Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä"

Transkriptio

1 Lappeenranta strategia Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelma Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti.

2 - johdanto Hyvinvointia ja terveyttä määrittävät monet eri tekijät: ikä, sukupuoli ja synnynnäiset tekijät, elämäntyyli elintapoineen ja myös yhteisö jossa elämme (Kuva 1). Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelma lähtee laajasta hyvinvoinnin käsitteestä. Pääpaino on hyvinvointia vahvistavassa ja ihmisten ja yhteisöjen omia voimavaroja hyödyntävässä lähestymistavassa. Varhaisella puuttumisella vaikutetaan hyvinvointiin ennen ongelmien tai sairauksien syntyä niin, että luodaan kuntalaiselle mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä kuntalaista lähellä olevien kansalaisjärjestöjen hyvinvointia ja terveyettä edistävä toiminta toimivat ennaltaehkäisevinä keinoina. Kuva 1. Hyvinvointia ja terveyttä määrittävät tekijät (mukaillen Dahlgren &Whitehead, suom. Palosuo ym. 2004) Laajan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tarvitaan eri väestöryhmille kohdennettuja palveluja, joiden avulla kavennetaan hyvinvointieroja. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti heikoimmassa asemessa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten luomiseen. Työllisyyttä ja sitä kautta osallisuutta lisäävät toimenpiteet on nostettu esiin elinkeino-ohjelmassa. Asukkaiden hyvinvointia ja alueellisen eriarvoistumisen ehkäisyä tukevat toimiva kaupunkirakenne, asuntotuotanto ja elinympäristöstä huolehtiminen, joihin liittyvät toimenpiteet on kuvattu pääsääntöisesti kaupunkirakenneohjelmassa. Palveluiden tuotannolliset näkökohdat on huomioitu talous- ja palvelurakenneohjelmassa. Hyvinvointiohjelman Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä toimenpidekokonaisuudet ja vastuutahot ovat: 1. Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän (kaupunginhallitus) 2. Sujuva arki (kaupunginhallitus) 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina (sosiaali- ja terveystoimikunta) 4. Vahva ote elämään (kasvatus- ja opetuslautakunta) 5. Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset (kaupunginhallitus) 6. Kuunnellen ja yhdessä tehden (kaupunginhallitus).

3 1. Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. a. Koettu tyytyväisyys omaan elämään (ATH) b. Terveyserojen kaventuminen Kannustetaan asukkaita kasvattamaan ja kasvamaan yhdessä samanarvoisina sekä oppimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten elämän eri vaiheissa. Koulutustarjonnassa kiinnitetään huomiota elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen siten että matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja lisätään. Kannustetaan terveisiin elintapoihin ja luodaan olosuhteet, joissa elämänhallintataitojen paraneminen on mahdollista. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kiinteä osa hyvinvointipalveluja. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elinoloihin paranee ja oppimistulokset kehittyvät myönteiseen suuntaan. Lappeenrantalaisilla on oppimis-/koulutusmahdollisuuksia elämän eri vaiheissa. Koulujen hyvinvointiprofiilit, asiakastyytyväisyys, oppimistulokset, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, koulutustarjonnan monipuolisuus, Hymypuntari/Nuorisoseula -mittariston kehitystyö myönteisen kasvu- ja oppimiskokemuksen seurantaan. Ennaltaehkäisevät, kuntouttavat ja kotiin vietävät palvelut tukevat kaikenikäisten asukkaiden arkea. Liikkuvia toimintamalleja kehitetään edelleen. Varhainen puuttuminen, ratkaisukeskeinen työote ja tuki ohjaavat toimintaa. Uudet ja vaikuttavat toimintamallit esim. kuraattoritoiminta, liikuntaneuvonta Matalan kynnyksen palvelut on otettu käyttöön; lastentalon, aikuistentalon ja ikäkeskuksen uudet toimintamallit, kasvatuksellinen nuorisotilatoiminta, nuorisotalotyön laatukriteerien mukainen toiminta. Kuntalaisten elintavat ja aktiivisuus kehittyvät myönteiseen suuntaan ja kiinnostus sekä mahdollisuudet omahoitoon kasvavat. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ohjaa valmennusnäkökulma ja Lappeenranta on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa vuodesta 2013 lähtien. Sähköiset palvelut tukevat omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista; Hyvissivuston käyttö lisääntyy. Liikunta, kulttuuri ja järjestöaktiivisuus lisääntyvät ja terveelliset elintavat yleistyvät (ATH- ja kouluterveys kysely) Hyvis-sivuston kävijämäärä Terveydenedistämisaktiivisuus eri toimialoilla (TEA-viisari). Lappeenranta on edelläkävijä kulttuurin sekä liikunnan hyvinvointivaikutuksia hyödyntävissä palveluissa. Terveys-, liikunta- ja kulttuurineuvontaa annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muissa palvelupisteissä ja tapahtumissa ja se huomioidaan myös viestinnässä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa asiakaskohtaista palvelusuunnitelmaa ja niitä tuotetaan monipuolisesti eri ikäryhmille ja eri ikäryhmiä yhdistävästi. Asukkaiden osallistumisaktiivisuus kasvaa (ATH, henkilöstön hyvinvointikysely). Liikunta- ja kulttuuritarjonnan monipuolisuus Hyvinvointipalveluiden näkyvyys ja tietoisuus palveluista kasvaa (ATH).

4 2. Sujuva arki Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. a. Työn ja perheen myönteinen vuorovaikutus (ATH) b. Psykososiaalisten ongelmien yleisyys Otetaan käyttöön sekä vahvistetaan toimintamalleja, jotka tukevat perheitä ja vanhemmuutta sekä sukupolvien välistä, sukupolvien rajat ylittävää toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Kehitetään toimintamalleja ja aikuisten yhteistyötä tukemaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Lappeenrantalaislasten vanhemmat saavat tarvittaessa tukea ja koettu tyytyväisyys elämään kasvaa. Laadukas varhaiskasvatus ja uudet yhteisölliset toimintamallit tukevat perheiden arkea Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto) Asiakastyytyväisyys. Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi paranee ja psykososiaaliset ongelmat ja tuen tarvitsijoiden määrä vähenevät. Lasten- ja nuortentalon toiminnan aloittaminen Ratkaisukeskeinen ja verkostomainen toimintatapa Monialainen yhteistyö yleistyy, esim. nuorisotyön ja kirjaston yhteistyön toteutuminen, koulujen ja urheiluseurojen yhteistyö tiivistyy Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat. Luodaan perheille yhteistä harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Perheille suunnattu yhteistoiminta lisääntyy. Perheille suunnattujen liikunta- ja kulttuuritapahtumien / ryhmien määrä Perheille suunnattujen pysyvien liikunta- ja kulttuuripalveluiden määrä. Tuetaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kohdennetaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Tunnistetaan toimeentulotuen lapsiperheasiakkaat tai perheet, joissa on vakava fyysinen sairaus, mielenterveysja/tai päihdeongelma ja ohjataan kohdennettuihin palveluihin. Asiakassegmentointi toteutuu Uudet palvelumallit ovat käytössä 2014 Tuettujen järjestöjen harrastajien määrä/vuosi. Tuetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista. Maahanmuuttajien kotouttaminen huomioi koko perheen tilanteen ja on eri toimialojen aktiivista yhteistyötä. Toimeentulotukea saavien maahanmuuttajien määrä (%) Toteutuneet maahanmuuttajien terveystarkastukset/v Kotouttamistoimien monialainen yhteistyö Perusopetukseen valmistavan opetuksen osallistujamäärä.

5 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. a. Senioriväestön onnellisuus (ATH) b. Yli 75 vuotiaista asuu kotona 92 % Vahvistetaan laaja-alaisia matalan kynnyksen neuvontapalveluja ja palveluohjausta. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen asuminen. Kannustetaan asukkaita toimintakyvyn ylläpitämiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Kehitetään yhteisöllistä, turvallista, esteetöntä ja liikunnalliseen elämäntapaan innostavaa elinympäristöä. Ikäihmisten tietämys ennaltaehkäisevistä palveluista kasvaa ja he osaavat hakea apua tarvittaessa. Toteutetaan hyvinvointia tukevia kotikäynnit kaikille 75- vuotiaille ja suunnataan toimintaa ryhmämuotoisiin riskiryhmiin Vahvistetaan edelleen palveluohjausta ja IsoApu neuvontapisteen käyttöä sekä lisätään palvelusetelin käyttöä Itsepalvelupisteet ja sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen: palvelujen käyttö/muutos. 92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Alueen eri toimijat tekevät yhteistyötä asumista tukevissa ja sähköisissä palveluissa. Kotihoito tukee tarkoituksenmukaisesti niitä, jotka sitä tarvitsevat: kotihoidon piirissä on % yli 75-vuotiaista Tuetaan omaishoitoa ja omaishoitajien jaksamista: omaishoidontuen piirissä on 5 6 % yli 75-vuotiaista Laitoshoidon purkaminen: tehostetun palveluasumisen määrä yli 75-vuotiaita kohti on n. 9 % vuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä yli 75- vuotiasta on alle 1% Asumisen muutostyöt / Kuntouttava toiminta Liikkuvat palvelut ja sähköiset palvelut tukevat kotona asumista. Lappeenrantalaisten ikäihmisten toimintakyky kohenee ja osallistuvien ikäihmisten määrä kasvaa ja koettu yksinäisyys vähenee (ATH). Liikuntaryhmiä on saatavilla ja liikuntaneuvontaa suunnataan erityisesti työuransa päättäville Ikäihmisille suunnattujen liikuntaryhmien määrä ja asiakastyytyväisyys Liikuntaneuvonnan käynnit (hlö) Kulttuuritoimi aktivoi ikäihmisiä osallistumaan Ikäkeskuksen eli toimintakykykeskuksen yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit ja järjestötoiminnan aktivointi. Kaupunkiympäristö on mahdollisimman esteetön ja turvallinen ja aktivoi osallistumaan. Joukkoliikenteen reitit ja aikataulujen suunnittelu huomioi entistä paremmin palveluiden käyttönäkökulman. Esteettömyystyöryhmä toimii aktiivisesti: esteettömyyssuunnitelmat ja niiden toteutustilanne Joukkoliikenteen käyttö kasvaa Sähköisen asioinnin saavutettavuuden tukeminen: ohjaus ja koulutustarpeen huomioiminen

6 4. Vahva ote elämään Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Työllisyyden parantuminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. a. Koettu hyvinvointi (Kouluterveys/ hyvinvointiprofiilit) b. Syrjäytymisen yhdistelmämittari Lisätään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten koulutus- ja työosallisuutta. Vahvistetaan nuorisososiaalityötä ja etsivää nuorisotyötä. Oppilas- ja opiskelijahuolto edistävät kouluhyvinvoinnin parantamista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän koulun syntymistä. Turvataan peruskoulun päättötodistus kaikille luodun toimintamallin mukaisesti ja tuetaan toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella erityisryhmät huomioiden. Etsitään yhdessä ratkaisuja hyvinvointi- ja terveyseroja tuottaviin ongelmiin: Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palvelukonsepteja vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kuten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorille on mahdollista löytää yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Nuoriso- ja koulutustakuu toteutuu. Pajatoiminta (esim. nuorten taidepaja) tavoittaa nuoria Oppisopimuskoulutuspaikat lisääntyvät Työllistyneiden nuorten määrä kasvaa Nuorten yhteiskuntatakuu -ohjelman (TEM) läpivieminen. Nuorisososiaalityö tavoittaa nuoret ja tavoittamattomien nuorten määrä laskee. Tavoittamattomien nuorten lukumäärä kaikista sosiaalisen nuorisotyöyksikön asiakkuuksista. Koppari toiminta /perheneuvola /Sihti toiminta jatkuu Lapsi- ja nuorisovastaanotto Nuorille suunnatun kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan lisääntyminen. Koulujen viihtyvyys paranee ja oppilaiden koettu hyvinvointi lisääntyy. Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (kouluterveydenhuolto) Kopparin uudet asiakkaat / vuosi Koulujen hyvinvointiprofiilit. Peruskoulun jälkeen kaikilla nuorilla on jatko-opiskelu tai kuntoutuspaikka. 9. luokan päättötodistuksen saaneet / ikäluokka Yksilöllisten opintopolkujen järjestäminen (oppisopimus 2+1 malli) Uusien oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä Pajatoiminta Kopparin uudet asiakkaat / vuosi. Uusien palvelukonseptien kokeilut Palvelujen suurkäyttäjien (moniasiakkuuden) tunnistaminen Tunnistetaan monniasiakkuudet ja ohjataan kohdennettuihin toimenpiteisiin (Periytyvän syrjäytymisen katkaiseminen) Asiakassegmentointi toteutuu.

7 5. Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. a. Aktiivisesti osallistuvien osuus (ATH) b. Äänestysaktiivisuus ja sen vaihtelu alueittain Tuetaan yhteisöllisyyttä kehittämällä asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Osallistetaan kuntalaiset mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluiden kehittämisen malleja mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja -ryhmien avulla. Kuntalaisilla on käytössään erilaisia vaikuttamiskanavia ja kuntalaisten näkemyksiä huomioidaan kaupungin päätöksenteossa. Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) laajenee eri toimialoille vakiintuneeksi käytännöksi osana päätöksentekoa. Vanhus- ja vammaisneuvostoilta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta sekä alueraadeilta pyydetyt lausunnot Sähköisten vaikutuskanavien hyödyntäminen Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) käyttö / v / toimiala. Asiakastyytyväisyys kasvaa, kun palvelumuotoilun keinoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen eri toimialoilla Asiakasraatitoiminnan laajuus Asiakastyytyväisyys Lisätään kuntalaisten tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista ja osallisuutta. Vahvistetaan kotiseudun arvostusta, ylpeyttä juurista ja yhteisöllisyyttä. Kuntalaiselle tarjotaan kootusti tietoa yhdistystoiminnan, osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksista. Asukastilaisuudet tavoittavat ja aktivoivat kuntalaisia. Hyvinvointinäkökulma on vahvasti esillä asukastilaisuuksissa ja kaupungin viestinnässä Asukastilaisuuksien määrä/v ja osallistujamäärät Alueraadit ja niiden osallistujamäärät Asukastoiminnan ja neuvostojen yhteistoiminta lisääntyy Uudet vaikutuskanavat ovat aktiivisessa käytössä (Ota kantaa) Aktiivinen tilapolitiikka (kaupungin tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö) Aktiivisesti osallistuvien osuus ja niiden osuus, jotka eivät ole saaneet riittävästi tietoa kuntansa palveluista (ATH). Olemassa olevat kulttuuripalvelut, tapahtumat ja yhteisölliset taidehankkeet tukevat Lappeenrannan imagoa kulttuurikaupunkina ja vahvistavat kuntalaisten identiteettiä. Kulttuuritapahtumien monipuolisuus ja yhteisöllisten taidehankkeiden määrä Asiakasraatitoiminta ja sen vaikuttavuuden arviointi Niiden osuus jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (ATH).

8 6. Kuunnellen ja yhdessä tehden Omistajaohjauksen selkeyttäminen Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. a. Keskimääräinen luottamus kunnan päätöksentekoon (ATH) b. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-viisari) Palveluissa painotetaan välittömyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Asianosaista kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan lisätään itseä koskevassa päätöksenteossa, palveluissa ja niiden kehittämisessä. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakastyytyväisyys lisääntyy (asiakastyytyväisyyskyselyt) Ajantasaisen tiedon välittäminen kuntalaisille asukastoiminnan kautta kehittämällä uusia yhteistyömuotoja konsernihallinnon ja asukkaiden välillä Kunnallis- ja hallintovalitusten määrä vähenee. Kiinnitetään erityistä huomiota rajapinnoilla tehtävään yhteistyöhön ja voimavarojen yhdistämiseen kumppanuusverkostoissa. Lisätään yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken täsmentämällä hyvinvoinnin alueen rajapinnoilla tehtävää työtä ja työnkuvia eri toimijoiden kesken. Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko:yksityissektorin ja 3. sektorin toiminnan mahdollistaminen hyvinvointipalveluiden kokonaisuudessa. Kaupungin toiminta-avustusten arviointikriteerejä on täsmennetty siten, että kriteereissä painotetaan hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Luodaan tapa/mittari arvioida kumppanuutta ja käytetään sitä. Järjestöyhteistyö Luodaan edellytykset sujuvalle, monialaiselle hyvinvointia vahvistavalle yhteistyölle. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Perustetaan hyvinvointityöryhmä poikkihallinnollisen, laajaalaisen, suunnitelmallisen ja aktiivisen hyvinvointityön mahdollistamiseksi. Väestön hyvinvoinnin tilaa seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Väestön hyvinvoinnin tilassa oleviin muutoksiin reagoidaan Ennakkovaikutusten arviointi (EVA:n) käyttöönoton tukeminen Uudet toimintamallit lisäävät kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta (TEA-viisari).

Toimenpide Vastuu Arviointikriteerit Toimenpiteet Tuotos HYVINVOINTIOHJELMA 3.2. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen

Toimenpide Vastuu Arviointikriteerit Toimenpiteet Tuotos HYVINVOINTIOHJELMA 3.2. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen 3.2. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen Päätavoite: 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina - 92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. asuminen. Eksote - Alueen eri toimijat tekevät yhteistyötä asumista

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Strategiaseuranta 2015

Strategiaseuranta 2015 Strategiaseuranta 2015 Valtuustotaso (taso 2) Tulostettu 19.3.2015 Hyvinvointiohjelma 1. Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän (Versio 10) - Lappeenrannan kaupunki 19.3.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia 12.2.2014 Maarit Niva

Yhteistyöllä hyvinvointia 12.2.2014 Maarit Niva Yhteistyöllä hyvinvointia 12.2.2014 Maarit Niva - HYVINVOINTIKERTOMUS JA- SUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE 2013-2017 Hyvinvointisuunnitelma on tiivistetty kahden päätavoitteen ja neljän alatavoitteen

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme 2016

Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme 2016 Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme 2016 1. Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän;

Lisätiedot

Porin kaupungin HYVINVOINTIOHJELMA 2016-2025

Porin kaupungin HYVINVOINTIOHJELMA 2016-2025 Porin kaupungin HYVINVOINTIOHJELMA 2016-2025 KV 23.5.2016 1. MITÄ TARKOITTAA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Uuden kuntalain mukaisesti kunnan perustehtävät ovat asukkaiden hyvinvoinnin sekä elinympäristön ja

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot