Ympäristölautakunta Sivu 1 / 36. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs., Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:35-18:27 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen, saapui klo käsittelyn aikana Joni Vainikainen Ilkka Hirvelä Marika Visakova Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Jouni J. Särkijärvi Paula Karhunen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Maria Taipale Riina Kosonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 113 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ympäristölautakunnan seurantaraportti 10/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum 10 Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistusta koskevasta hakemuksesta 117 Lausunto Uudenmaan ELY -keskukselle Espoon 16 Kulmakorpi I -asemakaava-alueen louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 118 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, Kuusakoski 24 Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminnan lopettaminen ja toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Hyttimestarintie P. Tyllilä Linja Oy, linja-autovarikko, ympäristöluvan 29 myöntäminen 120 Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 30 ympäristökeskuksen viranhaltijoiden päätöksiin 121 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maria Taipale ja Riina Kosonen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan seurantaraportti 10/2014 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin 10/2014 ja ennusteen , tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa ja ennusteen sekä toteaa että, energiansäästötavoitetta ja ympäristökriteereitä koskevan sitovan tulostavoitteen toteutumista arvioidaan kokonaisuudessaan myöhemmin. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Ympäristökeskuksen tuloskortti, seuranta 10/ Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti 10/2014 ja ennuste Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuusto on päättänyt talousarviovuoden sitovista määrärahoista, tuloarvioista sekä Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvista vuoden 2014 tulostavoitteista. Tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat esitetään valtuuston hyväksyttäväksi lokakuun kuukausiraportin perusteella. Joulukuun lopun tilanteesta laaditaan ennakkotilinpäätös, jonka yhteydessä ei enää viedä poikkeamia valtuustoon hyväksyttäväksi. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan kuukausi- ja seurantaraportein. Ympäristölautakunta on käsitellyt elokuussa seurantaraportin I/2014. Kuukausiraportti tuodaan lautakunnalle tiedoksi seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus käsittelee lokakuun seurantaraportin ja valtuusto

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 36 Ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Tulostavoitteet ovat sitovia. Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit TargetorPro- järjestelmään. Tulostavoitteiden toteutuminen käsitellään lautakunnassa seurantaraportin yhteydessä. Tulostavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite (tyt): Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Sitova tulostavoite vuodelle 2014 (tyt) Edistetään toimenpiteitä CO 2 -päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuustoimintasuunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua. Mittari (tyt) CO 2 -päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energian osuus Toteutuminen (tyt) Tavoitetta arvioidaan kokonaisuudessaan myöhemmin. Toimenpiteitä on edistetty. Kaupungin ilmastoasioiden koordinaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti, ilmastotoimia ja ilmastoviestintäsuunnitelmaa on toteutettu. Kaupungin ilmastoasioiden priorisointityö on valmistunut. Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto vuodelta 2013: Kokonaispäästöt -1 % verrattuna vuoteen 2012 ja asukaskohtaiset päästöt - 2 % verrattuna vuoteen Tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta Ympäristökeskuksen tulostavoitteiden saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskejä. Käsittelyyn tulevien lupahakemusten määrä vaikuttaa tulotavoitteen toteutumiseen. Projektihankkeissa on varauduttu kahteen suurempaan hankkeeseen Espoon liito-oravaselvitykseen ja Gumbölenjoen kalatien kunnostukseen. Espoon liito-oravaselvityksen ensimmäinen vaihe on valmistumassa ja projekti on edennyt suunnitellusti. Gumbölenjoen kunnostus etenee toteutukseen vuoden 2015 puolella. Muilta osin tavoitteet toteutuvat. Tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan talousarviokirjaan merkittyjen tunnuslukujen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Yhteenveto ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutumisesta lokakuun lopun tilanteessa ja arvio koko vuoden toteumasta on liitteenä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 36 Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Toimintatulojen ja menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta Raportit on tulostettu lista-asian valmisteluaikataulusta johtuen Kirjanpidon tulosteet lokakuulta ovat käytettävissä Arvioinnin pohjana käytetty kirjanpidon toteumatieto on lähellä lopullista lokakuun toteumatietoa. Ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. 44 Ympäristölautakunta Ennuste Toteuma Toteuma-% euroa TP 2013 MTA / Toimintatulot Tuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt euroa, 98,6 %. Tulojen arvioidaan ylittyvän euroa ulkoisten maksutulojen ja sisäisten toimintatulojen osalta. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Toimintamenot Toimintatulot ,6 Toimintamenot ,0 Toimintakate ,5 Muutettu menoarvio on 2,680 milj. euroa. Menoja on kertynyt 2,036 milj. euroa, 76 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän euroa lähinnä projektihankkeista ja vesiensuojelutehtävistä. Henkilöstömenoihin on varattu 1,520 milj. euroa. Toteuma 1,249 milj. euroa, 82,2 %. Menot ovat kasvaneet 2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Määrärahaa arvioidaan säästyvän euroa. Keskushallinnosta on tehty määrärahasiirtoja Suomenlahtivuoden projektikoordinaattorin ja kesätyöllistettävien palkkamenoihin. Vakinaisen henkilöstön määrä lokakuun lopussa oli 26. Määrä on pysynyt samana edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ulkoisten palveluiden ostoon on varattu 0,757 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty 0,451 milj. euroa, 59,5 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän euroa. Asiantuntijapalveluihin on varattu 0,377 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty 0,178 milj. euroa 47,2 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän lähinnä projektihankkeista ja vesiensuojelutehtävistä. Muihin ostopalveluihin on budjetoitu Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,340 milj. euroa. Menoja

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 36 on kertynyt 0,240 milj. euroa, 70,5 %. Metsähallitukselta on tulossa lisäveloitus vuodelle Menojen arvioidaan ylittyvän euroa budjetoidusta. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu 0,134 milj. euroa. Toteuma on 0,120 milj. euroa, 89,1 %. Sisäisiin vuokriin on budjetoitu 0,207 milj. euroa. Toteuma on 0,180 milj. euroa, 87,3 %. Sisäisten menojen arvioidaan ylittyvän euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Määrärahaa säästyy vastaavasti ulkoisista toimintamenoista. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,849 milj. euroa. Toteuma on 1,488 milj. euroa, 80,5 %. Menojen arvioidaan ylittyvän euroa lähinnä henkilöstömenojen ja sisäisten toimintamenojen osalta. Tuloja arvioidaan kertyvän euroa. Villa Elfvikin menoihin on varattu 0,580 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,448 milj. euroa, 77,2 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän euroa lähinnä palkkamenojen osalta. Keskushallinnosta on tehty määrärahasiirtoja projektikoordinaattorin ja kesätyöllistettävän palkkaamiseen. Tuloja arvioidaan kertyvän euroa. Projektihankkeisiin on budjetoitu 0,140 milj. euroa. Menoja on kertynyt euroa, 41,4 %. Määrärahaa arvioidaan säästyvän euroa henkilöstömenoihin ja asiantuntijapalveluiden ostoon varattujen määrärahojen osalta. Vesiensuojelutehtäviin on varattu 0,110 milj. euroa. Menoja on kertynyt euroa 37,5 %. Asiantuntijapalveluihin varatuista määrärahoista arvioidaan säästyvän euroa. Ympäristölautakunnalla ei ole talousarvion investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti 10/2014 ja ennuste on liitteenä. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Ympäristölautakunta Sivu 10 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistusta koskevasta hakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/5870/04.08/2014): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoja Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta koskevasta hakemuksesta. Lausuntoja pyydetään mennessä. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy ottaa käyttöön biopolttoaineen Kivenlahden lämpökeskuksella. Raskaan polttoöljyn korvaaminen pelletillä on merkittävä toimenpide fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Espoossa. Kyseessä on olemassa oleva lämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon. Kivenlahden lämpökeskuksen käyttö viime vuosina on ollut melko vähäistä. Vuosiraporttien mukaan lämpökeskuksen käyntiaika on ollut 406 h vuonna 2013, 628 h vuonna 2012 ja 865 h vuonna Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen käyntiaika jatkossa on h/a. Kaukolämmön tuotanto on ollut 9,92 GWh vuonna 2013, 11,5 GWh vuonna 2012 ja 15,8 GWh vuonna Tulevaksi vuosituotannoksi arvioidaan 320 GWh. Laitoksen käytön arvioidaan siis selkeästi lisääntyvän. Lisääntyvä käyntiaika lisää laitoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kuten päästöihin ilmaan, toimintaan liittyvää liikennettä ja toiminnasta aiheutuvaa melua. Ympäristöluvan lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota siihen, että laitoksen käyntiajan kasvusta huolimatta

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 36 ympäristövaikutukset pysyvät vähäisinä. Hiukkaspäästöjen vähentämisen kannalta on oleellista, että sähkö- tai kuitusuodatin pidetään käyttökunnossa ja mahdollisten suodattimen häiriötilanteiden sattuessa tilanne korjataan nopeasti. Lausuntoa valmisteltaessa pyydettiin kannanottoja Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta, Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitokselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotossa todetaan, että lämpökeskus sijaitsee alueella, joka on Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Kivenlahden kehittämisaluetta. Länsiväylän pohjoispuolen osayleiskaavoitus pyritään käynnistämään vuoden 2015 alkupuolella. Tulevan metroaseman läheisyyden vuoksi alue on muuntumassa vähitellen asumispainotteisemmaksi. Lämpökeskuksen lähialueita koskevat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti metroaseman vaikutusalueen tiivistämistavoitteet. Länsiväylän eteläpuolella Ruukinmäen kohdalla on käynnistymässä Kivenlahden metroaseman lähiympäristön asemakaavoitus (Kivenlahdenpuisto, alue ). Alueelle suunnitellaan mm. asumista. Kivenlahden lämpökeskuksen toiminta ja polttoainemuutos eivät saa aiheuttaa uusille asuinalueille melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Voimassa olevassa asemakaavassa lämpökeskuksen eteläpuolelle on osoitettu paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kyseistä asemakaavan muutosta laadittaessa vuoden 2014 alkupuolella arvioitiin Fortumin lämpökeskuksen öljysäiliöiden suojaetäisyyksiä. Tuolloin Espoon ympäristökeskuksella tai kaupunkisuunnittelukeskuksella ei ollut tietoa, että öljyn käytöstä lämpökeskuksen polttoaineena ollaan luopumassa ja että laitoksella ollaan siirtymässä pelletin käyttöön. Polttoainemuutos ei saa johtaa suojaetäisyyksien kasvamiseen. Lämpökeskuksen toiminnan muutoksesta johtuvaa liikenteen lisääntymistä kaupunkisuunnittelukeskus ei pidä merkittävänä. Kaksi vaihtoehtoista ajoreittiä lämpökeskukselle helpottaa alueen liikennöintiä. Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitoksen kannanotossa esitetään, että sammutusjätevesien käsittely tai talteenotto voisi olla myös ympäristöluvassa lupamääräyksenä. Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Muilta osin Espoon ympäristölautakunnalla ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 36 Selostus Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro UUS-2008-Y No YS 1141). Toiminnanharjoittajan laatiman hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi on päivätty Kivenlahden lämpökeskuksen toiminta Kivenlahden lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna Lämpökeskus on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Lämpökeskuksessa on kaksi kattilaa (K1 ja K2), joiden polttoaine on raskas polttoöljy. Lämpökeskuksen toimintaa ollaan muuttamassa niin, että raskasöljykattilat muutetaan pellettikattiloiksi. Muutoksen jälkeen kattiloiden polttoaineteho on MW. Pellettikattiloiden polttoaineena käytetään puupellettejä ja -brikettejä sekä muita kuivattuja puupolttoainejakeita. Käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Suunnitelmien mukaan biopolttoaine otetaan käyttöön syksyllä Laitoksella on myös kolmas kattila (K3), jonka polttoaine on ollut kaatopaikkakaasu. Kaatopaikkakaasun tulo Kivenlahden lämpökeskukselle kuitenkin loppui alkuvuonna Kattila K3 myös rikkoutui alkuvuonna 2010, eikä kattilaa ole sen jälkeen enää käytetty. Nyt hakija ilmoittaa luopuvansa K3:n käytöstä kokonaan. Lämpökeskuksen käyttö viime vuosina on ollut melko vähäistä. Vuosiraporttien mukaan lämpökeskuksen käyntiaika on ollut 406 h vuonna 2013, 628 h vuonna 2012 ja 865 h vuonna Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen käyntiaika jatkossa on h/a. Kaukolämmön tuotanto on ollut 9,92 GWh vuonna 2013, 11,5 GWh vuonna 2012 ja 15,8 GWh vuonna Tulevaksi vuosituotannoksi arvioidaan 320 GWh. Laitoksen käytön arvioidaan siis selkeästi lisääntyvän. Laitosalueella sijaitsevat myös sähköllä kaukokylmää tuottava jäähdytyslaitos ja sen sähkönsaantia varmistavat kolme polttoaineteholtaan 2,5 MW:n varageneraattoria, joiden polttoaineena käytetään rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy varastoidaan 99 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä. Polttoainemuutoksen myötä laitosalueelle rakennetaan polttoaineen vastaanottoa varten katettu ja pölynsidontajärjestelmällä varustettu kippimonttu, kaksi 1000 m 3 :n siiloa (tai yksi 2000 m 3 :n siilo), kuljetin tai ruuvi pelletin kuljetukseen, vasaramylly biopolttoaineen murskaamiseksi, savukaasujen puhdistusta varten sähkö- tai kuitusuodatin sekä lentotuhkasiilo. Kattiloiden savukaasut johdetaan 82 m korkeaan piippuun. Raskaan polttoöljyn m 3 :n säiliö puretaan, ja sen kohdalle rakennetaan biopolttoaineen vastaanotto- ja varastointitilat. Vanhan 1000 m 3 :n öljysäiliön sisään rakennetaan uusi kevytöljysäiliö tai sitten vanha öljysäiliö varustetaan 110 %:n suoja-altaalla. Tässä öljysäiliössä tullaan varastoimaan lämpökeskuksen varapolttoaine.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 36 Vuosipäästöt ilmaan vuosina ovat olleet seuraavat: hiukkaset 0,3-1 t, NO x 9-22 t, ja SO t. Suunnitteilla olevien muutosten jälkeen laitoksen käyttö lisääntyy ja myös vuosipäästöjen arvioidaan kasvavan: hiukkaset 10 t, NO x 116 t ja SO 2 94 t. Päästötasot (mg/m 3 ) kuitenkin laskevat jokaisen päästökomponentin osalta. Hiukkaspäästöä vähennetään puhdistamalla savukaasut sähkö- tai kuitusuodattimella. Typenoksidipäästöjä vähennetään low-nox-polttimilla. Rikkidioksidipäästöt vähenevät, koska jatkossa polttoaine on vähärikkisempää kuin aiemmin käytössä ollut raskas polttoöljy. Polttoainemuutos ei lisää merkittävästi laitosalueen toimintojen aiheuttamaa melua, koska uudet laitteet (esim. vasaramurskain) sijaitsevat sisätiloissa ja seinärakenteet estävät melun leviämisen. Muodostuva jätemäärä kasvaa, koska jatkossa tuhkaa muodostuu enemmän kuin aiemmin. Tuhkaa arvioidaan muodostuvat noin 1200 t/a. Muodostuva tuhka on puutuhkaa, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää metsänlannoituksessa. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Polttoainemuutos lisää toimintaa liittyvää liikennettä. Autokuljetuksia laitokselle/laitokselta on arkisin 5-15 kpl/vrk. Laitoksen toimintaa ja päästöjä tarkkaillaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joka on hakemuksen liitteenä. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti pellettikattiloiden tulipesän lämpötilaa ja savukaasun happi- ja häkäpitoisuutta sekä lämpötilaa. Mittarit kalibroidaan kerran vuodessa. Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä vähintään kolme kertaa viikossa. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Polttoaineiden toimitus-, varastointi- ja käyttömääristä sekä ominaisuuksista pidetään kirjaa. Savukaasun puhdistusjärjestelmän toimivuutta seurataan. Kattiloiden savukaasujen typenoksidipäästöt ja hiukkaspäästöt mitataan kahdesti vuodessa käyttäen sitä polttoainetta, jota kattilassa tuolloin tyypillisesti käytetään. Laitoksella muodostuvan tuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta tarkkaillaan analysoimalla tuhkan laatua. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ympäristömelu mitataan vuoden kuluessa ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi. Varageneraattorien typenoksidi- ja hiukkaspäästöt on mitattu vuonna Niiden päästöt mitataan uudelleen vain jos varageneraattorien toimintaa muutetaan oleellisesti. Pyydetyt ja saadut kannanotot Lausuntoa valmisteltaessa pyydettiin kannanottoa Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto kokonaisuudessaan: - Lämpökeskus sijaitsee alueella, joka on Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Kivenlahden kehittämisaluetta. Kivenlahden Länsiväylän pohjoispuolen osayleiskaavoitus pyritään käynnistämään vuoden 2015 alkupuolella.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 36 Tulevan metroaseman läheisyyden vuoksi alue on muuntumassa vähitellen asumispainotteisemmaksi. - Lämpökeskuksen lähialueita koskevat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti metroaseman vaikutusalueen kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteet. Polttoainemuutos ei saa haitata näiden tavoitteiden mukaista maankäytön kehittämistä. - Länsiväylän eteläpuolella Ruukinmäen kohdalla on käynnistymässä Länsimetron jatkeen Kivenlahden aseman lähiympäristön asemakaavoitus (Kivenlahdenpuisto, alue ). Alueelle suunnitellaan mm. asumista. Polttoainemuutos ei saa aiheuttaa haittaa metroaseman ympäristön maankäytölle ja asemakaavoitukselle. - Lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole käynnissä muita asemakaavan muutoksia. - Voimassa olevassa asemakaavassa lämpökeskuksen eteläpuolelle on osoitettu 5000 k-m 2 paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kyseistä asemakaavan muutosta laadittaessa arvioitiin Fortumin lämpökeskuksen polttoöljysäiliöiden suojaetäisyyksiä. Polttoainemuutos ei saa johtaa suojaetäisyyksien kasvamiseen. - Ruukinmäen koillisrinteeseen on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu noin 4000 m 2 :n kokoinen alue koirien ulkoiluttamiseen (koirapuisto). Koirapuiston pysäköinti tapahtuu Ruukinmestarintien varressa. Polttoainemuutoksesta ei saa olla haittaa koirapuiston toiminnalle. - Ottaen huomioon alueen toiminnan teollisuusalueena, 5-15 ajoneuvon lisääntymistä ei voida pitää merkittävänä. Lenkkikatu mahdollistaa alueelle pääsemisen kahta eri reittiä joko Ruukintieltä tai Tiilenvalajantieltä. Tämä helpottaa alueella liikennöintiä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa, että se ottaa asiaan kantaa rakennuslupahakemuksen ja kemikaali-ilmoituksen yhteydessä. Kohteen luokitus tulee putoamaan kemikaalien vähäiseksi varastoinniksi, eli se on jatkossa pelastusviranomaisen valvottava asia. Pelastusviranomainen tulee kiinnittämään huomiota puupolttoaineen varastoinnin paloturvallisuuteen ja palokunnan toimintaedellytyksiin kohteessa. Lisäksi pelastusviranomainen tulee edellyttämään järjestelyjä sammutusjätevesien käsittelyä tai talteenottoa varten. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittää, että sammutusjätevesien käsittely tai talteenotto voisi olla myös ympäristöluvassa lupamääräyksenä. Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää kattiloille K1 ja K2 päästöraja-arvoja seuraavasti: biopolttoaine öljy mg/m 3 n (O 2 =6 %, kuiva savukaasu) mg/m 3 n (O 2 =3 %, kuiva savukaasu) rikkidioksidi typenoksidit

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 36 hiukkaset Raja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulosten keskiarvot eivät ylitä raja-arvoja. Valtioneuvoston asetuksessa 750/2013 (ns. pipo-asetus) ei määrätä olemassa olevien sähköä tuottavien hätäkäyttöyksiköiden savukaasupäästöjen raja-arvoista. Tämän perusteella hakija esittää, että varageneraattorien savukaasupäästöille ei aseteta raja-arvoja. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 16 / / / Lausunto Uudenmaan ELY -keskukselle Espoon Kulmakorpi I -asemakaava-alueen louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. ELY keskus on pyytänyt lausuntoa mennessä. ELY keskus on pyytänyt erikseen lausuntoa myös sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Hankealueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa, Kulmakorpi I. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueen louhimista teollisuus- ja toimipaikkarakentamiseen soveltuvaksi. Alueelle ei osoiteta asumista, vaan tavoitteena on työpaikka-alue, joka mahdollistaa teollisuus- ja varastointitilojen rakentamisen hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Lisäksi tavoitteena on, että ainakin osa alueen toiminnoista liittyy kierrätykseen ja jätehuoltoon, ja toiminta tukeutuisi Ämmässuon kaatopaikka-alueen toimintoihin. Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa teollisuuden ja varastoinnin aluetta. Se on menettänyt luonnontilansa jo 1980 luvulla, jolloin kaupunki vuokrasi suuren osan hankealueesta moottoripyörien maastoajo- ja motocrossradaksi. Alueen itäosassa, Kulmakorventien varrella on pienteollisuusalue, jossa toimii mm. betoniasema, jakeluasema kivenmurskaamoja ja yrittäjiä, joilla on alueella ulkovarastoja. Hankealueella on tehty jo asemakaavavalmistelua varten luontoselvityksiä. Näissä on tutkittu mm. liito-oravan, lepakoiden ja pesimälinnuston esiintymistä sekä kasvillisuutta. Liito-oravia, lepakoita tai arvokkaita luontokohteita ei löytynyt. Itäpuolella sijaitsevasta Kakarlammesta on tehty vuonna 2001 lampi- ja valuma-aluetutkimus. Tämän tavoitteena oli selvittää, aiheuttaako lammen eteläpuolelle sijoittuva Kulmakorven louhintahanke muutoksia lammen olosuhteisiin. Louhinnan ja murskauksen merkittävimmät haitat ympäristölle ovat melu ja pöly. Lisäksi räjäytysten tärinä ja ilmanpainevaikutus voivat tuntua laajallakin alueella. Lähin asutus hankealueelta sijaitsee alle 600 m etäisyydellä idän ja lännen suunnassa. Tällä etäisyydellä melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia tulee esiintymään, tästä on kokemusta läheiseltä

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 36 Kulmakorven louhinta-alueelta. Melua tullaan arvioimaan mallinnuksella. Myös pölypäästöjä pyritään ennustamaan mallinnuksella käyttämällä amerikkalaisen EPA:n (Environmental Protection Agency) päästökerroinmallia. Tärinän kohdalla määritellään tärinälle herkät alueet, joille toiminnan alkaessa voidaan sijoittaa tärinämittarit. Melu-, pöly- ja tärinämittauksesta voidaan määrätä toiminnan ympäristöluvassa. Louhinta ulottuu kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Alueen pohjavesiputkitietojen mukaan kalliopohjaveden pinnan taso on m, kun louhinnan taso tulee olemaan m. Lähialueella ei kuitenkaan ole kaivoja, joihin louhinta mahdollisesti vaikuttaisi. Kakarlammen pinnan taso on + 58 m ja lammen syvyys on alle 2 m ja pinta-ala 0,48 ha. Etäisyys hankealueelta lampeen on noin 500 m. Vaikutukset lammen olosuhteisiin tulee selvittää. Alueelta johdettavat pintavedet valuvat laskuojaa pitkin aluksi pohjoisen suuntaan Histan pelloille ja sieltä laskupuroa pitkin Nupurinjärven ja Dämmanin kautta Gumbölen- ja Mankinjokea pitkin Espoonlahteen. Louhokseen kertyvä vesi kerätään laskeutusaltaaseen, josta ne päästetään laskuojaan. Laskuojien ja purojen veden laatua tulee tarkkailla alueelle määrätyn vesien yhteistarkkailun puitteissa. Asukkaat ovat useissa asukasilloissa valittaneet, että sosiaalisia vaikutuksia ei selvitetä riittävästi. Asukkaat eivät osaa tuoda niitä esille omissa muistutuksissaan ja mielipiteissään. Näitä on pyrittävä selvittämään suorilla kontakteilla esim. asukastyöpajoissa. YVA laissa (468/1994) on säädetty, mitä vaikutuksia arvioinnissa tulee tarkastella. Ympäristölautakunta katsoo, että arviointiohjelmassa on esitetty ne asiat, jotka arviointiselostusta varten aiotaan selvittää. Arviointiselostuksessa tulisi ottaa kantaa myös siihen, edellyttääkö kalliopohjaveden alainen louhinta vesioikeudellista lupaa, jolloin louhinnan ympäristölupahakemus tulee toimitta aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kulmakorpi I YVA ohjelma Johdanto Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavaan hankkeeseen kuuluu Kulmakorpi I asemakaava-alueen kiviaineksen louhinta, louheen murskaus ja kuljetus. Hankkeen tavoitteena on mahdollista Kulmakorpi I - asemakaava-alueen rakentaminen asemakaavaehdotuksen mukaisesti

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 36 työpaikka-alueeksi. Kaava-alueen, joka samalla on YVA -menettelyn hankealue, kokonaispinta-ala on noin 68 ha, josta louhitaan enimmillään 39 ha (noin 57 %). Kaava-alueen kokonaisrakentamisoikeus on kem 2 ja aluetehokkuus on ea = 0,25. Alueella on yksityisiä maanomistajia, joiden rakennetut kiinteistöt osoitetaan asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kuva 1. Kulmakorven asemakaava-aleen hankealue Ämmässuontien ja Kulmakorventien välillä. Ympäristövaikutusten arviointia koskevan asetuksen mukaan arviointi on tehtävä kiviaineksen otosta, kun louhinta-alueen pinta-ala ylittää 25 ha. YVA -arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa laaditaan arviointiohjelma, jossa esitetään, mitä ympäristövaikutuksia tullaan selvittämään. Toisessa vaiheessa tehtyjen selvitysten perusteella laaditaan arviointiselostus, missä esitetään tiedot alueen luonto- ja ympäristöolosuhteista, suunnitellun toiminnan vaikutukset, arvio merkittävistä päästöistä ja tarvittavista seuranta- ja vaikutustarkkailuista tulevan toiminnan aikana. Espoon kaupungin lausuntoa on pyydetty mennessä. YVA ohjelma on tämän asian oheismateriaalina. Ympäristövaikutusten arvioinnin vaiheet Arviointiohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen päävaiheeseen. Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tehdään arviointiohjelma. Se on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 36 Arviointiohjelmassa esitetään lisäksi perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikataulusta. Valmistuneesta arviointiohjelmasta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville. Nähtävillä oloaikana voi arviointiohjelmasta jättää yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mielipiteitä. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle. Tässä yhteydessä varmistuu ympäristövaikutusten selvitys- ja arviointityössä tarvittava laajuus. Arviointiselostus Arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseen. Selostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto, arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Lisäksi selostuksessa kuvataan arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet. Arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan alueen lehdissä ja selostus asetetaan nähtäville. Nähtävillä oloaikana viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan elinkeino-, liikenneympäristökeskukselle. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävillä olon päättymisestä. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa ja lupamenettelyssä. Arvioitavat vaihtoehdot Vaihtoehto VE0: hanketta ei toteuteta, kalliota ei louhita, asemakaavaa ei toteuteta; Vaihtoehto 1: kalliota louhitaan n. 39 ha, louhinnan kokonaismäärä noin 2,3 milj. m 3 ktr (noin 6,2 milj. tonnia), louhinta kestää 3-6 vuotta; Vaihtoehto 1A: kalliota louhitaan n. 39 ha, louhinnan kokonaismäärä noin 2,3 milj. m 3 ktr (noin 6,2 milj. tonnia), louhinta kestää 6-10 vuotta. Kyseessä on rakennettavan teollisuus- ja toimistorakennusalueen louhinta siten, että se soveltuu rakennuspohjaksi sekä pysäköinti- katu- ja liikennealueeksi. Sen vuoksi vaihtoehdoiksi on jäänyt vain louhinnan teko lyhyemmän (käytössä kaksi murskainta) tai pidemmän (käytössä yksi murskain) ajanjakson kuluessa. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tutkitaan hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 36 - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; - luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä - edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Arviointi ja menetelmät Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Hankkeen vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen tarkastellaan ottotoiminnan näkökulmasta siten, että arvioidaan ottotoiminnan soveltuvuus nykyiseen ja tulevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneyhteyksiin sekä tiedossa oleviin tuleviin rakentamisalueisiin. Arvioinnissa tarkastellaan myös, miten suunnittelualueelle asetetut erilaiset tavoitteet voidaan ottaa huomioon. Lähtökohtina ovat alueen kaavatilanne sekä tulevat maankäyttöstrategiat ja suunnitelmat. Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt ja siinä tullaan esittämään alueen muuttamista teollisuusja varastokäyttöön ottotoiminnan päätyttyä. Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön. Hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista, jotka voivat aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa, kutsutaan sosiaalisiksi vaikutuksiksi. Sosiaaliset vaikutukset voivat aiheutua muiden vaikutusten kautta välillisesti tai kohdistua suoraan ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen. Esimerkkejä suorista ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista ovat mm. pelko, huoli, melu tai muu asuinviihtyvyyden heikkeneminen. YVA -menettelyn aikana tullaan tarkentamaan alueen nykytilanteen kuvausta ja määrittelemään alueen herkkyystasoa yhdessä osallisten kanssa. Osallisten kanssa keskustellaan myös hankkeen lähialueilla asuintai toimintaympäristössä tärkeiksi koetuista asioista niin asumisen kuin virkistyskäytön osalta, näiden nykytilasta sekä näkemyksistä hankkeen vaikutuksista näihin. Vaikutukset ihmisten terveyteen. Hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen ilmenevät melu-, tärinä- ja ilmanlaatuun kohdistuvissa vaikutuksissa. Arvioinnissa vaikutusten suuruutta verrataan raja- ja ohjearvoihin. Vaikutukset liikenteeseen. Kiviaineksen ottotoiminta aiheuttaa Kulmakorven ympäristössä raskaan liikenteen kuljetuksia, joita on koko ottotoiminnan ajan. Kuljetusten määrä lasketaan ottosuunnitelman kuutiomäärien perusteella, minkä pohjalta arvioidaan kuljetusten tiheys. Lisäksi arvioidaan kuljetusmäärien ajallista vaihtelua. Liikenne-ennuste luodaan nykyliikennemäärien pohjalta. Ennusteessa otetaan huomioon liikenteen yleinen kasvu ja ympäröivän alueen kehitys tarkasteltavan ajanjakson ajalta. Tarkastelujen avulla voidaan arvioida, kuinka nykyinen tie- ja katuverkosto kestää liikennemäärän kasvun.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 36 Meluvaikutukset. Louhinnan meluvaikutukset selvitetään mallintamalla laskennallisesti eri toimintojen synnyttämän melun leviäminen ympäristöön. Melulaskennoissa huomioidaan kaikki louhinnan melua synnyttävät toiminnot, kuten panostusreikien poraus, murskauslaitos, kaivinkoneet, kuormauskoneet sekä louheen kuljetus työmaateitä pitkin. Melutarkastelut tehdään louhintasuunnitelman mukaisissa tilanteissa ja melua tarkastellaan useissa louhintavaiheissa. Melumallinnuksen tulokset esitetään sekä ilman melusuojaustoimenpiteitä, että näiden kanssa. Tärinävaikutukset. Arviointiselostuksessa kuvataan, missä työvaiheissa ja minkä tyyppistä tärinää syntyy, mitä vaikutuksia tärinällä on, mitkä ovat voimassaolevien ohjeiden mukaiset tärinän ohjearvot, miten louhinnan tärinävaikutuksia mitataan, miten louhinnan ärinävaikutuksia voidaan lieventää sekä miten tärinän vaikutuksia on tarkoitus tarkkailla jatkossa. Kiviainestoiminnasta ympäristöön aiheutuva tärinä arvioidaan laskennallisesti kiviainesoton määrien sekä louhinta-alueen kallioperän ja ympäristön maa- ja kallioperätyyppien perusteella. Päästövaikutukset. Hankkeen vaikutuksia ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat pölypäästöt maa-ainesten käsittelystä (pintamaan poisto, kallion louhinta, louheen murskaus) sekä kuljetusliikenteestä ja toiminnan edellyttämien työkoneiden ja kuljetusliikenteen pakokaasupäästöt. Pakokaasupäätöistä merkittävimmät vaikutukset ovat kasvihuonekaasupäästöillä ja pienhiukkasilla. Pitoisuus- ja vaikutusarviot tehdään asiantuntija-arviona kohteen erityispiirteet huomioiden ja hyödyntäen aiheesta julkaistua kirjallisuutta sekä aiempia kokemuksia vastaavista kohteista. Arvioinnin kohteena ovat lähimmät häiriintyvät kohteet, kuten alueen virkistyskäyttäjät ja lähiasutus. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan ilmanlaatuun vaikuttavien päästöjen ohje- ja raja-arvot sekä mahdolliset terveysvaikutukset hankealueen lähiasukkaille. Hankeen ottoaluetta lähinnä olevat asuinalueet ovat noin 600 metrin päässä Histassa ja Arkiniityssä. Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset maa- ja kallioperään. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään olemassa olevan tiedon perusteella rakoilua ja heikkousvyöhykkeitä, joiden perusteella arvioidaan riskejä haitta-aineiden kulkeutumiseen onnettomuustilanteissa lähialueen maaperään. Kallion vedenjohtavuuden selvittämiseksi tehdä vesimenekkikokeita kairauksin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Arviointiselostuksessa esitetään hankealueen ja sen lähiympäristön mahdolliset pilaantuneet maa-alueet sekä näiden mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet ja vaikutukset ottotoimintaan. Vaikutukset pohjaveteen. Pohjavesivaikutuksien arvioinnissa käytetään lähtötietoina suunniteltuja ottotasoja, oton vaiheistusta sekä olemassa olevia pohjavesi-, maaperä- ja kallioperätietoja. Hankealueen läheisyydessä on tehty kaivokartoituksia alueen muiden hankkeiden yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin yhteydessä alueen eteläosaan

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 36 asennetaan 1-2 kpl uusia kalliopohjaveden havaintoputkia. Uusien havaintoputkien avulla varmistetaan pohjaveden pinnantaso hankealueen eteläosassa ja niitä voidaan hyödyntää hankkeen pohjavesivaikutuksien tarkkailussa. Arvioitavia vaikutuksia ovat vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuksiin, virtaussuuntiin ja laatuun. Lisäksi tarkastellaan toimintojen mahdollisia vaikutuksia yksityiskaivoihin. Vaikutukset pintavesiin. Louhinnan aiheuttamat vaikutukset alueen pintavesiin arvioidaan mm. selvittämällä hankkeen aiheuttamia muutoksia alueen vedenjakajiin ja muodostuviin pintavesien määriin ja laatuun. Erityisesti arvioinnissa kiinnitetään huomiota Gumbölejoen alajuoksun vedenlaatuun, koska alajuoksulla on vedenottolaitos. Pintavesiin kohdistuvaa vaikutusta arvioidaan sadanta- ja valuntatietojen, alueiden pinta-alatietojen sekä yleisesti ottotoiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Kulmakorpi I asemakaava-alueelle tullaan laatimaan hulevesien hallintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on lieventää maankäytön muutoksista alueen vesitasapainolle ja alueelta pois johdettavien hulevesien laadulle aiheutuvia muutoksia ja haittoja. Vesieliöstöön kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan veden laadullisten ja määrällisten muutosten pohjalta. Arviointi tehdään asiantuntijatyönä. Vaikutukset kasvillisuuteen. YVA:ssa vaikutukset kasvillisuuteen arvioidaan tarkastelemalla olemassa olevia tietoja kasvillisuuden nykytilasta ottoalueella sekä toiminnan vaikutusalueella. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan alueelta häviävien luonnonalueiden lisäksi reunavaikutukset, eli alueen maastonmuotojen, vesitalouden ja tuuliolojen muutosten mahdolliset vaikutukset myös lähiympäristön kasvillisuuteen. Vaikutusalueena tarkastellaan koko aluetta, jolla vesitalouden muutokset ovat mahdollisia, tai jolle leviää ottotoiminnasta aiheutuvia kasvillisuuteen mahdollisesti vaikuttavia vaikutuksia. Vaikutukset eläimistöön. Alueella ei ole tavattu uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja. YVA:ssa arvioidaan yleisesti alueen muutoksen vaikutusta alueen lajistoon ja soveltuvuuteen eri lajien elinympäristöksi. Myös ottoalueen ulkopuolelle ulottuvat vaikutuksen, kuten melu pöly ja tärinä, sekä vaikutukset ympäristön vesitalouteen otetaan huomioon. Hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole tiedossa liitooravahavaintoja. YVA:ssa huomioidaan lähimmät tunnetut liito-oravaalueet ja tiedossa olevat lajille soveltuvat alueet ja arvioidaan alueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten, kuten melun, pölyn ja tärinän mahdolliset vaikutukset alueille. Vaikutukset suojelualueisiin. Ainoa hankealueen läheisyyteen sijoittuva luonnonsuojelualue on sen itäpuolella sijaitseva Kakarlammen luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueelle kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa huomioidaan ottotoiminnan aiheuttamat muutokset ympäristön maastossa ja vaikutusten mahdollinen ulottuminen luonnonsuojelualueelle. Vaikutuksia voi syntyä mm. vesitalouden muutoksista tai reuna-alueen suojapuuston häviämisestä ja maastonmuotojen muutoksista.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 36 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva. Maisemakuvan kannalta oleellisia tekijöitä hankealueella ovat mm. avoimet ja sulkeutuneet maisematilat, reunavyöhykkeet, maisemavauriot ja näkymät. Näkyvyysanalyysillä selvitetään alue, jolla muutokset tulevat olemaan havaittavissa, sekä mahdolliset siluetin muutokset kaukomaisemakuvaan. Kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. Arviointityön aikana tarkistetaan tiedot kulttuurihistoriallisista kohteista Suomen ympäristökeskuksen sekä Museoviraston paikkatietoaineistoista ja arvioidaan niihin kohdistuvat vaikutukset. Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa Selostusvaiheen arvioinnissa otetaan huomioon yhteisvaikutukset, joita muodostuu hankealueen vieressä sijaitsevien toimintojen (jätteenkäsittelykeskus, kiviaineksen otto ja maanvastaanotto) sekä arvioitavana olevan hankkeen kesken. Tällaisia voivat olla mm. vaikutukset pintavesiin, pohjavesiin, liikenteeseen ja meluun. Vaikutusten seuranta Ympäristövaikutusten arviointityön lopuksi selvitetään, onko alueella kohteita, joihin kohdistuu niin merkittäviä tai niin vaikeasti ennustettavia vaikutuksia, että niiden tarkkailu edellyttäisi seurantaohjelman laatimista. Kiviaineiston otto- ja murskaushankkeissa tarkkaillaan yleensä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin sekä melu- ja pölypäästöjä. Arviointimenettelyn aikataulu Arviointiohjelma on nähtävillä Ohjelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin Arviointiselostus valmistunee huhtikuussa 2015 ja yleisötilaisuus pidetään touko-kesäkuussa. Selostuksen nähtävillä oloaika on suunnitelman mukaan touko kesäkuussa Arviointi päättyy yhteysviranomaisen Uudenmaan ELY - keskuksen lausuntoon arviointiselostuksesta syyskuussa Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, kirje

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Ympäristölautakunta Sivu 24 / / /2011 Ympäristölautakunta Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminnan lopettaminen ja toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Hyttimestarintie 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 219/2014/1, dnro ESAVI/125/04.08/2014, joka koskee Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminnan lopettamista ja toimintaa koskevan ympäristöluvan raukeamista. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään tarkistanut Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen ympäristöluvan lupamääräykset. Kuusakoski Oy:ssä on tämän jälkeen päätetty toimipisteen toiminnan lopettamisesta, ja tuotanto lopetettu vuonna Kuusakoski Oy on toimittanut aluehallintovirastolle toiminnan lopettamissuunnitelman, josta Espoon ympäristölautakunta on antanut lausunnon. Lautakunta antoi samalla lausunnon kaupunginhallituksen puolesta. Aluehallintovirasto antoi toiminnan lopettamista ja ympäristöluvan raukeamista koskevan päätöksen nro 219/2014/1, dnro ESAVI/125/04.08/2014. Päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. Päätös löytyy aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelusta asian hakusanalla hyttimestari. Laitos sijaitsee Vanttilassa kiinteistöllä osoitteessa Hyttimestarintie 1. Laitoksella on vastaanotettu, varastoitu, kuivattu, jauhettu, sekoitettu ja pelletöity kupari-, nikkeli-, sinkki-, tina- ja hopeapitoisia suotopuristinsakkoja ja pölyjä. Kiinteistöllä on aikaisemmin, noin vuosina toiminut Kampalanka Oy ja vuosina Suomen Sinkkivalko Oy. Kuusakoski Oy osti sinkkivalkotuotannon, jota jatkettiin vuosina Kiinteistöllä on lisäksi ollut vuokralaisena mm. Ammus-Sytytin Oy, sähkökemiallista pinnoitusta tekevä yritys, taidevalimo, puusepänyritys ja kuorma-autokorjaamo.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 36 Aluehallintoviraston päätös Aluehallintovirasto hyväksyi lopettamissuunnitelman. Samalla aluehallintovirasto päätti, että toimipistettä koskeva vuoden 2004 ympäristölupa sekä lupamääräysten tarkistamisesta vuonna 2012 annettu päätös raukeavat. Aluehallintovirasto antoi päätöksessään toiminnan lopettamista koskevia määräyksiä. Määräykset koskevat toimenpiteiden aikatauluja, jätteiden poistoa, maaperän puhdistamista, kaivo- ja pohjavesien tarkkailua vuosina sekä toimenpiteiden raportointia. Päätöksessä on sovellettu aikaisempaa ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000) ja niiden mukaista pykälänumerointia, koska asia on tullut vireille näiden säädösten voimassa ollessa. Määräyksen 1 mukaan jätteet ja jätekasat on poistettava kiinteistöltä mennessä. Yhteenveto siihen mennessä suoritetuista toimenpiteistä on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisille mennessä (määräys 8). Määräyksen 4 mukaan kiinteistön maaperä on puhdistettava. Tätä koskeva suunnitelma aikatauluineen on mennessä esitettävä Uudenmaan ELY-keskukselle, joka voi tarkemmin määrätä puhdistamistoimenpiteistä. Määräystä on perusteltu mm. maaperän korkeilla metallipitoisuuksilla sekä kaivovesien ja pohjavesien epäpuhtauksilla, mikä osoittaa haitallisten aineiden voivan kulkeutua syvemmälle maakerroksiin ja alueen ulkopuolelle. Ympäristöä pilaava toiminta ei jatku kiinteistöllä eikä ole perusteltua jättää kiinteistöä puhdistamatta. Puhdistamisen laajuus määräytyy mm. kiinteistön tulevan käytön mukaan. Tämän vuoksi kiinteistön maaperä tulee puhdistaa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti ja kiinteistön tuleva käyttö huomioon ottaen. Määräyksen 5 mukaan kiinteistöllä tapahtuvasta maaperän kaivusta on tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi ELY-keskukselle. Päätöksen kohdassa vastaus lausuntoihin ja yksilöityihin vaatimuksiin on todettu, että Espoon ympäristökeskuksen lausunnossaan esiin nostamat lisätutkimustarpeet ja puhdistettavan alueen rajaustarpeet tulevat otetuksi huomioon alueen puhdistamista koskevassa ELY-keskuksen päätöksessä. Ympäristölautakunta huomautti lausunnossaan, että toimintakiinteistö on osin kaavoitettu puistoksi. Kuusakoski Oy totesi päätöksessä selostetussa vastineessaan, että Kuusakoski Oy ei ole kunnostamassa aluetta puistoalueeksi, koska alueen nykyinen käyttö on teollisuusaluetta. Kunnostussuunnitelma laaditaan, kun alueen tuleva maankäyttö on selvillä. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan maaperän puhdistamista koskevissa ELY-keskuksen päätöksissä säännönmukaisesti huomioidaan kaavoitus ja alueen tuleva käyttötarkoitus. Jos pilaantuminen on levinnyt toimintakiinteistön ulkopuolelle, päätöksissä annetaan myös niitä alueita koskevia määräyksiä. Kun otetaan huomioon myös edellisissä

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 36 Päätöshistoria Ympäristölautakunta kappaleissa selostettu, puistoalue tulee huomioitua tarvittavalla tavalla aluetta puhdistettaessa. Päätöksessä on paikoin käytetty Espoon ympäristölautakunnasta virheellisesti nimitystä Espoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta. Virhe ei vaikuta päätöksen toteuttamiseen. Kuusakoski Oy on vastineessaan vastannut Espoon ympäristölautakunnan esille tuomiin asioihin. Kiinteistö ei mm. tule toimimaan Kuusakoski Oy:n Lasihytti 4:n toimipisteen varastona. Maanalaisia öljysäiliöitä ei ole, ja maanpäällisille öljysäiliöille tehdään vaadittavat toimenpiteet. Ympäristölautakunnan lausunto on huomioitu päätöksessä. Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Kuusakoski Oy:n Hyttimestarin toimipisteen toiminnan lopettamissuunnitelmasta, dnro ESAVI/125/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Kiinteistön maaperä on puhdistettava pilaantuneiden maiden kunnostamista valvovan viranomaisen, Uudenmaan ELY-keskuksen valvonnassa. Puhdistaminen on tarvittaessa ulotettava naapurikiinteistöille. Puhdistamisen viivästymisestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä asukkaille. Haitta-aineille altistumisen ja haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksi piha-alue on tarvittaessa asfaltoitava ja sadevesiviemäröitävä ennen maaperän puhdistamista riippuen kiinteistön käytöstä ja kunnostuksen aikataulusta. On huomattava, että sinkin pitoisuudet ovat maaperässä paikoitellen erittäin korkeita (kertaluokkaa mg/kg). Kuona- ja koksikasat sisältävät haitta-aineita, joten niiden esitetty poisto ennen maaperän kunnostamista on perusteltua. Maaperän kunnostamisen yhteydessä on syytä tutkia romahtaneen sadevesilinjan mahdollisesti aiheuttama pilaantuneisuus. Koekuopissa havaittiin liuottimen hajua, joten liuottimet on tutkittava maaperän kunnostamisen yhteydessä. Koska alueella on ollut ajoneuvoliikennettä, korjaamotoimintaa ja mahdollisesti maanalaisia öljysäiliöitä, maaperän öljyhiilivetypitoisuudet on tutkittava maaperän kunnostamisen yhteydessä. Rakennuksia purkaessa tulee huomioida rakenteisiin kuten ilmanvaihtokanaviin ja viemärilinjoihin kertyneet haitta-aineet. Lautakunta huomauttaa, että kiinteistö ei kokonaan säily teollisuuskäytössä. Toimintakiinteistö on asemakaavassa valtaosaltaan teollisuusrakennusten korttelialuetta asemakaavamerkinnällä TT-1 (kuva 1). Kiinteistön pohjoisosa on kuitenkin asemakaavassa puistoa asemakaavamerkinnällä VP (kuva 1). Espoon kaupunki hankkii itselleen

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 36 toimintakiinteistölle ja muille kiinteistöille sijoittuvat puistoalueet, mistä tarkempia tietoja saa Espoon kaupungin tonttiyksiköltä. On huomattava, että pilaantuneisuus voi kohdistua myös kiinteistön nykyisten rajojen ulkopuolella sijaitsevalle puistoalueelle kuten Espoonjoen vesialueelle. Tämä maa-alue sijoittuu kiinteistön nykyisen rajan ja Espoonjoen väliin ja on tällä hetkellä yhteisomistuksessa (kuva 1). Ympäristölautakunta katsoo, että puistoksi kaavoitetulla alueella on maaperän puhdistustarpeen arvioinnissa ja puhdistustavoitteessa noudatettava PIMA-asetuksen (214/2007) alempia ohjearvoja. Lautakunta lisäksi tiedottaa, että kiinteistön luoteisosaan, TT-1 -alueelle, on merkitty käyttöoikeusrajoitus maanalaista johtoa varten (kuva 1). Kuva 1. Kiinteistön rajat asemakaava- ja kantakartalla, Hyttimestarintie 1. Espoon ympäristötoimisto on 1980-luvulla havainnut, että silloisen sinkkivalkotuotannon läheisyydessä oli runsaasti valkoista pölyä. Mahdolliset maanalaiset öljysäiliöt on syytä esitetyn mukaisesti poistaa vuoden 2014 kuluessa. Puhdistamattomat öljysäiliöt on puhdistettava ennen maaperästä nostoa. Öljysäiliöiden poistosta on ilmoitettava Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Havaituista öljyllä pilaantumisista on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lautakunta ehdottaa, että aluehallintovirasto selvittää, missä määrin kiinteistöä voi käyttää Kuusakoski Oy:n Kauklahden palvelupisteen (Lasihytti 4) varastointipaikkana. Jos varastointi on laajaa ja pitkäaikaista, toiminta olisi huomioitava Kauklahden palvelupisteen ympäristöluvassa. Lautakunta muistuttaa, että asemakaavamääräyksen mukaan korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Kortteliin saa sijoittaa asuinhuoneistoja vain kiinteistön hoidon tai laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Toiminnan