SYKETTÄ. Sykettä Sydämeen - hanke LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKETTÄ. Sykettä Sydämeen - hanke LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 SYKETTÄ Sykettä Sydämeen - hanke LOPPURAPORTTI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TARKOITUS HANKEORGANISAATIO HANKKEEN TAVOITTEET TOIMINNAN TOTEUTUS ASIAKASTYÖ VIRIKETOIMINTA KOULUTUS UUSIA TOIMINTAMALLEJA KODITTAJA VANHUSTYÖN FYSIOTERAPEUTIN TYÖNKUVA TULEVAISUUDESSA RAPORTOINTI JA ARVIOINTI ASIAKKAAT YHTEISTYÖTAHOT SYKETYÖRYHMÄ OHJAUSRYHMÄ YHTEENVETO POHDINTA

3 1 JOHDANTO Suomalainen yhteiskunta on ikääntymässä nopeasti. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät kaksinkertaistuvat. (Aejmelaeus ym., 2007,321). Uudenkaupungin vanhusväestön kohdalla ennuste on samansuuntainen. Vuonna 2005 yli 65-vuotiaita oli 2766 kun ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä jo Yli 75 - vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu samalla aikavälillä: 2005 heitä oli 1278 kun ennusteen mukaan 2030 heitä tulee olemaan Väestörakenteen muutos tuo mukanaan haasteita ikäihmisten nykyisiin palveluihin ja turvalliseen elämään. Olemassa olevien palveluiden lisäksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Terveydentila, elämäntyyli, asuinpaikka, taloudellinen tilanne ja monet muut seikat vaikuttavat ikäihmisten tarpeisiin sekä siihen mitä kukin haluaa. Useimmat haluavat edelleen asua kotona mahdollisimman pitkään, jolloin edellytetään koko yhteiskunnalta ennaltaehkäisevää otetta. (Sonkin ym,1999,1). Väestön vanhenemisen kehitysnäkymät ovat kuitenkin pääosiltaan myönteiset. Seniori raportin mukaan (Sonkin ym. 1999,21) 2000-luvulla elävä seniori- ja vanhusväestö tulee elämään entistä terveempänä ja aktiivisempana. Yksilötasolla avuntarve vähenee ja siirtyy koskemaan yhä vanhempia, kun taas väestötasolla avuntarve lisääntyy johtuen yli 84- vuotiaiden määrän kasvusta. Yksilötason merkittävin kehitysnäkymä on ikäihmisten voimakas eriytyminen. Muodostuu yhä useampia elämäntyyliltään ja harrastuksiltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä, josta seuraa tarve kehittää yksilöllisempiä palveluratkaisuja. (Sonkin ym, 1999,21). Sosiaalinen, hyvin toimiva verkosto on voimavara, jonka avulla voidaan edistää ikäihmisen itsenäistä selviytymistä kotona. Läheisten, ystävien ja tuttavien antama konkreettinen apu, henkinen tuki ja läsnäolo antavat turvaa ja lievittävät osaltaan kaatumiseen ja sairastumiseen liittyviä pelkoja. Voimavarojen lähteinä voidaankin pitää verkoston lisäksi myös uskontoa, positiivista elämänasennetta, terveyttä sekä kotona pärjäämistä. (V-SS geropsyk.os.,2005,15-16). Ikäihmisen kokemus omasta terveydestään, toimintakyvystään ja omatoimisuudestaan vaikuttavat kotona selviytymiseen sekä riippumattomuuden säilymiseen kaikkein selkeimmin, siksi onkin tärkeää tukea monipuolisesti ikäihmisen omatoimisuutta. Kotona asuminen merkitsee ikäihmiselle asumisen mielekkyyttä ja arvokkuutta sekä tunnetta selviytymisestä. Tähän kaikkeen sisältyy mahdollisuus säilyttää itsemääräämisoikeus kotona valta omaan elämään säilyy vaikka toimintarajoitteita olisikin. (V-SS geropsyk.os,2005,15). Ikäihmisen toimintakyky voidaan jakaa kolmeen osioon: Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ikäihmisen edellytyksiä suoriutua elämästä toisten ihmisten kanssa, perheessä ja yhteiskunnassa. Laaja sosiaalinen verkosto vaikuttaa tutkimusten mukaan positiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. (V-SS geropsyk.os,2005,18). Ikäihmisen kohdalla yksi tärkeimmistä mittareista fyysisen toimintakyvyn arvioimisessa ovat ne, jotka liittyvät hänen kykyynsä selviytyä arkitoiminnoistaan. Psyykkisesti toimintakykyisellä ihmisellä tarkoitetaan henkilöä, joka kykenee vastaanottamaan tietoa, käsittelemään sitä sekä muodostamaan käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Hän kykenee laatimaan elämälleen suunnitelmia sekä tekemään valintoja. (Kähäri-Wiik ym,2006,13). Toimintakyvyn arvioinnissa on aina otettava huomioon ympäristö, missä ikäihminen asuu. Ympäristö voi tukea osaltaan ikäihmistä siten, että hän kykenee hyödyntämään omia

4 4 voimavarojaan mahdollisimman täysipainoisesti. Fyysinen ympäristö voi osaksi olla rajoite esim. portaat voivat estää itsenäisen liikkumisen. Sosiaalinen ympäristö eli perhe, ystävät ja erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut voivat olla tukevia ja kannustavia. Ympäristön tarjoama tuki on todettu olevan hyvin ratkaisevassa asemassa ihmisen kohdatessa elämänmuutoksia. Jos ikäihminen voi luottaa saavansa tukea ja ymmärrystä ympäristöltään, suhtautuminen omaan tulevaisuuteen on paljon myönteisempää. Ympäristön antama tuki voi olla monenlaista: kuuntelemista, käytännön asioissa auttamista, hoitovälineiden järjestämistä tai neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin. Erityisen tärkeää uuden tilanteen alkuvaiheessa on riittävä tuki ja turvalliset palvelut. (Kähäri-Wiik ym,2006,14-15). Ratkaiseva merkitys on kuntoutujan omalla motivaatiolla. Joidenkin kohdalla kuntoutus saattaa viedä enemmän aikaa, jolloin kuntoutujan oma motivaatio helposti laskee. Silloin tarvitaan kannustusta ja uskoa tulevaan kuntoutujan ympäristöltä. (Kehäri-Wiik ym,2006,17-18). Koti tulee järjestää muutostöin ja apuvälinein turvaamaan ikäihmisen kotona pärjäämistä sekä tukemaan kuntoutusta. Ihmisen koti, ympäristö ja elinpiiri tulee rakentaa sellaiseksi, että päivittäisistä toimista on mahdollista selvitä itsenäisesti ja mahdollisimman helposti. (Kähäri-Wiik ym. 2006,164). Kuntoutumista tukeva työote tarkoittaa sellaista asiakastyötä, jossa työntekijä tukemalla ja kannustamalla ikäihmistä auttaa häntä selviytymään arkiaskareistaan mahdollisimman omatoimisesti asiakkaan omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden. Asiat tehdään yhdessä, ei asiakkaan puolesta. Ikäihmisen tulisi saada heikentyneestä toimintakyvystä huolimatta itse päättää päivänsä aikataulusta ja toteutuksesta. Työntekijä auttaa ja ohjaa vain niissä toimissa, joista ikäihminen ei selviydy yksin. Fyysisen puolen lisäksi kuntoutumisen kannalta tulisi tukea myös sosiaalista puolta ja harrastuksiin osallistumista. (Kähäri-Wiik ym,2006,19). Viriketoiminta on tästä yksi hyvä esimerkki. Viriketoiminnalla tarkoitetaan ihmistä aktivoivaa toimintaa, sen tavoitteena on mm. aktivoida muistia, havainnointia ja keskittymistä, antaa sisältöä elämään, ylläpitää vireyttä sekä tarjota kokemuksia ja tunteita, yhdessäolon iloa. Mitä mielekkäämpää ja merkityksellisempää toimintaa ihmisellä on, sitä vireämpi ja toimintakykyisempi hän on. (Kähäri-Wiik ym. 2006,150). 2 YLEISTÄ 2.1 Hankkeen tausta Uudenkaupungin vanhuspoliittisen ohjelman ( ) keskeisimmät ohjelmakohdat ovat kuntoutumista edistävä hoitotyö, hoidon porrastus eri yksiköiden välillä ja ennaltaehkäisevä vanhustyö. Syksyllä 2003 on aloitettu koko vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen yhteinen työskentelytapoihin paneutuminen. Tavoitteena on ollut, että jokainen hoitotilanne koti- ja laitoshoidossa toteutetaan asiakaslähtöisesti, asiakkaan toimiessa itsenäisesti omien voimavarojensa sekä toimintakykynsä mukaisesti, työntekijän toimiessa tilanteiden ohjaajana ja asiakkaan motivoijana. Tavoitteeseen on pyritty Kuntouttava työote vanhustenhuollossa koulutuksella, Kuntouttava työote- vanhuksen toimintakyky ja sen tukeminen koulutusiltapäivillä, Välittämisen etiikka ja Erilaisuus työn ja työyhteisön voimavarana - koulutuksilla sekä koko kehittämistyön ajan keskustelulla eri yksiköiden sisällä ja niiden välillä.

5 5 Kun vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen yhteinen kuntoutumiseen perustuva toimintatapojen muutos oli saatu hyvin käyntiin kaikissa yksiköissä, ajatuksena oli hankkeen kautta jatkaa kehittymistä löytämällä uudenlaisia toimintamalleja. Hankerahoituksen avulla olisi mahdollista hankkia kaikki nykytieto sekä luoda ja kokeilla uusia käytännönläheisiä toimintatapoja vanhusten hyväksi. 2.2 Hankkeen tarkoitus Sykettä sydämeen hanke toteutettiin ajalla Hanke oli vanhustyön kehittämishanke, jonka kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat uusikaupunkilaiset ikäihmiset. Tarkoituksena oli ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tukeminen kuntoutumista edistävän hoitotyön avulla. Lisäksi aikomuksena oli saada kuntouttava työote arkipäivän toiminnaksi kaikissa vanhustyön yksiköissä. Toisaalta hankkeen myötä toivottiin löytyvän uusia toimintamalleja vanhustyöhön sekä saada aikaan laitoksissa asuville asiakkaille viriketoimintaa. 2.3 Hankeorganisaatio Hankkeella oli ohjausryhmä, jonka tarkoituksena oli tukea ja seurata hankesuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmään kuuluivat: Jaana Aitta (kotihoidon esimies), Tarja Huovinen (johtava hoitaja), Leena Luukka (vanhainkodin johtaja), Hanna Nieminen (fysioterapeutti), Maria Nurmi (kotihoidon esimies), Päivi Parkkila (vanhustyön johtaja, ohjausryhmän pj.), Pirjo Rakkolainen (Sakunkulman päiväkeskusohjaaja), Pirjo Suominen (V-SS ylihoitaja), Markku Tuominen (vanhustyön ylilääkäri) asti, Riitta Laakso (vanhustyön sos.tt.) asti, Raija Yrttimaa (toimistonhoitaja). Syketyöryhmään kuuluivat Syke-hoitaja Riikka Arola, Syke-fysioterapeutti Mira Laine asti, Syke-ohjaaja Suvi Lehto asti, Leena-Maija Virtanen välisen ajan. Hankkeen yhteyshenkilöt (Päivi Parkkila ja Tarja Huovinen) toimivat Syke-työryhmän ohjaajina ohjausryhmän kokousten välillä. Lisäksi hankkeen tukena oli tavoiteryhmä eli työryhmä, johon kuuluivat ohjausryhmän jäsenet ja edustajia hankkeen yhteistyökumppaneista. Ryhmä asetti hankkeelle konkreettiset tavoitteet sekä käytettävät menetelmät ja keinot. Näiden ryhmien puheenjohtajana toimi vanhustyön johtaja Päivi Parkkila. 3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet: 1.Ikäihmisen kokonaisvaltainen kotona selviytymisen tukeminen. 2.Vanhusten elämänlaadun parantuminen. 3.Kuntoutumista edistävä hoitotyö osana arkipäivän toimintaa. 1. Ikäihmisen kokonaisvaltainen kotona selviytymisen tukeminen Ikäihmisen kotona selviytymisen tukemiseen tarvitaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kokonaisuuden huomioon ottaminen. Tässä hankkeessa tavoitteeseen pyrittiin vanhusta

6 6 tukevalla partiotoiminnalla, moniammatillisella yhteistyöllä sekä lähipiirin mukaan ottamisella. 2.Vanhusten elämänlaadun parantuminen Hankkeessa vanhuksen elämänlaadun parantumisen lähtökohtana oli ikäihmisen taustojen ja elämänkokemusten selvittäminen ja tältä pohjalta tehty kokonaisvaltainen nykytilan kartoitus. 3. Kuntoutumista edistävä hoitotyö osana arkipäivän toimintaa Kuntoutumista edistävä hoitotyö on arkipäivän toimintaa, jossa asiakkaan lisäksi, kaikki hänen lähipiirissään olevat osapuolet ovat aktiivisesti mukana. Kuntouttavan työotteen toteuttaminen jo terveyskeskuksen vuodeosastolla ja opitun toimintatavan jatkaminen asiakkaan kotiutuessa sekä kotona asuvan vanhuksen toimintakyvyn säilyttäminen/parantaminen olivat hankkeen päätavoitteita, joilla tähdättiin asiakkaan kotona selviytymiseen. 4 TOIMINNAN TOTEUTUS Käytännössä hankkeen tavoitteisiin pyrittiin partiotoiminnalla. Jokainen partio toimi moniammatillisen työparityöskentelyn(fysioterapeutti, sykehoitaja, sykeohjaaja, kotihoidon työntekijät) periaatteella yksittäisen asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yhteiset tavoitteet kotona pärjäämiseksi määriteltiin yhdessä asiakkaan, lähipiirin ja moniammatillisen henkilöstön kanssa. Partiotoiminta järjestelmällisen työpari- ja sidosryhmäverkoston avulla kartoitti asiakkaan tarpeet ja kokosi tarvittavan verkoston tukemaan asiakkaan kotona selviämistä. Hankkeen käytännön toimintaa seurattiin erilaisilla mittareilla kuten asiakastilastoilla, palautekyselyillä ym. Osalla asiakkailla käytettiin Leipadelämänlaatumittaria ja muutamista asiakkaista tehtiin prosessimainen asiakaskuvaus. 4.1 Asiakastyö Kimppapartio Kimppapartiossa vastaavana työntekijänä toimi perushoitaja Riikka Arola. Syke-hoitaja toimi yhdessä vanhuksen, omaisen sekä kotihoidon työntekijöiden kanssa suunnitellen ja toteuttaen arkipäivän toimintaa. Vanhuksen kanssa toimittiin aktiivisesti hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Kimppapartion toiminnan lähtökohtana oli ennaltaehkäisevä työote. Asiakkaaseen tutustuttiin jo sairaalan osastolla ja kotiutustilanteessa hoitaja oli sovitusti mukana auttaen käytännön askareissa. Partio työskenteli asiakkaan kanssa tehostetusti yhden tai kaksi viikkoa ja ohjasi asiakasta suoriutumaan arjen askareista mahdollisuuksiensa mukaan itsenäisesti tai kotihoidon palvelujen turvin. Tärkeänä osana työtä oli asiakkaan omaisten ohjaus ja neuvonta. Käytännössä asiakaskontakti aloitettiin selvittämällä elämänkaaren keskeisimmät asiat haastattelemalla sekä asiakasta että hänen lähipiiriään. Asiakkaan senhetkisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen kokonaisuuden nykytila saatiin selville yksilökeskeisellä keskustelulla ja kuuntelulla. Haastattelun lisäksi alkuvuodesta 2008 Syke-hoitaja kokeili kotihoidon asiakkaiden kohdalla elämänkaari-lomaketta. Lomakkeella saatiin tietoa

7 7 asiakkaasta myös työparina toimivalle kotihoidolle. Elämänkaarta hyödynnettiin osana virikesuunnitelmaa. Syke-hoitaja laati virikesuunnitelman yksilökohtaisesti asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Suunnitelma piti sisällään mm. kotijumppa-ohjeen ohjausta, ystävän hankkimista, valokuvien katselua, tutustumiskäyntejä päivätoimintapaikkoihin ja opastusta mm. kutsutaksin tilaamisessa ja käyttämisessä. Elämänkaari lomakkeen käyttö jatkuu vanhustyön yksiköissä. Kuntoutuspartio Kuntoutuspartiossa vastaavana työntekijänä toimi fysioterapeutti Mira Laine. Sykefysioterapeutti ohjasi vanhuksen kuntoutumista kotiutumisen jälkeen yhdessä kotihoidon henkilökunnan kanssa kuntouttavalla työotteella. Kuntoutuspartio toimi tehostetusti tietyn ajanjakson kotiutuvan vanhuksen kotona. Tämä ajanjakson jälkeen vanhus jatkoi kuntoutumistaan omatoimisesti, kotihoidon tai omaisen turvin. Kotona asuville vanhuksille tarjottiin fysioterapeutin vastaanottoa Sakunkulmalla. Vanhuksille annettiin ohjausta, neuvontaa sekä mahdollisuus arvioivaan kotikäyntiin ja sitä seuraavaan kuntoutusprosessiin. Kuntoutuspartio turvasi omaishoidettavien ja intervalliasiakkaiden kotona selviytymistä ohjaamalla omaista ja intervallihoitoa antavan hoitoyksikön henkilökuntaa. Kotiutuspartio Kotiutuspartiossa vastaavana työntekijänä toimi sosionomi Suvi Lehto. Syke-ohjaaja avusti kotiutuvaa vanhusta saamaan tarvittavat palvelut yhteistyössä lääkäreiden sosiaalityöntekijöiden, kotihoidon esimiesten ja Syke-työryhmän kanssa. Kotiutuspartion toiminnan menetelmänä oli vanhuksen kokonaistilanteen kartoittaminen. Lisäksi työtä tehtiin tiedottamalla TYKS Vakka-Suomen sairaalan henkilökunnalle vanhustyön palveluista, järjestämällä yhteistyökokouksia hankkeen toiminnasta sekä toimimalla konkreettisena yhteyshenkilönä sairaalan osastoilla. Hankkeen partiot kotiuttivat asiakkaita sairaalasta suoraan kotiin. 4.2 Viriketoiminta Partiotoiminnan lisäksi syketyöryhmä hankki vanhustyön yksikköihin viriketoiminnan toteuttajia. Viriketoimintaa järjestettiin hankkeen aikana yksittäisten tapahtumien lisäksi seuraavasti: v Lauluvirkut järjestävät musiikkiterapeuttista kerhotoimintaa ja he vierailivat kahdeksan kertaa pitkäaikaisosastoilla; Kalannin vanhainkodissa, Merituulikodissa ja Matleenan osastolla terveyskeskuksessa. Palautekysely tehtiin asukkaille ja henkilökunnalle, jonka mukaan Lauluvirkkujen toiminta toi iloa ja hyvää mieltä asukkaille. Se toi vaihtelua arkeen ja oli sopivaa toimintaa myös niille asukkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt. v Hali-Bernit ovat silittelyä ja rapsuttelua rakastavia koiria ja ne tekevät terveyhdyskäyntejä ohjaajansa kanssa mm. vanhainkoteihin. Hali-Bernit vierailivat Merituulikodin osastoilla marraskuussa. Palautekyselyssä todettiin, että toiminta oli piristävää ja sen toivottiin jatkuvan.

8 8 Lauluvirkut -kerhotoimintaa järjestettiin kahdeksan kertaa ja kohderyhmänä olivat kaikki pitkäaikaisosastot. Vanhustenviikolla musiikkiluokka esiintyi Matleenan osastolla sekä Merituulikodissa. Tanssikerho Virkeät ja Lauluryhmä Aikamiehet esiintyivät Kalannin vanhainkodissa. v Hali-Bernit vierailivat maaliskuussa Merituulikodissa ja huhtikuussa Kalannin vanhainkodissa. Lauluvirkkujen musiikkiterapeuttinen kerhotoiminta jatkui kaupungin kaikilla pitkäaikaisosastoilla. Hankkeen päätyttyä toimintaa toteutetaan ostopalveluna. Syksystä 08 lähtien terveyskeskuksen osastoilla (Matleena, Maria-Sofia) viritetään virkistystoiminta säännölliseksi toiminnaksi. 4.3 Koulutus Kuntoutuspartio järjesti ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa, Sakunkulmalla sauvakävelykoulu keväällä 2007 sekä lantiopohjalihaksistoon ja inkontinenssiin liittyviä luentoja kolmelle eri ryhmälle. Luennon aiheena oli lisäksi liikunnan vaikutus ikäihmisen toimintakykyyn. Sakunkulmalla järjestettiin lonkkasuojapäivä joulukuussa 2006 ja Sorvakkokodissa Pysys Pystys tasapainoryhmä syksyllä Palautekyselyn mukaan tasapainoryhmän toiminta antoi osallistujille varmuutta liikkua. Ryhmässä liikkuminen oli mukavaa sekä monipuolista ja toiminnalle toivottiin jatkoa. Yhteistyössä Vakka Suomen ammatti-instituutti Novidan kanssa järjestettiin VoiTas - ohjaaja koulutus (voima- ja tasapainoharjoittelu), jonka kouluttajana toimi Ikäinstituutin VoiTas kouluttajakoulutuksen käynyt Tea Keskitalo Novidasta. Koulutus oli tarkoitettu Uudenkaupungin kaupungin kansanterveystyön vuodeosastojen, vanhustyön yksiköiden ja säätiöiden palvelutalojen henkilökunnalle. Koulutuksen suorittaneet hoitajat saavat jatkossa käyttää Kunnonhoitaja nimikettä ja liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaiset Vanhusvalmentaja nimikettä. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tietoa ja taitoja iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä vaikutuksesta liikuntakykyyn. Koulutusta järjestettiin kahtena erillisenä iltapäivänä kuusi kertaa,osallistujia oli yhteensä 23. VoiTas- koulutuksen lisäksi hanke järjesti kotihoidon henkilökunnalle alkuvuonna 2007 Kunnon naisten päivä tapahtuman, jossa tavoitteena oli ideoiden saaminen asiakkaita aktivoivaan kuntouttavaan työotteeseen sekä työntekijöiden virkistyminen että työssä jaksaminen. Lisäksi henkilökunnalle on järjestetty lonkkasuojien esittely joulukuussa Uusia Toimintamalleja Hankkeen myötä toivottiin uusia toimintamalleja Uudenkaupungin vanhustyöhön. Hankkeen aikana jokaisessa yksikössä mietittiin jo olemassa olevia toimintamalleja ja niiden kehittämistä. Esimiehet saivat ideoita henkilökunnan osaamisen kehittämisen, erityisesti kuntouttavan työotteen edistämiseksi. Uudeksi ja pysyväksi toiminnaksi jäi musiikkiterapeuttinen kerhotoiminta pitkäaikaisosastoille ja vanhainkoteihin. Organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistettiin ja syketyötekijä jalkautui erikoissairaanhoitoon kodittajan roolissa. Fysioterapeutti työskenteli ennaltaehkäisevästi kotiutustilanteessa. Uusina toimintamalleina hankkeessa kehiteltiin kodittajan ja vanhustyön fysioterapeutin työnkuvat.

9 Kodittaja Kodittajalle on varattu runsaasti aikaa vanhuksen kotona selviytymisen tukemiseen. Kun vanhuksen omatoimisuus ja itsenäisyys lisääntyvät, hänen elämänlaatunsa kohenee. Kodittaja toimii kuntouttavalla työotteella, jolloin asiakas on itse aktiivisena toimijana kaikissa arjen toiminnoissaan. Kodittaja tukee vanhuksen arkipäivää tämän omien henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti käyttäen apunaan mm. asiakkaan elämänkaaren tietoja. Kodittaja tarkastaa myös asiakkaan palvelukokonaisuuden. Kodittaja on kotihoidon työntekijä joka kotihoidosta käsin toimii kotiutustilanteessa määräajan. Asiakkaat kotiutuvat joko perusterveydenhuollon osastoilta tai erikoissairaanhoidosta. Kodittajan työn painopisteenä on vanhuksen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena on vanhuksen turvallisuuden tunteen lisääntyminen. Kodittaja on työyhteisössä uusien tuulien tuoja ja kehittäjä, hän vie muutosta eteenpäin ja pitää yllä keskustelua eri toimijoiden välillä Vanhustyön fysioterapeutin työnkuva tulevaisuudessa Vanhustyössä fysioterapeutin työnä on vanhusten toimintakyvyn turvaaminen ja toimintakyvyn huononemisen ehkäisy. Fysioterapian tavoitteena on liikunta- ja toimintakyvyn palautuminen, ylläpysyminen sekä omatoimisuuden ja turvallisen itsenäisen selviytymisen tukeminen. Lisäksi tavoitteena on tukea ja antaa ohjausta sekä neuvontaa vanhuksille ja vanhusta hoitaville tahoille; omaisille sekä hoitohenkilökunnalle. Vanhuksen elämänlaatu parantuu säilyttämällä ja lisäämällä jäljellä olevaa liikunta- ja toimintakykyä. Fysioterapeutti toimii osana moniammatillista työryhmää. Fysioterapian keinoina ovat kodin turvallisuuden sekä apuvälinetarpeiden arviointi, apuvälineiden lainaus sekä niiden käytön opettelu kotioloissa. Kotikäynneillä sairaala- tai terveyskeskusjakson jälkeen turvataan kuntoutuksen jatkuminen kotioloissa sekä selviytyminen kotitoiminnoissa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Asunnonmuutostyöt parantavat vanhuksen mahdollisuuksia asua pidempään kotonaan. Fysioterapeutti ohjaa ja neuvoo kuntoutujaa, omaisia sekä hoitohenkilökuntaa fysioterapeuttisissa ongelmissa kotioloissa tai vastaanottokäynneillä. Lisäksi hän neuvoo erilaisten kuntoutuspolkujen hakemisessa. Fysioterapeutti järjestää ennaltaehkäisevän näkökulman pohjalta luentoja, liikunnan ohjausta ja ryhmätoimintaa, tällöin osallistujille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen. Tarvittaessa hän antaa asiantuntija-apua yhdistyksille ja järjestöille. 5 RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Hankkeen raportointi toteutettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen ohjeistuksen mukaisesti väli- ja loppuraporttien muodoissa, väliraportointi tammikuussa 2007 ja 2008 ja loppuraportti lokakuussa Arviointimenetelminä hankkeessa käytettiin itsearviointeja, asiakaskyselyitä, tapauskertomuksia sekä prosessikuvauksia. Hankkeen loppuarviointi suoritettiin syyskuussa Arviointi lomakkeet lähetettiin postitse yhteistyötahoille. Asiakkaat valittiin asiakastilastoista satunnanvaraisesti. Asiakashaastatteluja tehtiin 25, joista osa käymällä henkilökohtaisesti haastattelemassa

10 10 asiakasta hänen kotonaan ja osa tehtiin puhelinhaastatteluina. Ohjausryhmä ja Sykeryhmä vastasivat myös omalta osaltaan kysymyksiin. Haastattelukysymykset oli laadittu tavoitteita vastaaviksi, ne olivat osin valintakysymyksiä osin avoimia kysymyksiä. 5.1 Asiakkaat Asiakkaiden haastatteluista nousi esiin, että hankkeen kotikäynneillä (partiotoiminta)oli myönteinen vaikutus heidän kotiutuessaan sairaalasta tai terveyskeskuksen vuodeosastolta. Hanketoiminnan myötä heidän elämänlaatunsa koheni. Henkilökunnan kuntouttavalla työotteella on asiakkaiden mielestä ollut erittäin suotuisa vaikutus heidän kotona selviytymisessään. Kysyttäessä asiakkailta Sykettä Sydämeen hankkeen parasta antia vastauksissa mainittiin mm. turvallisuus ja kuulluksi tulemisen tunne. Yksilöllinen ohjaus ja ulkoilu mainittiin niin ikään hyvinä asioina. Hanketoiminnalle odotettiin jatkoa ja kehittämisehdotuksina asiakkaat mainitsivat ulkoilupartion ja tukihenkilötoiminnan ikäihmisille. 5.2 Yhteistyötahot Yhteistyötahoilta kysyttiin hankkeen tavoitteiden toteutumista. Asiakkaan kotona selviytymisen tukemiseen päästiin kohtalaisesti. Hankkeen käytännön toiminnalla kyettiin kohentamaan ikäihmisten elämänlaatua hyvin ja kuntouttavan työotteen linkittäminen asiakkaan arkeen onnistui hankkeen myötä hyvin. Kysyttäessä yhteistyöstä eri tahojen välillä, vastauksissa oli jonkin verran hajontaa, sillä puolet vastaajista koki, että yhteistyö on sujunut hyvin ja puolet arvioi yhteistyön sujuneen kohtalaisesti. Hankkeen parhaimpana antina mainittiin: yhteistyön kehittyminen, asiakkaan nopeampi kotiuttaminen sairaalasta, kokonaisvaltainen yksilön huomioiminen ja asiakkaan omatoimisuuden lisääntyminen. Viriketoiminta toi iloa ja vaihtelua ikäihmisen arkeen. Yhteistyötahojen mielestä hankkeessa olisi voinut olla laajempi kohderyhmä ja syketyöntekijöiden ajankäyttö olisi voinut olla tehokkaampaa. Enemmän odotettiin keskustelua ja kannanottoa asiakkaan kotiutustilanteessa, lisäksi yhteistyötahot odottivat vanhuksen kotiolojen esiintuomista osastolla. Hanketyöntekijöissä ei tuntunut olevan vastuuhenkilöä ja heiltä puuttui jämäkkyys eivätkä he tuoneet asiaansa riittävästi esille. Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan vanhukset ja yhteistyötahot kokivat jääneensä vähemmälle huomiolle virikkeiden ja muun toiminnan osalta. Kehittämisehdotuksina tulevia hankkeita ajatellen mainittiin, että hankkeessa tarvitaan kokenut vetäjä, ja työnjaon tulee olla selvä kaikille. Hanketyöntekijän tulee olla aktiivinen toimija ja ymmärtää roolinsa hanketyössä. Yhteistyötahot painottivat lisäksi asiakkaiden asioiden salassapidon tärkeyttä. Arviointilomake lähetettiin lisäksi Vakka- Suomen ammatti-instituutti Novidan opettajille, joiden opiskelijat olivat hankkeessa toiminnassa osin toteuttajana. Arvio toiminnasta ja yhteistyöstä oli pelkästään erittäin hyvää. Heidän mielestään hanke antoi opiskelijoille konkreettisen mahdollisuuden ja esimerkin kuntouttavan työotteen käytöstä. Hanke antoi

11 11 opiskelijoille modernin hoitotyön tekemisen mallin. Opettajan näkökulmasta yhteistyö käytännön toimijan kanssa on paras oppimisympäristö. Oppilaitos toivoo tietoa ja osallisuutta erilaisiin hankkeisiin, joita aiotaan toteuttaa. Nämä antavat opiskelijoille mallin siitä, että hoitotyö on jatkuvaa kehittämistä. 5.3 Syketyöryhmä Syketyöryhmä teki itsearvioinnin samanlaisella kysymyspohjalla kuin muutkin tahot. Ryhmä koki kysymykset hankaliksi vastata, koska ne olivat heidän mielestään liian laajoja. Jokainen syketyöryhmän työntekijä on tehnyt omasta mielestään parhaansa hankkeen onnistumiseksi. Hankkeen parasta antia syketyöryhmän mielestä olivat tyytyväiset asiakkaat, uudet toimintatavat ja niiden juurruttaminen käytäntöön sekä verkostotyö. 5.4 Ohjausryhmä Muiden tahojen tavoin ohjausryhmä teki loppuarvioinnin. Ohjausryhmän arviona oli, että hankkeen keinoin on onnistuttu hyvin tukemaan ikäihmisen kotona selviytymistä. Hankkeen menetelmin onnistuttiin kohtalaisesti kohentamaan ikäihmisen elämänlaatua ja kuntouttavan työotteen linkittäminen ikäihmisen arkeen onnistui kohtalaisesti. Yhteistyö eri tahojen välillä onnistui niin ikään kohtalaisesti. Parhaana antina mainittiin tyytyväiset asiakkaat ja omaiset, sekä uusien toimintamallien kehittyminen. Ohjausryhmän arviona oli, että hankkeessa olisi voinut toimia toisin mm. henkilökunnan valinnan suhteen. Hanketyöntekijöillä olisi pitänyt olla ammatillisuutta ja rohkeutta toimia pioneerityössään. Asiakasryhmää ei olisi saanut rajata liian tarkasti. Tulevia hankkeita ajatellen ohjausryhmä toteaa, että hanketyöntekijöillä tulisi olla kokemusta ja projektiosaamista. 5.5 Yhteenveto Yhteenvetona loppuarvioinnin tuloksista voidaan todeta, että hanke on onnistunut tavoitteissaan. Asiakkaat, jotka hanketoiminnan piiriin pääsivät, hyötyivät käytännön toiminnasta. He toivovat hanketyyppisen toiminnan jatkuvan ja mainitsevat kehittämisehdotuksenaan esimerkiksi tukihenkilötoiminnan ikäihmisille. Yhteistyötahojen ja syketyöryhmän arviot hankkeen onnistumisesta ja käytännön toteutuksesta ovat samansuuntaiset. Asiakkaiden ja organisaation arviot poikkesivat toisistaan jonkin verran. Tähän lienee selityksenä erilainen näkökulma hanketoimintaan. Organisaatio tulkitsee asioita ammatillisesti, kun taas ikäihmiset ovat kiitollisia saamastaan avusta varsinkin sen ollessa maksutonta. 6 POHDINTA Hankkeen aikana kuntoutumista edistävä hoitotyö oli vuorovaikutuksellisesti esillä kaikissa vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen yksiköissä. Uudenkaupungin strategiaksi on valittu määrätietoisen prosessiorganisaation rakentaminen ja prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen. Vanhusväestön määrän kasvaessa oikean hoidon porrastuksen merkitys on edellyttänyt prosessien kuvaamista erikoissairaanhoidosta kotihoitoon ja erityistä huomiota on kiinnitetty palvelujen saumattomuuteen organisaatiorajoja ylitettäessä. Hanketyöryhmä työskenteli kaikissa prosessin vaiheissa.

12 12 Hankkeen piirissä olleita asiakkaita autettiin muuttuneessa elämäntilanteessa löytämään aikaisemman elämänsä hyvät kiinnekohdat ja mahdolliset uudet tavat arjen rutiinien turvaamiseksi. Hanketyöryhmältä odotettiin omatoimisuutta, laaja luovaa ajattelua ja kykyä tehdä edelläkävijän työtä. Tämä osoittautui liian suureksi haasteeksi. Tulevaisuutta varten syntyi vanhustyön fysioterapeutin ja kodittajan työnkuvat. Vanhukset saavat jatkossa kotiutusvaiheessa kodittajan antamana tehostetun kotiavun. Vanhustyön fysioterapeutti sisältyy vanhustyön talousarvioehdotukseen vuodelle Kuntoutumista edistävän hoitotyön kehittyminen vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen osalta jatkuu. Vanhustyön johtaja ja johtava hoitaja jatkavat luomaansa yhteistyötä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen tulee kokonaisvaltaisesti uusikaupunkilaisten vanhusten parhaaksi.

13 13 Lähdeluettelo Sonkin L.,Petäkoski-Hult T., Rönkä K., Södergård H Seniori 2000, Ikääntyvä Suomi uudelle vuosituhannelle. Yliopistopaino. Helsinki. Aejmelaeus R., Kan S., Katajisto K-R., Pohjola L Erikoistu vanhustyöhön. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki. Vakka-Suomen Sairaala geropsykiatrinen osasto Masentuneen auttamiskeinot Opas potilaille, omaisille ja henkilökunnalle. Uusikaupunki. Kähäri-Wiik K., Niemi A., Rantanen A Kuntoutuksella toimintakykyä. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki.

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyjen 2014 yhteenveto

Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyjen 2014 yhteenveto 1 (4) Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyjen 2014 Yhteenvedossa esitetään yksiköittäin vuoden 2014 asiakaskyselyn kokonaistulos eli kaikkien vastausten keskiarvo. Suluissa ovat vuoden 2012 ja 2010 vastaavat

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot