne osallistuvat rakennerahasto-ohjelmiin autonomisesti. Maakunnan alapuolella on provinssi, jolla on myös oma presidentti ja hallituksen jäsenet. Italian kunnat ovat maailman vanhimpia, ne ovat syntyneet jo 1200 luvulla. Niillä ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin Suomen kunnilla. Kunnallisvaaleissa kansa valitsee pormestarin ja kunnanvaltuuston jäsenet. Kunnat eivät riipu maakunnista eivätkä provinsseista, vaan ainoastaan valtiosta. Niinpä kunnanjohtaja kantaa virallisissa tilaisuuksissa pitämissään nauhoissa Italian lipun värejä. Lombardian maakunnassa asuu yli 9 milj. asukasta ja se on Italian väkirikkain maakunta. Lombardia kuuluu Euroopan tiheimmin asuttuihin alueisiin ja sillä on korkea tuotantotaso, noin 20% koko Italian kansantuotteesta. Puolet väestöstä asuu vuoristossa eli yli 600 metrin korkeudella merenpinnasta lukien. Tuotantoalueet sijaitsevat tasankoalueilla. Lombardian maataloustuotanto on Italian runsain. Vuoteen 2013 asti maakunnan tavoitteet painottuvat maatalouteen. Massimo Martinoli edusti Lombardian maakunnan omistamaa kehitysrahastoyhtiö Finlombardaa, joka rahoittaa lähinnä PK yrityksiä. Toimintaan kuuluvat PK yritysten suunnittelun ohjaaminen, 1

2 teknologian siirto ja kansainväliset suhteet. Tärkeää on uusia infrastruktuurin suunnittelua ja saada innovatiivisia hankkeita. Elinkeinoelämän kehitystä ohjataan aikaisempia teollisuusalueita suurempiin alueyksikköihin, ns. meta-alueisiin (metadistricts) eli metaklustereihin. Metaklusterien avainkohtia ovat: - strategiset alueet (talous ja politiikka, yhteistyö teollisuuden sisällä), - tutkimus ja tuotekehittely (keskukset) - verkottuminen (teollisuus, tutkimus ja tuotekehittely, alihankinta) - johtavat teollisuusalat (veturit) Lombardian nykyisiä metaklustereita ovat - elintarvikealan biotekniikka - muu biotekniikka - muoti - muotoilu - uudet materiaalit Metaklusterissa etäisyys toimintapisteestä toiseen saa olla korkeintaan 100 km. Klusterien tavoitteina ovat: - taloudellinen suoritus- ja kilpailukyky - teollisuuden sekä tutkimus- ja tuotekehityskeskusten yhteistyö - verkottuminen PK yritysten, tutkimus- ja tuotekehityksen ja yliopistojen kesken - tulosten säilyttäminen ja jakaminen - tiedon, taidon ja innovaatioiden kasvu - Lombardian yritysten kasvava tärkeys kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla Klusterihankkeiden ehdotuspyynnön avainkohdat: Kumppanuus: Hanke: Rahoitustuki: Hankkeen kesto: Yritykset, T&K, yliopisto T&K, josta teollistamistuloksia enintään 50%, enint. 1 milj. euroa/hanke enint. 24 kk Klusterihankkeen tavoitteet: yhteinen hyöty alueelle ja sen teollisuudelle (tiedon levittäminen). On rahoitettu 55 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat 91 milj. euroa, siitä julkiset avustukset 41 milj. euroa. Rahoitus tulee valtiolta maakunnan budjettiin ja maakunta päättää vapaasti rahan käytöstä. Tänä vuonna tutkitaan, mitä klustereita on syntynyt. Vaikeinta mallin soveltamisessa on ollut kriteerien ja matemaattisen mallin määrittely, konkreettisen yhteyden luominen yritysten ja T&K keskusten välille ja patenttien rekisteröiminen. Suuria veturiyrityksiä ei ole onnistuttu rahoittamaan ja saamaan mukaan, PK -yrityksiä kyllä. Yrityksiä pyritään saamaan suuntautumaan enemmän liiketoiminta-ajatteluun. Suomalaiset totesivat kuvatun Lombardian järjestelmän suunnilleen samanlaiseksi kuin meillä, missä pääelementtejä ovat osaamiskeskusjärjestelmä, Triple helix yhteistyö ja pääklusterit. 2

