SYKETTÄ. Sykettä Sydämeen - hanke LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYKETTÄ. Sykettä Sydämeen - hanke LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 SYKETTÄ Sykettä Sydämeen - hanke LOPPURAPORTTI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TARKOITUS HANKEORGANISAATIO HANKKEEN TAVOITTEET TOIMINNAN TOTEUTUS ASIAKASTYÖ VIRIKETOIMINTA KOULUTUS UUSIA TOIMINTAMALLEJA KODITTAJA VANHUSTYÖN FYSIOTERAPEUTIN TYÖNKUVA TULEVAISUUDESSA RAPORTOINTI JA ARVIOINTI ASIAKKAAT YHTEISTYÖTAHOT SYKETYÖRYHMÄ OHJAUSRYHMÄ YHTEENVETO POHDINTA

3 1 JOHDANTO Suomalainen yhteiskunta on ikääntymässä nopeasti. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät kaksinkertaistuvat. (Aejmelaeus ym., 2007,321). Uudenkaupungin vanhusväestön kohdalla ennuste on samansuuntainen. Vuonna 2005 yli 65-vuotiaita oli 2766 kun ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä jo Yli 75 - vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu samalla aikavälillä: 2005 heitä oli 1278 kun ennusteen mukaan 2030 heitä tulee olemaan Väestörakenteen muutos tuo mukanaan haasteita ikäihmisten nykyisiin palveluihin ja turvalliseen elämään. Olemassa olevien palveluiden lisäksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Terveydentila, elämäntyyli, asuinpaikka, taloudellinen tilanne ja monet muut seikat vaikuttavat ikäihmisten tarpeisiin sekä siihen mitä kukin haluaa. Useimmat haluavat edelleen asua kotona mahdollisimman pitkään, jolloin edellytetään koko yhteiskunnalta ennaltaehkäisevää otetta. (Sonkin ym,1999,1). Väestön vanhenemisen kehitysnäkymät ovat kuitenkin pääosiltaan myönteiset. Seniori raportin mukaan (Sonkin ym. 1999,21) 2000-luvulla elävä seniori- ja vanhusväestö tulee elämään entistä terveempänä ja aktiivisempana. Yksilötasolla avuntarve vähenee ja siirtyy koskemaan yhä vanhempia, kun taas väestötasolla avuntarve lisääntyy johtuen yli 84- vuotiaiden määrän kasvusta. Yksilötason merkittävin kehitysnäkymä on ikäihmisten voimakas eriytyminen. Muodostuu yhä useampia elämäntyyliltään ja harrastuksiltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä, josta seuraa tarve kehittää yksilöllisempiä palveluratkaisuja. (Sonkin ym, 1999,21). Sosiaalinen, hyvin toimiva verkosto on voimavara, jonka avulla voidaan edistää ikäihmisen itsenäistä selviytymistä kotona. Läheisten, ystävien ja tuttavien antama konkreettinen apu, henkinen tuki ja läsnäolo antavat turvaa ja lievittävät osaltaan kaatumiseen ja sairastumiseen liittyviä pelkoja. Voimavarojen lähteinä voidaankin pitää verkoston lisäksi myös uskontoa, positiivista elämänasennetta, terveyttä sekä kotona pärjäämistä. (V-SS geropsyk.os.,2005,15-16). Ikäihmisen kokemus omasta terveydestään, toimintakyvystään ja omatoimisuudestaan vaikuttavat kotona selviytymiseen sekä riippumattomuuden säilymiseen kaikkein selkeimmin, siksi onkin tärkeää tukea monipuolisesti ikäihmisen omatoimisuutta. Kotona asuminen merkitsee ikäihmiselle asumisen mielekkyyttä ja arvokkuutta sekä tunnetta selviytymisestä. Tähän kaikkeen sisältyy mahdollisuus säilyttää itsemääräämisoikeus kotona valta omaan elämään säilyy vaikka toimintarajoitteita olisikin. (V-SS geropsyk.os,2005,15). Ikäihmisen toimintakyky voidaan jakaa kolmeen osioon: Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ikäihmisen edellytyksiä suoriutua elämästä toisten ihmisten kanssa, perheessä ja yhteiskunnassa. Laaja sosiaalinen verkosto vaikuttaa tutkimusten mukaan positiivisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. (V-SS geropsyk.os,2005,18). Ikäihmisen kohdalla yksi tärkeimmistä mittareista fyysisen toimintakyvyn arvioimisessa ovat ne, jotka liittyvät hänen kykyynsä selviytyä arkitoiminnoistaan. Psyykkisesti toimintakykyisellä ihmisellä tarkoitetaan henkilöä, joka kykenee vastaanottamaan tietoa, käsittelemään sitä sekä muodostamaan käsityksiä ympäröivästä maailmasta. Hän kykenee laatimaan elämälleen suunnitelmia sekä tekemään valintoja. (Kähäri-Wiik ym,2006,13). Toimintakyvyn arvioinnissa on aina otettava huomioon ympäristö, missä ikäihminen asuu. Ympäristö voi tukea osaltaan ikäihmistä siten, että hän kykenee hyödyntämään omia

4 4 voimavarojaan mahdollisimman täysipainoisesti. Fyysinen ympäristö voi osaksi olla rajoite esim. portaat voivat estää itsenäisen liikkumisen. Sosiaalinen ympäristö eli perhe, ystävät ja erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut voivat olla tukevia ja kannustavia. Ympäristön tarjoama tuki on todettu olevan hyvin ratkaisevassa asemassa ihmisen kohdatessa elämänmuutoksia. Jos ikäihminen voi luottaa saavansa tukea ja ymmärrystä ympäristöltään, suhtautuminen omaan tulevaisuuteen on paljon myönteisempää. Ympäristön antama tuki voi olla monenlaista: kuuntelemista, käytännön asioissa auttamista, hoitovälineiden järjestämistä tai neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin. Erityisen tärkeää uuden tilanteen alkuvaiheessa on riittävä tuki ja turvalliset palvelut. (Kähäri-Wiik ym,2006,14-15). Ratkaiseva merkitys on kuntoutujan omalla motivaatiolla. Joidenkin kohdalla kuntoutus saattaa viedä enemmän aikaa, jolloin kuntoutujan oma motivaatio helposti laskee. Silloin tarvitaan kannustusta ja uskoa tulevaan kuntoutujan ympäristöltä. (Kehäri-Wiik ym,2006,17-18). Koti tulee järjestää muutostöin ja apuvälinein turvaamaan ikäihmisen kotona pärjäämistä sekä tukemaan kuntoutusta. Ihmisen koti, ympäristö ja elinpiiri tulee rakentaa sellaiseksi, että päivittäisistä toimista on mahdollista selvitä itsenäisesti ja mahdollisimman helposti. (Kähäri-Wiik ym. 2006,164). Kuntoutumista tukeva työote tarkoittaa sellaista asiakastyötä, jossa työntekijä tukemalla ja kannustamalla ikäihmistä auttaa häntä selviytymään arkiaskareistaan mahdollisimman omatoimisesti asiakkaan omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden. Asiat tehdään yhdessä, ei asiakkaan puolesta. Ikäihmisen tulisi saada heikentyneestä toimintakyvystä huolimatta itse päättää päivänsä aikataulusta ja toteutuksesta. Työntekijä auttaa ja ohjaa vain niissä toimissa, joista ikäihminen ei selviydy yksin. Fyysisen puolen lisäksi kuntoutumisen kannalta tulisi tukea myös sosiaalista puolta ja harrastuksiin osallistumista. (Kähäri-Wiik ym,2006,19). Viriketoiminta on tästä yksi hyvä esimerkki. Viriketoiminnalla tarkoitetaan ihmistä aktivoivaa toimintaa, sen tavoitteena on mm. aktivoida muistia, havainnointia ja keskittymistä, antaa sisältöä elämään, ylläpitää vireyttä sekä tarjota kokemuksia ja tunteita, yhdessäolon iloa. Mitä mielekkäämpää ja merkityksellisempää toimintaa ihmisellä on, sitä vireämpi ja toimintakykyisempi hän on. (Kähäri-Wiik ym. 2006,150). 2 YLEISTÄ 2.1 Hankkeen tausta Uudenkaupungin vanhuspoliittisen ohjelman ( ) keskeisimmät ohjelmakohdat ovat kuntoutumista edistävä hoitotyö, hoidon porrastus eri yksiköiden välillä ja ennaltaehkäisevä vanhustyö. Syksyllä 2003 on aloitettu koko vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen yhteinen työskentelytapoihin paneutuminen. Tavoitteena on ollut, että jokainen hoitotilanne koti- ja laitoshoidossa toteutetaan asiakaslähtöisesti, asiakkaan toimiessa itsenäisesti omien voimavarojensa sekä toimintakykynsä mukaisesti, työntekijän toimiessa tilanteiden ohjaajana ja asiakkaan motivoijana. Tavoitteeseen on pyritty Kuntouttava työote vanhustenhuollossa koulutuksella, Kuntouttava työote- vanhuksen toimintakyky ja sen tukeminen koulutusiltapäivillä, Välittämisen etiikka ja Erilaisuus työn ja työyhteisön voimavarana - koulutuksilla sekä koko kehittämistyön ajan keskustelulla eri yksiköiden sisällä ja niiden välillä.

5 5 Kun vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen yhteinen kuntoutumiseen perustuva toimintatapojen muutos oli saatu hyvin käyntiin kaikissa yksiköissä, ajatuksena oli hankkeen kautta jatkaa kehittymistä löytämällä uudenlaisia toimintamalleja. Hankerahoituksen avulla olisi mahdollista hankkia kaikki nykytieto sekä luoda ja kokeilla uusia käytännönläheisiä toimintatapoja vanhusten hyväksi. 2.2 Hankkeen tarkoitus Sykettä sydämeen hanke toteutettiin ajalla Hanke oli vanhustyön kehittämishanke, jonka kohderyhmänä olivat yli 65-vuotiaat uusikaupunkilaiset ikäihmiset. Tarkoituksena oli ikääntyvän väestön kotona selviytymisen tukeminen kuntoutumista edistävän hoitotyön avulla. Lisäksi aikomuksena oli saada kuntouttava työote arkipäivän toiminnaksi kaikissa vanhustyön yksiköissä. Toisaalta hankkeen myötä toivottiin löytyvän uusia toimintamalleja vanhustyöhön sekä saada aikaan laitoksissa asuville asiakkaille viriketoimintaa. 2.3 Hankeorganisaatio Hankkeella oli ohjausryhmä, jonka tarkoituksena oli tukea ja seurata hankesuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmään kuuluivat: Jaana Aitta (kotihoidon esimies), Tarja Huovinen (johtava hoitaja), Leena Luukka (vanhainkodin johtaja), Hanna Nieminen (fysioterapeutti), Maria Nurmi (kotihoidon esimies), Päivi Parkkila (vanhustyön johtaja, ohjausryhmän pj.), Pirjo Rakkolainen (Sakunkulman päiväkeskusohjaaja), Pirjo Suominen (V-SS ylihoitaja), Markku Tuominen (vanhustyön ylilääkäri) asti, Riitta Laakso (vanhustyön sos.tt.) asti, Raija Yrttimaa (toimistonhoitaja). Syketyöryhmään kuuluivat Syke-hoitaja Riikka Arola, Syke-fysioterapeutti Mira Laine asti, Syke-ohjaaja Suvi Lehto asti, Leena-Maija Virtanen välisen ajan. Hankkeen yhteyshenkilöt (Päivi Parkkila ja Tarja Huovinen) toimivat Syke-työryhmän ohjaajina ohjausryhmän kokousten välillä. Lisäksi hankkeen tukena oli tavoiteryhmä eli työryhmä, johon kuuluivat ohjausryhmän jäsenet ja edustajia hankkeen yhteistyökumppaneista. Ryhmä asetti hankkeelle konkreettiset tavoitteet sekä käytettävät menetelmät ja keinot. Näiden ryhmien puheenjohtajana toimi vanhustyön johtaja Päivi Parkkila. 3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteet: 1.Ikäihmisen kokonaisvaltainen kotona selviytymisen tukeminen. 2.Vanhusten elämänlaadun parantuminen. 3.Kuntoutumista edistävä hoitotyö osana arkipäivän toimintaa. 1. Ikäihmisen kokonaisvaltainen kotona selviytymisen tukeminen Ikäihmisen kotona selviytymisen tukemiseen tarvitaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kokonaisuuden huomioon ottaminen. Tässä hankkeessa tavoitteeseen pyrittiin vanhusta

6 6 tukevalla partiotoiminnalla, moniammatillisella yhteistyöllä sekä lähipiirin mukaan ottamisella. 2.Vanhusten elämänlaadun parantuminen Hankkeessa vanhuksen elämänlaadun parantumisen lähtökohtana oli ikäihmisen taustojen ja elämänkokemusten selvittäminen ja tältä pohjalta tehty kokonaisvaltainen nykytilan kartoitus. 3. Kuntoutumista edistävä hoitotyö osana arkipäivän toimintaa Kuntoutumista edistävä hoitotyö on arkipäivän toimintaa, jossa asiakkaan lisäksi, kaikki hänen lähipiirissään olevat osapuolet ovat aktiivisesti mukana. Kuntouttavan työotteen toteuttaminen jo terveyskeskuksen vuodeosastolla ja opitun toimintatavan jatkaminen asiakkaan kotiutuessa sekä kotona asuvan vanhuksen toimintakyvyn säilyttäminen/parantaminen olivat hankkeen päätavoitteita, joilla tähdättiin asiakkaan kotona selviytymiseen. 4 TOIMINNAN TOTEUTUS Käytännössä hankkeen tavoitteisiin pyrittiin partiotoiminnalla. Jokainen partio toimi moniammatillisen työparityöskentelyn(fysioterapeutti, sykehoitaja, sykeohjaaja, kotihoidon työntekijät) periaatteella yksittäisen asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yhteiset tavoitteet kotona pärjäämiseksi määriteltiin yhdessä asiakkaan, lähipiirin ja moniammatillisen henkilöstön kanssa. Partiotoiminta järjestelmällisen työpari- ja sidosryhmäverkoston avulla kartoitti asiakkaan tarpeet ja kokosi tarvittavan verkoston tukemaan asiakkaan kotona selviämistä. Hankkeen käytännön toimintaa seurattiin erilaisilla mittareilla kuten asiakastilastoilla, palautekyselyillä ym. Osalla asiakkailla käytettiin Leipadelämänlaatumittaria ja muutamista asiakkaista tehtiin prosessimainen asiakaskuvaus. 4.1 Asiakastyö Kimppapartio Kimppapartiossa vastaavana työntekijänä toimi perushoitaja Riikka Arola. Syke-hoitaja toimi yhdessä vanhuksen, omaisen sekä kotihoidon työntekijöiden kanssa suunnitellen ja toteuttaen arkipäivän toimintaa. Vanhuksen kanssa toimittiin aktiivisesti hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Kimppapartion toiminnan lähtökohtana oli ennaltaehkäisevä työote. Asiakkaaseen tutustuttiin jo sairaalan osastolla ja kotiutustilanteessa hoitaja oli sovitusti mukana auttaen käytännön askareissa. Partio työskenteli asiakkaan kanssa tehostetusti yhden tai kaksi viikkoa ja ohjasi asiakasta suoriutumaan arjen askareista mahdollisuuksiensa mukaan itsenäisesti tai kotihoidon palvelujen turvin. Tärkeänä osana työtä oli asiakkaan omaisten ohjaus ja neuvonta. Käytännössä asiakaskontakti aloitettiin selvittämällä elämänkaaren keskeisimmät asiat haastattelemalla sekä asiakasta että hänen lähipiiriään. Asiakkaan senhetkisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen kokonaisuuden nykytila saatiin selville yksilökeskeisellä keskustelulla ja kuuntelulla. Haastattelun lisäksi alkuvuodesta 2008 Syke-hoitaja kokeili kotihoidon asiakkaiden kohdalla elämänkaari-lomaketta. Lomakkeella saatiin tietoa

7 7 asiakkaasta myös työparina toimivalle kotihoidolle. Elämänkaarta hyödynnettiin osana virikesuunnitelmaa. Syke-hoitaja laati virikesuunnitelman yksilökohtaisesti asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Suunnitelma piti sisällään mm. kotijumppa-ohjeen ohjausta, ystävän hankkimista, valokuvien katselua, tutustumiskäyntejä päivätoimintapaikkoihin ja opastusta mm. kutsutaksin tilaamisessa ja käyttämisessä. Elämänkaari lomakkeen käyttö jatkuu vanhustyön yksiköissä. Kuntoutuspartio Kuntoutuspartiossa vastaavana työntekijänä toimi fysioterapeutti Mira Laine. Sykefysioterapeutti ohjasi vanhuksen kuntoutumista kotiutumisen jälkeen yhdessä kotihoidon henkilökunnan kanssa kuntouttavalla työotteella. Kuntoutuspartio toimi tehostetusti tietyn ajanjakson kotiutuvan vanhuksen kotona. Tämä ajanjakson jälkeen vanhus jatkoi kuntoutumistaan omatoimisesti, kotihoidon tai omaisen turvin. Kotona asuville vanhuksille tarjottiin fysioterapeutin vastaanottoa Sakunkulmalla. Vanhuksille annettiin ohjausta, neuvontaa sekä mahdollisuus arvioivaan kotikäyntiin ja sitä seuraavaan kuntoutusprosessiin. Kuntoutuspartio turvasi omaishoidettavien ja intervalliasiakkaiden kotona selviytymistä ohjaamalla omaista ja intervallihoitoa antavan hoitoyksikön henkilökuntaa. Kotiutuspartio Kotiutuspartiossa vastaavana työntekijänä toimi sosionomi Suvi Lehto. Syke-ohjaaja avusti kotiutuvaa vanhusta saamaan tarvittavat palvelut yhteistyössä lääkäreiden sosiaalityöntekijöiden, kotihoidon esimiesten ja Syke-työryhmän kanssa. Kotiutuspartion toiminnan menetelmänä oli vanhuksen kokonaistilanteen kartoittaminen. Lisäksi työtä tehtiin tiedottamalla TYKS Vakka-Suomen sairaalan henkilökunnalle vanhustyön palveluista, järjestämällä yhteistyökokouksia hankkeen toiminnasta sekä toimimalla konkreettisena yhteyshenkilönä sairaalan osastoilla. Hankkeen partiot kotiuttivat asiakkaita sairaalasta suoraan kotiin. 4.2 Viriketoiminta Partiotoiminnan lisäksi syketyöryhmä hankki vanhustyön yksikköihin viriketoiminnan toteuttajia. Viriketoimintaa järjestettiin hankkeen aikana yksittäisten tapahtumien lisäksi seuraavasti: v Lauluvirkut järjestävät musiikkiterapeuttista kerhotoimintaa ja he vierailivat kahdeksan kertaa pitkäaikaisosastoilla; Kalannin vanhainkodissa, Merituulikodissa ja Matleenan osastolla terveyskeskuksessa. Palautekysely tehtiin asukkaille ja henkilökunnalle, jonka mukaan Lauluvirkkujen toiminta toi iloa ja hyvää mieltä asukkaille. Se toi vaihtelua arkeen ja oli sopivaa toimintaa myös niille asukkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt. v Hali-Bernit ovat silittelyä ja rapsuttelua rakastavia koiria ja ne tekevät terveyhdyskäyntejä ohjaajansa kanssa mm. vanhainkoteihin. Hali-Bernit vierailivat Merituulikodin osastoilla marraskuussa. Palautekyselyssä todettiin, että toiminta oli piristävää ja sen toivottiin jatkuvan.

8 8 Lauluvirkut -kerhotoimintaa järjestettiin kahdeksan kertaa ja kohderyhmänä olivat kaikki pitkäaikaisosastot. Vanhustenviikolla musiikkiluokka esiintyi Matleenan osastolla sekä Merituulikodissa. Tanssikerho Virkeät ja Lauluryhmä Aikamiehet esiintyivät Kalannin vanhainkodissa. v Hali-Bernit vierailivat maaliskuussa Merituulikodissa ja huhtikuussa Kalannin vanhainkodissa. Lauluvirkkujen musiikkiterapeuttinen kerhotoiminta jatkui kaupungin kaikilla pitkäaikaisosastoilla. Hankkeen päätyttyä toimintaa toteutetaan ostopalveluna. Syksystä 08 lähtien terveyskeskuksen osastoilla (Matleena, Maria-Sofia) viritetään virkistystoiminta säännölliseksi toiminnaksi. 4.3 Koulutus Kuntoutuspartio järjesti ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa, Sakunkulmalla sauvakävelykoulu keväällä 2007 sekä lantiopohjalihaksistoon ja inkontinenssiin liittyviä luentoja kolmelle eri ryhmälle. Luennon aiheena oli lisäksi liikunnan vaikutus ikäihmisen toimintakykyyn. Sakunkulmalla järjestettiin lonkkasuojapäivä joulukuussa 2006 ja Sorvakkokodissa Pysys Pystys tasapainoryhmä syksyllä Palautekyselyn mukaan tasapainoryhmän toiminta antoi osallistujille varmuutta liikkua. Ryhmässä liikkuminen oli mukavaa sekä monipuolista ja toiminnalle toivottiin jatkoa. Yhteistyössä Vakka Suomen ammatti-instituutti Novidan kanssa järjestettiin VoiTas - ohjaaja koulutus (voima- ja tasapainoharjoittelu), jonka kouluttajana toimi Ikäinstituutin VoiTas kouluttajakoulutuksen käynyt Tea Keskitalo Novidasta. Koulutus oli tarkoitettu Uudenkaupungin kaupungin kansanterveystyön vuodeosastojen, vanhustyön yksiköiden ja säätiöiden palvelutalojen henkilökunnalle. Koulutuksen suorittaneet hoitajat saavat jatkossa käyttää Kunnonhoitaja nimikettä ja liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaiset Vanhusvalmentaja nimikettä. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tietoa ja taitoja iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä vaikutuksesta liikuntakykyyn. Koulutusta järjestettiin kahtena erillisenä iltapäivänä kuusi kertaa,osallistujia oli yhteensä 23. VoiTas- koulutuksen lisäksi hanke järjesti kotihoidon henkilökunnalle alkuvuonna 2007 Kunnon naisten päivä tapahtuman, jossa tavoitteena oli ideoiden saaminen asiakkaita aktivoivaan kuntouttavaan työotteeseen sekä työntekijöiden virkistyminen että työssä jaksaminen. Lisäksi henkilökunnalle on järjestetty lonkkasuojien esittely joulukuussa Uusia Toimintamalleja Hankkeen myötä toivottiin uusia toimintamalleja Uudenkaupungin vanhustyöhön. Hankkeen aikana jokaisessa yksikössä mietittiin jo olemassa olevia toimintamalleja ja niiden kehittämistä. Esimiehet saivat ideoita henkilökunnan osaamisen kehittämisen, erityisesti kuntouttavan työotteen edistämiseksi. Uudeksi ja pysyväksi toiminnaksi jäi musiikkiterapeuttinen kerhotoiminta pitkäaikaisosastoille ja vanhainkoteihin. Organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistettiin ja syketyötekijä jalkautui erikoissairaanhoitoon kodittajan roolissa. Fysioterapeutti työskenteli ennaltaehkäisevästi kotiutustilanteessa. Uusina toimintamalleina hankkeessa kehiteltiin kodittajan ja vanhustyön fysioterapeutin työnkuvat.

9 Kodittaja Kodittajalle on varattu runsaasti aikaa vanhuksen kotona selviytymisen tukemiseen. Kun vanhuksen omatoimisuus ja itsenäisyys lisääntyvät, hänen elämänlaatunsa kohenee. Kodittaja toimii kuntouttavalla työotteella, jolloin asiakas on itse aktiivisena toimijana kaikissa arjen toiminnoissaan. Kodittaja tukee vanhuksen arkipäivää tämän omien henkilökohtaisten mieltymysten mukaisesti käyttäen apunaan mm. asiakkaan elämänkaaren tietoja. Kodittaja tarkastaa myös asiakkaan palvelukokonaisuuden. Kodittaja on kotihoidon työntekijä joka kotihoidosta käsin toimii kotiutustilanteessa määräajan. Asiakkaat kotiutuvat joko perusterveydenhuollon osastoilta tai erikoissairaanhoidosta. Kodittajan työn painopisteenä on vanhuksen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena on vanhuksen turvallisuuden tunteen lisääntyminen. Kodittaja on työyhteisössä uusien tuulien tuoja ja kehittäjä, hän vie muutosta eteenpäin ja pitää yllä keskustelua eri toimijoiden välillä Vanhustyön fysioterapeutin työnkuva tulevaisuudessa Vanhustyössä fysioterapeutin työnä on vanhusten toimintakyvyn turvaaminen ja toimintakyvyn huononemisen ehkäisy. Fysioterapian tavoitteena on liikunta- ja toimintakyvyn palautuminen, ylläpysyminen sekä omatoimisuuden ja turvallisen itsenäisen selviytymisen tukeminen. Lisäksi tavoitteena on tukea ja antaa ohjausta sekä neuvontaa vanhuksille ja vanhusta hoitaville tahoille; omaisille sekä hoitohenkilökunnalle. Vanhuksen elämänlaatu parantuu säilyttämällä ja lisäämällä jäljellä olevaa liikunta- ja toimintakykyä. Fysioterapeutti toimii osana moniammatillista työryhmää. Fysioterapian keinoina ovat kodin turvallisuuden sekä apuvälinetarpeiden arviointi, apuvälineiden lainaus sekä niiden käytön opettelu kotioloissa. Kotikäynneillä sairaala- tai terveyskeskusjakson jälkeen turvataan kuntoutuksen jatkuminen kotioloissa sekä selviytyminen kotitoiminnoissa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Asunnonmuutostyöt parantavat vanhuksen mahdollisuuksia asua pidempään kotonaan. Fysioterapeutti ohjaa ja neuvoo kuntoutujaa, omaisia sekä hoitohenkilökuntaa fysioterapeuttisissa ongelmissa kotioloissa tai vastaanottokäynneillä. Lisäksi hän neuvoo erilaisten kuntoutuspolkujen hakemisessa. Fysioterapeutti järjestää ennaltaehkäisevän näkökulman pohjalta luentoja, liikunnan ohjausta ja ryhmätoimintaa, tällöin osallistujille tarjoutuu mahdollisuus vertaistukeen. Tarvittaessa hän antaa asiantuntija-apua yhdistyksille ja järjestöille. 5 RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Hankkeen raportointi toteutettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen ohjeistuksen mukaisesti väli- ja loppuraporttien muodoissa, väliraportointi tammikuussa 2007 ja 2008 ja loppuraportti lokakuussa Arviointimenetelminä hankkeessa käytettiin itsearviointeja, asiakaskyselyitä, tapauskertomuksia sekä prosessikuvauksia. Hankkeen loppuarviointi suoritettiin syyskuussa Arviointi lomakkeet lähetettiin postitse yhteistyötahoille. Asiakkaat valittiin asiakastilastoista satunnanvaraisesti. Asiakashaastatteluja tehtiin 25, joista osa käymällä henkilökohtaisesti haastattelemassa

10 10 asiakasta hänen kotonaan ja osa tehtiin puhelinhaastatteluina. Ohjausryhmä ja Sykeryhmä vastasivat myös omalta osaltaan kysymyksiin. Haastattelukysymykset oli laadittu tavoitteita vastaaviksi, ne olivat osin valintakysymyksiä osin avoimia kysymyksiä. 5.1 Asiakkaat Asiakkaiden haastatteluista nousi esiin, että hankkeen kotikäynneillä (partiotoiminta)oli myönteinen vaikutus heidän kotiutuessaan sairaalasta tai terveyskeskuksen vuodeosastolta. Hanketoiminnan myötä heidän elämänlaatunsa koheni. Henkilökunnan kuntouttavalla työotteella on asiakkaiden mielestä ollut erittäin suotuisa vaikutus heidän kotona selviytymisessään. Kysyttäessä asiakkailta Sykettä Sydämeen hankkeen parasta antia vastauksissa mainittiin mm. turvallisuus ja kuulluksi tulemisen tunne. Yksilöllinen ohjaus ja ulkoilu mainittiin niin ikään hyvinä asioina. Hanketoiminnalle odotettiin jatkoa ja kehittämisehdotuksina asiakkaat mainitsivat ulkoilupartion ja tukihenkilötoiminnan ikäihmisille. 5.2 Yhteistyötahot Yhteistyötahoilta kysyttiin hankkeen tavoitteiden toteutumista. Asiakkaan kotona selviytymisen tukemiseen päästiin kohtalaisesti. Hankkeen käytännön toiminnalla kyettiin kohentamaan ikäihmisten elämänlaatua hyvin ja kuntouttavan työotteen linkittäminen asiakkaan arkeen onnistui hankkeen myötä hyvin. Kysyttäessä yhteistyöstä eri tahojen välillä, vastauksissa oli jonkin verran hajontaa, sillä puolet vastaajista koki, että yhteistyö on sujunut hyvin ja puolet arvioi yhteistyön sujuneen kohtalaisesti. Hankkeen parhaimpana antina mainittiin: yhteistyön kehittyminen, asiakkaan nopeampi kotiuttaminen sairaalasta, kokonaisvaltainen yksilön huomioiminen ja asiakkaan omatoimisuuden lisääntyminen. Viriketoiminta toi iloa ja vaihtelua ikäihmisen arkeen. Yhteistyötahojen mielestä hankkeessa olisi voinut olla laajempi kohderyhmä ja syketyöntekijöiden ajankäyttö olisi voinut olla tehokkaampaa. Enemmän odotettiin keskustelua ja kannanottoa asiakkaan kotiutustilanteessa, lisäksi yhteistyötahot odottivat vanhuksen kotiolojen esiintuomista osastolla. Hanketyöntekijöissä ei tuntunut olevan vastuuhenkilöä ja heiltä puuttui jämäkkyys eivätkä he tuoneet asiaansa riittävästi esille. Kalannin, Lokalahden ja Pyhämaan vanhukset ja yhteistyötahot kokivat jääneensä vähemmälle huomiolle virikkeiden ja muun toiminnan osalta. Kehittämisehdotuksina tulevia hankkeita ajatellen mainittiin, että hankkeessa tarvitaan kokenut vetäjä, ja työnjaon tulee olla selvä kaikille. Hanketyöntekijän tulee olla aktiivinen toimija ja ymmärtää roolinsa hanketyössä. Yhteistyötahot painottivat lisäksi asiakkaiden asioiden salassapidon tärkeyttä. Arviointilomake lähetettiin lisäksi Vakka- Suomen ammatti-instituutti Novidan opettajille, joiden opiskelijat olivat hankkeessa toiminnassa osin toteuttajana. Arvio toiminnasta ja yhteistyöstä oli pelkästään erittäin hyvää. Heidän mielestään hanke antoi opiskelijoille konkreettisen mahdollisuuden ja esimerkin kuntouttavan työotteen käytöstä. Hanke antoi

11 11 opiskelijoille modernin hoitotyön tekemisen mallin. Opettajan näkökulmasta yhteistyö käytännön toimijan kanssa on paras oppimisympäristö. Oppilaitos toivoo tietoa ja osallisuutta erilaisiin hankkeisiin, joita aiotaan toteuttaa. Nämä antavat opiskelijoille mallin siitä, että hoitotyö on jatkuvaa kehittämistä. 5.3 Syketyöryhmä Syketyöryhmä teki itsearvioinnin samanlaisella kysymyspohjalla kuin muutkin tahot. Ryhmä koki kysymykset hankaliksi vastata, koska ne olivat heidän mielestään liian laajoja. Jokainen syketyöryhmän työntekijä on tehnyt omasta mielestään parhaansa hankkeen onnistumiseksi. Hankkeen parasta antia syketyöryhmän mielestä olivat tyytyväiset asiakkaat, uudet toimintatavat ja niiden juurruttaminen käytäntöön sekä verkostotyö. 5.4 Ohjausryhmä Muiden tahojen tavoin ohjausryhmä teki loppuarvioinnin. Ohjausryhmän arviona oli, että hankkeen keinoin on onnistuttu hyvin tukemaan ikäihmisen kotona selviytymistä. Hankkeen menetelmin onnistuttiin kohtalaisesti kohentamaan ikäihmisen elämänlaatua ja kuntouttavan työotteen linkittäminen ikäihmisen arkeen onnistui kohtalaisesti. Yhteistyö eri tahojen välillä onnistui niin ikään kohtalaisesti. Parhaana antina mainittiin tyytyväiset asiakkaat ja omaiset, sekä uusien toimintamallien kehittyminen. Ohjausryhmän arviona oli, että hankkeessa olisi voinut toimia toisin mm. henkilökunnan valinnan suhteen. Hanketyöntekijöillä olisi pitänyt olla ammatillisuutta ja rohkeutta toimia pioneerityössään. Asiakasryhmää ei olisi saanut rajata liian tarkasti. Tulevia hankkeita ajatellen ohjausryhmä toteaa, että hanketyöntekijöillä tulisi olla kokemusta ja projektiosaamista. 5.5 Yhteenveto Yhteenvetona loppuarvioinnin tuloksista voidaan todeta, että hanke on onnistunut tavoitteissaan. Asiakkaat, jotka hanketoiminnan piiriin pääsivät, hyötyivät käytännön toiminnasta. He toivovat hanketyyppisen toiminnan jatkuvan ja mainitsevat kehittämisehdotuksenaan esimerkiksi tukihenkilötoiminnan ikäihmisille. Yhteistyötahojen ja syketyöryhmän arviot hankkeen onnistumisesta ja käytännön toteutuksesta ovat samansuuntaiset. Asiakkaiden ja organisaation arviot poikkesivat toisistaan jonkin verran. Tähän lienee selityksenä erilainen näkökulma hanketoimintaan. Organisaatio tulkitsee asioita ammatillisesti, kun taas ikäihmiset ovat kiitollisia saamastaan avusta varsinkin sen ollessa maksutonta. 6 POHDINTA Hankkeen aikana kuntoutumista edistävä hoitotyö oli vuorovaikutuksellisesti esillä kaikissa vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen yksiköissä. Uudenkaupungin strategiaksi on valittu määrätietoisen prosessiorganisaation rakentaminen ja prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen. Vanhusväestön määrän kasvaessa oikean hoidon porrastuksen merkitys on edellyttänyt prosessien kuvaamista erikoissairaanhoidosta kotihoitoon ja erityistä huomiota on kiinnitetty palvelujen saumattomuuteen organisaatiorajoja ylitettäessä. Hanketyöryhmä työskenteli kaikissa prosessin vaiheissa.

12 12 Hankkeen piirissä olleita asiakkaita autettiin muuttuneessa elämäntilanteessa löytämään aikaisemman elämänsä hyvät kiinnekohdat ja mahdolliset uudet tavat arjen rutiinien turvaamiseksi. Hanketyöryhmältä odotettiin omatoimisuutta, laaja luovaa ajattelua ja kykyä tehdä edelläkävijän työtä. Tämä osoittautui liian suureksi haasteeksi. Tulevaisuutta varten syntyi vanhustyön fysioterapeutin ja kodittajan työnkuvat. Vanhukset saavat jatkossa kotiutusvaiheessa kodittajan antamana tehostetun kotiavun. Vanhustyön fysioterapeutti sisältyy vanhustyön talousarvioehdotukseen vuodelle Kuntoutumista edistävän hoitotyön kehittyminen vanhustyön ja kansanterveystyön vuodeosastojen osalta jatkuu. Vanhustyön johtaja ja johtava hoitaja jatkavat luomaansa yhteistyötä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen tulee kokonaisvaltaisesti uusikaupunkilaisten vanhusten parhaaksi.

13 13 Lähdeluettelo Sonkin L.,Petäkoski-Hult T., Rönkä K., Södergård H Seniori 2000, Ikääntyvä Suomi uudelle vuosituhannelle. Yliopistopaino. Helsinki. Aejmelaeus R., Kan S., Katajisto K-R., Pohjola L Erikoistu vanhustyöhön. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki. Vakka-Suomen Sairaala geropsykiatrinen osasto Masentuneen auttamiskeinot Opas potilaille, omaisille ja henkilökunnalle. Uusikaupunki. Kähäri-Wiik K., Niemi A., Rantanen A Kuntoutuksella toimintakykyä. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki.

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti KUNTOUTTAVA KOTIHOITO 26.11.2015 Fysioterapeutti Anne Kytölahti Tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvät mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvään elämään! KOTIKUNTOUTUKSEN MALLI IKÄIHMINEN Vastuullinen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyjen 2014 yhteenveto

Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyjen 2014 yhteenveto 1 (4) Vanhustyön asiakastyytyväisyyskyselyjen 2014 Yhteenvedossa esitetään yksiköittäin vuoden 2014 asiakaskyselyn kokonaistulos eli kaikkien vastausten keskiarvo. Suluissa ovat vuoden 2012 ja 2010 vastaavat

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 1 (5) Anniina Saarinen, Minna Kivijärvi, Pirjo Rakkolainen, Laura Kirkkomäki Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 3 2 (5) UUDENKAUPUNGIN TUKIPALVELUKRITEERIT Uudenkaupungin kotona asumista tukevat tukipalvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Kotikuntoutusmallit Lahdessa Kotikuntoutusmallit Lahdessa Pirkko Heinonen Kuntoutuspäällikkö 20.10.2016 Missio Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kuntoutumisen tukeminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot