VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA Kustaankartanon vanhustenkeskus

2 Susanna Nordberg sosionomiopiskelija työharjoittelu II kehittämistehtävä Metropolia ammattikorkeakoulu

3 Miten me olemme aikuisten maailmassa unohtaneet: kasvot hyväilemistä, kädet tarttumista varten. Maaria Leinonen 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Kustaankartano 5 Vapaaehtoistoiminta 8 Vapaaehtoistoiminta Kustaankartanossa 12 Vapaaehtoistoiminnan vinkit TOP10 15 Vinkit hoitohenkilökunnalle vapaaehtoistoiminnasta TOP5 17 Käsihygienia 19 Dementia 21 Dementoituvan kohtaaminen 22 Ulkoilu ja liikunta 23 Vapaaehtoisen ja hoitajan haastattelut 24 Liitteet ja kirjallisuusluettelo 4

5 KUSTAANKARTANO Helsingin suurin vanhustenkeskus (Suomen 2.suurin). Perustettu vuonna Yhteensä 615 asukaspaikkaa. 26 osastoa, joissa on ympärivuorokautista hoitoa. Jakautuu neljään osaan vanhainkoti kotiinkuntoutusyksikkö Kuntokartano päivätoimintakeskus Meripihka dementoituville kotona asuville palvelukeskus kotona asuville eläkeläisille ja työttömille (myös vanhainkodin asukkaat voivat osallistua toimintaan) Osastoja on dementoituville, ruotsia äidinkielenään puhuville, liikunta- ja toimintarajoitteisille sekä psykogeriatrisille asukkaille. Tarjolla lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa. Lyhytaikainen hoito on asukkaan ja hänen omaistensa tarpeista lähtevää loma- tai vuorohoitoa sekä kotona selviytymistä tukevaa ja pitkäaikaishoitoon joutumista ennaltaehkäisevää kotiin kuntoutusta. 5

6 Jokaisella asukkaalla on omahoitaja. Hoitajat pukeutuvat siviilivaatteidenomaisiin asuihin. Kustaankartanossa on fysio- ja toimintaterapiaa, jalkojenhoitoa, parturikampaamo, laboratorio, lääkäri, sairaalapastorit, sosiaalityöntekijöitä, käsityökeskus, kirjasto, viriketoimintaa ja Kartanoravintola. Asukkaiden kanssa voi käydä esimerkiksi Kartanoravintolassa kahvilla tai kirjastossa sen ollessa auki. Osastoille tulee myös asukkaita varten sanoma- ja aikakauslehtiä, joita voi heille lukea. Kustaankartanossa ei ole erityisiä vierailuaikoja. Hyvä tietää: Kartanoravintola (K-talo) avoinna: ma-pe klo 8-15 ja la-su Lounas Kanttiinihoitaja kiertää osastoilla kerran viikossa (ajat osastojen ilmoitustaululla). Asukas saa ilmaisen kahvin ja lounaan Kartanoravintolassa osastolta saadun lipukkeen kanssa (muista pyytää, jos lähdette syömään tai kahville). Kirjasto (E-talon pohja) avoinna ti,ke,pe klo Kustaankartanon osoite: Oltermannintie Helsinki Kustaankartanon puhelinnumero (vaihde) (09)

7 KUSTAANKARTANON EETTISET PERIAATTEET Yksilöllisyys asukkaalla on ainutkertainen ja ehdoton ihmisarvo elämänsä loppuun saakka. Asukkaalla on oikeus tietää kaikista hoitoonsa liittyvistä asioista sekä hänellä on oikeus päättää missä määrin hänen elämäänsä puututaan ja hänellä on oikeus kieltäytyä hoitotoimenpiteistä. Jos on ristiriitaa omaisen ja asukkaan tahdossa, noudatetaan asukkaan tahtoa. Toimintakykyisyys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn, omatoimisuuden, elämänlaadun ja itsetunnon tukeminen. Toimintakyvyn ylläpitämisessä huomioidaan asukkaan voimavarat ja niiden käyttöä estävät tekijät, kuten mieliala. Asukkaan osallistuessa päivittäisiin toimintoihin aktiivisesti hän saa onnistumisen elämyksiä ja hänelle annetaan mahdollisuus oman elämän hallintaan. Yhteisöllisyys autetaan asukasta löytämään oma paikkansa yhteisössä. Tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, omatoimisuuden ja sosiaalisten kontaktien lisääntyminen sekä entisten yhteyksien säilyminen. Omaiset ja läheiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Turvallisuus sisältää sekä fyysisen ympäristön turvallisuuden että turvallisuuden tunteen kokemisen. Asukkaan liikkumista tuetaan, ei sidota. Luottamus itseään ja toisia kohtaan on tärkeää sisäisen turvallisuuden tunteen kokemiseksi. Turvallisuuden tunnetta luo myös nimetty omahoitaja. Hyvä johtajuus ja osaaminen perustuvat oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen ja kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Palautteen avulla saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. 7