3 Anna Barone Finlombardasta jatkoi alustamalla hankkeesta Infrastruktuurirahasto ja sen yhteys alueeseen. Hanke kuuluu päähankkeisiin. Siinä halutaan kehittää heikosti toimivia alueita. Kysymys on rahoitusvälineestä, joka käyttää EU-varoja, sekä avustuksia että lainoja, aluekehityksen edistämiseen. Vuosien tavoite 2 ohjelmassa oli useita toimenpidekokonaisuuksia, joihin käytettiin EAKR rahoitusta. Yleistavoitteena on aloittaa ja kannustaa kestävän kehityksen prosesseja, jotka pystyvät edistämään paikallista potentiaalia, työllisyyttä ja ympäristönsuojelua. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa ja yhteensä 22 toimenpidekokonaisuutta, joista tärkein on PK yritysten kilpailukyvyn edistäminen. Erityisesti tavoitellaan alueen kilpailukykyä sekä matkailuelinkeinon ja ympäristön kehittämistä. Ohjelma kattaa asukkaan perifeerisen vuoristoalueen eli 7% Lombardian väestöstä. Tavoitteena on rahoittaa erityisesti kehittymättömien alueiden infrastruktuurihankkeita. Lainat voivat kattaa 60% kokonaiskustannuksista. Ne ovat korottomia ja maksuaika voi olla 20 vuotta. Lopun 40% kattavat avustukset. Erityistavoitteena on pienten paikallisten investointien stimulointi ja infrastruktuuri-investointien edistäminen. Yhteistyöosapuolina toimivat mm. Lombardian maakunta, Finlombarda, paikalliset instituutiot, julkiset yhteisöt ja instituutiot jne. Kaiken kaikkiaan kysymys on verrattain perinteisistä tukijärjestelmistä. Olennaisia piirteitä ovat innovaatiotavoite, rahoituskeinoina sekä avustukset että lainat ja pyrkimys kerroinvaikutukseen. Keskustelussa todettiin, että Itä-Suomessa on käytetty samaa mallia, jolla on voitu rahoittaa infrastruktuuria. Italiassa tämän järjestelmän käyttöön saaminen v oli kuitenkin erittäin vaikeaa. Sen ansiosta on ollut paremmat yhteydet seutukunta- ja kuntatasoon. Italialaiset uskovat, että tulevalla rakennerahastokaudella voidaan uusienkin sääntöjen vallitessa soveltaa mallia ainakin PK yrityksiin. Tri Silvia Vaghi alusti rakennerahastojen ympäristöä koskevista päävirtauksista vuosina ja näköaloista vuosille PowerPoint esitys on toimitettu osallistujille matkan jälkeen sähköpostissa. Hannu Elo esitti ohjelmakoordinaattori Esa Högblomin valmisteleman PowerPoint esityksen Suomen tavoite 2 ohjelmista kaudella Keskusteltiin mm. naisten osuudesta yhteiskunnassa ja työelämässä. Italialaisia kiinnosti mm. naisten ajankäyttö eli miten paljon kuluu aikaa, ennen kuin nainen pääsee työpaikalle ja toisaalta takaisin kotiin. Keskusteltiin julkisen sektorin roolista päivähoidon, vanhustenhoidon, työn ja perheen välisen tasapainon ja tietoyhteiskunnan keinojen järjestelyissä. Todettiin ongelmat samantyyppisiksi. Raffaele Verdelli kiteytti näkemyksensä siitä, mikä uusissa ohjelmissa on tärkeää, seuraavasti: On käytettävä varoja siihen, mikä on jo saatu alulle. Työ kohdistuu Lombardiassa vuoristoalueiden sisäiseen yhteistyöhön ja yli rajojen ulottuvaan yhteistyöhön. Kiinnostaa myös, mitä yhteistyötä Suomi tekee yli rajojen, erityisesti alueiden välillä ja millaisia alueiden välisiä ohjelmia suomalaisilla on. Verdelli sanoi Lombardian olevan todella kiinnostunut yhteistyöstä. Esimerkiksi maakuntien väliset ja laajemmatkin yhteishankkeet ovat tervetulleita, innovaatio-ohjelmat kiinnostavat. Odotamme yhteydenottoa, sanoi Verdelli. 3

4 Vierailu Milanon kunnassa Arkkitehti Paolo Riganti Arkkitehti Paolo Simonetti Milanon kaupunkisuunnittelua ja asemakaavoitusta edustava arkkitehti Paolo Riganti kertoi, että Italiassa on 20 maakuntaa (regionia), 103 seutukuntaa (provinssia) ja kuntaa. Lombardiassa on 11 provinssia ja 1546 kuntaa. Milanon provinssissa on 188 kuntaa. Kunnat liittyvät saumattomasti toisiinsa, ei ole selvää rajaa. Malpensan lentokenttä sijaitsee noin 50 km:n päässä Milanon keskustasta, mutta matka sinne on jatkuvaa kaupunkiseutua. Metropolialue ulottuu Malpensasta ja Bergamosta Milanoon eli sen halkaisija on noin 100 km. Milanon metropolialueella asuu yli 6 miljoonaa asukasta. Milanon seutu on kaupungistunut voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Asutus on laajentunut suuresti. Asuminen Milanossa on hyvin kallista ja siksi ihmiset muuttavat ulospäin. Väestöntiheys on Milanossa yli 7000 asukasta/km2, kun se esim. Roomassa on noin 2500 asukasta/km2. Milanon ja sen metropolialueen väestö on kuitenkin vähentynyt vuodesta Koko provinssin väkiluku on puolestaan pysynyt jokseenkin ennallaan. Vuosina väkiluku kuitenkin kasvoi noin 60%. Väestö sijoittuu nykyään asumaan mm. junaratojen lähelle ja hyvään ympäristöön. Erittäin suuri kuntien lukumäärä ja tiheä kuntajako estävät kuitenkin Milanon kaupunkiseudulla ja provinssissa käytännössä tehokkaan aluesuunnittelun. Tieverkko on käytännössä pysynyt samana 1970-luvulta lähtien. On vaikea saada kuntia hyväksymään muutoksia. Lombardian maakunta päättää valtion rahoituksen käytöstä tiehankkeisiin. Vielä tarvittaisiin ulommat kehätiet, kehät 3 ja 4. Joka päivä Milanoon tulee ulkopuolelta noin ihmistä, joka on 2/3 Milanon asukasluvusta. Milanon vertailukohteita Euroopan kaupunkien joukossa ovat mm. München, Lyon ja Barcelona. Milanon keskustan täyttyminen johtaa jo keskustarakenteiden syntymiseen myös sen ulkopuolelle. Suunnittelu- ja rakennusosaston johtaja, arkkitehti Paolo Simonetti, kertoi esimerkkinä pienten ja keskisuurten alueiden suunnittelusta hylätyn teollisuusalueen, MonteCityn, uudesta käyttösuunnitelmasta. Alue sijaitsee 4,5 km päässä Milanon keskustasta, Piazza del Duomosta. Alue halutaan liittää myös suunniteltuun jatkuvaan vihervyöhykkeeseen. Alueen tonttitehokkuus on 0,65. Käytettävissä on noin 110 ha maata. Maa on saatavissa käyttöön julkisen sektorin ja yksityisten omistajien sopimuksella, hidasta ja hankalaa pakkolunastusta ei tarvita. Vanhojen teollisuusrakennusten runkoja voidaan säilyttää, mutta niiden käyttötarkoitus muutetaan. Rakennushankkeen rahoittaa yksityinen yhtiö. Arkkitehtuurin kannalta Milanossa on vaikea rakentaa, koska se on jo melkein täyteen rakennettu. Vanhan teollisuusalueen saneeraus tarjoaakin poikkeuksellisen mahdollisuuden. Tutustuminen Finpron toimintaan Milanossa Finpron toimistossa saatiin kuulla havainnollisia käytännön esimerkkejä suomalaisen viennin, mm. puutalojen viennin, edistämisestä Italiassa. 4

