Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon kattavana tavoitteena on tarjota ikääntyneille turvaa ja elämänlaatua.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon kattavana tavoitteena on tarjota ikääntyneille turvaa ja elämänlaatua."

Transkriptio

1

2 Alkusanat Strategian aikajänteen ulottuessa aina vuoteen 2014 saakka on sen laadinnassa otettava huomioon monia seikkoja. Lisäksi on tiedostettava, että nämä seikat saattavat ulkoisten olosuhteiden vuoksi myös muuttua. Tällaisena ulkoisena olosuhteena voidaan pitää nyt hallituksessa valmisteilla olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Uudistuksen vaikutuksia on tällä hetkellä vielä mahdoton arvioida, ja sen vuoksi onkin tärkeää korostaa, että vanhuspoliittisen strategian Turvaa ja laatua ikääntyneiden elämään suunnittelun lähtökohtana on ollut tämän päivän Mustasaari ja tällä hetkellä tiedossa olevat asiat. Strategian ehdotukset perustuvat pitkälti perusolettamukseen, että ikääntyneille suunnatut palvelut tuotetaan edelleenkin kunnassa. Tällä ei kuitenkaan pyritä ottamaan kantaa siihen, kenen nämä palvelut pitäisi tuottaa vaan pikemminkin selvittämään palveluntarve ja tarvittavat henkilöstöresurssit jatkossa. Missä ja miten palvelut tuotetaan riippuu poliittisesta päätöksenteosta ja seudun palvelumarkkinoiden kehityksestä. Ratkaiseva tekijä palvelutuotannon järjestämisessä on kunnan talouden kehitys. Mustasaaren verotulojen kehitys on tällä hetkellä hieman maamme keskiarvoa parempi. (Liitteenä 8 on sisäasiainministeriön ennuste Mustasaaren talouden kehityksestä vuoteen 2007.) Tämän myönteisen kehityksen jatkuminen riippuu myös kunnan muuttoliikkeestä. Liitteenä 9 on selvitys Mustasaaren tulo- ja lähtömuutosta. Palvelutuotantoon jatkossa vaikuttava tekijä on myös eläkeläisten tulokehitys. Kunta tuottaa tällä hetkellä hoito- ja hoivapalveluja ikääntyneille, joiden eläkkeet ovat yleensä pieniä, joten eläketasoon perustuva maksujärjestelmä on heille edullinen. Tiedetään kuitenkin, että tulevien eläkeläisten talous on parempi (liite 10), joten onkin syytä pohtia, kääntyvätkö he hanakammin yksityisten palvelutuottajien puoleen ja missä määrin tämä on otettava huomioon kunnallisten palvelujen suunnittelussa. Suomessa on vuodesta 2004 ollut käytössä lakisääteinen järjestelmä palveluseteleiden käytöstä hoito- ja hoivapalveluissa. Palveluseteleiden käyttöönotto kunnassa voisikin täydentää kunnan muita palveluja. Palvelutuotannon ulkoistaminen vaatii kuitenkin aivan uudenlaista tapaa johtaa kunnan toimintaa ja edellyttää uudenlaista tietoa esimerkiksi kilpailuttamisesta ja valvonnasta. Palvelujen tarjoaminen ikääntyneille riippuu siis monista eri tekijöistä, jotka voivat myös muuttua äkillisesti. Vanhuspoliittista strategiaa on sen vuoksi seurattava vuosittain, jotta palvelutuotanto ja palvelujen tarjonta vastaavat todellista tarvetta. Samoin on tärkeää, että ikääntyneille suunnattuja palveluja suunniteltaessa asiakas on keskeisessä asemassa niin että suunnittelun lähtökohtana on asiakkaat ja heidän tarpeensa. Kunnan onkin pyrittävä helpottamaan ikääntyneille palveluja tuottavien kunnan toimialojen välistä yhteistyötä sekä eri tavoin tuettava yksityisiä palveluntuottajia, jotta asiakkaiden oikeus palveluihin ja valinnanvapaus turvataan myös jatkossa. Myös naapurikuntien kanssa tehtävän palvelutuotantoyhteistyön lisäämismahdollisuuksia on tutkittava jatkuvasti. Näin tehdäänkin jo keväällä 2006 valmistuvan Vaasanseudun palvelustrategian yhteydessä. I

3 Tiivistelmä Kunnan pyrkiessä luomaan ikääntyneille hyvän elämän edellytykset on tärkeää, että visioissa ja strategioissa otetaan huomioon myös vastaiset tarpeet. Käsillä oleva vanhuspoliittinen strategia ulottuu vuodesta 2004 vuoteen 2014, mutta tarkastelun aikajänne jatkuu aina vuoteen 2030 asti. Kunnan vanhuspolitiikka pohjaa vahvistettuihin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin vanhuspoliittisiin ohjelmiin. Suomessa tärkeimpänä tavoitteena pidetään hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamista sekä ikääntyneiden mahdollisuuksia selviytyä omin avuin. Tärkeitä vanhuspolitiikan alueita ovat myös mahdollisuudet sosiaaliseen toimintaan ja integraatioon sekä sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Keskeisin tavoite on kuitenkin, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi asua itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Tavoitteeseen päästään ennen kaikkea ylläpitämällä ikääntyneiden toimintakykyä, tarjoamalla heille joustavaa terveydenhuoltoa sekä huolehtimalla kotihoidon ja erilaisten tukipalvelujen saatavuudesta. Tärkeänä pidetään myös ikääntyneitä kotona hoitavien omaisten tukemista. Ikääntyneiden ja heidän yksityisyytensä kunnioittaminen on tärkeä osa ikäihmisten hoitoa ja hoivaa. Vanhuspalveluyksikköjen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa korostettiin, että kunnioittamisessa on kyse paitsi henkilökunnan asenteesta myös siitä, että kunta valinnoillaan, priorisoinneillaan ja kehittämisvaihtoehdoillaan osoittaa kunnioittavansa ikääntyneitä esimerkiksi lisäämällä henkilöstöresursseja sekä luomalla asuinympäristöjä, jotka kunnioittavat yksittäistä ihmistä ja vaalivat hänen yksityisyyttään. Yksi tärkeimmistä vanhuspoliittisen strategian laadintaan liittyvistä kysymyksistä on ollut avun ja hoidon tarve tulevaisuudessa. Tätä on selvitetty muun muassa väestöennustein. Helsingin kaupungin erikoistutkija Markku Lankinen toteaa Mustasaaren kunnasta laatimassaan väestöennusteessa, että 15 vuoden päästä ikääntyneiden osuus on noussut 60 % nykyisestä, jolloin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kunnan väestöstä olisi miltei 22 %. Hoidon ja hoivan tarve kasvaa kuitenkin erityisesti 85-vuotiailla ja sitä iäkkäämmillä, sillä tämän ryhmän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Tulevaa hoidontarvetta arvioitaessa on väestökehityksen lisäksi otettava huomioon myös muutokset ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja elintavoissa. Ennusteiden mukaan nuorten eläkeläisten terveys paranee kun taas koko ikääntyneiden ryhmän terveydentilaa on vaikeampi ennustaa. Myös joidenkin sairausryhmien ennustettu kasvu on otettava huomioon arvioinneissa. Vanhustenhuollon tärkeimpiä tavoitteita sekä valtakunnallisesti että Mustasaaren kunnassa on, että 90 % kunnan 75- vuotiaista voi asua itsenäisesti omassa kodissaan. Vuonna 2002 omassa kodissaan asui 89 % kunnan 75 vuotta täyttäneistä. Kotona asumista on tuettava toimivilla kotipalveluilla ja kotisairaanhoidolla. Kotihoidon peittävyydestä annettujen valtakunnallisten suositusten mukaan kotihoitoa tulisi voida tarjota vähintään 25 %:lle kunnan kaikista 75 II

4 vuotta täyttäneistä. Mustasaaressa vastaava luku oli 15,7 % vuonna vuotta täyttäneiden kuntalaisten saamien palvelujen tason korottaminen vähimmäissuositusta vastaavaksi edellyttäisi henkilöstövahvuuden huomattavaa lisäystä vuoteen 2014 mennessä. Jotta ikääntyneen palvelu- ja laitosasumiseen siirtymistä voidaan lykätä mahdollisemman myöhään, kunnan on panostettava avopalveluihin. Avopalvelujen tärkeänä osana on ehkäisevä toiminta, johon voi kuulua etsivää toimintaa sekä ikääntyneitä informoivia, aktivoivia ja kuntouttavia toimintoja. Mustasaaressa toimii jo vanhusneuvoja, jonka tehtäviin kuuluu dementianeuvonta ja ehkäisevä työ, mutta tavoitteena on muodostaa tiimi, jolloin vanhuksille suunnattuja neuvontapalveluja voitaisiin lisätä ja kehittää. Ehkäisevä toiminta ei kuitenkaan saa rajoittua pelkästään sosiaali- terveydenhuoltoon vaan kunnan kaikissa toiminnoissa on pyrittävä ottamaan huomioon ikääntyneiden tarpeet ja varaamaan tähän voimavaroja. Muun muassa asuinympäristöt, joukkoliikenne ja erilaiset palvelut voidaan suunnitella ikääntyneiden tarpeiden mukaan ja ikääntyneille voidaan tarjota mielekästä ja monipuolista viriketoimintaa kunnan kaikilla osa-alueilla. Laitos- ja palveluasuntopaikkojen peittävyyden olisi valtakunnallisten suositusten mukaan oltava 8 12 % ikääntyneiden kaikista asumismuodoista. Mustasaaressa suositus ylittyy, ja pelkästään väestöennusteiden perusteella paikkamäärä riittäisikin aina vuoteen 2014 asti. Koska eräiden sairausryhmien odotetaan kuitenkin kasvavan, paikkamäärää olisi jonkin verran lisättävä. Lyhytaikais- ja sijaishoitoa varten tarkoitettuja paikkoja olisi myös saatava lisää. Pystyäkseen tarjoamaan hyvää ja laadukasta vanhustenhuoltoa kunnalla on oltava käytössään asiakkaisiin ja heidän hoidontarpeeseensa nähden riittävästi kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon henkilökuntaa. Valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömitoitus laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on 0,80 hoitajaa/asiakas. Tällä hetkellä Mustasaaren keskiarvo on 0,66 hoitajaa/asiakas, eli mitoitus on hieman keskinkertaista parempi. Laadukkaan hoidon turvaamiseen liittyy paitsi asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten täyttäminen myös henkilökunnan koulutus ja ihmiskäsitys, henkilökunnan kohtaaminen sekä työkäytännöt. Vain taitava ja työhönsä sitoutunut henkilökunta, joka voi hyvin ja jolla on halua kehittää osaamistaan, pystyy antamaan hyvää hoitoa ja palvelua. Hyvä hoito edellyttää myös, että saatavilla on henkilökuntaa. Vuoteen 2014 mennessä suuri osa vanhustenhuollon nykyisestä henkilökunnasta on jäänyt eläkkeelle. Jo nyt on havaittavissa ongelmia löytää henkilökuntaa lyhytaikaisiin työsuhteisiin, ja sen vuoksi onkin tärkeää panostaa henkilökuntaan ja eri tavoin pyrkiä luomaan vanhustenhuollon työpaikoista mahdollisimman houkuttelevia. Kunnan vanhustenhuollon laatu voidaan säilyttää ja sitä voidaan kehittää vain vanhustenhuollon jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla. Sosiaalikeskus on vuonna 2003 ottanut käyttöön uuden arviointijärjestelmän, joka mahdollistaa sekä palvelujen saajille että henkilökunnalle tehtävät nopeat ja säännölliset kyselyt. Tuloksia voidaan käyttää muun muassa kehittämistyön pohjana. Tällä tavoin myös kuntalaiset voivat osallistua palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. III

5 Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon kattavana tavoitteena on tarjota ikääntyneille turvaa ja elämänlaatua. Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon tärkeimmät osatavoitteet vuosina : Panostetaan avopalveluihin ja ehkäisevään, etsivään, aktivoivaan ja kuntouttavaan työhön niin että vähintään 90 %:lla yli 75-vuotiaista on mahdollisuus asua itsenäisesti omassa kodissaan tavallisessa asunnossa ja viettää aktiivista elämää. 75 vuotta täyttäneistä 3 5 %:lla on mahdollisuus asua palveluasunnossa ja 5 7 %:lla vanhainkodissa tai muussa laitoksessa sen jälkeen, kun kotona asuminen ei enää onnistu. Hoito on laadukasta. Palkataan osaavaa ja pätevää henkilökuntaa. Parannetaan kuntalaisille suunnattua informaatiota vanhustenhuollosta. IV

6 Sisällys Kuvio- ja taulukkoluettelo VI Käsitteiden selitykset VII 1. Johdanto 1 2. Vanhustenhuollon periaatteet ja linjaukset 3 3. Mustasaaren kunnan ikärakenne Mustasaaren kunnan väestöennuste Kunnan osa-alueiden väestöennusteet Huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde 9 4. Ikääntyneiden palvelut ja asuminen Avopalvelut Palveluasuminen Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto Kunnan muiden toimialojen ehkäisevä työ Seurakuntien ja kolmannen sektorin ehkäisevä toiminta Kotihoito Omaishoidon tuki Avopalvelujen mitoitus Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon mitoitus Ikääntyneiden tavallisimmat sairausryhmät ja niiden vaikutus laitoshoitopaikkojen tarpeeseen Masennus Dementia Reisiluun kaulan osteoporoottiset murtumat ja selkänikamien luhistumat Diabetes Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus Ikääntyneiden toimintakyky RAVA-mittaukset Hoitoisuus Henkilökunta Kotihoidon henkilöstömitoitus Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Ammatillinen kehittäminen Rekrytointistrategia Palvelujen laatu Hyvä kotihoito Hyvä laitoshoito Hyvää palvelu-, ryhmäkoti- ja dementia-asumista Seuranta ja arviointi Palvelukatsaus ja informaatiota 47 V

7 8. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Avopalvelujen etusijaistaminen Ehkäisevä työ Omaishoito Kotihoito Kunnan 75 vuotta täyttäneistä 3 5 %:lle voitava tarjota palveluasumispaikka ja 5 7 %:lle laitoshoitopaikka Hyvää ja laadukasta hoitoa Osaavan ja pätevän henkilökunnan rekrytointi Ikääntyneiden hoidosta ja palveluista kuntalaisille annettavan informaation parantaminen Vanhuspoliittisen strategian seuranta 52 Lähteet Liitteet VI

8 Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuviot Kuvio 1. Eri ikäryhmien arvioitu kasvu s. 6 Kuvio vuotta täyttäneiden mustasaarelaisten väestöennuste s. 8 Kuvio 3. Mustasaaren huoltosuhde s. 9 Kuvio 4. Mustasaaren vanhushuoltosuhde s. 10 Kuvio 5. Palvelupyramidi ikääntyneille tarjolla olevista palveluista Mustasaaressa s. 11 Kuvio 6. Ennuste dementoituneiden lukumäärästä Mustasaaressa s. 29 Kuvio 7. Hoitopaikkojen tarpeen kasvu verrattuna vuoteen 2002 (lukumäärä) s. 31 Kuvio 8. Vanhustenhuollon RAVA-keskiarvo Mustasaaressa 2000 ja 2002 s. 33 Kuvio 9. Vanhustenhuollon hoitoisuuden keskiarvo Mustasaaressa 2000 ja 2002 s. 34 Kuvio 10. RAVA- ja hoitoisuuskeskiarvojen vertailu Mustasaaren vanhustenhuollossa 2000 ja 2002 s. 35 Taulukot Taulukko 1. Väestöennuste: 65 vuotta täyttäneet, 75 vuotta täyttäneet ja 85 vuotta täyttäneet (lukumäärä ja prosentuaalinen osuus) s. 5 Taulukko 2. Mustasaaren kunnan oma palvelutoiminta ja ikääntyneiden asuminen 2002 s. 12 Taulukko 3. Omaishoitajien keskimääräinen tuki 15 kunnassa Pohjanmaalla (2001) s. 21 Taulukko vuotiaiden palvelujen tarpeen kasvu 2,5 %:n peittävyydellä s. 22 Taulukko 5. Kotihoitopalvelujen lisäystarve 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä 25, 30 ja 40 %:n peittävyydellä s. 22 Taulukko 6. Laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista tarjoavat hoitopaikat kunnassa (2002) s. 25 Taulukko 7. Suositusten mukainen palveluasunto- ja laitoshoitopaikkojen lukumäärä väestöennusteiden pohjalta s. 26 Taulukko 8. RAVA-keskiarvo ja hoitosuositus s. 33 Taulukko 9. Kotihoidon henkilöstömitoitus oletettaessa, että kunnan vuotiaista palveluja käyttää 2,5 % ja 75 vuotta täyttäneistä 25 % ja kun apua annetaan 8 tuntia viikossa, 6 tuntia viikossa ja 4 tuntia viikossa s. 37 Taulukko 10. Kotihoidon henkilöstön lukumäärän lisäys, jotta 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä saavutettaisiin 25 %:n peittävyys. Luku 66 tarkoittaa vuonna 2004 kotihoidossa työskentelevien lukumäärää s. 37 Taulukko 11. Laitosten ja tehostetun palveluasumisen henkilöstötiheys Mustasaaressa sekä valtakunnalliset keskiarvot vastaavissa yksiköissä. Taulukoista näkyy myös tarvittava henkilöstön lisäys hyvän mitoituksen saavuttamiseksi s. 38 Taulukko 12. Vanhainkodin henkilökunnan ja hoitajien lukumäärä verrattuna asiakkaiden määrään valtakunnallisesti ja Mustasaaressa s. 39 Taulukko 13. Tehostetun palveluasumisen henkilökunnan ja hoitajien määrä verrattuna asiakkaiden määrään valtakunnallisesti ja Mustasaaressa s. 40 VII

9 Käsitteiden selitykset Avopalvelu on palvelu, jonka antamiseen ei liity yhtäjaksoista, ympärivuorokautista palveluvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä. Avopalvelun tärkeimmät palvelut ovat kotihoito (sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja erilaiset tukipalvelut), omaishoidon tuki, ehkäisevä työ sekä vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut. Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä ehkäisevää terveydenhoitoa ja kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja. Kotipalvelu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluihin kuuluu myös erilaisia tukipalveluja. Kotisairaanhoito tarkoittaa sairaanhoidon antamista terveyskeskuksen valvonnassa asiakkaan kotona. Kotisairaanhoito jaetaan jatkuvaan, valvottuun kotisairaanhoitoon sekä lyhytaikaiseen, valvottuun, tilapäiseen kotihoitoon. Kotisairaanhoitoon sisältyy hoitotoimenpiteitä, kokeiden ottoa ja omaisille annettavaa tukea. Palveluasuminen voidaan järjestää laitoshoidon yhteydessä, palvelutalossa tai asiakkaan vuokraamassa tai omistamassa asunnossa. Asiakas saa silloin apua ja tukea itsenäiseen elämään, mutta asumiseen ei kuulu yövalvontaa. Tehostettu palveluasuminen on rinnastettavissa laitoshoitoon. Tehostettuun palveluasumiseen kuuluu aina yövalvonta. Laitoshoito tarkoittaa ylläpidon, hoidon ja hoivan sekä kuntouttavan toiminnan järjestämistä. Laitoshoitoa annetaan lyhytaikais- tai pitkäaikaishoitona. Laitoshoito on tarkoitettu ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisia palveluja. VIII

10 1. Johdanto Nykyinen Mustasaari muodostettiin vuonna 1973, kun silloiset viisi kuntaa Björköby, Mustasaari, Koivulahti, Raippaluoto ja Sulva yhdistettiin. Kunnan historiaa voidaan kuitenkin seurata aina vuoteen 1348 asti. Mustasaari sijaitsee Pohjanmaan länsirannikolla. Kunnalla on laaja saaristo ja noin kilometriä rantaviivaa. Kaikkiaan kunnan pinta-ala on km 2, josta 864 km 2 on maa-alueita. Mustasaaren väkiluku oli vuoden 2003 lopussa henkeä. 75 % kuntalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 25 % suomea. Kunnan pääelinkeinoja ovat palveluelinkeinot, jalostustoiminta sekä maa- ja metsätalous. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on tällä hetkellä noin 15,5 %, mutta osuuden ennustetaan kasvavan 24 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia. Strategian tehtävänä on turvata ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategiaan on sisällyttävä palvelurakenteen kehittämisohjelma, ja siinä on määriteltävä kunnan tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Strategiasta on myös käytävä ilmi ne toimielimet ja sidosryhmät, jotka vastaavat tavoitteiden saavuttamisesta. Strategialle on hankittava kunnan poliittisen johdon hyväksyntä (Sosiaalija terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2001). Mustasaaren kunnassa laadittiin vuonna 1995 vanhuspoliittinen ohjelma, joka ulottuu vuoteen Yksi tämän kymmenvuotisjakson tavoitteista oli tukea edelleen avopalvelujen kehittämistä niin että ikääntyneet voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Jakson aikana on suunnattu hoito- ja hoivaresursseja ja -palveluja vanhemmille ikäryhmille. Kotihoidon työntekijämäärää ei kuitenkaan ole lisätty siinä määrin kuin avopalveluihin tehdyt panostukset olisivat edellyttäneet. Jakson aikana palvelurakennetta on kuitenkin täydennetty pienkotipaikoilla. Dementoituneille tarkoitettu kymmenpaikkainen Aspgårdenin pienkoti valmistui vuonna Vuonna 1999 kuntaan saatiin 24 pienkotipaikkaa lisää, kun kunta ryhtyi ostamaan paikkoja Folkhälsanin pienkodista Sepänkylästä. Perusparannetun ja laajennetun Solhörnanin 22 palveluasuntoa otettiin käyttöön vuoden 2004 alusta. Samassa rakennuksessa avattiin myös suomenkielisille dementoituneille tarkoitettu kymmenpaikkainen pienkoti. Päiväkeskus rakennettiin vuosina kunnan eläkeläisten monitoimikeskukseksi, ja saman kymmenvuotisjakson aikana Sepänkylään perustettiin yöpartio. Henkilöstöresursseja on lisätty jakson aikana terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja Solgårdissa, ja kuntaan on saatu vanhusneuvojan virka. Uuden vanhuspoliittisen strategian tarkoituksena on antaa perusta vanhustenhuollon suunnittelulle ja toteuttamiselle vuosina , mutta strategiassa otetaan tietyin osin huomioon myös pidemmän aikavälin kehitys. Strategiatyön lähtökohtana on ollut kunnan visio laadukkaista ja helposti saatavilla olevista palveluista. Työtä on johtanut kunnanhallituksen asettama työryhmä yhteistyössä tehtävään palkatun hankesihteerin kanssa. Toimikuntaan ovat kuuluneet Lena Gammelgård ja Alf Hjerpe (kunnanhallitus), Henrik Svarfvar ja Gunilla Bertell (sosiaalilautakunta), Maj- Helen Nyback ja Stefan Strang (terveyslautakunta), Pehr-Göran Näsman (vanhusneuvosto) ja Margaretha Yli-Valkama 1

11 (vanhusneuvosto, suomenkielisten edustaja). Toimikunnan sihteerinä ja hankesihteerinä on toiminut Pamela Antila vuonna 2003 ja Siv Nyberg vuonna Toimikunta aloitti työnsä toukokuussa 2003 ja kokoontui kaikkiaan kymmenen kertaa. Toimikunnan jäsenet ovat lisäksi osallistuneet seitsemään keskustelutilaisuuteen kunnan vanhustenhuollon tulevaisuudesta. Tilaisuuksiin on osallistunut kuntalaisia sekä kunnan toimielinten, seurakuntien, kolmannen sektorin ja eläkeläistaloyhdistysten edustajia. Kunnan kaikki toimielimet ovat yhdessä vastuussa siitä, että he toiminnallaan luovat ikääntyneille edellytykset hyvään elämään. Kunnan toimielimiä ja lautakuntia pyydettiinkin syksyn 2003 aikana ottamaan kantaa Mustasaaren kunnan väestöennusteeseen. Niitä pyydettiin esittämään kirjallisesti ja keskusteluissa, millä tavoin ne aikovat toiminnassaan ottaa huomioon kunnan kasvavan vanhusväestön ja sen tarpeet sekä mitä ne pitävät kunnan vanhuspolitiikan painopistealueina jatkossa. Useimmilta toimielimiltä on saatu lausunto asiasta. Seurakunnilla ja kolmannella sektorilla on oma merkittävä roolinsa kunnan ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana. Näiden tahojen tekemä arvokas työ täydentää kunnan palveluja. Kunnassa toimivia organisaatioita ja yhdistyksiä kutsuttiin tilaisuuteen, jossa keskusteltiin vanhustenhuollon tulevaisuudesta ja kolmannen sektorin roolista. Kutsuttuja pyydettiin miettimään ennen tilaisuutta, mihin suuntaan he haluaisivat vanhustenhuoltoa kehitettävän ja mikä voisi olla heidän oma panoksensa vanhustenhuollossa. Eläkeläistaloyhdistykset kutsuttiin omaan keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin eläkeläistalojen kehittämismahdollisuuksia. Myös kuntalaisia pyydettiin osallistumaan syksyn 2003 aikana pidettyihin keskustelutilaisuuksiin tai esittämään toiveitaan ja mielipiteitään kirjeitse tai sähköpostitse. Tilaisuuksista ilmoitettiin kahdessa paikallislehdessä. Aiheesta Miten haluaisit asua ja elää Mustasaaressa iäkkäänä? järjestettiin sekä suomen- että ruotsinkielinen tilaisuus Sepänkylässä. Sulvalla ja Raippaluodossa pidetyt tilaisuudet olivat ruotsinkielisiä. Keskusteluihin osallistui kaikkiaan 57 henkeä. Osallistujien keskiikä oli korkea. Kolmetoista kuntalaista kertoi näkemyksistään kirjeitse tai sähköpostitse. Keskusteluista esitetään yhteenvedot liitteessä 1. Vanhuspoliittinen strategia on jäsennelty siten, että luvussa 2 käsitellään vanhustenhuollon periaatteita ja linjauksia. Luvussa 3 esitellään Mustasaaren kunnan ikärakennetta ja siinä ennusteen mukaan tapahtuvia muutoksia. Luvussa 4 kuvaillaan niitä palveluja, joita kunta tarjoaa ikääntyneille asukkailleen. Luvussa käsitellään valtakunnallisia suosituksia: niitä verrataan kunnan nykyisiin palveluihin ja tarkastellaan strategiatyön ohjenuorana. Luku 5 käsittelee ikääntyneiden toimintakykyä ja sen mittaamista sekä mittaustulosten hyödyntämistä vanhustenhuollossa. Luvussa 6 tarkastellaan kotihoidon ja laitoshoidon henkilökunnan mitoitusta, mutta samassa yhteydessä käsitellään myös henkilökunnan osaamista ja uusien työntekijöiden rekrytointia. Luku 7 on laadittu yhdessä vanhustenhuollon henkilökunnan kanssa, ja siinä käsitellään käytännön hoitotyön laatua. Henkilökuntaa on kuultu niistä arvoista, jotka se haluaisi näkyvän omassa vanhustyössään. Luvussa 8 kootaan yhteen strategian tärkeimmät kohdat ja toimikunnan visiot Mustasaaren vanhustenhuollosta sekä esitellään ne toimenpiteet, joihin toimikunnan mukaan olisi ryhdyttävä, jotta Mustasaari saavuttaisi vanhuspolitiikalle asetetut valtakunnalliset ja kansainväliset tavoitteet. 2

12 2. Vanhustenhuollon periaatteet ja linjaukset Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi ikääntymisen kansainvälisen toimintaohjelman Madridissa vuonna Toimintaohjelma korosti ikääntyneiden kunnioittamista ja heidän tietonsa ja kokemuksensa hyödyntämistä yhteiskunnan kehittämisessä. Toimintaohjelmassa todettiin, että ikääntyneitä tarvitaan aktiivisiksi toimijoiksi työelämään, politiikkaan, kulttuuri- ja yhdistyselämään sekä perhe-elämään. Terveyttä edistävien ja sairauksia ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä korostettiin, samoin elinikäisen koulutuksen ja oppimisen tarvetta. Erityisesti tähdennettiin mahdollisuutta omaehtoiseen kehittymiseen ja ikääntymiseen tutussa sosiaalisessa ympäristössä, koska se antaa ikääntyneille mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja edistää heidän hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja terveyttään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Vanhuspolitiikan tavoitteena Suomessa on luoda ikääntyneille mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen omassa kodissaan mahdollisimman pitkäksi aikaa sekä turvata ikääntyneiden hyvinvointi ja elämisen laatu. Muita tärkeitä painopistealueita ovat edellytysten luominen sosiaaliseen toimintaan ja integraatioon sekä sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Kuntien sosiaali- ja terveystoimella on vastuu siitä, että ikääntyneet saavat tarvitsemaansa hoitoa ja palvelua, mutta myös muiden toimielinten ja toimijoiden vastuulla on ottaa ikääntyneet huomioon päätöksissään ja toiminnassaan (Vaarama 2002). Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen sosiaalialan kehittämisohjelman mukaan merkittävin vanhustenhuollon haaste jatkossa on ikääntyneiden omaleimaisuuden, yksilöllisten tarpeiden ja elämäntapojen huomioon ottaminen, mikä voi asettaa palveluille hyvinkin erilaisia vaatimuksia. Yksi tapa parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten soveltuva palvelumuoto on ottaa käyttöön palvelusetelit; tämä on ollut mahdollista myös kunnissa vuoden 2004 alusta lähtien. Kehitettäessä ikääntyneille suunnattuja palveluja tärkeimpänä tavoitteena säilyy edelleen ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen eri tavoin. Tavoitteena on, että 90 % kaikista 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan ja että kotihoitoa laajennetaan siten, että vähintään 25 % tästä ikäryhmästä saa tarpeen vaatiessa kotisairaanhoitoa, kotipalvelua ja tukipalveluja. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kotihoidon resurssien lisäämistä. Näihin resursseihin lasketaan myös voimavarat, jotka käytetään ehkäisevään työhön tarkoituksena ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä. Vuoden 2004 aikana käynnistyy valtakunnallinen ohjelma, joka pyrkii edistämään ikääntyneiden liikkumista (Heikkilä, Kaakinen & Korpelainen 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Myös ehkäisevät kotikäynnit ovat tärkeitä, sillä niiden avulla selvitetään ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä asuin- ja elinympäristöä. Näin voidaan ennakoida asiakkaan myöhempää palveluntarvetta. Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyneen luokse tehdyt 3

13 ennakoivat kotikäynnit auttavat häntä tuntemaan olonsa turvallisemmaksi verrattuna saman ikäryhmän muihin ikääntyneisiin. Ikääntyneiden itsenäisen elämän helpottamiseksi heidän tarpeensa olisi otettava huomioon jo yhdyskuntasuunnittelussa sijoittamalla kaupalliset palvelut harkitusti, luomalla ympäristöjä, joissa ikääntyneet voivat liikkua esteettä myös rollaattorilla tai muilla apuvälineillä, ja suunnittelemalla paikallisliikenne toimivaksi. Rakennussuunnittelussa ikääntyneiden tarpeet olisi otettava huomioon esimerkiksi siten, että kaikkiin kerrostaloihin asennettaisiin hissit. Arviolta %:lla väestöstä on vaikeuksia kulkea portaissa, ja suurin osa tästä ryhmästä on ikääntyneitä. Myös uudisrakennuksista ja peruskorjauksista vastuussa olevat voisivat omalta osaltaan auttaa ikääntyneitä asumaan mahdollisimman pitkään tavallisissa asunnoissa, jos kylpyhuoneista suunniteltaisiin tilavia ja oviaukoista riittävän leveitä ja jos asunnoista jätettäisiin pois tarpeettomat kynnykset (Olsbo-Rusanen & Väänänen- Sainio 2003). Muita edellytyksiä ikääntyneiden itsenäiseen elämään omassa kodissa ovat nopeasti saatavilla olevat, saumattomat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä omaishoidon tukimuotojen kehittäminen. Omaishoitoa uudistetaan lähivuosina, ja maaliskuussa 2004 valmistuneen selvityksen mukaan omaishoidon tuki koostuisi jatkossa omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, hoivattavalle annettavista palveluista ja omaishoitajalle annettavasta tuesta. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä ottanut kantaa selvitykseen, eikä uudistuksen vaikutuksista voida vielä sanoa mitään. Lienee silti selvää, että kunnissa tarvitaan lisää resursseja omaishoitoon. Pitkäaikainen laitoshoito (terveyskeskusten pitkäaikaishoidon osastot sekä vanhainkodit) järjestetään jatkossa mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä. Koska sosiaalitoimen vastuulla ovat ne ikääntyneet, jotka eivät tarvitse jatkuvaa lääkinnällistä hoitoa sairauden vuoksi, sosiaalitoimella on päävastuu pitkäaikaishoidosta, kotona asuvien palveluista ja palvelujen koordinoimisesta. Terveyskeskuksien tarjoama laitoshoito on suunnattava ikääntyvän väestön lyhytaikaishoitoon ja kuntoutukseen. Ennustetaankin, että tulevaisuudessa kotihoidossa tarvitaan yhä enemmän sairaanhoidon asiantuntemusta, jota taas voidaan hankkia nykyisen henkilöstön täydennyskoulutuksella sekä palkkaamalla uusia lähihoitajan koulutuksen saaneita työntekijöitä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö on sekin tärkeää (Heikkilä ym. 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). 4

14 3. Mustasaaren kunnan ikärakenne Maailman teollisuusmaiden yhteinen piirre on väestön ikääntyminen. Suomessakin väestö elää yhä kauemmin ja entistä terveempänä. Vuonna 2020 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Merkittävin muutos ikärakenteessa tapahtuu kuitenkin vuoden 2010 tienoilla, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 85-vuotiaiden osuuden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten erityisesti tämän ryhmän hoidon ja hoivan tarve lisääntyy. Väestönkehitys on hyvin samanlaista koko maassa, mutta eri kunnissa on suuria eroja ikääntyneiden osuudessa. Kukin kunta ikääntyy omaan tahtiinsa. 3.1 Mustasaaren kunnan väestöennuste Erityistutkija Markku Lankinen on laatinut Mustasaarelle väestöennusteen, jonka mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä lisääntyy huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 1 osoittaa, että vuoden 2002 lopussa kaikkiaan kuntalaisesta yhteensä oli täyttänyt 65 vuotta. Määrä vastaa noin 15,5 %:a kokonaisväestöstä. Näistä 45 % on miehiä ja 55 % naisia. Suomenkielisen väestön osuus tästä ikäryhmästä on 12,7 % (ennuste kokonaisuudessaan liitteessä 2). Taulukko 1. Väestöennuste: 65 vuotta täyttäneet, 75 vuotta täyttäneet ja 85 vuotta täyttäneet (lukumäärä ja prosentuaalinen osuus) Vuosi 65 + (lukum.) 65 + (%) 75 + (lukum.) 75 + (%) 85 + (lukum.) 85 + (%) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Yli 65-vuotiaiden lukumäärän odotetaan kasvavan viisitoistavuotisjakson aikana 60 % eli hengellä, joten vuonna 2018 ikäryhmään kuuluisi henkeä eli lähes 22 % kokonaisväestöstä. Vuodesta 2002 vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on noussut henkeen, mikä on noin 24 % koko väestöstä. Väestön kokonaiskasvuksi arvioidaan 11 % eli henkeä vuoteen 2014 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä väestön arvioidaan lisääntyvän vielä noin 12 %, mikä vastaisi 2 326:a henkeä. 5

15 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä oli vuoden 2002 lopussa henkeä (7,6 %). Vuoteen 2018 mennessä heidän osuutensa väestöstä odotetaan kasvavan noin 9 %:iin. Ennusteen mukaan noin 13 % kunnan kokonaisväestöstä eli kaikkiaan henkeä on 75-vuotiaita tai sitä vanhempia vuonna vuotta täyttäneiden lukumäärä on 327 henkeä eli vajaat 2 % koko väestöstä vuonna Vuonna 2018 heidän lukumääränsä on 518 henkeä ja vuonna 2030 peräti kaksinkertainen vuoteen 2002 verrattuna eli lähes 4 % kokonaisväestöstä. Tämän ikäryhmän kehitys on kunnan näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen, sillä juuri tämä ryhmä vaikuttaa eniten vanhuspalvelujen tarpeeseen kunnassa. Kuviossa 1 näkyy eri ikäryhmien kehitys. Kuvio 1. Eri ikäryhmien arvioitu kasvu Lukumäärä Vuosi Koko kunta v v v v v v v. Eri ikäryhmiä koskeva ennuste osoittaa, että nuorempien eläkeläisten (65 69-vuotiaiden) lukumäärä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2014 mennessä, minkä jälkeen määrä kääntyy laskuun vuotiaiden osuus kaikista 65 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2002 noin 27 %. Heidän määränsä kasvaa 34 %:lla vuoteen 2014 ja vähenee sitten 23 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Samanlainen kasvu on havaittavissa vuotiaiden ryhmässä. Tämä ryhmä kasvaa eniten vuosina , sillä lisäystä on 538 henkeä. Tämän jälkeen vuotiaiden osuus alkaa pienentyä. 75 vuotta täyttäneiden osuus sen sijaan kasvaa koko tarkastelujakson ajan. Ikäryhmä vuotiaat kasvaa eniten vuosina , jolloin heidän lukumääränsä nousee 395:llä hengellä vuotiaiden ja vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu jo 2020-luvun puolivälissä nykyiseen verrattuna vuotiaiden ja 95 vuotta täyttäneiden 6

16 lukumäärä kasvaa myös huomattavasti. Ikäryhmä vuotiaat on kolme kertaa suurempi jo vuonna 2006 ja ikäryhmä kasvaa vielä 90 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Myös 95 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä tämä ryhmä miltei kolminkertaistuu 108 henkeen nykyisestä 37:stä. 3.2 Kunnan osa-alueiden väestöennusteet Raippaluodon Björköbyn alueella asui 425 yli 65-vuotiasta vuonna Asukkaista 52 % oli naisia ja 48 % miehiä. Nuorempien ikääntyneiden (65 74-vuotiaat) lukumäärä nousee ennusteen mukaan 70 hengellä eli 35,3 %:lla vuodesta 2010 vuoteen vuotta täyttäneiden lukumäärä alueella kasvaa jonkin verran (19 henkeä eli 8,3 %) vuoteen 2006 mennessä. Sen jälkeen lukumäärä pienenee nykyiseen, mutta vuodesta 2018 vuoteen 2030 määrä nousee jälleen 98 hengellä (43,9 %). Pohjois-Mustasaaressa oli vuonna 2002 yhteensä 338 ikääntynyttä, joista 53 % oli naisia ja 47 % miehiä. Pohjois- Mustasaaren ennusteen mukaan vuotiaiden lukumäärä nousee vuoteen 2018 mennessä 164 hengellä (89 %), minkä jälkeen lukumäärä alkaa hieman laskea vuotiaita on vuonna 2030 kaikkiaan 335 henkeä. Ikäryhmä 75 vuotta täyttäneet kasvaa 62 hengellä (40,2 %) vuoteen 2014 mennessä. Tämä ikäryhmä on jo vuoden 2020 tienoilla kaksinkertainen (307 henkeä) vuoteen 2002 verrattuna, ja lukumäärä lisääntyy edelleen vuoteen 2030 asti. 75 vuotta täyttäneiden osuus alueella kasvaa vuodesta 2002 vuoteen 2030 ennusteen mukaan 154 hengestä 398 henkeen (158,4 %). Koivulahden kaikkiaan 531 ikääntyneestä vuonna 2002 naisia oli 55 % ja miehiä 45 %. Nuorten eläkeläisten osuus kasvaa hieman vuoteen 2018 saakka, minkä jälkeen määrä alkaa laskea jonkin verran. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa hieman vuoteen 2006 saakka, mutta kasvu taantuu sen jälkeen muutamaksi vuodeksi. Ikäryhmän osuus alkaa jälleen kasvaa vuodesta 2010 alkaen, ja vuonna 2022 on 75 vuotta täyttäneiden osuus 29,8 % eli 392 henkeä. Määrä jatkaa kasvuaan, ja tämän ikäryhmän lukumäärä on vuonna 2030 kaikkiaan 478 henkeä, eli kasvua on vuoteen 2030 mennessä 77 %. Sepänkylän alueen 535 ikääntyneestä oli 56 % naisia ja 44 % miehiä vuonna vuotiaiden osuus kasvaa vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen kasvu pysähtyy. Kaikkiaan tämä ikäryhmä kasvaa kuitenkin 405 hengellä (123 %) vuodesta 2002 vuoteen vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2014 mennessä yhteensä 210 hengellä (102 %). Sen jälkeen kasvu jatkuu entistäkin voimakkaampana, ja vuonna 2030 tähän ikäryhmään kuuluu 867 henkeä. Ikäryhmä kasvaa siis ennusteen mukaan kaikkiaan 321 % vuodesta 2002 vuoteen Etelä- ja Itä-Mustasaaressa oli vuonna 2002 kaikkiaan 326 ikääntynyttä, joista 55 % oli naisia ja 45 % miehiä. Ennusteen mukaan vuotiaiden osuus kasvaa 104 % vuoteen 2022 saakka, minkä jälkeen osuus alkaa vähitellen pienentyä vuoteen 2030 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 40 hengellä (24,4 %) vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen ikäryhmä kasvaa vielä 175 hengellä (86 %) vuoteen 2030 mennessä. 7

17 Sulvan alueen kaikkiaan 372 eläkeläisestä vuonna 2002 oli 57 % naisia ja 42 % miehiä. Nuorten eläkeläisten määrä kasvaa eniten vuosina , lisäys on 87 henkeä eli 39 %. Tämän jälkeen heidän lukumääränsä alkaa supistua. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa hieman (57 hengellä eli 31 %) vuoteen 2018 asti. Tämän jälkeen heidän osuutensa kasvaa vielä 51 % (123 henkeä) vuoteen 2030 mennessä. Kuvio 2 osoittaa, miten 75 vuotta täyttäneiden väestörakenne muuttuu Lankisen ennusteen mukaan Mustasaaren eri osa-alueilla. (Yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 2.) Kuvio vuotta täyttäneiden mustasaarelaisten väestöennuste Raippaluoto-Björköby Pohjois-Mustasaari Koivulahti Sepänkylä Etelä- ja Itä-Mustasaari Sulva vuotta täyttäneiden lukumäärä V V V V V V V V Raippaluoto-Björköby Pohjois-Mustasaari Koivulahti Sepänkylä Etelä- ja Itä-Mustasaari Sulva Yhteenvetona eri osa-alueiden ennusteista voidaan todeta, että 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on vuoteen 2006 saakka suhteellisesti suurin Koivulahdessa, sen jälkeen Raippaluodossa Björköbyssä ja sitten Sepänkylässä. Vuodesta 2006 osa-alueet vaihtavat paikkaa, ja järjestys on Sepänkylä ja sitten Koivulahti, jonka väestöstä 75 vuotta täyttäneiden osuus on suhteellisesti suurin vuoteen 2030 saakka. Vuoteen 2014 asti % Mustasaaren 75 vuotta täyttäneistä asuu Sepänkylässä. Tämän jälkeen prosentuaalinen osuus nousee noin 30 %:iin ja pysyy tässä vuoteen 2030 saakka. Koivulahdessa 75 täyttäneiden osuus on noin 20 % vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen osuus hieman pienenee, mutta vielä vuonna 2030 Koivulahden alueella asuu 17 % tästä ikäryhmästä. Myös Raippaluodon Björköbyn alueella % väestöstä kuuluu 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmään vuoteen 2010 saakka. Tämän jälkeen heidän osuutensa kuitenkin laskee samalle tasolle kuin Pohjois-Mustasaaressa, Etelä- ja Itä-Mustasaaressa sekä Sulvalla, jossa 75 vuotta täyttäneiden osuus on % vuoteen 2030 mennessä. 8

18 3.3 Huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde Huoltosuhde tarkoittaa alle 16-vuotiaiden (lapset/nuoret) ja ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta työikäisen (16 64 vuotta) väestön lukumäärään (Kiander & Östring 2002). Maassamme huoltosuhde on ollut hyvä pari vuosikymmentä, eli sataa työikäistä kohti on ollut noin 50 lasta ja nuorta. Vuonna 2001 huoltosuhde oli Suomessa 0,65 eli 65 lasta, nuorta ja ikääntynyttä sataa työikäistä kohti. Suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän ensi vuosikymmenen kuluessa alkaa huoltosuhdekin nousta. Tulevaisuudessa huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde nousevat Suomessa nopeasti. Mustasaaressa huoltosuhteen ennustetaan kehittyvän vuoteen 2030 mennessä seuraavasti: alle 16-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden lukumäärän arvioidaan lisääntyvän Mustasaaressa hengellä vuoteen 2015 mennessä, minkä jälkeen lukumäärä kasvaa vielä hengellä vuoteen 2030 mennessä. Työvoiman ulkopuolisen väestön osuus oli 36 % kokonaisväestöstä vuonna Vuonna 2030 prosentuaalisen osuuden odotetaan olevan jo 41 %. Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee tarkasteluajanjaksolla 0,57:stä 0,69:ään. Mustasaaressa oli näin ollen sataa työliistä kohden 57 huollettavaa lasta, nuorta tai ikääntynyttä. Lukumäärä on hieman alle koko Suomen huoltosuhteen, joka vuonna 2001 oli 0,65. Vuonna 2025 Mustasaari ylittää nykyisen valtakunnallisen huoltosuhteen ja vuonna 2030 huoltosuhde on lähes 0,70. Silloin sataa työllistä kohti on lähes 70 huollettavaa lasta, nuorta tai eläkeläistä. Kuviossa 3 näkyy huoltosuhteen ennusteenmukainen kasvu vuosina Kuvio 3. Mustasaaren huoltosuhde Huoltosuhde 0,70 0,68 0,66 0,64 0,62 0,60 0,58 0,56 0,54 0,52 0, Vuosi Vanhushuoltosuhde on yli 64-vuotiaiden lukumäärän suhde työikäisten (16 64 vuotta) lukumäärään. Suomessa vanhushuoltosuhde on noussut vuodesta 1990, ja kehitys jatkuu (Kiander & Östring 2002). Kuviossa 4 esitetään, miten Mustasaaren vanhushuoltosuhde ennusteen mukaan nousee vuosina

19 Kuvio 4. Mustasaaren vanhushuoltosuhde Huoltosuhde 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, Vuosi Kuten kuviosta näkyy, odotetaan työvoiman ulkopuolisen väestön osuuden vuosina kasvavan :sta peräti :een, eli lisäys on henkeä. Tämän jälkeen lukumäärän arvioidaan kasvavan vielä 774:llä hengellä henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden lukumäärän suhde työikäisiin antaa Mustasaaressa vanhushuoltosuhteeksi 0,24 tarkastelujakson alussa ja 0,41 vuonna 2030, jolloin jokaista yli 65-vuotiasta kohti on 2,5 työikäistä. Koko maan vanhushuoltosuhteen odotetaan 2030-luvulla nousevan lähelle 0,50:tä (Kiander ja Östring 2002), mikä on hieman korkeampi kuin Mustasaaren ennuste. (Mustasaaren huoltosuhdetta ja vanhushuoltosuhdetta kuvaavat taulukot liitteessä 3.) 10

20 4. Ikääntyneiden palvelut ja asuminen Mustasaaressa ikääntyneille tarjolla olevia palveluja voidaan havainnollistaa hoitopyramidilla (kuvio 5). Pyramidin kantaosassa on kaikille kuntalaisille tarkoitetut yleiset palvelut. Tämän yläpuolella on avopalvelut, joihin kuuluu tärkeä ennaltaehkäisevä työ (päiväkerhotoiminta, kuntoutus, vanhusten neuvontapalvelut jne.), kotipalvelu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut. Avopalveluja annetaan omassa kodissaan, eläkeläistalossa tai palveluasunnossa asuville ikääntyneille. Pyramidin huipulla on laitoshoito, johon sisältyy myös tehostettu palveluasuminen. Tässä luvussa esitellään kunnan asukkailleen tarjoamia vanhuspalveluja. Palvelurakenteen ohella esitellään alaviitteinä otteita kuntalaisten, henkilöstön, kunnan eri toimialojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon lausunnoista vanhuspalvelujen tulevista painopiste- ja kehittämisalueista. Palvelujen mitoitus on laskettu valtakunnallisten suositusten pohjalta, ja se esitellään kunkin palvelumuodon kohdalla. Taulukko 2 esittää tiivistetysti Mustasaaren kunnan palvelutoiminnan ja asumispalvelut ikääntyneille vuonna Kuvio 5. Palvelupyramidi ikääntyneille tarjolla olevista palveluista Mustasaaressa Laitoshoito & tehostettu palveluasuminen Terveyskeskuksen vuodeosastot Solgård, Aspgården, suomenk. dementiakoti, Folkhälsanin pienkoti Avopalvelut Kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut, ennaltaehkäisevä työ, tavallisessa asunnossa asuminen, omaishoitajan tuki, eläkeläistalot, palveluasuminen Yleiset palvelut 11

21 Taulukko 2. Mustasaaren kunnan oma palvelutoiminta ja ikääntyneiden asuminen 2002 Kotihoito (kotipalvelu tai v kotisairaanhoito) 1,2 % 15,7 % Tukipalvelut 21,7 % 14,3 % Omaishoito 0,8 % 2,7 % Palveluasuminen (vanha Solhörnan) 0,9 %* Tehostettu palveluasuminen (Aspgården, Folkhälsanin pienkoti) 0,1 % 2,5 % Vanhainkoti (Solgård) 0,6 % 3,2 % Terveyskeskuksen vuodeosastot 0,4 % 4,3 % *Kunnan palveluasunnoissa asui vuonna 2002 vain 0,9 % ikäryhmästä 75+, koska moni Solhörnanin 24 asunnosta oli tyhjillään. 4.1 Avopalvelut Kaikilla kuntalaisilla on oikeus perushoidon palveluihin, jotka useimmissa kunnissa järjestetään omassa terveyskeskuksessa. Terveyskeskukset tarjoavat ikääntyneille lääkärin vastaanottopalveluja, lääkärinpäivystys-, laboratorio-, röntgen, kotisairaanhoito-, kuntoutus- ja fysioterapiapalveluja sekä hammaslääkärin vastaanotto- ja neuvontapalveluja (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Vanhuspolitiikan yhtenä tavoitteena on Suomessa pidetty, että 75 vuotta täyttäneistä 90 % voi asua omassa kodissaan nk. normaalissa asunnossa. 75 vuotta täyttäneistä mustasaarelaisista noin 89 % asui omassa kodissaan vuonna Koko ikäryhmän 65 vuotta täyttäneiden kohdalla vastaava luku oli 94 %. Yksi tärkeimpiä ikääntyneiden omassa kodissa asumisen edellytyksiä on toimivat avopalvelut. Avopalvelut ovat palveluja, joiden antamiseen ei liity yhtäjaksoista ympärivuorokautista palveluvastuuta. Tärkeimpiä avopalveluja ovat kotihoito (johon sisältyy kotipalvelu, kotisairaanhoito ja erilaiset tukipalvelut), omaishoidon tuki, ehkäisevä työ sekä vastaanotoilla ja poliklinikoilla annettavat palvelut (Vaarama, Luomahaara, Peiponen & Voutilainen 2002). Kunnan kotipalveluhenkilöstö antaa sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan eläkeläistaloissa. 1 Mustasaaressa toimii yksi eläkeläisyhdistys ja kolme eläkeläistaloyhdistystä, jotka ylläpitävät seitsemää eläkeläistaloa. Raippaluodossa on 12 eläkeläisasuntoa, Singsbyssä 28, Koivulahdessa 24, Sulvalla 17, Veikkaalassa 14, Jungsundissa 14 ja Petsmossa 6 1 Tilaisuuksissa keskusteltiin eläkeläistalojen asiakaskunnan muutoksista ja tulevista kehittämismahdollisuuksista kuntalaisten ja eläkeläistalojen edustajien kanssa. Nämä totesivat, että asunnot rakennettiin aikoinaan terveitä eläkeläisiä varten, kun taas nykyisin eläkeläiset ovat eläkeläistaloihin muuttaessaan noin 85-vuotiaita. Heille tarjotaan samanlaisia palveluja kuin tavallisissa asunnoissa asuvillekin, vaikka he periaatteessa tarvitsisivat ympärivuorokautisia palveluja. Yksittäisten eläkeläistaloyhdistysten on taloudellisesti mahdotonta tehdä asuntoihin muutostöitä ja tarjota palveluja vuorokauden ympäri. Eläkeläistalojen palvelujen kehittämiseksi toivotaan yhteistyötä kunnan kanssa. Kuntalaisille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa esitettiin toivomuksia omalla asuinseudulla sijaitsevista palveluasunnoista ja pienkodeista. Nykypäivän ikääntyneet pitävät hyvin tärkeänä sitä, että he voivat asua mahdollisimman pitkään omassa turvallisessa elinympäristössään. Sekä sosiaalilautakunta että terveyslautakunta huomauttavat lausunnoissaan, että mahdollisuudet palveluasumiseen eri osa-alueilla on selvitettävä ja että tulevaisuudessa on tarpeen saada erityisryhmille (dementoituneet, toimintaesteiset jne.) tarkoitettua valvottua palveluasumista (esim. yövuorohenkilökunta, turvallisempi asuinympäristö, turva- ja hälytystekniset järjestelyt) kunnan eri osiin. 12

22 asuntoa. Eläkeläistalojen hallitukset valitsevat vuokralaiset, joiden joukossa on muitakin kuin eläkeläisiä. Tyhjät asunnot vuokrataan ennen kaikkea nuorille. Eläkeläistaloissa asutaan omissa asunnoissa, joista maksetaan vuokraa. Vuokralainen saa myös käyttää eläkeläistalon kaikkia palvelutiloja. Useimmat tilat ja asunnot eivät sovellu vammaisille. Kunta ostaa kotipalvelun tukipalveluihin kuuluvan lounaan Helsingbyn, Sulvan, Koivulahden ja Raippaluodon eläkeläistaloilta Palveluasuminen Palveluasuminen tarkoittaa, että asukkaiden itsenäistä asumista tuetaan ja autetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kotipalvelussa, koska tässäkin tapauksessa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta antaa asukkaille yksilöllistä palvelua ja hoitoa. Palveluasuminen soveltuu henkilöille, joilla on alentunut toimintakyky, lieviä muistiongelmia tai psyykkisiä ongelmia, ja henkilöille, jotka haluavat turvaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Palveluasumiseen ei kuulu yövalvontaa, joten palveluasuminen ei sovellu henkilöille, joiden hoidon tarve on erittäin suuri. Palveluasuminen ei myöskään sovellu henkilöille, joiden käytös on häiritsevää tai poikkeavaa tai jotka eri syistä voivat aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille asukkaille. 0,9 % kunnan 75 vuotta täyttäneistä asui kunnan palveluasunnossa (vanha Solhörnan) vuonna Vuonna 2004 avataan kunnan uusi Solhörnanin palvelutalo. Uudessa kaksikerroksisessa palvelutalossa on 22 asuntoa, joista kaksi on tarkoitettu pariskunnille. Rakennuksessa on yhteistiloja kuten harrastehuone, kirjasto/-tv-huone, ruokasali/juhlasali, seurusteluhuone ja pesutupa. Kotipalvelun yöpartio sijaitsee Solhörnanissa, joten henkilökuntaa on paikalla lähes vuorokauden ympäri. Folkhälsanin palvelutalo tarjoaa kunnan ostopalveluna hankkiman 24 pienkotipaikan (lasketaan tehostettuun palveluasumiseen) lisäksi asumista myös 12 vuokra-asunnossa ja 17 omistusasunnossa. Talon asukkaille on tarjolla monipuolisia palveluja. Vuokra- ja omistusasuntojen asukkaat kuuluvat avopalvelujen piiriin, koska sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää kunnan kotipalvelu. Valtakunnallisen suosituksen mukaan palveluasumista tulisi voida tarjota 3 5 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Vuonna 2004 uuden Solhörnanin ryhtyessä ottamaan vastaan asukkaita ja vanhan Solhörnanin sulkiessa ovensa Mustasaaren kunta voi tarjota 1,6 %:lle kunnan 75 vuotta täyttäneistä kunnallista palveluasumista. Folkhälsanin palvelutalon 29:ää asuntoa ei lasketa mukaan tähän, sillä niiden asukkaat eivät kaikki ole yli 65-vuotiaita eikä asuntoja ole tarkoitettu pelkästään ikääntyneiden palveluasunnoiksi.!" #$ # % &' $ # 13

23 4.1.2 Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto Ikääntyneiden parissa tehtävällä ehkäisevällä työllä pyritään torjumaan ennakolta palvelujen tarpeen syntymistä. Tällä tavoin yritetään jo etukäteen vaikuttaa sellaisiin tekijöihin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja elinolosuhteisiin. Esimerkkejä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon terveyttä edistävistä ja sairauksia ehkäisevistä toimenpiteistä ovat päiväkerhotoiminta, vanhusneuvonta, fysioterapia, kuntoutus ja apuvälinepalvelut. Iäkkäiden kuntalaisten luokse tehtävien kotikäyntien tarkoituksena on ehkäistä sairauksia ja tapaturmia ja lykätä säännöllisen hoidon tarpeen alkamisajankohtaa. Kotikäyntien aikana voidaan selvittää ikääntyneiden käsitys kunnan palveluista. Näin kerättyä tietoa voidaan myöhemmin käyttää ikääntyneiden hoito- ja palvelujärjestelmiä kehitettäessä (Häkkinen 2002). 2 Mustasaaressa ehkäisevää työtä harjoitetaan päiväkerhotoiminnan, vanhusneuvonnan ja kuntoutuksen kautta. Kunta harjoittaa päiväkerhotoimintaa Mustasaaren päiväkeskuksessa Sepänkylässä. Kunnan eläkeläisille ja muille kiinnostuneille tarjotaan viriketoimintaa, virkistystoimintaa ja sosiaalista yhdessäoloa harrastetoiminnan, liikuntaryhmien, keskusteluryhmien ja luentojen muodossa. Päiväkeskus on avoinna arkisin, ja ohjelmaa järjestetään joka päivä. Kunta myös lainaa tiloja aikuisopistolle, yhdistyksille ja organisaatioille, jotka järjestävät ohjelmaa ja kursseja ikääntyneille. Ikääntyneiden toimintakykyä ja sosiaalista kykyä ylläpitävää päiväkerhotoimintaa järjestetään myös kunnan kuudella kotipalvelualueella. Joka ryhmään kuuluu kymmenisen henkeä, jotka tapaavat kerran viikossa. Tapaamisiin järjestetään yhteiskuljetus. Eläkeläistaloissa kokoontuu myös askarteluryhmiä. Toiminta on tarkoitettu kotona tai eläkeläistaloissa asuville ikääntyneille, jotka pääsevät tapaamisiin omatoimisesti. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus sosiaaliseen yhdessäoloon, virikkeisiin ja ohjattuun askarteluun kunkin kykyjen mukaan. Kunnan terveyskeskuksessa on vuodesta 2002 lähtien pitänyt vastaanottoa vanhusneuvoja. Vanhusneuvojan työtehtävät jakaantuvat kahteen osaan: muisti- ja dementianeuvontaan sekä vanhusneuvontaan osana ehkäisevää työtä. Vanhusneuvoja antaa neuvoja, ohjeita ja henkilökohtaista tukea dementoituneille ja heidän omaisilleen, tekee dementiasairauksien diagnosointia helpottavia testejä ja haastatteluja ja toimii konsulttina dementoituneiden kanssa työskentelevälle muulle henkilökunnalle. 2 Sosiaalilautakunta toteaa omassa kirjallisessa lausunnossaan vastaisuudessa järjestettävistä vanhuspalveluista, että etsivä ja ehkäisevä työ sen eri muodoissa (esimerkiksi kotikäynnit ikääntyneiden luokse, terapiapalvelut ja muut vastaavat palvelut) on asetettava etusijalle kunnan vanhuspolitiikassa. Kotikäyntien aikana havaittujen puutteiden korjaamiseen tarvittava resurssien lisäys on kuitenkin otettava huomioon. Ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävä ehkäisevä viriketoiminta kuten kurssit, liikunta, kulttuuri- ja muu toiminta samoin kuin sosiaalinen verkosto olivat etusijalla vanhusneuvoston, jatkokoulutuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja kulttuurilautakunnan sekä henkilökunnan lausunnoissa. Myös kuntalaiset itse kiinnittivät keskustelutilaisuuksissa huomiota niihin myönteisiin terveysvaikutuksiin, joita on monipuolisella ja mielekkäällä viriketoiminnalla, joka tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen yhdessäoloon, yhteiskunnan kehittämiseen ja sukupolvien väliseen kohtaamiseen. 14

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika KLO 14.00 16.30 Paikka Läsnä Sosiaalitoimiston kokoushuone Kutsutut/osallistujat Läsnä Yrjö Perkkiö veteraanijärjestöjen edustaja,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot