Joulun valoa. arjen keskelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulun valoa. arjen keskelle"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Muista uusia kaupunkikorttisi Joulun valoa arjen keskelle Sivistystoimi hyödyntää palvelumuotoilun oppeja Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa Rakkaus raitisti Rahaa opiskelujen tukemiseen Kulturproducent som jobbar som biblioteksproducent Luupin alla palvelumuotoilu yhteistyö

2 sisältö näkökulma 8 Kulttuurijohtaja tapasi pieniä kuntalaisia 15 Astan käyttöä on opeteltu pala palalta 28 Kotimaisen elokuvan historiaa kaupunginmuseossa Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Saammeko palvelumuotoilulla parempia palveluita?... 3 luupin alla Sivistystoimen hankkeissa hyödynnetään palvelumuotoilun oppeja... 4 Ikäihmisten ääni kuuluville... 5 Keinukylästä ja Kiipeilykylästä tuli oppilaiden näköiset... 6 Ideapankki asuntomessutoimiston apuna... 7 Vantaa isännöi messuja toistamiseen... 7 Iloa lapsen oikeuksien päivästä ja tapahtumien järjestämisestä... 8 Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä... 9 Uutta näkökulmaa ympäristöohjelmaan...10 Ympäristö on yhteinen asia...10 Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa...11 Uusi työ löytyi talon sisältä...11 tapetilla Verottaja tarkensi työmatkakustannusten ilmoitusohjeita...12 Verkostokonsultit valmiina palvelukseemme...13 Pelisäännöt tekeillä sähköiseen tiedonhallintaan...14 Seuren uusi toimitusjohtaja luottaa vahvaan tuotteeseen...14 Astan käyttö laajenee...15 Keskustelemalla parempia päätöksiä...16 Mitä polkua sinä haluat kulkea?...18 Joulumielellä...19 Kiireetöntä joulunviettoa...19 Rakkaus raitisti...20 Työterveyshuollon akuuttiin sairaanhoitoon uusi toimintamalli...21 koulutus 4 Vantaan kaupunki, viestintä Johtamisen opiskelu kannattaa...22 Rahaa opiskelujen tukemiseen...23 Tuki motivoi opiskelemaan...23 henkilökohtaista Maahanmuuttajien yhteispalvelupisteen johtaja Tuula Reiman...24 uppsnappat i farten Kulturproducent som jobbar som biblioteksproducent...25 virkistys Aikuisopiston liikuntakevät Haku hyvinvointitapahtumien tukeen alkaa...27 Rentoutusta tennispallolla...28 Kassila tuotiin museoon...28 Kulttuuria...29 Kyselimme kylillä...29 Vandaalit...31 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimitus Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Toimitusneuvosto Asematie 7, Vantaa Päivi H. Rainio puh Tuula Panula Anitta Mäkinen Markku Lappalainen, Sanna Henriksson Sakari Manninen Hannele Nordman Spin Press EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Inka Akkanen Jorma Häkkinen Terhi Karhuniemi Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vappu Vienamo Palvelumuotoilulla parempia palveluita Vantaan kaupunki on rohkeasti ryhtynyt etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita. Tavoitteena on tehostaa palveluiden tuotantoa ja samalla monipuolistaa palvelurakennetta niin, että se vastaisi entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palveluiden uudistuksessa tullaan hyödyntämään palvelumuotoilun eri menetelmiä. Palvelumuotoilulla edistetään palvelun käyttäjien ja -tuottajien sekä yhteistyökumppaneiden erilaisten näkökulmien ja kokemusten hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Yhteissuunnittelun tavoitteena voi esimerkiksi olla palvelun parantaminen tai pyrkimys löytää täysin uusia palveluja tai kanavia niiden tuottamiseen. Yhteissuunnittelu haastaa niin työntekijöitä kuin kuntalaisiakin toimimaan uudessa roolissa ja työskentelemään yhdessä. Molempien osapuolten kokemusasiantuntijuus on arvokas voimavara yhteisessä suunnittelutyössä. Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoitopalveluiden lisäksi muun muassa kerhot, hoitoapupalvelun ja avoimet leikkipuistot. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua palvelurakenteen joustavassa muutoksessa. Muutoksen tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Varhaiskasvatuksen palvelumuotoiluprosessit toteutetaan alueellisesti, jolloin voidaan parhaiten huomioida eri asuinalueiden tarpeet. Asuinalueille perustetaan aluksi omat työryhmät, jotka tekevät toimintasuunnitelman. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan asiakaspalautteet ja selvitetään millaisia haasteita niistä nousee esille. Lisäksi alueen työntekijöitä haastatellaan, jonka jälkeen sovitaan, miten vielä puuttuvaa tarpeellista tietoa kerätään. Eri lähteistä saatujen tietojen pohjalta valitaan ne asiat, joita lähdetään yhdessä kehittämään palvelumuotoilun avulla. Palveluiden ideointi ja konkretisointi tapahtuu alueellisessa muotoilufoorumissa tai työpajassa, johon kutsutaan asiakkaat, yhteistyökumppanit ja palveluntuottajan edustajat. Yhteissuunnittelun ja ideoinnin avulla syntyneistä ideoista valitaan ne, joita testataan käytännössä. Seurannan ja arvioinnin jälkeen näihin palveluihin tehdään tarvittavat parannukset, jonka jälkeen palvelu voidaan ottaa laajemmin käyttöön. Tavoitteena on jakaa eri alueiden kokemuksia keskenään. Näin palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää kokemukseen pohjautuvaa tietoa. Varhaiskasvatus hyödyntää myös sosiaalista mediaa omissa palvelumuotoiluprosesseissaan. Facebooksivu antaa uuden mielenkiintoisen lisäkanavan päiväkotien, leikki- ja asukaspuistojen sekä muiden varhaiskasvatusyksiköiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Nina Konttinen, varhaiskasvatuksen palveluasiantuntija Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 luupin alla luupin alla Yhteistoiminta vaatii ymmärrystä ja suunnittelua Länsimäen ja Pähkinärinteen nuorisotilat sekä kirjastot ovat muutoksien myllerryksessä. Länsimäessä muotoillaan nuorisotilan toiminnan sisältöjä ja pohditaan kirjaston ja nuorisotilan yhteistoimintaa. Pähkinärinteen kirjaston tiloissa puolestaan tulevat yhdistymään kirjaston palvelut, nuorisonkohtaamispaikka, lasten iltapäiväkerho sekä paikallisten asukkaiden ja järjestöjen kokoontumistila. Molemmissa hankkeissa tavoitellaan viihtyisyyttä sekä toimivia palvelukokonaisuuksia. Myös kirjastojen ja nuorisotilojen henkilökunnan työviihtyvyys on taattava. Muutoksen äärellä vanhat keinot eivät aina päde ja palvelumuotoilun menetelmistä etsitäänkin ratkaisua haastavien muutoksien toteuttamiseksi. Yhteissuunnittelu on eräs palvelumuotoilun keino, jolla tavoitellaan haluttavaa sekä tehokasta palvelua. Siinä palvelujen käyttäjät otetaan alusta asti mukaan palvelun suunnitteluun. Länsimäen nuorisotilalla yhteissuunnittelun tärkeys on huomioitu ja tarkoituksena onkin rakentaa pienimuotoinen kehittämö, jossa nuorisotyöntekijät sekä tilaa käyttävät junnut (9-12-vuotiaat) ja nuoret (13 17-vuotiaat) voivat yhdessä havainnoida nykyistä toimintaa, pohtia erilaisia kehittämisideoita sekä kokeilla uusia toimintoja. Tehdään yhdessä pihoista viihtyisiä Kampanja koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen viihtyisyyden lisäämiseksi on jo vauhdissa. Kampanjaa tukee myös joukko yrityksiä, esimerkiksi Lassila & Tikanoja on mukana tukemassa lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämistä kompostoinnin avulla. Pihatalkoisiin halutaan osallistaa kaupungin työntekijät, asukkaat sekä yritykset. Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat pohjan käyttäjien yhteiselle ideoinnille ja kaikkia käyttäjiä palvelevien pihojen suunnittelulle. z Teksti Jenni Mäenpää Kuva Heidi Hölttä Sivistystoimen hankkeissa hyödynnetään palvelumuotoilun oppeja Sivistystoimessa on parhaillaan käynnissä ja käynnistymässä joukko hankkeita, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun ydin kiteytyy käyttäjän tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen. Päämääränä on luoda käyttäjille haluttavia palveluita sekä varmistaa, että palvelut tukevat palveluntuottajan liiketoimintaa ja tavoitteita. Hankkeisiin haettiin vauhtia marraskuun alussa pidetyssä palvelumuotoilutyöpajassa. Työskentelyä ohjasivat palvelumuotoilutoimisto Diagonalin Sami Oinonen ja Kristiina Vaahtojärvi. Työpajassa pureuduttiin palvelumuotoilun menetelmiin sekä pohdittiin tulevien palvelumuotoiluhankkeiden toteutusta. Osallistujien pyynnöstä erityistä huomiota kiinnitettiin käyttäjälähtöisen suunnittelun sekä asiakasymmärryksen työkaluihin. Päivän aikana sanat osallistaminen ja empatia väreilivät monien huulilla. Seuraavassa esimerkkihankkeita, joissa palvelumuotoilun työkaluja hyödynnetään. Palvelumuotoilu apuna tasa-arvon edistämisessä Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen palvelumuotoiluhankkeessa tavoitellaan opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun edistämistä ammatillisessa koulutuksessa. Tilastollisen datan lisäksi hankkeessa kerätään aitoja käyttäjäkokemuksia haastattelemalla opiskelijoita. Päämääränä on luoda tasa-arvoisen kohtelun edistämistä tukeva toimintasuunnitelma ja -malli vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke juontaa juurensa vuoteen 2010, jolloin sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella kohdennettiin huomio sukupuolivaikutusten arviointiin. Ikäihmisten ääni kuuluville Vantaan Ikäpalo-hankkeessa uudistetaan ikääntyneen väestön yleistä neuvontaa ja iäkkään ihmisen palveluohjausta. Apuna käytetään palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun avulla kehitetään neuvonta ja ohjaustoiminta vastaamaan käyttäjien tarpeita sekä palvelun tuottajan tavoitteita, kertoo projektipäällikkö Seija Viljamaa. Hankkeessamme palvelumuotoilija selvittää käyttäjien tarpeet keräämällä tietoja haastattelemalla sekä havainnoimalla ikääntyvää väestöä ja iäkkäitä henkilöitä. Palvelumuotoilulla tavoitellaan palvelujen käytettävyyden parantumista ja haluttavuuden lisäämistä. Tarkoituksena on kehittää palveluita, jotka ovat loogisia sekä arvoa tuottavia. Palvelujen käyttäjien näkökulmaa tulee esille myös siten, että ikääntyneen väestön edustajat ovat Vantaalla mukana hankkeen ohjausryhmässä, projektiryhmässä ja työryhmissä. Ikäpalo-hankeen tarkoituksena on suunnitella keskitetyn neuvonnan ja pal- veluohjausyksikön toimintaa, jossa neuvonta ja ohjaus toteutuvat asiakaslähtöisesti, ennaltaehkäisevästi ja ikääntyvän henkilön hyvinvointia tukien. Hankkeella pyritään kehittämään tasa-arvoa neuvonnan suhteen ja oikeudenmukaisuutta palvelujen saamiseen. Vantaalla pyritään Ikäpalo-hankkeessa yhdistämään organisaation tavoitteet ja asiakasnäkökulma toimivalla tavalla, Seija Viljamaa summaa. z Teksti Vappu Vienamo Kuva Sakari Manninen 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 luupin alla luupin alla Keinukylästä ja Kiipeilykylästä tuli oppilaiden näköiset Ideapankki asuntomessutoimiston apuna Marraskuu on mitä mainiointa aikaa pihajuhlille. Tämä tiedetään Itä-Hakkilan koulussa, jossa kaamos ei estänyt iloa, kun oppilaat ja opettajat kokoontuivat juhlimaan koulun upouudelle pihalle. Juhlaan oli aihetta, sillä piha oli suunniteltu yhteisvoimin ja siellä oli juuri niitä asioita, joita oppilaat olivat toivoneet. Pihasta tuli oppilaiden näköinen. Aivan varmasti lopputulos olisi ollut toisenlainen, jos olisi suunniteltu ilman oppilaita, toteavat oppilaskunnan ohjaavat opettajat Minna Kellokoski-Nieminen ja Päivi Koskinen tyytyväisinä. Kiireisen arjen keskellä yhteissuunnittelu vaatii hyvää valmistautumista ja ennakoimista. Suunnittelussa mukana olleet opettajat muistuttavat, että yhtei- sen aikataulun luominen rauhassa hyvissä ajoin on tärkeää. Koskinen ja Kellokoski- Nieminen kuitenkin rohkaisevat kokeilemaan yhdessä suunnittelua, sillä palaute palkitsee kaikki. Karhu sai jatkaa pihaleikeissä Pihan suunnittelu aloitettiin viime keväänä aikuisten kokouksella, jossa oli mukana asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta. Tämän jälkeen oppilaskunta keräsi kaikista luokista ajatuksia siitä, millainen on mukava koulunpiha ja mitä välineitä siellä pitäisi olla. Ehdotusten pohjalta suunnittelijat tekivät suunnitelmaluonnoksen, joka esiteltiin oppilaskunnalle. Oppilaskunta vei suunnitelman luokkiin, joissa oppilaat äänestivät pihaan tulevista leikkivälineistä ja muista yksityiskohdista. Luokkien ehdotukset koottiin oppilaskunnan hallituksen kokouksessa ja laitettiin tärkeysjärjestykseen. Pihassamme on aikaisemmin ollut Miten sinä olet työssäsi ottanut asukkaat mukaan? Kerro oma tarinasi: - ehkä siitä saadaan lukea jo Asukkaat mukaan -juttusarjamme seuraavassa osassa. Lisää hyviä käytäntöjä ja vinkkejä osallistamiseen sekä elokuussa hyväksytyn Vantaan kaupungin osallisuusmallin löydät Avaimesta: Palvelut > Lomakkeet ja ohjeet > Ohjeet > Asukkaat mukaan suunnitteluun. Lasten ja nuorten osallistumisesta löydät lisää tietoa täältä: vantaa.fi/nuorille/ osallistu. puiset karhut, jotka piti nyt poistaa. Oppilaat valitsivat erilaisista eläinhahmoista uudelle pihalle karhun ja krokotiilin. Karhun valinta oli heille itsestäänselvyys, Koskinen ja Kellokoski-Nieminen kertovat. Lopuksi järjestettiin vielä nimikilpailu. Kilpailun voitti oppilas Iisa Siikalan ehdotus. Tästä lähtien yksi osa pihasta on Keinukylä ja toinen Kiipeilykylä. Palaute on ollut erinomaista. Keväällä tehdyssä kyselyssä lapset kertoivat, kuinka tärkeää oli päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. He kokivat tulleensa kuulluiksi. Jotkut olivat sitä mieltä, että he oppivat kuuntelemaan paremmin muiden oppilaiden mielipiteitä. Suunnittelu oli mukavaa myös meistä opettajista. Oli mahtavaa nähdä oppilaiden into ja ilmeet, kun suunnitelmissa todella noudatettiin heidän toiveitaan. z Teksti Ella Tanskanen Kuva Pia Tasanko Avaimessa oli syksyllä nelisen viikkoa avoinna ideapankki, johon kaupungin henkilöstö sai tallettaa Vantaan Asuntomessuihin liittyvät ajatuksensa ja ideansa. Mitään talletusryntäystä ei pankissamme nähty, mutta tätä kautta saatiin kerättyä henkilöstöltä viitisentoista hyvää ja to- Vantaa ei ole keltanokka asuntomessujen järjestämisessä. Se sai ne isännöitäväkseen vuonna 1977 ja tuloksena syntyi nykyinen Variston asuinalue. Kaupunki vastasi tuolloin itse messualueen rakentamisesta. Asuntomessuilla korostuivat tiivis rakentaminen ja vehreys. Iso osa Variston alueelle rakennetuista kohteista oli yhtiömuotoisia rivitaloja tai kytkettyjä eril- teuttamiskelpoista ideaa. Toivottavasti pystymme toteuttamaan niistä mahdollisimman monta. Kaikki ideansa lähettäneet palkittiin pienellä palkinnolla. Asuntomessujen projektiryhmä on kuluvan vuoden aikana kirjannut ylös Asuntomessuihin liittyviä ajatuksia ja ideoita erilaisissa työryhmissä ja tapaamisissa. On ollut mielenkiintoista huomata, miten samantyyppisiä ajatuksia Asuntomessuista liikkuu eri puolilla kaupunkia: suurin osa ajatusten esittäjistä tuntuu toivovan messuistamme rentoa ja hauskaa tapahtumaa, jossa vantaalaisuus näkyy mutkattomuutena, välittömyytenä ja itseironiana. Messut myös nähdään yleisesti erinomaisena kaupunkimarkkinoinnin mahdollisuutena. Kesän 2015 asuntomessutapahtuman varsinaiset järjestelyt aloitetaan ensi vuonna tiiviissä yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. Rakentaminen messualueella alkaa ensi keväänä ja siihen mennessä pitää rakentamisen edellytykset alueella saada kuntoon. Vasta sitten voimme lupailla suurelle yleisölle elämyksellistä messutapahtumaa kesällä z Teksti Kati Harkoma, asuntomessutoimisto Vantaa isännöi messuja toistamiseen listaloja. Asuntojen keskikoko oli noin 70 neliötä. Messualueen tonteista tuli vain noin 300 neliön kokoisia, mutta Vantaa pyrki samalla parantamaan viihtyvyyttä panostamalla vehreyteen. Tuolloin peltoaukealle rakennettuun Varistoon istutettiin peräti pensasta ja 900 puuta. Erikoisuus asuntomessuilla oli Enso- Gutzeitin Käkikellotaloksi kutsuttu omakotitalo. Mediaa ja messuvieraita kiinnosti samoin arkkitehti Harto Helpisen suunnittelema ekotalo talvipuutarhoineen. Tulevien asuntomessujen järjestäjät ovat ilmoittaneet saaneensa vaikutteita vuoden 1977 messujen hengestä ja rakentamisratkaisuista. z Teksti Antti Siika-aho 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 luupin alla luupin alla Iloa lapsen oikeuksien päivästä ja tapahtumien järjestämisestä Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä Viime vuonna alkanut kaupunkikorttiuudistus saadaan päätökseen vuodenvaihteessa, kun vanha järjestelmä poistuu käytöstä. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon on liittynyt vaikeuksia esimerkiksi kortilla maksettujen aterioiden laskutusaikataulun osalta, toimii järjestelmä nyt sujuvasti. Pessi-kuoron Taikalamput syttyvät. Lapsen oikeuksien päivänä marraskuun 20. päivänä tapahtui Vantaalla paljon. Suurin osa valmistelutyöstä oli tehty hyvissä ajoin etukäteen, jotta päivän ohjelmat saatiin vietyä läpi jouhevasti ja aikataulujen mukaan. Etukäteissuunnittelu ja aikataulutus tulee olla tapahtumanjärjestäjillä hallussa, jotta saa nukuttua yönsä rauhassa. Päivää juhlittiin monin tavoin: liputtamalla kaupungin kiinteistöissä, koristelemalla onnenpuut lasten ja kaupunginjohdon kanssa, nauttimalla Taikalamput syttyvät -perhetapahtuman lasten esittämästä kulttuuriohjelmasta ja katselemalla Kovasikajuttu-elokuvaa sekä haastattelemalla Pentti Kurikan nimipäivät -bändin jäseniä elokuvan teosta. Lapsen oikeuksia juhlistettiin myös käynnistämällä Hyviksen Hyvän puheeksi otto -kampanja sekä viettämällä päiväkodeissa ME LEIKITÄÄN -päivää. Vantaalaiset lapset näkyivät päivän aikana myös eduskunnassa. Lasten asiantuntijaryhmä osallistui aamulla lipunnostotilaisuuteen ja iltapäivällä Simonkallion koulun oppilaat olivat mukana luovuttamassa taidenaamioita ja tervehdyksiä kansanedustajille. Lasten ja nuorten kohtaaminen antaa lisäpotkua Päivän aikana saimme tavata eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Keskustelimme lasten oikeuksista ja niiden merkityksestä sekä yleensäkin lapsille ja nuorille tärkeistä asioista. Vaikka tapahtumien järjestäminen vaatiikin työaikaa ja panostusta, on lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamisen ja ilon näkeminen palkitsevaa. Se antaa paljon lisäpotkua omaan työhön! Vaikka kaupunki kamppailee tällä hetkellä haastavassa taloudellisessa tilan- teessa, on tärkeää, että hyviä ja tärkeitä asioita voidaan tuoda esille ja juhlistaa. On hienoa nähdä lasten ja nuorten silmien syttyvän, kun he pääsevät osaksi yhteistä hetkeä ja tapaamaan muita lapsia, nuoria ja aikuisia sekä kertomaan heille tärkeistä asioista. Tapahtumien järjestämisessä kumppanit ovat aina tärkeässä asemassa. Lapsen oikeuksien päivän tapahtumien järjestämiseen osallistui laaja joukko eri toimialojen ja tulosalueiden toimijoita sekä valtakunnallisia kumppaneita. Ensi vuonnakin olisi hienoa saada tapahtumien järjestämiseen mukaan lapsia ja nuoria; esiintymään ja keskustelemaan päättäjien kanssa itselle tärkeistä asioista. Yhdessä tekeminen antaa paljon voimaa, iloa ja mahdollisuuden oppia uutta lasten arjesta. Suuri kiitos kaikille päivään osallistuneille! z Teksti Pia Tasanko ja Hanna Nyman Kuva Mona Nyman Mitä tehdä, jos käytössä on vanha kaupunkikortti? Uutta korttia haetaan Avaimessa olevalla lomakkeella. Työntekijän tulee täyttää lomake esimiehensä kanssa. Yhteispalvelu ei voi tehdä kaupunkikorttia, jos lomake on täytetty puutteellisesti tai virheellisesti. Avaimesta löytyviin hakuohjeisiin kannattaakin tutustua huolellisesti. Jos työntekijällä on vanha kaupunkikortti, jossa on käyttämättömiä sarjalippuaterioita, ne on hyvä käyttää ennen uuden kortin käytön aloittamista. Käyttämättömät ateriat voidaan myös korvata työntekijälle. Kenelle ja miten kuvallinen kaupunkikortti? Kaupungilla ei ole linjausta kuvallisen kortin käytöstä. Toimialat määrittelevät, missä ammateissa kuvallista korttia tarvitaan. Työntekijän kannattaa varmistaa asia esimieheltään. Jos työntekijä tarvitsee kuvallisen kaupunkikortin, tekee hänen esimiehensä kaupunkikorttihakemuksen Efecte SSP:stä löytyvällä lomakkeella. Samalla hakijan digitaalinen kuva liitetään hakemukseen. Kortti toimitetaan työntekijälle, mutta ennen käyttöä se on aktivoitava. Työntekijän tuleekin esimiehensä kanssa täyttää vielä toinen hakemuslomake (sama kuin kuvatonta korttia haettaessa) ja käydä yhteispalvelussa aktivoimassa kortin palvelut käyttöön. Mukaan tarvitaan täytetty hakemuslomake ja virallinen henkilöllisyystodistus. Uusilla kaupunkikorteilla maksu suoritetaan kosketusnäytöllisten laitteiden avulla. Miten Vantin työntekijät voivat maksaa lounaansa? Vantin uusissa henkilökorteissa on kaupunkikorttimaksuominaisuus ja vanttilaiset voivat ladata pian arvoa sille. Palkasta pidätys ei ole toistaiseksi mahdollista. Vantti tiedottaa ja ohjeistaa henkilökuntaansa asiasta erikseen. Voiko kaupunkikortilla maksaa kokoustarjoiluja? Uudet kaupunkikortit ovat henkilökohtaisia, mutta kortille voi määrittää kokoustarjoiluoikeuden, jonka hyväksyy työntekijän esimies. Jos tarjoilut hankitaan Vantin toimipisteistä, voi käyttää Avaimen tilaus keittiöltä -lomaketta, jolloin palveluntuottaja lähettää kokoustarjoilusta laskun. z Teksti ja kuva Anna Eskola Uudet kaupunkikorttiruokapaikat Henkilöstöravintoloiden ja kaupunkikorttiruokapaikkojen lista on kasvanut. Uusia paikkoja on tarjolla ympäri Vantaata: Kimokujan päiväkoti, Kimokuja 5 Pizza Service Laukkarinne 4 Theron catering, Neilikkatie 17 Baari ja keittiö Reino, Talvikkitie 30 Ravintola Star, Elannontie 5 Makua ja Mukavuutta, Rajatorpantie 8 Toiveita uusiksi henkilöstöravintoloiksi voi lähettää Liisa Siroselle Kaupunkikorttisivu Avaimessa: Etusivu > Palvelut > Henkilöstöedut > Ruokailu > Kaupunkikortti 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 luupin alla luupin alla Uutta näkökulmaa ympäristöohjelmaan Kaupunkitasoisen ympäristöohjelman tavoitteet tukevat kaupungin arvojen mukaista kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liiallinen kulutus ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen ovat keskeiset huolet, joihin kaupunki yrittää osaltaan vaikuttaa. Ympäristöohjelma vie kaupungin ympäristöpolitiikan sekä ilmasto- ja energiasitoumuksetkin käytännön toteuttamisen tasolle. Suurissa investointihankkeissa otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön ilmasto- ja ympäristövaikutuksien arviointi. Konkreettisille tavoitteille kiitosta Valtuutetut ovat kiitelleet konkreettisesta ohjelmasta, joka koottiin alun perin toimialojen omien ympäristöohjelmien pohjalta. Kaupunginhallitus lisäsi ohjelmaan Vantaanjoen kehittämisen vaelluskalavesistönä sekä kosteikkojen rakentamista ja luonnonsuojelualueiden kehittämistä. Lisäksi tavoitteisiin kirjattiin puurakentamisen edistäminen. Kaikkien panosta tarvitaan Ympäristöohjelma painottaa ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisäämistä. Tavoitteet ja toimenpiteet koskevat kaikkia työntekijöitä. Työpaikoilla pyritään saamaan ympäristön huomioon ottavat toimintatavat luonteviksi ja jokapäiväisiksi rutiineiksi. Toimintaa tukee työpaikkojen ekotukitoiminta. Ympäristötavoitteiden edistämistä kuten luonnonvarojen ja energiakulutuksen pienentämistä sekä jätteiden vähentämistä painotetaan aina uusien työntekijöiden perehdytyksistä esimiesten ja johdon koulutuksiin. Kaupunki vaikuttaa toimillaan laajemmin Asukkaille ja yrityksille tarjotaan ympäristö- ja energiatietoa monipuolisesti. Kaupunki ohjaa hankinnoillaan ympäristöasioiden huomioon ottamista, ja yrityksille tarjotaan apua ympäristöasioiden hallintaan kaupungin tukeman Ekokompassin kautta. Kaavoitus puolestaan antaa työkalut ekotehokkaalle maankäytölle ja liikennesuunnittelulle. Ympäristöohjelmat vantaa.fi:ssä: z Teksti Leena Maidell, Jarmo Honkanen Kuva Pekka Turtiainen Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa Neljän hengen voimin pyörinyt kaupungin painotoiminta loppuu vuoden 2013 lopussa. Kaikille painon työntekijöille on löytynyt uusi paikka kaupungin sisältä. Painon alasajon taustalla on kaupungin toiminnan sähköistyminen: merkittävä osa tuotteista, jotka ennen painettiin, on olemassa nykyisin ainoastaan sähköisinä versioina. Vaikka kaupunki ei irtisano työntekijöitään taloudellisin syin, irtisanominen olisi yksikön toiminnan loppuessa mahdollista tuotannollisin perustein. Tässä kävi hurjan hyvä tuuri, kun kaikille painon työntekijöille löydettiin niin nopeasti uusi paikka, iloitsee hankintajohtaja Tiina Ekholm. Painotöiden tilaajille painon lopettamisesta aiheutuvat muutokset eivät näy. Painotöiden tilaus hoidetaan keskitetysti kuten ennenkin. Vantaalla on ollut käytössään useita sopimuspainoja jo vuosia, omassa painossa on tehty vain tulostusmäärältään pienet painotyöt digitaalisesti. Vastaisuudessa tällaiset työt toteuttaa Edita. Painos- tai sivumääriltään mittavien töiden osalta toimittaja valitaan sopimuspainojen joukosta, kuten jo nyt on tehty. Painotöiden toimitusaika saa olla sopimuksen mukaan enintään viikko, mutta toimitukset saattavat toteutua tätäkin nopeammin. Kiireellisissä tapauksissa on mahdollista sopia pikatoimituksesta erillistä maksua vastaan. Tappiollista toimintaa Jos painotoimintaa olisi haluttu jatkaa, painotuotteista saatavilla tuotoilla olisi pitänyt voida kattaa painotoiminnan kulut aina palkkakuluista laitteiden ja tilojen vuokriin. Näin ei kuitenkaan enää ollut. Kaupunki ei voi ylläpitää sellaista nettobudjettiyksikköä, joka on jatkuvasti miinuksella, toteaa Ekholm. Painon toimintaa tehostettiin jo vuonna Tuolloin toimintaa supistettiin siinä määrin, että uudet supistukset eivät enää olleet mahdollisia, joten toiminnan lopettaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. z Teksti ja kuva Anna Eskola Ympäristö on yhteinen asia Vantaan ympäristöviestintäsuunnitelma on laadittu ympäristöviestinnän parantamiseksi ja tehostamiseksi. Viestintäsuunnitelma koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä ja esimiehiä. Vastuu viestinnästä on kaupungin johdolla, esimiehillä ja viestinnän ammattilaisilla. Viestintäsuunnitelman tavoitteena on tukea kaupungin strategiaan sisältyvien ympäristötavoitteiden toteutumista. Ympäristöviestintäsuunnitelmassa esitettyjä viestinnän tavoitteita ovat ajantasaisen, oikea-aikaisen ja luotettavan ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen, ympäristötietoisuuden lisääminen sekä asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen. Ympäristöviestinnän tarkoituksena on myös lisätä ja tukea henkilöstön ja asukkaiden osallisuutta ympäristöasioi- den edistämisessä. Ympäristöasiat työyhteisöjen arkiviestintään Sisäisen ympäristöviestinnän tavoitteena on henkilöstön motivoiminen. Työyhteisöjen arkiviestintä ja ympäristöasioista viestimisen tulisi olla jatkuvaa ja osa vastuullista toimintakulttuuria. Arkiviestintää on työpaikalla tapahtuva jokapäiväisten työtehtävien lomassa tapahtuva tiedonvaihto. Henkilöstön kannalta tärkeitä ympäristöasioiden viestijöitä ovat työyhteisöissä toimivat ekotukihenkilöt ja toimialojen ympäristövastaavat. Ympäristöviestinnän kannalta avainasemassa ovat esimiehet. z Teksti Anna-Leena Sjövall Ympäristöviestintäsuunnitelmassa esitetyt ydinviestit ovat: Vantaa ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen ympäristön- ja luonnonsuojelun Vantaa tekee osansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi terveellisen ja turvallisen lähiympäristön suojelemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseksi Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa pienten ja suurten tekojen kautta omaan asenteeseensa - Olin osannut varautua painon alasajoon ja uusi työ löytyi jo ennen virallista lopettamisilmoitusta. Tehtävät ja paikka ovat vaihtuneet, mutta työnantaja pysyi onneksi samana, muotoilee Roy Asikainen, 56. Kaupungintalolla syyskuussa virastomestarin tehtävät aloittanut Asikainen Uusi työ löytyi talon sisältä ehti työskennellä Vantaan painossa nelisen vuotta. Takana hänellä on lähes 20 vuoden rupeama graafisella alalla. Vantaan kaupunki lupasi etsiä painon työntekijöille uusia tehtäviä talon sisältä, mutta Asikainen löysi virastomestarin avoimen vakanssin netistä itse. Hirvittikö alan vaihto? Miltä uusi työ näyttää? - ei suinkaan hirvittänyt. Paljon on uutta opeteltavaa ja uusia kasvoja, mutta jotkut tehtävät ovat samankaltaisia kuin painossakin. Lisäksi minulla on hyvät työkaverit ja työyhteisö yleensäkin. Asikainen huomauttaa olevansa hyvässä asemassa, sillä monella samaan ikäluokkaan kuuluvalla on vaikeuksia vaihtaa alaa. Jotkut työnantajat karsastavat liian vanhoja tulokkaita ja edessä voi olla pitkä työttömyysputki ennen eläkkeelle pääsyä. Vaimonsa kanssa Myyrmäessä asuvalla Roy Asikaisella riittää tekemistä vapaaajallakin: - nelivuotiaan tyttärenpojan kanssa touhuaminen käy melkein kokopäivätyöstä, iloinen isoisä naurahtaa. z Teksti ja kuva Antti Siika-aho 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla tapetilla Verottaja tarkensi työmatkakustannusten ilmoitusohjeita Vantaan kaupungin henkilöstön matkakustannusten korvausten hakukäytäntöihin tulee muutoksia ensi alusta alkaen. Korvauslajeja tulee yksi lisää. Sap Matkanhallintajärjestelmässä haetaan alkaen erillisellä lomakkeella korvausta matkakuluihin, jotka ovat syntyneet kahden tai useamman vakituisen työntekemispaikan välillä. Muutoksen taustalla on kuntien velvoite ilmoittaa Verohallinnolle kaikki työntekijöille maksettavat matkakustannusten korvaukset. Uuden korvauslajin myötä työnantaja pystyy erottelemaan tällaiset korvaukset, joista työnantaja ei peri ennakonpidätystä Verohallintoa varten. Verohallinto katsoo kuitenkin tällaisen korvauksen verotettavaksi ansioksi, ja lopullisessa veroehdotuksessa korvaukset on huomioitu osana verotettavaa ansiotuloa. Työntekijän on siis erikseen haettava näistä tulonhankkimiskuluista verovähennys. Tästä on kyse Kuluvan vuoden alusta lähtien kuntien on pitänyt ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisten korvausten lisäksi kaikki työntekijöille maksettavat verottomat matkakustannusten korvaukset. Aikaisemmin mm. verottomia kilometrikorvauksia ei ole tarvinnut ilmoittaa. Verohallinnon matkakuluista hyväksymän tulonhankkimisvähennyksen suuruus ei ole sama kuin työnantajan maksaman verottoman kilometrikorvauksen suuruus. Esimerkiksi vuonna 2013 kilometrikorvaus on 45 senttiä kilometriltä, mutta ilman lisäselvitystä hakija voi hakea tulonhankkimisvähennyksenä vain 25 senttiä kilometriltä. Erotuksen Verohallinto katsoo veronalaiseksi tuloksi. Voimassaoleva kunnallinen työehtosopimus määrittää sen, mitä matkakustannuksia työntekijälle korvataan, mutta Verohallinto määrittelee sen, ovatko korvaukset verovapaita, ennakonpidätykses- Verottomia: Virantoimitusmatkat, joissa matkustaminen on virkatehtäviin tai työtehtäviin liittyvää ja matkustaminen tapahtuu toissijaiselle työntekemispaikalle. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin. Veronalaisia: Virantoimitusmatka, joka tehdään kahden tai useamman varsinaisen työntekemispaikan välillä. Työnantaja ei peri ennakonpidätystä, mutta palkansaajan itsensä on anottava korvaukset verovapaaksi tä vapaita vai veronalaisia. Verohallinto määrittelee vuosittain matkakustannusten korvausten perusteet ja suuruuden. z Teksti Inka Akkanen Kuva Markku Lappalainen Matkakustannusten korvausten kolme lajia: omassa verotuksessaan tulonhankkimiskuluina. Työnantaja ei maksa näistä korvauksista sosiaalikustannuksia. Veronalaisia: Virkamatkat, joista työnantaja perii palkansaajalta ennakonpidätyksen ja työnantaja maksaa kaikki työnantajan maksut. Verohallinto määrittelee korvauksen rahapalkaksi. Lisätietoja Avaimessa: Palvelut > Tieto- ja viestintätekniikka > Järjestelmät > Matkanhallinta Verkostokonsultit valmiina palvelukseemme Tiesitkö, että Vantaan kaupunki on kouluttanut meille kaikille tueksi 22 verkostokonsulttia? He ovat ihan tavallisia kollegoita, joita voi pyytää erilaisten vuoropuhelujen vetäjiksi asiakastapaamiseen tai työyhteisön palaveriin. Ulkopuolisen henkilön on helpompi varmistaa, että neuvonpidossa jokainen saa osallistua keskustelun tasavertaisesti. Työpareina toimivat verokostokonsultit kannattaa kutsua paikalle jos työyhteisössä tai asiakastyössä joku mietityttää tai monialaisessa yhteistyössä tarvitaan uusia näkökulmia. Asiakasneuvottelun lisäksi kyse voi olla alue- tai teemaneuvon- pidosta tai vaikka työryhmän suunnittelupalaverista. Esimerkkejä tilanteista, joissa verkostokonsultti voi olla avuksi, on lukemattomia; vaikkapa erityislasten monen toimijan yhteistyöneuvottelut, ikäihmisen hoitoneuvottelut tai suunnittelupalaveri uutta projektia aloittavassa tai toimintasuunnitelmaa tekevässä työryhmässä, luettelee verkostokonsultti, suunnittelija Leea Halmén. Jokainen tulee kuulluksi Leea ja muut verkostokonsultit vetävät neuvonpitoja osana omaa työtään, koko kaupungin alueella. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Paikalle ei lähetetä konsulttia, jolla on joku kytkös asiaan tai tuttu mukana neuvonpidossa. Verkostokonsultti ei ota kantaa tai pyri vaikuttamaan käsiteltävään asiaan. Sen sijaan hän pitää huolen siitä, että neuvonpidossa syntyy aito vuoropuhelu. Se on paras tapa saada aikaan suunnitelma, johon kaikki osallistujat haluavat sitoutua. Ihmiset sitoutuvat, kun he kokevat tulleensa kuulluksi ja saaneensa vaikuttaa suunnitelman tekoon, Leea muistuttaa. Tulevan muistelua Verkostokonsulttien yhtenä työmuotona on ennakointidialogi, toiselta nimeltään tulevaisuuden muistelu. Se ei ole ennustajaeukon kanssa juttelua, vaan siinä hahmotellaan näkymä realistisen toiveikkaasta tulevaisuudesta ja pohditaan keinoja, joilla tämä hyvä tulevaisuus on mahdollista saavuttaa. Menetelmässä lähdetään siitä hyvästä mitä on ja voisi olla, eikä siitä mitä ei ole. Toki ongelmistakin pitää saada puhua ja neuvonpidossa käydään aina myös huolikierros, Leea kertoo. Menetelmästä on tullut hyvää palautetta. Ihmiset kiittelevät, että tulevaisuuden miettiminen luo toivoa ja vie pois ongelmakeskeisyydestä. Tilaa oma konsultti verkostopankista, soittamalla Verkostokoordinaattori arvioi kanssasi sopiiko menetelmä teidän tilanteeseenne. Haluatko verkostokonsultiksi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kouluttaa yhdessä kuntien kanssa lisää verkostokonsultteja. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja kestää 1,5 vuotta. Seuraava koulutus alkaa Koulutus sisältää valtakunnallisia seminaaripäiviä, paikallisia koulutuspäiviä ja työnohjausta. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on sosiaali-, terveys-, opetus-, nuorisoalan perustutkinto, riittävä työkokemus sekä kiinnostus verkostotyön ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Lisätietoja: Anna Cantell-Forsbom, , z Teksti ja kuva Anna Groth 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Pelisäännöt tekeillä sähköiseen tiedonhallintaan Miten meillä varataan kokousajat? Mihin talletetaan johtoryhmien esityslistat? Missä sovelluksessa työstetään yhteisiä asiakirjoja? Vantaan kaupungin henkilöstön sisäisessä viestinnässä on käytössä lukuisia eri sähköisiä viestintävälineitä, esimerkiksi Avain, Outlook, Asta, Fronter ja verkkolevyt. Ja lisää on tulossa: SharePoint-työryhmätilat sekä Lync, online-neuvottelu- ja pikaviestintäjärjestelmä. Kaupunkitasoisesti kaikilla sähköisillä työvälineillä ei ole vielä omistajaa. Vastuut ja pelisäännöt ovat osin epäselviä miten Vantaan kaupungilla toimitaan? Tämän vuoksi kaupungin johtoryhmässä päätettiin , että sähköisten työvälineiden käytön koordinointia varten perustetaan kaupunkitasoinen työryhmä. Sähköisen tiedonhallinnan ja viestinnän työryhmän tavoitteena on sähköisten välineiden käyttötarkoituksen selkiyttäminen: Yhteiset pelisäännöt Linjaukset ja ohjeistukset välineiden käytölle Löytää prosessiomistajat välineille sekä selkiyttää vastuita Tunnistaa päällekkäisyydet, koulutustarpeet ja kehityskohteet ja viestiä tieto eteenpäin vastuutahoille Tuottaa välineiden käytölle sähköinen käsikirja Määritellä työryhmän rooli välineiden käytön ohjauksessa jatkossa Työryhmä on laatinut projektisuunnitelman ja aloittanut ohjeistuksen laatimisen kiireellisimmästä päästä, Outlookista. Avaimessa tullaan julkaisemaan sähköinen käsikirja, jota täydennetään sitä mukaa, kun ohjeita ja käytäntöjä saadaan koottua. Käsikirjaan annetaan kaikille kommentointimahdollisuus Avaimessa. z Teksti Hanna Ormio Astan käyttö laajenee Seuren uusi toimitusjohtaja luottaa vahvaan tuotteeseen Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Anne Sivula kiteytti Vautsille ajatuksiaan tunnelmistaan ja tulevaisuudesta. Minkälaisia ajatuksia on herännyt ensi kuukausien aikana? Olen perehtynyt Seureen, sen ihmisiin ja toimintatapaan sekä myös asiakkaisiin. Seuren osaaminen vuokratyön tuottajana on kova ja toimintaperiaatteet eettiset. Meillä on siis hyvä tuote, jonka edelleen kehittämistä asiakkaidemme tarpeisiin lähden innolla toteuttamaan. Mitkä ovat mielestäsi Seuren vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa? Keikkalaismarkkinoilla Seurella on hyvä maine. Meillä on vahva tuntemus asiakkaidemme toimintaympäristöstä ja olemme erikoistuneet palvelun tuottamiseen kuntasektorille. Kun tiedämme asiakkaidemme tarpeet, osaamme ohjata heille niitä vastaavan työntekijän. Seuresta myös saa sijaisen, jollei jätä tilausta aivan viime tippaan. Tällä hetkellä 96 tilausta sadasta täyttyy. Kerro tulevaisuuden haasteista miten Seure niihin vastaa? Seuren olemassaolon oikeutus on palvelun myötä tulevan hyödyn tuottaminen omistajille. Palvelulla pitää vastata asiakkaidemme tarpeisiin heidän muuttuvissa tilanteissaan. Tavoitteenamme on, että palvelumme olisi entistä tehokkaammin ja helpommin asiakkaidemme käytettävissä ja saavutettavissa. Korkea tilausten täyttöaste on jatkossakin tavoitteemme. Panostamme siihen, että keikkalaiset entistä paremmin vastaisivat asiakkaidemme tarpeita. Työskentelemme kovasti myös sen eteen, että palvelun laadun lisäksi sen hinta houkuttelisi siirtämään sijaishankinnan Seureen. z Teksti Maija Valkama, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Kuva Sami Konttinen, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Asta-koulutukset järjestetään pienissä ryhmissä. Koulutuksiin hakeudutaan HR-työpöydän kautta. Syksyllä 2012 käyttöön otetun dokumentinhallintajärjestelmä Astan käyttö laajenee vuoden vaihteessa. Vuoden 2014 alusta alkaen myös toimielinten kokousasiakirjat kuten esityslistat ja pöytäkirjat siirtyvät kokonaisuudessaan Astaan. Astan käyttöönotto ei ole ollut kivutonta, mutta oikein käytettynä järjestelmä helpottaa työskentelyä ja takaa, että tärkeät tiedostot eivät tuhoudu esimerkiksi siinä tapauksessa, jos käyttäjän tietokone tuhoutuu ja vie työpöydälle tallennetut tiedostot muassaan. Ensimmäisellä kerralla, kun Astaan tutustui, tuntui kyllä siltä, että ei tästä kyllä ihan hetkessä jyvälle pääse. Siksi on hyvä, että on otettu käyttöön kokonaisuus kerrallaan, niin käyttöä on voinut opetella pala palalta, kertoo sihteeri Helena Salomaa maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalta, joka toimii myös Astan tukihenkilönä talous- ja hallintopalveluissa omalla toimialallaan. Astan käyttöä kehitetään jatkuvasti. Keväällä 2014 painopisteenä on valmiiden asiakirjapohjien laatiminen. Jo nyt osa käyttäjistä hyödyntää Astaan laadittuja pohjia. Esityslistatekstien valmistelussa Asta on näppärä, kun vakiona olevat kohdat tulevat asiakirjapohjasta. Niistä osa saattaa unohtua esityslistatekstien valmistelijoilta, joten valmiiden pohjien käyttö auttaa sihteereitä. Koulutus kampittaa hankaluudet Asta ei muuta työprosesseja nykyistä sujuvammiksi, mikäli käyttäjät omaksuvat huonoja toimintatapoja. Käyttäjien tulee esimerkiksi miettiä, keille kaikille hän haluaa antaa oikeudet luomaansa asiaan, jotta muut samoja tiedostoja tarvitsevat käyttäjät varmasti myös pääsevät tiedostoihin käsiksi. Myös nimeämiseen kannattaa panostaa. Asiakirjoja haettaessa on hankalaa, jos nimenä on esimerkiksi pelkkä asialista eikä mitään muuta. Samoin jos nimenä on vips se-ja-se eihän se kerro mitään kenellekään. Juuri nimeäminen on tärkeää. Se helpottaa dokumenttien etsimistä. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikista Astan käyttäjistä on koulutettu noin kolmannes. Vuonna 2014 erilaisia koulutuksia tulee olemaan tarjolla miltei viikoittain. Koulutukset toteutetaan pienissä ryhmissä. Suurin haaste minulle Astan käytössä on ollut siinä, kun siellä on paljon kenttiä metatiedoille, joista vain osa tarvitsee täyttää. Erityisesti alussa se oli hankalaa. Olisi hyvä, jos järjestelmää voitaisiin kehittää siten, että Asta itse ohjaisi näiden kohtien osalta käyttäjää, Salomaa pohtii. Koulutukset suunnataan eri käyttäjäryhmille kohdennetusti: tarjolla on opastusta niin viranhaltijoille, sihteereille, tukihenkilöille kuin peruskäyttäjillekin. Koulutusten lisäksi Astan käytössä on mahdollista käyttää apuna avaimesta löytyviä kirjallisia ohjeita ja ohjevideoita. Jos itse en osaa jotain, kysyn ensiksi neuvoa työkavereilta. Ja kaiken oppii jos ei koulutuksessa, niin sitten täsmäohjeiden avulla. Ohjeet vain käteen, kannustaa Salomaa. z Teksti ja kuva Anna Eskola 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Keskustelemalla parempia päätöksiä Työryhmään osallistuminen ohitti kalenterissa muut asiat. Olin innoissani, sain tehdä jotain ihan uutta, Helminen sanoo. Mielipiteet kuultiin Tulkki puheenjohtajana ohjasi työskentelyä kohti tavoitetta ja kirjasi keskustelun yhteenvedoksi. Kun työryhmälle ei annettu tiukkoja keskustelun teemoja, pystyimme nostamaan esiin meille tärkeitä asioita ja tuntemaan mahdollisuuden vaikuttaa. Tulkki ja Helminen ovat nähneet osallistavan muutoksen suunnittelun tuloksia. Laaja-alaisen erityisopettajan työaika mullistettiin, kun opetusvelvollisuuden mukaisesta työajasta siirryttiin vuosityöaikaan, Tulkki muistelee. Muutoksen suunnittelussa turhautti resurssien nollasummapeli. Tähtäimessä ei ollut säästäminen, mutta kaupungin säästöohjelma vaikutti taustalla. Myös se mietitytti, miten pystymme jatkossa auttamaan psykososiaalisesti oireilevia oppilaita, Helminen sanoo. Kolmevuotisen projektin toteuttaminen on vielä kesken, joten Helmisen ja Tulkin mielestä lopputuloksen onnistumista ei voi arvioida. Tulkki muistuttaa, että heidän työryhmänsä tehtävänä oli analysoida nykytilaa ja perusopetuksen johto on ainakin kuullut mielipiteet siitä. z Teksti ja kuva Inka Akkanen Ilkka Kalo, perusopetuksen johtaja: Tällainen muutosten toteutustapa vaatii paljon suunnittelua ja suuren työntekijäjoukon töiden aikatauluttamista. Työryhmien tehtävät, osallistujat, tapaamiset ja aikataulu on suunniteltava jopa vuotta ennen. Mutta ratkaisut ovat myös parempia ja inhimillisempiä. Jos olisin lähtenyt yksin toteuttamaan muutosta esimerkiksi pelkän talousohjauksen periaatteella, kaikkia toimintaperiaatteisiin, arvoihin, kokemukseen ja toimiviin käytäntöihin liittyviä näkökulmia ei olisi tullut huomioitua. Jos emme olisi tällä mallilla menneet, emme olisi päässeet näin hyvään lopputulokseen. Osallistumisen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten yksilö asiaan suhtautuu. Keskustelu vähentää vastakkainasettelua, ja vuorovaikutuksen myötä toisen arvostus paranee. Tavoitteenamme on, että organisaatio hengittää. Se voisi elää vielä paljon paremmin, mutta tässä on alku. Erkki Tulkki ja Katja Helminen osallistuivat yhteen viidestä työryhmästä, jotka selvittivät silloisia tuen rakenteita perusopetuksessa. Vantaan kaupungilla on johtamistapoja, joista voimme olla ylpeitä. Muun muassa perusopetuksessa tehdään systemaattista työtä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Koulujen henkilökunta otetaan mukaan suurten päätösten valmisteluun. Yhteisöllisyyden peruskiviä ovat säännölliset kokouskäytännöt perusopetuksen organisaation eri osissa. Aluepäälliköt kokoavat yhteen rehtorit, ja sivistysviraston asiantuntijat menevät mukaan alueellisiin kokouksiin. Koulujen johtoryhmät osallistuvat koko perusopetuksen kehittä- mistyöhön. Kerran vuodessa kaikki opettajaa kokoontuvat virkaehtosopimuskoulutukseen, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita, muun muassa uutta opetussuunnitelmaa. 50 vaikuttajaa Yksi tällaisista merkittävistä asioista on ollut lähikouluperiaatteen toteuttaminen. Vantaa aloitti opetuslain mukaisen toiminnan suunnittelun vuonna Tuolloin 50 perusopetuksen ammattilaista kutsuttiin mukaan suunnittelemaan. Kun muutos suunnitellaan yhdessä, kokemukset pääsevät esiin ja eri näkökohdat voidaan huomioida paremmin, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo. Ylästön koulun rehtori Erkki Tulkki ja Pähkinärinteen koulun erityisopettaja Katja Helminen osallistuivat lähikouluperiaatteen toteuttamiseen. Tulkki veti alatyöryhmää, joka listasi nykytilan hyvät toimintatavat ja pureutui erityisesti erityisopetuksen järjestämiseen. Listasta taisi tulla epäkohtien ja parantamiskohteiden luettelo. Kannoimme esimerkiksi huolta siitä, että päteviä erityisopettajia ei ollut riittävästi saatavilla. Erityisopetus oli irrallaan muusta ja epäpätevä erityisopettaja saattoi vastata yksin koko koulun erityisopetuksen ryhmästä, Tulkki ja Helminen muistelevat. He kokivat osallistumisen kuitenkin innostavana ja aitona vaikuttamisen mahdollisuutena. Ryhmässä oli mukana eri ammatin edustajia: rehtori, aineenopettaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja sivistysviraston suunnittelija. Tästä on kyse Konsulttitoimisto KPMG arvioi Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmää vuosina Arviointiin osallistui haastatteluissa tai kyselyyn vastaamalla noin 700 kaupungin työntekijää. Yksi perusopetuksen ja kaupunkitasoisista vahvuuksista on yhteisöllisyys. Tulosalueet ovat poimineet kehittämiskohteistaan konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Kehittämistarpeet huomioidaan myös toimialojen tulosalueneuvotteluissa. Tavoitteena on, että kehittymistä ja toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan uudelleen vuonna Johtamisjärjestelmän kehittäminen on yksi Vantaan kaupungin strategisista tavoitteista, jonka toimeenpanoa arviointityö on ollut. Kaupungin vahvuuksia ovat: Tuottavuuden näkökulman huomioiminen toiminnassa Perustehtävästä selkeä käsitys Ammattitaitoinen henkilöstö, panostus osaamisen varmistamiseen ja johtamisen kehittämiseen Luottamus omaan toimintaan, substanssin vankka tuntemus Yksilöiden tarpeiden huomioonottaminen työn järjestämisessä Pitkät työurat: tunnetaan kollegat ja organisaatio Kannustamisen keinoista ammattitaidon ja työn kehittämiseen tähtäävä koulutus Vahva yhteisöllisyys tulosalueiden yksiköissä Avoin ja keskusteleva johtamiskulttuuri Matala organisaatio Riittävästi johtamisen foorumeita Systemaattinen toiminnan suunnittelu Kehitettävää kaupungilla on vielä: Tulosalue- ja toimialarajojen ylittäminen asiakas- ja palveluprosessien kehittämisessä Tuloskorttityöskentelyn laajentaminen Talous- ja velkaohjelman vaikutusten ennakointi Kehittämistoiminnan johtaminen Lähiesimiestyön tukeminen Tulos- ja kehityskeskusteluprosessin kehittäminen Kannustamisen ja palkitsemisen tavoitteet, keinot ja mallit Aineettoman kannustamisen lisääminen Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Tukipalveluiden toiminta Sisäinen viestintä Kaupungin ja asiakkaan näkökulman korostaminen päätöksenteossa 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Pitääkö aina tapahtua, ennen kuin alkaa tapahtua? Mitä polkua sinä haluat kulkea? Kun kello soi aamulla, minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko nousen ylös tai jään makaamaan. Jos nousen ylös, on minulla kaksi vaihtoehtoa. Suoritan aamutoimet rauhallisesti, iloiten ja kiireettä tai sitten kiireessä, pahalla tuulella ja hermostuen. Jos toimin kiireessä, minulla on kaksi vaihtoehtoa. Huolehdin kiireestä huolimatta omasta turvallisuudestani ja laitan heijastimen hihaan ja kelin mukaiset jalkineet jalkaan. Tai sitten luotan tuuriin ja hyvään onneen ja jätän heijastimen pöydälle, laitan ensimmäiset silmiini osuneet lipokkaat jalkaani ja lähden matkaan. Jos luotan tuuriini, on taas kaksi vaihtoehtoa. Tuuri saattaa tänä aamuna olla hyväkin ja pääsen turvallisesti sinne, minne olen menossa. Toisaalta tuuri voi olla myös huono. Jos se on huono, minulla on kiire, ulkona on satanut lunta jään päälle ja en huomaa sitä. Kaadun pihalla ja lyön pääni. Edessä on sairaalareissu Talven aikana Suomessa tapahtuu noin liukastumistapaturmaa ulkona. Vantaan henkilöstöllekin sattui vuonna 2012 yli 200 työmatkatapaturmaa, joista suuri osa oli juuri kaatumisia ja liukastumisia. Ihminen itse tekee monia turvalliseen liikkumiseen ja tekemiseen vaikuttavia valintoja. Maltti, joustavuus, reitin valinta, liikkumistapa, tilannenopeus, kelin mukaiset jalkineet, riittävä aika, heijastin, pyöräilykypärä, turvaväli, turvavyö, liikennevalokuri, kulkupelin huolto jne. vaikuttavat turvallisuuteen. Meillä jokaisella on joka ikinen aamu ja hetki valittavanamme vähintään kaksi vaihtoehtoa. Se on sitten meistä jokaisesta itsestä kiinni, mihin vaihtoehtoihin päädymme. Näissä asioissa vanhan kansan sanonnat pitävät paikkansa: Ei vara venettä kaada tai parempi katsoa kuin ka(a)tua! z Teksti Terttu Kokko Kuva Sakari Manninen Joulumielellä Joulu on tuossa tuokiossa ja vuoden vaihtumiseenkin on vain muutama viikko. Olisiko aika arvioida kulunutta vuotta? Arviointi ei ole helppoa varsinkaan silloin, jos pitäisi arvioida itseään. Voisimmeko pysähtyä miettimään, millaisia työntekijöitä ja työkavereita olemme olleet? Olemmeko toimineet työpaikalla siten kuin edellytämme muidenkin toimivan? Olemmeko käyttäytyneet asiallisesti? Olemmeko olleet mukana luomassa yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä? Olemmeko pystyneet nauramaan joskus myös itsellemme? Olemmeko pyy- Työelämässä sattuu ja tapahtuu täneet ja antaneet anteeksi? Vai olemmeko mahdollisesti olleet työpaikkamme ankeuttajia. Tosin sitä on joskus vaikea itse huomata. Usein sitä vain huomaa helpommin toisten puutteet kuin omat. Monella on takanaan kiireinen ja raskas syksy. Kaikkea työhön liittyvää kiirettä ei voi eikä pidäkään välttää. Väsymys vaivaa ja joulun odotuskin voi toisille luoda turhia paineita erilaisine valmisteluineen. Mutta miksi jouluunkin pitäisi valmistautua ahdistavalla hosumisella? Kuka on keksinyt joulukiireen? Useimmat toivovat joululta juuri rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Mutta teot välittävät usein aivan toisenlaista viestiä. Väsyneenä kukaan meistä ei ole mukava. Silloin ärsyyntyy helposti pienistäkin asioista ja altistaa itsensä turhille riidoille. Huomiokyky herpaantuu ja tapaturmariskikin kasvaa. Minä haastan itseni tänä vuonna kiireettömän joulunvieton tavoitteluun. Aion saada vähemmällä enemmän. Millaisen joulun sinä haluat? z Teksti Marja-Leena Jämsén-Mässeli työsuojeluvaltuutettu Kuva Sakari Manninen Mitä Vantaa-kanavab Vantaa-kanavan joulukalenterista paljastuu tänään? 24 luukkua 24 hyvää tekoa PÄÄTÖKSENTEKOA, UUDISTUKSIA, TAPAHTUMIA & TARINOITA VANTAALTA Vielä ehdit mukaan tekemään hyvää! Lähetä meille joulumuisto, lahjavinkki, resepti tai muu joulupiristys videon muodossa. Jokaisesta esitetystä videosta lähtee lahja hyväntekeväisyyteen tekijän nimissä. Tykätyimmän videon tekijä voittaa 250 valitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle! Yhteistyössä Toisenlainen Lahja / Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa lapset ry. Seuraa osoitteessa vantaakanava.fi/joulukalenteri Kolumni Kiireetöntä joulunviettoa Joulu tarkoittaa monelle kiirettä ostaa lahjoja, valmistaa jouluruokia, siivota ja kirjoitella joulukortteja. Saatamme kokea joulun alla melkoista stressiä ja ahdistusta. Moni meistä on kuullut luettavan jouluevankeliumin tai joulurauhan julistuksen Turusta. Kummastakin välittyy toisenlainen joulu. Kiireetön, rauhallinen ja täynnä läheisyyttä oleva joulu. Joulun uskonnollinen ulottavuus saattaa tuntua vieraalta ja kaukaiselta, mutta silti voimme viettää aikaa läheistemme kanssa tekemällä asioita yhdes- sä, kuuntelemalla toisiamme ja tulemalla kuulluksi. Tarvittaessa myös annamme ja saamme anteeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneita asioita. Voimmeko ajatella, että joulu olisi luonteeltaan enemmän henkinen, kuin materialistinen arjen unohtamista ja hetkeen keskittymistä? Erilaisen joulun tekeminen voi tuntua haastavalta ja ehkä hivenen pelottavaltakin, mutta se riski kannatta ottaa. On helpottavaa ajatella, että joulu voi tulla aivan yhtä hienona ja upeana, vaikka ennen sitä ei olisikaan edeltänyt useita viikkoa kestänyttä kiirettä ja stressiä. Silloin voi jäädä aikaa enemmän olla yhdessä niiden kanssa, jotka ovat meille tärkeitä. Tämä yhdessäolo voi osoittautua ehkä tärkeämmäksi, kuin kiireellä jouluun valmistautuminen. Meillä on mahdollista ylläpitää joulun henkeä myös ympäri vuoden. Voimme arjen askareidemme keskellä tehdä pieniä hyviä kekoja ja näin vaikuttaa lähiympäristöömme positiivisella tavalla. Hyvää ja stressitöntä joulua! z Teksti Ray Metsälä 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria

Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Perustehtävä kirkkaaksi, prosessit toimiviksi asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Case Tampereen Ateria Kjy, ravintolapalveluverkoston tapaaminen 27.11.2008 tj. Tarja Alatalo Esityksen sisältö

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma. Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi

Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma. Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi www.oph.fi/ops2016 Olli Kauppinen 2 Suunnitteluprosessi Seudun sivistysjohtajat perustivat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Mitä ekotukitoiminta on? Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot