RAJAMME VARTIJAT. Rajavartiolaitos 95 vuotta Rajamme Vartijat 80 vuotta. 1 / vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJAMME VARTIJAT. Rajavartiolaitos 95 vuotta Rajamme Vartijat 80 vuotta. 1 / 2014 80. vuosikerta"

Transkriptio

1 RAJAMME VARTIJAT Rajavartiolaitos 95 vuotta Rajamme Vartijat 80 vuotta 1 / vuosikerta

2

3 Työskentelyä Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksessa

4 Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Metsistä maailmalle...4 Pirtusodasta kansainväliseen yhteistyöhön...10 Sataman rajatarkastusyksikkö Helsinkiin Merellisen tiedonvaihdon kehittäminen säästää ja kannattaa Ennätyksiä Kaakkois-Suomen liikenteessä Esitutkinnoissakin ennätys Kaakossa Rajaturvallisuuden erikoisjulkaisu Rajamme Vartijat ilmestynyt 80 vuotta Ajankohtaista Rajavartiolainsäädännön tarkistaminen käynnissä Tilaa "Rajajääkärikomppania sodassa " Historiateos Rajan ensimmäisestä kenraalista ilmestyy Meripelastuksen hälytysnumero muuttuu Rajavartiolaitos osallistui 112-päivään Rajavartiolaitos näkyi Vene 14 Båt -messuilla Sissejä, rajajääkäreitä ja tiedustelijoita Kadetit opiskelivat yhdessä kansainvälisellä viikolla...31 Saattaen eläkkeelle Pohjanlahden Merivartiokilta 10 vuotta Kokkolan merivartioasemalla Från skogarna ut i världen Luo yhteistä Rajavartiolaitoksen juhlakirjaa! Från spritkrig till internationellt samarbete Cooperation Project: Benefits and savings from European maritime information exchange confirmed From the wilderness to the world Sataman rajatarkastusyksikön toiminta alkoi vuoden alussa Helsingin Länsisatamassa. Laivan saavuttua satamaan Länsiterminaalin rajatarkastukseen voi astella kerralla matkustajaa tai enemmän. KUVA: SATU SAARIVUORI 4 Rajavartiotoimintaa 1920-luvun alussa: Tulokkaan vartion miehet ovat ottaneet kiinni rajaloikkarin. KUVA: RAJAMUSEO 20 Rajamme Vartijat täyttää 80 vuotta. Lehden kuvituksessa on käytetty myös mielikuvitusta kuten kannessa lähes 10 vuotta sitten: lavastetussa kuvassa merivartija Pasi Kärkkäinen Suomenlinnan merivartioasemalta puhalluttaa Kaivopuiston rannassa Helsingissä tuntematonta veneilijää KUVAN LÄHETTI JUHA VUOLLE. ISSN:n RV 1/14 on ilmestynyt maaliskuussa. Toimitus: Kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen, puh , paivi.kaasinen@raja.fi Toimitussihteeri Marja Naapuri, puh , marja.naapuri@raja.fi Postiosoite Rajamme Vartijat, PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset: Multiprint Oy/Multidoc ja Semantix Finland Oy Rajamme Vartijoiden aineiston rajammevartijat@raja.fi Taitto: Kopijyvä Paino: Kopijyvä Oy Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen, Kopijyvä Oy, PL 25, Kuopio, petri.istolainen@kopijyva.fi 2 RAJAMME VARTIJAT

5 Pääkirjoitus Päivi Kaasinen viestintäpäällikkö, päätoimittaja Rajavartiolaitos Gränsbevakningsväsendet The Finnish Border Guard Rajavartiolaitos täyttää vuotta. Ihmisen iässä tuo luku merkitsee yleensä sitä, että elon päivät ovat vääjäämättä laskemassa viimeiseen auringonlaskuun. Rajavartiolaitos taas katsoo tulevaisuuteen hyvin valmistautuneena kohtaamaan muuttuvan maailman haasteet. Ihminen ei vielä pysty uudistautumaan vanhasta nuoreksi, mutta RVL:lta tämä on onnistunut jo useaan kertaan. RVL on selviytynyt monista koettelemuksista ja on oppinut varautumaan uusiin, vielä ennalta arvaamattomiin haasteisiin. Tätä voisi kutsua myös selviytymiskyvyksi. Se, mikä ei ole muuttunut, on yhdessä tekemisen meininki. Tämä meininki on kehittynyt rajamieshengestä sisäiseksi yhteishengeksi ja ulkoiseksi monitasoiseksi yhteistyökyvyksi Suomessa ja maailmalla. Mitä enemmän maailma ympärillä mullistuu, sitä arvokkaampaa yhdessä tekemisen meininki on, eikä sitä voi mitata rahassa. 80-vuotiaan Rajamme Vartijat -lehden menneisyyteen syventyessäni löysin vanhoilta kellastuneilta sivuilta sellaisen tunteen, mitä harvoin kiireisessä ja kyynisessä nykyajassa voi tavoittaa; arvostuksen ja ylpeyden siitä, mitä tekee. Sitäkään ei voi rahassa mitata. Uskallan sanoa olevani ylpeä siitä, että olen osa Rajavartiolaitosta, joka kulkee vahvana kohti tulevaa. RAJAMME VARTIJAT 3

6 TEKSTI: TIINA KOMI Metsistä maailmalle Vuonna 1919 Suomi oli nuori ja eristynyt tasavalta, jonka rajarauhaa turvaamaan perustettiin rajavartiostoja. Nyt 95 vuotta myöhemmin Rajavartiolaitos on merkittävä eurooppalainen rajaturvallisuusasiantuntija. Raja vetää puoleensa: väkeä on kokoontunut Kannaksen rajanylityspaikalle vuonna KUVA: RAJAMUSEO Rajavartiolaitos täyttää tänä vuonna 95 vuotta. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, vuonna 1919 perustetun RVL:n perustehtävät ja toimintatavat eivät ole muuttuneet radikaalisti. Suurin kehitys on tapahtunut kansainvälisellä saralla. RVL:n historia on melkein yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Itänaapuri oli yksi keskeinen syy laitoksen perustamiselle. Levoton itäraja Itsenäisen Suomen itärajalla oli levotonta. Rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä oli vielä sopimatta, ja rajan tarkka sijaintikin oli hieman epäselvää. Suhdetta sävytti molemminpuolinen epäluulo ja epävarmuus. Vasta itsenäistyneen ja sisällissodan kokeneen maan rajoja valvoivat armeija ja suojeluskunnat. Armeijan päätehtävä oli kuitenkin maanpuolustus, joten rajojen valvonta piti järjestää muulla tavoin. Rajarauhaa turvaamaan perustettiin itärajalle neljä rajavartiostoa maaliskuussa vuonna Rajavartiotarkastaja johti Lapin, Kainuun, Joensuun ja Salmin rajavartiostoja sisäasiainministeriön alaisuudessa. Suomen ja Neuvosto-Venäjän välinen raja vahvistettiin Tarton rauhansopimuksessa v Kysymys Itä-Karjalan autonomisesta asemasta jäi kuitenkin hiertämään naapurimaiden suhteita. Rajalla liikkui etenkin öisin hämäriä kulkijoita molempiin suuntiin. Läskikapina paljasti vartioston heikkouden. Kapina alkoi suomalaisten punaupseereiden ylitettyä rajan Sallassa. He tunkeutuivat metsätyömaalle ja veivät rajakomppanialta hevosia, aseita ja rahaa. Ryöstöretki jatkui. Tilanne oli vakava. Raja- 4 RAJAMME VARTIJAT

7 vartioinnin resursseja lisättiin, ja rekrytoitavien miesten luotettavuuteen alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Laittomien loikkareiden valvonta oli vaikeaa. Paremman elämän toivossa 1930-luvun pulavuosina arviolta suomalaista loikkasi Neuvostoliittoon. Rajaseudun loikkareiden pelättiin vakoilevan tietoja rajaalueesta ja ryhtyvän sodan syttyessä neuvostojoukkojen oppaiksi. Toiveissaan pettyneet loikkarit pyrkivätkin takaisin Suomeen kotimaan tilanteen parantuessa. Itärajan vartiointi yhdistettiin ja vakinaistettiin vasta 1930-luvulla. Suomen sisäpoliittinen tilanne oli kireä. Myös talouslama kiristi yhteiskunnallista ilmapiiriä. Suomen yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseen tähdännyt salainen toiminta, Neuvostoliiton vakoilutoiminta ja maanpuolustusnäkökohdat jouduttivat RVL:n vakinaistamista. Asian käsittelyä nopeutti se, että niin sanotut kommunistilait sulkivat äärivasemmiston pois eduskuntatyöstä. Laki Rajavartiolaitoksesta hyväksyttiin maaliskuussa 1931, ja rajavartiointi vakinaistettiin asteittain. Huhtikuussa annettiin laki Merivartiolaitoksesta. Sodat muuttivat rajoja Vuonna 1939 rajavartiostot havaitsivat, että rajan takana tehtiin sotilaallisia valmisteluja. Suomalaiset alkoivat linnoittaa vapaaehtoisvoimin Kannasta. Marraskuussa jännitys purkautui Mainilan laukauksiin ja Neuvostoliitto sai syyn hyökkäykseen. Talvisota alkoi. Rajatarkastusta suoritetaan Niiralan rajanylityspaikalla Kaakkois-Suomen rajavartiostossa elokuussa KUVA: TOPI YLÄ-MONONEN Sotien rajajoukoissa palveli noin miestä. RVL:n historiaa tutkineen Juha Pohjosen mukaan puolet Suomesta oli RVL:n vastuulla. Rajamiesten kyky toimia erämaaolosuhteissa teki heitä sotavalmista joukkoa, jota pystyi hyödyntämään vaikeissakin tehtävissä. Marsalkka Mannerheim antoikin rajamiehille toukokuussa 1941 yhteisen ylennyksen: rajajääkärin arvonimen. Talvisota päättyi Moskovan rauhaan maaliskuussa Rajarauhaa varjeltiin tarkkaan. Valvojien joukosta etsittiin vakoilijoita, desantteja, pettureita ja loikkareita. Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi vuokrattu Hangon niemimaa koettiin suureksi uhkaksi Helsingille, joten sen vartiointi oli tarkkaa. Niemellä sijainneet joukot eivät kunnioittaneet rajaa, ja neuvostokoneet lentelivät miten halusivat. RVL otti vastuun sen vartioinnista marraskuussa Suhteet rajalla olivat herkät. Selkkauksia riitti, ja Neuvostoliitto ärsytti tahallaan Suomea. Tilanne kärjistyi uuteen sotaan, joka päättyi vasta syyskuussa Raja- ja merivartiolaitos toimivat sotien aikana Puolustusvoimien alaisuudessa. Vuonna 1944 eduskunta hyväksyi uuden lain Rajavartiolaitoksesta, ja Merivartiolaitos yhdistettiin RVL:een. Erämaataitoisia poikamiehiä RVL oli vuosina rappiolla. Rajajääkäreiden olot olivat kehnot. Korpimajoitus, huonot palkat, pitkät työpäivät ja osin huonot esimiehet rapistivat kuuluisaa rajamieshenkeä. Luvattomat rajanylitykset lisääntyivät. Samoin salakuljetus Ruotsin kautta länteen. Neuvostoliittolaisten vakoilutoiminta RAJAMME VARTIJAT 5

8 Kannaksen rajavartioston ensimmäisellä autolla huristettiin pesäpallopeliin 1920-luvulla. KUVA: RAJAMUSEO Rajavartiolaitoksen nykyistä kuljetuskalustoa KUVA: TOPI YLÄ-MONONEN aiheutti itärajalla ongelmia. Ammattitaitoiset neuvostoliittolaiset tiedustelumiehet värväsivät suomalaisia palvelukseensa rajan tuntumassa. Tilanne koheni 1950-luvulla, jolloin RVL alkoi levittäytyä ympäri Suomea. Tiheä vartioverkosto turvasi rajan valvontaa ja rajaseudun asukkaitakin, jotka ovat hyötyneet myös teiden rakentamisesta sekä puhelin- ja sähkölinjojen vetämisestä. Rajavartijat olivat hyväkuntoisia, erämaataitoisia ja reippaita poikamiehiä. Rajajääkärin urasta tuli monelle syrjäkylän miehelle tavoittelemisen arvoinen mahdollisuus pysyvään työpaikkaan. Vähitellen rajan vartiointi teknistyi ja tiheää vartioverkkoa alettiin harventaa. Erämaataidot eivät enää riittäneet, vaan vaatimustaso henkilöstöä kohtaan kasvoi. Vuodet yöpakkasista noottikriisiin ( ) olivat rauhallisia rajalla, jonne valtakunnallisen tason ongelmat eivät heijastuneet. Vuonna 1968 Tšekkoslovakian kriisin aikaan suomalaiset pelkäsivät puna-armeijan hyökkäystä. Sen sijaan 1970-luku oli pysähtyneisyyden aikaa. Kaikki oli niin sanotun Kekkosen lain mukaan hyvin niin kauan, kun rajalta ei kuulunut mitään - ei hyvää eikä huonoa. Vuosikymmeniä kestänyt vaikenemisen asenne juurtui syvään. RVL ikään kuin katosi metsiin ja ulapoille. Kylmän sodan hengessä luotiin tiheä vartioverkosto, joka vartioi rajoja etenkin itärajaa varmasti, tiukasti ja hiljaa. Vuonna 1988 rajaja merivartijoiden tehtävät muuttuivat vakinaisiksi viroiksi. Turvana ilmassa ja merellä Rajaturvallisuudesta huolehditaan myös ilmateitse. Lentotoiminta käynnistyi kesällä 1929, jolloin tullihallitus vuokrasi Sääski-kaksitason valvomaan salakuljetusta. Kokemukset olivat niin hyviä, että Tulli osti koneen ja luovutti sen vuoden 1930 alussa Merivartiolaitokselle. Vartiolentuetoiminta käynnistyi v. 1960, jolloin Puolasta hankittiin kolme helikopteria. Kaksi konetta sijoitettiin pohjoiseen: Ivaloon ja Kajaaniin. Tästä alkoi pelastushelikopteritoiminta. Lento-organisaatio laajeni 1970-luvulla, ja kaluston huoltoa varten luotiin oma korjaamo. Meripelastuspalvelun johtaminen ja siihen osallistuminen tuli keskeisesti mukaan toimintaan. Malmi-laivan ja Viikinki-veneen onnettomuudet 1980-luvulla kiinnittivät huomion meripelastuspalvelun puutteisiin. Vartiolento- 6 RAJAMME VARTIJAT