5 Vierailu Veronan provinssissa Provinssin presidentti Elio Mosele Maatalousjaoston puheenjohtaja, tri Dionisio Brunelli Maatalousosaston johtaja, tri Giorgio Baroni Alueen maatalouspolitiikka. Tri Laura Poggi Alueen teollisuusklusterit. Tri Isabella Ganzarolli Provinssin presidentti Elio Mosele kertoi Veronan provinssista. Provinssissa asuu lähes 1 milj. ihmistä yhteensä 97 kunnassa. Veronaa on aina pidetty Italian porttina Eurooppaan. Nykyään siellä yhtyvät yhteyskäytävät 1, 2 ja 25. Provinssin komea päärakennus oli 1400-luvulla valtakunnanneuvoston kokoontumispaikka ja Verona hallitsijasuvun asuinpaikka, jossa myös Dante Alighieri jossain vaiheessa asui. Verona liitettiin myöhemmin Venetsiaan. Mosele kertoi, että hänellä on läheinen henkilökohtainen suhde Suomeen ja Baltian maihin. Suomessa hän sanoi aistivansa yhteisön sivistyneisyyden ja korkean tason. Asessori Laura Poggi, jonka vastuualaan kuuluvat tuotantolaitokset ja tuotantoalueet, kertoi provinssissa olevan 11 tuotantoklusteria. Vuotuisilla asumismessuilla esitellään mm. huonekaluja ja muotoilua. Maatalousosaston johtaja, tri Giorgio Baroni, mainitsi Veronan provinssin asukasluvuksi ja pinta-alaksi km2. Provinssiin kuuluu noin puolet Garda-järvestä. Alueesta noin puolet on vuoristoa ja puolet tasankoa, alueen halkaisee joki. Alueella viljellään monia kasveja, kuten viiniä, oliiveja, riisiä, muita viljakasveja, parsaa, melonia, kukkakaalia, paprikaa, persikoita, omenoita, nektariineja, päärynöitä, marjoja, mansikkaa, kiwiä jne. Maaliskuussa pidetään Euroopan maatalousmessut, huhtikuussa viinimessut (Vintalia). Monilla provinssin tuotteilla on Euroopan alueellinen laatumerkintä (apellaatio). Maataloustuotannon vuotuinen arvo on 1,5 mrd. euroa, josta puolet tulee viljelystä, puolet karjataloudesta, jossa hoidetaan meilläkin tavanomaisia kotieläimiä. Maatalousyrityksiä on Viininviljelyn käytössä on ha ja vuoden sato on 220 milj. litraa. Alueella tuotetaan mm. Soave viiniä, joka on Italian eniten viety viini. Veronan muita laadukkaita viinimerkkejä ovat mm. Amarone ja Valpolicella. Maatalousosaston toimialaan kuuluu myös maatilamatkailun kohteiden hallinta. Tarkkailussa on 239 maatilaa (www.venetoagriturismo.it). Maatilamatkailun määritelmä edellyttää, että maatilan tuloista vähintään puolen on tultava maataloudesta, joten matkailuelinkeinon on oltava sivuelinkeino. Matkailijoille tarjottavista ruoka-aineista vähintään 60% on saatava omalta tilalta. Provinssi omistaa 14 ha:n koetilan, jolla tutkitaan eri lajikkeiden tuottavuutta. Tri Isabella Ganzarolli kertoi Veneton maakunnan ja Veronan provinssin tuotantoklustereista. Veneton maakunnassa on 46 tuotantoklusteria, joihin kuuluu 8000 yritystä ja yli työntekijää. Klusterit ovat kolmen viimeisen vuoden aikana saaneet maakunnalta 52 milj. euroa klusterien kehittämiseen. Veneton maakunta maksaa 40% hankkeiden kustannuksista. Esimerkkinä hän mainitsi termomekaniikan (ilmastointi, lämmitys) hankkeen, jonka puitteissa 268 yritystä teki Kiinanmatkan. 5

6 Tuotannon kehittämiseen on kohdistettu ponnistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana. Toimintakustannukset ovat olleet 67 milj. euroa, mistä Veneton maakunnan osuus on ollut 40%. Provinssin hallinnon tehtävänä on koordinoida klustereiden kehittämistä ja rahoitusta. Ganzarolli kuvaili lyhyesti seuraavia Veronan provinssissa toimivaa 12 klusteria: 1. Palveluinfrastruktuuri 268 yritystä työnt. Vienti 763 milj. e Hanke 67,3 milj.e 2. Marmori ja kiviteoll. 718 yritystä työnt. Vienti 508 milj. e Hanke 3,4 milj.e 3. Kenkäteollisuus 455 yritystä työnt. Vienti 581 milj. e Hanke 5,8 milj. e 4. Logistiikka yritystä työnt. Hanke 24,2 milj.e 5. Klassiset huonekalut yritystä työnt. Vienti 149 milj. e Hanke 13,3 milj.e 6. Graafinen teollisuus 818 yritystä työnt. Vienti 245 milj. e Hanke 5,1 milj.e 7. Elintarvikkeet yritystä työnt. Vienti 892 milj. e Hanke 33,1 milj.e 8. Viinintuotanto yritystä työnt. Vienti 441 milj. e 9. Tekstiilit ja vaateet yritystä työnt. Vienti 498 milj. e 10. Gardan matkailu yritystä työnt. 11. Puutarhaviljely yritystä 130 työnt. Vienti 323 milj.e 12. Tieto ja high tech yritystä työnt Vienti 21 milj. e (Työntekijämäärät taulukossa tarkoittavat ilmeisesti vain palkattua työvoimaa, eivät perheenjäseniä) Eniten Kiina-ilmiöstä on kärsinyt kenkäteollisuus. Vastalääkkeeksi esitetään innovaatioita ja tutkimusta ja mahdollisimman korkeaa laatua ( mahdollisimman sopivat kengät ). Myös tekstiili- ja vaatetusala on kärsinyt halpatuontimaiden tuotannosta. Huonekaluteollisuus aiheuttaa nykyään suurimpia ongelmia. Logistiikkaklusteri on ns. metaklusteri, joka toimii koko Veneton maakunnan alueella. Tässä kunnianhimoisessa hankkeessa neuvotaan yrityksiä logistiikkakysymyksissä. Elintarvikeklusteri on uusi avaus ja myös sillä on kunnianhimoiset suunnitelmat. Klusterin kokonaiskustannukset ovat 33 milj. euroa. Suurin hanke on kuitenkin palveluinfrastruktuurin hanke. Vierailu Masin viinitilalla Tri Dionisio Brunelli Tri Giorgio Baroni Elisa Micheletti Alessandra Vallenari Tutustuttiin Masi Agricola viinitilalla viinin valmistukseen ja varastointiin viinitilan omistajan ja hänen avustajiensa perusteellisella opastuksella. Vierailun järjesti ja tarjosi Veronan provinssin maatalousosasto. Informaation ohella saatiin nauttia Masi viinien maistelusta ja buffet pöydästä. Vierailu viinitilalla Serego Alighieri Tutustuttiin Serego Alighierin viehättävään viinitilaan, jonka toinen omistajasuku polveutuu runoilija Dante Alighieristä. Tilan rakennukset ovat pääosaksi 1800 luvulta. 6

7 7

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA87 Flash Eurobarometer (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Citizens' awareness and perception of EU regional policyfif D Minkä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Pöytäkirja 4/008 9 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 17.6.008 Aika tiistai 17.6.008 klo 9. 10.51 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 7:

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää Mikko Lehikoinen, Kesla OYj Metsäalan tulevaisuusseminaari 2: Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit 1.6.2004 Tampereen yliopisto, Pinni Brakennus, luentosali B 1100

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Yritysrahoituskatsaus 31.1.2014

Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Yritysrahoituskatsaus 31.1.2014 Yritysrahoituskatsaus 31.1.2014 Ritva Saarelainen Kalevi Pölönen Pekka Tahvanainen 31.1.2014 , yritysrahoitus 2013 MMM; EKTR; 0,09 M ; 0 % Tekes yritysrahoitus; 3,5 M ; 12 % Yhteensä 29,1 milj. MMM; EMR;

Lisätiedot

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit

Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Aika keskiviikko klo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu

Aika keskiviikko klo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu 9 Aika keskiviikko 15.3.2006 klo 10.05 11.55 Paikka Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, neuvottelutila Käpy Yliopistokatu 6, Joensuu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 2: Läsnäolijat.

Lisätiedot