8 VAPAAEHTOISTOIMINTA Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Pyyteetöntä ajan antamista, jotta ihmiset saavat arkeensa pieniä iloja. Puhutaan mieluummin vapaaehtoistoiminnasta kuin vapaaehtoistyöstä, koska työ liitetään useasti palkkatyöhön. Vapaaehtoistoiminta ei ole siis verrattavissa palkkatyöhön, koska toiminta ei ole velvoittavaa eikä palkallista. Jokainen voi osallistua toimintaan oman jaksamisensa sekä ajallisten ja elämäntilanteeseen sopivien mahdollisuuksiensa mukaisesti. Vapaaehtoistoiminta on esimerkiksi yksinäisyyden ehkäisyä seurustelua retkiä ja juhlia ulkoilua ystävänä olemista kuuntelemista yhdessä tekemistä autettavan aktivointia, motivointia ja rohkaisua Vapaaehtoistoiminta on kaikkea toimintaa jonkin itselleen tärkeäksi kokeman asian hyväksi mahdollisuudet ovat rajattomat. Kuka tahansa voi osallistua, sillä toiminta on tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin toteutuvaa. Aito halu osallistua ja auttaa riittävät. Vapaaehtoistoiminta on ammattihenkilöstön rinnalla tapahtuvaa, ei ammatillista toimintaa 8

9 Vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa kolmeen osaan yhteiskunnallinen vaikuttaminen (esim.järjestöissä toimiminen) vertaistuki (tuntemattomat ihmiset tukevat toisiaan, esim.aakerho) auttaminen (esim.kustaankartanossa) Vapaaehtoistoimintaan voi hakeutua monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi auttamishalu kokemuksien jakaminen itsensä toteuttaminen (esim.musiikkiesitykset) uusien asioiden oppiminen ja/tai kiinnostuksen syventäminen itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen tarpeellisuuden tunteen kokeminen sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen(esim.eläkkeelle siirtyessä) vaihtelua elämään (esim.vastapainoa työhön) mielekästä tekeminen ja onnistumisen kokemukset kansallisuusvelvollisuus oppinut auttamaan yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen 9

10 VAPAAEHTOISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET vaitiolovelvollisuus oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi ja itselleen sopivaan tehtävään velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja luvatuista sitoumuksista oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen (koulutusta järjestetään ja sen käyminen on suotavaa toimintaan osallistuville, mutta se ei ole pakollista) oikeus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin ja palautteen antamiseen oikeus saada etukäteen opastusta siihen, miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa oikeus yhteistyöhön oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista oikeus siirtyä muihin tehtäviin Hyvä tietää: Vapaaehtoistoimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon niin vapaaehtoisen kuin autettavankin yksilölliset tarpeet. Aloita toiminta siinä määrin, kuin ajattelet jaksavasi älä ota liian isoa palaa. On parempi lisätä käyntejä ajan myötä kuin aloittaa liian tiheällä tahdilla ja lopettaa ne pian aloittamisen jälkeen kokonaan uupumuksen vuoksi. 10

11 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET vapaaehtoisuus jokainen saa valita itselleen sopivan toimintamuodon ja käyntien tiheyden, oikeus kieltäytyä tasa-arvoisuus kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina, jokaisen tietoja ja taitoja tarvitaan vastavuoroisuus toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville palkattomuus palkkana on toiminnasta saatu hyvä mieli ei-ammattimaisuus tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan toiminta on vapaaehtoista, mutta ne asiat pitää tehdä mahdollisimman hyvin, jotka on luvannut luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen suvaitsevaisuus vapaaehtoinen ei tuputa omia käsityksiään, ei tuomitse eikä pyri vaikuttamaan muiden käsityksiin puolueettomuus vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa autettavan ehdoilla toimiminen vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta, vaan hän toimii rinnalla kulkijana yhteistyö vapaaehtoinen on yhteistyössä muiden autettavan elämään kuuluvien kanssa yhteisöllisyys vapaaehtoinen pääsee jonkin toiminnan kautta osaksi jotain ryhmää oikeus tukeen ja ohjaukseen jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan ilo tuottaa iloa kaikille osapuolille, ei saisi tuntua pakolta mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun. 11

12 VAPAAEHTOISTOIMINTA KUSTAANKARTANOSSA Kustaankartanossa on oma vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, joka organisoi ja ohjaa vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työnkuvaan kuuluvat rekrytoida ja kouluttaa uusia vapaaehtoisia järjestää tukea ja virkistystä vapaaehtoisille tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa tiedottaa toiminnasta ja lisätä näkyvyyttä Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori pitää jokaiselle toimintaan hakeutuvalle haastattelun, jossa selvitetään hänen motiivinsa, elämäntilanteensa, taitonsa ja vahvuutensa vanhustyössä sekä kuinka usein vapaaehtoisen olisi mahdollista käydä osastolla. Kaikki Kustaankartanon vapaaehtoiset ovat vakuutettuja. Vakuutus on voimassa vapaaehtoistoimintaa suoritettaessa ja näihin tehtäviin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla (lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta). 12

13 Kustaankartanossa vapaaehtoiset järjestävät erilaista toimintaa, kuten ulkoilua seuranpitoa ääneenlukua kuljetusapua hemmotteluhetkiä, kauneudenhoitoa pelaamista, esim.korteilla musiikkia, yhteislaulua eläinvierailuja liikuntatuokioita leipomista käsityötä askartelua Vapaaehtoiselle ei kuulu hoitaminen tai hoidolliset tehtävät peseminen syöttäminen asukkaiden nostaminen tai siirrot wc-käynneillä avustaminen Tehtävistä voidaan sopia jokaisen kohdalla erikseen. 13

14 Vapaaehtoistoiminnan muodot Kustaankartanossa Asukasystävänä toimiminen voi olla yksittäisen asukkaan henkilökohtainen ystävä Osastoystävänä toimiminen voi olla yhden koko osaston ystävä tällöin voi esimerkiksi vaihdella ulkoiluseuraa joka kerta samalta osastolta Ulkoilu/liikuntatoverina toimiminen uusi toiminnan muoto, jossa voi vain noutaa asukkaan osastolta ja ulkoilla hänen kanssaan tällöin ei tarvitse toimia osastolla ollenkaan Talkooapuna toimiminen voi avustaa juhlien järjestämisessä esimerkiksi voi olla tapahtumissa mukana paistamassa makkaraa, voi leipoa juhliin jne. Kuljetusapuna toimiminen voi tulla kuljetusavuksi erilaisille retkille, esimerkiksi työntämään pyörätuolia kuljetusapua ja seurana oloa tarvitaan myös talon omiin tapahtumiin (esim.kartanoravintolaan) retket ovat yleensä päiväsaikaan, joten työssäkäyville ne harvoin sopivat Esiintyminen ja muu musiikkitoiminta asukkaita ja työntekijöitä voi ilahduttaa soittamalla ja/tai laulamalla esiintyä voi joko osastolla pienemmälle yleisölle tai isommissa tapahtumissa koko talon väelle 14

15 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VINKIT TOP Juttele vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa sinulle sopivista tehtävistä ja pohtikaa yhdessä myös se, kuinka usein haluat käydä. 2. Sovi käyntipäivät osaston henkilökunnan kanssa. Kirjatkaa yhdessä henkilökunnan kanssa käyntisi osaston yhteiseen kalenteriin. 3. Ilmoita muutoksista vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille. Etenkin silloin, jos käynnit keskeytyvät kokonaan. Koordinaattorille on tärkeää ilmoittaa myös, jos käyntejä ei ole tiettynä aikavälinä, jotta tiedetään kuinka monta vapaaehtoista vanhainkodissa milloinkin toimii. 4. Lemmikkieläinten tuominen joillekin osastoille on sallittua, mutta siitä on aina sovittava osaston henkilökunnan kanssa etukäteen. 5. Käy osastolla tuoksutta. 6. Jos osastolle saapuessasi henkilökuntaa ei ole näkyvillä, kurkista kansliaan ja ilmoita tulostasi. 7. Muista käyttää nimikylttiäsi näkyvällä paikalla (esim. paidan pielessä). Voit ottaa osastolle mukaasi myös sisäjalkineet. 8. Muista käsihygienia. Käsidesi-pullot löytyvät yleensä uloskäyntien läheisyydestä (esim. seinässä pumppupullot). Katso käsihygieniasta lisää sivulta

16 9. Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, jos ilmenee ongelmia. 10. Hoida itseäsi ja vaali jaksamistasi. Hyvä tietää: Vapaaehtoistoiminta on ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sitä helpottavat rauhallisuus kärsivällisyys tasa-arvoinen kohtelu mahdollisuus antaa toisen tulla kuulluksi Kohtele jokaista ikään kuin ottaisit vastaan suuren vieraan. Kiinalainen sananlasku 16

17 VINKIT HOITOHENKILÖKUNNALLE VAPAAEHTOISTOIMINNASTA TOP 5 1 Jokainen vapaaehtoinen tarvitsee henkilökohtaisen lähestymisen ja yksilöllisen vastaanoton. Kunnioittava ja tasavertainen vapaaehtoisen kohtaaminen motivoi häntä toimimaan osastolla - vapaaehtoinen on voimavara, ei taakka. Kerro vapaaehtoiselle, jos asukkaalla on esim. diabetes tai jokin vastaava sairaus, mikä liittyy päivittäisiin toimintoihin. 2 Jos osastolle on tulossa esiintyjä, etkä ole tietoinen siitä hänen saapuessaan paikalle, älä hätäänny, vaan koita selvittää mistä on kysymys(esim.päivisin ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin tai omaan esimieheesi. 3 Tutustu vapaaehtoisten tehtävien määrittelyihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin; Vapaaehtoisten tehtävät ovat määriteltyjä ja niihin ei kuulu hoitaminen tai hoidolliset tehtävät/toimenpiteet, perushoito peseminen syöttäminen asukkaiden nostaminen ja siirrot wc-käynneissä avustaminen Vapaaehtoisten oikeudet sitoutuminen toimintaan itselleen sopivaksi ajaksi selkeä tehtävä arvostus ja palaute tuki ja ohjaus (esim.asukkaan kuollessa) 17

18 Vapaaehtoisten velvollisuudet vaitiolovelvollisuus pitää kiinni sovituista säännöistä ja tehdyistä sopimuksista täsmällisyys ja luotettavuus poisjäännistä ilmoitettava 4 Toiminta on yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin, vapaaehtoisen, asukkaan, osaston henkilökunnan ja omaisten välillä. 5 Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, jos ilmenee ongelmia. Hyvä tietää: Jos vapaaehtoinen on tulossa osastolle esiintymään, kerro hänelle mihin hän voi purkaa tavaransa, mihin on esiintymistila ajateltu ym. Ohjaa hänet oikeaan paikkaan. Pyri varmistamaan, että esiintymistilanne on mahdollisimman turvallinen. Jos osastolla on vaeltelevia, aggressiivisia tai häiritsevän äänekkäitä asukkaita, varmista että tilanne on turvallinen myös heidän kannaltaan. Esiintyjä ei ole vastuussa asukkaista, eikä heitä siksi tulisi jättää yksin esiintyjän kanssa. Myös hoitajat voivat osallistua tapahtumiin yhdessä asukkaiden kanssa. 18

19 KÄSIHYGIENIA Hyvän ja oikean käsihygienian merkitys infektioiden torjunnassa on tieteellisesti oikeaksi osoitettu. Yleisimmin sairautta aiheuttavat mikrobit tarttuvat käsien välityksellä tapahtuvassa kosketuksessa. Mikrobifloorat jaetaan kahteen osaan: pysyvään eli normaaliflooraan ja vaihtuvaan flooraan Normaaliflooran mikrobit ovat yleensä harmittomia. Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia. Käsihygieniasta voi huolehtia käsien saippuapesulla käsien huuhtelulla pelkällä vedellä käsien desinfektiohieronnalla kirurgisella käsien desinfektiolla (sairaaloissa) käsien ihon hoidolla suojakäsineiden käytöllä Kotona riittävät käsien huuhtelu ja saippuapesu, osastolla vieraillessa käsien desinfektio. Suojakäsineitä käytetään esimerkiksi vessakäyntien yhteydessä. Käsien ihon kunnon ylläpitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska näin voidaan ehkäistä iho-ongelmia. Mikrobit eivät mene terveen ihon läpi. Käsien desinfektioainetta hierotaan huolellisesti kuiviin käsiin kunnes aine on kokonaan kuivunut. 19

20 Käsien desinfektioainetta tulee käyttää aina osastolle tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä ennen että jälkeen jokaisen asukkaan koskettelun Miksi desinfektiohieronta se vaatii vähemmän aikaa kuin käsien huolellinen pesu se on tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat vähentää bakteerien määrää käsissä parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli Hyvä tietää: Kynnen alla on Suomen väkiluku mikrobeja. Sormuksen alla on Euroopan väkiluku mikrobeja. Sormen tulehduksessa on maailman väkiluku mikrobeja. Kustaankartanossa on oma osasto MRSAtartunnan saaneille. Kustaankartanossa toimii hygieniavastaavana Pirjo Taberman. 20

21 DEMENTIA Koko Suomessa on yhteensä vähintään keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita. Määrä on kasvamassa. Kustaankartanossa asukkaista dementoituneita on yli 70 prosenttia. Yleisimpiä muistioireita aiheuttavia dementoivia sairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia (vaskulaarinen dementia) ja Lewyn kappale tauti. Muistioire voi olla etenevä sairaus, esimerkiksi Alzheimerin tauti pysyvä jälkitila, kuten aivovamma tai ohimenevä tila, esimerkiksi B12- vitamiinin puute SAIRAUS OIREET OIREIDEN VÄHENTÄMINEN ALZHEIMERIN TAUTI masennus, harhaluuloisuus, levottomuus, vaeltelu, uni- ja valverytmin häiriöt, agressiivisuus, apaattisuus, virtsanpidätyshäiriöt ympäristön selkeyttäminen, väittelytilanteiden välttäminen, lääkitys LEWYN KAPPALE -TAUTI VERISUONIPERÄINEN DEMENTIA älyllisten toimintojen heikentyminen, puhumisen vaikeutuminen, jäykkyys, hitaus, kävelyhäiriöt, lepovapina, vireystason ja oireiden nopea vaihtelu, näköharhat, kaatumiset, tajuttomuuskohtaukset, käytöshäiriöt hitaus, jähmeys, puheen puuroutuminen, kävelyvaikeudet, tasapainohäiriöt, kaatumiset, näköhäiriöt, virtsaamisen tarve lisääntyy ja pidätyskyky heikkenee, verenkiertohäiriöiden oireet (esim.toispuolihalvauksen oireet) lääkitys, harhojen poistamiseen voidaan lisätä valaistusta sekä poistaa lasi- ja peilipinnat muistivinkit ja vihjeet helpottavat selviytymistä (esim.keskustelussa), lääkitys, verenkiertohäiriöiden ehkäisy 21

22 DEMENTOITUVAN KOHTAAMINEN Kohtaa dementoituva aikuisena ihmisenä. Ole rauhallinen, ystävällinen ja kärsivällinen - ne luovat turvallisuuden tunteen. Dementoituva aistii herkästi kireyden, josta voi seurata ahdistusta. Positiivinen ilmapiiri on siis tärkeä. Kohtaamisen onnistumista auttaa dementoituvan elämänhistorian ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen. Tällöin on yhteisiä asioita, joista puhua. Dementian tunteminen sairautena auttaa kohtaamisessa myös, koska ymmärtää dementoituvan henkilön käyttäytymisen paremmin. Tärkein haaste on se, että dementoituvan oikeudet toteutuvat hänen ollessaan toisen armoilla kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Luonnollista on, että kaikki eivät sovellu toimimaan dementoituvien kanssa. 22

23 ULKOILU JA LIIKUNTA Ulkoilu ja liikunta ovat ikääntyneelle yhtä tärkeää kuin ruoka, juoma, lääkkeet ja uni. Ulkoilma virkistää ja aktivoi aisteja sekä sieltä saa raikasta happea ja D- vitamiinia. Ulkoilu vähentää esimerkiksi uni- ja psyykenlääkkeiden käyttöä. Ulkona voi myös tehdä asioita, kuten istuttaa kukkia tai osallistua vaikkapa Kustaankartanon erilaisiin tapahtumiin. Oma ulkoiluinnostuksesi tarttuu myös toiseen. Liikunta on halpa tapa hoitaa henkistä hyvinvointia. Kaikki asukkaat eivät aina ole halukkaita lähtemään ulos, mutta houkuttelu on sallittua. Sää ei saisi olla ulkoilun lähtökohta. Monet ihmiset voivat nauttia tuulesta ja pakkasesta, kunhan heillä on vain sopiva varustus. (Elina Karvinen 2008) Hyvä tietää: Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään vanhusten viikon torstaina 23

24 Onnellisempi kuin onnelliset on se, joka voi tehdä toiset onnelliseksi Dumas vanh. Mmme de Chamblay Asukasystävä Salmen haastattelu Kun Salme jäi työttömäksi vuonna 1995, hän ajatteli, että haluaa edelleen tuntea itsensä tarpeelliseksi ja vapaaehtoistoiminta kuulosti hyvältä vaihtoehdolta. Pankkialalla työskennellyt Salme oli tottunut olemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joten sosiaalisesta kanssakäymisestä oli tullut tärkeä osa elämää - ystävätoiminnan avulla oli mahdollista ylläpitää ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. Salme on ollut nyt Kustaankartanossa jo vuosia ja hän sai vähän aikaa sitten kolmannen asukasystävänsä. Niin tämän uuden ystävän, kuin vanhojenkin ystävien kanssa, Salme mielellään ulkoilee, osallistuu tapahtumiin ja vie ystäväänsä pois osastoilta tuulettumaan. Hän tekee vierailuja osastolle noin kerran viikossa. Kesäaikana käynnit eivät ole niin säännöllisiä, koska muut omat harrastukset vievät tuolloin aikaa. Kerrallaan hän on ystävänsä kanssa noin puoli tuntia. Yleensä ystävästä oppii näkemään, koska hän väsyy ja on aika lähteä. Toiset ystävät saattavat jopa sanoa jotain mikä viittaa siihen, että nyt olisi aika levätä; eräs rouva ilmoitti aina, että hänen miehensä tulee pian kotiin ja pitäisi alkaa tekemään ruokaa. Tästä hienovaraisesta vihjeestä tiesi, että nyt on aika lähteä kotiin. Erilaisissa tapahtumissa käyminen on mielenkiintoista myös vapaaehtoiselle, sillä Salmen mielestä siellä saa uusia kokemuksia. Mielenkiintoiset tapahtumat ovat yksi vetonaula vapaaehtoistoiminnalle Kustaankartanossa. Sen lisäksi, että toiminta on mukavaa, monipuolista ja uutta, Salme saa kokea sen tarpeellisuuden tunteen, mitä hän lähti hakemaankin, kun hän näkee miten asukas nauttii toiminnasta ja odottaa vapaaehtoisen saapumista taas osastolle. 24

25 Hänen paras vinkkinsä uudelle vapaaehtoiselle on se, että kannattaa edetä varoen ja pikkuhiljaa. Vapaaehtoistoiminta antaa enemmän kuin ottaa. Ihminen ei voi nauttia täysin joutenolosta, jollei hänellä ole paljon tekemistä. Jerame K. Jerame, Idle Thoughts Hoitaja Leenan haastattelu Leena on aloittanut hoitajan työnsä Kustaankartanossa 2000-luvun alussa. Tuolloin ei vapaaehtoistoimintaa täällä juurikaan ollut ja toimintaan suhtauduttiin varauksella - monesti vapaaehtoistoiminnasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykypäivänä Leena monen muun hoitajan tavoin pitää sitä taas isona ja ihanana apuna. Vapaaehtoistoiminnan asemaa hänen mielestään Kustaankartanossa on osaksi parantanut varmasti se, että vapaaehtoiset saavat hyvän perehdytyksen ennen osastoille menoa. Hoitajien ajan mennessä suureksi osaksi koulutuksiin ja perushoidollisiin tehtäviin Leenan mielestä on hienoa, että vapaaehtoiset käyvät osastoilla juttelemassa ja järjestämässä asukkaille erilaista ohjelmaa. Hienoa on myös se, että asukkaat pääsevät useammin ulos, kun on vapaaehtoisia heitä sinne viemässä. Leena työskentelee keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituvien osastolla ja hän on huomannut, että kun osastoystävä saapuu paikalle, ilmapiiri rauhoittuu sekä asukkaista tulee hyväntuulisia ja levollisia. Leena kertoo lopuksi kunnioittavansa vapaaehtoisia: Tuntuu ihanalta, että he käyttävät aikaansa Kustaankartanossa asukkaiden kanssa. 25

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

Vapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Vapaaehtoisen opas Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 1 Oppaan sisältö Tervetuloa 3 Vapaaehtoisen askeleet 5 Mitä voin tehdä Kierrätyskeskuksessa? 7 Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt 10 Käytännön ohjeita

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 Asiakaskysely toteutettu marraskuussa 2015 Asiakaskyselyn vastausvaihtoehdot 5 = erinomainen 4 = erittäin hyvä 3 = hyvä 2 = kohtalainen 1 = huono Tulosten

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Höveliin Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa HÖVELIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Höveli sijaitsee

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE 1. OJUSNIITTY 2. HENKILÖKUNTA JA PUHELINNUMEROT 3. PÄIVÄRYTMI 4. OJUSNIITYN TOIMINTA- AJATUSTA 5. OMAHOITAJUUS 6. HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA 7. RAHA-ASIOIDEN HOITO 8. VAATEHUOLTO

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kurjenmäkikotiin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA Kurjenmäkikotiin! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kurjenmäkikoti sijaitsee Kupittaan kaupunginosassa, osoitteessa

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kerttuliin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA KerttuliIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kerttuli sijaitsee Aurajoen rannan tuntumassa, osoitteessa Hovioikeudenkatu

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Vapaaehtoisen opas Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oppaan sisältö: Tervetuloa...3 Mikä Kierrätyskeskus?...4 Vapaaehtoisen askeleet...5 Mitä voin tehdä Kierrätyskeskuksessa?...6 Kierrätyskeskuksen toiminnot...7

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3)

Hoitokodin asukkaan haastattelulomake (CHResidentINT3) A. Mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään Tuntuuko sinusta, että pystyt vaikuttamaan päivittäiseen elämääsi? Mahdollisuudella vaikuttaa päivittäiseen elämään tarkoitetaan, että voit tehdä asioita

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Kurjenpesään! Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa KURJENPESÄÄN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen POP UP -MARTTATAPAHTUMAT AVAINVIESTIT Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen PUHEEN TYYLI Iloinen Konstailematon Ystävällinen JA SÄVY I N H I M I L L I N E N, I H

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija MENTORISUHDEPROSESSI ASIAKAS Tarve matalan kynnyksen tuelle KAUPUNGIN TT Ohjaa asiakkaan

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Mäntykoti Mäntyrinteeseen Yli-Maariaan! Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa MÄNTYKOTI YLI-MAARIAAN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot