KUINKA YLEISEN KIRJASTON TILA VAIKUTTAA AIKUISTEN KAUNOKIRJALLISUUDEN LÖYDET- TÄVYYTEEN? KIRJASTOTILOJEN ARVIOINTIA PALVELUMUO- TOILUN KEINOIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUINKA YLEISEN KIRJASTON TILA VAIKUTTAA AIKUISTEN KAUNOKIRJALLISUUDEN LÖYDET- TÄVYYTEEN? KIRJASTOTILOJEN ARVIOINTIA PALVELUMUO- TOILUN KEINOIN"

Transkriptio

1 KUINKA YLEISEN KIRJASTON TILA VAIKUTTAA AIKUISTEN KAUNOKIRJALLISUUDEN LÖYDET- TÄVYYTEEN? KIRJASTOTILOJEN ARVIOINTIA PALVELUMUO- TOILUN KEINOIN Maria Tuikka Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2012

2 TAMPEREEN YLIOPISTO, Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media TUIKKA MARIA: Kuinka yleisen kirjaston tila vaikuttaa aikuisten kaunokirjallisuuden löydettävyyteen? Kirjastotilojen arviointia palvelumuotoilun keinoin Pro gradu -tutkielma, 83 s., 4 liites. Toukokuu 2012 Tutkielmassa tarkastellaan yleisen kirjastotilan vaikutusta aikuisten kaunokirjallisuuden löydettävyyteen. Fyysisten kirjastotilojen käyttö on vähentymässä, ja ratkaisuja ongelmaan etsitään kirjastotilojen uudistamisesta ja palvelumuotoilusta. Kirjallisuuskatsauksessa tutkimusta lähestytäänkin kirjastojen tilasuunnittelun ja palvelumuotoilun kautta. Teoreettista taustaa tukevat myös aiemmat aineiston löydettävyyttä ja kirjastotilaa käsittelevät tieteelliset tutkimukset. Tutkimuskohteena toimivat kolme tamperelaista kirjastoa: Sampolan kirjasto, Hervannan kirjasto sekä Tampereen pääkirjasto Metso. Tutkimusaineisto on kerätty tutkimuskohteeksi valituista kirjastoista havainnointien ja teemahaastatteluiden kautta. Havainnoinneissa havainnoitiin kirjastojen aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa, kirjaston tilaratkaisuja sekä opasteiden toimivuutta. Haastateltavina toimivat tutkimuskohteissa satunnaisesti valitut asiakkaat. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia metodeja, joiden avulla on selvitetty kirjastotilan merkitystä aineiston löydettävyyteen sekä analysoitu informantteina toimineiden asiakkaiden haastatteluita sekä heidän käyttäytymistään kirjastotilassa. Yleisesti yleisen kirjaston aikuisten kaunokirjallisuuden löydettävyys koetaan hyväksi. Kirjastotilan tuttuus luonnollisesti helpottaa löydettävyyttä. Asiakkaat, jotka harvemmin käyttävät aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa tai ovat kirjaston ensikävijöitä, kokevat kuitenkin epävarmuutta kokoelman äärellä. Myös epätietoisuus aihealueista tai kirjallisuudenlajista luo epävarmuutta. Näissä tapauksissa kirjastotilan merkitys erityisesti korostuu. Löydettävyyttä edistää selkeä ja helppokäyttöinen kirjastotila, jossa on toimivat, sijainniltaan ja värimaailmaltaan erottuvat opasteet. Tilan hahmotettavuutta edistää hyvä näkyvyys jo tuloalueelta lähtien. Osastojen visuaalisella ilmeellä voidaan vaikuttaa osastojen paikallistamiseen ja hahmotettavuuteen. Tutkimuksessa käy ilmi, että löydettävyyttä vaikeuttavat tilallisesti erityisesti sekava hyllylogiikka sekä puutteet opastuksessa. Opasteet saattavat hukkua värimaailmaltaan kirjastotilaan, ovat sijoitettuna väärin tai puuttuvat oleellisista paikoista. Toimivalla kirjastotilalla voidaan edesauttaa myös asiakkaiden omatoimista aineiston etsimistä ja sattumanvaraisten löytöjen tekemistä, esimerkiksi hyvin suunniteltujen esillepanojen avulla, mitkä sijoitetaan asiakkaiden suosimien reittien varrelle. Asiasanat: yleiset kirjastot, tilasuunnittelu, palvelumuotoilu, löydettävyys, teemahaastattelu

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KEHITTYVÄ KIRJASTOTILA Tila käsitteenä Kohti kaiken kansan olohuonetta Kolmas paikka yhdistää Kirjastotilat tänään ja tulevaisuudessa TOIMIVAN KIRJASTOTILAN EDELLYTYKSIÄ Edellytyksenä löydettävyys ja helppokäyttöisyys Tilojen esteettömyys ja saavutettavuus Värit ja valaistus aktivoivat Opasteet osana löydettävyyttä Millainen on hyvä opaste? Opasteen sijainti Loogisuus aineiston sijoittamisessa TILA HOUKUTTELEE LÖYTÄMÄÄN Ensimmäinen askel kokoelmaan Reittivalinnat hyötykäyttöön Kaupanalalta mallia markkinointiin Houkuttelevat esillepanot AIKUISTEN KAUNOKIRJALLISUUDEN LÖYDETTÄVYYS Kirjallisuuden määrittelyä Johdatus löydettävyyttä käsitteleviin tutkimuksiin PALVELUMUOTOILU Palvelumuotoilu on prosessi Mitä on palvelu? Tavoitteena positiivinen palvelukokemus Palvelupolku palvelukokonaisuuden kuvana Palvelumuotoilun tiedonkeruumenetelmät Palvelumuotoilun käyttö kirjastossa TUTKIMUSMENETELMIEN JA AINEISTON ESITTELY Tutkimusongelma Havainnointi tutkimusmenetelmänä Haastattelu tutkimusmenetelmänä Haastattelujen suorittaminen KIRJASTOVAKOILUA Sampolan kirjasto Hervannan kirjasto Tampereen pääkirjasto Metso... 58

4 9 ÄÄNITORVENA ASIAKAS Kirjastotilan hahmottaminen osana aineiston löydettävyyttä Toimiva kirjastotila Opasteet osana helppokäyttöisyyttä Puuttuva pohjakartta Etsivä löytää Houkuttelevat esillepanot MISSION IMPOSSIBLE? Aineiston löydettävyyden testausta Sampolan kirjastossa Aineiston löydettävyyden testausta Hervannan kirjastossa Aineiston löydettävyyden testausta Metson kirjastossa YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. HAVAINNOINTILISTA LIITE 2. HAASTATTELULOMAKE

5 LUETTELO TUTKIELMAN KUVISTA JA TAULUKOISTA KUVA 1: BJÖRNEBORNIN JÄÄVUORITEORIA KUVA 2: SAMPOLAN KIRJASTON POHJAKARTTA KUVA 3: HERVANNAN KIRJASTON POHJAKARTTA KUVA 4: METSON PÄÄKERROKSEN POHJAKARTTA TAULUKKO 1: TAULUKKO HAVAINNOINTIKYSYMYKSISTÄ PÄÄKÄSIT- TEITTÄIN TAULUKKO 2: TAULUKKO IÄN JA SUKUPUOLEN JAKAUMISTA TUTKI- MUSKOHTEITTAIN

6 1 JOHDANTO Kirjasto fyysisenä tilana on menettämässä käyttäjiään. Jari Paavonheimo uutisoi Helsingin Sanomissa ( , [viitattu ]) kirjastojen käytön vähentyneen vuonna Kirjaston käyttö väheni kolmella prosentilla, mikä tarkoittaa, että lainoja oli 2,5 miljoonaa ja asiakaskäyntejä 1.7 miljoonaa edellisvuotta vähemmän. Verkkoasiointi sen sijaan nousi kolmella prosentilla. Verkkokirjastot koetaankin yleisesti nollaviiveyhteiskunnan kannalta parhaaksi tiedonhankintakanavaksi, sillä verkkoasiointi mahdollistaa aineiston sujuvan löydettävyyden yli fyysisten kirjastorajojen. Tämän päivän fyysisiä kirjastotiloja kehitetään mielekkäämmiksi ja elämyksellisemmiksi, mutta harva kirjastonkäyttäjä tulee kirjastoon vain viihtymään. Käynnillä on yleensä jokin tarkoitus, kuten mukaan lähtevät lainaukset. Verkkokirjastojen kaltainen aineiston sujuva paikallistaminen ei aina toteudu fyysisessä kirjastotilassa. Asiakas saattaa lähteä kirjastotilasta tyhjin käsin, sillä kokoelman hahmottaminen ja hyllyjen läpikäyminen koetaan työlääksi. (Almgren & Jokitalo 2011, 238.) Yksikään kirjasto ei ole tilaltaan samanlainen. Tilat vaihtelevat yhden tilan kirjastoista monitahoisiin kirjastoihin, joissa parhaimmillaan on saatavilla myös muita kirjastoon kuulumattomia palveluita, kuten esimerkiksi Tampereen pääkirjasto Metsossa toimii myös Kivimuseo ja Muumimaailma. Tilat saattavat olla hyvinkin hankalia hahmotettavia kokoelman kannalta. Tämän sain huomata tehdessäni opinnäytetyötäni Seinäjoen ammattikorkeakouluun, jolloin tutkin yleisesti kirjastojen palvelumuotoilua ja tilasuunnittelua. Tuolloin havainnoin useita kirjastoja sekä Helsingissä että Keski-Pohjanmaalla. Opinnäytetyötä tehdessäni kiinnostus tilan vaikutuksesta käyttäjään kasvoi. Havainnoidessani kirjastotiloja, huomasin, että kokoelman hahmottaminen oli työlästä ilman selkeitä opasteita ja tilan loogisuuden ymmärtämistä. Tämän vuoksi keskityn tutkielmassani siihen, kuinka yleisen kirjaston kirjastotila vaikuttaa aikuisten kaunokirjallisuuden löydettävyyteen. Tutkimusaiheena aineiston löydettävyys ei ole tuore ilmiö. Esimerkiksi aikuisten kaunokirjallisuuden löydettävyyttä on tutkinut Katariina Saarinen pro gradussaan Hyvän kirjan merkki (2011). Kirjaston aineiston löydettävyyttä on tutkittu myös genrejen ja hyllyluokituksen näkökulmasta, kuten ovat tehneet Jarmo Saarti (1996) sekä Kaisa 6

7 Hypén (2006). Tämä tutkimus kuitenkin painottaa kirjastotilan ja tilasuunnittelun merkitystä aineiston löydettävyydessä sekä käytettävyydessä. Kirjastotila on itsessään ajankohtainen aihe, ja viime aikoina on tehty useita opinnäytetöitä kirjastotilojen arvioinneista, kuten esimerkiksi Heli Perälän opinnäytetyö Näkökulmia tulevaisuuden kirjastosuunnitteluun: Kirjaston visuaalinen ilme, käytettävyys ja saavutettavuus (2011). Tutkimus on luonnollista jatkoa myös omalle opinnäytetyölleni, jossa tutkin kirjastojen tilasuunnittelua ja palvelumuotoilua yleisesti. Kirjastotilan vaikutusta löydettävyyteen ei kuitenkaan ole tutkittu ainakaan siten, että teoriapohjana olisi käytetty megatrendinä olevaa palvelumuotoilua. Tutkimukseni aihe on siten ajankohtainen ja auttaa kehittämään ja ymmärtämään kirjastotilaa sekä löydettävyyttä asiakaslähtöisesti. Kirjastotila ja löydettävyys ovat laajoja käsitteitä, joten tämä tutkimus on rajattu koskemaan vain aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa. Tutkimuksen aineiston olen kerännyt havainnoinnin ja haastattelujen avulla tutkimuskohteiksi valituista kirjastoista. Tutkimuskirjastoina toimivat kolme Tampereen kirjastoa: Tampereen pääkirjasto Metso, Hervannan kirjasto ja Sampolan kirjasto. Tutkimusongelma esitellään tarkemmin luvussa seitsemän. Tutkimukseni ensiluvussa avaan tilaa käsitteenä ja esittelen lyhyesti kirjastotilojen kehittymisen historiaa ja nykyaikaa. Toisessa luvussa kuvaan toimivan kirjastotilan tilallisia edellytyksiä, kuten löydettävyyttä, esteettömyyttä, helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta. Käsittelen myös opasteiden merkitystä sekä aineiston sijoittamisen loogisuutta osana sujuvaa löydettävyyttä. Kolmannessa luvussa katsastan tilallisten tekijöiden mahdollisuutta houkutella lukemaan ja kannustamaan asiakkaan omatoimiseen kaunokirjallisen aineiston etsimiseen ja löytämiseen. Tämän jälkeen vuorossa on katsaus aikuisten kaunokirjallisuuden löydettävyyttä koskeviin tutkimuksiin, jotka pääsääntöisesti koskevat asiakkaiden tapoja hakea kaunokirjallisuutta kirjastosta. Tutkimuksen kannalta olennaisen palvelumuotoilun teorian esittelen luvussa kuusi. Avaan palvelumuotoilu sekä käsitteenä, teoriana että menetelmänä. Seitsemännen luvun tutkimuskysymysten ja -metodien avaamisen jälkeen luvuissa kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen käsittelen havainnoinneista ja haastatteluista saamani tulokset. Tämän jälkeen suoritan loppuyhteenvedon tutkimuksestani kappaleessa yksitoista. 7

8 2 KEHITTYVÄ KIRJASTOTILA Kirjastotila on kehittynyt vuosien saatossa kokoelmakeskeisestä kirjastotilasta kohti asiakaslähtöistä tilaa. Kirjasto on muuttumassa kirjavarastosta kohti kaiken kansan olohuonetta paikkaa, jossa ihmiset kohtaavat. Tässä luvussa avaan tilaa käsitteenä ja esittelen lyhyesti kirjastotilan kehittymisen historiaa, nykyaikaa ja tuon esille kirjastotilan tulevaisuuden näkymiä. 2.1 Tila käsitteenä Tila (space) on moniulotteinen termi, jota on vaikea määritellä. Eri tieteenalat tarkastelevat tilaa monesta eri näkökulmasta, mikä luo käsitteestä hyvin kaksijakoisen. Tieteenalojen näkökulmat vaihtelevat yksilötasolta globaalille tasolle, ja sitä onkin tutkittu niin luonnontieteessä, sosiologiassa kuin kulttuuritutkimuksessa. Tilalla voidaan tarkoittaa niin maantieteellistä aluetta, yksilön tai yhteisön merkitystä arjessa, ihmisen henkistä tilaa tai ihmisten ja ilmiöiden välistä suhdetta. (Reijonen 1995, 11, 17, 137, 145.) Tilatutkimuksen klassikkomaineen saanutta ranskalaista filosofia Henri Lefebvreniä pidetään tilatutkimuksen edelläkävijänä. Lefebvren loi sosiaalisen tilan teorian. Sosiaalisen tilan teoriassa tila nähdään sosiaalisena tilana, jota ei voida hallita julkisesti, vaan se ohjautuu ja muotoutuu jatkuvassa prosessissa. Yksilö ja tila ovat dynaamisessa vuorovaikutteisessa prosessissa, jossa sosiaaliset suhteet tuottavat tilan, ja tila tuottaa sosiaaliset suhteet. Tilan muodostamat merkitykset ja mielikuvat ovat yksilöriippuvaisia, sillä tilan kokemiseen ja mieltämiseen vaikuttavat yksilöiden omat subjektiiviset tuntemukset, arvot ja odotukset. Tila voidaan siis nähdä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden muodostamana kolmiulotteisena ympäristönä, jonka kokeminen perustuu aistien välittämään informaatioon. Tila on inhimillisen toiminnan muodostama ympäristö, jonka ideaalina luovuus, sosiaalisuus, vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys kohtaavat. (Reijonen 1995, 12, 13, 67.) (Tammekann [et al.], 1986, 108.) 8

9 2.2 Kohti kaiken kansan olohuonetta Kirjaston tilojen tarpeet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Tarve nykyaikaisen kirjastotilan alkumuodolle syntyi jo ja 1800-lukujen vaihteessa. Tuolloin tarve syntyi toiminnallisesti tarkoituksenmukaisempien tilojen jäsentelystä sekä paremman paloturvallisuuden järjestämisestä. Leopold della Santa esitteli vuonna 1816 uudenlaisen kirjaston tilakaavion, jossa suorakaiteen muotoisen kokonaisuuden sisällä erotetaan toisistaan lukusali, luettelohuoneet, kirjastotyöntekijöiden työtilat sekä kirjavarastot. Tuolloin keskeisessä asemassa oli lukusali, joka toimi yleisötilana. (Aaltonen, 2009, 473, 474.) 1850-luvulla Yhdysvalloissa ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota asiakaslähtöisiin kirjastotiloihin, joiden tarkoituksena oli houkutella asiakkaita lukemaan. Aaltonen (2009, 606) tuo esille kaksi murroskohtaa, jotka ovat erotettavissa kirjastotilan toiminnallisen konseptin kehittymisessä. Ensimmäiseksi suureksi murrokseksi Aaltonen näkee oman huoneen ja avohyllyjärjestelmän, joka mahdollisti käyttäjien omatoimisen valinnanmahdollisuuden. Asiakkaiden ja aineistojen kasvaessa yhteiskunnallisen vaurastumisen myötä laajenneille kokoelmille saatiin lisää tilaa. Vähitellen keskityttiin kuitenkin luomaan kuvaa väljemmästä asiakkaiden oleskelutilasta. Kirjastot ovat hiljalleen muuttumassa luostarimaisesta, hiljaisesta ja kokoelmakeskeisestä tilasta kohti asiakaslähtöisempää markkinapaikkaa. Idea markkinamaisesta kulttuurikeskuksesta sai alkunsa jo lukujen taitteessa, kun suurlahjoittaja Andrew Carnegie halusi nähdä amerikkalaiset kirjastot liiketalojen kaltaisina hyötyrakennuksina, jotka houkuttelisivat lukemisen lisäksi harrastamaan muitakin kirjaston tarjoamia aktiviteetteja, kuten katsomaan näyttelyitä tai kuuntelemaan musiikkia. Ehdotus kuitenkin hylättiin arkkitehtien ja kirjastonhoitajien toimesta. (Sievänen-Allen 1989, ) (Aaltonen 2009, 478.) luvun alussa kirjastotilojen suunnittelussa korostui toiminnallisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kirjastojen suunnittelussa painoarvo oli kirjastojen sisätiloissa, joissa kiinnitettiin huomiota tilojen esteettömyyteen ja käytettävyyteen. (Perälä 2011, [Viitattu ].) Kirjastojen imagoon tälläkin hetkellä vaikuttava kaiken kansan olohuone - käsite sai alkunsa 1980-luvulla, jolloin alettiin kehittää yhteisöjen yhteistä tilaa kolmatta paikkaa kodin ja työn ohelle. Toteutuessaan olohuonemainen kirjastotila on mahdollistanut asiakkaiden suuremman aktiivisuuden sekä monipuolisemman toiminnan 9

10 kirjastotilassa. Esimerkkiä kirjastojen kehittämiseen otetaan pohjoismaista, erityisesti Tanskasta, jossa panostetaan kirjastoarkkitehtuuriin ja olohuonemaisiin viihtyisiin tiloihin. Tämä on tuottanut esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastoon uusia näkemysmalleja kirjastojen tilajaotteluun, jossa osastot erotellaan olohuoneeseen, työhuoneeseen ja satusoppeen. (Aaltonen 2009, 593, 594, 606.) Kuitenkin täytyy muistaa, että mitä vähemmän kirjastotila alkaa muistuttaa perinteistä kirjahyllyjen täyttämää kirjastoa, sitä tärkeämpää ovat kytkökset kirjaston traditioon ja sisältöihin (Hypén 2009, 10). 2.3 Kolmas paikka yhdistää Tämän päivän kirjastosuunnittelussa on nähtävissä kaksi vastakkaista trendiä: Palveluiden ja kokoelmien siirtyminen verkkoon on kyseenalaistanut kirjastotilojen tarpeen ja merkityksen, mutta samalla kirjastotiloihin investoidaan yhä enemmän, jotta saataisiin luotua viihtyisiä ja elämyksellisiä kirjastotiloja, mikä houkuttelisi käyttäjiä kirjastotilaan. (Iivonen 2007, [viitattu ].) Kirjastojen tilasuunnittelussa kiinnitetään yhä enemmän huomiota asiakkaiden tarpeisiin ja panostetaan viihtyisiin ja olohuonemaisiin tiloihin. Kirjastosta halutaan tehdä kolmas paikka kodin ja työn välille. Halutaan luoda paikka, jonka ihmiset valitsevat. Kolmannen tilan käsitteen on kehittänyt amerikkalainen sosiologi Ray Oldenburg, joka määrittelee kolmanneksi paikaksi vapaan paikallisen tilan, jossa oleellista on sosiaalinen ja vuorovaikutteinen kanssakäyminen. Oldenburgin kolmannessa paikassa keskeisintä on avoimuus, tasa-arvoisuus, puolueettomuus, vuorovaikutuksellisuus, kodikkuus ja mukavuus. (Oldenburg 2001, 2.) Iivonen (2007, [viitattu ]) määrittelee kolmannen paikan piirteiksi ilmaisen sisäänpääsyn, saavutettavuuden, vuorovaikutuksen, hyvän ilmapiirin sekä kohtaamispaikkana toimimisen. 2.4 Kirjastotilat tänään ja tulevaisuudessa Suomen kirjastoseuran tuottama Kirjastotilojen suunnittelu -opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille (1986) toteaa, että onnistuneita tiloja on miltei mahdotonta suunnitella ilman selkeitä toimintalinjoja ja tavoitteita. Kirjastotiloja suunniteltaessa tulisi varautua kymmenen tai jopa kahdenkymmenen vuoden käyttöön, kasvuun ja muu- 10

11 toksiin. Parhaiten muutoksiin voidaan vastata luomalla joustavia ja muunneltavia tilaratkaisuja, joissa on hyvät laajennusmahdollisuudet. Muunneltavuus, avoimuus ja selkeys lisäävät tilojen joustavuutta, mutta liiallinen joustavuus ja maksimaalinen avoimuus lisäävät tilojen yleisrauhattomuutta ja vaikeuttavat löydettävyyttä. (Tammekann [et al.], 1986, 17, 18, 19.) (Tuikka 2009, [viitattu ].) Kirjastotilojen joustavuus on myös tänä päivänä kirjastojen tavoitteena, sillä joustavien tilojen käyttötarkoitusta voidaan helposti muuttaa (Aaltonen 2009, 593). Yleisten kirjastojen laatusuositukset pyrkivät listaamaan hyvän kirjastotilan vaatimuksia. Suositusten mukaan kirjastotilojen tilasuunnittelussa tulisi painottaa asiakasnäkökulmaa vähentäen kokoelmakeskeisyyden ja varastoinnin painoarvoa. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010, ) Yleinen kirjasto nähdään ennen muuta kirjaston käyttäjien tilana ja kohtauspaikkana, sillä funktionaalisuus on erilainen asiakkaiden näkökulmasta käsin kuin kirjastonhoidon kannalta katsottuna (Aaltonen 2009, 586). Myös yleisten kirjastojen neuvoston strategian mukaan suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja joustavia kohtaamispaikkoja, joissa on käytetty rohkeaa ja innovatiivisia ratkaisuja. (Yleisten kirjastojen neuvoston strategia , ) Kirjastotilat nähdään palveluna, jonka avulla voidaan vaikuttaa asiakkaiden mielikuvaan kirjaston laadusta ja asemasta. Fyysisten tilojen käyttö on monipuolistunut, ja virtuaaliset tilat ovat luoneet rajattomat mahdollisuudet. Kirjastot halutaan nähdä elämyksellisiä palveluja ja kohtaamisia tuottavina tiloina, mutta todellisuudessa useimmat kirjastot koostuvat lähinnä kirjahyllymerestä ja vanhoista, kuluneista pinnoista ja huonekaluista (Perälä 2011, [viitattu ]). Kirjastotiloja suunniteltaessa ja uusittaessa tulisi pohtia, kuinka hyvin palveluympäristö kohtaa asiakkaiden ja henkilökunnan fyysiset, sosiaaliset, psykologiset ja käyttäytymisen tarpeet (Potthoff [et al.] 2000, [Viitattu ]). Kirjastojen kehittämistyö on riippuvainen ympäristöstään ja asiakaskunnastaan. Kaupungeissa panostetaan uusiin kirjastoihin ja peruskorjataan vanhoja. Luodaan enemmän tilaa ihmisille, ja vähennetään tilaa paperiselta aineistolta. Kaupungin kirjastojen tiloissa panostetaan olohuonemaisuuteen ja kodinomaisuuteen. Maaseudulla kirjastot saattavat säilyä tulevaisuudessa kioskimaisina kahviloina. Trendinä kuitenkin on, että kirjasto tukeutuu yhä enemmän sidosryhmiinsä, mikä vaatii kirjastoilta tilaa ja esitystekniikkaa. (Aaltonen, 2011.) Selvää on, että uudet kirjastokonseptit muuttavat kirjastotilan luon- 11

12 netta vähentämällä kokoelman määrää, mutta se ei vähennä osaamisen tarvetta. Pienempää kokoelmaa täytyy koostaa huolellisella ammattitaidolla ja asiantuntijuudella, ja varmistaa kokoelman vaihtuvuus, jotta kirjastoon tulija kohtaisi aina jotain uutta. (Hypén 2009, 10.) 12

13 3 TOIMIVAN KIRJASTOTILAN EDELLYTYKSIÄ Tässä tutkimuksessani keskityn tutkimaan aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa, mutta tilalliset tekijät ovat mielestäni sovellettavissa yleisesti kirjastotilaan. Toimivan kirjastotilan edellytyksenä ovat saavutettavuus, esteettömyys, helppokäyttöisyys ja löydettävyys. Tilasuunnittelun ja tilaratkaisujen avulla voidaan edesauttaa saavutettavuuden, esteettömyyden, löydettävyyden ja käytettävyyden onnistumista. Tutkimuksen empiirisessä osassa havainnoin tutkimuskohteeksi valittuja kirjastoja. Havainnointien yhteydessä kiinnitän huomiota yleisesti tilaratkaisuihin, väreihin, valaistukseen ja opastukseen. Erityisesti huomioin aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa, jossa havainnoin tilaratkaisuiden ja opasteiden merkitystä aineiston löydettävyyteen ja helppokäyttöisyyteen. Tässä luvussa luon teoriapohjaa tukemaan havaintojani niin tilaratkaisuista, väreistä, valoisuudesta, opastuksesta kuin aineiston loogisesta sijoittamisestakin. 3.1 Edellytyksenä löydettävyys ja helppokäyttöisyys Morville (2005, 4) erottelee löydettävyydestä kolme eri aspektia: 1) Millä tavoin objekti on paikannettavissa? 2) Miten helposti objekti löytyy tai paikantuu? 3) Millä tavoin järjestelmä tai ympäristö auttaa hakemisessa? Tilaratkaisuilla, järjestyksen loogisuudella sekä opastuksilla voidaan tehostaa aineiston löydettävyyttä kirjastoissa, sillä kirjaston tilaratkaisut ja sisustus ovat yhteydessä aineiston löydettävyyteen. Avoimessa tilassa löydettävyys mielletään usein helpoksi, sillä näkymiselle ei ole esteitä. Avoimessa pohjakaavassa selkeät akselit ovat erityisen tärkeitä näkyvyyden takaamiseksi. Esimerkiksi yksihuoneiset paikat ja tilat vaativat keskilattialle matalammat hyllyt. Isoimmissa saleissa löydettävyys on vaikeampaa, sillä mitä isompi tila on, sitä pidemmät ovat välimatkat. Myös tiheä pilarijako ja sokkeloinen tila ovat haasteellisia niin kalustuksen kuin löydettävyydenkin kannalta, sillä sokkeloinen tila vaikeuttaa aineiston loogista järjestämistä ja tekevät tilasta hankalasti hahmotettavan. Esimerkiksi Tampereen pääkirjastossa Metsossa arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu vaikeuttavat aikuisten kaunokirjallisuuden osaston hahmotettavuutta. Löydettävyydessä tilallisesti suurin etu olisi, että keskilattian näkymät olisivat vapaat ja selkeät kulkuväylät olisi helposti hahmotettavissa. (Aaltonen, 2011.) 13

14 Löydettävyyden kannalta optimaalinen tila on hyvin selkeä, esimerkiksi suorakaiteen mallinen, sillä orientaatio on helppoa selkeässä tilassa. Osastojen sijainneista ei ole määritelty erillisiä säädöksiä; sijaintiratkaisut ovat lähinnä käytännöllisiä syitä. Osastojen hahmottamista ja erottamista voidaan kuitenkin helpottaa osastojen visuaalisella ilmeellä sekä sisustuksellisuudella. Aikuisten kaunokirjallisuuden osastoilla visuaaliset rekvisiitat rajoittuvat yleisesti esillepanoihin. Nopea osaston hahmottaminen tukee kuitenkin sujuvaa löydettävyyttä. (Aaltonen, 2011.) Kirjaston fyysisen rakenteen tulisi auttaa asiakkaita kokoelman hahmottamisessa, eikä olla esteenä kirjastonkäytölle (Saarti 1996, 18). Selkeä tila edistää tilan ja palvelun helppokäyttöisyyttä ja käyttömukavuutta. Tässä tutkimuksessa kirjastotilan käytettävyydessä kiinnitetään huomiota tilassa oleviin opasteisiin, tilan täysinäisyyteen sekä valaistukseen. Fyysiseksi helppokäyttöisyydeksi (physical accessibility) lasketaan kirjaston sekä kokoelmien sijainti. Tutkimuksessani kiinnitän huomiota lähinnä aikuisten kaunokirjallisuuden osaston sijaintiin, käytettävyyteen ja hahmotettavuuteen. Helppokäyttöisyys lisää palvelun käytettävyyttä, sillä on tutkittu, ettei informaatiopalvelua käytetä, mikäli tiedon hankinnasta on enemmän ongelmia kuin mitä olisi ilman tietoa. Helppokäyttöisyys onkin suurin kriteeri informaatiolähteen valinnassa ja siinä kuinka sitä käytetään, mikä selittää myös osaltaan Internetin suosiota. (Lancaster 1979, 312.) Tilan selkeys ja helppokäyttöisyys lisäävät käyttäjän omaa hallinnan tunnetta. On todettu, että kaupan sisustus- ja tilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa asiakkaan omaan hallinnan tunteeseen. Hallinnan tunnetta lisää helppo tilassa liikkuminen ja suunnistaminen. Tilaan sopivat kyltit, hyllyjen sijainti ja aineiston sommittelu auttavat käyttäjää liikkumaan tilassa sujuvasti ja löytämään innostavia tuotteita ja näin saa kuluttajan tuntemaan, että hän hallitsee tilannetta. Kohderyhmästä viestimällä myymälät luovat hallittavuuden tunnetta kuluttajilleen. Kirjastossa aikuisten kaunokirjallisuuden osastolla liikkuvuutta ja käytettävyyttä parantavat selkeät ja tilavat käytävät, toimivat kirjahyllyratkaisut ja opasteet. ( Markkanen 2008, 141.) 14

15 3.2 Tilojen esteettömyys ja saavutettavuus Saavutettavuus on yhteydessä tilan hallintaan ja helppokäyttöisyyteen. Saavutettavuus ja esteettömyys käsitetään usein toistensa synonyymeiksi. Saavutettavuus on laaja käsite, joka koostuu useista eri osa-alueista. Esteettömyys on yksi saavutettavuuden osaalue. Esteettömyyskin on itsessään laaja kokonaisuus, jonka usein ajatellaan koskevan vain tilojen esteettömyyttä. Esteettömyydellä voidaan tarkoittaa muun muassa palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä ja tiedon ymmärrettävyyttä. (Invalidiliitto Ry 2012, [viitattu ].) Esimerkiksi kirjastoissa esteetön informaation saavuttaminen voi mahdollistaa uusien ja sattumanvaraisten aineistojen löytymisen (Björneborn 2008, [Viitattu ]). Esteettömyydellä yleisesti tarkoitetaan rakennetun ympäristön esteetöntä saavutettavuutta ja esteetöntä tilassa liikkumista. Esteettömyys on tasa-arvoajatus, jossa eri tavoin vammaisten ja liikuntaesteisten pitäisi päästä julkisiin rakennuksiin ja käyttää esteettömästi julkista palvelua (Aaltonen 2009, 567). Esteettömässä rakennuksessa ympäristö on helppo hahmottaa sekä kulkeminen on sujuvaa tilasta tai kerroksesta toiseen. Eri toimintojen tulisi olla helppokäyttöisiä ja järkevästi suunniteltuja. Esteettömyyden varmistamiseksi, tilojen rakentamisessa ja suunnittelemissa on otettava huomioon erilaisia tekijöitä materiaaleista ja mitoista lähtien, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään vain asiakkaan silmällä havaittaviin tekijöihin. Esteettömyyttä tutkitaan havainnoimalla tutkimuskohteeksi valittujen kirjastojen aikuisten kaunokirjallisuuden osastoa ja niiden esteetöntä saavutettavuutta tavallisen asiakkaan näkökannalta katsottuna, esimerkiksi onko kaunokirjallisuuden osaston käytävillä ylimääräisiä esteitä tai muodostaako arkkitehtuuri esteitä osastolla liikkumiseen. (Invalidiliitto Ry 2010, [viitattu ].) (Romppainen [et al.] 2011, [viitattu ].) Kirjastot ovat julkisia tiloja, joiden tulisi olla kaikkien käytettävissä. Kirjastoja suunniteltaessa olisi hyvä ottaa huomioon tilojen käyttötarkoitus ja käyttäjien tarpeet. Esteettömyys ja kaikkien toimintojen saavutettavuus on riippuvainen tilaratkaisuista eli siitä, miten eri toiminnot, kuten kalusteet ja toimipisteet sijoitetaan tilaan. Esteettömillä ratkaisuilla mahdollistetaan myös tilojen monipuolinen käyttö nyt ja tulevaisuudessa, ja tiloista on hyötyä myös muillekin kuin liikkumisrajoitteisille. Esimerkiksi siivoaminen, tilojen huoltaminen ja tavaroiden kuljettaminen sujuvat esteettömässä ympäristössä jouhevammin. Esteettömyys tulee myös edullisemmaksi pitkällä aikavälillä, sillä tilojen 15

16 muutostarve vähenee, kun tilat ovat toimivia. (Invalidiliitto Ry 2010, [viitattu ].) (Romppainen [et al.] 2011, [viitattu ].) Esteetön rakennus ja tila lisäävät turvallisuutta sekä toimintojen sujuvuutta ja nopeutta. Kapeat ovet, ahtaat käytävät, korkeat kynnykset, jyrkät portaat ja hissien puute ovat haasteellisia kaikille, mutta erityisesti liikuntarajoitteisille henkilöille. Esteettömässä rakennuksessa sisäänkäynnit suunnitellaan liikkumis- ja toimintarajoitteisille henkilöille sopiviksi: Luiskat tulisi löytyä jokaisen kirjaston sisäänkäyntialueelta. Levähdyspenkkejä olisi hyvä sijoittaa kulkuväylien reunoille heti sisääntuloalueelta lähtien. Ulko-oven edustalla tulee olla riittävästi tilaa, jotta ovien avaaminen ja sulkeminen on helppoa. Tuulikaapin pitää olla tilava, eikä siinä saa olla pehmeää ja paksua mattoa, mikä vaikeuttaisi kulkemista. Kulkuväylien tulisi mitoittaa niin, että rullatuolin kanssa liikkuminen olisi sujuvaa. (Invalidiliitto Ry 2010, [viitattu ].) Esteellisyyden tuntu voi syntyä jo tilan liiallisesta täysinäisyydestä. Erityisesti yhden tilan kirjoissa tilat täyttyvät helposti kalusteista ja muusta irtotavarasta. Yhden tilan kirjastot ovatkin haasteellisia, sillä näihin kirjastoihin tilan tuntua ja esteettömyyttä voidaan luoda vain sovittamalla aineiston ja tavaran määrä. Myös pyörin varustetut hyllyt viestivät tilan muunneltavuudesta. Kirjahyllyt toimivat yleisesti kirjastoissa tilanjakajina, mitkä jakavat myös mielipiteitä suuntaan jos toiseen. Osa kirjastojen kuluttajista ei ole tyytyväisiä kirjahyllyjen korkeuteen tai hyllyt ovat liian matalalla. Noin kaksi metriä korkeat hyllyt ovat yleensä vakioita yleisissä kirjastoissa. Yleisten kirjastojen keskilattioilla suositaan matalampia 150 senttimetriä korkeita keskihyllyjä, jotka usein ovat varusteltu pyörillä muunnettavuuden lisäämiseksi. (Aaltonen, 2011.) Tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalinen tungos eli muut ihmiset kaupassa eivät vaikuta yhtä negatiivisesti tilanpuutteen tunteeseen ja esteellisyyteen kuin kaupan layout. Liian täysinäiseksi sisustettu tila viestii ahtaudesta ja aiheuttaa asiakkaalle negatiiviset tuntemukset. Kuluttajille tulisi tarjota mahdollisuus hengähtää ostosten lomassa, mihin yksinkertaisin ratkaisu on jättää hyllyrivien väliin tasaisesti aukkoja. Kaupassa yksittäisen hyllyrivin pituuden ei saisi olla yli 13 metriä pitkä, mikä on varmasti sovellettavissa myös kirjastojen olosuhteisiin. Kaupanalalla on laskettu myös, että kuluttaja tarvitsee vähintään 60 senttimetrin leveän tilan yksisuuntaisessa käytävässä. Kaksisuuntaisessa käytävässä hyllyjen väli on kaksinkertaistettava ja lisättävä siihen kultaisen säännön mukaan muutama kymmenen senttimetriä. (Markkanen 2008, 81, 84.) 16

17 Tutkittaessa fyysistä saavutettavuutta ja käyttöä, täytyy olla tarkka erottaessa päätelmien seurauksia. Esimerkiksi avolehtihyllyt ovat hyviä, koska niitä käytetään paljon. Tai sitten avolehtihyllyt ovat käytettyjä siksi, että ovat helpommin saavutettavissa. Kirjaston käyttöä tutkittaessa on huomattu, että on olemassa useita eri saavutettavuuden tahoja, jotka vaikuttavat kirjaston käyttöön tai ei-käyttöön. Pääsääntöisesti kirjaston saavutettavuus jaetaan viiteen eri luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu sosiaalinen saavutettavuus (sociall accessibility), jossa yhteisön täytyy ymmärtää tarve tuottaa tietynlaista informaatiota ja lähteet täytyy kohdentaa tyydyttämään nämä tarpeet. Toinen taso on institutionaalinen saavutettavuus (institutional accessibility), jossa määritellään informaatio-organisaation olemassaolon ehdottomuus ja sen tehtävä tuoda ja tarjota haluttu tieto saavutettavaksi yksittäiselle yksilölle. Kolmas saavutettuuden taso on fyysinen saavutettavuus (physical accessibility), joka tarkoittaa, että yksilöllä täytyy olla pääsy informaation lähteelle ja aineistoon, jota informaatiolaitos tarjoaa. Neljäs taso on psykologinen saavutettavuus (psychological accessibility). Psykologisessa saavutettavuudessa yksilöllä täytyy olla mahdollisuus tiedostaa tiedontarpeensa, ja olla mahdollista tyydyttää ne etsimällä tarvitsemaansa tietoa tai ilmaisemalla tarve seuraavalle henkilölle, kuten informaatikolle, tarpeen vaatiessa. Viimeinen viides saavutettavuuden taso on tiedollinen saavutettavuus (intellectual accessibility), jossa käsitellään yksilön älykkyyttä käsitellä tarjottua informaatiota ja mahdollisuutta evaluoida tiedon käyttökelpoisuutta omiin tarpeisiinsa. (Dervin,1973, tässä Lancaster, 1979, 319.) Laadun tai käytännön informaatiopalvelun parantaminen eivät siis itsessään johda käytön kasvuun, vaan kirjaston on tultava käyttäjiä lähelle ja aineiston, ja palvelun saatavuutta on parannettava (Lancaster 1979, 313, 317). 3.3 Värit ja valaistus aktivoivat Tilojen hahmottamiseen ja käytettävyyteen voidaan vaikuttaa värien valinnoilla ja värien muodostamilla kontrasteilla. Kontrasteilla tarkoitetaan värien tummuuseroja, jotka havaitaan mustavalkoisissa kuvissa. Vaaleat värit lisäävät valoisuutta ja turvallisuutta ja ovat siksi suositeltavia värejä julkiseen tilaan, kuten kirjastoon. Tässä tutkimuksessa kiinnitän huomiota lähinnä kirjaston yleiseen värimaailmaan aikuisten kaunokirjallisuuden osastolla sekä opasteiden väreihin. (Invalidiliitto Ry 2010, [viitattu ].) 17

18 Värit vaikuttavat ihmisiin. Jotkut reagoivat helpommin lämpimiin väreihin, kuten punaiseen tai keltaiseen, ja toiset puolestaan kylmiin, kuten siniseen tai vihreään väriin. Kuluttajat reagoivat myönteisemmin kylmänsävyiseen sisustukseen ja kokevat vaaleiden neutraalien värien viestivän laadusta. Kirjastoissa usein suositaankin sinisen tai harmaan eri sävyjä. Lämpimät värit toimivat usein vetävinä ja kutsuvina väreinä houkutellen asiakkaita. Kylmänsävyiset värit puolestaan saavat kuluttajat viihtymään tilassa pidempään. Eri värit virittävät toimimaan eri tavalla ja stimuloivat kehon eri fysiologiasia toimintoja. Esimerkiksi hengitystahti kiihtyy punaisessa ympäristössä ja hidastuu siirryttäessä siniseen tilaan. Optimaalisimmat värisävyt löytyvät näiden ääripäiden välistä. On myös tutkittu, että lapset ja kouluttamattomat reagoivat positiivisemmin kirkkaisiin ja teräviin väreihin, esimerkiksi keltaiseen, pinkkiin tai kirkkaaseen siniseen. Kirkkaita värejä usein hyödynnetään kirjastojen lastenosastoissa onnistuneesti. (Markkanen, ) Kaupanalalla on tutkittu, että asiakkaat tutkivat ja kiinnostuvat enemmän tuotteista, mitä kirkkaampi valaistus tilassa vallitsee (Summers, 2001, tässä Markkanen, 109). Tiloissa tulee olla myös hyvä valaistus, jotta asiakkaiden on helpompi havaita ja lukea opasteita ja kylttejä (Svensson 2003, 72). Valaistus on myös oleellista esteettömyydessä ja tilan hahmottamisessa. Valaistuksen tulisi olla riittävän voimakas ja tasainen. Värien valinta vaikuttaa tilojen valoisuuteen, ja valaisimien tulisi toistaa värit luonnonmukaisina korostaen kontrasteja, jotta tilan hahmottaminen olisi helppoa. Kriittisiä kohteita, kuten kulkureittejä ja opasteita, tulisi valaista riittävästi. Yleisvaloja voidaan täydentää kohdevalaisimilla, mikäli niissä käytetään häikäisemättömiä valaisimia. Kohdevalaistus luo myös ilmettä tilaan. Kirjastoissa suositaan myös hyllyvalaistuksia, jotka parantavat näkyvyyttä valaisten myös kirjahyllyn alimmat tasot. (Invalidiliitto Ry 2010, [viitattu ].) 3.4 Opasteet osana löydettävyyttä Opasteet kiinnittävät asiakkaiden huomion tilaan ja toimivat siten merkittävässä roolissa tilan hahmottamisen ja löydettävyyden kannalta (Björneborn 2008, [Viitattu ]). Opasteita on erilaisia, erimuotoisia ja värisiä, ja niiden sijoittuminenkin on havaitsemisen kannalta merkityksellistä. Usein kirjastoissa törmää melko mitättömiin opasteisiin, joita on hankala havaita. Monesti resurssien ja panostamisen puutteesta kir- 18

19 jastoissa käytetään tulostettuja tai käsinkirjoitettuja opasteita, jotka on teipattu tai muovitettu kiinni hyllypäätyyn. Yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjaston tulee erottua ympäristöstään selkeästi ja opasteet kirjastoon tulee olla näkyvillä. Kirjastoon kulku tulee olla esteetöntä, kuten myös kirjastotilassa liikkuminen. Kirjastotilan ja osastojen tulee olla helposti hahmotettavissa, mihin auttaa selkeä ja looginen opastus. (Yleisten kirjastojen laatusuositus 2010, ) Opasteet ovat myös osa kirjaston älyllistä helppokäyttöisyyttä (intellectual accessibility). Älylliseen helppokäyttöisyyteen kuuluvat hyvin luetteloitu kokoelma, luetteloiden helppokäyttöisyys sekä opasteiden toimivuus. (Lancaster 1979, 312.) Opasteiden toimivuutta ja tarvetta voidaan testata kirjastossa esimerkiksi joko poistamalla kaikki opasteet ja tutkimalla siten asiakaskäyttäytymisiä ja siinä tapahtuneita muutoksia tai inventoimalla kirjastossa olevat opasteet. Opasteiden inventaariossa tulisi selvittää opasteiden koko, muoto, väri, formaatti, fontin koko, materiaali ja opasteen informaatio. Lisäksi tulisi selvittää, kuinka moni opasteista on informatiivinen tai suuntaa näyttävä. Myös kuvien ottaminen kirjastotiloista ja opasteista antaa viitteitä asiakkaiden näkökulmasta. (Bosman 2004, [viitattu ].) Millainen on hyvä opaste? Kylttien ja opasteiden tarkoitus on kiinnittää asiakkaiden huomio ja auttaa heitä löytämään etsimänsä. Kylttien ja opasteiden tulee olla helposti luettavia ja ymmärrettäviä, niin että kielenä käytetään niin sanottua luonnollista kieltä, jota ymmärtävät myös henkilöt, jotka eivät tunne kirjastoterminologiaa. Lukihäiriöisten huomioon ottamiseksi kylttien olisi hyvä sisältää helposti ymmärrettäviä symboleita tekstin ohella: Graafinen informaatio nopeuttaa visuaalisen tiedon käsittelyä ihmisen näköaistissa ja aivoissa. Tehokas graafinen opaste on yksinkertainen ja erottuu helposti muista graafisista symboleista, sillä samanlaisuus hidastaa opasteiden tunnistusta. Opasteissa käytettyjen sanojen tulee toistua kaikkialla samanlaisina, esimerkiksi, jos opasteessa ilmoitetaan kolmannesta kerroksesta, niin muualla tilassa olevissa opasteissa ei voida puhua kolmannesta tasosta, vaan termien tulee olla yhtäläiset. Kuten myös tietokannoissa käytetyt termit tulee toistua myös tilassa käytetyissä opasteissa. Myös käytetyt lyhennykset tulee 19

20 olla selkeästi selitettynä, kuten esimerkiksi genreluokitteluissa käytettävät FAN- tai HUU -lyhennykset, jotka siis tarkoittavat fantasiaa ja huumoria. (Beneicke [et al.] 2003, [viitattu ].) (Näsänen 2007, [viitattu ].) Opasteiden luettavuus syntyy tarpeeksi isoista fonteista, värikontrasteista ja fontin koon ja muodon välisestä leikistä. Luettavuuteen vaikuttavat myös erot valon heijastumisessa kirjoituksesta ja taustasta. Opasteiden kirjoituksen väri tulisi olla paljon valoa heijastavaa ja tausta vähän valoa heijastavaa, jotta saavutettaisiin paras luettavuus. Opasteissa kannattaa suosia himmeitä pintoja ja välttää lasitusta tai suoraan lasipinnalle kirjoitettua tekstiä. Mitä pienempää fontti on, sitä enemmän tarvitaan kontrastia. Esimerkiksi varoitusopasteissa suositaan mustaa fonttia keltaisella taustalla, mikä on tehokas ja huomiota herättävä väriyhdistelmä, jonka luettavuus on erinomainen. Opasteiden pintojen tulisi materiaaliltaan olla sormenjälkiä ja tahroja ehkäisevää sekä helposti puhdistettavaa. (Almgren & Jokitalo 2010, ) (Svensson 2003, 72.) (Beneicke [et al.] 2003, [viitattu ].) Opasteiden luettavuuteen vaikuttaa fonttien koko ja muoto suhteessa lukuetäisyyteen. Opasteissa ja kylteissä käytettävät fontit tulee olla helppolukuista typografiaa ja pelkistettyjä kirjaimia. Kursivointia, harvennusta ja versaaleilla eli kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettuja pitkiä sanoja tulee välttää. Kirjaimien tulisi olla 15 mm korkeita opasteissa, joiden vierelle asiakas pääsee millimetriä korkeat fontit ovat tärkeissä opasteissa, jotka on pystyttävä näkemään ja havaitsemaan kauempaa, mutta joiden vierelle on myös mahdollista päästä. 1 3 metrin päästä luettavissa kylteissä fontin suositeltava koko on mm. (Svensson 2003, 72.) Opasteen sijainti Tiedon oikeanlainen sijoittelu edesauttaa tiedon nopeaa löytymistä ja ymmärrettävyyttä (Näsänen 2007, [viitattu ]). Opasteissa sijoittelun tulisi olla johdonmukaista ja helposti havaittavissa olevaa. Esteetön kulku tulisi mahdollistaa aivan opastekyltin viereen. Kyltit tulisi sijoittaa noin 1,4 1,6 metrin korkeuteen. Katosta roikkuvat opasteet on tarkoitettu kaukaa luettaviksi, ja ne tulisi sijoittaa sopivalle korkeudelle, jotta luettavuus säilyisi. Korkealle sijoitettujen opasteiden rinnalle tulisi sijoittaa matalammalle tasolle toinen kyltti. Tutkimusten mukaan paikallaan seisova ihminen havaitsee hyvin 20

21 noin 30 astetta ylöspäin silmän vaakatasosta. (Almgren & Jokitalo 2010, 244.) (Svensson 2003, 72.) Kirjaston sisääntulon välittömässä läheisyydessä tulisi olla tilan hahmottamista ja materiaalin löytämistä helpottava opastetaulu tai kartta rakennuksen pohjapiirroksesta. Opastetaulut usein sisältävät liikaa informaatiota ja ovat siten vaikeaselkoisia. Kartoista kannattaa tehdä selkeitä ja yksinkertaisia sisältäen vain tarvittavan informaation. Symbolien käytöllä voidaan helpottaa opasteen ymmärrettävyyttä. Eri osastot voidaan myös merkitä eri symbolein tai värein, jotka sitten toistuvat muissakin opasteissa. (Svensson 2003, 65.) Halvimmillaan karttana toimii värillinen tuloste, joka on helppo korvata uudella mahdollisten muutosten johdosta (Beneicke [et al.] 2003, [viitattu ]). Yhden tilan kirjastoihin usein mielletään riittävän pelkkä esitemuotoinen opaste, mutta isoimmissa yksiköissä pohjakartan olisi oleellista sijaita päätilassa, mikäli osastot haarautuvat päätilasta käsin. Päätilan tuloaulasta tai eteisestä kartta on helposti ja nopeasti havaittavissa. (Aaltonen, 2011.) Helsingin tilasuunnittelija Hanna Aaltosen mukaan Helsingin kaupunginkirjastoissa on kehitteillä uusi opastustapa, joka perustuu uusiin konsepteihin, joissa aineisto ryhmitellään täysin uudella tavalla. Aineistot kootaan kuuteen keskeiseen ryhmään, ja hyllypaikat sijoitetaan loogisiin kokonaisuuksiin. Hyllypäätyopasteet kehitetään värikkäämmiksi, erottuvimmiksi ja fonttikokoa pyritään suurentamaan. Esteettisistä syistä kontrastierot pyritään kuitenkin pitämään pienenä, sillä visuaalisen hälyn ja informaation raja on häilyvä. (Aaltonen, 2011.) 3.5 Loogisuus aineiston sijoittamisessa Selailu ja samoileminen ovat tärkeitä käyttäjille, ja fyysisellä järjestyksellä vaikutetaan siihen, miten kokoelmaa käytetään (Lancaster 1979, 317). Selkeä, looginen hierarkia ja järjestys kirjastotilassa ja aineistossa auttaa asiakkaita muistamaan aineistojen sijainnit sekä käyttämään ja ymmärtämään kirjastossa käytettävää terminologiaa ja luokitteluja. Kirjaston kaunokirjallisuuskokoelmia hallitaan sisällönkuvailun ja siihen pohjautuvan hyllyryhmittelyn kautta. Suurimmassa osassa Suomen yleisistä kirjastoista hyllyluokituksessa käytetään yleistä kymmenluokitusta ja asiasanoitusta. Kymmenluokitus luokittaa kaunokirjallisuuden muodon ja kielen mukaan. Koska kymmenluokitus ei salli sisäl- 21

22 töjen mukaan luokittamista, kirjoissa hyödynnetään asiasanoitusta yhdessä hyllyryhmittelyn kanssa. Sisällönkuvailu voidaan nähdä edellytyksenä monipuoliselle aineiston löytämiselle, ja kokoelman sisältöjen kattavalla avaamiselle. Opasteissa usein näkeekin kymmenluokituksen ja asiasanojen täydentävän kokonaisuuden. (Hypén 2006, 48, 49.) Luokittelujärjestelmä tulisi olla selitettynä ja näkyvillä jossain muodossa tuloalueen läheisyydessä. (Beneicke [et al.] 2003, [viitattu ]). Hyllyluokitus on helppo tapa parantaa löytyvyyttä (Saarti 1996, 35). Yleisissä kirjastoissa aikuisten kaunokirjallisuus on usein järjestetty aakkosellisesti tekijän nimen mukaan. Tämän järjestely on looginen aineiston löytyvyyden kannalta, mikäli ajatellaan, että asiakas etsii jonkun tietyn kirjailijan teosta. Tekijän nimen mukaan aakkostaminen ei kuitenkaan palvele kaikkia käyttäjiä, eikä edistä asiakkaiden omatoimista ja sattumanvaraista aineiston löytyvyyttä. Esimerkiksi tietty kirjailija on helposti löydettävissä aakkosellisesta kokoelmasta, mutta samantyylisten teosten löytäminen on vaikeaa, ellei lähes mahdotonta ilman asiantuntemusta tai etukäteistietämystä. (Saarinen 2011, [viitattu ].) Tekijän nimen mukaan aakkostamisen lisäksi aineisto voidaan myös jakaa aihealueisiin eli genreihin, jotka koskevat vain viihdekirjallisuutta. Korkeakirjallisuus tunnetaan genrettömänä vakavana kirjallisuudenlajina. Tämä jakaminen on genreryhmittelyn suurin ongelma, sillä ryhmittely ei palvele kuin viihdekirjallisuuden lukijoita, ja niistäkin vain heitä, jotka ovat aiheorientoituneita. Jarmo Saarti (1996) tutki Kajaanin kirjaston luvun alkupuolen hyllyluokituskokeilun vaikutuksia aineiston löydettävyyteen ja asiakkaiden lainaustottumuksiin. Tutkimus koski kahta kajaanilaista lähikirjastoa, ja tutkimusmateriaali kerättiin asiakashaastatteluilla. Tutkimuksen mukaan genreryhmittely helpottaa ja nopeuttaa kirjastossa asiointia, mutta vaikeuttaa tekijän nimen mukaista hakutapaa. Genreryhmittely palvelee Saartin mukaan heitä, jotka suosivat tietyn lajin teoksia. Hyllyryhmittelyn tarkoituksena onkin auttaa asiakkaita hahmottamaan kirjaston kokoelmaa niin, että kiinnostavat kirjat olisi helpompi paikantaa. Genreluokittelun on myös todettu auttavan paremmin kirjojen löytymisessä kuin aakkosellinen järjestyksen. (Saarti 1996, ) (Saarinen 2011, [viitattu ].) On olemassa kirjailijoita, joiden koko tuotanto ei löydy saman tyylilajin alta, mikä saattaa vaikeuttaa kirjailijan koko aineiston löytyvyyttä. Pienillä kirjailijakohtaisilla hyllyopasteilla voidaan ohjata aineiston etsijä kirjailijan tuotannon seuraavan tyylilajin luo. 22

23 Hankalasti luokiteltavista teoksista kannattaa taloustilanteen salliessa ottaa tuplakappale, ja pitää teoksia kahdessa eri luokassa, mikä parantaa teosten monipuolista löydettävyyttä. (Almgren & Jokitalo 2010, 240.) 23

24 4 TILA HOUKUTTELEE LÖYTÄMÄÄN Kirjastojen aikuisten kaunokirjallisuuden kokoelmat koetaan usein laajoiksi, ja asiakkaat kaipaavatkin aineiston esille tuomista erilaisten esillepanojen ja näyttelyjen keinoin. Tässä luvussa esittelen tilaratkaisujen tuomia mahdollisuuksia aineistojen esiintuomiseen. Mallia markkinointiin haetaan muun muassa kaupanalalta. Lopuksi selvitän onnistuneiden esillepanojen merkityksiä sekä keinoja. 4.1 Ensimmäinen askel kokoelmaan Kirjaston kokoelma koetaan usein kirjaston tärkeimmäksi voimavaraksi. Tilojen merkityksellisyyttä ei tule kuitenkaan aliarvioida, sillä jokainen reagoi tilaan tietoisesti tai tiedostamattaan. Onnistunut kirjastotila avaa kokoelmaa ja auttaa kokoelman hahmottamisessa. Tämän vuoksi tilan ja asiakkaan kommunikoinnin tulisi olla selkeää, sujuvaa ja positiivista. (Corneliuson 2003, [viitattu ].) Tilasuunnittelun avulla pyritään luomaan selkeitä tiloja, joissa kalusteet ja avoin tila ovat sopusoinnussa tuoden esille kokoelmaa. Onnistuneiden tilaratkaisujen avulla voidaan vaikuttaa myös asiakaskiertoon eli siihen, miten asiakasta halutaan johdatella tilassa, ja mitä osaa kokoelmasta halutaan nostaa esiin. (Perälä 2011, [viitattu ].) Kirjastojen tilasuunnittelussa ja sisustamisessa kokonaispinta-ala asettaa rajoitteita: Esteellisyyden tuntu voi syntyä jo pelkästä tilan liiallisesta täysinäisyydestä. Usein aikuisten kaunokirjallisuuden osastojen käytävät ovat tukkiutuneet erilaisista kirjakärryistä tai ylimääräisistä tuoleista. Kirjastojen tilasuunnittelussa pyritään saamaan kirjoille yksinkertaista, selkeää tilaa, jossa käyttäjän olisi helppo kulkea ja hahmottaa kulkureittejä ja kokoelmaa. Sali on malliltaan tilallisesti mielekkäin, sillä se jättää tilaa kokoelman lisäksi myös ihmiselle, mikä on salin alkuperäinen tarkoituskin. Nykyajan suuntana on, että keskilattiaa pyritään täyttämään vähemmän, jotta ihmisille jää tilaa. Pääosa kokoelmasta sijoitetaan tilan reunoille. Nykyään tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset sidosryhmät, ja kirjastotilan tuleekin mahdollistaa tilaisuuksien ja lukupiirien pitämiset. Kirjasto ei voi enää olla kirjavarasto. (Aaltonen 2011.) 24

25 Rakentamisesta lähtevät tekijät luovat tilalle edellytykset ja suuntaviivat, mutta tila viestii kokoelmastaan vasta kalustettuna ja järjestettynä. Tilalla voidaan viestiä opasteiden avulla sekä käyttämällä erilaisia välineitä aineiston esille ottamiseen. On tärkeää provosoida myös markkinointimielessä, kuten mainoksilla, sillä selkeässä tilassa mainokset erottuvat hyvin. Esimerkiksi Sampolan kirjastossa aikuisten kaunokirjallisuuden yhdessä erottuvassa esillepanossa houkutellaan ottamaan riski ja tarttumaan klassikkoteokseen. Aineiston esillepanoissa on kuitenkin hyvä muistaa visuaalinen pidättyväisyys niin, että tuodaan asioita esille vain tietoisesti. (Aaltonen, 2011.) Tilasuunnittelussa olisi tärkeää huomioida myös tapahtumallisten elementtien helppo kytkeminen erilaisiin palvelukonsepteihin (Tuulaniemi 2011, 193). 4.2 Reittivalinnat hyötykäyttöön Tilasuunnittelun avulla voidaan kirjastotilaan muodostaa erilaisia käytäviä ja reittejä, jotka houkuttelevat tutkimaan tilaa. Monimuotoiset reitit osastojen välillä mahdollistavat monipuolisen liikkumisen kirjastotilassa ja siten myös mahdollisten löytöjen tekemisen. (Björneborn 2008, [Viitattu ].) Kirjaston tulisi havainnoida näitä kulkuväyliä ymmärtääkseen paremmin asiakkaittensa tarpeet. Opasteiden avulla kirjaston on mahdollista ohjata asiakas todennäköisemmin kiinnostavan aineiston luo. Asiakkaiden reittien luomiseen eri tavoin määriteltyjen kirjojen luokse vaaditaan asiantuntemusta ja uusia välineitä. Reittien varrelle on hyvä sijoittaa erilaisia vihjeitä ja vinkkejä mahdollisista hyvistä kirjoista. (Saarinen 2011, [viitattu ]. Kirjastojen kannattaa myös havainnoida asiakkaiden suosimia reittivalintoja, jotta saataisiin selville, mitkä ovat kirjaston suosituimmat kulkuväylät. Näille reiteille kannattaa sijoittaa ajankohtaisimmat ja suosituimmat aineistoesittelyt. Reittivalinnoiden havainnoimisesta on myös hyötyä siinä, että henkilökunta havaitsee, mitä kokoelman osia asiakkaat eivät käytä. (Almgren & Jokitalo 2010, 240.) 4.3 Kaupanalalta mallia markkinointiin Kaupanalalla tilan asiakaslähtöinen tilasuunnittelu ei ole uutta. Tiloja kehitetään kasvattamaan kulutusta ja houkuttelemaan lisää asiakkaita. Kirjastotkin voisivat hyötyä kau- 25

26 panalan tutkimuksista ja toteutuksista. Asiakastutkimuksien mukaan kauppaan tulevat ihmiset lähtevät liikkumaan oikealle, jolloin paras markkinointipaikka sijaitsee 5 20 metriä myymälöiden sisäänkäynnistä. Markkinointipaikasta eteenpäin asiakkaiden oletetaan kulkevan vastapäivään liikkeen läpi kohti vasemmalle sijoitettuja kassoja. On siis tärkeää miettiä, miten ja mihin kirjastojen aineisto sijoitetaan. Fyysisen saatavuuden takaamiseksi on tärkeää järjestää kokoelma niin, että ne aineistot, joilla on suurin kysyntä, ovat helpoiten saavutettavissa. Mitä paremmin kirjaston tarjoama materiaali on saavutettavissa, sitä paremmin sitä käytetään. (Lancaster 1979, 316, 317.) Useimmiten kirjastoon tuleva asiakas näkee saapuessaan ensimmäisenä palvelutiskin tai tyhjää tilaa. Helsingin kaupunginkirjaston tilasuunnittelija Hanna Aaltosen mukaan ensimmäiset havainnointipisteet, jotka auttavat kokoelman hahmottamisessa, tulisivat olla palvelupaikka sekä luettelopaikka (Aaltonen, 2011). Palvelutiskin sijaitessa oikealla, palautukset hoituvat sujuvasti. Tähän yhteyteen voidaan sijoittaa jo ensimmäinen uutuuksia esittelevä hyllykkö aivan kuten kirjakaupoissakin kassojen vieressä sijaitsevat nopeasti vaihtuvat heräteostoon houkuttelevat tuotteet. Muita leveämpien pääkäytävien tarkoitus on johdatella käyttäjät kulkemaan liikkeen eri osastoihin. Näiden käytävien varrelle sijoitetaan kaupanalallakin suurimmat tuote-esittelyt. (Almgren & Jokitalo 2010, 238, 239, 242.) Usein kirjastojen virheeksi muodostuu se, että tila täytetään liikaa kalusteilla ja samalla sekoitetaan kirjaston arkkitehdin jäljiltä saatu selkeä kalustesuunnitelma. Esillepanot huomioidaan kirjastotiloja suunniteltaessa, mutta silti useissa kirjastoissa tilan puutteessa kulkukäytävät täytetään ylimääräisillä pöydillä, penkeillä ja esillepanotelineillä. Tilan kannalta iso laiminlyönti on se, ettei poistoja tehdä tarpeeksi. Luettelointitiedon ja hyllypaikan tulisi vastata toisiaan, joten esillepanoissakin tulisi miettiä, kuinka kauas esillepano voidaan sijoittaa alkuperäisestä paikasta. Esimerkiksi aikuisten kaunokirjallisuuden osastoilla toimivat esillepanot ovat kirjahyllyissä olevat esillepanohyllyt, jotka takaavat esillä olevan aineiston löytymisen luettelointitietojen läheisyydestä. (Aaltonen, 2011.) 26

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa JUHA KRONQVIST Restoratiiviset ympäristöt -seminaari 1.4.2014 1 Sisältö 1) Mitä on palvelumuotoilu? 2) Terveydenhuollon palveluympäristöjen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

pysähdy - Lainaa yksi lisätunti päivääsi kampuskirjasto

pysähdy - Lainaa yksi lisätunti päivääsi kampuskirjasto pysähdy - Lainaa yksi lisätunti päivääsi kampuskirjasto Kartta ja KAAVIoKUVA 3. krs 2. krs 1. krs Kaaviokuva (ei mittakaavassa) Leikkaus A1 - A1 (ei mittakaavassa) Kirjaston tilat jakautuvat viiteen vyöhykkeeseen:

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA

VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA VÄHITTÄISKAUPPOJEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT MAAILMALTA Teksti Annika Hirvi Kuvat: GIA-kilpailu 2007 Julkisivu Riviera Maisonin myymälän ilme ulkoapäin on mahtava: talo talon sisällä, erittäin erikoinen ratkaisu.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO

Designerin rooli tuotteistamisessa. Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Designerin rooli tuotteistamisessa Kaarle Holmberg, Sisustusarkkitehti SIO Muotoilutyön taustaa Muotoilun laatu on kilpailukyvyn avain Se joka osaa parhaiten muotoilun, hallitsee koko tuotantoketjua. Siksi

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Toimivat esteettömät työtilat: case THL

Toimivat esteettömät työtilat: case THL Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

KIRJASTON VIIHTYVYYS. Tuunataan kirjasto! 18.11.2010. Vapaudenkatu 8 B 3, 40100 Jyväskylä, 0500 898 980, marika@marikakurki.fi, www.marikakurki.

KIRJASTON VIIHTYVYYS. Tuunataan kirjasto! 18.11.2010. Vapaudenkatu 8 B 3, 40100 Jyväskylä, 0500 898 980, marika@marikakurki.fi, www.marikakurki. KIRJASTON VIIHTYVYYS Tuunataan kirjasto! 18.11.2010 Vapaudenkatu 8 B 3, 40100 Jyväskylä, 0500 898 980, marika@marikakurki.fi, www.marikakurki.fi Mitkä seikat vaikuttavat kirjaston viihtyvyyteen ja miten

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä

Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Esteettömyys yrityksen laatutekijänä Satakunnan matkailuyrittäjien laatukoulutus 28.1, 29.1.2014 Kati Karinharju, Satakunnan ammattikorkeakoulu Riikka Tupala, Satakunnan ammattikorkeakoulu Esteettömyys

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Kia Koponen. Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK. Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014

Kia Koponen. Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK. Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014 Kia Koponen Muotoilun ko / Sisustusarkkitehtuuri KQ12S1SA Metropolia AMK Malmin pyöräkeskus Projekti 1: Kiintokaluste VIISTE 22/05/2014 Malmin monet kasvot Malmi ennen 1950 Malmi 1980-89 Uusi ja tuleva

Lisätiedot

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Yleisten kirjastojen neuvosto Inkeri Näätsaari 8.10.2012 Palaute, asiakaskyselyt, käyttäjätutkimukset Asiakaspalveluhenkilökunnan kokemukset

Lisätiedot

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Matti Raatikainen Aalto-yliopiston kirjasto Tuuletetaan palveluajattelua! seminaari 24.10.2014 Sisältö 1. Kirjastosta Oppimiskeskukseksi 2. Palvelumuotoiluhanke

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

EUROCUCINA 2014, Milano

EUROCUCINA 2014, Milano Milanon Eurocucinakeittiömessut ovat Euroopan suurin keittiömessutapahtuma. Messut ovat tärkeä foorumi uusien keittiötrendien esille tuojana. EUROCUCINA 2014, Milano Vuoden 2014 messuilla näytteilleasettajia

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa AIKUISEN OPPIJAN MUOTOKUVA YLEISEN KIRJASTON TIETOPUOLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ: Syventävä tutkimus teemahaastattelumenetelmällä Teemahaastattelurunko 4.8.2000 I Haastateltavan taustatiedot 1 Syntymävuosi

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot