Joulun valoa. arjen keskelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulun valoa. arjen keskelle"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Muista uusia kaupunkikorttisi Joulun valoa arjen keskelle Sivistystoimi hyödyntää palvelumuotoilun oppeja Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa Rakkaus raitisti Rahaa opiskelujen tukemiseen Kulturproducent som jobbar som biblioteksproducent Luupin alla palvelumuotoilu yhteistyö

2 sisältö näkökulma 8 Kulttuurijohtaja tapasi pieniä kuntalaisia 15 Astan käyttöä on opeteltu pala palalta 28 Kotimaisen elokuvan historiaa kaupunginmuseossa Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Saammeko palvelumuotoilulla parempia palveluita?... 3 luupin alla Sivistystoimen hankkeissa hyödynnetään palvelumuotoilun oppeja... 4 Ikäihmisten ääni kuuluville... 5 Keinukylästä ja Kiipeilykylästä tuli oppilaiden näköiset... 6 Ideapankki asuntomessutoimiston apuna... 7 Vantaa isännöi messuja toistamiseen... 7 Iloa lapsen oikeuksien päivästä ja tapahtumien järjestämisestä... 8 Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä... 9 Uutta näkökulmaa ympäristöohjelmaan...10 Ympäristö on yhteinen asia...10 Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa...11 Uusi työ löytyi talon sisältä...11 tapetilla Verottaja tarkensi työmatkakustannusten ilmoitusohjeita...12 Verkostokonsultit valmiina palvelukseemme...13 Pelisäännöt tekeillä sähköiseen tiedonhallintaan...14 Seuren uusi toimitusjohtaja luottaa vahvaan tuotteeseen...14 Astan käyttö laajenee...15 Keskustelemalla parempia päätöksiä...16 Mitä polkua sinä haluat kulkea?...18 Joulumielellä...19 Kiireetöntä joulunviettoa...19 Rakkaus raitisti...20 Työterveyshuollon akuuttiin sairaanhoitoon uusi toimintamalli...21 koulutus 4 Vantaan kaupunki, viestintä Johtamisen opiskelu kannattaa...22 Rahaa opiskelujen tukemiseen...23 Tuki motivoi opiskelemaan...23 henkilökohtaista Maahanmuuttajien yhteispalvelupisteen johtaja Tuula Reiman...24 uppsnappat i farten Kulturproducent som jobbar som biblioteksproducent...25 virkistys Aikuisopiston liikuntakevät Haku hyvinvointitapahtumien tukeen alkaa...27 Rentoutusta tennispallolla...28 Kassila tuotiin museoon...28 Kulttuuria...29 Kyselimme kylillä...29 Vandaalit...31 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Toimitus Ulkoasu Taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Toimitusneuvosto Asematie 7, Vantaa Päivi H. Rainio puh Tuula Panula Anitta Mäkinen Markku Lappalainen, Sanna Henriksson Sakari Manninen Hannele Nordman Spin Press EE Highspeed Matt, 90 g/m2 Inka Akkanen Jorma Häkkinen Terhi Karhuniemi Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Päivi Rainio Vappu Vienamo Palvelumuotoilulla parempia palveluita Vantaan kaupunki on rohkeasti ryhtynyt etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita. Tavoitteena on tehostaa palveluiden tuotantoa ja samalla monipuolistaa palvelurakennetta niin, että se vastaisi entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palveluiden uudistuksessa tullaan hyödyntämään palvelumuotoilun eri menetelmiä. Palvelumuotoilulla edistetään palvelun käyttäjien ja -tuottajien sekä yhteistyökumppaneiden erilaisten näkökulmien ja kokemusten hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Yhteissuunnittelun tavoitteena voi esimerkiksi olla palvelun parantaminen tai pyrkimys löytää täysin uusia palveluja tai kanavia niiden tuottamiseen. Yhteissuunnittelu haastaa niin työntekijöitä kuin kuntalaisiakin toimimaan uudessa roolissa ja työskentelemään yhdessä. Molempien osapuolten kokemusasiantuntijuus on arvokas voimavara yhteisessä suunnittelutyössä. Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoitopalveluiden lisäksi muun muassa kerhot, hoitoapupalvelun ja avoimet leikkipuistot. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua palvelurakenteen joustavassa muutoksessa. Muutoksen tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus ja hyvä laatu. Varhaiskasvatuksen palvelumuotoiluprosessit toteutetaan alueellisesti, jolloin voidaan parhaiten huomioida eri asuinalueiden tarpeet. Asuinalueille perustetaan aluksi omat työryhmät, jotka tekevät toimintasuunnitelman. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan asiakaspalautteet ja selvitetään millaisia haasteita niistä nousee esille. Lisäksi alueen työntekijöitä haastatellaan, jonka jälkeen sovitaan, miten vielä puuttuvaa tarpeellista tietoa kerätään. Eri lähteistä saatujen tietojen pohjalta valitaan ne asiat, joita lähdetään yhdessä kehittämään palvelumuotoilun avulla. Palveluiden ideointi ja konkretisointi tapahtuu alueellisessa muotoilufoorumissa tai työpajassa, johon kutsutaan asiakkaat, yhteistyökumppanit ja palveluntuottajan edustajat. Yhteissuunnittelun ja ideoinnin avulla syntyneistä ideoista valitaan ne, joita testataan käytännössä. Seurannan ja arvioinnin jälkeen näihin palveluihin tehdään tarvittavat parannukset, jonka jälkeen palvelu voidaan ottaa laajemmin käyttöön. Tavoitteena on jakaa eri alueiden kokemuksia keskenään. Näin palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää kokemukseen pohjautuvaa tietoa. Varhaiskasvatus hyödyntää myös sosiaalista mediaa omissa palvelumuotoiluprosesseissaan. Facebooksivu antaa uuden mielenkiintoisen lisäkanavan päiväkotien, leikki- ja asukaspuistojen sekä muiden varhaiskasvatusyksiköiden ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja tiedon jakamiseen. Nina Konttinen, varhaiskasvatuksen palveluasiantuntija Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

3 luupin alla luupin alla Yhteistoiminta vaatii ymmärrystä ja suunnittelua Länsimäen ja Pähkinärinteen nuorisotilat sekä kirjastot ovat muutoksien myllerryksessä. Länsimäessä muotoillaan nuorisotilan toiminnan sisältöjä ja pohditaan kirjaston ja nuorisotilan yhteistoimintaa. Pähkinärinteen kirjaston tiloissa puolestaan tulevat yhdistymään kirjaston palvelut, nuorisonkohtaamispaikka, lasten iltapäiväkerho sekä paikallisten asukkaiden ja järjestöjen kokoontumistila. Molemmissa hankkeissa tavoitellaan viihtyisyyttä sekä toimivia palvelukokonaisuuksia. Myös kirjastojen ja nuorisotilojen henkilökunnan työviihtyvyys on taattava. Muutoksen äärellä vanhat keinot eivät aina päde ja palvelumuotoilun menetelmistä etsitäänkin ratkaisua haastavien muutoksien toteuttamiseksi. Yhteissuunnittelu on eräs palvelumuotoilun keino, jolla tavoitellaan haluttavaa sekä tehokasta palvelua. Siinä palvelujen käyttäjät otetaan alusta asti mukaan palvelun suunnitteluun. Länsimäen nuorisotilalla yhteissuunnittelun tärkeys on huomioitu ja tarkoituksena onkin rakentaa pienimuotoinen kehittämö, jossa nuorisotyöntekijät sekä tilaa käyttävät junnut (9-12-vuotiaat) ja nuoret (13 17-vuotiaat) voivat yhdessä havainnoida nykyistä toimintaa, pohtia erilaisia kehittämisideoita sekä kokeilla uusia toimintoja. Tehdään yhdessä pihoista viihtyisiä Kampanja koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen viihtyisyyden lisäämiseksi on jo vauhdissa. Kampanjaa tukee myös joukko yrityksiä, esimerkiksi Lassila & Tikanoja on mukana tukemassa lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämistä kompostoinnin avulla. Pihatalkoisiin halutaan osallistaa kaupungin työntekijät, asukkaat sekä yritykset. Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat pohjan käyttäjien yhteiselle ideoinnille ja kaikkia käyttäjiä palvelevien pihojen suunnittelulle. z Teksti Jenni Mäenpää Kuva Heidi Hölttä Sivistystoimen hankkeissa hyödynnetään palvelumuotoilun oppeja Sivistystoimessa on parhaillaan käynnissä ja käynnistymässä joukko hankkeita, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun ydin kiteytyy käyttäjän tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen. Päämääränä on luoda käyttäjille haluttavia palveluita sekä varmistaa, että palvelut tukevat palveluntuottajan liiketoimintaa ja tavoitteita. Hankkeisiin haettiin vauhtia marraskuun alussa pidetyssä palvelumuotoilutyöpajassa. Työskentelyä ohjasivat palvelumuotoilutoimisto Diagonalin Sami Oinonen ja Kristiina Vaahtojärvi. Työpajassa pureuduttiin palvelumuotoilun menetelmiin sekä pohdittiin tulevien palvelumuotoiluhankkeiden toteutusta. Osallistujien pyynnöstä erityistä huomiota kiinnitettiin käyttäjälähtöisen suunnittelun sekä asiakasymmärryksen työkaluihin. Päivän aikana sanat osallistaminen ja empatia väreilivät monien huulilla. Seuraavassa esimerkkihankkeita, joissa palvelumuotoilun työkaluja hyödynnetään. Palvelumuotoilu apuna tasa-arvon edistämisessä Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen palvelumuotoiluhankkeessa tavoitellaan opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun edistämistä ammatillisessa koulutuksessa. Tilastollisen datan lisäksi hankkeessa kerätään aitoja käyttäjäkokemuksia haastattelemalla opiskelijoita. Päämääränä on luoda tasa-arvoisen kohtelun edistämistä tukeva toimintasuunnitelma ja -malli vuoden 2014 loppuun mennessä. Hanke juontaa juurensa vuoteen 2010, jolloin sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella kohdennettiin huomio sukupuolivaikutusten arviointiin. Ikäihmisten ääni kuuluville Vantaan Ikäpalo-hankkeessa uudistetaan ikääntyneen väestön yleistä neuvontaa ja iäkkään ihmisen palveluohjausta. Apuna käytetään palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun avulla kehitetään neuvonta ja ohjaustoiminta vastaamaan käyttäjien tarpeita sekä palvelun tuottajan tavoitteita, kertoo projektipäällikkö Seija Viljamaa. Hankkeessamme palvelumuotoilija selvittää käyttäjien tarpeet keräämällä tietoja haastattelemalla sekä havainnoimalla ikääntyvää väestöä ja iäkkäitä henkilöitä. Palvelumuotoilulla tavoitellaan palvelujen käytettävyyden parantumista ja haluttavuuden lisäämistä. Tarkoituksena on kehittää palveluita, jotka ovat loogisia sekä arvoa tuottavia. Palvelujen käyttäjien näkökulmaa tulee esille myös siten, että ikääntyneen väestön edustajat ovat Vantaalla mukana hankkeen ohjausryhmässä, projektiryhmässä ja työryhmissä. Ikäpalo-hankeen tarkoituksena on suunnitella keskitetyn neuvonnan ja pal- veluohjausyksikön toimintaa, jossa neuvonta ja ohjaus toteutuvat asiakaslähtöisesti, ennaltaehkäisevästi ja ikääntyvän henkilön hyvinvointia tukien. Hankkeella pyritään kehittämään tasa-arvoa neuvonnan suhteen ja oikeudenmukaisuutta palvelujen saamiseen. Vantaalla pyritään Ikäpalo-hankkeessa yhdistämään organisaation tavoitteet ja asiakasnäkökulma toimivalla tavalla, Seija Viljamaa summaa. z Teksti Vappu Vienamo Kuva Sakari Manninen 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

4 luupin alla luupin alla Keinukylästä ja Kiipeilykylästä tuli oppilaiden näköiset Ideapankki asuntomessutoimiston apuna Marraskuu on mitä mainiointa aikaa pihajuhlille. Tämä tiedetään Itä-Hakkilan koulussa, jossa kaamos ei estänyt iloa, kun oppilaat ja opettajat kokoontuivat juhlimaan koulun upouudelle pihalle. Juhlaan oli aihetta, sillä piha oli suunniteltu yhteisvoimin ja siellä oli juuri niitä asioita, joita oppilaat olivat toivoneet. Pihasta tuli oppilaiden näköinen. Aivan varmasti lopputulos olisi ollut toisenlainen, jos olisi suunniteltu ilman oppilaita, toteavat oppilaskunnan ohjaavat opettajat Minna Kellokoski-Nieminen ja Päivi Koskinen tyytyväisinä. Kiireisen arjen keskellä yhteissuunnittelu vaatii hyvää valmistautumista ja ennakoimista. Suunnittelussa mukana olleet opettajat muistuttavat, että yhtei- sen aikataulun luominen rauhassa hyvissä ajoin on tärkeää. Koskinen ja Kellokoski- Nieminen kuitenkin rohkaisevat kokeilemaan yhdessä suunnittelua, sillä palaute palkitsee kaikki. Karhu sai jatkaa pihaleikeissä Pihan suunnittelu aloitettiin viime keväänä aikuisten kokouksella, jossa oli mukana asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta. Tämän jälkeen oppilaskunta keräsi kaikista luokista ajatuksia siitä, millainen on mukava koulunpiha ja mitä välineitä siellä pitäisi olla. Ehdotusten pohjalta suunnittelijat tekivät suunnitelmaluonnoksen, joka esiteltiin oppilaskunnalle. Oppilaskunta vei suunnitelman luokkiin, joissa oppilaat äänestivät pihaan tulevista leikkivälineistä ja muista yksityiskohdista. Luokkien ehdotukset koottiin oppilaskunnan hallituksen kokouksessa ja laitettiin tärkeysjärjestykseen. Pihassamme on aikaisemmin ollut Miten sinä olet työssäsi ottanut asukkaat mukaan? Kerro oma tarinasi: - ehkä siitä saadaan lukea jo Asukkaat mukaan -juttusarjamme seuraavassa osassa. Lisää hyviä käytäntöjä ja vinkkejä osallistamiseen sekä elokuussa hyväksytyn Vantaan kaupungin osallisuusmallin löydät Avaimesta: Palvelut > Lomakkeet ja ohjeet > Ohjeet > Asukkaat mukaan suunnitteluun. Lasten ja nuorten osallistumisesta löydät lisää tietoa täältä: vantaa.fi/nuorille/ osallistu. puiset karhut, jotka piti nyt poistaa. Oppilaat valitsivat erilaisista eläinhahmoista uudelle pihalle karhun ja krokotiilin. Karhun valinta oli heille itsestäänselvyys, Koskinen ja Kellokoski-Nieminen kertovat. Lopuksi järjestettiin vielä nimikilpailu. Kilpailun voitti oppilas Iisa Siikalan ehdotus. Tästä lähtien yksi osa pihasta on Keinukylä ja toinen Kiipeilykylä. Palaute on ollut erinomaista. Keväällä tehdyssä kyselyssä lapset kertoivat, kuinka tärkeää oli päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. He kokivat tulleensa kuulluiksi. Jotkut olivat sitä mieltä, että he oppivat kuuntelemaan paremmin muiden oppilaiden mielipiteitä. Suunnittelu oli mukavaa myös meistä opettajista. Oli mahtavaa nähdä oppilaiden into ja ilmeet, kun suunnitelmissa todella noudatettiin heidän toiveitaan. z Teksti Ella Tanskanen Kuva Pia Tasanko Avaimessa oli syksyllä nelisen viikkoa avoinna ideapankki, johon kaupungin henkilöstö sai tallettaa Vantaan Asuntomessuihin liittyvät ajatuksensa ja ideansa. Mitään talletusryntäystä ei pankissamme nähty, mutta tätä kautta saatiin kerättyä henkilöstöltä viitisentoista hyvää ja to- Vantaa ei ole keltanokka asuntomessujen järjestämisessä. Se sai ne isännöitäväkseen vuonna 1977 ja tuloksena syntyi nykyinen Variston asuinalue. Kaupunki vastasi tuolloin itse messualueen rakentamisesta. Asuntomessuilla korostuivat tiivis rakentaminen ja vehreys. Iso osa Variston alueelle rakennetuista kohteista oli yhtiömuotoisia rivitaloja tai kytkettyjä eril- teuttamiskelpoista ideaa. Toivottavasti pystymme toteuttamaan niistä mahdollisimman monta. Kaikki ideansa lähettäneet palkittiin pienellä palkinnolla. Asuntomessujen projektiryhmä on kuluvan vuoden aikana kirjannut ylös Asuntomessuihin liittyviä ajatuksia ja ideoita erilaisissa työryhmissä ja tapaamisissa. On ollut mielenkiintoista huomata, miten samantyyppisiä ajatuksia Asuntomessuista liikkuu eri puolilla kaupunkia: suurin osa ajatusten esittäjistä tuntuu toivovan messuistamme rentoa ja hauskaa tapahtumaa, jossa vantaalaisuus näkyy mutkattomuutena, välittömyytenä ja itseironiana. Messut myös nähdään yleisesti erinomaisena kaupunkimarkkinoinnin mahdollisuutena. Kesän 2015 asuntomessutapahtuman varsinaiset järjestelyt aloitetaan ensi vuonna tiiviissä yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. Rakentaminen messualueella alkaa ensi keväänä ja siihen mennessä pitää rakentamisen edellytykset alueella saada kuntoon. Vasta sitten voimme lupailla suurelle yleisölle elämyksellistä messutapahtumaa kesällä z Teksti Kati Harkoma, asuntomessutoimisto Vantaa isännöi messuja toistamiseen listaloja. Asuntojen keskikoko oli noin 70 neliötä. Messualueen tonteista tuli vain noin 300 neliön kokoisia, mutta Vantaa pyrki samalla parantamaan viihtyvyyttä panostamalla vehreyteen. Tuolloin peltoaukealle rakennettuun Varistoon istutettiin peräti pensasta ja 900 puuta. Erikoisuus asuntomessuilla oli Enso- Gutzeitin Käkikellotaloksi kutsuttu omakotitalo. Mediaa ja messuvieraita kiinnosti samoin arkkitehti Harto Helpisen suunnittelema ekotalo talvipuutarhoineen. Tulevien asuntomessujen järjestäjät ovat ilmoittaneet saaneensa vaikutteita vuoden 1977 messujen hengestä ja rakentamisratkaisuista. z Teksti Antti Siika-aho 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

5 luupin alla luupin alla Iloa lapsen oikeuksien päivästä ja tapahtumien järjestämisestä Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä Viime vuonna alkanut kaupunkikorttiuudistus saadaan päätökseen vuodenvaihteessa, kun vanha järjestelmä poistuu käytöstä. Vaikka uuden järjestelmän käyttöönottoon on liittynyt vaikeuksia esimerkiksi kortilla maksettujen aterioiden laskutusaikataulun osalta, toimii järjestelmä nyt sujuvasti. Pessi-kuoron Taikalamput syttyvät. Lapsen oikeuksien päivänä marraskuun 20. päivänä tapahtui Vantaalla paljon. Suurin osa valmistelutyöstä oli tehty hyvissä ajoin etukäteen, jotta päivän ohjelmat saatiin vietyä läpi jouhevasti ja aikataulujen mukaan. Etukäteissuunnittelu ja aikataulutus tulee olla tapahtumanjärjestäjillä hallussa, jotta saa nukuttua yönsä rauhassa. Päivää juhlittiin monin tavoin: liputtamalla kaupungin kiinteistöissä, koristelemalla onnenpuut lasten ja kaupunginjohdon kanssa, nauttimalla Taikalamput syttyvät -perhetapahtuman lasten esittämästä kulttuuriohjelmasta ja katselemalla Kovasikajuttu-elokuvaa sekä haastattelemalla Pentti Kurikan nimipäivät -bändin jäseniä elokuvan teosta. Lapsen oikeuksia juhlistettiin myös käynnistämällä Hyviksen Hyvän puheeksi otto -kampanja sekä viettämällä päiväkodeissa ME LEIKITÄÄN -päivää. Vantaalaiset lapset näkyivät päivän aikana myös eduskunnassa. Lasten asiantuntijaryhmä osallistui aamulla lipunnostotilaisuuteen ja iltapäivällä Simonkallion koulun oppilaat olivat mukana luovuttamassa taidenaamioita ja tervehdyksiä kansanedustajille. Lasten ja nuorten kohtaaminen antaa lisäpotkua Päivän aikana saimme tavata eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Keskustelimme lasten oikeuksista ja niiden merkityksestä sekä yleensäkin lapsille ja nuorille tärkeistä asioista. Vaikka tapahtumien järjestäminen vaatiikin työaikaa ja panostusta, on lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamisen ja ilon näkeminen palkitsevaa. Se antaa paljon lisäpotkua omaan työhön! Vaikka kaupunki kamppailee tällä hetkellä haastavassa taloudellisessa tilan- teessa, on tärkeää, että hyviä ja tärkeitä asioita voidaan tuoda esille ja juhlistaa. On hienoa nähdä lasten ja nuorten silmien syttyvän, kun he pääsevät osaksi yhteistä hetkeä ja tapaamaan muita lapsia, nuoria ja aikuisia sekä kertomaan heille tärkeistä asioista. Tapahtumien järjestämisessä kumppanit ovat aina tärkeässä asemassa. Lapsen oikeuksien päivän tapahtumien järjestämiseen osallistui laaja joukko eri toimialojen ja tulosalueiden toimijoita sekä valtakunnallisia kumppaneita. Ensi vuonnakin olisi hienoa saada tapahtumien järjestämiseen mukaan lapsia ja nuoria; esiintymään ja keskustelemaan päättäjien kanssa itselle tärkeistä asioista. Yhdessä tekeminen antaa paljon voimaa, iloa ja mahdollisuuden oppia uutta lasten arjesta. Suuri kiitos kaikille päivään osallistuneille! z Teksti Pia Tasanko ja Hanna Nyman Kuva Mona Nyman Mitä tehdä, jos käytössä on vanha kaupunkikortti? Uutta korttia haetaan Avaimessa olevalla lomakkeella. Työntekijän tulee täyttää lomake esimiehensä kanssa. Yhteispalvelu ei voi tehdä kaupunkikorttia, jos lomake on täytetty puutteellisesti tai virheellisesti. Avaimesta löytyviin hakuohjeisiin kannattaakin tutustua huolellisesti. Jos työntekijällä on vanha kaupunkikortti, jossa on käyttämättömiä sarjalippuaterioita, ne on hyvä käyttää ennen uuden kortin käytön aloittamista. Käyttämättömät ateriat voidaan myös korvata työntekijälle. Kenelle ja miten kuvallinen kaupunkikortti? Kaupungilla ei ole linjausta kuvallisen kortin käytöstä. Toimialat määrittelevät, missä ammateissa kuvallista korttia tarvitaan. Työntekijän kannattaa varmistaa asia esimieheltään. Jos työntekijä tarvitsee kuvallisen kaupunkikortin, tekee hänen esimiehensä kaupunkikorttihakemuksen Efecte SSP:stä löytyvällä lomakkeella. Samalla hakijan digitaalinen kuva liitetään hakemukseen. Kortti toimitetaan työntekijälle, mutta ennen käyttöä se on aktivoitava. Työntekijän tuleekin esimiehensä kanssa täyttää vielä toinen hakemuslomake (sama kuin kuvatonta korttia haettaessa) ja käydä yhteispalvelussa aktivoimassa kortin palvelut käyttöön. Mukaan tarvitaan täytetty hakemuslomake ja virallinen henkilöllisyystodistus. Uusilla kaupunkikorteilla maksu suoritetaan kosketusnäytöllisten laitteiden avulla. Miten Vantin työntekijät voivat maksaa lounaansa? Vantin uusissa henkilökorteissa on kaupunkikorttimaksuominaisuus ja vanttilaiset voivat ladata pian arvoa sille. Palkasta pidätys ei ole toistaiseksi mahdollista. Vantti tiedottaa ja ohjeistaa henkilökuntaansa asiasta erikseen. Voiko kaupunkikortilla maksaa kokoustarjoiluja? Uudet kaupunkikortit ovat henkilökohtaisia, mutta kortille voi määrittää kokoustarjoiluoikeuden, jonka hyväksyy työntekijän esimies. Jos tarjoilut hankitaan Vantin toimipisteistä, voi käyttää Avaimen tilaus keittiöltä -lomaketta, jolloin palveluntuottaja lähettää kokoustarjoilusta laskun. z Teksti ja kuva Anna Eskola Uudet kaupunkikorttiruokapaikat Henkilöstöravintoloiden ja kaupunkikorttiruokapaikkojen lista on kasvanut. Uusia paikkoja on tarjolla ympäri Vantaata: Kimokujan päiväkoti, Kimokuja 5 Pizza Service Laukkarinne 4 Theron catering, Neilikkatie 17 Baari ja keittiö Reino, Talvikkitie 30 Ravintola Star, Elannontie 5 Makua ja Mukavuutta, Rajatorpantie 8 Toiveita uusiksi henkilöstöravintoloiksi voi lähettää Liisa Siroselle Kaupunkikorttisivu Avaimessa: Etusivu > Palvelut > Henkilöstöedut > Ruokailu > Kaupunkikortti 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

6 luupin alla luupin alla Uutta näkökulmaa ympäristöohjelmaan Kaupunkitasoisen ympäristöohjelman tavoitteet tukevat kaupungin arvojen mukaista kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liiallinen kulutus ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen ovat keskeiset huolet, joihin kaupunki yrittää osaltaan vaikuttaa. Ympäristöohjelma vie kaupungin ympäristöpolitiikan sekä ilmasto- ja energiasitoumuksetkin käytännön toteuttamisen tasolle. Suurissa investointihankkeissa otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön ilmasto- ja ympäristövaikutuksien arviointi. Konkreettisille tavoitteille kiitosta Valtuutetut ovat kiitelleet konkreettisesta ohjelmasta, joka koottiin alun perin toimialojen omien ympäristöohjelmien pohjalta. Kaupunginhallitus lisäsi ohjelmaan Vantaanjoen kehittämisen vaelluskalavesistönä sekä kosteikkojen rakentamista ja luonnonsuojelualueiden kehittämistä. Lisäksi tavoitteisiin kirjattiin puurakentamisen edistäminen. Kaikkien panosta tarvitaan Ympäristöohjelma painottaa ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisäämistä. Tavoitteet ja toimenpiteet koskevat kaikkia työntekijöitä. Työpaikoilla pyritään saamaan ympäristön huomioon ottavat toimintatavat luonteviksi ja jokapäiväisiksi rutiineiksi. Toimintaa tukee työpaikkojen ekotukitoiminta. Ympäristötavoitteiden edistämistä kuten luonnonvarojen ja energiakulutuksen pienentämistä sekä jätteiden vähentämistä painotetaan aina uusien työntekijöiden perehdytyksistä esimiesten ja johdon koulutuksiin. Kaupunki vaikuttaa toimillaan laajemmin Asukkaille ja yrityksille tarjotaan ympäristö- ja energiatietoa monipuolisesti. Kaupunki ohjaa hankinnoillaan ympäristöasioiden huomioon ottamista, ja yrityksille tarjotaan apua ympäristöasioiden hallintaan kaupungin tukeman Ekokompassin kautta. Kaavoitus puolestaan antaa työkalut ekotehokkaalle maankäytölle ja liikennesuunnittelulle. Ympäristöohjelmat vantaa.fi:ssä: z Teksti Leena Maidell, Jarmo Honkanen Kuva Pekka Turtiainen Painon toiminta lakkaa vuodenvaihteessa Neljän hengen voimin pyörinyt kaupungin painotoiminta loppuu vuoden 2013 lopussa. Kaikille painon työntekijöille on löytynyt uusi paikka kaupungin sisältä. Painon alasajon taustalla on kaupungin toiminnan sähköistyminen: merkittävä osa tuotteista, jotka ennen painettiin, on olemassa nykyisin ainoastaan sähköisinä versioina. Vaikka kaupunki ei irtisano työntekijöitään taloudellisin syin, irtisanominen olisi yksikön toiminnan loppuessa mahdollista tuotannollisin perustein. Tässä kävi hurjan hyvä tuuri, kun kaikille painon työntekijöille löydettiin niin nopeasti uusi paikka, iloitsee hankintajohtaja Tiina Ekholm. Painotöiden tilaajille painon lopettamisesta aiheutuvat muutokset eivät näy. Painotöiden tilaus hoidetaan keskitetysti kuten ennenkin. Vantaalla on ollut käytössään useita sopimuspainoja jo vuosia, omassa painossa on tehty vain tulostusmäärältään pienet painotyöt digitaalisesti. Vastaisuudessa tällaiset työt toteuttaa Edita. Painos- tai sivumääriltään mittavien töiden osalta toimittaja valitaan sopimuspainojen joukosta, kuten jo nyt on tehty. Painotöiden toimitusaika saa olla sopimuksen mukaan enintään viikko, mutta toimitukset saattavat toteutua tätäkin nopeammin. Kiireellisissä tapauksissa on mahdollista sopia pikatoimituksesta erillistä maksua vastaan. Tappiollista toimintaa Jos painotoimintaa olisi haluttu jatkaa, painotuotteista saatavilla tuotoilla olisi pitänyt voida kattaa painotoiminnan kulut aina palkkakuluista laitteiden ja tilojen vuokriin. Näin ei kuitenkaan enää ollut. Kaupunki ei voi ylläpitää sellaista nettobudjettiyksikköä, joka on jatkuvasti miinuksella, toteaa Ekholm. Painon toimintaa tehostettiin jo vuonna Tuolloin toimintaa supistettiin siinä määrin, että uudet supistukset eivät enää olleet mahdollisia, joten toiminnan lopettaminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. z Teksti ja kuva Anna Eskola Ympäristö on yhteinen asia Vantaan ympäristöviestintäsuunnitelma on laadittu ympäristöviestinnän parantamiseksi ja tehostamiseksi. Viestintäsuunnitelma koskee kaikkia kaupungin työntekijöitä ja esimiehiä. Vastuu viestinnästä on kaupungin johdolla, esimiehillä ja viestinnän ammattilaisilla. Viestintäsuunnitelman tavoitteena on tukea kaupungin strategiaan sisältyvien ympäristötavoitteiden toteutumista. Ympäristöviestintäsuunnitelmassa esitettyjä viestinnän tavoitteita ovat ajantasaisen, oikea-aikaisen ja luotettavan ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen, ympäristötietoisuuden lisääminen sekä asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaminen. Ympäristöviestinnän tarkoituksena on myös lisätä ja tukea henkilöstön ja asukkaiden osallisuutta ympäristöasioi- den edistämisessä. Ympäristöasiat työyhteisöjen arkiviestintään Sisäisen ympäristöviestinnän tavoitteena on henkilöstön motivoiminen. Työyhteisöjen arkiviestintä ja ympäristöasioista viestimisen tulisi olla jatkuvaa ja osa vastuullista toimintakulttuuria. Arkiviestintää on työpaikalla tapahtuva jokapäiväisten työtehtävien lomassa tapahtuva tiedonvaihto. Henkilöstön kannalta tärkeitä ympäristöasioiden viestijöitä ovat työyhteisöissä toimivat ekotukihenkilöt ja toimialojen ympäristövastaavat. Ympäristöviestinnän kannalta avainasemassa ovat esimiehet. z Teksti Anna-Leena Sjövall Ympäristöviestintäsuunnitelmassa esitetyt ydinviestit ovat: Vantaa ottaa vakavasti ilmastonmuutoksen ympäristön- ja luonnonsuojelun Vantaa tekee osansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi terveellisen ja turvallisen lähiympäristön suojelemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilyttämiseksi Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa pienten ja suurten tekojen kautta omaan asenteeseensa - Olin osannut varautua painon alasajoon ja uusi työ löytyi jo ennen virallista lopettamisilmoitusta. Tehtävät ja paikka ovat vaihtuneet, mutta työnantaja pysyi onneksi samana, muotoilee Roy Asikainen, 56. Kaupungintalolla syyskuussa virastomestarin tehtävät aloittanut Asikainen Uusi työ löytyi talon sisältä ehti työskennellä Vantaan painossa nelisen vuotta. Takana hänellä on lähes 20 vuoden rupeama graafisella alalla. Vantaan kaupunki lupasi etsiä painon työntekijöille uusia tehtäviä talon sisältä, mutta Asikainen löysi virastomestarin avoimen vakanssin netistä itse. Hirvittikö alan vaihto? Miltä uusi työ näyttää? - ei suinkaan hirvittänyt. Paljon on uutta opeteltavaa ja uusia kasvoja, mutta jotkut tehtävät ovat samankaltaisia kuin painossakin. Lisäksi minulla on hyvät työkaverit ja työyhteisö yleensäkin. Asikainen huomauttaa olevansa hyvässä asemassa, sillä monella samaan ikäluokkaan kuuluvalla on vaikeuksia vaihtaa alaa. Jotkut työnantajat karsastavat liian vanhoja tulokkaita ja edessä voi olla pitkä työttömyysputki ennen eläkkeelle pääsyä. Vaimonsa kanssa Myyrmäessä asuvalla Roy Asikaisella riittää tekemistä vapaaajallakin: - nelivuotiaan tyttärenpojan kanssa touhuaminen käy melkein kokopäivätyöstä, iloinen isoisä naurahtaa. z Teksti ja kuva Antti Siika-aho 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

7 tapetilla tapetilla Verottaja tarkensi työmatkakustannusten ilmoitusohjeita Vantaan kaupungin henkilöstön matkakustannusten korvausten hakukäytäntöihin tulee muutoksia ensi alusta alkaen. Korvauslajeja tulee yksi lisää. Sap Matkanhallintajärjestelmässä haetaan alkaen erillisellä lomakkeella korvausta matkakuluihin, jotka ovat syntyneet kahden tai useamman vakituisen työntekemispaikan välillä. Muutoksen taustalla on kuntien velvoite ilmoittaa Verohallinnolle kaikki työntekijöille maksettavat matkakustannusten korvaukset. Uuden korvauslajin myötä työnantaja pystyy erottelemaan tällaiset korvaukset, joista työnantaja ei peri ennakonpidätystä Verohallintoa varten. Verohallinto katsoo kuitenkin tällaisen korvauksen verotettavaksi ansioksi, ja lopullisessa veroehdotuksessa korvaukset on huomioitu osana verotettavaa ansiotuloa. Työntekijän on siis erikseen haettava näistä tulonhankkimiskuluista verovähennys. Tästä on kyse Kuluvan vuoden alusta lähtien kuntien on pitänyt ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisten korvausten lisäksi kaikki työntekijöille maksettavat verottomat matkakustannusten korvaukset. Aikaisemmin mm. verottomia kilometrikorvauksia ei ole tarvinnut ilmoittaa. Verohallinnon matkakuluista hyväksymän tulonhankkimisvähennyksen suuruus ei ole sama kuin työnantajan maksaman verottoman kilometrikorvauksen suuruus. Esimerkiksi vuonna 2013 kilometrikorvaus on 45 senttiä kilometriltä, mutta ilman lisäselvitystä hakija voi hakea tulonhankkimisvähennyksenä vain 25 senttiä kilometriltä. Erotuksen Verohallinto katsoo veronalaiseksi tuloksi. Voimassaoleva kunnallinen työehtosopimus määrittää sen, mitä matkakustannuksia työntekijälle korvataan, mutta Verohallinto määrittelee sen, ovatko korvaukset verovapaita, ennakonpidätykses- Verottomia: Virantoimitusmatkat, joissa matkustaminen on virkatehtäviin tai työtehtäviin liittyvää ja matkustaminen tapahtuu toissijaiselle työntekemispaikalle. Matka tapahtuu tavallisesti työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin. Veronalaisia: Virantoimitusmatka, joka tehdään kahden tai useamman varsinaisen työntekemispaikan välillä. Työnantaja ei peri ennakonpidätystä, mutta palkansaajan itsensä on anottava korvaukset verovapaaksi tä vapaita vai veronalaisia. Verohallinto määrittelee vuosittain matkakustannusten korvausten perusteet ja suuruuden. z Teksti Inka Akkanen Kuva Markku Lappalainen Matkakustannusten korvausten kolme lajia: omassa verotuksessaan tulonhankkimiskuluina. Työnantaja ei maksa näistä korvauksista sosiaalikustannuksia. Veronalaisia: Virkamatkat, joista työnantaja perii palkansaajalta ennakonpidätyksen ja työnantaja maksaa kaikki työnantajan maksut. Verohallinto määrittelee korvauksen rahapalkaksi. Lisätietoja Avaimessa: Palvelut > Tieto- ja viestintätekniikka > Järjestelmät > Matkanhallinta Verkostokonsultit valmiina palvelukseemme Tiesitkö, että Vantaan kaupunki on kouluttanut meille kaikille tueksi 22 verkostokonsulttia? He ovat ihan tavallisia kollegoita, joita voi pyytää erilaisten vuoropuhelujen vetäjiksi asiakastapaamiseen tai työyhteisön palaveriin. Ulkopuolisen henkilön on helpompi varmistaa, että neuvonpidossa jokainen saa osallistua keskustelun tasavertaisesti. Työpareina toimivat verokostokonsultit kannattaa kutsua paikalle jos työyhteisössä tai asiakastyössä joku mietityttää tai monialaisessa yhteistyössä tarvitaan uusia näkökulmia. Asiakasneuvottelun lisäksi kyse voi olla alue- tai teemaneuvon- pidosta tai vaikka työryhmän suunnittelupalaverista. Esimerkkejä tilanteista, joissa verkostokonsultti voi olla avuksi, on lukemattomia; vaikkapa erityislasten monen toimijan yhteistyöneuvottelut, ikäihmisen hoitoneuvottelut tai suunnittelupalaveri uutta projektia aloittavassa tai toimintasuunnitelmaa tekevässä työryhmässä, luettelee verkostokonsultti, suunnittelija Leea Halmén. Jokainen tulee kuulluksi Leea ja muut verkostokonsultit vetävät neuvonpitoja osana omaa työtään, koko kaupungin alueella. Heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Paikalle ei lähetetä konsulttia, jolla on joku kytkös asiaan tai tuttu mukana neuvonpidossa. Verkostokonsultti ei ota kantaa tai pyri vaikuttamaan käsiteltävään asiaan. Sen sijaan hän pitää huolen siitä, että neuvonpidossa syntyy aito vuoropuhelu. Se on paras tapa saada aikaan suunnitelma, johon kaikki osallistujat haluavat sitoutua. Ihmiset sitoutuvat, kun he kokevat tulleensa kuulluksi ja saaneensa vaikuttaa suunnitelman tekoon, Leea muistuttaa. Tulevan muistelua Verkostokonsulttien yhtenä työmuotona on ennakointidialogi, toiselta nimeltään tulevaisuuden muistelu. Se ei ole ennustajaeukon kanssa juttelua, vaan siinä hahmotellaan näkymä realistisen toiveikkaasta tulevaisuudesta ja pohditaan keinoja, joilla tämä hyvä tulevaisuus on mahdollista saavuttaa. Menetelmässä lähdetään siitä hyvästä mitä on ja voisi olla, eikä siitä mitä ei ole. Toki ongelmistakin pitää saada puhua ja neuvonpidossa käydään aina myös huolikierros, Leea kertoo. Menetelmästä on tullut hyvää palautetta. Ihmiset kiittelevät, että tulevaisuuden miettiminen luo toivoa ja vie pois ongelmakeskeisyydestä. Tilaa oma konsultti verkostopankista, soittamalla Verkostokoordinaattori arvioi kanssasi sopiiko menetelmä teidän tilanteeseenne. Haluatko verkostokonsultiksi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kouluttaa yhdessä kuntien kanssa lisää verkostokonsultteja. Koulutus on ammatillista täydennyskoulutusta ja kestää 1,5 vuotta. Seuraava koulutus alkaa Koulutus sisältää valtakunnallisia seminaaripäiviä, paikallisia koulutuspäiviä ja työnohjausta. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on sosiaali-, terveys-, opetus-, nuorisoalan perustutkinto, riittävä työkokemus sekä kiinnostus verkostotyön ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Lisätietoja: Anna Cantell-Forsbom, , z Teksti ja kuva Anna Groth 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

8 tapetilla tapetilla Pelisäännöt tekeillä sähköiseen tiedonhallintaan Miten meillä varataan kokousajat? Mihin talletetaan johtoryhmien esityslistat? Missä sovelluksessa työstetään yhteisiä asiakirjoja? Vantaan kaupungin henkilöstön sisäisessä viestinnässä on käytössä lukuisia eri sähköisiä viestintävälineitä, esimerkiksi Avain, Outlook, Asta, Fronter ja verkkolevyt. Ja lisää on tulossa: SharePoint-työryhmätilat sekä Lync, online-neuvottelu- ja pikaviestintäjärjestelmä. Kaupunkitasoisesti kaikilla sähköisillä työvälineillä ei ole vielä omistajaa. Vastuut ja pelisäännöt ovat osin epäselviä miten Vantaan kaupungilla toimitaan? Tämän vuoksi kaupungin johtoryhmässä päätettiin , että sähköisten työvälineiden käytön koordinointia varten perustetaan kaupunkitasoinen työryhmä. Sähköisen tiedonhallinnan ja viestinnän työryhmän tavoitteena on sähköisten välineiden käyttötarkoituksen selkiyttäminen: Yhteiset pelisäännöt Linjaukset ja ohjeistukset välineiden käytölle Löytää prosessiomistajat välineille sekä selkiyttää vastuita Tunnistaa päällekkäisyydet, koulutustarpeet ja kehityskohteet ja viestiä tieto eteenpäin vastuutahoille Tuottaa välineiden käytölle sähköinen käsikirja Määritellä työryhmän rooli välineiden käytön ohjauksessa jatkossa Työryhmä on laatinut projektisuunnitelman ja aloittanut ohjeistuksen laatimisen kiireellisimmästä päästä, Outlookista. Avaimessa tullaan julkaisemaan sähköinen käsikirja, jota täydennetään sitä mukaa, kun ohjeita ja käytäntöjä saadaan koottua. Käsikirjaan annetaan kaikille kommentointimahdollisuus Avaimessa. z Teksti Hanna Ormio Astan käyttö laajenee Seuren uusi toimitusjohtaja luottaa vahvaan tuotteeseen Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Anne Sivula kiteytti Vautsille ajatuksiaan tunnelmistaan ja tulevaisuudesta. Minkälaisia ajatuksia on herännyt ensi kuukausien aikana? Olen perehtynyt Seureen, sen ihmisiin ja toimintatapaan sekä myös asiakkaisiin. Seuren osaaminen vuokratyön tuottajana on kova ja toimintaperiaatteet eettiset. Meillä on siis hyvä tuote, jonka edelleen kehittämistä asiakkaidemme tarpeisiin lähden innolla toteuttamaan. Mitkä ovat mielestäsi Seuren vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa? Keikkalaismarkkinoilla Seurella on hyvä maine. Meillä on vahva tuntemus asiakkaidemme toimintaympäristöstä ja olemme erikoistuneet palvelun tuottamiseen kuntasektorille. Kun tiedämme asiakkaidemme tarpeet, osaamme ohjata heille niitä vastaavan työntekijän. Seuresta myös saa sijaisen, jollei jätä tilausta aivan viime tippaan. Tällä hetkellä 96 tilausta sadasta täyttyy. Kerro tulevaisuuden haasteista miten Seure niihin vastaa? Seuren olemassaolon oikeutus on palvelun myötä tulevan hyödyn tuottaminen omistajille. Palvelulla pitää vastata asiakkaidemme tarpeisiin heidän muuttuvissa tilanteissaan. Tavoitteenamme on, että palvelumme olisi entistä tehokkaammin ja helpommin asiakkaidemme käytettävissä ja saavutettavissa. Korkea tilausten täyttöaste on jatkossakin tavoitteemme. Panostamme siihen, että keikkalaiset entistä paremmin vastaisivat asiakkaidemme tarpeita. Työskentelemme kovasti myös sen eteen, että palvelun laadun lisäksi sen hinta houkuttelisi siirtämään sijaishankinnan Seureen. z Teksti Maija Valkama, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Kuva Sami Konttinen, Seure Henkilöstöpalvelut Oy Asta-koulutukset järjestetään pienissä ryhmissä. Koulutuksiin hakeudutaan HR-työpöydän kautta. Syksyllä 2012 käyttöön otetun dokumentinhallintajärjestelmä Astan käyttö laajenee vuoden vaihteessa. Vuoden 2014 alusta alkaen myös toimielinten kokousasiakirjat kuten esityslistat ja pöytäkirjat siirtyvät kokonaisuudessaan Astaan. Astan käyttöönotto ei ole ollut kivutonta, mutta oikein käytettynä järjestelmä helpottaa työskentelyä ja takaa, että tärkeät tiedostot eivät tuhoudu esimerkiksi siinä tapauksessa, jos käyttäjän tietokone tuhoutuu ja vie työpöydälle tallennetut tiedostot muassaan. Ensimmäisellä kerralla, kun Astaan tutustui, tuntui kyllä siltä, että ei tästä kyllä ihan hetkessä jyvälle pääse. Siksi on hyvä, että on otettu käyttöön kokonaisuus kerrallaan, niin käyttöä on voinut opetella pala palalta, kertoo sihteeri Helena Salomaa maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalta, joka toimii myös Astan tukihenkilönä talous- ja hallintopalveluissa omalla toimialallaan. Astan käyttöä kehitetään jatkuvasti. Keväällä 2014 painopisteenä on valmiiden asiakirjapohjien laatiminen. Jo nyt osa käyttäjistä hyödyntää Astaan laadittuja pohjia. Esityslistatekstien valmistelussa Asta on näppärä, kun vakiona olevat kohdat tulevat asiakirjapohjasta. Niistä osa saattaa unohtua esityslistatekstien valmistelijoilta, joten valmiiden pohjien käyttö auttaa sihteereitä. Koulutus kampittaa hankaluudet Asta ei muuta työprosesseja nykyistä sujuvammiksi, mikäli käyttäjät omaksuvat huonoja toimintatapoja. Käyttäjien tulee esimerkiksi miettiä, keille kaikille hän haluaa antaa oikeudet luomaansa asiaan, jotta muut samoja tiedostoja tarvitsevat käyttäjät varmasti myös pääsevät tiedostoihin käsiksi. Myös nimeämiseen kannattaa panostaa. Asiakirjoja haettaessa on hankalaa, jos nimenä on esimerkiksi pelkkä asialista eikä mitään muuta. Samoin jos nimenä on vips se-ja-se eihän se kerro mitään kenellekään. Juuri nimeäminen on tärkeää. Se helpottaa dokumenttien etsimistä. Vuoden 2013 loppuun mennessä kaikista Astan käyttäjistä on koulutettu noin kolmannes. Vuonna 2014 erilaisia koulutuksia tulee olemaan tarjolla miltei viikoittain. Koulutukset toteutetaan pienissä ryhmissä. Suurin haaste minulle Astan käytössä on ollut siinä, kun siellä on paljon kenttiä metatiedoille, joista vain osa tarvitsee täyttää. Erityisesti alussa se oli hankalaa. Olisi hyvä, jos järjestelmää voitaisiin kehittää siten, että Asta itse ohjaisi näiden kohtien osalta käyttäjää, Salomaa pohtii. Koulutukset suunnataan eri käyttäjäryhmille kohdennetusti: tarjolla on opastusta niin viranhaltijoille, sihteereille, tukihenkilöille kuin peruskäyttäjillekin. Koulutusten lisäksi Astan käytössä on mahdollista käyttää apuna avaimesta löytyviä kirjallisia ohjeita ja ohjevideoita. Jos itse en osaa jotain, kysyn ensiksi neuvoa työkavereilta. Ja kaiken oppii jos ei koulutuksessa, niin sitten täsmäohjeiden avulla. Ohjeet vain käteen, kannustaa Salomaa. z Teksti ja kuva Anna Eskola 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

9 tapetilla tapetilla Keskustelemalla parempia päätöksiä Työryhmään osallistuminen ohitti kalenterissa muut asiat. Olin innoissani, sain tehdä jotain ihan uutta, Helminen sanoo. Mielipiteet kuultiin Tulkki puheenjohtajana ohjasi työskentelyä kohti tavoitetta ja kirjasi keskustelun yhteenvedoksi. Kun työryhmälle ei annettu tiukkoja keskustelun teemoja, pystyimme nostamaan esiin meille tärkeitä asioita ja tuntemaan mahdollisuuden vaikuttaa. Tulkki ja Helminen ovat nähneet osallistavan muutoksen suunnittelun tuloksia. Laaja-alaisen erityisopettajan työaika mullistettiin, kun opetusvelvollisuuden mukaisesta työajasta siirryttiin vuosityöaikaan, Tulkki muistelee. Muutoksen suunnittelussa turhautti resurssien nollasummapeli. Tähtäimessä ei ollut säästäminen, mutta kaupungin säästöohjelma vaikutti taustalla. Myös se mietitytti, miten pystymme jatkossa auttamaan psykososiaalisesti oireilevia oppilaita, Helminen sanoo. Kolmevuotisen projektin toteuttaminen on vielä kesken, joten Helmisen ja Tulkin mielestä lopputuloksen onnistumista ei voi arvioida. Tulkki muistuttaa, että heidän työryhmänsä tehtävänä oli analysoida nykytilaa ja perusopetuksen johto on ainakin kuullut mielipiteet siitä. z Teksti ja kuva Inka Akkanen Ilkka Kalo, perusopetuksen johtaja: Tällainen muutosten toteutustapa vaatii paljon suunnittelua ja suuren työntekijäjoukon töiden aikatauluttamista. Työryhmien tehtävät, osallistujat, tapaamiset ja aikataulu on suunniteltava jopa vuotta ennen. Mutta ratkaisut ovat myös parempia ja inhimillisempiä. Jos olisin lähtenyt yksin toteuttamaan muutosta esimerkiksi pelkän talousohjauksen periaatteella, kaikkia toimintaperiaatteisiin, arvoihin, kokemukseen ja toimiviin käytäntöihin liittyviä näkökulmia ei olisi tullut huomioitua. Jos emme olisi tällä mallilla menneet, emme olisi päässeet näin hyvään lopputulokseen. Osallistumisen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten yksilö asiaan suhtautuu. Keskustelu vähentää vastakkainasettelua, ja vuorovaikutuksen myötä toisen arvostus paranee. Tavoitteenamme on, että organisaatio hengittää. Se voisi elää vielä paljon paremmin, mutta tässä on alku. Erkki Tulkki ja Katja Helminen osallistuivat yhteen viidestä työryhmästä, jotka selvittivät silloisia tuen rakenteita perusopetuksessa. Vantaan kaupungilla on johtamistapoja, joista voimme olla ylpeitä. Muun muassa perusopetuksessa tehdään systemaattista työtä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Koulujen henkilökunta otetaan mukaan suurten päätösten valmisteluun. Yhteisöllisyyden peruskiviä ovat säännölliset kokouskäytännöt perusopetuksen organisaation eri osissa. Aluepäälliköt kokoavat yhteen rehtorit, ja sivistysviraston asiantuntijat menevät mukaan alueellisiin kokouksiin. Koulujen johtoryhmät osallistuvat koko perusopetuksen kehittä- mistyöhön. Kerran vuodessa kaikki opettajaa kokoontuvat virkaehtosopimuskoulutukseen, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita, muun muassa uutta opetussuunnitelmaa. 50 vaikuttajaa Yksi tällaisista merkittävistä asioista on ollut lähikouluperiaatteen toteuttaminen. Vantaa aloitti opetuslain mukaisen toiminnan suunnittelun vuonna Tuolloin 50 perusopetuksen ammattilaista kutsuttiin mukaan suunnittelemaan. Kun muutos suunnitellaan yhdessä, kokemukset pääsevät esiin ja eri näkökohdat voidaan huomioida paremmin, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo. Ylästön koulun rehtori Erkki Tulkki ja Pähkinärinteen koulun erityisopettaja Katja Helminen osallistuivat lähikouluperiaatteen toteuttamiseen. Tulkki veti alatyöryhmää, joka listasi nykytilan hyvät toimintatavat ja pureutui erityisesti erityisopetuksen järjestämiseen. Listasta taisi tulla epäkohtien ja parantamiskohteiden luettelo. Kannoimme esimerkiksi huolta siitä, että päteviä erityisopettajia ei ollut riittävästi saatavilla. Erityisopetus oli irrallaan muusta ja epäpätevä erityisopettaja saattoi vastata yksin koko koulun erityisopetuksen ryhmästä, Tulkki ja Helminen muistelevat. He kokivat osallistumisen kuitenkin innostavana ja aitona vaikuttamisen mahdollisuutena. Ryhmässä oli mukana eri ammatin edustajia: rehtori, aineenopettaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja sivistysviraston suunnittelija. Tästä on kyse Konsulttitoimisto KPMG arvioi Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmää vuosina Arviointiin osallistui haastatteluissa tai kyselyyn vastaamalla noin 700 kaupungin työntekijää. Yksi perusopetuksen ja kaupunkitasoisista vahvuuksista on yhteisöllisyys. Tulosalueet ovat poimineet kehittämiskohteistaan konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Kehittämistarpeet huomioidaan myös toimialojen tulosalueneuvotteluissa. Tavoitteena on, että kehittymistä ja toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan uudelleen vuonna Johtamisjärjestelmän kehittäminen on yksi Vantaan kaupungin strategisista tavoitteista, jonka toimeenpanoa arviointityö on ollut. Kaupungin vahvuuksia ovat: Tuottavuuden näkökulman huomioiminen toiminnassa Perustehtävästä selkeä käsitys Ammattitaitoinen henkilöstö, panostus osaamisen varmistamiseen ja johtamisen kehittämiseen Luottamus omaan toimintaan, substanssin vankka tuntemus Yksilöiden tarpeiden huomioonottaminen työn järjestämisessä Pitkät työurat: tunnetaan kollegat ja organisaatio Kannustamisen keinoista ammattitaidon ja työn kehittämiseen tähtäävä koulutus Vahva yhteisöllisyys tulosalueiden yksiköissä Avoin ja keskusteleva johtamiskulttuuri Matala organisaatio Riittävästi johtamisen foorumeita Systemaattinen toiminnan suunnittelu Kehitettävää kaupungilla on vielä: Tulosalue- ja toimialarajojen ylittäminen asiakas- ja palveluprosessien kehittämisessä Tuloskorttityöskentelyn laajentaminen Talous- ja velkaohjelman vaikutusten ennakointi Kehittämistoiminnan johtaminen Lähiesimiestyön tukeminen Tulos- ja kehityskeskusteluprosessin kehittäminen Kannustamisen ja palkitsemisen tavoitteet, keinot ja mallit Aineettoman kannustamisen lisääminen Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Tukipalveluiden toiminta Sisäinen viestintä Kaupungin ja asiakkaan näkökulman korostaminen päätöksenteossa 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

10 tapetilla tapetilla Pitääkö aina tapahtua, ennen kuin alkaa tapahtua? Mitä polkua sinä haluat kulkea? Kun kello soi aamulla, minulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko nousen ylös tai jään makaamaan. Jos nousen ylös, on minulla kaksi vaihtoehtoa. Suoritan aamutoimet rauhallisesti, iloiten ja kiireettä tai sitten kiireessä, pahalla tuulella ja hermostuen. Jos toimin kiireessä, minulla on kaksi vaihtoehtoa. Huolehdin kiireestä huolimatta omasta turvallisuudestani ja laitan heijastimen hihaan ja kelin mukaiset jalkineet jalkaan. Tai sitten luotan tuuriin ja hyvään onneen ja jätän heijastimen pöydälle, laitan ensimmäiset silmiini osuneet lipokkaat jalkaani ja lähden matkaan. Jos luotan tuuriini, on taas kaksi vaihtoehtoa. Tuuri saattaa tänä aamuna olla hyväkin ja pääsen turvallisesti sinne, minne olen menossa. Toisaalta tuuri voi olla myös huono. Jos se on huono, minulla on kiire, ulkona on satanut lunta jään päälle ja en huomaa sitä. Kaadun pihalla ja lyön pääni. Edessä on sairaalareissu Talven aikana Suomessa tapahtuu noin liukastumistapaturmaa ulkona. Vantaan henkilöstöllekin sattui vuonna 2012 yli 200 työmatkatapaturmaa, joista suuri osa oli juuri kaatumisia ja liukastumisia. Ihminen itse tekee monia turvalliseen liikkumiseen ja tekemiseen vaikuttavia valintoja. Maltti, joustavuus, reitin valinta, liikkumistapa, tilannenopeus, kelin mukaiset jalkineet, riittävä aika, heijastin, pyöräilykypärä, turvaväli, turvavyö, liikennevalokuri, kulkupelin huolto jne. vaikuttavat turvallisuuteen. Meillä jokaisella on joka ikinen aamu ja hetki valittavanamme vähintään kaksi vaihtoehtoa. Se on sitten meistä jokaisesta itsestä kiinni, mihin vaihtoehtoihin päädymme. Näissä asioissa vanhan kansan sanonnat pitävät paikkansa: Ei vara venettä kaada tai parempi katsoa kuin ka(a)tua! z Teksti Terttu Kokko Kuva Sakari Manninen Joulumielellä Joulu on tuossa tuokiossa ja vuoden vaihtumiseenkin on vain muutama viikko. Olisiko aika arvioida kulunutta vuotta? Arviointi ei ole helppoa varsinkaan silloin, jos pitäisi arvioida itseään. Voisimmeko pysähtyä miettimään, millaisia työntekijöitä ja työkavereita olemme olleet? Olemmeko toimineet työpaikalla siten kuin edellytämme muidenkin toimivan? Olemmeko käyttäytyneet asiallisesti? Olemmeko olleet mukana luomassa yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä? Olemmeko pystyneet nauramaan joskus myös itsellemme? Olemmeko pyy- Työelämässä sattuu ja tapahtuu täneet ja antaneet anteeksi? Vai olemmeko mahdollisesti olleet työpaikkamme ankeuttajia. Tosin sitä on joskus vaikea itse huomata. Usein sitä vain huomaa helpommin toisten puutteet kuin omat. Monella on takanaan kiireinen ja raskas syksy. Kaikkea työhön liittyvää kiirettä ei voi eikä pidäkään välttää. Väsymys vaivaa ja joulun odotuskin voi toisille luoda turhia paineita erilaisine valmisteluineen. Mutta miksi jouluunkin pitäisi valmistautua ahdistavalla hosumisella? Kuka on keksinyt joulukiireen? Useimmat toivovat joululta juuri rauhoittumista ja yhdessäoloa läheisten kanssa. Mutta teot välittävät usein aivan toisenlaista viestiä. Väsyneenä kukaan meistä ei ole mukava. Silloin ärsyyntyy helposti pienistäkin asioista ja altistaa itsensä turhille riidoille. Huomiokyky herpaantuu ja tapaturmariskikin kasvaa. Minä haastan itseni tänä vuonna kiireettömän joulunvieton tavoitteluun. Aion saada vähemmällä enemmän. Millaisen joulun sinä haluat? z Teksti Marja-Leena Jämsén-Mässeli työsuojeluvaltuutettu Kuva Sakari Manninen Mitä Vantaa-kanavab Vantaa-kanavan joulukalenterista paljastuu tänään? 24 luukkua 24 hyvää tekoa PÄÄTÖKSENTEKOA, UUDISTUKSIA, TAPAHTUMIA & TARINOITA VANTAALTA Vielä ehdit mukaan tekemään hyvää! Lähetä meille joulumuisto, lahjavinkki, resepti tai muu joulupiristys videon muodossa. Jokaisesta esitetystä videosta lähtee lahja hyväntekeväisyyteen tekijän nimissä. Tykätyimmän videon tekijä voittaa 250 valitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle! Yhteistyössä Toisenlainen Lahja / Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa lapset ry. Seuraa osoitteessa vantaakanava.fi/joulukalenteri Kolumni Kiireetöntä joulunviettoa Joulu tarkoittaa monelle kiirettä ostaa lahjoja, valmistaa jouluruokia, siivota ja kirjoitella joulukortteja. Saatamme kokea joulun alla melkoista stressiä ja ahdistusta. Moni meistä on kuullut luettavan jouluevankeliumin tai joulurauhan julistuksen Turusta. Kummastakin välittyy toisenlainen joulu. Kiireetön, rauhallinen ja täynnä läheisyyttä oleva joulu. Joulun uskonnollinen ulottavuus saattaa tuntua vieraalta ja kaukaiselta, mutta silti voimme viettää aikaa läheistemme kanssa tekemällä asioita yhdes- sä, kuuntelemalla toisiamme ja tulemalla kuulluksi. Tarvittaessa myös annamme ja saamme anteeksi kuluneen vuoden aikana tapahtuneita asioita. Voimmeko ajatella, että joulu olisi luonteeltaan enemmän henkinen, kuin materialistinen arjen unohtamista ja hetkeen keskittymistä? Erilaisen joulun tekeminen voi tuntua haastavalta ja ehkä hivenen pelottavaltakin, mutta se riski kannatta ottaa. On helpottavaa ajatella, että joulu voi tulla aivan yhtä hienona ja upeana, vaikka ennen sitä ei olisikaan edeltänyt useita viikkoa kestänyttä kiirettä ja stressiä. Silloin voi jäädä aikaa enemmän olla yhdessä niiden kanssa, jotka ovat meille tärkeitä. Tämä yhdessäolo voi osoittautua ehkä tärkeämmäksi, kuin kiireellä jouluun valmistautuminen. Meillä on mahdollista ylläpitää joulun henkeä myös ympäri vuoden. Voimme arjen askareidemme keskellä tehdä pieniä hyviä kekoja ja näin vaikuttaa lähiympäristöömme positiivisella tavalla. Hyvää ja stressitöntä joulua! z Teksti Ray Metsälä 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

tavoite Vantaan ympäristöviestintäsuunnitelma ohjeistus sidosryhmä radio julkaisu arvot ydinviestit suunnittelu mate asiantuntemus lähtökohta

tavoite Vantaan ympäristöviestintäsuunnitelma ohjeistus sidosryhmä radio julkaisu arvot ydinviestit suunnittelu mate asiantuntemus lähtökohta EU väli lähtökohta ekotukitoiminta monipuolisuus l viestiminen ympäristövastaa TV kohderyhmä välineet näkökulma Va aktiivisuus strategiat avainh arvot ohjeistus sidosryhmä radio yhteistyö kriittisyys saavutu

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot