ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 80-VUOTTA TÄYTTÄNEILLE VIHDISSÄ VUONNA 2009

Transkriptio

1 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 80-VUOTTA TÄYTTÄNEILLE VIHDISSÄ VUONNA

2 Sisällys 1. ALKUSANAT KOTIKÄYNTIEN TOTEUTUS YHTEENVETO HAASTATTELUKAAVAKKEISSA OLLEET TOIVOMUKSET JA TERVEISET KUNNAN PÄÄTTÄJILLE VUOSI 2010 JA TULEVAISUUS

3 1. ALKUSANAT Ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä Vihdissä vuonna 2009 tarkoitetaan sairaanhoitajan tekemää kotikäyntiä 80 -vuotta täyttäneille kotonaan asuville ikäihmisille, jotka eivät vielä ole kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita (kotihoito, veteraanipalvelut tai omaishoidettava). Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä pyrittiin vaikuttamaan ikäihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua ylläpitäviin tekijöihin sekä antamaan tietoa kunnassa olevista palveluista ja henkilöistä, joihin ikääntynyt voi tarvittaessa itse ottaa yhteyttä. Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä pyrittiin tukemaan ikääntyneen kotona asumista ja kannustettiin häntä omien voimavarojen käyttöön. Varhaisella puuttumisella pyrittiin vähentämään tai siirtämään kotona asuvan ikäihmisen tarvetta säännöllisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin tai siirtymistä ennenaikaiseen laitoshoitoon. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä Vihdissä tekee sairaanhoitaja/terveydenhoitaja Heli Piirala. Heli on tullut Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelukseen Oulusta jossa hän on tehnyt ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä muun työn ohessa vuoden 2000 alusta. Ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä tiedotettiin ikäihmisiä etukäteen kirjeitse ja samalla heille postitettiin haastattelulomake etukäteen nähtäväksi ja täytettäväksi. Kotikäynti sovittiin kirjeen lähettämisen jälkeen puhelimitse niille joiden yhteystiedot olivat saatavilla. Kotikäynti kesti tilanteesta riippuen 1-2,5 tuntia. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit kirjattiin Pegasos potilastietojärjestelmään asiakkaan papereihin asiakkaan luvalla. Mikäli kirjaaminen kiellettiin, niin ennaltaehkäisevää kotikäyntiä ei olisi voitu tällöin toteuttaa mutta yhtään tällaista tapausta ei ollut. Ennaltaehkäisevä kotikäynti toteutettiin vain ikäihmisen suostumuksella. Käsiteltävät aihealueet olivat: perustietojen päivittäminen, fyysinen -, psyykkinen - ja sosiaalinen toimintakyky, toimeentulo sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö. Ennaltaehkäisevän kotikäynnin aikana suoritettiin asiakkaan suostumuksella myös toimintakykyä sekä tarvittaessa myös muistia sekä ravitsemustilaa mittaava testaus. Tarvittaessa ohjattiin lääkärin vastaanotolle tai muun asiantuntijan kuten psykiatrisen hoitajan, diabeteshoitajan tai ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Lisäksi sairaanhoitaja teki apuvälinearviointia ja ohjasi tarvittaessa hankkimaan apuvälineen joko itse ostamalla tai apuvälinelainaamosta lainaamalla sekä tarvittaessa pyysi asiakkaan luvalla vanhustyön fysioterapeutin kotikäynnin apuvälineiden käyttöohjauksen tiimoilta. Sairaanhoitaja jakoi haastattelun ja ohjauksen lisäksi ikäihmisille tarvittaessa myös erilaisia esitteitä (kotihoidon, fysioterapian, Vihdin liikuntapalveluiden, Vihdin liikuntapalvelun toimintakykyisenä kotona projektin, Ikäinstituutin kotijumppaohjeita, Turun yliopiston ja Vanhustyön keskusliiton ikäihmisen ravitsemusoppaan, oppaan muistisairaan läheiselle, oppaan jossa käytännönläheisiä neuvoja muistisairaan kotihoitoon). Lisäksi postitettiin tarvittaessa kotikäynnin jälkeen hyödyllisiä esitteitä näön-, kuulon tai toimintakyvynapuvälineistä (esim. Avrin, Respecta). Kerrottiin myös Vihtiläisten yhdistysten, säätiöiden yms. toiminnoista (esim. ikäihmisten yliopisto Hiidenopisto, Vanhusten Tuki Ry, Kaarikeskus yms.) sekä seurakunnankin järjestämistä toiminnoista ja Kelan palveluista kerrottiin tarvittaessa. 3

4 Häkkinen Hannele ja Holma Tupu kirjassaan: Ehkäisevä kotikäynti - Tuki vanhuksen kotona selviytymiselle, Suomen Kuntaliitto, 2004, selventää kotona selviytymistä tukevat ja uhkaavat tekijät joita käytän myös avukseni ajatuksissani kun teen ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä: Taulukko 1 Kotona selviytymistä tukevia tekijöitä Hyvä kunto ja terveys Positiivinen elämän asenne ja huumori Sitkeys ja peräänantamattomuus Säännöllinen liikkuminen ja hyötyliikunta sekä arkipäivän askareista huolehtiminen Omaisten ja ystävien apu ja tuki Perhe, ystävät ja harrastukset Kohtuullinen taloudellinen tilanne Toimivat ja riittävät apuvälineet Turvallinen elinympäristö Asunnon esteettömyys Kotona selviytymistä uhkaavia tekijöitä Leskeksi jääminen Muistihäiriöt, dementoituminen Huimaus, tasapainovaikeudet ja kaatuilu Huono näkö ja kuulo Sairastuminen, monet sairaudet jotka vaikuttavat toimintakykyä heikentävästi, sairaalakierre Lääkitsemisongelmat (ottaa liikaa lääkkeitä, ei muista ottaa tms.) Ravitsemusongelmat: syömättömyys, ei osaa laittaa ruokaa, juomattomuus/liika juominen Yksinäisyys, univaikeudet, masennus, päihdeongelmat Vähäiset kontaktit, eristäytyminen, sosiaalisesti eristäytyneet Pelko ja turvattomuuden tunne, lähipiirin "kaltoin kohtelu" Hissittömyys kerrostalossa Erittäin huonot asunto-olosuhteet (puutteelliset pesutilat, paloturvallisuuden heikkoudet, puutteet valaistuksessa ja lämmityksessä) Omaiset eivät jaksa enää hoitaa, ei naapuriapua tms. Ulkona liikkumisen ja asioimisen ongelmat: julkisen liikenteen toimimattomuus 2. KOTIKÄYNTIEN TOTEUTUS Elokuun 2009 alussa alettiin suunnittelemaan ennaltaehkäisevien kotikäyntien sisältöä, toteutusta sekä mahdollisimman kattavaa haastattelukaavaketta. Kokemuksen ja teoriatiedon avulla suunniteltiin tarpeen mukainen haastattelukaavake, jolla saataisiin kartoitettua mahdollisimman laajasti ikäihmisten elämäntilannetta. Lisäksi huomioitiin lähes jokaisen kohdalla taulukko 1:ssä esitetyt asiat kotikäynnillä keskustelemalla. Elokuussa 4

5 2009 saatiin lista missä oli tiedot (nimi, syntymäaika ja osoite) vuonna vuotta täyttäneistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin kuulumattomista ikäihmisistä Vihdissä. Henkilöitä listalla oli 127. Näistä viiden henkilön riittäviä yhteystietoja ei löytynyt eli ei löytynyt puhelinnumeroa (omaa tai omaisen) jotta olisi voitu sopia kotikäynti tai kirje palautui. Näistä myös 37 kuului veteraanipalveluiden tai kotihoidon piiriin tai oli pitkäaikaishoitolaitoksessa. Lisäksi kaksi oli muuttanut toiselle paikkakunnalle ja kaksi oli kuollut. Ennaltaehkäisevää kotikäyntiä ei halunnut 13 henkilöä. Henkilöt, jotka eivät halunneet kotikäyntiä, kertoivat pääasiassa syyksi, etteivät pitäneet tämäntyyppistä kotikäyntiä aiheellisena itselleen, koska ovat omasta mielestä niin hyväkuntoisia ja osa ei halunnut kertoa mitään syytä. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehtiin välisenä aikana yhteensä 68 kpl. Kotikäynneillä havaittiin, että valtaosa oli täyttänyt haastattelukaavakkeen huolella itse ja jotkut yhdessä omaisen kanssa. Käynnillä käytiin haastattelukaavake kohta kohdalta läpi keskustelemalla ja samalla täydennettiin haastattelukaavaketta. Keskustelun aikana käytiin läpi myös sellaisia asioita, joita haastattelukaavakkeessa ei tullut esille. Esille tulleisiin asioihin annettiin ohjausta ja neuvontaa. Vastaanotto kotikäynneillä oli hyvä. Suurin osa toi esille sen, että kokivat kotikäynnin tarpeelliseksi sekä hyödylliseksi ja että tietoa sai enemmänkin kuin osasi odottaa. Lisäksi osa toi esille sen, että oli mukava kun joku tulee kotiin asti juttelemaan kotona pärjäämisestä ja on kiinnostunut juuri hänestä. Yksi henkilö halusi kotikäynnin tehtävän mutta suhtautui kuitenkin käyntiini hieman ivallisesti ja ihmetteli miksi kysellään tällaisia ongelmia ikäihmisiltä. Hänen käsityksen mukaan tuskin kukaan on yksinäinen tai ilman apua maaseudulla. Erityisesti korostettiin haastateltaville liikuntaa ja hyvää ravitsemusta, tapaturmien ja kaatumisien ennaltaehkäisyä sekä yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden ennaltaehkäisyä kunnon ja hyvinvoinnin ylläpitämisenä. Lisäksi pyrittiin jakamaan kattavasti eri yhteystietoja Vihdin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nummelan fysioterapian osastonhoitaja kanssa sovittiin, että he järjestävät näille vuonna vuotta täyttäneille oman liikuntaryhmän, jota markkinoidaan ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä. Kyseisen liikuntaryhmän markkinointi kohdistettiin erityisesti miehiin ja henkilöihin, jotka eivät juurikaan ole liikuntaa harrastaneet. Asiasta kiinnostui 11 miestä ja 3 naista. Muille henkilöille markkinoitiin Vihdin liikuntapalvelun muita liikuntaryhmiä ja yksityisiä liikuntaryhmiä. Lisäksi jokaiselle annettiin Ikäinstituutin kotijumppaohjeita ja ohjeistettiin niiden toteutuksessa sekä osalle ohjeistettiin kotijumppaa jumppakuminauhalla. Osalle tehtiin tarpeen ja halukkuuden mukaan pieni kuntotestaus, jolla testattiin jalkojen ja käsien lihasvoimaa sekä käsien puristusvoimaa. Tällä menettelyllä saatiin vielä vahvistettua ja toteen näytettyä, että liikunnan lisääminen on tarpeellista. Ravitsemuksesta keskusteltiin jokaisen kanssa. Tiedusteltiin tarkkaan päivän ruokarytmi ja sisältö. Selvitettiin, että ruokailu olisi säännöllistä ja että jokainen saisi ikäihmisen tarvitsemat ravintoaineet syömällä riittävästi myös vihanneksia, marjoja, hedelmiä, lihaa ja kalaa sekä myös kasvisrasvoja. Liikunnan ja ravinnon myötä päästiin keskustelemaan myös painosta. Jokaiselta otettiin paino ja laskettiin BMI. Korostettiin, etteivät laihdutuskuurit ole tarkoitettu ikäihmisille vaan, että sopiva säännöllinen ruokailu ja liikunnan lisääminen tasoittavat painoa ja sitä myötä jaksaminen ja vointi paranevat. Tarvittaessa käytiin läpi malliruokailu yhdelle päivälle. Hoikkien ihmisten kohdalla keskusteltiin myös siitä, ettei paino pääse enää putoamaan ja malliesimerkin mukaan kerrottiin miten ravinnon energia määrää voi lisätä tarvittaessa pienin muutoksin. Valtaosalle annettiin Turun yliopiston ja Vanhustyön keskusliiton tekemän ikäihmisten ravitsemusoppaan. 5

6 Kiinnitettiin erityisesti huomiota myös tapaturmien ja kaatumisten ennaltaehkäisyyn. Suositeltiin osalle liikkumisen tueksi rollaattoria ja suihkutilaan suihkutuolia ja liukastumisen estoon suihkutilan mattoa. Turhien runsaiden mattojen poistamista suosittelin usealle myös sekä sähköjohdot autettiin kulkemaan seinän vieressä ettei niihin kompastuta. Lisäksi joillekin suositeltiin tukikahvojen laittoa etenkin wc:n ja kylpyhuoneeseen. Lähes kaikkien kanssa keskusteltiin myös hyvien talvikenkien ostamisesta (riittävän syvät urat ja kumipohjaiset kengät) sekä liukuesteiden hankkimisesta kengänpohjiin. Yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden ennaltaehkäisyyn suositeltiin SPR:n ystävä- ja saattajapalvelua. Lisäksi kannustettiin osallistumaan liikuntaryhmiin ja yhdistysten, järjestöjen sekä seurakunnan toimintaan. Annettiin eri tahojen yhteystietoja ja tarvittaessa asiakkaan luvalla olin yhteydessä harrastuspaikkaan ja kysyttiin haastateltavan mahdollisuutta osallistua heidän toimintaan. Kaikille jaettiin tarvittavia yhteystietoja kuten Nummelan fysioterapiaan (jumppiin ja apuvälinelainaukseen), Vihdin liikuntapalveluiden liikunnanohjaajille, kotihoitoon. Osalle annettiin terveysaseman ajanvarauksen numerot ja yhteystiedot vanhustyön sosiaaliohjaajalle (omaishoito, sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu) sekä diabeteshoitajan tai psykiatrisen hoitajan yhteystiedot. Sosiaalietuuksia käytiin myös läpi monen kohdalla. Yllättävintä oli, että valtaosalle oli aivan vieraita asioita eläkettä saavan hoitotuki ja kotitalousverovähennys. Niistä kerrottiin perusteellisesti ja suositeltiin niitä hakemaan tarvittaessa. Muutama aikoi hakea myös sosiaalihuoltolainmukaista kuljetuspalvelua, jolloin toimitettiin hakemus ja suositeltiin olemaan yhteydessä sosiaaliohjaajaan. Omaishoitotuen hakemista suositeltiin hakemaan kahdelle puolisoaan hoitavalle mutta he jäivät asiaa miettimään ja aikoivat itse olla yhteydessä tarvittaessa sosiaaliohjaajaan. Muistitesti (MMSE) tehtiin 12:sta haastateltavalle. Muistitesti tehtiin vain heidän omasta tahdostaan tai omaisen toiveesta mutta haastateltavan luvalla. Myös muutaman haastateltavan kohdalla ehdotettiin muistitestiä (kun huomattiin keskustellessa muistiongelmia) ja se tehtiin jos suostui (kukaan ei kieltäytynyt). Yhdellä testattavalla oli jo todettu muistiongelma mutta muistitutkimukset olivat kuitenkin vielä kesken. Yhdellä oli todettu muistisairaus (Alzheimerintauti) ja muisti oli huomattavasti heikentynyt mutta pärjäsi kotona puolison kanssa ja kotihoitoa pyydettiin seuraamaan tilannetta ajoittain niin kuin olivat kyllä tähänkin asti tehneet. Viisi henkilöä ohjattiin muistintiimoilta lääkärinvastaanotolle. Yksi ohjattiin lääkärin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle mielialaongelmien vuoksi (joka saattaa myös heikentää muistia). Loppujen kuuden muistitestin tulos oli lähes normaali ja muutenkaan kotikäynnillä ei tullut selvää muistinheikkenemistä esille, joten heitä en ohjattu vielä eteenpäin. Asuntoon oltiin melko tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä. Asunnon pieniä muutostöiden tarpeita oli vain muutamalla. Näille annettiin Vihdin rakennustarkastajan ja Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojan yhteystiedot joilta voi kysyä taloudellista tukea. Fyysistä toimintakykyä oli suurimmalla osalla hyvin paljon jäljellä ja valtaosa selviytyi itsenäisesti päivittäisistä toimista. Kaatumisia oli tapahtunut suhteellisen paljon puolen vuoden sisällä mutta valtaosa niistä on tapahtunut koti- tai mökkitöitä tehden ja oman huolimattomuuden vuoksi. Toisaalta kaatumiset olivat herättäneet huomiota varovaisuuden tarpeeseen. Liikuntaa valtaosa harrastaa päivittäin vähintään puolen tunnin ajan ja jokainen syö vähintään yhden lämpimän aterian päivässä. 6

7 3. TULOKSET Kysymykset Haastateltavat n=68 kpl Sukupuoli miehiä 29 naisia 39 Siviilisääty naimaton 3 naimisissa 37 leski 25 eronnut 3 Ammatti monitoiminainen/-mies 9 kotiäiti, keittäjä, maanviljelijä, 16 emäntä, karjanhoitaja, muu maanviljelyyn liittyvä työ kaupallinen ala, postialantyö sekä 12 kultaseppäala Armeija-, poliisi- ja lakiala 3 terveydenhuolto, lääkeala 4 rakennus- ja kuljetusala 5 seurakunta 1 muu johtotyö 4 kirjasitomo, pakkaaja, kirjanpitäjä, 4 puhelinasentaja sairaala-apulainen, siivooja, 6 välinehuoltaja, laitosmies valtion rautatiet 1 opetustyö 3 Miten asutte yksin 30 puolison 33 kanssa lapsen kanssa 2 sisaren kanssa 1 lapsen ja puolison kanssa 2 Missä asutte omakoti- tai maalaistalo 34 rivitalo 16 kerrostalo, hissillinen 9 kerrostalo, hissitön 10 paritalo 1 Toimitteko omaishoitajana en 66 kyllä 2 Asunnon mukavuudet 7

8 vesijohto sisälle 68 wc sisällä 67 wc ulkorakennuksessa 1 suihku 68 oma sauna 58 talonyhtiön sauna 3 ei saunaa 9 Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon hyvin tyytyväinen 38 melko tyytyväinen 30 melko tyytymätön - hyvin tyytymätön - Asunnon muutos- tai korjaustöiden tarve kynnysten poisto - ammeen poisto 1 tukikaiteiden asennus - luiska portaiden tilalle/viereen 1 valaistuksen parantaminen 2 ovien levennys - muu, mikä: ulkoportaiden korjaus, keittiön 2 puu uunin korjaus ei muutosten tarvetta 63 Pienistä asunnon korjauksista huolehtiminen (osa merkkasi useamman vaihtoehdon) korjaa itse 37 puoliso huolehtii 15 lapset ja sukulaiset huolehtii 20 ystävät, tuttavat, naapurit 4 talonmies, huoltomies 3 palkattu yrittäjä 1 Ongelmia selviytyä seuraavista tilanteista (tarvitsee apua kokonaan tai osittain): tuolilta/sängystä ylösnousu - liikkumisesta asunnossa - peseytymisestä - portaissa liikkumisessa - liikkumisesta ulkona 3 (1 lapsen avustamana, 1 puolison avustamalla, 1 ystävän avustamana) kaupassakäynti 10 (5:llä lapsi avustaa ja 5:llä puoliso avustaa) pankkiasioissa 14 (7:llä lapsi avustaa, 6:lla puoliso avustaa ja 1:llä jokin muu kevyistä kotitöistä (esim. imurointi, tiskaus, pyykinpesu, ruoanlaitto) sukulainen avustaa) 14 (4:llä lapsi avustaa ja 10:llä puoliso 8

9 raskaista kotitöistä (esim. ikkunoiden pesu, mattojen pudistelu, puulämmitys) avustaa). Lisäksi jokin miehistä ilmoitti puolison hoitavan nämä mutta heillä itsellään ei ollut kuitenkaan terveydellistä estettä hoitaa näitä niin niitä ei tässä huomioitu. 33 (11:sta lapsi avustaa, 1:llä miniä avustaa, 2:llä ystävä avustaa, 10:llä yksityinen yritys avustaa, 9:llä puoliso avustaa). wc:ssä käynnissä - pukemisessa ja riisumisessa 1:llä puoliso avustaa lääkkeiden annostelussa 3:lla puoliso avustaa ja yksi toivoi kotihoidon alkavan huolehtimaan. Onko palovaroitinta ei 2 kyllä 66 Kaatuminen viimeisen 6 kk:n aikana ei 42 kyllä 25 syyt kaatumisiin Koettu terveys erittäin hyvä 1 melko hyvä 18 tyydyttävä 40 melko huono 7 huono 2 Terveydentila edellisvuoteen verrattuna paljon parempi - vähän parempi 6 jokseenkin samanlainen 41 vähän huonompi 17 paljon huonompi 4 Huolestuttaako jokin terveydentilassa ei 33 huolimattomuus, hätäily, kompastuminen, liukastuminen, tapaturma, liikenteen syy, diabetes huonontanut jalkoja, jalkojen voimattomuus, äkillinen kaatuminen johon ei tiedä syytä, huimaus, pyörtyminen 9

10 kyllä 28 huolenaiheet: Sairaudet sydän- ja verisuonisairaudet 53 syöpä 3 diabetes 20 astma, allergiat 6 keuhkoahtaumatauti 5 tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 mielenterveyshäiriöt 2 muistisairaudet 2 krooninen anemia 3 silmäsairauksia (laskettu myös tehdyt ja 21 tulevat kaihileikkaukset) ei todettuja sairauksia 5 Liikuntakyky erittäin hyvä 5 melko hyvä 12 tyydyttävä 41 melko huono 7 huono 3 Syyt liikuntakyvyn heikkenemiseen Liikuntaa vähintään ½ tuntia päivässä (kävelyä, voimistelua, hyötyliikuntaa kuten pihatöitä, portaissa kulkemista) päivittäin 50 viikoittain 14 kerran kuukaudessa - muutaman kerran kuukaudessa 3 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 1 Kotikunnan ikäihmisten liikunta- ja viriketoimintapalveluiden tuntemus erittäin hyvä 2 melko hyvä 18 - sairaudet - ikääntyminen - voinnin huononeminen - kipuilu - sairauden uusiutuminen - vakavan sairauden hoito kesken ja huolena siitä selviytyminen - kuulon/näön heikkeneminen -jalkojen ongelmat ja huonokunto - väsymys - ikääntyminen - mielenterveysongelmat - selän ongelmat - hengen ahdistus 10

11 tyydyttävä 14 melko huono 16 huono 18 Liikunta- ja viriketoiminnoista lisätietoa annettiin Voinnin ja toimintakyvyn heiketessä toive missä tulee hoidettavan kotona avun turvin 50 ryhmäkodissa 4 sukulaisten luona - jokin muu esim. palvelutalossa 1 ei osaa vastata 13 Apuvälineiden käyttö kävelykeppi 10 rollaattori 3 pyörätuoli 1 näön apuvälineet 16 kuulon apuvälineet 5 tukitangot ja kaiteet - ruokailun apuvälineet - peseytymisen apuvälineet 1 korotukset - muu apuväline: kyynärsauva tarttumapihdit Esla-potkukelkka sauvakävely sauvat ei käytössä apuvälineitä 33 Onko turvapuhelin ei 66 kyllä 2 Tavalliset liikkumismuodot (osa merkkasi useamman kohdan) kävellen 41 pyöräillen 7 omalla autolla (ajokortin omaavat) 34 sukulaisten/tuttavien kyydissä 19 julkisilla kulkuneuvoilla 9 palvelulinjalla 3 Kunnan liikuntapalveluista, Nummelan fysioterapian kanssa vuonna vuotta täyttäville räätälöity oma liikuntaryhmä (Ryhmään halusi 14 henkilöä joista 3 naisia ja 11 miehiä), seurakunnan kerhoista, yksityisistä liikuntapaikoista, yksityisistä yhdistyksistä ja kerhoista

12 kimppakyydillä - taksilla 14 Näettekö lukea sanomalehteä sujuvasti ilman silmälaseja 4 sujuvasti silmälaseilla 59 suurennuslasia tai muuta apuvälinettä 2 käyttämällä vain lehden isot otsikot 2 en pysty lukemaan lehtiä ollenkaan - heikentyneen näön vuoksi näkövammainen/sokea 1 Haittaako heikentynyt näkö päivittäistä elämää ei 62 kyllä 6 Kuulo hyvä 23 heikentynyt 45 kuulolaite käytössä 5 Ongelmia seuraavien äänien kuulemisessa ovikello 3 puhelimensoitto 3 puhelinkeskustelu 3 herätyskello - palovaroitin - TV, radio 1 normaali puhe 4 Ruokahalu hyvä 60 kohtalainen 5 huono 3 Vähintään yksi lämmin ateria päivässä kyllä 68 ei - Hampaiden ja suun tilanne omat hampaat 30 hammasproteesit 37 ei lainkaan hampaita 1 hammaslääkärille/-teknikolle ohjattu 7 Ravitsemustila/painoindeksi keskiarvo painoindeksistä Psyykkinen toimintakyky koki yksinäisyyttä 9 koki murheellisuutta 7 koki turvattomuutta 3 koki pelokkuutta 1 koki väsymystä 11 koki olevansa elämään tyytyväinen 65 Kuinka usein luonanne vieraillaan päivittäin 12 12

13 viikoittain 42 kuukausittain 11 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 3 ei koskaan - Kuinka usein itse vierailette jonkun toisen luona päivittäin 3 viikoittain 33 kuukausittain 14 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 14 ei koskaan 4 Kuinka usein olette puhelimitse yhteydessä läheisiin tai tuttaviin päivittäin 24 viikoittain 35 kuukausittain 5 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 3 ei koskaan 1 Kuinka usein osallistutte vapaa-ajan toimintaan kodin ulkopuolella (yhdistystoimintoihin, seurakunnan kerhoihin ja tilaisuuksiin, teatterit, kirjastot yms.) päivittäin - viikoittain 18 kuukausittain 12 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 17 ei koskaan 21 Syyt miksi ei osallistuta vapaa-ajan toimintoihin kodin ulkopuolella Miten tunnette kotikuntanne ikäihmisten liikunta- ja viriketoimintapalvelut erittäin hyvin 2 melko hyvin 18 tyydyttävästi 14 melko huonosti 16 huonosti 18 Järjestetäänkö kotikunnassa riittävästi ikäihmisten liikunta- ja viriketoimintaa ja jos ei niin mitä toivoisitte lisää kuljetuksen puute/huonot kulkuyhteydet, Vihdin kirkonkylällä vähän viriketoimintaa kun valtaosa keskittyy Nummelaan, terveydentila ei mahdollista lähteä yksin kodinulkopuolelle, ei kiinnosta, omia harrastuksia niin ei ehdi enää muihin 13

14 kyllä 37 ei, mitä toivoisitte lisää 9 ei osaa sanoa 20 Viestintävälineiden käyttö postikortti/kirje 30 lankapuhelin 48 matkapuhelin (kännykkä) 53 internet 10 sähköposti 8 Turvallisuuden tunne kotona kyllä 65 ei 2 (kaatumisen pelko) Turvallisuuden tunne kodin ulkopuolella kyllä 62 ei 6 (väkivallan pelko) Nukkuminen hyvin ilman nukahtamislääkettä 47 nukahtamislääkkeen kanssa 15 huonosti 6 Muisti pysynyt samana 29 heikentynyt hieman 32 heikentynyt huomattavasti 7 MMSE (muistitesti) tehtiin 12 Alkoholin käyttö ei 34 kyllä 34 päivittäin - viikoittain 3 kuukausittain 15 harvoin 16 Tupakointi ei 53 kyllä 4 lopettanut 11 Toimeentulo hyvä 19 kohtalainen 43 huono 6 Etuuksien saanti kansaneläke 32 työeläke 64 asumistuki 3 toimeentulotuki - eläkettä saavan hoitotuki - leskeneläke 17 omaishoidontuki - 14

15 Riittävä tieto etuuksista kyllä 15 ei 22 ei osaa sanoa 31 Lisätieto etuuksista annettiin kotitaloustyön verovähennys, terveydenhuollon asiakasmaksukatto, lääkemaksukatto, eläkettä saavan hoitotuki, omaishoidontuki, sosiaalihuoltolainmuka inen kuljetuspalvelu, toimeentulotukiasiat, asunnonkorjaus avustukset Aika edellisestä lääkärissä käynnistä alle vuosi vuotta vuotta 4 yli 5 vuotta 1 Aika edellisestä hammaslääkärissä käynnistä alle vuosi vuotta vuotta 4 yli 5 vuotta 5 ei muista 5 Käyttekö tai käykö teillä säännöllisesti terveyden-/sairaanhoitaja 7 jalkahoitaja 10 fysioterapeutti/kuntoutus - jokin muu sosiaali- ja terveysalan 4 ammattilainen Ohjattu eteenpäin lääkärin vastaanotolle n. 10 psykiatrisen sairaanhoitajan 1 vastaanotolle diabeteshoitajan vastaanotolle 2 silmälääkärin vastaanotolle 2 hammaslääkärin vastaanotolle 5 sosiaaliohjaajaan yhteys 2 4. YHTEENVETO Valtaosa koki terveydentilansa tyydyttäväksi tai melko hyväksi. Haastateltavista suurin osa oli yllättävän hyväkuntoisia ikäisekseen. Lisäksi suurella osalla asui läheisiä samassa pihapiirissä, samassa talossa tai hyvin lähellä ja auttoivat/olivat tekemisissä 15

16 haastateltavaan lähes päivittäin. Lisäksi melko harva koki yksinäisyyttä ja moni heistä aikoi kysyä SPR:n ystäväpalvelua. Yllättävää oli myös se, että haastateltavissa oli niin monta miestä (29 miestä 70:stä haastateltavasta) ja näistä miehistä suurin osa oli melko hyväkuntoisia ikäisekseen mutta myös hyvin halukkaita ottamaan ohjeistusta vastaan. Yllättävän moni ajoi vielä autoa. Ikäihmisten virike- ja liikuntapalveluiden tuntemuksessa oli runsaasti puutetta mutta selvästi ne, jotka olivat aktiivisempia, niin olivat kyllä näistäkin tietoa löytäneet. Valtaosa niistä, jotka ilmoittivat tietävän virike- ja liikuntapalveluista huonosti eivät myöskään olleet juurikaan kiinnostuneita niistä. Valtaosa tuli taloudellisesti kohtalaisesti tai hyvin toimeen. Harva tupakoi ja alkoholia käytettiin kohtuullisesti. Valtaosa nukkuu yöt kohtuullisen hyvin ilman mitään nukahtamislääkettä. Turvallisuuden tunnetta on valtaosalla kotona että kodin ulkopuolella. Valtaosa koki kuulon hieman heikentyneen. Kaikkien näiden kohdalla ei kuitenkaan kuulonheikkenemistä tullut keskustelussamme esille. Osalle suosittelin kuulontutkimista ja mahdollisesti kuulolaitteen hankkimista. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutuivat suunnitelmani mukaisesti ja vastasivat ikäihmisten tarpeisiin. Haastateltavilta saatu suora kiitos on osoittanut sen, että tällaisille kotikäynneille on tarvetta. Vuoden 2010 puolella on tullut useita puheluita omaisilta ja ikäihmisiltä. He ovat tiedustelleet, että miksi heidän tai läheisen ikäryhmille ei tehdä tänä vuonna ennaltaehkäisevää kotikäyntiä kun he ovat sitä niin kovin odottaneet. Tämäkin osoittaa, että ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä on puhuttu hyvään henkeen. 5. HAASTATTELUKAAVAKKEISSA OLLEET TOIVOMUKSET JA TERVEISET KUNNAN PÄÄTTÄJILLE "omalääkärin puute on suuri puute ikäihmiselle" "lääkärien vaihtumiset joka kerta harmittaa" "huonosti saanut palvelu ja aikoja terveysasemalta" "paremmin pitäisi tulla tietoa kotiin ikäihmisten palveluista" "paikallisten liikuntatoimien puute ikävää ja sen vuoksi ei ole mitään liikuntaharrastusta. "Kaikki liikuntaharrastusmahdollisuudet ovat Nummelassa" "omalääkärin järjestelmän loppuminen oli suuri vahinko. Kokonaisterveystilanteen vuosittainen arviointi on jäänyt omalle vastuulleni. Akuutteihin tilanteisiin löytyy kyllä apua terveyskeskuksesta mutta kokonaistilannettani ei kukaan tunne eikä seuraa" "ikäihmisille edullisempia ruokailumahdollisuuksia kunnan toimesta" "hoitakaa hyvin ikäihmiset" "linja-autoliikennettä lisää" "hoitotestamentin teko helpommaksi ja edunvalvontasopimus, jos on lapseton sekä asuu yksin. Lisäksi neuvontaa ja opastusta ja kehotusta edellä mainituista asioista" "omalääkäri joka olisi aina sama" "Karviaisen myötä kuntaan tuli pari kirjoituspöytävirkaa mutta ei yhtään paria hoitavia käsiä lisää" "huolehtikaa vanhuksista" "huonosti saa lääkäripalveluja" "pääsy lääkärille helpommaksi" "hoitopalveluja Vihtiin viikonloppuisin" "lääkärien vastaanotolle pääsyt lyhyemmiksi. Laboratorioon pääsy kirkolle terveyskeskukseen vaikka kerran viikossa. Miksi meitä aina juoksutetaan Nummelaan, koska matka kaksinkertaistuu? Liikunta aktiviteettejä ikäihmisille kirkonkylälle" "kirkonkylällä pitäisi olla vanhuksille liikuntaryhmiä" "kirkonkylän kunnallisen toiminnan parantaminen" "palvelutaloja vanhuksille" 16

17 "että lääkäreille ja sairaanhoitohenkilöille lisätään psykologista koulutusta asiakkaiden käsittelyssä. Sanonnat jotka eivät kuulu sairaanhoitoon perustuvat kokemuksiini: Onko teillä rahaa maksaa poliklinikkamaksu (hammashoitola Nummela). Ei teitä mikään sairaus vaivaa, olette luulosairas (lääkäri Meilahti). Minä en tee teille mitään -) runsas toistunut verenvuoto ikenestä joka hoidettiin loppujen lopuksi kirurgialla (päivystävä lääkäri Nummela). Olette myöhässä, en ehdi tutkimaan teitä (terveyskeskuslääkäri Nummela). Kesä 09 olin odottanut terveysasemanaulassa 1,5 tuntia sen jälkeen kun olin ilmoittautunut vastaanottajalle -) lääkäri suoritti hätäisen kuuntelun ja poisti verenpainelääkkeen" "paremmat lääkäripalvelut. Ulkomaalaisilla lääkäreillä monesti kielitaito huono. Lääkäri vaihtuu myös usein. Huonot liikenneyhteydet." "saada asua kotona niin kauan kuin mahdollista" "vanhuksille parempi kotipalvelu sekä kunnon asuntola" 6. VUOSI 2010 JA TULEVAISUUS Vuonna 2010 tehdään ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä vuonna ja 85-vuotta täyttäville. Haastattelukaavaketta on muutettu lisäämällä siihen kysymyksiä, jotta se vähentäisi haastattelijan kirjaamistarvetta ja hän voisi paremmin keskittyä kuuntelemaan haastateltavaa. Muuten sisällöllisesti vuoden 2010 käynnit jatkuvat samanlaisina. Ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia ei useinkaan ole heti välittömästi nähtävissä ja tulokset ovat pitkävaikutteisia. Huolellisella moni ammatillisen ammattiryhmän yhteistyöllä toteutetulla ennaltaehkäisevällä näkemyksellä ja työllä voidaan saada aikaan suuriakin säästöjä pitkällä aikavälillä. Parhaan vaikutuksen saisi sillä, että ennaltaehkäisevät kotikäynnit otettaisiin käyttöön kiinteänä palveluna koko Karviaisen alueella ja kuntien rahoittamana. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta tärkeää olisi pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ikääntymisen mahdollisesti tuomiin ongelmiin. Tämän vuoksi hyvä olisi valita tietty kiinteä ikäryhmä (esim. 75v.) joka vuodelle. Syytä olisi pohtia myös mahdollisten kontrollikäyntien tarpeellisuutta esimerkiksi noin vuoden päästä. 17