6/2000. Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Vuoden 2001 talousarvion laadintaan liittyviä tietoja Alijäämän kattamisvelvollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2000. Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Vuoden 2001 talousarvion laadintaan liittyviä tietoja Alijäämän kattamisvelvollisuus"

Transkriptio

1 6/ Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Vuoden 2001 talousarvion laadintaan liittyviä tietoja Alijäämän kattamisvelvollisuus Tilintarkastajan valinta Ajankohtaista eurosta

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2000 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 400 mk kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Sammanställt av SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Vuoden 2001 veroasteikkolaki ja tuloverolain muutokset Verovuoden 1999 alustava maksuunpanon mukainen tilitys Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2000 Yhteisöveron jako-osuudet Arvonlisäveroasioita Vuoden 2001 talousarvion laadintaan liittyviä tietoja 6 Vuoden 2001 verotulotasaus (alustava laskelma) Opetus- ja kirjastoimen yksikköhinnat vuodelle 2001 Esiopetuksen rahoitus pidennetyssä oppivelvollisuudessa Valtion vuoden 2001 budjettiin liittyviä lakiesityksiä 8 Kuntouttava työtoiminta Maksuliikenne valtiolta kunnille 10 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 11 Kuntajaoston yleisohjeet Lausuntopyyntö kuntajaostolta Lasten ja nuorten psykiatrian valtionavustus/kirjanpidollinen käsittely Vesihuoltolain muutosesitykseen sisältyvä kirjanpidon eriyttämisvaatimus Alijäämän kattamisvelvollisuus ja talouden tasapainottaminen 13 Uudet säännökset Sääntelyn tarkoitus Kattamisvelvoitteen määrittely Toimenpiteet alijäämän kattamiseksi Tarkastuslautakuntien toiminta ja tilintarkastajan valinta valtuustokauden vaihtuessa 21 Tarkastuslautakunnan toimikausi Tilintarkastajan valinnan valmistelu Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailu Ajankohtaista eurosta 24 Rahanvaihtojakso Euro käteisrahan käyttöönotto Kortit maksuvälineinä Maksunpyöristykset käteismaksuissa Pankkipalvelut Muuta ajankohtaista eurosta Kuntaliiton verkkokirjakauppa avattu 29 Liitteet: Alustava laskelma v:n 2001 verotulotasauksesta (liite 1) Perusopetuksen v:n 2001 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 2) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 3) Lukion vuoden 2001 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Kirjastojen ja kansalaisopistojen yksikköhinnat sekä amm. koulutuksen keskihinnat v (liite 5) Kooste keskeisimmistä valtion budjettilakiesityksistä (liite 6) Kuntatalouden julkaisuluettelo (liite 7) Alijäämän kattamistoimenpiteet (liite 8) Raija Haaja

3 Verotus Vuoden 2001 veroasteikkolaki ja tuloverolain muutokset Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset HE 101/2000 vuoden 2001 veroasteikkolaiksi ja HE 102/2000 laeiksi tuloverolain ja tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan verovuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa sovellettavaksi progressiivista tuloveroasteikkoa, jota on kuluvana vuotena sovellettavaan asteikkoon verrattuna lievennetty poistamalla kokonaan asteikon alin tuloluokka sekä korottamalla asteikon muiden luokkien tulorajoja ja alentamalla kaikkia muita marginaaliveroprosentteja 1 prosenttiyksiköllä paitsi ylintä puolella prosenttiyksiköllä. Tuloveroasteikon lievennyksen arvioidaan vähentävän luonnollisten henkilöiden valtion tuloveron tuottoa vuodelta 2001 noin miljoonalla markalla kuluvan vuoden veroperusteiden mukaiseen tuottoon verrattuna. Asteikon kevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa verovuositasolla 70 milj. markkaa. Vuoden 2001 kunnallisveron kassakertymä alenee 58 milj. mk. Tulonhankkimisvähennys ehdotetaan korotettavaksi markasta markkaan. Vähennys myönnettäisiin täysimääräisenä tulotasosta riippumatta, enintään kuitenkin palkkatulon suuruisena. Nykyisin tulonhankkimisvähennyksen on saanut täysimääräisenä (2 400 mk) vasta mk:n palkkatulosta. Muutoksen arvioidaan pienentävän vuositasolla kuntien verotuloja noin 340 mmk:lla. Vuoden 2001 kassakertymä alenee 287 milj. markkaa. Kunnallisveron ansiotulovähennyksen kertymisprosenttia ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 20 prosentista 35 prosenttiin tulojen markkaa ylittävältä osalta. Puhtaan ansiotulon ylittäessä markkaa vähennyksen määrä pienenee 3,5 prosentilla ansiotulon markkaa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on markkaa. Vähennyksen saisi täysimääräisenä markan tuloilla, kun nykyisin tämä raja on markkaa. Muutoksen arvioidaan pienentävän kuntien verotuloja vuositasolla noin 210 mmk:lla. Vuoden 2001 kassakertymä alenee noin 172 milj. markkaa. Muiden hallituksen esitykseen sisältyvien lainmuutosesitysten verotuloja vähentävä vaikutus on muutamia miljoonia markkoja. Uudet verokortit tullevat voimaan helmikuun alusta Verovuoden 1999 alustava maksuunpanon mukainen tilitys Verovuoden 1999 alustava per maksuunpanon mukainen tilitys löytyy verohallinnon Internet-sivuilta, osoitteesta Tiedotteessa on kunnan kunnallisvero; veromäärän %-muutos verovuodesta 1998 verovuoteen 1999; veronsaajalle jo tilitetty määrä per ; tilitetään verovuodelta marraskuussa 2000; oikaisu = määrä, joka on ennakko- Kuntatalous 6/00 3

4 perinnässä tilitetty liikaa (-) tai liian vähän (+); veronsaajan osuus verotuksessa vahvistetuista ennakonpalautuksista. Kunnallisveron maksuunpanon mukainen alustava määrä on mrd. markkaa. Kunnallisveron määrän muutos on 4,0 % ja kunnille on tilitetty jo verovuodelta mrd. markkaa. Kunnilta marraskuun tilityksessä perittävä määrä on mrd. markkaa, josta oikaisun osuus on milj. mk ja verovelvollisille takaisin palautettava määrä on mrd. markkaa. Kunnat näkevät suoraan ko. taulukosta heiltä marraskuun tilityksessä perittävän määrän. Kunnat saavat marraskuun tilityksessä lopulliset tiedot. Se, että kerroin 0, , jolla voi laskea kunnalta maksuunpanonmukaisessa tilityksessä perittävän/lisää maksettavan määrän, jää näin pieneksi johtuu siitä, että kunnilta perittävä määrä on huomattavasti pienempi kuin lisäkannossa maksettavat jäännösverot. Tämä johtuu suurelta osin optiotuloista. Kokonaismaksuunpanon määrä on 114,466 mrd. markkaa. Ennakonpalautusten määrä 5,747 mrd. markkaa ja kokonaiskertymän määrä 110,118 mrd. markkaa. Jäännösverojen kokonaismäärä 9,977 mrd. markkaa. Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2000 Tavoitteena on, että verovuoden 2000 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2000 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan ainakin yksittäisten kuntien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Yhteisöveron jako-osuudet Verontilityslain muutosesityksen mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jakoosuus on verovuodesta 2001 alkaen 37,25 %, jota alennetaan tai korotetaan verotulotasauksen muutoksen perusteella. Koelaskelmaan perustuva muutos otetaan huomioon siltä osin kuin se aiheutuu yhteisöverouudistuksesta ja siirtymisestä verotulotasauksessa kahden vuoden viiveeseen verovuoden ja tasausvuoden välillä. Ennakkolaskelman perusteella jako-osuus olisi 35,93 %. Yksittäisille kunnille lasketaan uudet yhteisöveron jako-osuudet tammikuussa Jako-osuudet otetaan käyttöön todennäköisesti helmikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan samalla verovuosilta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. On huomattava, että vasta tällöin tiedetään kuntien kuntakohtainen vuoden 1999 yhteisöveron määrä. Kunnille tähän mennessä ilmoitetut yhteisöäyrit on laskettu vuoden 1998 tiedoin, painotuksen ollessa 50%/50 % vanhan ja uuden yhteisöverojärjestelmän kesken. Vuoden 1999 jakoperusteet tulevat muuttamaan huomattavasti yhteisöveron kuntien välistä määrää. Siirtymäsäännöksen perusteella suurin menetys voi olla enintään mk/asukas vanhan järjestelmän mukaan lasketusta määrästä. 4 Kuntatalous 6/00

5 Arvonlisäveroasioita KHO /1754 Korkein hallinto-oikeus on antanut /1754 yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäveroa koskevan päätöksen. Yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävän säätiön tarkoituksena oli ylläpitää hotelli- ja ravintola-alan koulutusta järjestävää oppilaitosta, julkaista oppija ammattikirjallisuutta, harjoittaa opetusta palvelevaa hotelli- ja ravintolatoimintaa sekä kehittää alan opetusta. Säätiö ylläpiti ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/1987) tarkoitettua opetushallituksen alaista hotelli- ja ravintolaoppilaitosta. Oppilaitoksessa suoritettavat tutkinnot olivat hotelli-, ravintola- ja suurtalouden perustutkinto, ruokapalvelun perustutkinto sekä myynti- ja asiakaspalvelun perustutkinto. Opintoihin sisältyi neljä opintoviikkoa kestävä työharjoittelu. Lisäksi opintokokonaisuuksiin sisältyi kullakin nuorisoasteen tutkintoa suorittavalla 22 opintoviikkoa opetusta säätiön oppilaitoksen yhteydessä ylläpitämissä ravintoloissa. Oppilaitoksessa voitiin suorittaa lisäksi aikuiskoulutusjärjestelmään kuuluvia ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tutkintoihin sisältyi tarvittaessa myös opetusta ravintoloissa. Lisäksi oppilaitoksessa järjestettiin työvoimahallinnon ostamaa koulutusta, johon sisältyi opetusta säätiön ravintoloissa. Kaikilla ravintoloissa työskentelevillä oli opetusvelvollisuus. Opetusravintolatoiminnan tuotot olivat 7,5 miljoonaa markkaa vuonna 1994, 6,9 miljoonaa markkaa vuonna 1995 ja 6,7 miljoonaa markkaa vuonna Opetusravintolassa tapahtuva myynti oli tavanomaista ravintolapalvelun myyntiä, joka oli jatkuvaa, periaatteessa rajoittamattomaan asiakaskuntaan suuntautuvaa ja tapahtui kilpailuolosuhteissa muiden ravintolapalveluja myyvien elinkeinonharjoittajien kanssa. Ravintolapalvelujen myynti tapahtui liikevaihtoverolain (559/1991) 2 :n 1 kohdassa ja arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla liiketoiminnan muodossa. Koulutuksen yhteydessä tuotettujen palvelujen myynnistä, joka oli osa säätiön yleishyödyllisen tarkoituksen mukaista toimintaa, saatu tulo ei kuitenkaan ollut säätiölle tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitettua veronalaista elinkeinotuloa. Koska yleishyödyllinen yhteisö oli liikevaihtoverolain 17 :n ja arvonlisäverolain 4 :n mukaan verovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään tuloverolain mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulona, säätiö ei ollut liikevaihtoverovelvollinen eikä arvonlisäverovelvollinen harjoittamastaan opetusravintolatoiminnasta. Veroasiamiehen valitus hylättiin. Palautushakemukset vuosilta 1993, 1994 ja Liikevaihtoverolaki 2 1 kohta ja 17 Arvonlisäverolaki 1 1 mom. 1 kohta ja 4 Tuloverolaki 22 ja 23 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) Kuntatalous 6/00 5

6 Vuoden 2001 talousarvion laadintaan liittyviä tietoja Vuoden 2001 verotulotasaus (alustava laskelma) Verotulotasauksista on tehty uusi korjattu laskelma vuodelle 2001 (liite 1). Laskelma perustuu lokakuussa ilmoitettuihin ennakkotietoihin ansiotuloista vuodelta 1999 kertyvistä äyreistä. Yhteisöveron määrä perustuu VM:n arvioon vuonna 1999 maksuunpannusta yhteisöverosta (14,5 mrd. mk) ja vuoden 1998 tiedoilla laskettuun vuoden 1999 jako-osuuteen (kuntaryhmän osuus 40 %, kuntien jako-osuudet 50 % vanhojen perusteiden ja 50 % uusien perusteiden mukaan). Korjatun laskelman mukainen tasausraja on noussut markkaan/asukas. Aiempi arvio tasausrajasta oli mk/asukas. Verotulotasauslaskelmaa päivitetään Kuntaliiton Internetsivuilla, osoitteessa: kohdassa Palvelut/Kuntatalous. Uudet vuodelta 1999 lasketut yhteisöveron jako-osuudet otetaan käyttöön vuoden 2001 helmikuussa, jolloin tiedot yhteisöverosta saattavat kunnittain muuttua huomattavasti. Tällöin korjataan myös verotulotasauslaskelma. Opetus- ja kirjastotoimen yksikköhinnat vuodelle 2001 Valtioneuvosto on vahvistanut opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät vuodelle v vahvistettu v Muutos-% - perusopetus ,696 - lukio ,650 - ammatillinen koulutus ,480 - ammattikorkeakoulu ,128 - kansalaisopisto ,702 - taiteen perusopetus ,906 - kirjasto ,437 Yksikköhintoihin on tehty keskimääräinen 5 prosentin tasokorotus. Tasokorotuksen jälkeen on lisätty 1,2 prosentin indeksikorotus. Perusopetuksen yksikköhintaan sisältyy v tasoon verrattuna opettajien eläkemaksuperusteen korotusta 357 mk/oppilas. Lukion yksikköhintaan sisältyy vastaavaa korotusta 377 mk/oppilas. Yksikköhintojen korotuksiin ovat vaikuttaneet vuoden 1999 todelliset kustannukset, joten kaikki yksikköhinnat eivät ole nousseet viittä prosenttia (ns. kustannusprofiilin vaikutus otettu huomioon 5 prosentin kattosäännön rajoissa). Yksikköhinnoista on tarkempaa tietoa esim. Opetushallituksen Internet-sivuilla: 6 Kuntatalous 6/00

7 Edellä mainittuja perusteita ja korotuksia voi käyttää vuoden 2001 yksikköhintojen arvioinnissa. Kuntatalous-tiedotteessa 5/2000 annettuun ohjeeseen 5 prosentin tasokorotuksesta ja 1,2 prosentin indeksitarkistuksesta vaikuttaa kustannusprofiilin huomioon ottaminen. Erityisesti kustannusprofiili vaikuttaa lukion, kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhintoihin, joissa korotukset jäävät ennakoitua pienemmiksi. Kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäisistä ja ammattikorkeakoulun tutkintokohtaisista hinnoista ei ole vielä tietoa. Niin kauan kuin parempaa tietoa ei ole, lienee syytä lähteä liikkeelle vuoden 2000 kunta- ja ylläpitäjäkohtaisista yksikköhinnoista ja pyrkiä tarkistamaan ne vuoden 2001 tasoon käyttämällä hyväksi keskihintojen välistä korotusprosenttia. Arviot on tarkistettava, kun yksikköhinnat on vahvistettu (vahvistus marraskuun lopulla). Perusopetuksen yksikköhinnan laskentaperusteet vuodelle 2001 on lisätty Opetushallituksen Internet-sivulle: Perusopetuksen tunnusluvun määräämisesimerkki ja yksikköhinnan laskentaperusteet ovat liitteinä 2 ja 3. Vuoden 2001 painotettuun yksikköhintaan tarvittavat regressioanalyysin vakiot asukastiheyden ja tunnusluvun osalta ilmenevät oheisista liitteistä (liitteet 2 ja 3) ja laskentaohjeesta. EHA1- ja EHA2-oppilaiden korotusten laskennassa käytettävä vahvistettu keskihinta on mk. Vuoden 2001 tasauskerrointa ei ole vielä määrätty. Muutoin vuoden 2001 perusopetuksen kuntakohtainen yksikköhinta on laskettavissa ohjeen mukaan. Lukion vuoden 2001 yksikköhinnan laskentaohje on oheisessa liitteessä 4. Koska vuoden 2001 tasauskerroin on vielä määräämättä, on sen sijasta käytettävä kuluvan vuoden kerrointa. Kirjaston asustusrakenneryhmittäiset vuoden 2001 yksikköhinnat on lisätty Opetushallituksen Internet-sivulle: Asutusrakenneryhmissä 1 ja 3 yksikköhinnat nousevat, muissa laskevat (liite 5). Kansalaisopiston asustusrakenneryhmittäiset vuoden 2001 yksikköhinnat on lisätty Opetushallituksen Internet-sivulle: Asutusrakenneryhmässä 2 yksikköhinta laskee, muissa nousee (liite 5). Ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset vuoden 2001 yksikköhinnat on lisätty Opetushallituksen Internet-sivulle: Tasauskertoimina voi käyttää tässä vaiheessa kuluvan vuoden koulutusalakohtaisia kertoimia (liite 5). Esiopetuksen rahoitus pidennetyssä oppivelvollisuudessa Esiopetuksen uudistus alkoi kunnissa vapaaehtoisena lukien. Esiopetuksen yksikköhinta on 85 prosenttia perusopetuksen yksikköhinnasta. Esiopetukseen ei liity oikeutta ilmaiseen kuljetukseen. Oppilaat, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä (11-vuotinen oppivelvollisuus), ovat myös oikeutettuja esiopetukseen. Se voi alkaa jo 5-vuotiaana. Näillä oppilailla oppivelvollisuus alkaa normaalisti Kuntatalous 6/00 7

8 6-vuotiaana, jossa ensimmäinen vuosi oli esiopetusta jo ennen esiopetusuudistuksen voimaantuloa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevista oppilaista saadaan täysi perusopetuksen yksikköhinta korotuksineen. Tämä koskee myös aikaa, kun tällainen oppilas on esiopetuksessa esim. 5-vuotiaana. Nämä oppilaat ovat pääsääntöisesti myös erityisopetuksessa (siirtopäätökset tehty). Oppilaat ovat oikeutettuja myös kuljetukseen ja otetaan huomioon tunnusluvun laskennassa esiopetuksen ajalta. Sen sijaan normaalin 9-vuotisen opetusvelvollisuuden piirissä olevien osalta erityisopetuksesta ei tule korotusta rahoitukseen eikä oppilaita oteta huomioon tunnusluvussa. Oikeus erityisopetukseen on kuitenkin säädetty. Edellä sanottu koskee myös päivähoidon yhteydessä annettua esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden yhteydessä (täysi yksikköhinta korotuksineen, kuljetus ja tunnusluku). Päivähoidossa järjestettyyn normaalin esiopetukseen liittyy myös oikeus erityisopetukseen, mutta ei korotusta rahoitukseen (L 1289/ , A 328/ ). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Valtion vuoden 2001 budjettiin liittyviä lakiesityksiä Liitteenä 6 kooste keskeisimmistä valtion vuoden 2001 budjettiin liittyvistä hallituksen esityksistä eduskunnalle, ns. budjettilakiesityksistä. Korostamme, että kyseessä ovat hallituksen esitykset, jotka ovat eduskunnan käsiteltävänä, joten niihin voi tulla muutoksia. Kokonaisuudessaan hallituksen esitykset löytyvät eduskunnan Internet-sivuilta, osoitteesta: Kuntien talouden kannalta oleellisimmat esitykset ovat: - esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 138/2000 vp) - esitys ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 144/2000 vp) - esitys laeiksi kansanterveyslain 14 ja 49 pykälän, erikoissairaanhoitolain 59 pykälän ja mielenterveyslain 34 pykälän muuttamisesta (HE 149/2000 vp) - esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 134/2000 vp) Hammashoidon laajennuksesta löytyy lisätietoa mm. sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivuilta, osoitteesta: kohdasta tiedotteet/ kohdasta lokakuu sekä kohdasta tiedotteet/ kohdasta kuntatiedotteet. 8 Kuntatalous 6/00

9 Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sääntelyn muutoksesta löytyy myös lisätietoa edellä mainitusta osoitteesta. Kohdasta kuntatiedotteet löytyy mm. alustava asetusluonnos mielenterveysasetuksen muuttamisesta. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Martti Kallio, p. (09) Kuntouttava työtoiminta Valtion ensi vuoden talousarvioon liittyen on valmisteilla kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki. Kuntouttava työtoiminta tulisi olemaan kuntien tehtävä ja tehtävästä aiheutuvien kokonaiskustannusten määrän arvioidaan olevan 220 milj. mk, josta valtion osuus olisi 156 milj. mk. Kuntien osuudeksi työministeriön maksaman valtion korvauksen ja sosiaali- ja terveysministeriön valtionosuuden jälkeen jäisi 64 milj. mk. Kuntouttavan työtoiminnan kustannusten on laskettu olevan keskimäärin 120 mk päivässä, joka koostuu työnohjauksesta, työvälineistä, matkakorvauksista sekä toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saaville osallistujille maksettavasta 30 mk:n toimintarahasta. Työmarkkinatukea saaville osallistujille maksetaan toimintarahan sijasta ylläpitokorvausta työministeriön määrärahoista. Työllisyysmäärärahoista maksettaisiin kunnalle 50 mk jokaisesta järjestetystä kuntouttavan työtoiminnan päivästä. Korvauksen jälkeen syntyvä nettokustannus on sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen oikeuttava meno. Tämän perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen lisätään vuositasolla 21 milj. mk korottamalla kunnan vuotiaiden ikäryhmän sosiaalihuollon laskennallisia kustannuksia 22 mk asukasta kohden. Toiminnan järjestämisestä ja sisällöstä säädetään erikseen ja kuntien toiminta käynnistyisi esityksen mukaan Toiminta olisi alle 25 - vuotiaiden osalta velvoittava ja yli 25-vuotiaiden osalta vapaaehtoinen, mutta kohderyhmään kuuluvalla henkilöllä olisi oikeus siihen osallistua ja kunnilla velvollisuus sitä järjestää. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien lukumäärän on arvioitu olevan vuoden aikana keskimäärin noin osallistujaa päivässä. Tällöin toimintapäiviä voitaisiin järjestää noin 1,9 miljoonaa vuodessa ja siihen voisi osallistua keskimäärin henkilöä. Alle 25-vuotiaita tulisi lain piiriin ensi vuonna noin Lain on tarkoitus tulla voimaan , joten kustannukset ensi vuonna ovat noin yksi kolmannes vuositason arvioinnista. Kuntien tulisi varautua sosiaalitoimen talousarviossaan riittävästi myös kuntouttavan työtoiminnan lisämenoihin. Tarkkaa suositusta määrärahan suuruudesta on tässä vaiheessa mahdotonta antaa lain valmistelun ja neuvottelujen ollessa avoinna. Tässä vaiheessa kunta voisi arvioida lain piiriin tulevien alle 25-vuotiaiden määrän ja toimintapäivien lukumäärän ottaen huomioon, että toiminta keskeytyy vuoden aikana myös monelta. Toiminta- Kuntatalous 6/00 9

10 päiviä voitaisiin ajatella järjestettävän keskimäärin 3-4 kertaa viikossa. Yli 25-vuotiaiden osalta luotettavaa arviota edes koko maan tasolla ei tällä hetkellä ole olemassa. Kun heillekin on tulossa 30 mk:n kannustinraha, on odotettavissa, että osa heistä hakeutuu tähän toimintaan. Toiminnan järjestäminen tulee väistämättä aiheuttamaan paineita myös hen kilöstömitoitukselle. Niitä on tällä hetkellä mahdotonta arvioida. Kuntaliitto tulee informoimaan kuntia välittömästi kun asiasta saadaan tarkempaa tietoa. Lisätiedot: Sirkka-Liisa Karhunen, p. (09) Reijo Vuorento, p. (09) Maksuliikenne valtiolta kunnille Kunnallistalous-tiedotteessa 3/2000 tiedotettiin verotulojen maksamisesta eri pankkeihin. Asia on herättänyt kysymyksiä, joten selostamme asiaa vielä tässä tiedotteessa. Valtion maksuliikettä koskevat säännökset on otettu valtion talousarviosta annettuun lakiin (423/1988) annetulla lain muutoksella (384/2000) lisättiin valtion talousarviosta annettuun lakiin mm. 13 a. Muutoksen mukaan määräpäivänä erääntyvien suoritusten tulee olla saajaa (esim. kuntaa) edustavan yhteisön (esim. Merita tai Osuuspankki) tilillä määräpäivänä. Laki on tullut voimaan Verojen tilityksistä ja valtionosuuksista on annettu omat lait, jotka sisältävät mm. määräykset tilitysajankohdasta. Valtion talousarviosta annetun lain periaatteiden mukaisesti tulee valtion tilittää esim. valtionosuudet siten, että valtionosuudet ovat saajaa edustavan yhteisön tilillä valtionosuuksista annetuissa laeissa ilmoitettuina päivinä. Myös verotulojen osalta noudatetaan samaa menettelyä. Verotulojen tilitysten määräpäivistä on annettu valtiovarainministeriön päätös (758/98). Samassa yhteydessä kumottiin Postipankista vuonna 1987 annettu laki (Laki postipankista annetun lain kumoamisesta 383/2000). Lain kumoamisen myötä valtion maksuliikenteen kilpailuttaminen tulee mahdolliseksi luottolaitosten ja mahdollisten muiden maksuliikettä hoitavien yhteisöjen välillä. Leonia Pankki vastaa kuitenkin valtion maksuliikkeestä siihen saakka, kunnes maksuliikenteen hoitaminen on järjestetty valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 13 :ssä säädetyllä tavalla. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Kuntatalous 6/00

11 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston yleisohjeet Kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista sekä yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta ovat valmistuneet. Yleisohjeista yksi kappale postitetaan kunnille ja kuntayhtymille lokakuun lopussa. Lisäkappaleita voi tilata Kuntaliiton verkkokirjakaupasta osoitteesta: tai oheisella tilauslomakkeella (liite 7). Uusista yleisohjeista on tullut tarkistamistarpeita aiemmin annettuihin ohjeisiin, mm. yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta on parhaillaan kirjanpitolautakunnan kuntajaostossa tarkistettavana. Kuntaliiton tililuettelomalliin tulee myös em. uusista ohjeista johtuvia tarkistuksia. Korjaukset koskevat lähinnä muutamia taseen erien ryhmittelyjä. Koska taseohjeeseen on vielä tulossa korjauksia, niin teemme tililuettelomallin tarkistukset näiden korjausten jälkeen yhdellä kertaa. Lausuntopyyntö kuntajaostolta Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta lausuntoa seuraavista kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvistä asioista: Verotulojen kirjaaminen tilinpäätökseen Lausuntoa on pyydetty siitä, miten kunnan tilinpäätöksessä huomioidaan tilinpäätöshetkellä tiedossa olevat verotilitysten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat verotulojen oikaisut; kunnalle lisää maksettava tai kunnalta perittävä määrä. Kuntayhtymän peruspääoma ja jäsenkunnan kuntayhtymäosuus Lausuntoa on pyydetty: - miten kuntayhtymän peruspääoman korotus tai alennus, joka ei ole jäsenkunnan pääomasijoitus tai sen palautus, kirjataan kuntayhtymän kirjanpidossa - tuleeko edellä mainittu muutos ja sellainen, muusta kuin perustamishankkeen valtionosuudesta johtuva peruspääoman jakosuhteen muutos, kirjata jäsenkunnan kirjanpidossa kuntayhtymäosuuden muutoksena. Lahjoituksen kirjanpidollinen käsittely Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon lahjoituksen kirjanpidollisesta käsittelystä. Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausuntoa siitä, aiheuttaako em. KILA:n lausunto muutoksia kuntien ja kuntayhtymien lahjoituksena saadun omaisuuden kirjanpidolliseen käsittelyyn. Kuntatalous 6/00 11

12 Tiedotamme asiasta kuntatalous-tiedotteessa heti kun lausunto on annettu. Lasten ja nuorten psykiatrian valtionavustus/kirjanpidollinen käsittely Lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin myönnetyn valtionavustuksen kirjanpidollista käsittelyä ja valtionosuuden perusteita on käsitelty kunnallistalous-tiedotteessa 3/00. Tiedotteen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä kirjaa avustuksen tulokohtaan Tuet ja avustukset/muut tuet ja avustukset (valtiolta). Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksama avustus kunnalle tai muulle kuntayhtymälle kirjataan menokohtaan Avustukset/Avustukset yhteisöille. Kunta tai kuntayhtymä kirjaa saamansa avustuksen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä tulokohtaan Tuet ja avustukset/muut tuet ja avustukset (muilta). Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että osa valtionavustuksesta on myönnetty sairaanhoitopiirin hakemuksen mukaisiin hankkeisiin, eli investointimenoihin. Jos avustus on myönnetty käytettäväksi käyttöomaisuuden hankintaan, niin tässä tapauksessa valtionavustus kirjataan hankintamenon vähennykseksi, kuten yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista on investointeihin saadun rahoitusosuuden käsittelystä todettu. Vesihuoltolain muutosesitykseen sisältyvä kirjanpidon eriyttämisvaatimus Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi (HE 85/2000). Esityksen mukaan vesihuoltolakiin kootaan säännökset muun muassa vesihuollon järjestämisestä, vesihuoltolaitoksista ja vesihuollon maksuista. Esitykseen sisältyy myös säännös kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämisestä. Kirjanpidon eriyttämistä perustellaan esityksessä mm. seuraavasti: Kilpailunrajoitusnäkökulmasta vesihuoltolaitosten määräävän markkina-aseman väärinkäytön estämiseksi laitoksen perimien maksujen määräytymisperusteiden tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvät ja vertailukelpoiset. Nykyiset säännökset eivät tätä edellytä. Jotta asiakkaat ja viranomaiset voisivat arvioida vesihuollosta perittävien maksujen kustannusvastaavuutta, kohtuullisuutta ja tasapuolisuutta, ehdotetaan, että myös kunnallisten laitosten tulisi eriyttää kirjanpitonsa kunnan muusta kirjanpidosta. Lakiesityksen 20 :n mukaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpito tulee eriyttää kunnan kirjanpidosta, ja laitoksen on laadittava tilikausittain erillinen tilinpäätös. Perustelujen mukaan säännös edellyttäisi, että vesihuoltolaitoksen tilinpäätöstiedot esitetään kunnan muusta kirjanpidosta erillisinä silloinkin, kun vesihuoltolaitos toimii kunnan osana. Tarkoituksena on varmistaa vesihuoltolaitoksen taloudenpidon ja maksujen perusteiden läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Tällä luotaisiin osaltaan edellytykset sen valvomiselle, että maksut ovat kohtuulliset ja että laitos ei käytä väärin määräävää markkinaasemaansa. 12 Kuntatalous 6/00

13 Esityksen mukaan vesihuoltolaki ja muut esitykseen sisältyvät lait tulisivat voimaan Esitys on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Kuntaliitto on esittänyt, että lain voimaantuloa tulee siirtää asti. Käytännössä muutos edellyttää vesihuollon eriyttämistä kunnan kirjanpidossa. Eriyttäminen voidaan tehdä joko kirjanpidollisena tai laskennallisena. Kirjanpidollinen eriyttäminen tarkoittaa vesihuollon käsittelemistä taseyksikkönä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa ( ) esittämällä tavalla. Laskennallinen eriyttäminen tarkoittaa erillisten vesihuollon tulos- ja taselaskelmien laatimista kunnan tilinpäätöksessä. Mainittujen laskelmien laatiminen edellyttää, että vesihuollon tulot ja menot sekä varat ja pääomat kirjataan kunnan kirjanpidossa omille tileilleen. Laskennalliset tulos- ja taselaskelmat tulisi laatia soveltuvin osin mainitun yleisohjeen kaavojen mukaisena. Koska tasejatkuvuuden osoittaminen laskennallisessa menettelyssä on ongelmallista, on perusteltua valmistella vesihuollon järjestämistä kirjanpidollisesti eriytetyksi kunnan liikelaitokseksi. Todennäköistä on, että eriyttämisvaatimus tulee myös vesihuoltoon, koska vastaavat säännökset ovat jo sähkömarkkina- ja maakaasumarkkinalaissa. Ajankohta on sen sijaan vielä auki, Kuntaliitto on esittänyt, että laki tulisi voimaan , mutta tämä selviää vasta lain valmistelun edetessä. Joka tapauksessa kunnissa tulisi varautua siihen, että vesihuoltolaitoksen kirjanpito tullee jatkossa eriytettäväksi kunnan kirjanpidossa. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) Mikael Enberg, p. (09) Oiva Myllyntaus, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Alijäämän kattamisvelvollisuus ja talouden tasapainottaminen Uudet säännökset Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tulee voimaan Muutokset koskevat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 1 momentin muutos on lähinnä stilistinen ja sen tarkoituksena on määritellä suunnittelukausi -käsite, johon pykälän 2 momentissa viitataan. Muutetussa säännöksessä talousarvio on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Suunnittelukausi tarkoittaa taloussuunnitelmaan otettuja vuosia. Kuntatalous 6/00 13

14 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). 86 :ään on otettu lisäys, jonka mukaan mainittua 65 :n 2 momentin säännöstä ei sovelleta kuntayhtymään. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja -suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Sääntelyn tarkoitus Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Kattamisvelvoitteen määrittely Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskelmalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja Tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli- /alijäämää määritettäessä. Alla olevassa kuviossa on esitetty, minkä vuoden eristä määräytyvät yhtäältä alijäämän kattamisvelvollisuus ja toisaalta taloussuunnitelmassa esitettävät tasapainottamistoimenpiteet lain voimaantulovuotena Kuntatalous 6/00

15 Kunnan keskeisiin tulo- ja menoeriin liittyy siinä määrin epävarmuutta, ettei esimerkiksi viiden tai sitä useampivuotisen tulossuunnitelman ylijäämäodotuksiin tulisi talouden tasapainottamista rakentaa. Yleensäkään ali- Tuloslaskelmaarvio vuodelle Tase Taloussuunnitelma Oma pääoma Peruspääoma Rahastopääomat Edellisten tilikausien ylijäämä/ alijäämä Tilikauden yli-/ alijäämä Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/ alijäämä Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/ alijäämä Kattamisvelvollisuus Tasapainottamistoimenpiteet Toimenpiteet alijäämän kattamiseksi Alijäämän kattaminen talousarviossa ja -suunnitelmassa Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja -suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen. Suunnittelukauden jatkaminen Alijäämä kattamistoimenpiteet tulee toteuttaa suunnittelukaudella, jonka tulee olla vähintään kolme vuotta talousarviovuosi mukaan lukien. Alijäämän kattaminen on siten sidottu taloussuunnitelman suunnittelukauteen. Kuntatalous 6/00 15

16 jäämän kattamisen siirtämistä suunnittelukauden loppuun ei voitane pitää lain tarkoituksena. Suunnittelukauden jatkaminen alijäämän kattamisvelvoitteen täyttämiseksi vaatii aina erityisperustelut. Kattamistoimenpiteiden perusteleminen taloussuunnitelmassa Kun kunnalla on merkittävän suuret katettavat alijäämät, on toimenpiteet, joilla ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin suunnittelukaudella päästään, osoitettava erikseen taloussuunnitelmassa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi menojen karsinta, tulojen korotukset sekä käyttöomaisuuden ja sijoitusten realisointi myyntivoittoa tuottaen. Tasapainottamistoimenpiteet, joista valtuusto päättää esitetään talousarviossa ja -suunnitelmassa. Tasapainottamisohjelmaa tai säästösuunnitelmaa, jonka vaikutuksia ei ole otettu huomioon talousarviossa ja -suunnitelmassa, ei voida pitää lain tarkoittamina tasapainottamistoimenpiteinä. Alijäämän kattaminen tase-eristä Tasapainottamistoimenpiteitä, joista ei päätetä talousarviossa ja -suunnitelmassa, vaan niiden hyväksymisen yhteydessä, ovat alijäämän kattaminen edellisten tilikausien ylijäämästä, muista omista rahastoista ja peruspääomasta. (Lain perusteluissa tosin viitataan alijäämään kattamiseen muulla vapaalla omalla pääomalla, mutta nimikettä muu vapaa oma pääoma ei kunnan tasekaavassa ole). Päätös alijäämän kattamisesta tase-eristä tulee tehdä ennakkoon talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä ja siirto oman pääoman eristä kirjataan päätöksentekovuoden tilinpäätöksessä tai sitä seuraavien suunnittelukauden vuosien tilinpäätöksissä. Tilikauden alijäämän kattaminen edellisten tilikausien ylijäämästä Tilikauden alijäämä katetaan tilinpäätöstä seuraavan vuoden kirjanpidossa pääsääntöisesti edellisten tilikausien ylijäämästä. Tilinpäätösvuoden yli- ja alijäämän siirtämistä koskevat päätökset on tähän asti tehty tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Nyt alijäämän kattamissäännös edellyttää, että tilikauden alijäämän kattamisesta päätetään myös ennakoivasti hyväksyttäessä seuraavan vuoden talousarviota. Tilikauden alijäämää ei aina voi kattaa edellisvuosien ylijäämästä. Se voidaan päättää kattaa erityistapauksissa myös rahastopääomasta tai peruspääomasta. Kattaminen rahaston pääomasta Muiden omien rahastojen kuten asuntotuotanto-, vahinkovastuu-, kehittämisja lahjoitusrahastojen pääoman alentaminen on sidottu yleensä määrättyihin liiketapahtumiin. Mainittujen rahastojen pääomien käyttäminen alijäämän kattamiseen voi tapahtua vain erityisestä syystä ja pääoman alentamisen tulee olla luonteeltaan pysyvää. 16 Kuntatalous 6/00

17 Liittymismaksurahastoa ja arvonkorotusrahastoa ei voida käyttää alijäämän kattamiseen, koska niiden pääoman käyttötarkoitus on sidottu; liittymismaksurahaston pääoma on sidottu siirtokelpoisiin liittymismaksuihin ja arvonkorotusrahaston pääoma on sidottu maa-alueiden ja arvopapereiden arvon muutoksiin. Vuoden 1997 alusta toteutetun kirjanpitouudistuksen jälkeen rahaston kartuttaminen ja käyttö tilikauden yli- tai alijäämän tasaamiseksi tuloslaskelmaa vastaan ei ole mahdollista. Kuntajaoston rahastoja koskevissa kirjausohjeissa on lähdetty siitä, että rahaston pääomasiirtojen kirjaaminen tuloslaskelmaa vastaan tulee perustua määrättyihin, yksilöityihin liiketapahtumiin eikä tuloksentasaamiseen. Näin ollen tuloksentasaus- tai suhdannerahaston ottamiseen kunnan tai kuntayhtymän taseeseen on suhtauduttava torjuvasti. Mikäli kunnalla on vielä hallinnollisesta kirjanpidosta siirrettyjä verontasaus- ja käyttörahaston pääomia tulisi ne liittää edellisten tilikausien yli- tai alijäämään, peruspääomaan tai määrättyä käyttötarkoitusta varten perustetun rahaston pääomaan. Tuloksentasaus- tai suhdannerahasto eivät tuo tilikauden tuloksen esittämiseen mitään lisäjoustoa. Taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämärivin pääoma toimii kirjanpidollisesti rahastopääomaa vastaavalla tavalla ilman erikseen hyväksyttävää rahastosääntöä. Tilikauden tulosta tai sen osaa ei voida myöskään siirtää tilinpäätöksessä suoraan rahastoon vaan siirto voidaan tehdä vasta seuraavalla tilikaudella edellisten tilikausien ylijäämästä. Rahastosta ei myöskään voida siirtää pääomaa tilinpäätösvuoden alijäämään kattamiseksi vaan siirto rahastosta voidaan tehdä vain taseessa edellisten tilikausien alijäämän kattamiseksi. Alijäämän kattaminen peruspääomasta Lain perustelujen mukaan alijäämän kattaminen voidaan tehdä myös peruspääomasta. Perusteluissa korostetaan kuitenkin menettelyn poikkeuksellisuutta ja sitä, että kunnan omavaraisuusasteen tulee olla riittävä oman pääoman vähentämiseen. Tilanteita, joissa peruspääoman alentaminen voi tulla kysymykseen ovat käyttöomaisuuden pysyvä luovuttaminen ja korvausinvestointien tason jääminen pysyvästi käyttöomaisuuden poistoja pienemmäksi. Käyttöomaisuuden pysyvällä luovuttamisella tarkoitetaan käyttöomaisuuden myyntiä, vastikkeetonta luovutusta tai omaisuuden tuhoutumista siten, ettei luovutuksesta seuraa uuden käyttöomaisuuden hankintaa. Yleensä peruspääoman alentamiseen oikeuttavat luovutukset koskevat maa-alueiden ja rakennusten sekä osakkeiden ja osuuksien luovutuksia. Liikelaitoksen yhtiöittämisessä voivat luovutuksen kohteena olla myös kiinteät rakenteet. Luovutuksen seurauksena pysyvien vastaavien määrän on supistuttava olennaisesti pienemmäksi kuin peruspääoman, liittymismaksu- ja arvonkorotusrahastojen sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärän ennen kuin peruspääoman alentamiseen on syytä ryhtyä. Kuntatalous 6/00 17

18 Korvausinvestointien keskimääräinen taso voi jäädä suunnitelmapoistoja olennaisesti alhaisemmaksi muun muassa silloin, kun kunta on lähimenneisyydessä toteuttanut suuria investointihankkeita ja toisaalta laajennus- tai uusinvestointihankkeita ei lähitulevaisuudessa ole. Poistoista johtuvan alijäämän kattaminen peruspääomasta voi tulla kysymykseen myös silloin, kun kunta on supistamassa palvelutuotantoaan esimerkiksi toimintojen ulkoistamisen johdosta tai muuttotappiosta johtuvan palvelutarpeen supistumisen vuoksi. Kun poistoja vastaavaa korvausinvestointien tulorahoitustarvetta ei ole, ei tilikauden tuloksen alijäämäisyys välttämättä merkitse kunnan maksuvalmiuden kiristymistä. Näin ollen kunnan peruspääomaa voitaisiin käyttää alijäämän kattamiseen määrällä, joka vastaa keskimääräisten poistojen ja korvausinvestointien erotusta suunnittelukaudella. Vaihtoehtoinen menettely tietenkin on, että käyttämättömien tai vajaakäyttöisten tuotantovälineiden poistosuunnitelmaa kevennetään. Erityisesti kunnan, jonka kertynyt alijäämä on suuri ja jonka omavaraisuus on keskimääräistä olennaisesti alhaisempi tai velkaisuus keskimääräistä olennaisesti korkeampi, on aihetta olla pidättyvä alijäämän kattamisessa peruspääomasta. Vaikka peruspääoman alentaminen ei sinänsä vaikuta omavaraisuus- tai velkaisuustunnuslukuihin, saattaa menettely johtaa virheellisen kuvan antamiseen kunnan taloudellisesta asemasta. Alijäämän eliminointi peruspääomasta on kirjanpidollinen ratkaisu, joka pahimmassa tapauksessa siirtää todellisiin ja välttämättömiin tasapainottamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Tällä hetkellä kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste on 70 % ja keskimääräinen velkaisuusaste on 15 %. Koska tunnusluvut lasketaan tase-eristä ovat ne suhteellisen pysyviä *). Hallituksen esityksen perusteluissa omavaraisuusasteen katsotaan olevan heikko, kun se on alle 50 %. Näin alas omavaraisuuden hyväksyttävää alarajaa ei kuitenkaan ole syytä asettaa. Näin siitä syystä, että 50 %:n omavaraisuus on kuntataloudessa poikkeuksellisen alhainen ja merkitsee kohtuutonta velkataakkaa. Vuoden 1999 tilinpäätöksessä oli vain 32 kuntaa, joissa omavaraisuus oli alle 50 %. Näissä kunnissa velkaa asukasta kohden oli keskimäärin mk, kun kunnissa aritmeettisen keskiarvon mukaan velkaa oli mk/asukas. * ) Omavaraisuus -tunnusluku lasketaan kaavasta: Omavaraisuusaste (%) = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). * ) Velkaisuusasteella tarkoitetaan tässä yhteydessä korollisen vieraan pääoman osuutta koko pääomasta. Velkaisuusaste (%) = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot Lyhytaikaiset osto- ja siirtovelat)/koko pääoma. Kattamisvelvoitteen voimaantulo ja toimenpiteiden ajoitus Alijäämän kattamissäännökset tulevat voimaan vuoden 2001 alusta. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja -suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. 18 Kuntatalous 6/00

19 Hyväksyessään vuoden 2002 talousarvion ja vuosien tai pitemmälle ulottuvan taloussuunnitelman valtuuston on hyväksyttävä toimenpiteet, jotka kattavat vuoden 2000 taseeseen kertyneen ja vuoden 2001 aikana kertyväksi arvioidun alijäämän. Alijäämän kattamistoimenpiteet voidaan jaksottaa koko suunnittelukaudelle. Mikäli kattaminen tehdään talousarviossa ja -suunnitelmassa tarkoittaa tämä, että suunnittelukauden vuotuisten tuloslaskelmaosan yli- ja alijäämien summan on katettava taseeseen kertynyt ja taloussuunnitelman laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä. Mikäli alijäämän kattaminen tehdään tase-eristä, on vuosien taloussuunnitelman laatimisen yhteydessä päätettävä tehdäänkö siirrot rahastoista ja peruspääomasta kokonaisuudessaan vuoden 2001 tilinpäätöksessä vai siirretäänkö niitä tehtäväksi myös vuosien tilinpäätöksissä. Tätä kohdentamissäännöstä jouduttaneen tarkistamaan vuosittain samalla tavoin kuin taloussuunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden ajoitusta. Kattamistoimenpiteet voivat olla myös yhdistelmä taloussuunnitelmaan otetuista toimenpiteistä ja tilinpäätöksessä tehtävistä siirroista oman pääoman eristä Alijäämäerien kattaminen suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: Edellisten tilikausien alijäämä katetaan ensisijaisesti tilikauden ylijäämällä ja taloussuunnitteluvuosien ylijäämillä ja toissijaisesti rahastopääomalla ja peruspääomalla. Tilikauden alijäämä katetaan ensisijaisesti edellisten tilikausien ylijäämällä ja taloussuunnitteluvuosien ylijäämillä ja toissijaisesti rahastopääomalla ja peruspääomalla. Suunnitteluvuoden alijäämä katetaan edellisten tilikausien ylijäämällä tai taloussuunnitteluvuosien ylijäämillä Esimerkkejä eri kattamisvaihtoehdoista ja niiden ajoittamisesta on liitteessä 8. Alijäämän kattamisvelvoitteen merkitys kuntien taloudessa Vuoden 1999 tilinpäätöksessä oli 190 Manner-Suomen kunnalla kertynyttä alijäämää. Alijäämän määrä oli yhteensä 2 mrd. mk, josta 0,5 mrd. mk oli vuoden 1999 alijäämää ja 1,5 mrd. mk oli kertynyt edellisiltä tilikausilta. Asukasta kohden kertynyttä alijäämää oli keskimäärin 1100 mk. Alijäämäisten kuntien käyttötuloista eli toimintatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista kertyneen alijäämän osuus oli keskimäärin 5,3 %. Kahdella kunnalla alijäämän osuus oli yli viidennes käyttötuloista. Pääosalla alijäämän osuus käyttötuloista jäi kuitenkin alle viiden prosentin. Alijäämäisten kuntien omavaraisuusaste oli keskimääräistä alempi (64 %). Heikko eli alle 50 %:n omavaraisuus oli 28 kunnalla. Kuntatalous 6/00 19

20 Alijäämäisten kuntien velkaisuus oli keskimääräistä korkeampi (19,6 %). Kuntia joissa korollisia lainoja oli enemmän kuin kolmasosa taseesta oli 24 kuntaa. Edellä esitetty omavaraisuuskriteeri on jonkun verran tiukempi kuin velkaisuuskriteeri; 70 %:n omavaraisuusasteen ylitti 61 kuntaa ja 15 %:n velkaisuusasteen alitti 68 kuntaa. Molemmat kriteerit eli yli 70 %:n omavaraisuuden ja alle 15 %:n velkaisuuden täytti 54 alijäämäistä kuntaa. Taulukko 1. Alijäämäisten kuntien lukumäärä kertyneen alijäämän ja omavaraisuuden perusteella muodostetuissa luokissa Alijäämän kattamissäännös näyttäisi olevan noudatettavissa pääosassa niissä kunnissa, joilla viime vuoden tilinpäätöksessä oli kertynyttä alijäämää. 110 kunnalla alijäämän osuus on suhteellisen pieni eli alle 5 % käyttötuloista. 61 kunnalla on keskimääräistä suurempi omavaraisuus, joka saattaa mahdollistaa peruspääoman käyttämisen alijäämän kattamiseen. Sen sijaan kuudella kunnalla on alijäämää päässyt kertymään jo yli 15 % käyttötuloista. Alijäämän kattaminen taloussuunnitelman ylijäämillä on näissä kunnissa todennäköisesti vaikeata. Tase-erien käyttö taas näyttäisi olevan mahdollista vain yhdellä mainituista kuudesta kunnasta. Alijäämän kattamissäännöksen noudattaminen osoittautuneekin joillekin kunnille kohtuuttoman kovaksi vaatimukseksi. Toisaalta kuntalain alijäämän kattamisvelvoitesäännös voi joillekin kunnille olla tavoitteena liian alhainen. Se, ettei kunnalla ole alijäämää, ei välttämättä merkitse kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Kunnan poistotaso voi olla liian alhainen useasta syystä: kunnalla voi olla vastikkeetta saatua omaisuutta tai kunta on saanut investointiin on valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta taikka kunta on lykännyt välttämättömiä korvausinvestointeja. Nollatulokseen tähtäävä taloussuunnitelma ei tällöin takaa riittävää tulorahoitusta korvausinvestointeihin, jotka jossain vaiheessa joudutaan toteuttamaan. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) Christel von Martens, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Kertynyt alijäämä käyttötuloista (%) < 5 % 5-15 % >15 % Yhteensä > 70 % Omavaraisuus (%) % < 50 % Yhteensä Kuntatalous 6/00

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 2006 alkaen

VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 2006 alkaen 1 EUROA VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 26 alkaen 3 5 3 2 5 1 5 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 TA214 INVESTOINNIT / V POISTOT / V (itseisarvo) 1 EUROA VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

HE 157/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta

HE 157/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta HE 157/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia niin, että selkeytetään kunnan

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA

LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 77 14.11.2006 LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA 1 Lausuntopyyntö Kunta A ei ole saanut katettua taseen kertynyttä alijäämää vuosien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 3 ja 12 :n sekä tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

ja ennen verotuksen päättymistä suoritettu jäännösvero tilitettäisiin veronsaajille ennakonpidätyksiä

ja ennen verotuksen päättymistä suoritettu jäännösvero tilitettäisiin veronsaajille ennakonpidätyksiä HE 155/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia. Ehdotuksen mukaan veronsaajaryhmien

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 149/2012 vp. tilityksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Lausuntopyyntö Kunta A on pyytänyt kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

HE 53/2009 vp. jako-osuus on 22,03 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus on 1,75 prosenttia yhteisöverosta.

HE 53/2009 vp. jako-osuus on 22,03 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus on 1,75 prosenttia yhteisöverosta. HE 53/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Perussopimus ehdotus, hallitus 26.8.2016 2 (2) Sopimuksen tarkoitus I luku Kuntayhtymä Allekirjoittaneet n jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 2/2017 KUUMA-johtokunta

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 2/2017 KUUMA-johtokunta Dnro KUUMA: 235 /2017 11 KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 KUUMA-komissio 17.2.2017 / 6 Kuntalain 87 i :n mukaan liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kunnanhallitus Valtuusto Kuuma-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2016

Kunnanhallitus Valtuusto Kuuma-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Kunnanhallitus 155 22.05.2017 Valtuusto 51 31.05.2017 Kuuma-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 KH 155 KUUMA-komissio 17.2.2017 / 6 Kuntalain 87 i :n mukaan liikelaitoksen tilikausi

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 122/2004 vp kuntien valtionosuuslain 30 :n, sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

31.10.2006 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN OMAN RAHASTON KARTUTTAMISESTA JA KÄYTTÄMISESTÄ

31.10.2006 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN OMAN RAHASTON KARTUTTAMISESTA JA KÄYTTÄMISESTÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 76 31.10.2006 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN OMAN RAHASTON KARTUTTAMISESTA JA KÄYTTÄMISESTÄ 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri X:n kuntayhtymällä on käytössään koulutusrahasto,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maakunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maakunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista Lausuntoluonnos 2.10.2017 Dnro 682/03/2017 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntönne 5.9.2017; VM 1731/03.01.00/2017 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi, ruotsiksi Fastighets Ab Fiskehamnen Tio i Helsingfors ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala Yhtiön

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia

Lisätiedot