Ylioppilastutkinto-ohjeet

Transkriptio

1 Ylioppilastutkinto-ohjeet

2 Erkko-lukion ylioppilastutkinto-ohjeet Ylioppilastutkinto Yleistä Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta huolehtii ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Tutkinnon kokeiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen toiminnasta vastaava rehtori. Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Koko tutkinto suoritetaan samalla kielellä. Ylioppilastutkinto koostuu neljästä pakollisesta kokeesta. Kokelas voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Kokelas aloittaa tutkinnon suorittamisen, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilastutkintotodistuksen saa vain, jos opiskelija on saanut lukion päättötodistuksen tai ammatillisen tutkintotodistuksen. Tutkintoa voi täydentää myöhemmin ylimääräisillä kokeilla. Pakolliset kokeet Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto, jonka hyväksyttävä suorittaminen edellyttää neljän pakollisen kokeen suorittamista, joista ainoastaan äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Muut pakolliset kokeet kokelas valitsee seuraavien neljän kokeen joukosta: toinen kotimainen kieli, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe, ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelaan on suoritettava pitkän oppimäärän mukainen koe yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Ylimääräisten kokeiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokeiden suoritus Kokelaan on suoritettava ylioppilastutkinto enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kokelas aloittaa tutkinnon suorittamisen, kun hän ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Kokelaan ilmoittautuminen on sitova ja hän ei voi muuttaa yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tutkinnon kuluessa. Kokelas voi valita suorittamansa kokeen matematiikassa A- (pitkä) tai B-tason (lyhyt) mukaan, toisessa kotimaisessa kielessä A- (pitkä) tai B-tason (keskipitkä) mukaan ja vieraassa kielessä A- (pitkä) tai C-tason (lyhyt) mukaan riippumatta siitä minkä laajuiset lukio-opinnot hän on suorittanut ko. aineessa. Kokelas voi osallistua yhdellä tutkintokerralla vain yhteen pitkän oppimäärän vieraan kielen kokeeseen. Jollei kokelas suorita tutkintoa säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava. Hylättyä pakollista koetta saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi vaativamman tason kokeen tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. (A 915/ ) Kokelaalla pitää kuitenkin olla tutkinnossaan vähintään yksi A-tason koe pakollisena. Jos kokelas ei suorita määräaikaan mennessä hylättyä pakollista koetta, on koko tutkinto suoritettava uudestaan. Hylättyä ylimääräistä koetta voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. 2

3 Ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Hyväksyttyä koetta opiskelija voi korottaa yhden kerran ilman aikarajaa. Koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi, jos kokelas ei saavu koetilaisuuteen tai ei jätä koesuoritusta arvioitavaksi. Keskeytettyä koetta ei kompensoida ja se lasketaan kokelaalle kokeen suorituskerraksi. Jos kokelas ei saavu äidinkielen tekstitaidon tai esseekokeeseen tai ei jätä kummassakin kokeessa suoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi. Jos kielikokeeseen ilmoittautunut kokelas ei osallistu joko kuullunymmärtämiskokeeseen tai kirjalliseen kokeeseen tai ei jätä kummassakin kokeessa suoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi. Tutkinnon hajautus ja osallistumisoikeus Opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Opiskelija saa oikeuden osallistua tutkintoon, kun opiskelija on opiskellut ennen kirjallisia kokeita vähintään pakolliset kurssit kirjoitettavasta aineesta. Vieraan kielen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, voi osallistua kun on opiskellut kolme kurssia kyseistä ainetta. Rehtorin päätöksellä opiskelija voi suorittaa sellaisessa tutkintoaineessa ylioppilaskokeen, jota hän ei ole opiskellut omassa koulussaan vaan hän on hankkinut riittävät tiedot ja taidot muulla tavalla esimerkiksi ulkomailla opiskelemalla. Kokelaan pitää miettiä tarkkaan hajautuksen aloittamista. Hajautus kannattaa aloittaa vasta, kun on varmaa, että kokelas ehtii opiskella riittävän määrän kirjoitettavien aineiden kursseja ja toisaalta, että hän ehtii suorittaa kaikki kirjoitusaineidensa kurssit kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Ylioppilaskirjoituksia ei kannata aloittaa vaikka opiskelijalla olisi oikeus ilmoittautua kokeisiin, jos häneltä puuttuu 20 kurssia tai enemmän lukion oppimäärästä. Hyvään ylioppilaskirjoitustulokseen ei riitä ainoastaan pakollisten kurssien opiskelu. Kussakin tutkintoaineessa kokeet laaditaan lukion tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärän perusteella. Katso Erkko-lukion kalenterista vaadittavat kurssit kohdasta tuntijako. Kurssien sisällöt löydät kurssiselostevihkosesta. Tutkintoon valittavat aineet tulee harkita tarkoin. Opiskelijan on järkevää huomioida tutkintoaineiden valinnassa koulumenestys ja jatko-opintosuunnitelmat. Opiskelija tekee hajautuksesta aina itselleen ja koululle kirjallisen tutkinnon suoritusaikataulun, josta yksi kappale on ryhmänohjaajan hallussa. Opiskelijan tulee neuvotella hajautuksesta tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa, jotta hän ei tutkintoaineiden valinnoillaan ja kirjoitusaikataululla tarpeettomasti kavenna jatko-opintomahdollisuuksiaan. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aiemmin ilmoittautunut. Tutkintoa voi täydentää myös saman oppiaineen eritasoisilla kokeilla. HUOM! Tutkintoa voi täydentää vasta, kun se on suoritettu hyväksytysti. Kokelas ei voi täydentää tutkintoa ylimääräisillä kokeilla, jos hän on tullut hylätyksi pakollisessa kokeessa. Maksut ja ilmoittautuminen Ylioppilastutkinnosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Lautakunta perii tutkintoon osallistuvalta opiskelijalta perusmaksun ja koekohtaisia maksuja. Kokelaalle lähetetään lasku kotiin tutkintomaksuista. Kokelaan tulee huolehtia kaikista ylioppilastutkintoon liittyvistä maksuista. Kokelas saa tutkintotodistuksen vasta sen jälkeen, kun kaikki maksut on maksettu. Maksuista tiedotetaan erikseen ilmoitustaululla! 3

4 Kokelaan ilmoittautuessa ensimmäistä kertaa tutkintoon, hän ilmoittautuu suorittamaan koko tutkintoa riippumatta siitä osallistuuko hän ilmoittautumista seuraavana tutkintokertana kaikkiin pakollisiin kokeisiin tai yksittäisiin kokeisiin. Kevään tutkintoon ilmoittaudutaan viimeistään edellisen vuoden marraskuun 23. päivänä. Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään kesäkuun 5. päivänä. Jos ilmoittautumispäivä sattuu viikonlopulle, kokelas voi jättää ilmoittautumisen seuraavana maanantaina. Kokelaan ilmoittautuminen tutkintoon ja kokeisiin on aina sitova. Ilmoittautumisen jälkeen kokelas ei voi enää muuttaa valintojaan yksittäisen kokeen ylimääräisyydestä tai pakollisuudesta. Koemaksuja ei palauteta kokelaalle, jos hän ei osallistu yksittäiseen kokeeseen. Yksittäisten kokeiden koemaksut palautetaan, jos rehtori on evännyt kokelaalta oikeuden osallistua johonkin yksittäiseen kokeeseen. Perusmaksua ei palauteta missään tapauksessa. Kokelas ilmoittautuu suorittamaan tutkintoa, erillisiä kokeita, uusimaan hylättyä koetta tai hyväksyttyä koetta tai täydentämään tutkintoaan. Ilmoittauduttaessa kokelaan pitää selvästi ilmaista, mikä hänen osaltaan edellä mainituista vaihtoehdoista on oikea. Samalla kokelaan tulee ilmoittaa kokeita koskevat tiedot (onko yksittäisen aineen koe pakollinen vai ylimääräinen, minkä tasoisesta kokeesta on kysymys ja minkä katsomusaineen hän valitsee reaaliaineen kokeessa). Kokelaan ilmoittautuminen voidaan mitätöidä kokelaan hakemuksen perusteella vain erityisen painavasta syystä. Kokelas osoittaa tällaisen hakemuksen ylioppilastutkintolautakunnalle. Koulu antaa tarkempia ohjeita hakemuksen tekemiseen. Lukion rehtori voi evätä osallistumisen ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, jos kokelas ei täytä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 4 :ssä osallistumiselle säädettyjä edellytyksiä. Rehtori antaa osallistumisoikeuden epäämisestä kirjallisen päätöksen. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. (Esimerkiksi pakollisia kursseja suorittamatta kirjoitusaineesta.) Hylkäämisen perusteena voi olla myös se, että lukio ei voi tilojen tai valvojien riittämättömyyden takia ottaa vastaan kaikkia erillisen kokeen suorittajia, kokeiden uusijoita tai tutkinnon täydentäjiä. (YTL, yleiset määräykset ja ohjeet ) Katso myös kohtaa muutoksenhaku! Ylioppilaskokeiden erityisjärjestelyt Vammaisten ja lukihäiriöisten kokelaiden erityisjärjestelyt Vammaista, luku- ja kirjoitushäiriöistä kokelasta pyritään auttamaan ylioppilaskokeissa erityisjärjestelyillä. Vammaisella kokelaalla erityisjärjestelyt voivat olla esim. vapauttaminen kuullunymmärtämiskokeesta, erityisjärjestelyjä kuullunymmärtämiskokeessa, avustajan käytön salliminen koetilanteessa ja teknisten apuvälineiden käyttäminen kokeissa. Luku- ja kirjoitushäiriöinen kokelas voi anoa esim. pidennystä koeaikaan. Jos kokelaalle ei myönnetä pidennystä koeaikaan lukihäiriön perusteella, hänen lukihäiriöstään menneen lausunnon tarkistaa ylioppilastutkintolautakunnan lukivaliokunta. Lukivaliokunta voi esittää kokelaalle arvosanamuutosta yhdessä kokeessa, jos kokeen pistemäärä sijoittuu lähelle ylempää arvosanaa. Kokelaan tai poikkeuksellisesti hänen huoltajansa on syytä anoa lautakunnalta erityisjärjestelyjä jo heti lukio-opintojen alkuvaiheessa. Viimeistään anomukset tulee tehdä tutkintoon ensimmäistä kertaa ilmoittauduttaessa. Kokelaan tai huoltajien on itse huolehdittava lausuntojen hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Koulu antaa tarkemmat ohjeet hakemusten tekemisestä ja vaadittavista lausunnoista. Ennen erityisjärjestelyjen hakemista ja lääkärinlausunnon hankkimista kokelaan on neuvoteltava tarvittavista erityisjärjestelyistä lukion rehtorin kanssa. Hakemus jätetään koululle ja koulu toimittaa sen ylioppilastutkintolautakunnalle. 4

5 Kuulovammaiset kokelaat Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon (L 672/2005, 8 ). Jos kokelaalla on vamma, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella (L 915/2005, 6 ). Jos ylioppilaskokelaalla on kuulovamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta kuulovammaa koskeva selvitys Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee kuulovamman vaikeusasteen seuraavalla asteikolla: lievä, keskivaikea, vaikea, kuuro ja syntymäkuuro. Lautakunta voi hakemuksesta myöntää kuulovammaisen kokelaan kielten kuullunymmärtämiskokeet pantavaksi toimeen erityisjärjestelyin tai vapauttaa kokelaan tästä kokeen osasta kokonaan. Kuulovamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Jos kuulovamma on keskivaikea tai vaikea, kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Jos kuulovammainen kokelas ei pysty selviytymään kuullunymmärtämiskokeesta erityisjärjestelyin, hän voi hakea vapautusta kuullunymmärtämiskokeista. Erityisjärjestelyjä kuullunymmärtämiskokeisiin haetaan viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Vapautusta kuullunymmärtämiskokeista haetaan jo lukio-opintojen alkupuolella. Kokelaan tutkintotodistukseen ei tule merkintää tämän määräyksen mukaisista erityisjärjestelyistä, mutta jos kokelas tämän määräyksen mukaisesti vapautetaan kuullunymmärtämiskokeesta, tutkintotodistukseen tulee merkintä: vapautettu kuullunymmärtämiskokeesta. Syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas, jonka äidinkieli on viittomakieli, voidaan katsoa vieraskieliseksi. Lautakunta voi ottaa vieraskielisyyden huomioon arvostelussa (ks. ylioppilastutkintolautakunnan erillinen vieraskielisiä kokelaita koskeva määräys). Syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella. (YTL, Kuulovammaiset kokelaat ) Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon tai erillisen kokeen, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen, taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. (L 672/2005, 8 ) Jokin muu erityisen painava peruste on esimerkiksi se, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. Vieraskieliseksi voidaan katsoa myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas. Jos kokelas on vieraskielinen ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, lukion tulee toimittaa lautakuntaan selvitys vieraskielisyydestä. Selvitys tulee kirjoittaa lautakunnan laatimaan lomakkeeseen. Selvityksen lähettämiseen tulee olla kokelaan tai hänen huoltajansa suostumus. Selvitys toimii puoltolauseena, mutta haluttaessa siihen voi liittää lisäselvityksiä vieraskielisyyden asteesta tai vieraskielisyyden vaikutuksesta kokelaan koulumenestykseen. Lautakunnan vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta, jonka jäseninä on eri aineiden asiantuntijoita, tutkii vieraskielisyydestä lähetetyt selvitykset ja tarkistaa tulosten valmistuttua vieraskielisten kokelaiden saamat arvosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan arvioitu vieraskielisyyden aste sekä kokelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen vain yhdessä kokeessa ja ainoastaan silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Opiskelija voi 5

6 halutessaan esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen. (YTL, Vieraskieliset kokelaat ) Syksyn 2014 tutkinto Kuullunymmärtämiskokeet ma 8.9. englanti A klo 8.30 saksa A klo ranska A klo venäjä/espanja A klo ti 9.9. ruotsi, A ja B klo 8.30 ke saksa C klo 8.30 ranska C klo espanja C klo englanti C klo venäjä/italia C klo Kirjalliset kokeet pe äidinkieli, tekstitaito klo 9.00 ma uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto klo 9.00 ke vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 9.00 pe ruotsi, keskipitkä ja pitkä oppimäärä klo 9.00 ma äidinkieli, essee ja suomi toisena kielenä -koe klo 9.00 ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä klo 9.00 pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia klo 9.00 ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo

7 Kevään 2015 tutkinto Kirjallinen koe to 5.2. äidinkieli, tekstitaito klo 9.00 Kuullunymmärtämiskokeet ma 9.2. ruotsi, A ja B klo 8.30 ti englanti A klo 8.30 saksa A klo ranska A klo venäjä/espanja A klo ke saksa C klo 8.30 ranska C klo espanja klo englanti klo venäjä/italia klo Kirjalliset kokeet ma 9.3. ke äidinkieli, essee ja suomi toisena kielenä -koe klo 9.00 psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia klo 9.00 pe vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 9.00 ma ruotsi, keskipitkä ja pitkä oppimäärä klo 9.00 ke matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä klo 9.00 pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto klo 9.00 ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo

8 Ohjeita koetilanteeseen Yleistä Kokeet alkavat koulun ilmoittamana aikana. Kokelaan tulee olla riittävän ajoissa paikalla, jotta hän pystyy osallistumaan kokeeseen. Saavu koeaamuina paikalle viimeistään puoli tuntia ennen koetta, jolloin ehdit rauhallisesti valmistautua kokeeseen. Rehtori alkaa huutaa kokelaita koetilaan 20 minuuttia ennen kokeen alkua. Varaa mukaasi kokeessa tarvittavat välineet: kynät, kumit, viivaimet ja harpit. Koevälineet tuodaan erillisinä eikä koetilanteessa sallita penaalin tai vastaavien käyttöä. Reaaliaineen ja matematiikan kokeessa käytettävät taulukkokirjat ja laskimet tulee jättää tarkastettavaksi viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 10 mennessä opettajainhuoneessa olevaan koriin. Reaaliaineiden kokeissa taulukkokirjojen ja laskinten käyttö on sallittu ainoastaan fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa. Taulukkokirjaan ja laskimeen (kanteen) pitää selvästi merkitä oma nimi. Äidinkielen tekstitaidon kokeen, matematiikan kokeen, reaaliaineen kokeen, toisen kotimaisen kielen kokeen, vieraan kielen kokeen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen koesuoritukset kokelas saa jättää arvosteltavaksi lyijy-, muste- tai kuulakynällä kirjoitettuina. Optiset lomakkeet saa täyttää vain sopivan pehmeällä lyijykynällä (HB tai nro 2). Kokelaan tulee kirjoittaa koesuoritukset selvästi ja siististi. Lyijykynän jälki ei saa olla liian himmeä; sopiva lyijykynä on HB tai nro 2. Samoin kuulakynän jäljen on oltava yhtenäinen ja tahraamaton. Käsialan on oltava luettavaa. Koesuoritusta ei kuitenkaan hylätä pelkästään huonon käsialan vuoksi. Jos vastaus on niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että siitä ei ilmene, mitä kokelas on tarkoittanut, se tulkitaan vähiten pisteitä tuottavan vaihtoehdon mukaan. Tämä koskee esimerkiksi kielikokeissa oikeinkirjoitusta ja taivutuspäätteitä. Jos kokelas huomaa puhtaaksi kirjoittaessaan tehneensä virheen, hän korjaa virheen siististi ja yksiselitteisesti. Jos suoritus on kirjoitettu lyijykynällä, virheen voi korjata pyyhkimällä kohdan kumilla ja kirjoittamalla sen uudelleen. Pitkiä jaksoja korjattaessa on kuitenkin suositeltavampaa viivata poistettavat rivit yli ja kirjoittaa kohta kokonaan uudelleen. Mikäli kokelas ei halua, että hänen koesuorituksensa arvostellaan, hänen on selkeästi yliviivattava suoritus koetilaisuudessa. Koetilaisuuden jälkeen suoritusta ei voi mitätöidä, vaan se lähetetään ylioppilastutkintolautakuntaan arvosteltavaksi. (YTL, yleiset määräykset ja ohjeet ) Kokelaan tulee kirjoittaa jokaiseen paperiin (optiset lomakkeet, kielikokeen vastauslomake, konseptipaperit eli luonnospaperit) oma nimikirjoitus, nimen selvennys ja kokelasnumero. Luonnospaperit yliviivataan ja niihin kirjoitetaan konsepti. Kaikki paperit ja tehtävävihkot jätetään päävalvojalle. Kokelas ei saa viedä mitään koemateriaalia pois salista. Kokeisiin voi tuoda omia eväitä. Kokelaan tulee huolehtia, että hänen juomansa ja syömisensä on pakattu niin, että ne ovat helposti avattavissa eikä ruoan ja juoman nauttiminen aiheuta häiriötä koetilanteessa. Kokelas ei saa tuoda koetilaan mitään sellaisia pulloja, suklaapatukoita, käärepapereita, paketteja tms., joissa on kirjoitusta, numeroita tai muuta tekstiä. (Sama määräys koskee kokelaan vaatetusta!) Koulun puolesta on tarjolla eväspaketti. Jos kokelas tarvitsee omia lääkkeitä kokeen aikana, hän varustaa ne omalla nimellään ja jättää ne päävalvojan pöydälle ennen kokeen alkua. Koulun puolelta varataan yleisimmin käytettyjä kipuja pahoinvointilääkkeitä koetilaan. WC-tiloissa on koepäivinä terveyssiteitä. Matkapuhelimet ja muu arvoesineistö on syytä jättää kotiin koepäivinä, koska koulu ei pysty järjestämään vartioitua säilytystä. Lompakot kokelaat voivat jättää erikseen ilmoitettuun paikkaan. 8

9 Koetilaan ei saa tuoda mitään muita välineitä tai tavaroita kuin edellä mainitut apuvälineet ja eväät. Matkapuhelimen tuominen koetilaan on ehdottomasti kielletty ja sen hallussapito kokeessa katsotaan vilpin yritykseksi. Kokelas saa poistua koesalista WC:hen opettajan saattamana. Halutessaan WC:hen kokelas nousee seisomaan ja odottaa opettajan lupaa lähteä. Opettaja ohjaa kokelaan WC:hen. Kokelas ei saa keskustella koetilanteessa toisten opiskelijoiden kanssa. Halutessaan lisää papereita, kyniä, muita välineitä tai esim. lääkkeitä kokelas viittaa näkyvästi. Valvoja tulee kokelaan luokse ja kokelas voi pyytää haluamansa tarvikkeet valvojalta, joka noutaa ne kokelaalle. Jos kokelas pudottaa työskentelyvälineitä kokeen aikana, hän pyytää näkyvästi viittaamalla valvojaa antamaan välineen takaisin. Kokelaalla ei saa olla mukanaan kokeessa mitään tutkintoaineeseen liittyvää materiaalia. Jos sellaista havaitaan, tulkitaan se vilpin yritykseksi. Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai muuten rikkoo tutkintojärjestystä vastaan, hänen kaikki kyseisen tutkintokerran aineet hylätään. Myös vilpin yrityksessä auttavaa kohtaa sama rangaistus. Kokeesta poistuminen ennen sallittua aikaa tulkitaan vilpin yritykseksi. Jos kokelas sairastuu kesken kokeen äkillisesti, kokelas viittaamalla pyytää valvojan luokseen. Päävalvoja ilmoittaa sairastumisesta rehtorille, joka järjestää kokelaan kokeen jatkumisen. Mikäli kokelas sairastuu välittömästi ennen koetilaisuuden alkua vakavasti niin, että lääkäri suosittaa hänelle kirjoittamista muualla kuin koulussa, on kokelaan oltava heti yhteydessä rehtoriin. Ainoastaan rehtori (tai hänen sijaisensa) voi tehdä päätöksen poikkeuksellisista kirjoitusjärjestelyistä. Tällaisessa tapauksessa kokelaan on toimitettava välittömästi lääkärintodistus koululle. Kirjoitustilaisuus pyritään tällöin järjestämään esim. koulun terveydenhoitotiloissa, kotona tai sairaalassa. Lääkärintodistuksesta tulee selkeästi käydä ilmi sairaus, sen vaikeusaste ja ajankohta. Tavanomaisissa sairaustapauksissa kokelas kirjoittaa normaalisti muiden mukana koetilaisuudessa. 9

10 Koekohtaisia ohjeita Äidinkieli Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Tekstit kirjoitetaan helposti luettavalla käsialalla niin, että isot ja pienet alkukirjaimet erottuvat toisistaan, yhdyssanojen osat on kirjoitettu selvästi yhteen ja kappalejako on osoitettu selvästi. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilaisuudessa ne tekstit, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Jos kokelas ei jätä koetilaisuudessa mitään suoritusta arvosteltavaksi, katsotaan koko äidinkielen koe keskeytyneeksi. Tekstitaidon koe Tekstitaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Tekstitaidolla tarkoitetaan kokelaan taitoa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään kahdeksansivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä esimerkiksi artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia ja kaunokirjallisia tekstejä sekä kuvamateriaalia. Aineisto voi koostua myös pelkästään asiatekstimateriaalista tai pelkästään kaunokirjallisesta materiaalista. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisi, ja kokelas saa tehdä niistä enintään kolme. Tehtävät liittyvät pohjatekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi myös olla tietyn tekstilajin tuottaminen. Kokelas voidaan ohjata esimerkiksi referoimaan, muuntamaan tai kommentoimaan pohjatekstiä. Kunkin vastauksen sopiva pituus on noin kaksi sivua. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus on aloitettava aina uudelta sivulta. Kokelaan on annettava kullekin vastaustekstille tarkoituksenmukainen otsikko ja merkittävä sen eteen tehtävän numero. Aineistoon viitataan, mutta sitä ei tarvitse esitellä erikseen. Esseekoe Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan A4-kokoinen, enintään 16-sivuinen vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineistot. Aineistona on asiatekstejä, 10

11 kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta materiaalia, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia. Tehtävänantona voi olla pelkkä otsikko tai sitä laajempi tehtävän kuvaus. Näkökulma voidaan antaa tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa. Tehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin kokelaan yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksessa on oltava otsikko, ja sen eteen kokelaan tulee kirjoittaa tehtävän numero. Sopiva pituus on tehtävänannon ja käsialan mukaan 4 5 sivua; tämä sivumäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. (YTL. Äidinkielen kokeen määräykset ) Suomi toisena kielenä -koe Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. (L 672/2005, 2, 6 ) Näin myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä - kokeella. Osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista lautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Mikäli väestörekisterissä ilmoitetaan äidinkieleksi suomi mutta todellinen äidinkieli on jokin muu, kokelas, hänen huoltajansa tai lukion rehtori voi lähettää lautakunnalle tarkentavan selvityksen tai hakemuksen asian huomioon ottamisesta. Suomi toisena kielenä -koe suoritetaan äidinkielen esseekokeen koepäivänä. Kokeessa ei ole kuullunymmärtämisosaa (vrt. toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeet). Jos kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on osallistunut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeeseen mutta tullut siinä hylätyksi, hän saa halutessaan uusia hylätyn pakollisen kokeen osallistumalla suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen. (A 915/2005, 4 ) Suomi toisena kielenä -koe muodostuu neljästä osasta, joista ensimmäisessä mitataan ensisijaisesti luetun ymmärtämisen taitoa, toisessa luetun ymmärtämistä ja vuorovaikutuksellista tuottamista, kolmannessa sanaston ja rakenteiden hallintaa ja neljännessä kirjallisen tuottamisen taitoa. Suomi toisena kielenä -kokeessa kokelaille jaetaan optinen lomake ja konseptipapereita (A3 taitettuna) tai niiden puolikkaita. Kielikokeen vastauslomaketta ei käytetä suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeessa. Koesuoritukset on kirjoitettava selvästi, siististi ja yksiselitteisesti lyijykynällä. Kynän jälki ei saa olla liian himmeä; sopiva lyijykynä on HB tai 2. Samoin kuulakynän jäljen on oltava yhtenäinen ja tahraamaton. Huonon käsialan perusteella ei koesuorituksia hylätä, mutta epäselvä kirjoitus tulkitaan huonoimman vaihtoehdon mukaan (esim. alkukirjaimissa ja taivutuspäätteissä). Pelkkiä isoja kirjaimia ("tikkukirjaimia") ei näin ollen pidä käyttää. (YTL. Suomi toisena kielenä -kokeen määräykset ja ohjeet ) 11

12 Vieraat kielet Kielten kuullunymmärtämiskokeet Kuullunymmärtämiskokeessa kokelas vastaa tehtävävihkossa annettuihin tehtäviin äänitteen perusteella. Vastausohjeita annetaan sekä äänitteessä että tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esimerkiksi vastauskielen osalta. Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä, myös oikein/väärin-väittämät avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä täydentämistehtävä kuullun selostaminen tiivistäen. Avointen kysymysten vastausten tulee olla luontevia, pituudeltaan yksittäisistä sanoista pariin virkkeeseen. Niiden tulee mahtua kielikokeen vastauslomakkeessa kullekin vastaukselle varatuille riveille. Optisen vastauslomakkeen kokelasta ja koetta koskevat tunnistetiedot on syytä täyttää yhtä aikaa ennen äänitteen kuuntelua. Myös kielikokeen vastauslomakkeen tunnistetiedot on syytä täyttää ennen varsinaisen kokeen alkua. Kokeen taso (pitkä, keskipitkä tai lyhyt) on ilmoitettu tehtävävihkon kannessa, ja vastaava merkintä mustataan optiseen vastauslomakkeeseen. Rehtorin avattua tehtäväkuoren vihkot jaetaan kokelaille, mutta niitä ei saa vielä selailla. Kun kuuluttaja ilmoittaa kokeen alkavan, on kokelailla lupa avata tehtävävihkot. Äänitteen kuuntelun päätyttyä kokelaalla on 8 minuuttia aikaa optisen vastauslomakkeen soikioiden mustaamista ja produktiivisten vastausten tarkistamista varten. Koko tämän ajan kokelas saa pitää tehtävävihkon esillä. Kokelaalla on myös oikeus tehdä merkintöjä tehtävävihkoonsa. Kaikki kokelaat poistuvat koetilaisuudesta vasta koko koeajan päätyttyä. Jos kokeen aikana sattuu jotakin yllättävää, mikä häiritsee kuuntelua, on nauhuri tai soitin pysäytettävä häiriön ajaksi. Kokelaat eivät saa keskustella katkon aikana. Äänitteen saa siirtää taaksepäin katkoa edeltäneen jakson alkuun. Mikäli häiriö sattuu vastaustauon aikana, äänitettä ei siirretä. Kokeen keskeyttämisen voi aiheuttaa esim. kokelaan tai valvovan opettajan saama sairauskohtaus tai koulun ohi ajavan hälytysajoneuvon sireenin ulvonta. (YTL. Kielikokeen määräykset ja ohjeet ) Huom! Optisen vastauslomakkeen mustatut soikiot tulkitaan vastauksiksi. Jos kokelas on jättänyt soikioita mustaamatta, katsotaan mustaamattomat soikiot vääriksi vastauksiksi ja niistä saa 0 pistettä. Kielten kirjalliset kokeet Kirjallinen osa muodostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä mitataan luetun ymmärtämisen taitoa, toisessa sanaston ja rakenteiden hallintaa ja kolmannessa osassa kirjallisen tuottamisen taitoa. Tarpeelliset ohjeet kokeen suorittamiseksi ovat tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esimerkiksi vastauskielen osalta. Luetun ymmärtämisen taitoja voidaan mitata seuraavilla tehtävätyypeillä: monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä, myös oikein/väärin -väittämät avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä tiivistelmä tai ohjattu tiivistelmä käännös tai selittäminen 12

13 Avointen kysymysten vastausten on oltava luontevia vastauksia esitettyyn kysymykseen ja enintään parin virkkeen pituisia. Niiden tulee mahtua kielikokeen vastauslomakkeessa kullekin vastaukselle varatuille riveille. Vastausta ei siis saa jatkaa lomakkeen kääntöpuolelle. Kirjallista osaa varten kokelaille jaetaan kielikokeissa tehtävävihkon lisäksi yksi optinen vastauslomake, yksi kielikokeen vastauslomake ja konseptipaperia. Koe katsotaan kokelaan osalta päättyneeksi, kun hän luovuttaa vastauspaperinsa kokeen valvojalle. Valvoja ei saa suorituksia vastaanottaessaan antaa minkäänlaisia ohjeita tehtävien suorittamisesta tai tarkistaa, onko kokelas menetellyt ohjeiden mukaisesti. Vastauslomakkeita ei kokeen päätyttyä saa luovuttaa tai edes näyttää kokelaille. (YTL. Kielikokeen määräykset ja ohjeet ) Huom! Optisen vastauslomakkeen mustatut soikiot tulkitaan vastauksiksi. Jos kokelas on jättänyt soikioita mustaamatta, katsotaan mustaamattomat soikiot vääriksi vastauksiksi ja niistä saa 0 pistettä. Jos kokelas ei saavu kuullunymmärtämis- tai kirjalliseen kokeeseen tai ei jätä jommassakummassa kokeessa koesuoritusta arvosteltavaksi, koe katsotaan keskeytyneeksi ja hylätyksi! Matematiikka Pitkän ja lyhyen matematiikan kokeessa on kummassakin viisitoista tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Jos tehtävä on useampiosainen, täydellinen suoritus edellyttää kaikkiin osiin vastaamista. Pitkän matematiikan kokeessa on kaksi tähtitehtävää, jotka vaativat laajempaa tai syvällisempää käsittelyä kuin muut tehtävät. Tähtitehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla tähdellä, ja ne ovat tehtäväsarjan loppuosassa. Tehtävien maksimipistemäärä on 6, paitsi tähtitehtävien maksimipistemäärä on 9. Pisteet annetaan kokonaislukuina. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii järjestämään koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpoimmasta vaativimpaan. Syventävien kurssien tehtävät ovat yleensä niiden vaikeusasteesta riippumatta tehtäväsarjan lopussa, pitkän matematiikan kokeessa ennen tähtitehtäviä. Koepapereina käytetään kokoarkkeja (A3 taitettuna) ja puoliarkkeja (A4) sekä millimetripaperia. Lukio antaa paperit kokelaille. Kokelas jättää arvosteltavaksi tarkoitetut lopulliset vastaukset selvästi ja siististi kirjoitettuina. Jokaiseen vastauspaperiin tulee kokelaan numero, allekirjoitus ja nimen selvennös. Tehtävä 1 lasketaan kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut tehtävät lasketaan jokainen omalle puoliarkille. Kullekin puoliarkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän ratkaisun. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä voi jatkaa lisäpuoliarkeilla. Mahdolliset kuviot piirretään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille. Tehtävän 1 sisältävän kokoarkin sisään laitetaan muut ratkaisut numerojärjestyksessä. Ellei kokelas tee tehtävää 1, muut ratkaisut kootaan vain nimitiedot sisältävän kokoarkin sisään. Vastaukset kirjoitetaan sellaisella lyijykynällä, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Vain piirroksissa saa käyttää värikyniä, ei kuitenkaan punaista. Punakynää käyttää vain opettaja arvostellessaan vastaukset. Apuvälineet Matematiikan kokeessa saa käyttää tavanmukaisten kirjoitus- ja piirustusvälineiden lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. 13

14 Matematiikan kokeessa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon. Matematiikan kokeessa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö: MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. (YTL. Matematiikan kokeen määräykset ) Hyväksyttävät apuvälineet matematiikan kokeessa ovat laskin ja taulukkokirja. Apuvälineet toimitetaan tarkastettavaksi opettajainhuoneeseen viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 10 mennessä. Kokelaan pitää ottaa mukaan myös harppi, viivoitin ja astekulma. Reaaliaine Reaaliaineissa järjestetään kokeet ylioppilastutkintolautakunnan määräämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. (A 915/2005, 2 ) Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. (A 915/2005, 2 ) Tehtävien määrä kussakin reaaliaineen kokeessa riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtävien määrät ja vastausten enimmäismäärät kokeissa ovat seuraavat: tehtävien määrä vastausten enimmäismäärä evankelis-luterilainen uskonto 10 6 ortodoksinen uskonto 10 6 elämänkatsomustieto 10 6 psykologia 10 6 filosofia 10 6 historia 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 fysiikka 13 8 kemia 12 8 biologia 12 8 maantiede 10 6 terveystieto

15 Kussakin kokeessa annetaan kaksi ns. jokeritehtävää, jotka ovat muita tehtäviä vaativampia. Jokeritehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla merkillä + ja sijoitetaan sarjan loppuun. Kokelas saa vastata kumpaankin jokeritehtävään. Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Sekä tavallinen tehtävä että jokeritehtävä voivat olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ei merkitä erikseen, mutta tehtävänannolla pyritään ohjaamaan kokelasta käsittelemään tehtävää eri aineiden näkökulmista tai lukion opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksien kannalta. Oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee valmistavasti kyseessä olevan kokeen oppiaineen opettaja. Esimerkiksi biologian kokeessa olevaan oppiainerajat ylittävään tehtävään annetun vastauksen arvostelee lukiossa biologian opettaja. Ylioppilastutkintolautakunnassa tämän vastauksen arvostelee biologian sensori. Luonteeltaan tehtävät voivat olla erilaisia. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät vaihtelevat oppiaineen mukaan. Tehtävä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne. Tehtävien enimmäispistemäärä on 6, paitsi jokeritehtävien enimmäispistemäärä on 9. Tehtävä voi koostua useasta alakohdasta (kohdat a, b jne.). Alakohdat voivat olla painoarvoltaan erilaisia. Tehtävänannossa painotus voidaan esittää pisteinä. Koepapereina käytetään kokoarkkeja (A3 taitettuna) ja puoliarkkeja (A4) sekä millimetripaperia. Lukio antaa paperit kokelaille. Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi kyseessä olevan reaaliaineen nimen tai kirjainlyhenteen ja tehtävän numeron, esim. MAANTIEDE 3 tai GE 3, mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ainakin yhden vastauksen kokoarkille aloittaen vastauksensa arkin ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset voidaan kirjoittaa koko- tai puoliarkeille. Nämä pannaan numerojärjestyksessä kokoarkin sisään. Kullekin paperille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä voi jatkaa toisella, tyhjällä paperilla. Apuvälineet Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon. Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö: - MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos - Ranta-Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeissa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. (YTL. Reaaliaineiden kokeiden määräykset ) Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Apuvälineet toimitetaan tarkastettavaksi opettajainhuoneeseen viimeistään koetta edeltävänä päivänä klo 10 mennessä. 15

16 Kompensaatio Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi pakollisessa kokeessa annetun hylätyn arvosanan estämättä, jos arvosana ei ylioppilastutkintolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. (L 672/2005, 6 ) Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Keskeytynyttä koetta ei voi kompensoida. Lautakunta noudattaa kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. (YTL, yleiset määräykset ja ohjeet ) Muutoksenhaku ylioppilastutkinnossa Vilppitapauksissa kokelas voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos hän on tyytymätön rehtorin päätökseen, jossa hänen katsotaan syyllistyneen vilppiin tai tutkintojärjestyksen rikkomiseen. Muutoksenhakuohje on rehtorin päätöksen yhteydessä. Kokelas voi hakea oikaisua lääninhallitukselta rehtorin päätökseen, jossa häneltä evätään osallistumisoikeus ylioppilastutkinnon kokeeseen tai tutkintoon. Muutoksenhakuohje on rehtorin päätöksen yhteydessä. Kokelaalla on mahdollisuus saada tietoon suorituksensa arvosteluperusteet opettajan tai rehtorin kautta. Opettaja tai rehtori saa sensorin yhteystiedot lautakunnan kansliasta, jos sensori on antanut tähän suostumuksensa. Koululla ei ole oikeutta luovuttaa arvostelijan tietoja kolmannelle osapuolelle (opiskelijalle, opiskelijan vanhemmille, jne.) ennen kuin on kulunut vuosi tutkinnon suorittamisesta. Jos kokelas ei ole tyytyväinen koulun kautta tulleeseen selvitykseen, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Tarkistusarvostelupyyntö on jätettävä ylioppilastutkintolautakunnalle 14 vuorokauden kuluessa siitä päivämäärästä, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus henkilökohtaisesti saada arvostelu tietoonsa. Tarkistusarvostelusta lautakunta perii maksun. Koulu antaa tarkemmat ohjeet tarkistusarvostelupyynnön tekemisestä. Kokelas voi halutessaan tutustua koesuoritukseensa ja siihen tehtyihin arvostelumerkintöihin. Kokelaan tulee ilmoittaa tällainen pyyntö ylioppilastutkintolautakunnalle joko puhelimitse tai kirjallisesti. Koesuoritukseen voi tutustua lautakunnan kansliassa Helsingissä tai siitä voi pyytää kopion. Nähtäville saaminen on mahdollista aikaisintaan 20. kesäkuuta kevään kokeiden osalta ja syksyn kokeiden osalta aikaisintaan 20. joulukuuta. Opiskelijan vastuu Opiskelijan tulee noudattaa ylioppilaskokeessa lautakunnan ohjeita ja tutkintojärjestystä. Tämän vuoksi kokelaan tulee tarkoin perehtyä ylioppilastutkinnon rakenteeseen, vaatimuksiin ja ainekohtaisiin ohjeisiin. Koulussa edellä mainitut ohjeet käydään läpi ainekohtaisesti ja yleisissä tiedotustilaisuuksissa. Kokelaalla itsellään on mahdollisuus tutustua ohjeisiin Internetissä osoitteessa Kokelas itse on vastuussa siitä, että on hän on selvillä tutkintoon liittyvistä määräyksistä ja ohjeista sekä niiden noudattamisesta. 2014/1 Erkko-lukio 16

17 ( ) 1 (2) OPTISEN VASTAUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET OPETTAJALLE JA KOKELAILLE Jotta ylioppilastutkintotulokset saataisiin määräaikaan valmiiksi, on ehdottoman tärkeää, että optisella lukijalla tarkistettavat lomakkeet on täytetty oikein myös tunnistetietojen osalta. Y l e i s o h j e e t 1. Kynä. Varmistu ensiksi siitä, että kynä on lyijykynä, pehmeydeltään HB tai 2. Kovemmalla kynällä tehtyä merkintää on vaikea pyyhkiä niin, ettei lukulaite lukisi sitä. Muilla kynillä tehdyt merkinnät laite tulkitsee tyhjiksi. 2. Mustaus. Mustaa ympyrät ylittämättä niiden reunoja. Ylitys saattaa lukulaitteessa näyttää ylimääräiseltä merkinnältä. 3. Mustaa vain yksi vaihtoehto kustakin pystysarakkeesta. Jos mustaat useamman vaihtoehdon, lukulaite tulkitsee vastauksen vääräksi. 4. Kumilla pyyhkiminen. Jos muutat vastaustasi, pyyhi aikaisempi mustaus tarkoin pois. Muuten lukulaite tulkitsee, että olet antanut useita vaihtoehtoja, ja pitää vastaustasi vääränä. 5. Älä tee lomakkeeseen ylimääräisiä merkintöjä. Lukulaite voi tulkita ne vastauksiksi. 6. Älä rypistä lomaketta. Taitekohta voi lukulaitteessa näyttää ylimääräiseltä vastaukselta. K e n t t ä k o h t a i s e t t ä y t t ö o h j e e t Kenttä I Kenttä II Tekstaa lukiosi nimi, oma nimesi ja koepäivämäärä asianomaisiin kohtiin. Vahvista tiedot nimikirjoituksellasi, joka tulee tekstatun nimen alle. Merkitse lukiosi numero, oma kokelasnumerosi ja syntymäaikasi asianomaisiin tyhjiin ruutuihin. Muista alkunollat! Tämän jälkeen mustaa numeroita vastaavat ympyrät pystysarakkeista. Malli: 17

18 Kenttä III Kokeen tason ilmaiseva ympyrä mustataan toisen kotimaisen kielen ja vieraidenkielten kokeissa. Sen sijaan äidinkielen koetta korvaavassa suomi toisena kielenä -kokeessa ei tason ilmaisevaa ympyrää mustata. Malli: Toinen kotimainen kieli ja vieras kieli 2(2) Tarkista tähänastiset merkintäsi. Mikäli olet mustannut jotakin väärin, voit korjata pyyhkimällä kumilla tarkoin edellisen merkinnän pois ja tekemällä uuden. Jos jollakin pystysarakkeella on enemmän kuin yksi merkintä, lukulaite tulkitsee merkinnän vääräksi. Väärät tai puutteelliset merkinnät estävät koetuloksen rekisteröinnin. Kenttä IV Valitse kustakin pystysarakkeesta ympyrä, jonka kirjain on mielestäsi oikea vastaus, ja mustaa tämä ympyrä. Voit alustavasti merkitä vastauksesi tehtävävihkoon, mutta muista siirtää ne optiseen vastauslomakkeeseen. Malli: Kuullunymmärtämiskokeen päätyttyä sinulla on 8 minuuttia aikaa optisen vastaus-lomakkeen ympyröiden mustaamista ja produktiivisten vastausten tarkistusta varten. HUOM.! Vastaukseksi katsotaan mustattu ympyrä. Pystysarakkeessa saa mustattuja ympyröitä olla vain yksi. Jos mustaus puuttuu, tämä tulkitaan virheelliseksi vastaukseksi. Jos muutat vastaustasi, pyyhi aikaisempi mustaus tarkoin pois. Muuten lukulaite tulkitsee, että olet antanut useita vaihtoehtoja, ja pitää vastaustasi vääränä. 18