Bertta Aspfors. Tietomatkat

Transkriptio

1 Bertta Aspfors Tietomatkat

2 Tietomatkat Bertta Aspfors Kuvat: 95 % B. Aspfors Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN

3 Sisältö Kirjoittaja... 8 Saatesanat... 9 Kotiseutu I, II, III Kaustinen Käsityö- ja solmittujen pitsien eli franssiperinteen jäljillä Kuvia 1800-luvun elämänmenosta Turkki Matka Turkkiin Vierailulla Uusi tutustuminen Turkkiin Matkalle Ruusuilta Hauta-aarteet Matka Bonniin vuonna Unohtumaton elämys Kaustinen II Valtakunnalliset kansantaiteenpäivät Taustaa Kaustinen Hämeenlinna Hämeen Heimoliitto RY Toimialue Tarkoitus Retket Myymälä Kaustinen, Kreikka / Rhodos

4 Italia Rooma, vuonna Ikuinen kaupunki levittäytyy seitsemälle kukkulalle Yleistietoa Palmusunnuntai Rooma, Lateraani- eli tuomiokirkko ja paavi Palestriinan kaupunki, Italiassa Lähtötunnelmissa Vastavierailu Isä Giulio kirjoitti Ylitalon vieraskirjaan. v Italian kielen opettaja kirjoitti: Häämatka syyskuussa Ateena Matkakertomus Kreikkaan vuonna Kohteeseen tutustuminen Oidfa-kongressi Suomessa, Turku v Oidfa kongressi Gentissä Esivalmistelu Matka Gentiin Mikä sitten on Oidfa? Kongressin yleiskokous Kiinnostus Suomen osastoon Pitsiretket Kastelijne Waver Lier Oelegem Antwerpen Oidfa-kongressi Lundissa Matkapäiväkirjan sanomaa Näyttelyn rakentaminen Oidfa Dinner at Grand-Hotel klo Englanti Nottingham Oidfa Matkalla Ilmoittautuminen/ Nimiluettelo, jatkui useita sivuja Myyrät Retkellä Englannissa Kongressipäivien jälkeen Lontoo Lontoo Kuninkaallinen Käsityökoulu

5 Fransuteekstiili- näyttelyosasto Fredrika Wetterhoffin Kesäbasaarissa Hämeenlinna Fransutekstiilinäyttely Hämeenlinnan Seudun Osuuspankin pankkisalissa Esillä oli isoja ja pieniä fransuliinoja ja verhokappoja, joulu-, ja pääsiäisliinoja XIX. Lohtajan Seurakunnan Kirkkomusiikkijuhlat Taidenäyttelyt Lohtajan Ala-asteella Näin 30-vuotisjuhla ja taidenäyttelykutsu Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien oheistapahtuma oli kesällä Setlementti ry Monikulttuurisen perhetyön toimintatilat Hämeenlinna Kansantaiteenkeskus Tomtebo Seurasaari, Helsinki Tekstiilinäyttely: Keskipohjalaiset fransut - ja silmikkoraanut, Matkamuistoja Saksasta Isenburg Keväinen retki Reinin maisemiin Saksa Matka Tukholmaan Lähdeluettelo

6 Kirjan sanomaa Kirjan tarkoitus on tervehtiä Sinua, lukijani, ystäväni, joka haluaa irtautua hetkeksi elämän arkivirrasta. Kirja kulkee kanssasi matkalle, jolla toivottavasti voit nauttia näkemästäsi ja kokemastasi. Se kertoo, miten ihminen etsii lisäkudetta koko elämän pituiseen kankaaseen. Sukupolvien toimeliaisuus on tarttunut meihin ja antaa lisäväriä elämämme kudelmaan. Haluamme luoda uutta taiteeksikin sitä kutsutaan. Tässä muotojen leikissä olemme kukin omalla tavallamme mukana. Olen herkin kiitoksen mielin muistanut ajatuksissani teitä ystävät, tuttavat ja kohtalotoverit. Vuosikymmenien ajan olette neuvoillanne ja yhteistoiminnallanne tukeneet harrastuksiani. Kiitokset Suomen tietokirjailijat ry:lle tuesta, Hilja Mörsärille lukemisesta ja kieliasun tarkistuksesta. Kiitän Oidfalaisia, te olette maailman kansalaisia. Rikas on se aarre aitta, jost olette minulle ja toisillenne lämpöä, yhteishenkeä ja rakkautta jakaneet. Se punainen lanka, joka minua on vetänyt luoksenne, on tärkeä ja luja: kädentaito, joka yhdistää kansat yli merten, rajojen ja kielimuurien. Te olette olleet minun apuni ja matkasauvani, josta kiitän Vapahtajaani. Kiitän sydämellisesti sukulaisiani. Perhe on minulle rakas, jatkuva voimanlähde. Tämän kirjan haluan omistaa rakkaalle perheelleni, kiitoksin. Bertta Aspfors 8

7 Saatesanat "Tietomatkat" tarkastelee yhden kotiseutu-ja käsityöperinteestä kiinnostuneen kirjoittajan työnkuvaa Suomessa ja ulkomailla. Se osoittaa verrattomalla tavalla, kuinka kotiseututyö vauhdittaa kädentaitojen tiedotusta, suunnittelua, luomista ja esilletuomista näyttelyiden kautta. Se osoittaa, ettei ole nähtävänä ainoastaan paikka yksi ja paikka kaksi, vaan myös luonnon tarjoamat kauneusarvot. Näyttelyiden ja esittelyiden lisäksi kauneusarvoja tarjoaa myös ympäristö. Se inspiroi uusien ideoiden syntymistä sekä koti - että ulkomailla. Matkalla, yhteistilaisuuksissa ja kansainvälisissä tapaamisissa, on lukematon määrä yksityiskohtia, joiden antia tämä teos esittelee. Miellyttävä levähdyspaikkana näyttelyiden, kongressien ja edustamisten lisäksi sai pitää ystävien ja eri kansallisuuksien värikkäitä tapaamisia. Keskustelua käytiin maiden erikoispiirteistä, historiasta ja kulttuuriperinteestä. Tässä pieni Suomi on ollut ja on vahvasti mukana. Keskustelun kohteena voi olla pitsien nypläys, fransujen solmiminen, työasettelut ja näyttelytekniikat. Voi myös pohtia kotiseutuhengen kehittämisestä meillä ja ulkomailla. Valinta pohjautuu myös "pitsi" -matkoihin, jolloin usean päivän ajan kierretään erinomaisten esittelijöiden avulla tutustumassa kunkin Oidfa-maan kulttuuriin, käsityöperinteeseen, kädentaitoihin. Paljon uusia ideoita rikkaampina ja toimintahaluisina matkustimme kotiseuduillemme. 9

8 Kotiseutu I, II, III I Juuka, Ahmovaaran kylä Elli ja Paavo Ikonen elivät vuodesta 1929 lähtien Halolanpään kylän Ikolassa. Talon tupa oli kotitalous- ja puutarha-alan neuvojan sekä emännän työnahjo. Talvisin olivat kangaspuut aina uunin lähettyvillä. Neljätoistavuotias tytär opetteli äidin ohjauksessa kutomaan kaunista kuvioliinaa. Äiti puikahti aina askareiden välissä sukkulaa heittämään. Kesäksi kangaspuut vietiin aittaan sadesään päiväpuuhaksi. Isä-Paavo oli metsäalan miehiä, jolla peukalo oli paikallaan. Puhdetyöt olivat suosiossa. Karbidilamppu antoi valoa hämyiseen pirttiin. Pojat Arvo ja Yrjö opettelivat isän johdolla nikkaroimaan suksia, laivoja ja pikkutavaroita. Koulu-läksytkin tahtoivat unohtua. Vanhemmat olivat valveutuneita kotiseudun kehittäjiä koulun, kaupan ja maatalouden alalla. Kotiseutuhenki istui lastenkin mieliin kuin ilma jota hengitetään. II Kaustinen Tutustuin Kaustisen Nikulaan vuonna Siellä kerrottiin kylätarinoita uudelle tulokkaalle. Kertomukset jäivät mieleen syvälle muistin lokeroihin. Nikulaan saapui Amerikasta Amerikan Matti ennen vapaussotaa entisen lapsuuden kotikylänsä talouselämää virkistämään. Hän rakensi Kaustisen ensimmäisen meijerin Nikulan Puriperään. Jauhomylly löysi voimansa ja paikkansa Kuorikoskesta. Naapurikylistäkin tuotiin viljaa jauhettavaksi. Kyläläiset valitsivat myllärin oman kylän miehistä. Kuorikosket rakensivat katetun sillan Perhonjoen yli Nikulan kohdalle. 10

9 Kyläläiset tarvitsivat sähköä, ja taitavat miehet kehittivät omat sähkövalot kylän taloihin ja tietysti sillalle, joka sitten muodostuikin suosituksi purpuriharjoituspaikaksi. Karjanhoidon välillä naiset kehräsivät, ompelivat ja kutoivat, hoitelivat lapsia ja keräsivät jäkälää ulkomaille vietäväksi. Kotiseutu oli kaikille rakas ja yhteishenkeä vaalittiin. Kädentaitoihin liittyivät franssit, jotka kertoivat vuosisataisesta perinteestä. Nyt voi jo huolestua siitä, säilyykö franssiperinne vai päättyykö se joutsenlauluun. Vai saako se nuorilta sukupolvilta tulevaisuudessa jatkumisen mahdollisuuden? III Hämeenlinna Kotiseututoiminta Kotseutuyhdistyksen toiminnassa olin mukana Kaustisella ja muutettuani 1994 Hämeenlinnaan tahdoin liittyä myös siellä toimintaan. Käsityöperinne on alue, joka esiintymisrikkautena kattaa koko Suomenmaan. Käsityön mallit, värit ja esiintyminen vain vaihtelevat. Hämeenlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1639 Pietari Brahen käskykirjeellä. Museoviraston kaivauksissa v paljastui, että Varikonniemessä on ollut jo rautakaudella vauras käsityöläis- ja kauppakeskus. Hämeenlinna 350-vuotta, v

10 12 Kaustisen kirkko

11 Kaustinen Käsitöiden- ja solmittujen pitsien eli franssiperinteen jäljillä Kansanperinne on sukupolvelta toiselle siirtyvää tietoa ja taitoa. Ymmärtääksemme ja luodaksemme uutta meidän on hyvä tutustua ennen suunniteltuun ja valmistettuun perinnepohjaan. Meillä on rikas kulttuuriperinne. Ajatelkaamme vain eri tieteen ja taiteen lajeja: rakennus (kirkot), veisto-, maalaus-, kutomis-, kädentaito, kirjallisuus, runous (Kalevala) tiede ja taide, ym, ym. + tapakulttuuri. Esimerkiksi fransuperinne on yksi arvokkaista toteutettavissa olevista osa-alueista. Meidän tehtävämme on huolehtia tiedon siirtämisestä uusille sukupolville. Keski-Pohjanmaalla olin tutustunut erääseen vanhaan käsityölajiin: fransupitseihin ja niillä koristeltuihin tekstiileihin. Kansalaisopiston käsityötunteja ohjatessani kuulin usein kerrottavan näistä arvokkaista pitseistä, niiden ammattisolmijoista ja käyttöperinteestä. Lasten kastejuhlista, hää- ja hautajaistavoista, joihin nämä fransutekstiilit läheisesti liittyivät ja 1900-luvuilla. (Tämäpä oli erikoista ja ihmeellistä kuultavaa.) Solmittuja fransupitsejä ja tekstiilejä oli viety myytäväksi Pietarin torille saakka muiden tuotteiden kanssa sekä muiden kaupunkien markkinoille ja lähetetty lahjoiksi ulkomailla asuville sukulaisille ja tilaajille. Morsiankapioihin Keski-Pohjanmaalla kuului 4-5 isoa fransulakanaa, joita morsianten äidit ja isot sukulaiset tilasivat ammattisolmijoilta, jos eivät oman perheen jäsenet omanneet solmintataitoa. Usein Kaustisnen Folk Music Festival tunnus 13

12 14 Suunnittelu: fransun mallien piirustus

13 ammattilainen kutsuttiin taloon solmimaan, jolloin joku perheen naisjäsen yritti oppia taidon. Taitajat kuitenkin suojelivat ammattiaan, joten vaikeuksia oli oppia salaa. Liinojen kangas kudottiin usein itse kotona kasvatetuista pellavista, jotka alkukäsittelyn jälkeen kehrättiin. Tampereen pellavatehtaan aloitettua toimintansa vuonna 1828, lähetettiin pellavat enimmäkseen sinne kehrättäviksi. Langat kudottiin kotona kevättalven valkenevina päivinä. Fransin solmintalankana käytettiin useasta langasta kerrattua puuvillalankaa, Vaasan sukkalankaa tai pellavaista fransulankaa (n:o 8/2), jota sotien jälkeen sai ostaa käsityöliikkeistä. Aapintupa Hääkuoro 15

14 Kansantanssiryhmä Esiintymisasu, joka on koristeltu franssipitsein 16

15 Perinteisiä malleja Vetelin Heikkilästä Kirkonalttarin ehtollisliina. Lavastus: Elli Känsälä ja Bertta Aspfors. 17

16 Nuoret harjoittelevat fransun solmintaa (1989) Kuorikosken kirkonrakentajapatsas 18