Joulun valoa. arjen keskelle

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Muista uusia kaupunkikorttisi Joulun valoa arjen keskelle Sivistystoimi hyödyntää palvelumuotoilun oppeja Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa Rakkaus raitisti Rahaa opiskelujen tukemiseen Kulturproducent som jobbar som biblioteksproducent Luupin alla palvelumuotoilu yhteistyö

2 sisältö näkökulma 8 Kulttuurijohtaja tapasi pieniä kuntalaisia 15 Astan käyttöä on opeteltu pala palalta 28 Kotimaisen elokuvan historiaa kaupunginmuseossa Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Saammeko palvelumuotoilulla parempia palveluita?... 3 luupin alla Sivistystoimen hankkeissa hyödynnetään palvelumuotoilun oppeja... 4 Ikäihmisten ääni kuuluville... 5 Keinukylästä ja Kiipeilykylästä tuli oppilaiden näköiset... 6 Ideapankki asuntomessutoimiston apuna... 7 Vantaa isännöi messuja toistamiseen... 7 Iloa lapsen oikeuksien päivästä ja tapahtumien järjestämisestä... 8 Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä... 9 Uutta näkökulmaa ympäristöohjelmaan...10 Ympäristö on yhteinen asia...10 Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa...11 Uusi työ löytyi talon sisältä...11 tapetilla Verottaja tarkensi työmatkakustannusten ilmoitusohjeita...12 Verkostokonsultit valmiina palvelukseemme...13 Pelisäännöt tekeillä sähköiseen tiedonhallintaan...14 Seuren uusi toimitusjohtaja luottaa vahvaan tuotteeseen...14 Astan käyttö laajenee...15 Keskustelemalla parempia päätöksiä...16 Mitä polkua sinä haluat kulkea?...18 Joulumielellä...19 Kiireetöntä joulunviettoa...19 Rakkaus raitisti...20 Työterveyshuollon akuuttiin sairaanhoitoon uusi toimintamalli...21 koulutus 4 Vantaan kaupunki, viestintä Johtamisen opiskelu kannattaa...22 Rahaa opiskelujen tukemiseen...23 Tuki motivoi opiskelemaan...23 henkilökohtaista Maahanmuuttajien yhteispalvelupisteen johtaja Tuula Reiman...24 uppsnappat i farten Kulturproducent som jobbar som biblioteksproducent...25 virkistys Aikuisopiston liikuntakevät Haku hyvinvointitapahtumien tukeen alkaa...27 Rentoutusta tennispallolla...28 Kassila tuotiin museoon...28 Kulttuuria...29 Kyselimme kylillä...29 Vandaalit...31 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimitus Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Toimitusneuvosto Asematie 7, Vantaa viestinta@vantaa.fi Päivi H. Rainio puh Tuula Panula Anitta Mäkinen Markku Lappalainen, Sanna Henriksson Sakari Manninen Hannele Nordman Spin Press EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Inka Akkanen Jorma Häkkinen Terhi Karhuniemi Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vappu Vienamo Palvelumuotoilulla parempia palveluita Vantaan kaupunki on rohkeasti ryhtynyt etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita. Tavoitteena on tehostaa palveluiden tuotantoa ja samalla monipuolistaa palvelurakennetta niin, että se vastaisi entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palveluiden uudistuksessa tullaan hyödyntämään palvelumuotoilun eri menetelmiä. Palvelumuotoilulla edistetään palvelun käyttäjien ja -tuottajien sekä yhteistyökumppaneiden erilaisten näkökulmien ja kokemusten hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Yhteissuunnittelun tavoitteena voi esimerkiksi olla palvelun parantaminen tai pyrkimys löytää täysin uusia palveluja tai kanavia niiden tuottamiseen. Yhteissuunnittelu haastaa niin työntekijöitä kuin kuntalaisiakin toimimaan uudessa roolissa ja työskentelemään yhdessä. Molempien osapuolten kokemusasiantuntijuus on arvokas voimavara yhteisessä suunnittelutyössä. Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoitopalveluiden lisäksi muun muassa kerhot, hoitoapupalvelun ja avoimet leikkipuistot. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua palvelurakenteen joustavassa muutoksessa. Muutoksen tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Varhaiskasvatuksen palvelumuotoiluprosessit toteutetaan alueellisesti, jolloin voidaan parhaiten huomioida eri asuinalueiden tarpeet. Asuinalueille perustetaan aluksi omat työryhmät, jotka tekevät toimintasuunnitelman. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan asiakaspalautteet ja selvitetään millaisia haasteita niistä nousee esille. Lisäksi alueen työntekijöitä haastatellaan, jonka jälkeen sovitaan, miten vielä puuttuvaa tarpeellista tietoa kerätään. Eri lähteistä saatujen tietojen pohjalta valitaan ne asiat, joita lähdetään yhdessä kehittämään palvelumuotoilun avulla. Palveluiden ideointi ja konkretisointi tapahtuu alueellisessa muotoilufoorumissa tai työpajassa, johon kutsutaan asiakkaat, yhteistyökumppanit ja palveluntuottajan edustajat. Yhteissuunnittelun ja ideoinnin avulla syntyneistä ideoista valitaan ne, joita testataan käytännössä. Seurannan ja arvioinnin jälkeen näihin palveluihin tehdään tarvittavat parannukset, jonka jälkeen palvelu voidaan ottaa laajemmin käyttöön. Tavoitteena on jakaa eri alueiden kokemuksia keskenään. Näin palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää kokemukseen pohjautuvaa tietoa. Varhaiskasvatus hyödyntää myös sosiaalista mediaa omissa palvelumuotoiluprosesseissaan. Facebooksivu antaa uuden mielenkiintoisen lisäkanavan päiväkotien, leikki- ja asukaspuistojen sekä muiden varhaiskasvatusyksiköiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Nina Konttinen, varhaiskasvatuksen palveluasiantuntija Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 luupin alla luupin alla Yhteistoiminta vaatii ymmärrystä ja suunnittelua Länsimäen ja Pähkinärinteen nuorisotilat sekä kirjastot ovat muutoksien myllerryksessä. Länsimäessä muotoillaan nuorisotilan toiminnan sisältöjä ja pohditaan kirjaston ja nuorisotilan yhteistoimintaa. Pähkinärinteen kirjaston tiloissa puolestaan tulevat yhdistymään kirjaston palvelut, nuorisonkohtaamispaikka, lasten iltapäiväkerho sekä paikallisten asukkaiden ja järjestöjen kokoontumistila. Molemmissa hankkeissa tavoitellaan viihtyisyyttä sekä toimivia palvelukokonaisuuksia. Myös kirjastojen ja nuorisotilojen henkilökunnan työviihtyvyys on taattava. Muutoksen äärellä vanhat keinot eivät aina päde ja palvelumuotoilun menetelmistä etsitäänkin ratkaisua haastavien muutoksien toteuttamiseksi. Yhteissuunnittelu on eräs palvelumuotoilun keino, jolla tavoitellaan haluttavaa sekä tehokasta palvelua. Siinä palvelujen käyttäjät otetaan alusta asti mukaan palvelun suunnitteluun. Länsimäen nuorisotilalla yhteissuunnittelun tärkeys on huomioitu ja tarkoituksena onkin rakentaa pienimuotoinen kehittämö, jossa nuorisotyöntekijät sekä tilaa käyttävät junnut (9-12-vuotiaat) ja nuoret (13 17-vuotiaat) voivat yhdessä havainnoida nykyistä toimintaa, pohtia erilaisia kehittämisideoita sekä kokeilla uusia toimintoja. Tehdään yhdessä pihoista viihtyisiä Kampanja koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen viihtyisyyden lisäämiseksi on jo vauhdissa. Kampanjaa tukee myös joukko yrityksiä, esimerkiksi Lassila & Tikanoja on mukana tukemassa lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämistä kompostoinnin avulla. Pihatalkoisiin halutaan osallistaa kaupungin työntekijät, asukkaat sekä yritykset. Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat pohjan käyttäjien yhteiselle ideoinnille ja kaikkia käyttäjiä palvelevien pihojen suunnittelulle. z Teksti Jenni Mäenpää Kuva Heidi Hölttä Sivistystoimen hankkeissa hyödynnetään palvelumuotoilun oppeja Sivistystoimessa on parhaillaan käynnissä ja käynnistymässä joukko hankkeita, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun ydin kiteytyy käyttäjän tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen. Päämääränä on luoda käyttäjille haluttavia palveluita sekä varmistaa, että palvelut tukevat palveluntuottajan liiketoimintaa ja tavoitteita. Hankkeisiin haettiin vauhtia marraskuun alussa pidetyssä palvelumuotoilutyöpajassa. Työskentelyä ohjasivat palvelumuotoilutoimisto Diagonalin Sami Oinonen ja Kristiina Vaahtojärvi. Työpajassa pureuduttiin palvelumuotoilun menetelmiin sekä pohdittiin tulevien palvelumuotoiluhankkeiden toteutusta. Osallistujien pyynnöstä erityistä huomiota kiinnitettiin käyttäjälähtöisen suunnittelun sekä asiakasymmärryksen työkaluihin. Päivän aikana sanat osallistaminen ja empatia väreilivät monien huulilla. Seuraavassa esimerkkihankkeita, joissa palvelumuotoilun työkaluja hyödynnetään. Palvelumuotoilu apuna tasa-arvon edistämisessä Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen palvelumuotoiluhankkeessa tavoitellaan opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun edistämistä ammatillisessa koulutuksessa. Tilastollisen datan lisäksi hankkeessa kerätään aitoja käyttäjäkokemuksia haastattelemalla opiskelijoita. Päämääränä on luoda tasa-arvoisen kohtelun edistämistä tukeva toimintasuunnitelma ja -malli vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke juontaa juurensa vuoteen 2010, jolloin sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella kohdennettiin huomio sukupuolivaikutusten arviointiin. Ikäihmisten ääni kuuluville Vantaan Ikäpalo-hankkeessa uudistetaan ikääntyneen väestön yleistä neuvontaa ja iäkkään ihmisen palveluohjausta. Apuna käytetään palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun avulla kehitetään neuvonta ja ohjaustoiminta vastaamaan käyttäjien tarpeita sekä palvelun tuottajan tavoitteita, kertoo projektipäällikkö Seija Viljamaa. Hankkeessamme palvelumuotoilija selvittää käyttäjien tarpeet keräämällä tietoja haastattelemalla sekä havainnoimalla ikääntyvää väestöä ja iäkkäitä henkilöitä. Palvelumuotoilulla tavoitellaan palvelujen käytettävyyden parantumista ja haluttavuuden lisäämistä. Tarkoituksena on kehittää palveluita, jotka ovat loogisia sekä arvoa tuottavia. Palvelujen käyttäjien näkökulmaa tulee esille myös siten, että ikääntyneen väestön edustajat ovat Vantaalla mukana hankkeen ohjausryhmässä, projektiryhmässä ja työryhmissä. Ikäpalo-hankeen tarkoituksena on suunnitella keskitetyn neuvonnan ja pal- veluohjausyksikön toimintaa, jossa neuvonta ja ohjaus toteutuvat asiakaslähtöisesti, ennaltaehkäisevästi ja ikääntyvän henkilön hyvinvointia tukien. Hankkeella pyritään kehittämään tasa-arvoa neuvonnan suhteen ja oikeudenmukaisuutta palvelujen saamiseen. Vantaalla pyritään Ikäpalo-hankkeessa yhdistämään organisaation tavoitteet ja asiakasnäkökulma toimivalla tavalla, Seija Viljamaa summaa. z Teksti Vappu Vienamo Kuva Sakari Manninen 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 luupin alla luupin alla Keinukylästä ja Kiipeilykylästä tuli oppilaiden näköiset Ideapankki asuntomessutoimiston apuna Marraskuu on mitä mainiointa aikaa pihajuhlille. Tämä tiedetään Itä-Hakkilan koulussa, jossa kaamos ei estänyt iloa, kun oppilaat ja opettajat kokoontuivat juhlimaan koulun upouudelle pihalle. Juhlaan oli aihetta, sillä piha oli suunniteltu yhteisvoimin ja siellä oli juuri niitä asioita, joita oppilaat olivat toivoneet. Pihasta tuli oppilaiden näköinen. Aivan varmasti lopputulos olisi ollut toisenlainen, jos olisi suunniteltu ilman oppilaita, toteavat oppilaskunnan ohjaavat opettajat Minna Kellokoski-Nieminen ja Päivi Koskinen tyytyväisinä. Kiireisen arjen keskellä yhteissuunnittelu vaatii hyvää valmistautumista ja ennakoimista. Suunnittelussa mukana olleet opettajat muistuttavat, että yhtei- sen aikataulun luominen rauhassa hyvissä ajoin on tärkeää. Koskinen ja Kellokoski- Nieminen kuitenkin rohkaisevat kokeilemaan yhdessä suunnittelua, sillä palaute palkitsee kaikki. Karhu sai jatkaa pihaleikeissä Pihan suunnittelu aloitettiin viime keväänä aikuisten kokouksella, jossa oli mukana asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta. Tämän jälkeen oppilaskunta keräsi kaikista luokista ajatuksia siitä, millainen on mukava koulunpiha ja mitä välineitä siellä pitäisi olla. Ehdotusten pohjalta suunnittelijat tekivät suunnitelmaluonnoksen, joka esiteltiin oppilaskunnalle. Oppilaskunta vei suunnitelman luokkiin, joissa oppilaat äänestivät pihaan tulevista leikkivälineistä ja muista yksityiskohdista. Luokkien ehdotukset koottiin oppilaskunnan hallituksen kokouksessa ja laitettiin tärkeysjärjestykseen. Pihassamme on aikaisemmin ollut Miten sinä olet työssäsi ottanut asukkaat mukaan? Kerro oma tarinasi: - ehkä siitä saadaan lukea jo Asukkaat mukaan -juttusarjamme seuraavassa osassa. Lisää hyviä käytäntöjä ja vinkkejä osallistamiseen sekä elokuussa hyväksytyn Vantaan kaupungin osallisuusmallin löydät Avaimesta: Palvelut > Lomakkeet ja ohjeet > Ohjeet > Asukkaat mukaan suunnitteluun. Lasten ja nuorten osallistumisesta löydät lisää tietoa täältä: vantaa.fi/nuorille/ osallistu. puiset karhut, jotka piti nyt poistaa. Oppilaat valitsivat erilaisista eläinhahmoista uudelle pihalle karhun ja krokotiilin. Karhun valinta oli heille itsestäänselvyys, Koskinen ja Kellokoski-Nieminen kertovat. Lopuksi järjestettiin vielä nimikilpailu. Kilpailun voitti oppilas Iisa Siikalan ehdotus. Tästä lähtien yksi osa pihasta on Keinukylä ja toinen Kiipeilykylä. Palaute on ollut erinomaista. Keväällä tehdyssä kyselyssä lapset kertoivat, kuinka tärkeää oli päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. He kokivat tulleensa kuulluiksi. Jotkut olivat sitä mieltä, että he oppivat kuuntelemaan paremmin muiden oppilaiden mielipiteitä. Suunnittelu oli mukavaa myös meistä opettajista. Oli mahtavaa nähdä oppilaiden into ja ilmeet, kun suunnitelmissa todella noudatettiin heidän toiveitaan. z Teksti Ella Tanskanen Kuva Pia Tasanko Avaimessa oli syksyllä nelisen viikkoa avoinna ideapankki, johon kaupungin henkilöstö sai tallettaa Vantaan Asuntomessuihin liittyvät ajatuksensa ja ideansa. Mitään talletusryntäystä ei pankissamme nähty, mutta tätä kautta saatiin kerättyä henkilöstöltä viitisentoista hyvää ja to- Vantaa ei ole keltanokka asuntomessujen järjestämisessä. Se sai ne isännöitäväkseen vuonna 1977 ja tuloksena syntyi nykyinen Variston asuinalue. Kaupunki vastasi tuolloin itse messualueen rakentamisesta. Asuntomessuilla korostuivat tiivis rakentaminen ja vehreys. Iso osa Variston alueelle rakennetuista kohteista oli yhtiömuotoisia rivitaloja tai kytkettyjä eril- teuttamiskelpoista ideaa. Toivottavasti pystymme toteuttamaan niistä mahdollisimman monta. Kaikki ideansa lähettäneet palkittiin pienellä palkinnolla. Asuntomessujen projektiryhmä on kuluvan vuoden aikana kirjannut ylös Asuntomessuihin liittyviä ajatuksia ja ideoita erilaisissa työryhmissä ja tapaamisissa. On ollut mielenkiintoista huomata, miten samantyyppisiä ajatuksia Asuntomessuista liikkuu eri puolilla kaupunkia: suurin osa ajatusten esittäjistä tuntuu toivovan messuistamme rentoa ja hauskaa tapahtumaa, jossa vantaalaisuus näkyy mutkattomuutena, välittömyytenä ja itseironiana. Messut myös nähdään yleisesti erinomaisena kaupunkimarkkinoinnin mahdollisuutena. Kesän 2015 asuntomessutapahtuman varsinaiset järjestelyt aloitetaan ensi vuonna tiiviissä yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. Rakentaminen messualueella alkaa ensi keväänä ja siihen mennessä pitää rakentamisen edellytykset alueella saada kuntoon. Vasta sitten voimme lupailla suurelle yleisölle elämyksellistä messutapahtumaa kesällä z Teksti Kati Harkoma, asuntomessutoimisto Vantaa isännöi messuja toistamiseen listaloja. Asuntojen keskikoko oli noin 70 neliötä. Messualueen tonteista tuli vain noin 300 neliön kokoisia, mutta Vantaa pyrki samalla parantamaan viihtyvyyttä panostamalla vehreyteen. Tuolloin peltoaukealle rakennettuun Varistoon istutettiin peräti pensasta ja 900 puuta. Erikoisuus asuntomessuilla oli Enso- Gutzeitin Käkikellotaloksi kutsuttu omakotitalo. Mediaa ja messuvieraita kiinnosti samoin arkkitehti Harto Helpisen suunnittelema ekotalo talvipuutarhoineen. Tulevien asuntomessujen järjestäjät ovat ilmoittaneet saaneensa vaikutteita vuoden 1977 messujen hengestä ja rakentamisratkaisuista. z Teksti Antti Siika-aho 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 luupin alla luupin alla Iloa lapsen oikeuksien päivästä ja tapahtumien järjestämisestä Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä Viime vuonna alkanut kaupunkikorttiuudistus saadaan päätökseen vuodenvaihteessa, kun vanha järjestelmä poistuu käytöstä. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon on liittynyt vaikeuksia esimerkiksi kortilla maksettujen aterioiden laskutusaikataulun osalta, toimii järjestelmä nyt sujuvasti. Pessi-kuoron Taikalamput syttyvät. Lapsen oikeuksien päivänä marraskuun 20. päivänä tapahtui Vantaalla paljon. Suurin osa valmistelutyöstä oli tehty hyvissä ajoin etukäteen, jotta päivän ohjelmat saatiin vietyä läpi jouhevasti ja aikataulujen mukaan. Etukäteissuunnittelu ja aikataulutus tulee olla tapahtumanjärjestäjillä hallussa, jotta saa nukuttua yönsä rauhassa. Päivää juhlittiin monin tavoin: liputtamalla kaupungin kiinteistöissä, koristelemalla onnenpuut lasten ja kaupunginjohdon kanssa, nauttimalla Taikalamput syttyvät -perhetapahtuman lasten esittämästä kulttuuriohjelmasta ja katselemalla Kovasikajuttu-elokuvaa sekä haastattelemalla Pentti Kurikan nimipäivät -bändin jäseniä elokuvan teosta. Lapsen oikeuksia juhlistettiin myös käynnistämällä Hyviksen Hyvän puheeksi otto -kampanja sekä viettämällä päiväkodeissa ME LEIKITÄÄN -päivää. Vantaalaiset lapset näkyivät päivän aikana myös eduskunnassa. Lasten asiantuntijaryhmä osallistui aamulla lipunnostotilaisuuteen ja iltapäivällä Simonkallion koulun oppilaat olivat mukana luovuttamassa taidenaamioita ja tervehdyksiä kansanedustajille. Lasten ja nuorten kohtaaminen antaa lisäpotkua Päivän aikana saimme tavata eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Keskustelimme lasten oikeuksista ja niiden merkityksestä sekä yleensäkin lapsille ja nuorille tärkeistä asioista. Vaikka tapahtumien järjestäminen vaatiikin työaikaa ja panostusta, on lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamisen ja ilon näkeminen palkitsevaa. Se antaa paljon lisäpotkua omaan työhön! Vaikka kaupunki kamppailee tällä hetkellä haastavassa taloudellisessa tilan- teessa, on tärkeää, että hyviä ja tärkeitä asioita voidaan tuoda esille ja juhlistaa. On hienoa nähdä lasten ja nuorten silmien syttyvän, kun he pääsevät osaksi yhteistä hetkeä ja tapaamaan muita lapsia, nuoria ja aikuisia sekä kertomaan heille tärkeistä asioista. Tapahtumien järjestämisessä kumppanit ovat aina tärkeässä asemassa. Lapsen oikeuksien päivän tapahtumien järjestämiseen osallistui laaja joukko eri toimialojen ja tulosalueiden toimijoita sekä valtakunnallisia kumppaneita. Ensi vuonnakin olisi hienoa saada tapahtumien järjestämiseen mukaan lapsia ja nuoria; esiintymään ja keskustelemaan päättäjien kanssa itselle tärkeistä asioista. Yhdessä tekeminen antaa paljon voimaa, iloa ja mahdollisuuden oppia uutta lasten arjesta. Suuri kiitos kaikille päivään osallistuneille! z Teksti Pia Tasanko ja Hanna Nyman Kuva Mona Nyman Mitä tehdä, jos käytössä on vanha kaupunkikortti? Uutta korttia haetaan Avaimessa olevalla lomakkeella. Työntekijän tulee täyttää lomake esimiehensä kanssa. Yhteispalvelu ei voi tehdä kaupunkikorttia, jos lomake on täytetty puutteellisesti tai virheellisesti. Avaimesta löytyviin hakuohjeisiin kannattaakin tutustua huolellisesti. Jos työntekijällä on vanha kaupunkikortti, jossa on käyttämättömiä sarjalippuaterioita, ne on hyvä käyttää ennen uuden kortin käytön aloittamista. Käyttämättömät ateriat voidaan myös korvata työntekijälle. Kenelle ja miten kuvallinen kaupunkikortti? Kaupungilla ei ole linjausta kuvallisen kortin käytöstä. Toimialat määrittelevät, missä ammateissa kuvallista korttia tarvitaan. Työntekijän kannattaa varmistaa asia esimieheltään. Jos työntekijä tarvitsee kuvallisen kaupunkikortin, tekee hänen esimiehensä kaupunkikorttihakemuksen Efecte SSP:stä löytyvällä lomakkeella. Samalla hakijan digitaalinen kuva liitetään hakemukseen. Kortti toimitetaan työntekijälle, mutta ennen käyttöä se on aktivoitava. Työntekijän tuleekin esimiehensä kanssa täyttää vielä toinen hakemuslomake (sama kuin kuvatonta korttia haettaessa) ja käydä yhteispalvelussa aktivoimassa kortin palvelut käyttöön. Mukaan tarvitaan täytetty hakemuslomake ja virallinen henkilöllisyystodistus. Uusilla kaupunkikorteilla maksu suoritetaan kosketusnäytöllisten laitteiden avulla. Miten Vantin työntekijät voivat maksaa lounaansa? Vantin uusissa henkilökorteissa on kaupunkikorttimaksuominaisuus ja vanttilaiset voivat ladata pian arvoa sille. Palkasta pidätys ei ole toistaiseksi mahdollista. Vantti tiedottaa ja ohjeistaa henkilökuntaansa asiasta erikseen. Voiko kaupunkikortilla maksaa kokoustarjoiluja? Uudet kaupunkikortit ovat henkilökohtaisia, mutta kortille voi määrittää kokoustarjoiluoikeuden, jonka hyväksyy työntekijän esimies. Jos tarjoilut hankitaan Vantin toimipisteistä, voi käyttää Avaimen tilaus keittiöltä -lomaketta, jolloin palveluntuottaja lähettää kokoustarjoilusta laskun. z Teksti ja kuva Anna Eskola Uudet kaupunkikorttiruokapaikat Henkilöstöravintoloiden ja kaupunkikorttiruokapaikkojen lista on kasvanut. Uusia paikkoja on tarjolla ympäri Vantaata: Kimokujan päiväkoti, Kimokuja 5 Pizza Service Laukkarinne 4 Theron catering, Neilikkatie 17 Baari ja keittiö Reino, Talvikkitie 30 Ravintola Star, Elannontie 5 Makua ja Mukavuutta, Rajatorpantie 8 Toiveita uusiksi henkilöstöravintoloiksi voi lähettää Liisa Siroselle (liisa.sironen@vantaa.fi). Kaupunkikorttisivu Avaimessa: Etusivu > Palvelut > Henkilöstöedut > Ruokailu > Kaupunkikortti 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 luupin alla luupin alla Uutta näkökulmaa ympäristöohjelmaan Kaupunkitasoisen ympäristöohjelman tavoitteet tukevat kaupungin arvojen mukaista kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liiallinen kulutus ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen ovat keskeiset huolet, joihin kaupunki yrittää osaltaan vaikuttaa. Ympäristöohjelma vie kaupungin ympäristöpolitiikan sekä ilmasto- ja energiasitoumuksetkin käytännön toteuttamisen tasolle. Suurissa investointihankkeissa otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön ilmasto- ja ympäristövaikutuksien arviointi. Konkreettisille tavoitteille kiitosta Valtuutetut ovat kiitelleet konkreettisesta ohjelmasta, joka koottiin alun perin toimialojen omien ympäristöohjelmien pohjalta. Kaupunginhallitus lisäsi ohjelmaan Vantaanjoen kehittämisen vaelluskalavesistönä sekä kosteikkojen rakentamista ja luonnonsuojelualueiden kehittämistä. Lisäksi tavoitteisiin kirjattiin puurakentamisen edistäminen. Kaikkien panosta tarvitaan Ympäristöohjelma painottaa ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisäämistä. Tavoitteet ja toimenpiteet koskevat kaikkia työntekijöitä. Työpaikoilla pyritään saamaan ympäristön huomioon ottavat toimintatavat luonteviksi ja jokapäiväisiksi rutiineiksi. Toimintaa tukee työpaikkojen ekotukitoiminta. Ympäristötavoitteiden edistämistä kuten luonnonvarojen ja energiakulutuksen pienentämistä sekä jätteiden vähentämistä painotetaan aina uusien työntekijöiden perehdytyksistä esimiesten ja johdon koulutuksiin. Kaupunki vaikuttaa toimillaan laajemmin Asukkaille ja yrityksille tarjotaan ympäristö- ja energiatietoa monipuolisesti. Kaupunki ohjaa hankinnoillaan ympäristöasioiden huomioon ottamista, ja yrityksille tarjotaan apua ympäristöasioiden hallintaan kaupungin tukeman Ekokompassin kautta. Kaavoitus puolestaan antaa työkalut ekotehokkaalle maankäytölle ja liikennesuunnittelulle. Ympäristöohjelmat vantaa.fi:ssä: z Teksti Leena Maidell, Jarmo Honkanen Kuva Pekka Turtiainen Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa Neljän hengen voimin pyörinyt kaupungin painotoiminta loppuu vuoden 2013 lopussa. Kaikille painon työntekijöille on löytynyt uusi paikka kaupungin sisältä. Painon alasajon taustalla on kaupungin toiminnan sähköistyminen: merkittävä osa tuotteista, jotka ennen painettiin, on olemassa nykyisin ainoastaan sähköisinä versioina. Vaikka kaupunki ei irtisano työntekijöitään taloudellisin syin, irtisanominen olisi yksikön toiminnan loppuessa mahdollista tuotannollisin perustein. Tässä kävi hurjan hyvä tuuri, kun kaikille painon työntekijöille löydettiin niin nopeasti uusi paikka, iloitsee hankintajohtaja Tiina Ekholm. Painotöiden tilaajille painon lopettamisesta aiheutuvat muutokset eivät näy. Painotöiden tilaus hoidetaan keskitetysti kuten ennenkin. Vantaalla on ollut käytössään useita sopimuspainoja jo vuosia, omassa painossa on tehty vain tulostusmäärältään pienet painotyöt digitaalisesti. Vastaisuudessa tällaiset työt toteuttaa Edita. Painos- tai sivumääriltään mittavien töiden osalta toimittaja valitaan sopimuspainojen joukosta, kuten jo nyt on tehty. Painotöiden toimitusaika saa olla sopimuksen mukaan enintään viikko, mutta toimitukset saattavat toteutua tätäkin nopeammin. Kiireellisissä tapauksissa on mahdollista sopia pikatoimituksesta erillistä maksua vastaan. Tappiollista toimintaa Jos painotoimintaa olisi haluttu jatkaa, painotuotteista saatavilla tuotoilla olisi pitänyt voida kattaa painotoiminnan kulut aina palkkakuluista laitteiden ja tilojen vuokriin. Näin ei kuitenkaan enää ollut. Kaupunki ei voi ylläpitää sellaista nettobudjettiyksikköä, joka on jatkuvasti miinuksella, toteaa Ekholm. Painon toimintaa tehostettiin jo vuonna Tuolloin toimintaa supistettiin siinä määrin, että uudet supistukset eivät enää olleet mahdollisia, joten toiminnan lopettaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. z Teksti ja kuva Anna Eskola Ympäristö on yhteinen asia Vantaan ympäristöviestintäsuunnitelma on laadittu ympäristöviestinnän parantamiseksi ja tehostamiseksi. Viestintäsuunnitelma koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä ja esimiehiä. Vastuu viestinnästä on kaupungin johdolla, esimiehillä ja viestinnän ammattilaisilla. Viestintäsuunnitelman tavoitteena on tukea kaupungin strategiaan sisältyvien ympäristötavoitteiden toteutumista. Ympäristöviestintäsuunnitelmassa esitettyjä viestinnän tavoitteita ovat ajantasaisen, oikea-aikaisen ja luotettavan ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen, ympäristötietoisuuden lisääminen sekä asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen. Ympäristöviestinnän tarkoituksena on myös lisätä ja tukea henkilöstön ja asukkaiden osallisuutta ympäristöasioi- den edistämisessä. Ympäristöasiat työyhteisöjen arkiviestintään Sisäisen ympäristöviestinnän tavoitteena on henkilöstön motivoiminen. Työyhteisöjen arkiviestintä ja ympäristöasioista viestimisen tulisi olla jatkuvaa ja osa vastuullista toimintakulttuuria. Arkiviestintää on työpaikalla tapahtuva jokapäiväisten työtehtävien lomassa tapahtuva tiedonvaihto. Henkilöstön kannalta tärkeitä ympäristöasioiden viestijöitä ovat työyhteisöissä toimivat ekotukihenkilöt ja toimialojen ympäristövastaavat. Ympäristöviestinnän kannalta avainasemassa ovat esimiehet. z Teksti Anna-Leena Sjövall Ympäristöviestintäsuunnitelmassa esitetyt ydinviestit ovat: Vantaa ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen ympäristön- ja luonnonsuojelun Vantaa tekee osansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi terveellisen ja turvallisen lähiympäristön suojelemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseksi Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa pienten ja suurten tekojen kautta omaan asenteeseensa - Olin osannut varautua painon alasajoon ja uusi työ löytyi jo ennen virallista lopettamisilmoitusta. Tehtävät ja paikka ovat vaihtuneet, mutta työnantaja pysyi onneksi samana, muotoilee Roy Asikainen, 56. Kaupungintalolla syyskuussa virastomestarin tehtävät aloittanut Asikainen Uusi työ löytyi talon sisältä ehti työskennellä Vantaan painossa nelisen vuotta. Takana hänellä on lähes 20 vuoden rupeama graafisella alalla. Vantaan kaupunki lupasi etsiä painon työntekijöille uusia tehtäviä talon sisältä, mutta Asikainen löysi virastomestarin avoimen vakanssin netistä itse. Hirvittikö alan vaihto? Miltä uusi työ näyttää? - ei suinkaan hirvittänyt. Paljon on uutta opeteltavaa ja uusia kasvoja, mutta jotkut tehtävät ovat samankaltaisia kuin painossakin. Lisäksi minulla on hyvät työkaverit ja työyhteisö yleensäkin. Asikainen huomauttaa olevansa hyvässä asemassa, sillä monella samaan ikäluokkaan kuuluvalla on vaikeuksia vaihtaa alaa. Jotkut työnantajat karsastavat liian vanhoja tulokkaita ja edessä voi olla pitkä työttömyysputki ennen eläkkeelle pääsyä. Vaimonsa kanssa Myyrmäessä asuvalla Roy Asikaisella riittää tekemistä vapaaajallakin: - nelivuotiaan tyttärenpojan kanssa touhuaminen käy melkein kokopäivätyöstä, iloinen isoisä naurahtaa. z Teksti ja kuva Antti Siika-aho 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla tapetilla Verottaja tarkensi työmatkakustannusten ilmoitusohjeita Vantaan kaupungin henkilöstön matkakustannusten korvausten hakukäytäntöihin tulee muutoksia ensi alusta alkaen. Korvauslajeja tulee yksi lisää. Sap Matkanhallintajärjestelmässä haetaan alkaen erillisellä lomakkeella korvausta matkakuluihin, jotka ovat syntyneet kahden tai useamman vakituisen työntekemispaikan välillä. Muutoksen taustalla on kuntien velvoite ilmoittaa Verohallinnolle kaikki työntekijöille maksettavat matkakustannusten korvaukset. Uuden korvauslajin myötä työnantaja pystyy erottelemaan tällaiset korvaukset, joista työnantaja ei peri ennakonpidätystä Verohallintoa varten. Verohallinto katsoo kuitenkin tällaisen korvauksen verotettavaksi ansioksi, ja lopullisessa veroehdotuksessa korvaukset on huomioitu osana verotettavaa ansiotuloa. Työntekijän on siis erikseen haettava näistä tulonhankkimiskuluista verovähennys. Tästä on kyse Kuluvan vuoden alusta lähtien kuntien on pitänyt ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisten korvausten lisäksi kaikki työntekijöille maksettavat verottomat matkakustannusten korvaukset. Aikaisemmin mm. verottomia kilometrikorvauksia ei ole tarvinnut ilmoittaa. Verohallinnon matkakuluista hyväksymän tulonhankkimisvähennyksen suuruus ei ole sama kuin työnantajan maksaman verottoman kilometrikorvauksen suuruus. Esimerkiksi vuonna 2013 kilometrikorvaus on 45 senttiä kilometriltä, mutta ilman lisäselvitystä hakija voi hakea tulonhankkimisvähennyksenä vain 25 senttiä kilometriltä. Erotuksen Verohallinto katsoo veronalaiseksi tuloksi. Voimassaoleva kunnallinen työehtosopimus määrittää sen, mitä matkakustannuksia työntekijälle korvataan, mutta Verohallinto määrittelee sen, ovatko korvaukset verovapaita, ennakonpidätykses- Verottomia: Virantoimitusmatkat, joissa matkustaminen on virkatehtäviin tai työtehtäviin liittyvää ja matkustaminen tapahtuu toissijaiselle työntekemispaikalle. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin. Veronalaisia: Virantoimitusmatka, joka tehdään kahden tai useamman varsinaisen työntekemispaikan välillä. Työnantaja ei peri ennakonpidätystä, mutta palkansaajan itsensä on anottava korvaukset verovapaaksi tä vapaita vai veronalaisia. Verohallinto määrittelee vuosittain matkakustannusten korvausten perusteet ja suuruuden. z Teksti Inka Akkanen Kuva Markku Lappalainen Matkakustannusten korvausten kolme lajia: omassa verotuksessaan tulonhankkimiskuluina. Työnantaja ei maksa näistä korvauksista sosiaalikustannuksia. Veronalaisia: Virkamatkat, joista työnantaja perii palkansaajalta ennakonpidätyksen ja työnantaja maksaa kaikki työnantajan maksut. Verohallinto määrittelee korvauksen rahapalkaksi. Lisätietoja Avaimessa: Palvelut > Tieto- ja viestintätekniikka > Järjestelmät > Matkanhallinta Verkostokonsultit valmiina palvelukseemme Tiesitkö, että Vantaan kaupunki on kouluttanut meille kaikille tueksi 22 verkostokonsulttia? He ovat ihan tavallisia kollegoita, joita voi pyytää erilaisten vuoropuhelujen vetäjiksi asiakastapaamiseen tai työyhteisön palaveriin. Ulkopuolisen henkilön on helpompi varmistaa, että neuvonpidossa jokainen saa osallistua keskustelun tasavertaisesti. Työpareina toimivat verokostokonsultit kannattaa kutsua paikalle jos työyhteisössä tai asiakastyössä joku mietityttää tai monialaisessa yhteistyössä tarvitaan uusia näkökulmia. Asiakasneuvottelun lisäksi kyse voi olla alue- tai teemaneuvon- pidosta tai vaikka työryhmän suunnittelupalaverista. Esimerkkejä tilanteista, joissa verkostokonsultti voi olla avuksi, on lukemattomia; vaikkapa erityislasten monen toimijan yhteistyöneuvottelut, ikäihmisen hoitoneuvottelut tai suunnittelupalaveri uutta projektia aloittavassa tai toimintasuunnitelmaa tekevässä työryhmässä, luettelee verkostokonsultti, suunnittelija Leea Halmén. Jokainen tulee kuulluksi Leea ja muut verkostokonsultit vetävät neuvonpitoja osana omaa työtään, koko kaupungin alueella. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Paikalle ei lähetetä konsulttia, jolla on joku kytkös asiaan tai tuttu mukana neuvonpidossa. Verkostokonsultti ei ota kantaa tai pyri vaikuttamaan käsiteltävään asiaan. Sen sijaan hän pitää huolen siitä, että neuvonpidossa syntyy aito vuoropuhelu. Se on paras tapa saada aikaan suunnitelma, johon kaikki osallistujat haluavat sitoutua. Ihmiset sitoutuvat, kun he kokevat tulleensa kuulluksi ja saaneensa vaikuttaa suunnitelman tekoon, Leea muistuttaa. Tulevan muistelua Verkostokonsulttien yhtenä työmuotona on ennakointidialogi, toiselta nimeltään tulevaisuuden muistelu. Se ei ole ennustajaeukon kanssa juttelua, vaan siinä hahmotellaan näkymä realistisen toiveikkaasta tulevaisuudesta ja pohditaan keinoja, joilla tämä hyvä tulevaisuus on mahdollista saavuttaa. Menetelmässä lähdetään siitä hyvästä mitä on ja voisi olla, eikä siitä mitä ei ole. Toki ongelmistakin pitää saada puhua ja neuvonpidossa käydään aina myös huolikierros, Leea kertoo. Menetelmästä on tullut hyvää palautetta. Ihmiset kiittelevät, että tulevaisuuden miettiminen luo toivoa ja vie pois ongelmakeskeisyydestä. Tilaa oma konsultti verkostopankista, soittamalla Verkostokoordinaattori arvioi kanssasi sopiiko menetelmä teidän tilanteeseenne. Haluatko verkostokonsultiksi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kouluttaa yhdessä kuntien kanssa lisää verkostokonsultteja. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja kestää 1,5 vuotta. Seuraava koulutus alkaa Koulutus sisältää valtakunnallisia seminaaripäiviä, paikallisia koulutuspäiviä ja työnohjausta. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on sosiaali-, terveys-, opetus-, nuorisoalan perustutkinto, riittävä työkokemus sekä kiinnostus verkostotyön ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Lisätietoja: Anna Cantell-Forsbom, , anna.cantell-forsbom@vantaa.fi. z Teksti ja kuva Anna Groth 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Pelisäännöt tekeillä sähköiseen tiedonhallintaan Miten meillä varataan kokousajat? Mihin talletetaan johtoryhmien esityslistat? Missä sovelluksessa työstetään yhteisiä asiakirjoja? Vantaan kaupungin henkilöstön sisäisessä viestinnässä on käytössä lukuisia eri sähköisiä viestintävälineitä, esimerkiksi Avain, Outlook, Asta, Fronter ja verkkolevyt. Ja lisää on tulossa: SharePoint-työryhmätilat sekä Lync, online-neuvottelu- ja pikaviestintäjärjestelmä. Kaupunkitasoisesti kaikilla sähköisillä työvälineillä ei ole vielä omistajaa. Vastuut ja pelisäännöt ovat osin epäselviä miten Vantaan kaupungilla toimitaan? Tämän vuoksi kaupungin johtoryhmässä päätettiin , että sähköisten työvälineiden käytön koordinointia varten perustetaan kaupunkitasoinen työryhmä. Sähköisen tiedonhallinnan ja viestinnän työryhmän tavoitteena on sähköisten välineiden käyttötarkoituksen selkiyttäminen: Yhteiset pelisäännöt Linjaukset ja ohjeistukset välineiden käytölle Löytää prosessiomistajat välineille sekä selkiyttää vastuita Tunnistaa päällekkäisyydet, koulutustarpeet ja kehityskohteet ja viestiä tieto eteenpäin vastuutahoille Tuottaa välineiden käytölle sähköinen käsikirja Määritellä työryhmän rooli välineiden käytön ohjauksessa jatkossa Työryhmä on laatinut projektisuunnitelman ja aloittanut ohjeistuksen laatimisen kiireellisimmästä päästä, Outlookista. Avaimessa tullaan julkaisemaan sähköinen käsikirja, jota täydennetään sitä mukaa, kun ohjeita ja käytäntöjä saadaan koottua. Käsikirjaan annetaan kaikille kommentointimahdollisuus Avaimessa. z Teksti Hanna Ormio Astan käyttö laajenee Seuren uusi toimitusjohtaja luottaa vahvaan tuotteeseen Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Anne Sivula kiteytti Vautsille ajatuksiaan tunnelmistaan ja tulevaisuudesta. Minkälaisia ajatuksia on herännyt ensi kuukausien aikana? Olen perehtynyt Seureen, sen ihmisiin ja toimintatapaan sekä myös asiakkaisiin. Seuren osaaminen vuokratyön tuottajana on kova ja toimintaperiaatteet eettiset. Meillä on siis hyvä tuote, jonka edelleen kehittämistä asiakkaidemme tarpeisiin lähden innolla toteuttamaan. Mitkä ovat mielestäsi Seuren vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa? Keikkalaismarkkinoilla Seurella on hyvä maine. Meillä on vahva tuntemus asiakkaidemme toimintaympäristöstä ja olemme erikoistuneet palvelun tuottamiseen kuntasektorille. Kun tiedämme asiakkaidemme tarpeet, osaamme ohjata heille niitä vastaavan työntekijän. Seuresta myös saa sijaisen, jollei jätä tilausta aivan viime tippaan. Tällä hetkellä 96 tilausta sadasta täyttyy. Kerro tulevaisuuden haasteista miten Seure niihin vastaa? Seuren olemassaolon oikeutus on palvelun myötä tulevan hyödyn tuottaminen omistajille. Palvelulla pitää vastata asiakkaidemme tarpeisiin heidän muuttuvissa tilanteissaan. Tavoitteenamme on, että palvelumme olisi entistä tehokkaammin ja helpommin asiakkaidemme käytettävissä ja saavutettavissa. Korkea tilausten täyttöaste on jatkossakin tavoitteemme. Panostamme siihen, että keikkalaiset entistä paremmin vastaisivat asiakkaidemme tarpeita. Työskentelemme kovasti myös sen eteen, että palvelun laadun lisäksi sen hinta houkuttelisi siirtämään sijaishankinnan Seureen. z Teksti Maija Valkama, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Kuva Sami Konttinen, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Asta-koulutukset järjestetään pienissä ryhmissä. Koulutuksiin hakeudutaan HR-työpöydän kautta. Syksyllä 2012 käyttöön otetun dokumentinhallintajärjestelmä Astan käyttö laajenee vuoden vaihteessa. Vuoden 2014 alusta alkaen myös toimielinten kokousasiakirjat kuten esityslistat ja pöytäkirjat siirtyvät kokonaisuudessaan Astaan. Astan käyttöönotto ei ole ollut kivutonta, mutta oikein käytettynä järjestelmä helpottaa työskentelyä ja takaa, että tärkeät tiedostot eivät tuhoudu esimerkiksi siinä tapauksessa, jos käyttäjän tietokone tuhoutuu ja vie työpöydälle tallennetut tiedostot muassaan. Ensimmäisellä kerralla, kun Astaan tutustui, tuntui kyllä siltä, että ei tästä kyllä ihan hetkessä jyvälle pääse. Siksi on hyvä, että on otettu käyttöön kokonaisuus kerrallaan, niin käyttöä on voinut opetella pala palalta, kertoo sihteeri Helena Salomaa maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalta, joka toimii myös Astan tukihenkilönä talous- ja hallintopalveluissa omalla toimialallaan. Astan käyttöä kehitetään jatkuvasti. Keväällä 2014 painopisteenä on valmiiden asiakirjapohjien laatiminen. Jo nyt osa käyttäjistä hyödyntää Astaan laadittuja pohjia. Esityslistatekstien valmistelussa Asta on näppärä, kun vakiona olevat kohdat tulevat asiakirjapohjasta. Niistä osa saattaa unohtua esityslistatekstien valmistelijoilta, joten valmiiden pohjien käyttö auttaa sihteereitä. Koulutus kampittaa hankaluudet Asta ei muuta työprosesseja nykyistä sujuvammiksi, mikäli käyttäjät omaksuvat huonoja toimintatapoja. Käyttäjien tulee esimerkiksi miettiä, keille kaikille hän haluaa antaa oikeudet luomaansa asiaan, jotta muut samoja tiedostoja tarvitsevat käyttäjät varmasti myös pääsevät tiedostoihin käsiksi. Myös nimeämiseen kannattaa panostaa. Asiakirjoja haettaessa on hankalaa, jos nimenä on esimerkiksi pelkkä asialista eikä mitään muuta. Samoin jos nimenä on vips se-ja-se eihän se kerro mitään kenellekään. Juuri nimeäminen on tärkeää. Se helpottaa dokumenttien etsimistä. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikista Astan käyttäjistä on koulutettu noin kolmannes. Vuonna 2014 erilaisia koulutuksia tulee olemaan tarjolla miltei viikoittain. Koulutukset toteutetaan pienissä ryhmissä. Suurin haaste minulle Astan käytössä on ollut siinä, kun siellä on paljon kenttiä metatiedoille, joista vain osa tarvitsee täyttää. Erityisesti alussa se oli hankalaa. Olisi hyvä, jos järjestelmää voitaisiin kehittää siten, että Asta itse ohjaisi näiden kohtien osalta käyttäjää, Salomaa pohtii. Koulutukset suunnataan eri käyttäjäryhmille kohdennetusti: tarjolla on opastusta niin viranhaltijoille, sihteereille, tukihenkilöille kuin peruskäyttäjillekin. Koulutusten lisäksi Astan käytössä on mahdollista käyttää apuna avaimesta löytyviä kirjallisia ohjeita ja ohjevideoita. Jos itse en osaa jotain, kysyn ensiksi neuvoa työkavereilta. Ja kaiken oppii jos ei koulutuksessa, niin sitten täsmäohjeiden avulla. Ohjeet vain käteen, kannustaa Salomaa. z Teksti ja kuva Anna Eskola 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Keskustelemalla parempia päätöksiä Työryhmään osallistuminen ohitti kalenterissa muut asiat. Olin innoissani, sain tehdä jotain ihan uutta, Helminen sanoo. Mielipiteet kuultiin Tulkki puheenjohtajana ohjasi työskentelyä kohti tavoitetta ja kirjasi keskustelun yhteenvedoksi. Kun työryhmälle ei annettu tiukkoja keskustelun teemoja, pystyimme nostamaan esiin meille tärkeitä asioita ja tuntemaan mahdollisuuden vaikuttaa. Tulkki ja Helminen ovat nähneet osallistavan muutoksen suunnittelun tuloksia. Laaja-alaisen erityisopettajan työaika mullistettiin, kun opetusvelvollisuuden mukaisesta työajasta siirryttiin vuosityöaikaan, Tulkki muistelee. Muutoksen suunnittelussa turhautti resurssien nollasummapeli. Tähtäimessä ei ollut säästäminen, mutta kaupungin säästöohjelma vaikutti taustalla. Myös se mietitytti, miten pystymme jatkossa auttamaan psykososiaalisesti oireilevia oppilaita, Helminen sanoo. Kolmevuotisen projektin toteuttaminen on vielä kesken, joten Helmisen ja Tulkin mielestä lopputuloksen onnistumista ei voi arvioida. Tulkki muistuttaa, että heidän työryhmänsä tehtävänä oli analysoida nykytilaa ja perusopetuksen johto on ainakin kuullut mielipiteet siitä. z Teksti ja kuva Inka Akkanen Ilkka Kalo, perusopetuksen johtaja: Tällainen muutosten toteutustapa vaatii paljon suunnittelua ja suuren työntekijäjoukon töiden aikatauluttamista. Työryhmien tehtävät, osallistujat, tapaamiset ja aikataulu on suunniteltava jopa vuotta ennen. Mutta ratkaisut ovat myös parempia ja inhimillisempiä. Jos olisin lähtenyt yksin toteuttamaan muutosta esimerkiksi pelkän talousohjauksen periaatteella, kaikkia toimintaperiaatteisiin, arvoihin, kokemukseen ja toimiviin käytäntöihin liittyviä näkökulmia ei olisi tullut huomioitua. Jos emme olisi tällä mallilla menneet, emme olisi päässeet näin hyvään lopputulokseen. Osallistumisen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten yksilö asiaan suhtautuu. Keskustelu vähentää vastakkainasettelua, ja vuorovaikutuksen myötä toisen arvostus paranee. Tavoitteenamme on, että organisaatio hengittää. Se voisi elää vielä paljon paremmin, mutta tässä on alku. Erkki Tulkki ja Katja Helminen osallistuivat yhteen viidestä työryhmästä, jotka selvittivät silloisia tuen rakenteita perusopetuksessa. Vantaan kaupungilla on johtamistapoja, joista voimme olla ylpeitä. Muun muassa perusopetuksessa tehdään systemaattista työtä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Koulujen henkilökunta otetaan mukaan suurten päätösten valmisteluun. Yhteisöllisyyden peruskiviä ovat säännölliset kokouskäytännöt perusopetuksen organisaation eri osissa. Aluepäälliköt kokoavat yhteen rehtorit, ja sivistysviraston asiantuntijat menevät mukaan alueellisiin kokouksiin. Koulujen johtoryhmät osallistuvat koko perusopetuksen kehittä- mistyöhön. Kerran vuodessa kaikki opettajaa kokoontuvat virkaehtosopimuskoulutukseen, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita, muun muassa uutta opetussuunnitelmaa. 50 vaikuttajaa Yksi tällaisista merkittävistä asioista on ollut lähikouluperiaatteen toteuttaminen. Vantaa aloitti opetuslain mukaisen toiminnan suunnittelun vuonna Tuolloin 50 perusopetuksen ammattilaista kutsuttiin mukaan suunnittelemaan. Kun muutos suunnitellaan yhdessä, kokemukset pääsevät esiin ja eri näkökohdat voidaan huomioida paremmin, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo. Ylästön koulun rehtori Erkki Tulkki ja Pähkinärinteen koulun erityisopettaja Katja Helminen osallistuivat lähikouluperiaatteen toteuttamiseen. Tulkki veti alatyöryhmää, joka listasi nykytilan hyvät toimintatavat ja pureutui erityisesti erityisopetuksen järjestämiseen. Listasta taisi tulla epäkohtien ja parantamiskohteiden luettelo. Kannoimme esimerkiksi huolta siitä, että päteviä erityisopettajia ei ollut riittävästi saatavilla. Erityisopetus oli irrallaan muusta ja epäpätevä erityisopettaja saattoi vastata yksin koko koulun erityisopetuksen ryhmästä, Tulkki ja Helminen muistelevat. He kokivat osallistumisen kuitenkin innostavana ja aitona vaikuttamisen mahdollisuutena. Ryhmässä oli mukana eri ammatin edustajia: rehtori, aineenopettaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja sivistysviraston suunnittelija. Tästä on kyse Konsulttitoimisto KPMG arvioi Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmää vuosina Arviointiin osallistui haastatteluissa tai kyselyyn vastaamalla noin 700 kaupungin työntekijää. Yksi perusopetuksen ja kaupunkitasoisista vahvuuksista on yhteisöllisyys. Tulosalueet ovat poimineet kehittämiskohteistaan konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Kehittämistarpeet huomioidaan myös toimialojen tulosalueneuvotteluissa. Tavoitteena on, että kehittymistä ja toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan uudelleen vuonna Johtamisjärjestelmän kehittäminen on yksi Vantaan kaupungin strategisista tavoitteista, jonka toimeenpanoa arviointityö on ollut. Kaupungin vahvuuksia ovat: Tuottavuuden näkökulman huomioiminen toiminnassa Perustehtävästä selkeä käsitys Ammattitaitoinen henkilöstö, panostus osaamisen varmistamiseen ja johtamisen kehittämiseen Luottamus omaan toimintaan, substanssin vankka tuntemus Yksilöiden tarpeiden huomioonottaminen työn järjestämisessä Pitkät työurat: tunnetaan kollegat ja organisaatio Kannustamisen keinoista ammattitaidon ja työn kehittämiseen tähtäävä koulutus Vahva yhteisöllisyys tulosalueiden yksiköissä Avoin ja keskusteleva johtamiskulttuuri Matala organisaatio Riittävästi johtamisen foorumeita Systemaattinen toiminnan suunnittelu Kehitettävää kaupungilla on vielä: Tulosalue- ja toimialarajojen ylittäminen asiakas- ja palveluprosessien kehittämisessä Tuloskorttityöskentelyn laajentaminen Talous- ja velkaohjelman vaikutusten ennakointi Kehittämistoiminnan johtaminen Lähiesimiestyön tukeminen Tulos- ja kehityskeskusteluprosessin kehittäminen Kannustamisen ja palkitsemisen tavoitteet, keinot ja mallit Aineettoman kannustamisen lisääminen Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Tukipalveluiden toiminta Sisäinen viestintä Kaupungin ja asiakkaan näkökulman korostaminen päätöksenteossa 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Pitääkö aina tapahtua, ennen kuin alkaa tapahtua? Mitä polkua sinä haluat kulkea? Kun kello soi aamulla, minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko nousen ylös tai jään makaamaan. Jos nousen ylös, on minulla kaksi vaihtoehtoa. Suoritan aamutoimet rauhallisesti, iloiten ja kiireettä tai sitten kiireessä, pahalla tuulella ja hermostuen. Jos toimin kiireessä, minulla on kaksi vaihtoehtoa. Huolehdin kiireestä huolimatta omasta turvallisuudestani ja laitan heijastimen hihaan ja kelin mukaiset jalkineet jalkaan. Tai sitten luotan tuuriin ja hyvään onneen ja jätän heijastimen pöydälle, laitan ensimmäiset silmiini osuneet lipokkaat jalkaani ja lähden matkaan. Jos luotan tuuriini, on taas kaksi vaihtoehtoa. Tuuri saattaa tänä aamuna olla hyväkin ja pääsen turvallisesti sinne, minne olen menossa. Toisaalta tuuri voi olla myös huono. Jos se on huono, minulla on kiire, ulkona on satanut lunta jään päälle ja en huomaa sitä. Kaadun pihalla ja lyön pääni. Edessä on sairaalareissu Talven aikana Suomessa tapahtuu noin liukastumistapaturmaa ulkona. Vantaan henkilöstöllekin sattui vuonna 2012 yli 200 työmatkatapaturmaa, joista suuri osa oli juuri kaatumisia ja liukastumisia. Ihminen itse tekee monia turvalliseen liikkumiseen ja tekemiseen vaikuttavia valintoja. Maltti, joustavuus, reitin valinta, liikkumistapa, tilannenopeus, kelin mukaiset jalkineet, riittävä aika, heijastin, pyöräilykypärä, turvaväli, turvavyö, liikennevalokuri, kulkupelin huolto jne. vaikuttavat turvallisuuteen. Meillä jokaisella on joka ikinen aamu ja hetki valittavanamme vähintään kaksi vaihtoehtoa. Se on sitten meistä jokaisesta itsestä kiinni, mihin vaihtoehtoihin päädymme. Näissä asioissa vanhan kansan sanonnat pitävät paikkansa: Ei vara venettä kaada tai parempi katsoa kuin ka(a)tua! z Teksti Terttu Kokko Kuva Sakari Manninen Joulumielellä Joulu on tuossa tuokiossa ja vuoden vaihtumiseenkin on vain muutama viikko. Olisiko aika arvioida kulunutta vuotta? Arviointi ei ole helppoa varsinkaan silloin, jos pitäisi arvioida itseään. Voisimmeko pysähtyä miettimään, millaisia työntekijöitä ja työkavereita olemme olleet? Olemmeko toimineet työpaikalla siten kuin edellytämme muidenkin toimivan? Olemmeko käyttäytyneet asiallisesti? Olemmeko olleet mukana luomassa yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä? Olemmeko pystyneet nauramaan joskus myös itsellemme? Olemmeko pyy- Työelämässä sattuu ja tapahtuu täneet ja antaneet anteeksi? Vai olemmeko mahdollisesti olleet työpaikkamme ankeuttajia. Tosin sitä on joskus vaikea itse huomata. Usein sitä vain huomaa helpommin toisten puutteet kuin omat. Monella on takanaan kiireinen ja raskas syksy. Kaikkea työhön liittyvää kiirettä ei voi eikä pidäkään välttää. Väsymys vaivaa ja joulun odotuskin voi toisille luoda turhia paineita erilaisine valmisteluineen. Mutta miksi jouluunkin pitäisi valmistautua ahdistavalla hosumisella? Kuka on keksinyt joulukiireen? Useimmat toivovat joululta juuri rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Mutta teot välittävät usein aivan toisenlaista viestiä. Väsyneenä kukaan meistä ei ole mukava. Silloin ärsyyntyy helposti pienistäkin asioista ja altistaa itsensä turhille riidoille. Huomiokyky herpaantuu ja tapaturmariskikin kasvaa. Minä haastan itseni tänä vuonna kiireettömän joulunvieton tavoitteluun. Aion saada vähemmällä enemmän. Millaisen joulun sinä haluat? z Teksti Marja-Leena Jämsén-Mässeli työsuojeluvaltuutettu Kuva Sakari Manninen Mitä Vantaa-kanavab Vantaa-kanavan joulukalenterista paljastuu tänään? 24 luukkua 24 hyvää tekoa PÄÄTÖKSENTEKOA, UUDISTUKSIA, TAPAHTUMIA & TARINOITA VANTAALTA Vielä ehdit mukaan tekemään hyvää! Lähetä meille joulumuisto, lahjavinkki, resepti tai muu joulupiristys videon muodossa. Jokaisesta esitetystä videosta lähtee lahja hyväntekeväisyyteen tekijän nimissä. Tykätyimmän videon tekijä voittaa 250 valitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle! Yhteistyössä Toisenlainen Lahja / Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa lapset ry. Seuraa osoitteessa vantaakanava.fi/joulukalenteri Kolumni Kiireetöntä joulunviettoa Joulu tarkoittaa monelle kiirettä ostaa lahjoja, valmistaa jouluruokia, siivota ja kirjoitella joulukortteja. Saatamme kokea joulun alla melkoista stressiä ja ahdistusta. Moni meistä on kuullut luettavan jouluevankeliumin tai joulurauhan julistuksen Turusta. Kummastakin välittyy toisenlainen joulu. Kiireetön, rauhallinen ja täynnä läheisyyttä oleva joulu. Joulun uskonnollinen ulottavuus saattaa tuntua vieraalta ja kaukaiselta, mutta silti voimme viettää aikaa läheistemme kanssa tekemällä asioita yhdes- sä, kuuntelemalla toisiamme ja tulemalla kuulluksi. Tarvittaessa myös annamme ja saamme anteeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneita asioita. Voimmeko ajatella, että joulu olisi luonteeltaan enemmän henkinen, kuin materialistinen arjen unohtamista ja hetkeen keskittymistä? Erilaisen joulun tekeminen voi tuntua haastavalta ja ehkä hivenen pelottavaltakin, mutta se riski kannatta ottaa. On helpottavaa ajatella, että joulu voi tulla aivan yhtä hienona ja upeana, vaikka ennen sitä ei olisikaan edeltänyt useita viikkoa kestänyttä kiirettä ja stressiä. Silloin voi jäädä aikaa enemmän olla yhdessä niiden kanssa, jotka ovat meille tärkeitä. Tämä yhdessäolo voi osoittautua ehkä tärkeämmäksi, kuin kiireellä jouluun valmistautuminen. Meillä on mahdollista ylläpitää joulun henkeä myös ympäri vuoden. Voimme arjen askareidemme keskellä tehdä pieniä hyviä kekoja ja näin vaikuttaa lähiympäristöömme positiivisella tavalla. Hyvää ja stressitöntä joulua! z Teksti Ray Metsälä 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19