9 laivue perustettiin kesäkuussa 1981, mikä lisäsi RVL:n valvonta- ja pelastuskykyä. Laivue muodostui Turun Vartiolentueesta, Helsingin ilma-aluskorjaamosta sekä Helsingin, Vaasan, Kajaanin, Rovaniemen ja Ivalon lentoryhmistä. Nykyisin Vartiolentolaivue koostuu esikunnan lisäksi lentotoimintayksiköstä ja lentoteknisestä yksiköstä. Tukikohdat sijaitsevat Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Lentokonetoiminta on kansainvälistynyt. RVL:n Vartiolentolaivueen valvontakoneet ovat usein osallistuneet Euroopan rajatarkastusvirasto Frontexin järjestämiin, laitonta maahantuloa valvoviin operaatioihin eri puolilla Eurooppaa. Valvontalentokoneiden tärkein tehtävä on kuitenkin meripelastustoiminta. Laittomasta maahantulosta on tullut humanitaarinen ongelma. Eurooppaan yritetään tulla huonoin ja täpötäyteen lastatuin aluksin. Neuvostoliitto hajosi RVL:n toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Itänaapuri on vaihtunut Neuvostoliitosta Venäjäksi ja Viroksi. Itämeren maiden yhteistyö on tiivistä. Ihmiset saavat liikkua vapaasti Schengen-alueella, jolla on yhteinen rajavalvonta. Suomi kuuluu Euroopan unioniin. Rajavartiolaitoksen esikunnassa oli seurattu koko sen historian ajan, mutta varsinkin 1980-puolivälistä alkaen, huolestuneina itärajan takaista levotonta tilannetta."rvl oli varautunut pahimman varalle", kirjoittaa laitoksen historian tutkija Juha Pohjonen Rajarauhaa-kirjassaan. Elokuussa 1991 Suomessa seurattiin huolestuneina ja valppaina Neuvostoliiton vallankaappausyritystä. Suomi pyrki viestimään ulospäin, ettei se kokenut Neuvostoliiton valtataistelua sotilaallisena uhkana ja piti mullistusta Neuvostoliiton sisäisenä asiana. Konkreettisten uhkien ja vaaratilanteiden hoitaminen jäi pitkälti RVL:n vastuulle. RVL oli merkittävä tiedon kerääjä, analysoija ja välittäjä. Suomalaiset raja- ja merivartiostot olivat Moskovan tapahtumista paremmin perillä kuin Neuvostoliiton rajaviranomaiset. Tunnelma oli hämmentynyt rajan molemmin puolin. Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston alueilla valmistauduttiin pakolaisaallon varalle. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli suuri elintasokuilu. Suomi arvioi pystyvänsä ottamaan vastaan pakolaista, mutta laski, että sitä suuremman määrän hallitseminen olisi vaikeaa. Hajoavasta Neuvostoliitosta tuli Suomeen somalialaisia ja inkeriläisiä. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden tulo taittui vuoden 1991 maahantuloa rajoittavien lakimuutosten johdosta. Pakolaisuus muuttui poliittisesta yleiseksi ongelmaksi, ja rajat ylittävästä rikollisuudesta tuli riski. Presidentti Mihail Gorbatšov erosi joulukuussa, ja tilalle tulivat uudenlaiset voimat Boris Jeltsinin johdolla. Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi. Neuvostoliitto hajosi. Suomen uusi naapuri oli Venäjä ja Suomenlahden eteläpuolella Viro. Massapakolaisuutta ei pelätty enää akuutin kriisivaiheen jälkeen, mutta asiaan suhtauduttiin vakavasti. Paine laittomaan maahantuloon Venäjältä kasvoi. Myös yksittäiset venäläiset rajaloikkarit olivat ongelma. Ongelmien ehkäisyä Viroon perustettiin rajavartiolaitos huhtikuussa Alueella oli vielä neuvostojoukkoja, ja Virolla oli aluksi vaikeuksia rajojensa vartioinnissa. Suomalaiset osallistuivat aktiivisesti Viron rajavalvonnan kehittämiseen - aluksi epävirallisesti ja puolisalaa ja sittemmin avoimesti. Venäjän ja Suomen rajaviranomaiset sopivat v yhteistyöstä raja-asioissa. Maat sopivat myös keskinäisestä tietojenvaihdosta. Venäjältä Suomeen tulevan rikollisuuden ja laittoman pakolaisuuden paras este ja rajarauhan tae on hyvin toimiva Venäjän oma rajavartio-organisaatio. Jos raja alkaisi vuotaa Venäjän puolella, suomalaiset olisivat pulassa. Suomen aloitteesta Suomi, Venäjä ja Viro tekevät rajavalvonnassa yhteistyötä. Myöhemmin Latvia ja Liettua pyysivät ja saivat koulutusapua Suomesta. Sittemmin Suomen RVL on laajentanut määrätietoisesti yhteistyötä entisten neuvostotasavaltojen kanssa. Periaatteena on ollut, että Suomen turvallisuuden kannalta tärkeisiin maihin kannattaa panostaa ainakin tiedonvaihdon ja koulutuksen avulla. Parempi pyrkiä ratkaisemaan Suomen kannalta mahdolliset ongelmat jo niiden syntypaikoilla eikä odottaa, että ne tulevat vastaan Suomen rajalla. RVL lisäsi tiedottamista, kehitti ja monipuolisti toimintaansa sekä lisäsi teknisten valvontamenetelmien käyttöä. Se rakensi ja vahvisti yhteistyötä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa ja profiloitui sitä kautta sisäisen turvallisuuden yleisvirastoksi. Sen päätehtävä on Suomen vartioida kaikkia rajoja, valvoa rajanylikulkua ja suorittaa monipuolisia pelastustehtäviä. Rajat laajenevat Euroopan unioniin liittyminen toi RVL:lle uusia haasteita. Suomen ja Venäjän raja muuttui myös EU:n ja Venäjän rajaksi. RVL alkoi kansainvälistyä, ja sen toimenkuva monipuolistui. Poliisin ja Tullin tehtäviä siirrettiin rajavartijoille, ja passintarkastuksesta tuli yksi laitoksen näkyvimmistä tehtävistä. Euroopan sisämarkkinat avautuivat v Kaksi vuotta myöhemmin Suomi liittyi EU:iin, mikä nähtiin RVL:ssa mahdollisuutena. Suomen RVL:sta tuli merkittävä ja arvostettu eurooppalainen rajaturvallisuusasiantuntijaelin, jota muut EU-maat kuuntelevat. Vuonna 2001 Suomessa alettiin soveltaa Schengenin sopimusta. Rajaturvallisuusvirasto Frontex aloitti toiminnan v. 2005, ja pääjohtajaksi valittiin suomalainen eversti Ilkka Laitinen. Viraston tehtäviin kuuluu muun muassa jäsenvaltioiden ulkorajoja koskevan yhteistyön koordinoiminen. RVL:n henkilöstöstä osa työskentelee kansainvälisissä tehtävissä. Laitoksen henkilöstöä osallistuu myös EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Tulevaisuuden haasteita Tällä hetkellä noin 15 miljoonaa ihmistä ylittää Suomen ulkorajat rajanylityspaikkojen kautta vuosittain. Heistä viisi miljoonaa saapuu tai lähtee satamista ja noin neljä miljoonaa lentäen. RVL vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Laitos on ollut edellä- RAJAMME VARTIJAT 7

10 kävijä teknologian hyödyntämisessä rajatarkastuksissa. Rajaliikenteen sujuvuutta on pystytty kehittämään automaattisen rajatarkastuksen avulla turvallisuudesta tinkimättä. Suomen ja Venäjän välinen matkustajaliikenne on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2013 Suomen ja Venäjän välisen rajan ylitti lähes 13 miljoonaa matkustajaa. Myös raskas liikenne on lisääntynyt lähes kaikilla maarajan rajanylityspaikoilla ja Helsingin sataman ulkorajaliikenteessä. Laiton maahantulo EU:n alueella on jatkunut voimakkaana, ja siihen liittyy yhä enemmän kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta kuten ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Rajat ylittävä rikollisuuden torjunta kuuluu RVL:n ydintoimintoihin. Jos viisumivapaus Venäjän ja EU:n välillä toteutuu, RVL on jälleen uusien haasteiden edessä. Sisäministeriön arvion mukaan maarajan ylittävien henkilöiden määrä kolminkertaistuisi. Turistien ohella prostituutio, seksiturismi ja salakuljetus saattavat Suomessa lisääntyä ja liikenneturvallisuus heiketä. Strategia 2022 mukaan RVL:n toiminnan päämäärät ovat rajaturvallisuuden ylläpitäminen, sujuvan rajaliikenteen varmistaminen, merellisen turvallisuuden lisääminen, kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus sekä viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaanasutulle alueelle. Silloinen RVL:n päällikkö, kenraaliluutnantti Matti Autio visioi v Rajamme Vartijat -lehdessä Rajavartiolaitosta vuonna 2019, jolloin RVL täyttää sata vuotta: Vastakkainasettelut vähenevät ja liikkuminen vapautuu Passintarkastuspaikoilla on jo kaikennäköiset ATK-laitteet ja vimpaimet Työpaikat ovat tiukassa. Me voimme siis entistä tarkemmin valikoida työhön otettavat Meidän ihmisemme liikkuvat paljon luonnon parissa. He ovat tyytyväisiä, jos he saavat olla omalla paikallaan rannikolla tai maalla, eivätkä he välttämättä halua sieltä mihinkään. Meillä ei tarvitse ajatella, että pitäisi olla uraputkessa Lähteet: Juha Pohjonen. Rajarauhaa Suomen ja Euroopan puolesta. Rajavartiolaitos Otava Matti Kosonen ja Juha Pohjonen. Isänmaan portinvartijat. Suomen rajojen vartiointi Otava Koiraa koulutetaan rajanylityspaikalla tunnistamaan asiaankuulumatonta ainesta matkatavaroista. KUVA: TOPI YLÄ- MONONEN Lounastauko 1960-luvulla Kokkolan merivartioaseman tuntumissa: edessä istuu Martti Penttilä Kokkolan merivartioasemalta, ja takana näkyvät poliisin ja Tullin edustajat. KUVA: PENTTILÖIDEN KOTIARKISTO Koirakoulutus on ollut keskeistä RVL:n toiminnassa alusta alkaen. KUVA: RAJAMUSEO Partiomatkaa tekevä Haapasaaren merivartioaseman päällikkö, luutnantti Jarmo Lautala sekä rajamerkki IV/15 kestävät Suomenlahden räntäviiman ja 13 m/s:n tuulen. KUVA: HARRI EKHOLM/ Rajamme Vartijat 2/ RAJAMME VARTIJAT

11 Rajavartiolaitoksen uutta ulkovartiolaiva Turvaa käytetään rajavalvontaan, meripelastukseen, ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen valvontaan, öljyntorjuntaan avomerellä ja viranomaisten yhteistyössä. KUVA: RVL Vartiolaiva Uisko on pysähtynyt avatulle väylälle jäiseen aikaan. Alus odottanee jään reunalla laivan kuvaamista. Kannella kolme miestä auttanevat kuvaajan takaisin laivaan. KUVA: MERIVARTIOMUSEO RAJAMME VARTIJAT 9

12 TEKSTI: TIINA KOMI Pirtusodasta kansainväliseen yhteistyöhön Länsi-Suomen merivartiosto huolehtii Suomen merialueiden turvallisuudesta Hangosta Tornioon. Perustehtävät ovat pysyneet samoina, vaikka toimintaympäristö on muuttunut. Länsi-Suomen merivartiosto täytti helmikuussa kymmenen vuotta. Merivartioston historia ulottuu kuitenkin 1930-luvulle, jolloin sen tärkeimpiä tehtäviä oli laajaksi paisuneen salakuljetuksen torjuminen. Rajaturvallisuuden perustalla toimiva merivartiosto on pienen valtion nokkela taloudellinen ratkaisu, joka mahdollistaa monenlaisten intressien hoitamisen samanaikaisesti, sanoo LSMV:n komentaja, kommodori Jukka Savolainen. Merivartioston perustehtävät ovat pysyneet samoina 1930-luvulta nykypäivään. Savolainen kiteyttää tehtävät rajan yli kulkemisen valvontaan, merellisiin poliisitehtäviin, merihädässä olevien avustamiseen ja sotilaalliseen maanpuolustukseen. Tämä malli on yhä kestävä ja kestää tästä eteenpäinkin! Salakuljetus kuriin Salakuljetus oli paisunut 1920-luvulla kieltolain vuoksi sellaisiin mittasuhteisiin, että se järkytti nuoren valtion perusteita. Pirtulaivat piirittivät rannikkoa, ja niistä lastattiin viinaa suomalaisveneisiin. Etenkin rannikon ja saariston asukkaiden turvallisuus oli vaarassa. Salakuljetus oli jo kansallinen häpeä. Valtion resurssit eivät riittäneet salakuljettajien pysäyttämiseen. Tullihallitus teki aloitteen siitä, että salakuljetusta valvomaan on saatava oma viranomainen. Muun muassa tähän tarpeeseen perustettiin Merivartiolaitos vuonna Sen ensimmäisiä tehtäviä oli valvoa salakuljetusta, ja laitos onnistui siinä hyvin. Merivartiosto takavarikoi 1930-luvulla liki 1,8 miljoonaa litraa alkoholia, mikä vastasi noin 61 %:a tuona aikana takavarikoidusta alkoholista. Tämä oli melkoinen isku organisoidulle rikollisuudelle. Merivartiolaitos yhdistettiin Rajavartiolaitokseen Talvi- ja jatkosodassa suurin osa merivartijoista hoiti meripoliisitehtäviä merivoimien rannikkojoukkojen alaisuudessa mutta itsenäisesti. Merivartiolaitoksen vartiomoottoriveneet olivat merisodan työjuhtia, jotka osallistuivat monenlaisiin taistelutehtäviin ja muihin sodan ajan vaarallisiin ja salaisiinkin tehtäviin. Ne suojasivat Suomen panssarilaivoja ja toimivat sukellusvenehävittäjinä. Isoimmat merivartiolaitoksen alukset oli kytketty tiiviisti saattuetoimintaan. 10 RAJAMME VARTIJAT

13 Ne turvasivat laivojen liikkumista Suomen rannikolla sekä Ruotsiin ja Saksaan. Sodan jälkeen Suomen oli luovutettava Porkkala Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi, mikä aiheutti Merivartiolaitokselle merkittäviä haasteita. Porkkalan vuokraaluetta piti vartioida yhtä tiukasti kuin Neuvostoliiton ja Suomen välistä itärajaa. Mahdolliset selkkaukset, joiden seuraukset olisivat saattaneet olla ennalta arvaamattomia, oli estettävä. Tässä tehtävässä onnistuminen on yksi RVL:n keskeisiä suorituksia. Luotiinhan tuolloin järjestelmä, jossa raja rauhoitettiin suurta Neuvostoliittoa ja pientä Suomea tyydyttävällä tavalla. Merivartiolaitos yhdistettiin RVL:een v Merivartioston kannalta tämä naimakauppa on ollut menetyksellinen. Olemme kaikkien muutosten jälkeen yhä erinomaisessa toimintavireessä ja -kunnossa. Meillä on moderni kalusto ja hyvinvoiva henkilöstö. Kehitys on ollut suotuisa, kehuu Savolainen. Säästöt synnyttivät uutta Vuoden 1989 jälkeen RVL on siirtänyt henkilöä uusiin tehtäviin. Heistä on vaihtanut paikkakuntaa. Olemme muuttuneet kylmän sodan rajaorganisaatiosta nykypäivän moderniksi Schengenin säännöstöä toteuttavaksi rajaturvallisuusviranomaiseksi. Olemme onnistuneet rajatilanteen hallinnan lisäksi ylläpitämään kykyämme toimia valtion keskeisenä siviiliviranomaisena, jolla on tilannekuva ja vaikutuskykyä merialueella, Savolainen sanoo. Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostot yhdistettiin v Länsi-Suomen merivartiostoksi osana RVL:n toiminnan uudelleenkohdentamista. Henkilöstöä ei siirretty eikä irtisanottu, mutta säästöjä syntyi luonnollisen poistuman kautta. LSMV:n toimialue kattaa koko Suomen rannikon ja Ahvenanmaan lukuun ottamatta Suomenlahtea, joka kuuluu Suomenlahden Länsi-Suomen merivartiosto täytti helmikuun alussa 10 vuotta. Juhlapuheessaan vartioston komentaja, kommodori Jukka Savolainen korosti, että nyt merivartioston tärkein tehtävä on ihmishenkien pelastaminen. KUVA: JUHA RÄISÄNEN RAJAMME VARTIJAT 11

14 Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori Henrik Wärnhjelm ottaa vastaan vartioston lipun tasavallan presidentti Tarja Haloselta Kuvassa vas. ovat sisäministeri Kari Rajamäki ja varaamiraali Jaakko Smolander. KUVA: RVL Länsi-Suomen merivartiosto Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus/meripelastuskeskus MRCC Turku 13 merivartioasemaa 2 vartiolaivaa: Tursas ja Uisko merivartiostolle. Valvonta-alue ulottuu Hangon länsipuolelta Tornioon, ja aluevesiraja on kilometriä pitkä. Alueella on kymmenen kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Esikunta sijaitsee Turussa. Nykyisen hallituskauden tuottamat säästötoimet ovat nyt työn alla LSMV:ssa. Toimintamenoja on vielä vähennettävä vuoteen 2018 mennessä 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ketään ei irtisanota, vaan henkilöstö vähenee luonnollisen poistuman kautta 60 henkilöllä. Pärjäämme uuden tekniikan ja uusien partioveneiden ansiosta. Valvonta on keskitetty johtokeskukseen Turkuun, josta voi johtaa operaatiota esimerkiksi Kemin edustalla. Tavoite on ylläpitää mahdollisimman hyvä valmius, jotta partio voidaan lähettää aina merelle. Tämä edellyttää riskianalyysien tekemistä ja toiminnan painopisteiden määrittelemistä niiden perusteella. Esimerkiksi sydäntalvella hiljaisina arki-iltoina kaikilla merivartioasemilla ei ole henkilöstä enää työvuoron päätyttyä. Jos jotain tapahtuu, apua löytyy naapuriasemalta tai paikalle lähetetään Vartiolentolaivueen pelastushelikopteri. LSMV tehostaa tänä keväänä suuronnettomuusvalmiuksiaan. Harjoituksia on jo pidetty, jotta kaikki olisi tosi paikan tullen viimeisen päälle kunnossa. Aina kun on kyse ihmishengistä, meillä on vastuu koko pelastustoimen johtamisesta. Se on vaativa tehtävä. Itämeri vapaaksi rajoitteista Jukka Savolainen aloitti työt RVL:ssa vuonna 1986 kylmän sodan aikana. Tuohon aikaan eri valtioiden virkamiehet eivät juuri olleet tekemisissä keskenään. Yhteydenpitoa muiden maiden viranomaisiin pidettiin arkaluontoisena asiana Pohjoismaidenkin kesken. Suomen ja Ruotsin rannikkovartiostot sopivat keskinäisestä tietojenvaihdosta ensi kertaa v Silloinen Saaristomeren merivartioston komentaja Jaakko Smolander totesi, että jos moista tiedonvaihtoa olisi käyty muutama vuosi aikaisemmin, siitä olisi tullut linnakeikka. Kansainvälinen yhteistyö on ollut yksi merkittävimpiä muutoksia merivartioston toiminnassa. Nyt kaikki viranomaiset ovat samalla puolella ja rosvot toisella. Yhteydenpito muiden Itämeren maiden kanssa on arkipäivää. Turun johtokeskuksesta on suorat yhteydet kaikkiin Itämeren rannikkovartiokeskuksiin, Savolainen kertoo. Kylmän sodan jakolinja katosi Itämereltä 1990-luvulla, ja Itämerestä on tullut toimiva kansoja yhdistävä allas. Ruotsalaistutkimuksen mukaan aina, kun Itämerta on käytetty vapaasti eikä liikkumista tai kauppaa ole rajoitettu, varallisuus rannikoilla on kasvanut. Tavaroiden kuljettaminen laivoilla on edullisin vaihtoehto. Laivojen liikkuessa tavarat liikkuvat ja vauraus lisääntyy. Savolainen kuvailee Itämerta Schengenalueen sisämereksi. Tavarat ja ihmiset saavat liikkua melko vapaasti. Yhteistyö Venäjänkin viranomaisten kanssa sujuu. Eurooppa on antanut sitovat määräykset siitä, miten rajojen ylikulkua on valvottava kaikilla rajoilla. Tämä koskee myös merialuetta. Vaaditaan ympärivuorokautista tehoa. Rajaviranomaisille onkin hankittu kalustoa ja valvontakykyä. Usein eri lainvalvontaviranomaisten kehittämishankkeet menevät päällekkäin. Merellä voi liikkua esimerkiksi samana valtion seitsemän eri viranomaisen kalustoa, mikä on kallista. Suomalainen keskitetty rannikkovartiostomalli kiinnostaa yhä enemmän muita maita, joissa viranomaiskenttä on hajanainen. Viranomaisyhteistyöhön perustuva ratkaisumme on kustannustehokas ja toimiva, sanoo komentaja Jukka Savolainen. 12 RAJAMME VARTIJAT

15 TEKSTI JA KUVA: SATU SAARIVUORI Sataman rajatarkastusyksikkö Helsinkiin Länsiterminaalin rajatarkastus on täynnä laivasta saapuneita matkustajia. Kolme käytössä olevaa rajatarkastusautomaattia näkyvät kuvassa oikealla. Suomenlahden merivartioston organisaatio muuttui vuodenvaihteessa. Muutokset koskivat muun muassa Helsingin Sataman Länsiterminaalin rajanylityspaikkaa. Se eriytyi Helsingin rajatarkastusosastosta Sataman rajatarkastusyksiköksi, ja päällikkönä aloitti kapteeni Jouni Lahtinen. Länsiterminaalin rajatarkastuksen top 5 -kansalaisuudet vuonna 2013 (Rajanylityksiä yhteensä ) 1. Venäjä ( matkustajaa) 2. Suomi 3. Saksa 4. Kiina 5. USA Sataman rajatarkastusyksikössä on alkuvuotena hiljaista, sillä Venäjän ja Suomen välillä seilaavat laivat toimivat ensin hotellina Sotšin olympialaisissa ja ovat sitten telakalla. Liikennöinti käynnistyy jälleen maaliskuun lopulla. Normaalisti laivan saapuessa Länsiterminaaliin rajatarkastukseen astelee kerralla matkustajaa, parhaimmillaan jopa yli Sujuvaan rajanylitykseen pyritäänkin rajasäännöksiä noudattaen ja turvallisuudesta tinkimättä, ja hyvät käytänteet yhdessä laivayhtiön kanssa mahdollistavat usein asian. Taas osaksi Helsingin Satamaa Rajavartiolaitoksella on ollut monivaiheista rajatarkastustoimintaa Helsingin satamassa. Baltian maiden liityttyä Schengeniin vuoden 2007 lopulla rajatarkastajat lähtivät satamasta muihin tehtäviin, ja rajatarkastukset hoidettiin sen jälkeen partiointiperiaatteella. Venäläisen varustamon St Peter Linen aloittaessa liikennöinnin Pietarin ja Helsingin välillä keväällä 2010 ensin yhdellä ja vuoden päästä jo toisella laivalla viikkoyhteydet hiljalleen lisääntyivät ja matkustajamäärät vakiintuivat. Liikenteen kasvun ja vakiintumisen myötä Länsiterminaaliin perustettiin kiinteä rajanylityspaikka v Ulkorajaliikenne satamassa kasvaa edelleen, ja nyt omaksi yksiköksi eriytyminen tukee kasvua. RAJAMME VARTIJAT 13

16 Yksikön tekijät Yksikön tuore päällikkö on mielissään tulevista tehtävistä. Hän pitää satamaa moninaisena ja kehittyvänä toimintaympäristönä. Jouni Lahtinen kertoo rajatarkastusmenettelyjen satamassa jo vakiintuneen ja kehuu Helsingin rajatarkastusosaston hyvää työtä. Kehuja saa myös motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Yhtenä vahvuutena päällikkö pitää henkilöstön kielitaitoa, sillä yksiköstä löytyy mm. venäjänja viron kieltä taitavia. RVL:n näkyvyys satamassa on saavutettu. Kuulumme kiinteästi satamayhteisöön, Lahtinen kertoo tyytyväisenä. Satamassa työskennelleet siirtyivät uuteen yksikköön. Tulevilta kursseilta saapuu lisää rajatarkastajia, mutta satama tarvitsee edelleen komennusmiesten panosta. Sitä on pidetty tärkeänä ja tarpeellisena tukena parina viime vuotena. Rajatarkastukset kasvavat yhä Satamassa tehtyjen rajatarkastusten kasvu on ollut hurjaa. Vuonna 2012 rajatarkastuksia tehtiin lähes 60 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonnakin prosentuaalista kasvua oli, koska alukset olivat vuodesta kaksi kuukautta telakalla. Viime vuonna rajatarkastuksia tehtiin myös noin 280 risteilyalukselle. Nekin kaikki kuuluvat ulkorajaliikenteeseen, Lahtinen lisää hymyillen. Tiivis yhteistyö Helsingin Sataman ja laivayhtiöiden kanssa vaikuttaa myös paljon rajatarkastusyksikön kasvuun tilojen ja toiminnan puolesta. Automatiikka tukee toimintaa Länsiterminaalissa otettiin ensimmäisenä Euroopassa käyttöön rajatarkastusautomaatit meriliikenteen rajanylityspaikalla. Automatiikan kehittäminen merirajaliikenteessä onkin yksi merkittävimpiä tekijöitä sujuvien rajatarkastusten toteutumisessa. Sataman automaatit ovat innovatiivisesti kaksisuuntaisia, eli niitä voivat käyttää sekä saapuvat että lähtevät matkustajat. Nyt automaatteja käyttävät vain EU-kansalaiset, mutta automaattien käytön laajentamista venäläisiä matkustajia koskemaan selvitetään. KUVA: NINA KAVERINEN TEKSTI: ANNA-LIISA KAKKO Merellisen tiedonvaihdo Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen isännöi projektin loppukonferenssin, jossa valtioneuvostoa edusti sisäministeri Päivi Räsänen. Rajavartiolaitoksen johtaman eurooppalaisen merellisen tiedonvaihdon Cooperation Project -kehitysprojektin (Cooperation Project Maritime Surveillance, CoopP) tulokset julkaistaan maaliskuun 2014 lopussa projektin loppuraportissa. Kehitysprojektin tulokset esiteltiin partnereille ja sidosryhmille loppukonferenssissa viime joulukuussa Helsingissä. Projektin aktiivinen hallintotapa osoittautui toimivaksi ja tulokselliseksi. Projektin työryhmien päätettyä työnsä on selvää, että projekti on saavuttanut Euroopan unionin komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston (DG MARE) kanssa määritellyt tulokset. Niiden mukaan yhteisen eurooppalaisen tietojenvaihtoympäristön (Common Information Sharing Environment, CISE) käyttöönoton ansiosta eurooppalaiset merelliset viranomaiset voisivat saavuttaa arviolta jopa 2,1 miljardin euron kustannushyödyt vuosina Hyödyt ovat mittavat verrattuna nykytilanteeseen, jossa kukin maa ja viranomainen muodostavat oman tilannekuvan pääasiassa oman valvontakalustonsa avulla ja tietojen vaihto on vain ajoittaista. 14 RAJAMME VARTIJAT

17 kehittäminen säästää ja kannattaa Uusi tutkimus- ja kehittämisprojekti jalostaa tuloksia Projektin loppuraportissa on esitetty tiiviisti keskeiset tulokset ja tuotokset sekä projektin suositukset yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi. Työryhmien loppuraportit, joissa käsitellään syvällisemmin merivalvonnan käyttötapauksia ja niihin liittyviä palveluja, pääsyoikeuksia, datamalleja sekä kustannushyötyanalyysin tuloksia, liitetään loppuraportin yhteyteen jatkotyöskentelyä varten. Virallisen, kaikenkattavan loppuraportin lisäksi projekti julkaisee päätöksentekijöille ja sidosryhmille EU-instituutioissa ja jäsenmaissa tarkoitetun tiiviin ja tulokset kiteyttävän version raportista. Rajavartiolaitos on johtanut projektia tiukasti. Sen tuloksia on tarkasteltu projektin aikana sen ohjausryhmässä ja eurooppalaisilla asiantuntijafoorumeilla. RVL:n ja muiden suomalaisten kumppanien asiantuntijat ovat osallistuneet työkokouksiin, jotta suomalaisten viranomaisten tarpeet yhteisen tiedonvaihtoympäristön kehittämisessä huomioidaan. Koska raportin työ on hajautettu erillisiin työryhmiin, jokaisen työryhmän johtajalla on ollut päävastuu työryhmänsä tuloksista ja mahdollisuus jättää kädenjälkensä johtamansa työryhmän raporttiin. CoopP:n apulaisprojektipäällikkö everstiluutnantti Kimmo Elomaa kertoo, että projektin luomalle tietoperustalle rakennetaan jo seuraavaa vaihetta. EU:n tutkimusja kehitysbudjetista rahoitettava, kaksi- ja puolivuotinen EU CISE projekti on alkamassa CoopP:n luomalla tietoperustalla. Tässä projektissa, johon myös eurooppalainen teollisuus tuotekehitysosaamisellaan voimakkaasti osallistuu, on jo selkeästi korkeampi noin 15 miljoonan euron budjetti. Yli 100 osallistujaa pui tuloksia loppukonferenssissa Elomaa pitää runsasta myönteistä palautetta projektin loppukonferenssista toisena vahvana viestinä CoopP:n onnistumisesta. Loppukonferenssi järjestettiin Finlandiatalossa Helsingissä Konferenssia isännöi RVL:n päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen. Sisäministeri Päivi Räsänen toi sinne valtioneuvoston tervehdyksen ja EU-komission jäsen, meri- ja kalastusasioiden komissaari Maria Damanaki videotervehdyksen Brysselistä. Konferenssissa esiteltiin projektin alustavat tulokset, jotka korkeatasoiset ja laajaalaiset puhujat puheenvuoroissaan kytkivät EU:n meripolitiikkaan ja -strategiaan. Apulaisprojektipäällikkö Elomaa painottaa, että kiitos onnistuneesta tapahtumasta kuuluu luonnollisesti kaikille, jotka osallistuivat työryhmien työskentelyyn ja kokousten järjestelyihin ja erityisesti työpakettien johtajille: Pietari Vuorensola (WP1, RVL); Markus Grönblad (WP2, Ruotsin rannikkovartiosto), Carolina Matarazzi (WP3, Italian avaruusvirasto); Etienne Leray (WP4, Ranskan puolustusministeriö), Fernando Dias Marques (WP5, Portugalin maatalous- ja meriministeriö). Loppukonferenssin ohjelmaa ja materiaalia saa projektin kotisivuilla osoitteessa Hallinnosta malli tuleviin projekteihin Eurooppalaisen, 28 partnerin projektin koordinointi ja hallinnointi RVL:ssa on sujunut pääosin sutjakkaasti. Haasteista huolimatta voidaan projektin päättyessä todeta, että noudatettu hallintotapa on osoittautunut varsin toimivaksi. Sitä kannattaa soveltaa RVL:n tulevissa kansainvälisissä projekteissa. Projektihallintoa avusti erityisesti taloushallinnossa kaksi asiantuntijaa Ranskan ulkoministeriön alaisesta kansainvälisten projektien asiantuntijaorganisaatiosta France Expertise Internationalesta. Helsingin ja Pariisin välillä sinkoili sähköpostia lähes päivittäin. Tiimi tapasi säännöllisesti videoneuvotteluissa, ohjausryhmän kokousten yhteydessä Brysselissä sekä Helsingissä ja Pariisissa. Alusta lähtien projektihallinto työskenteli aktiivisesti ja määrätietoisesti partnereiden kanssa ohjeistaen, opastaen ja neuvoen ja jakoi tietoa ja viestejä mieluummin liikaa kuin liian vähän. Laajassa konsortiossa projektihallinnon aktiivisuus on ratkaisevan tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi määrätyllä tavalla. Projektin ohjausryhmä kokoontui Brysselissä kuudesti projektipäällikkö kenraalimajuri Mikko Kirjavaisen johdolla. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat säännöllisesti asiantuntijatyöpakettien johtajat ja DG MARE:n edustajat. RAJAMME VARTIJAT 15

18 TEKSTI: ANTTI VIRTA KUVA: ARVI TYNI Ennätyksiä Kaakkois- Suomen liikenteessä Nuijamaa kiilasi vilkkaimmaksi Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulki v yli 10 miljoonaa matkustajaa, noin 35 % enemmän kuin v Tämä on ensimmäinen kerta K-SR:n historiassa, kun 10 miljoonan matkustajan raja meni rikki. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomeen matkusti kaikkien Suomen itärajan maarajanrajanylityspaikkojen (Kaakkois- Suomesta Lappiin) kautta v yhteensä noin 13 miljoonaa matkustajaa. Kaakkois- Suomen rajatarkastusasemilla tehdään siis valtaosa Suomen itärajan rajatarkastuksista. Vuoteen 2013 asti Vaalimaan rajanylityspaikka oli Suomen vilkkain maarajanylityspaikka. Viime vuonna Nuijamaan rajanylityspaikka kiilasi Vaalimaan ohi liikenteen kokonaismäärässä yli matkustajallaan. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen matkustajaprofiilit eroavat toisistaan siten, että Vaalimaan rajanylityspaikan kautta kulkevat matkustajat suuntaavat yleensä ostoksille pääkaupunkiseudulle, risteilyille Tallinnaan ja Tukholmaan tai Helsingistä jatkolennoilla muualle Eurooppaan. Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kautta matkustajat tapaavat saapua päiväostoksille Lappeenrantaan ja Imatralle. Kasvu haastaa kehittämään RVL ja K-SR ovat kehittäneet aktiivisesti toimintaansa, rajanylityspaikkojen infrastruktuuria ja henkilöstön määrää vastaamaan kasvavan liikenteen haasteisiin. Matkustajille tulee taata sujuvat rajanylitykset rajaturvallisuustehtävistä tinkimättä. Samalla omalle henkilöstölle täytyy antaa mahdollisuudet sellaisiin työskentelyolosuhteisiin, että työnteko on tehokasta ja turvallista ja siihen, että kasvava työmäärä ei kuormita henkilöstöä liikaa. Nyt kaikilla K-SR:n rajanylityspaikoilla on meneillään suuria rakennushankkeita. Niiden avulla rajatarkastusasemat parannetaan vastaamaan nykyisen ja tulevan kasvavan liikenteen haasteisiin. Esimerkiksi nykyisen Nuijamaan rajatarkastusaseman kapasiteetiksi suunniteltiin alun perin 2,6 miljoonaa matkustajaa, kun matkustajamäärät olivat v yhteensä yli 3,6 miljoonaa. Rakennushankkeet ja lisähenkilöstö kasvattavat kapasiteettia vuositasolla jopa yli 6 miljoonaa matkustajaa varten. Vuonna 2006 Nuijamaalla valmistui hanke, jossa eriytettiin henkilö- ja raskasliikenteen tarkastukset toisistaan. Siihen liittyen otettiin Tullin kanssa käyttöön NUIJA -yhteistoimintamalli. Työtehtäviä Tullin kanssa sovitettiin yhteen ja jaettiin, jotta kahden virkakunnan työskentely olisi mahdollisimman tehokasta yhteisellä työpisteellä. Malli on havaittu toimivaksi, ja sitä kehitetään jatkossakin. Toimintamalli otetaan käyttöön muillakin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Kaikissa rajanylityspaikkahankkeissa on huomioitu RVL:ssa käyttöön otettava uusi kaistatarkastusmalli. Se esitellään tarkemmin RV-lehden seuraavassa numerossa. Nuijamaan rajatarkastusasemalla on ruuhkaa. 16 RAJAMME VARTIJAT

19 Suomi on rajaturvallisuusasioissa Euroopan laadukkaimpia maita. Venäjä Suomen itänaapurina miljoonakaupunkeineen rajan lähellä on tuonut tänne laajenevan matkustajavirran 2000-luvulla. Varsinkin vuodesta 2010 alkaen liikennemäärät ovat kiihtyvästi kasvaneet. Rajavartiolaitos hakeekin tasapainoa kahden haasteen välillä: miten ylläpitää rajaturvallisuuden korkea taso laadukkaat rajatarkastukset säilyttäen ja kuinka samalla taata matkustajille sujuvat rajanylitykset. RAJAMME VARTIJAT 17

20 TEKSTI: MIKKO LEHMUS Esitutkinnoissakin ennätys Kaakossa Laittoman maahantulon rintama vakaa Vuoden 2013 kuluessa tutkittiin kahdeksan laittoman tai törkeän laittoman maahantulon järjestämistä, 29 väärennysrikosta ja 16 valtionrajarikosta. Usein laiton maahantulo kaakkoisrajalla ilmenee pienimuotoisina tekotapoihin tai kansallisuuksiin liittyvinä ilmiöinä. Kyseessä ovat kansallisuuden tai tekotavan yhdistävät, lyhytaikaiset ja tavallisesti muutamiin kymmeniin henkilöihin nousevat laittoman maahantulon kokonaisuudet. Nämä ilmiöt puuttuivat v Näennäisen rauhallisen tilanteen taustalla on myös laittoman maahantulon painetta. Mm. Viron rajoilla ja Viipurin alueella tilanne on Suomea vilkkaampi. Riskit pienimuotoisiksi ilmiöiksi kehittyvistä kokonaisuuksista ovat jatkuvasti läsnä. Ratkaisevaa on, kuinka yrittäjät ja mahdolliset avustajat löytävät toisensa ja kuinka nopeasti viranomaisten vastatoimet purevat ja vaikuttavat. Parasta ennaltaehkäisyä ovat reagointikykyinen rajavalvonta ja tehokas esitutkinta. Kaikenlainen rajan ylittävä viranomaisyhteistyö tehostaa toimintaa. Takana bisnes ja hyötyminen Perusteiltaan laiton maahantulo ja sen järjestäminen ovat säilyneet ennallaan. Erilaiset inhimilliseen elämään liittyvät syyt ajavat ihmiset yrittämään. Myös eri syistä motivoituneita auttajia löytyy. Taustalla ovat raadollinen bisnes tai hyötymistarkoitus. Laittoman maahantulon järjestämistä on ravistellut etenevä maapalloistuminen ja sosiaalisen median läpimurto. Nykytekniikka kauko-ohjaa asiakasta helposti. Järjestäjät eivät itse matkusta järjestettävien mukana. Lennot, junat, bussit, laivat, majoitukset ja viranomaisten menettelytavat selviävät internetistä käden käänteessä. Yhteyttä voi pitää Skypellä, Whats App:llä, Facebookilla tai Twitterillä ja tekstiviestein, sähköpostitse tai puhelimella. Viestintä on moniulotteista ja reaaliaikaista. Maastossa liikkuja saa tukea erilaisista paikannuspalveluista ja sähköisistä kartoista. Suunnistustaitoa ei tarvita. Tekniikka haastaa esitutkintaviranomaisen sirpaleisten todisteiden keräämiseen ja vaatii panostusta teknisen kehityksen seuraamiseen ja uusien järjestelmien käyttöönottoon. Laittoman maahantulon torjunnasta esitutkinnan keinoin on tulossa yhä kalliimpaa. Rajavartioston haastava kaksoisrooli Valtaosa päivittäin paljastuvista rikoksista liittyy vaarallisiin esineisiin, liikennejuopumuksiin ja ampuma-aseisiin. Tämän tyyppisten rikosten torjunta on tärkeää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Samaan ryhmään kuuluvat paljastinlaite-, liikenne-, ulkomaalais- ja ajoneuvorikkomukset. Viranomaistoiminnan uskottavuutta ajatellen on tärkeää, että rajalla tehtävät tarkastukset tuottavat tuloksia ja vähentävät yleisen järjestyksen ja turvallisuuden riskejä sekä takaavat jokaiselle hitusta turvallisemman ja viihtyisämmän elinympäristön. Paljastuneiden rikosten määrän tulisi kasvaa liikenteen kasvun mukana, ja laskevana se voisi ilmentää puutteita kyvyssä tehdä tarkastuksia ja havaita rikoksia. Rajatarkastusten toimintamallin kehittyessä on hyvä seurata myös kykyä paljastaa rikoksia. Liikenteen sujuvuuden ja hallinnan lisäksi rajalla tehtävän tarkastustoiminnan ja rikostorjunnan tehokkuus on tärkeää. Rajanylityspaikat ovat suppiloita, joissa luvattoman toiminnan paljastamisen tulee olla keskiössä; tarkastukset muuttuvat muutoin suoritukseksi vailla tarkoitusta. Sujuva liikenne edellyttää luonnollisesti myös kompromisseja. Rajanylityspaikoilla on kokonaisuudessa haastava kaksoisrooli. Molempiin on oltava edellytykset. Ennaltaehkäisy parasta rikostorjuntaa Kaakkois-Suomen rajavartiosto panosti v tiedottamiseen osana rikosten ennaltaehkäisyä. Tavoite oli tarjota viikoittain ajantasaista tietoa rajan tapahtumista ja valistaa matkustajia. Alueellisessa mediassa uutiset saavat palstatilaa ja herättävät kansalaiskeskustelua. Yleisön käsitys rajaturvallisuudesta on tarkentunut. Myös venäjänkielinen media tavoitettiin. Toivon mukaan yhä harvalukuisemman joukon tarvitsisi vedota tietämättömyyteen mahdollisen kielletyn toiminnan suhteen. Palaute on ollut positiivista. Neuvonta ja valistus tuskin kääntävät paljastuneita rikoksia lasku-uralle, mutta ovat osa kokonaisuutta. 18 RAJAMME VARTIJAT

21 KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTON RIKOS-/RIKKOMUSTILASTOJA Tarkenne Ampuma-aserikos Kumiluotiaseet yms. Vaarallisen esineen hallussapito Sähkölamauttimet, teleskooppipatukat yms. Lievä ampuma-aserikos ja ampuma-aserikkomus Kaasuaseet, patruunat, aseen osat yms. Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai Kääntöveitset, kaasusumuttimet yms. aineen hallussapito Paljastinlaiterikkomus Tutkanpaljastimet Ampuma-aserikoksista ja vaarallisen esineen hallussapidoista suoritetaan esitutkinta, joista syyttäjä määrää sakkorangaistuksen. Alla yleisimmät rangaistukset (poimittu vuoden 2012 jutuista): - Ampuma-aserikos päiväsakkoa - Vaarallisen esineen hallussapito päiväsakkoa Muista yllä olevan taulukon nimikkeistä annetaan rangaistusvaatimusilmoitus rajanylityspaikalla: - Lievä ampuma-aserikos ja ampuma-aserikkomus, päiväsakkoa - Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito, 10 päiväsakkoa - Paljastinlaiterikkomus, 20 päiväsakkoa Em. sakoissa on liukumavaraa kumpaankin suuntaan. MUUTAMIA MUITA RIKOSNIMIKKEITÄ Laittoman maahantulon järjestäminen Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen Ihmiskauppa Väärennys Lievä väärennys Valtionrajarikos Lievä valtionrajarikos Rajavyöhykerikkomus Rattijuopumus Törkeä rattijuopumus Törkeä kätkemisrikos Kätkemisrikos Rekisterimerkintärikos RAJAMME VARTIJAT 19

22 TEKSTI: PÄIVI KAASINEN Rajaturvallisuuden erikoisjulkaisu Rajamme Vartijat ilmestynyt 80 vuotta Rajamme Vartijat - lehti on seurannut suomalaista rajaturvallisuutta vuodesta Lehteä julkaistiin vuosittain 6 numeroa vuoteen 2011 saakka, mistä lähtien on julkaistu vuosittain 4 numeroa. Lehteä kustannettiin ilmoituksia myymällä aina vuoteen 1990, jolloin lehti siirtyi Rajavartiolaitoksen julkaisuksi. Vuosina Suomen sotilas-kotiliiton Rajamme Vartija- nimellä ilmestynyttä rajaseutujulkaisua toimitti filosofian maisteri U. Peltoniemi. Lehti toimi yhdyssiteenä hajallaan sijaitsevien rajavartiostojen kesken sekä rajavartiolaitoksen ja siviiliväestön välisenä yhteydenpitäjänä. Rajamme Vartija- lehti lopetti vuoden 1948 lopulla ilmestymisensä taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tällöin eräät Rajavartiolaitoksessa palvelevat henkilöt päättivät eri tahoilta esitettyjen toivomusten perusteella vaikeuksista huolimatta jatkaa rajavartioaiheisen lehden julkaisemista. Ja niin syntyi Rajajääkäri, joka aloitti säännöllisen ilmestymisensä numerosta päätoimittajana kapteeni O.A. Enbom. Enbomin jälkeen Rajajääkärin päätoimittajana toimi varatuomari Severi Salo vuodesta 1950 vuoteen Rajajääkärin tarkoituksena oli toimia rajavartiolaitoksessa palvelevien viihdytys-, koulutus-, valistusja ammattilehtenä sekä olla yhdistävänä siteenä siviiliväestön ja rajavartiolaitoksessa palvelevien kesken. Kesäkuun 3. päivänä 1962 lehden nimeksi tuli Rajamme Vartijat, ja sitä julkaisi Rajamme Vartijat r.y. vuoteen Päätoimittajina toimivat majuri Jouko Harmaala (1962 toukokuu 1971), Kai Säteri (syyskuu helmikuu 1972), Kari Saksela (maaliskuu kesäkuu 1973), P. Haapanen (heinäkuu ), Timo Tapio ( elokuu 1985), Pertti Mirhola (syys-lokakuu 1985), Timo Tapio (tammikuu 1986) Pertti Mirhola (helmikuu heinäkuu 1987), everstiluutnantti Pekka Korhola (elokuu lokakuu 1990). Vuodesta 1990 lähtien Rajamme Vartijat aloitti ilmestymisensä RVL:n virallisena sidosryhmälehtenä. Päätoimittajana ovat toimineet evl Matti Autio ( tammikuu 1995), evl Pekka Korhola (helmikuu maaliskuu 2004) ja viimeisimpänä päätoimittajana ensimmäinen nainen, Rajavartiolaitoksen viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen (huhtikuu ). Lehden ensimmäinen ja ainoa toimitussihteeri, tiedotussihteeri Marja Naapuri, on vastannut lehden käytännön toimittamisesta vuodesta 1991 alkaen. Lehteä painettiin pisimpään 1980-luvun alusta lähtien Kainuun Sanomien Kirjapainossa Kajaanissa aina vuoteen Vuodesta 2011 eteenpäin painotalona on ollut Kopijyvä. Lehden hinta oli alkuvuosina 3 markkaa /irtonumero, ja vuositilaus maksoi 1930-luvun loppupuolella 15 markkaa. Viimeisestä maksullisesta vuosikerrasta 1990 sai maksaa 95 markkaa luvulta vuoteen 2010 lehden levikki vaihteli kappaleen välillä. Lehteä on postitettu tilauksesta ilmaiseksi sidosryhmille ja RVL:n eläkeläisille. Lisäksi lehtiä on jaettu nippuina RVL:n eri toimipisteisiin, sisäministeriöön ja keskeisille sidosryhmille. Lehteä luetaan paljon myös ulkomailla luvulla useita lehden artikkeleita on käännetty alkuun ruotsiksi ja viime vuosina myös englanniksi. RVL:n internet-sivuilla lehti on ollut luettavissa sähköisenä versiona vuodesta Sähköisen version käyttöönoton myötä lehteä on painettu noin 4000 kpl. Lehden tulevaisuus näyttää hyvältä. Sisältöä on kiitetty aina, ja nyt uudistettu luettavuutta parantanut ulkoasu on saanut hyvää palautetta. Alkuaikojen rajaseudun lehdestä on muodostunut monipuolinen rajaturvallisuudesta ja merellisestä turvallisuudesta asiantuntevasti viestivä laatujulkaisu. Lehden julkaisukustannuksia on karsittu, mutta säästötoimista huolimatta lehden sisältöön on panostettu ja tullaan panostamaan. Rajamme Vartijat on muuttunut vuosikymmenien saatossa aivan kuin RVL:kin, mutta molemmat ovat säilyttäneet tinkimättömän tavoitteensa tuottaa laatua ja välittää viestiä ammattitaitoisesta ja luotettavasta toiminnasta. 20 RAJAMME VARTIJAT

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN

RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN RAJAVALVONTA JA TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN MATINE:n Turvallisuusseminaari 08TOU18 Tampere Everstiluutnantti Janne Kurvinen Rajavartiolaitoksen esikunta RAJAVARTIOLAITOS - Turvana kaikissa oloissa VISIO Rajavartiolaitos

Lisätiedot

TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ. Kustannukset 300. Työajankäyttö. So laallinen maanpuolustus

TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ. Kustannukset 300. Työajankäyttö. So laallinen maanpuolustus 59 TILASTOT JA MUUT TÄYDENTÄVÄT LIITETIEDOT TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ Kustannukset 3 25 2 15 So laallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta 1 5 Rajatarkastukset Rajojen valvonta

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 49/2015 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 49/2015 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 49/2015 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Pelastuslaki 1.1.2019 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (527/2014, 713/2014, voimaan 1.9.2014) ÖLJYVAHINGOT: - viranomaistorjuntaa

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus

Sisäasiainministeriön asetus Sisäasiainministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa tai aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja - kielloista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

8790/18 team/sj/hmu 1 DG D

8790/18 team/sj/hmu 1 DG D Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2018/0029 (NLE) 8790/18 SCH-EVAL 100 FRONT 128 COMIX 242 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi

Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi Joululomasesonki lyhyt, mutta selvästi aiempaa vilkkaampi 28.12. ja 31.12.216 välisenä aikana venäläismatkailijoita saapui Suomeen 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Vuoden

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 85 93 SISÄLLYS N:o Sivu 85 Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus

Sisäasiainministeriön asetus Sisäasiainministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön päätöksen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö id3742639 1 (2) 00 RVLDno/2015/1700 Sisäministeriö Rajavartio-osasto 07.09.2015

Lausuntopyyntö id3742639 1 (2) 00 RVLDno/2015/1700 Sisäministeriö Rajavartio-osasto 07.09.2015 Lausuntopyyntö id3742639 1 (2) 00 RVLDno/2015/1700 Sisäministeriö Rajavartio-osasto 07.09.2015 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö; Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

SISÄLLYS. N:o 748. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Yritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur

Yritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur Yritys Airamin historia alkaa vuodesta 1921 jolloin perustettiin Suomen Sähkölampputehdas Oy. Nimen alkuperästä on eri teorioita: Osram, Tungsram, ram-pääte kun raaka-aineena Volfram ai, ram vaiko naisten

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan

Lisätiedot

Imatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka

Imatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka Imatra-Svetogorsk rautatierajanylityspaikka Imatra-Svetogorsk, kansainvälisen rautatieyhteyden kehitys -seminaari 29.9.2017 Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Eversti Ismo Kurki KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C

14894/16 team/msu/ts 1 DGD 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. joulukuuta 2016 (OR. en) 14894/16 JAI 1006 ENFOCUSTOM 203 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013. 999/2013 Sisäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 999/2013 Sisäministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja-kielloista annetun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Pääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta,

Pääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta, 1 Pääministeri Juha Sipilän hallitus VETOOMUS Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta, 17.11.2017 ASIA Rajaliikenteen sujuvuus Etelä-Karjalan kauppakamarin perustehtävänä on kauppakamarilain

Lisätiedot

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa

EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmä sekä Frontexin käytännön toimet ja haasteet EU:n ulkorajojen valvonnassa Rajaturvallisuusseminaari 6.4.2016 Eversti Vesa Blomqvist Rajavartiolaitos vesa.blomqvist@raja.fi

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen.

2 Muut liitteet. 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö. Kustannukset. Työajankäyttö. Sivu 62. Sotilaallinen maanpuolustus. Kansainvälinen. Sivu 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 3 25 2 15 1 5 Työajankäyttö 211 212 213 214 215 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Suomen meripelastusseuran strategia

Suomen meripelastusseuran strategia Suomen meripelastusseuran strategia 2008-2014 Esitys 1 Seuran historian 3. strategiakierros a e Voimassa oleva 2004 2010 strategia vahvistettiin yleiskokouksessa 27.2.2004 Kierros oli laaja ja lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon

Lisätiedot