VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA Kustaankartanon vanhustenkeskus

2 Susanna Nordberg sosionomiopiskelija työharjoittelu II kehittämistehtävä Metropolia ammattikorkeakoulu

3 Miten me olemme aikuisten maailmassa unohtaneet: kasvot hyväilemistä, kädet tarttumista varten. Maaria Leinonen 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Kustaankartano 5 Vapaaehtoistoiminta 8 Vapaaehtoistoiminta Kustaankartanossa 12 Vapaaehtoistoiminnan vinkit TOP10 15 Vinkit hoitohenkilökunnalle vapaaehtoistoiminnasta TOP5 17 Käsihygienia 19 Dementia 21 Dementoituvan kohtaaminen 22 Ulkoilu ja liikunta 23 Vapaaehtoisen ja hoitajan haastattelut 24 Liitteet ja kirjallisuusluettelo 4

5 KUSTAANKARTANO Helsingin suurin vanhustenkeskus (Suomen 2.suurin). Perustettu vuonna Yhteensä 615 asukaspaikkaa. 26 osastoa, joissa on ympärivuorokautista hoitoa. Jakautuu neljään osaan vanhainkoti kotiinkuntoutusyksikkö Kuntokartano päivätoimintakeskus Meripihka dementoituville kotona asuville palvelukeskus kotona asuville eläkeläisille ja työttömille (myös vanhainkodin asukkaat voivat osallistua toimintaan) Osastoja on dementoituville, ruotsia äidinkielenään puhuville, liikunta- ja toimintarajoitteisille sekä psykogeriatrisille asukkaille. Tarjolla lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa. Lyhytaikainen hoito on asukkaan ja hänen omaistensa tarpeista lähtevää loma- tai vuorohoitoa sekä kotona selviytymistä tukevaa ja pitkäaikaishoitoon joutumista ennaltaehkäisevää kotiin kuntoutusta. 5

6 Jokaisella asukkaalla on omahoitaja. Hoitajat pukeutuvat siviilivaatteidenomaisiin asuihin. Kustaankartanossa on fysio- ja toimintaterapiaa, jalkojenhoitoa, parturikampaamo, laboratorio, lääkäri, sairaalapastorit, sosiaalityöntekijöitä, käsityökeskus, kirjasto, viriketoimintaa ja Kartanoravintola. Asukkaiden kanssa voi käydä esimerkiksi Kartanoravintolassa kahvilla tai kirjastossa sen ollessa auki. Osastoille tulee myös asukkaita varten sanoma- ja aikakauslehtiä, joita voi heille lukea. Kustaankartanossa ei ole erityisiä vierailuaikoja. Hyvä tietää: Kartanoravintola (K-talo) avoinna: ma-pe klo 8-15 ja la-su Lounas Kanttiinihoitaja kiertää osastoilla kerran viikossa (ajat osastojen ilmoitustaululla). Asukas saa ilmaisen kahvin ja lounaan Kartanoravintolassa osastolta saadun lipukkeen kanssa (muista pyytää, jos lähdette syömään tai kahville). Kirjasto (E-talon pohja) avoinna ti,ke,pe klo Kustaankartanon osoite: Oltermannintie Helsinki Kustaankartanon puhelinnumero (vaihde) (09)

7 KUSTAANKARTANON EETTISET PERIAATTEET Yksilöllisyys asukkaalla on ainutkertainen ja ehdoton ihmisarvo elämänsä loppuun saakka. Asukkaalla on oikeus tietää kaikista hoitoonsa liittyvistä asioista sekä hänellä on oikeus päättää missä määrin hänen elämäänsä puututaan ja hänellä on oikeus kieltäytyä hoitotoimenpiteistä. Jos on ristiriitaa omaisen ja asukkaan tahdossa, noudatetaan asukkaan tahtoa. Toimintakykyisyys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn, omatoimisuuden, elämänlaadun ja itsetunnon tukeminen. Toimintakyvyn ylläpitämisessä huomioidaan asukkaan voimavarat ja niiden käyttöä estävät tekijät, kuten mieliala. Asukkaan osallistuessa päivittäisiin toimintoihin aktiivisesti hän saa onnistumisen elämyksiä ja hänelle annetaan mahdollisuus oman elämän hallintaan. Yhteisöllisyys autetaan asukasta löytämään oma paikkansa yhteisössä. Tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, omatoimisuuden ja sosiaalisten kontaktien lisääntyminen sekä entisten yhteyksien säilyminen. Omaiset ja läheiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Turvallisuus sisältää sekä fyysisen ympäristön turvallisuuden että turvallisuuden tunteen kokemisen. Asukkaan liikkumista tuetaan, ei sidota. Luottamus itseään ja toisia kohtaan on tärkeää sisäisen turvallisuuden tunteen kokemiseksi. Turvallisuuden tunnetta luo myös nimetty omahoitaja. Hyvä johtajuus ja osaaminen perustuvat oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen ja kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Palautteen avulla saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. 7

8 VAPAAEHTOISTOIMINTA Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Pyyteetöntä ajan antamista, jotta ihmiset saavat arkeensa pieniä iloja. Puhutaan mieluummin vapaaehtoistoiminnasta kuin vapaaehtoistyöstä, koska työ liitetään useasti palkkatyöhön. Vapaaehtoistoiminta ei ole siis verrattavissa palkkatyöhön, koska toiminta ei ole velvoittavaa eikä palkallista. Jokainen voi osallistua toimintaan oman jaksamisensa sekä ajallisten ja elämäntilanteeseen sopivien mahdollisuuksiensa mukaisesti. Vapaaehtoistoiminta on esimerkiksi yksinäisyyden ehkäisyä seurustelua retkiä ja juhlia ulkoilua ystävänä olemista kuuntelemista yhdessä tekemistä autettavan aktivointia, motivointia ja rohkaisua Vapaaehtoistoiminta on kaikkea toimintaa jonkin itselleen tärkeäksi kokeman asian hyväksi mahdollisuudet ovat rajattomat. Kuka tahansa voi osallistua, sillä toiminta on tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin toteutuvaa. Aito halu osallistua ja auttaa riittävät. Vapaaehtoistoiminta on ammattihenkilöstön rinnalla tapahtuvaa, ei ammatillista toimintaa 8

9 Vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa kolmeen osaan yhteiskunnallinen vaikuttaminen (esim.järjestöissä toimiminen) vertaistuki (tuntemattomat ihmiset tukevat toisiaan, esim.aakerho) auttaminen (esim.kustaankartanossa) Vapaaehtoistoimintaan voi hakeutua monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi auttamishalu kokemuksien jakaminen itsensä toteuttaminen (esim.musiikkiesitykset) uusien asioiden oppiminen ja/tai kiinnostuksen syventäminen itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen tarpeellisuuden tunteen kokeminen sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen(esim.eläkkeelle siirtyessä) vaihtelua elämään (esim.vastapainoa työhön) mielekästä tekeminen ja onnistumisen kokemukset kansallisuusvelvollisuus oppinut auttamaan yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen 9

10 VAPAAEHTOISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET vaitiolovelvollisuus oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi ja itselleen sopivaan tehtävään velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja luvatuista sitoumuksista oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen (koulutusta järjestetään ja sen käyminen on suotavaa toimintaan osallistuville, mutta se ei ole pakollista) oikeus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin ja palautteen antamiseen oikeus saada etukäteen opastusta siihen, miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa oikeus yhteistyöhön oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista oikeus siirtyä muihin tehtäviin Hyvä tietää: Vapaaehtoistoimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon niin vapaaehtoisen kuin autettavankin yksilölliset tarpeet. Aloita toiminta siinä määrin, kuin ajattelet jaksavasi älä ota liian isoa palaa. On parempi lisätä käyntejä ajan myötä kuin aloittaa liian tiheällä tahdilla ja lopettaa ne pian aloittamisen jälkeen kokonaan uupumuksen vuoksi. 10

11 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET vapaaehtoisuus jokainen saa valita itselleen sopivan toimintamuodon ja käyntien tiheyden, oikeus kieltäytyä tasa-arvoisuus kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina, jokaisen tietoja ja taitoja tarvitaan vastavuoroisuus toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville palkattomuus palkkana on toiminnasta saatu hyvä mieli ei-ammattimaisuus tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan toiminta on vapaaehtoista, mutta ne asiat pitää tehdä mahdollisimman hyvin, jotka on luvannut luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen suvaitsevaisuus vapaaehtoinen ei tuputa omia käsityksiään, ei tuomitse eikä pyri vaikuttamaan muiden käsityksiin puolueettomuus vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa autettavan ehdoilla toimiminen vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta, vaan hän toimii rinnalla kulkijana yhteistyö vapaaehtoinen on yhteistyössä muiden autettavan elämään kuuluvien kanssa yhteisöllisyys vapaaehtoinen pääsee jonkin toiminnan kautta osaksi jotain ryhmää oikeus tukeen ja ohjaukseen jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan ilo tuottaa iloa kaikille osapuolille, ei saisi tuntua pakolta mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun. 11

12 VAPAAEHTOISTOIMINTA KUSTAANKARTANOSSA Kustaankartanossa on oma vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, joka organisoi ja ohjaa vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työnkuvaan kuuluvat rekrytoida ja kouluttaa uusia vapaaehtoisia järjestää tukea ja virkistystä vapaaehtoisille tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa tiedottaa toiminnasta ja lisätä näkyvyyttä Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori pitää jokaiselle toimintaan hakeutuvalle haastattelun, jossa selvitetään hänen motiivinsa, elämäntilanteensa, taitonsa ja vahvuutensa vanhustyössä sekä kuinka usein vapaaehtoisen olisi mahdollista käydä osastolla. Kaikki Kustaankartanon vapaaehtoiset ovat vakuutettuja. Vakuutus on voimassa vapaaehtoistoimintaa suoritettaessa ja näihin tehtäviin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla (lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta). 12

13 Kustaankartanossa vapaaehtoiset järjestävät erilaista toimintaa, kuten ulkoilua seuranpitoa ääneenlukua kuljetusapua hemmotteluhetkiä, kauneudenhoitoa pelaamista, esim.korteilla musiikkia, yhteislaulua eläinvierailuja liikuntatuokioita leipomista käsityötä askartelua Vapaaehtoiselle ei kuulu hoitaminen tai hoidolliset tehtävät peseminen syöttäminen asukkaiden nostaminen tai siirrot wc-käynneillä avustaminen Tehtävistä voidaan sopia jokaisen kohdalla erikseen. 13

14 Vapaaehtoistoiminnan muodot Kustaankartanossa Asukasystävänä toimiminen voi olla yksittäisen asukkaan henkilökohtainen ystävä Osastoystävänä toimiminen voi olla yhden koko osaston ystävä tällöin voi esimerkiksi vaihdella ulkoiluseuraa joka kerta samalta osastolta Ulkoilu/liikuntatoverina toimiminen uusi toiminnan muoto, jossa voi vain noutaa asukkaan osastolta ja ulkoilla hänen kanssaan tällöin ei tarvitse toimia osastolla ollenkaan Talkooapuna toimiminen voi avustaa juhlien järjestämisessä esimerkiksi voi olla tapahtumissa mukana paistamassa makkaraa, voi leipoa juhliin jne. Kuljetusapuna toimiminen voi tulla kuljetusavuksi erilaisille retkille, esimerkiksi työntämään pyörätuolia kuljetusapua ja seurana oloa tarvitaan myös talon omiin tapahtumiin (esim.kartanoravintolaan) retket ovat yleensä päiväsaikaan, joten työssäkäyville ne harvoin sopivat Esiintyminen ja muu musiikkitoiminta asukkaita ja työntekijöitä voi ilahduttaa soittamalla ja/tai laulamalla esiintyä voi joko osastolla pienemmälle yleisölle tai isommissa tapahtumissa koko talon väelle 14

15 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VINKIT TOP Juttele vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa sinulle sopivista tehtävistä ja pohtikaa yhdessä myös se, kuinka usein haluat käydä. 2. Sovi käyntipäivät osaston henkilökunnan kanssa. Kirjatkaa yhdessä henkilökunnan kanssa käyntisi osaston yhteiseen kalenteriin. 3. Ilmoita muutoksista vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille. Etenkin silloin, jos käynnit keskeytyvät kokonaan. Koordinaattorille on tärkeää ilmoittaa myös, jos käyntejä ei ole tiettynä aikavälinä, jotta tiedetään kuinka monta vapaaehtoista vanhainkodissa milloinkin toimii. 4. Lemmikkieläinten tuominen joillekin osastoille on sallittua, mutta siitä on aina sovittava osaston henkilökunnan kanssa etukäteen. 5. Käy osastolla tuoksutta. 6. Jos osastolle saapuessasi henkilökuntaa ei ole näkyvillä, kurkista kansliaan ja ilmoita tulostasi. 7. Muista käyttää nimikylttiäsi näkyvällä paikalla (esim. paidan pielessä). Voit ottaa osastolle mukaasi myös sisäjalkineet. 8. Muista käsihygienia. Käsidesi-pullot löytyvät yleensä uloskäyntien läheisyydestä (esim. seinässä pumppupullot). Katso käsihygieniasta lisää sivulta

16 9. Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, jos ilmenee ongelmia. 10. Hoida itseäsi ja vaali jaksamistasi. Hyvä tietää: Vapaaehtoistoiminta on ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sitä helpottavat rauhallisuus kärsivällisyys tasa-arvoinen kohtelu mahdollisuus antaa toisen tulla kuulluksi Kohtele jokaista ikään kuin ottaisit vastaan suuren vieraan. Kiinalainen sananlasku 16

17 VINKIT HOITOHENKILÖKUNNALLE VAPAAEHTOISTOIMINNASTA TOP 5 1 Jokainen vapaaehtoinen tarvitsee henkilökohtaisen lähestymisen ja yksilöllisen vastaanoton. Kunnioittava ja tasavertainen vapaaehtoisen kohtaaminen motivoi häntä toimimaan osastolla - vapaaehtoinen on voimavara, ei taakka. Kerro vapaaehtoiselle, jos asukkaalla on esim. diabetes tai jokin vastaava sairaus, mikä liittyy päivittäisiin toimintoihin. 2 Jos osastolle on tulossa esiintyjä, etkä ole tietoinen siitä hänen saapuessaan paikalle, älä hätäänny, vaan koita selvittää mistä on kysymys(esim.päivisin ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin tai omaan esimieheesi. 3 Tutustu vapaaehtoisten tehtävien määrittelyihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin; Vapaaehtoisten tehtävät ovat määriteltyjä ja niihin ei kuulu hoitaminen tai hoidolliset tehtävät/toimenpiteet, perushoito peseminen syöttäminen asukkaiden nostaminen ja siirrot wc-käynneissä avustaminen Vapaaehtoisten oikeudet sitoutuminen toimintaan itselleen sopivaksi ajaksi selkeä tehtävä arvostus ja palaute tuki ja ohjaus (esim.asukkaan kuollessa) 17

18 Vapaaehtoisten velvollisuudet vaitiolovelvollisuus pitää kiinni sovituista säännöistä ja tehdyistä sopimuksista täsmällisyys ja luotettavuus poisjäännistä ilmoitettava 4 Toiminta on yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin, vapaaehtoisen, asukkaan, osaston henkilökunnan ja omaisten välillä. 5 Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, jos ilmenee ongelmia. Hyvä tietää: Jos vapaaehtoinen on tulossa osastolle esiintymään, kerro hänelle mihin hän voi purkaa tavaransa, mihin on esiintymistila ajateltu ym. Ohjaa hänet oikeaan paikkaan. Pyri varmistamaan, että esiintymistilanne on mahdollisimman turvallinen. Jos osastolla on vaeltelevia, aggressiivisia tai häiritsevän äänekkäitä asukkaita, varmista että tilanne on turvallinen myös heidän kannaltaan. Esiintyjä ei ole vastuussa asukkaista, eikä heitä siksi tulisi jättää yksin esiintyjän kanssa. Myös hoitajat voivat osallistua tapahtumiin yhdessä asukkaiden kanssa. 18

19 KÄSIHYGIENIA Hyvän ja oikean käsihygienian merkitys infektioiden torjunnassa on tieteellisesti oikeaksi osoitettu. Yleisimmin sairautta aiheuttavat mikrobit tarttuvat käsien välityksellä tapahtuvassa kosketuksessa. Mikrobifloorat jaetaan kahteen osaan: pysyvään eli normaaliflooraan ja vaihtuvaan flooraan Normaaliflooran mikrobit ovat yleensä harmittomia. Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia. Käsihygieniasta voi huolehtia käsien saippuapesulla käsien huuhtelulla pelkällä vedellä käsien desinfektiohieronnalla kirurgisella käsien desinfektiolla (sairaaloissa) käsien ihon hoidolla suojakäsineiden käytöllä Kotona riittävät käsien huuhtelu ja saippuapesu, osastolla vieraillessa käsien desinfektio. Suojakäsineitä käytetään esimerkiksi vessakäyntien yhteydessä. Käsien ihon kunnon ylläpitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska näin voidaan ehkäistä iho-ongelmia. Mikrobit eivät mene terveen ihon läpi. Käsien desinfektioainetta hierotaan huolellisesti kuiviin käsiin kunnes aine on kokonaan kuivunut. 19

20 Käsien desinfektioainetta tulee käyttää aina osastolle tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä ennen että jälkeen jokaisen asukkaan koskettelun Miksi desinfektiohieronta se vaatii vähemmän aikaa kuin käsien huolellinen pesu se on tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat vähentää bakteerien määrää käsissä parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli Hyvä tietää: Kynnen alla on Suomen väkiluku mikrobeja. Sormuksen alla on Euroopan väkiluku mikrobeja. Sormen tulehduksessa on maailman väkiluku mikrobeja. Kustaankartanossa on oma osasto MRSAtartunnan saaneille. Kustaankartanossa toimii hygieniavastaavana Pirjo Taberman. 20

21 DEMENTIA Koko Suomessa on yhteensä vähintään keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita. Määrä on kasvamassa. Kustaankartanossa asukkaista dementoituneita on yli 70 prosenttia. Yleisimpiä muistioireita aiheuttavia dementoivia sairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia (vaskulaarinen dementia) ja Lewyn kappale tauti. Muistioire voi olla etenevä sairaus, esimerkiksi Alzheimerin tauti pysyvä jälkitila, kuten aivovamma tai ohimenevä tila, esimerkiksi B12- vitamiinin puute SAIRAUS OIREET OIREIDEN VÄHENTÄMINEN ALZHEIMERIN TAUTI masennus, harhaluuloisuus, levottomuus, vaeltelu, uni- ja valverytmin häiriöt, agressiivisuus, apaattisuus, virtsanpidätyshäiriöt ympäristön selkeyttäminen, väittelytilanteiden välttäminen, lääkitys LEWYN KAPPALE -TAUTI VERISUONIPERÄINEN DEMENTIA älyllisten toimintojen heikentyminen, puhumisen vaikeutuminen, jäykkyys, hitaus, kävelyhäiriöt, lepovapina, vireystason ja oireiden nopea vaihtelu, näköharhat, kaatumiset, tajuttomuuskohtaukset, käytöshäiriöt hitaus, jähmeys, puheen puuroutuminen, kävelyvaikeudet, tasapainohäiriöt, kaatumiset, näköhäiriöt, virtsaamisen tarve lisääntyy ja pidätyskyky heikkenee, verenkiertohäiriöiden oireet (esim.toispuolihalvauksen oireet) lääkitys, harhojen poistamiseen voidaan lisätä valaistusta sekä poistaa lasi- ja peilipinnat muistivinkit ja vihjeet helpottavat selviytymistä (esim.keskustelussa), lääkitys, verenkiertohäiriöiden ehkäisy 21

22 DEMENTOITUVAN KOHTAAMINEN Kohtaa dementoituva aikuisena ihmisenä. Ole rauhallinen, ystävällinen ja kärsivällinen - ne luovat turvallisuuden tunteen. Dementoituva aistii herkästi kireyden, josta voi seurata ahdistusta. Positiivinen ilmapiiri on siis tärkeä. Kohtaamisen onnistumista auttaa dementoituvan elämänhistorian ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen. Tällöin on yhteisiä asioita, joista puhua. Dementian tunteminen sairautena auttaa kohtaamisessa myös, koska ymmärtää dementoituvan henkilön käyttäytymisen paremmin. Tärkein haaste on se, että dementoituvan oikeudet toteutuvat hänen ollessaan toisen armoilla kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Luonnollista on, että kaikki eivät sovellu toimimaan dementoituvien kanssa. 22

23 ULKOILU JA LIIKUNTA Ulkoilu ja liikunta ovat ikääntyneelle yhtä tärkeää kuin ruoka, juoma, lääkkeet ja uni. Ulkoilma virkistää ja aktivoi aisteja sekä sieltä saa raikasta happea ja D- vitamiinia. Ulkoilu vähentää esimerkiksi uni- ja psyykenlääkkeiden käyttöä. Ulkona voi myös tehdä asioita, kuten istuttaa kukkia tai osallistua vaikkapa Kustaankartanon erilaisiin tapahtumiin. Oma ulkoiluinnostuksesi tarttuu myös toiseen. Liikunta on halpa tapa hoitaa henkistä hyvinvointia. Kaikki asukkaat eivät aina ole halukkaita lähtemään ulos, mutta houkuttelu on sallittua. Sää ei saisi olla ulkoilun lähtökohta. Monet ihmiset voivat nauttia tuulesta ja pakkasesta, kunhan heillä on vain sopiva varustus. (Elina Karvinen 2008) Hyvä tietää: Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään vanhusten viikon torstaina 23

24 Onnellisempi kuin onnelliset on se, joka voi tehdä toiset onnelliseksi Dumas vanh. Mmme de Chamblay Asukasystävä Salmen haastattelu Kun Salme jäi työttömäksi vuonna 1995, hän ajatteli, että haluaa edelleen tuntea itsensä tarpeelliseksi ja vapaaehtoistoiminta kuulosti hyvältä vaihtoehdolta. Pankkialalla työskennellyt Salme oli tottunut olemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joten sosiaalisesta kanssakäymisestä oli tullut tärkeä osa elämää - ystävätoiminnan avulla oli mahdollista ylläpitää ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. Salme on ollut nyt Kustaankartanossa jo vuosia ja hän sai vähän aikaa sitten kolmannen asukasystävänsä. Niin tämän uuden ystävän, kuin vanhojenkin ystävien kanssa, Salme mielellään ulkoilee, osallistuu tapahtumiin ja vie ystäväänsä pois osastoilta tuulettumaan. Hän tekee vierailuja osastolle noin kerran viikossa. Kesäaikana käynnit eivät ole niin säännöllisiä, koska muut omat harrastukset vievät tuolloin aikaa. Kerrallaan hän on ystävänsä kanssa noin puoli tuntia. Yleensä ystävästä oppii näkemään, koska hän väsyy ja on aika lähteä. Toiset ystävät saattavat jopa sanoa jotain mikä viittaa siihen, että nyt olisi aika levätä; eräs rouva ilmoitti aina, että hänen miehensä tulee pian kotiin ja pitäisi alkaa tekemään ruokaa. Tästä hienovaraisesta vihjeestä tiesi, että nyt on aika lähteä kotiin. Erilaisissa tapahtumissa käyminen on mielenkiintoista myös vapaaehtoiselle, sillä Salmen mielestä siellä saa uusia kokemuksia. Mielenkiintoiset tapahtumat ovat yksi vetonaula vapaaehtoistoiminnalle Kustaankartanossa. Sen lisäksi, että toiminta on mukavaa, monipuolista ja uutta, Salme saa kokea sen tarpeellisuuden tunteen, mitä hän lähti hakemaankin, kun hän näkee miten asukas nauttii toiminnasta ja odottaa vapaaehtoisen saapumista taas osastolle. 24

25 Hänen paras vinkkinsä uudelle vapaaehtoiselle on se, että kannattaa edetä varoen ja pikkuhiljaa. Vapaaehtoistoiminta antaa enemmän kuin ottaa. Ihminen ei voi nauttia täysin joutenolosta, jollei hänellä ole paljon tekemistä. Jerame K. Jerame, Idle Thoughts Hoitaja Leenan haastattelu Leena on aloittanut hoitajan työnsä Kustaankartanossa 2000-luvun alussa. Tuolloin ei vapaaehtoistoimintaa täällä juurikaan ollut ja toimintaan suhtauduttiin varauksella - monesti vapaaehtoistoiminnasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykypäivänä Leena monen muun hoitajan tavoin pitää sitä taas isona ja ihanana apuna. Vapaaehtoistoiminnan asemaa hänen mielestään Kustaankartanossa on osaksi parantanut varmasti se, että vapaaehtoiset saavat hyvän perehdytyksen ennen osastoille menoa. Hoitajien ajan mennessä suureksi osaksi koulutuksiin ja perushoidollisiin tehtäviin Leenan mielestä on hienoa, että vapaaehtoiset käyvät osastoilla juttelemassa ja järjestämässä asukkaille erilaista ohjelmaa. Hienoa on myös se, että asukkaat pääsevät useammin ulos, kun on vapaaehtoisia heitä sinne viemässä. Leena työskentelee keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituvien osastolla ja hän on huomannut, että kun osastoystävä saapuu paikalle, ilmapiiri rauhoittuu sekä asukkaista tulee hyväntuulisia ja levollisia. Leena kertoo lopuksi kunnioittavansa vapaaehtoisia: Tuntuu ihanalta, että he käyttävät aikaansa Kustaankartanossa asukkaiden kanssa. 25

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä!

perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä! Vapaaehtoisen perehdytysopas Tervetuloa mukaan, olet meille tärkeä! Vanhusten palvelut Vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Kirsi Koivula 2010 Vapaaehtoistoiminnan kenttä Espoon

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Vapaaehtoistoiminta opas, toimintamalli ja kokeilu - Osa Tampereella toteutettavaa

Lisätiedot

Hakuaika Lempäälän kunnan ja sen konserniyhtiöiden kesätöihin on. Kesätyöpaikkoja on tarjolla yhteensä 75 nuorelle.

Hakuaika Lempäälän kunnan ja sen konserniyhtiöiden kesätöihin on. Kesätyöpaikkoja on tarjolla yhteensä 75 nuorelle. Kesätyöpaikat Hakuaika Lempäälän kunnan ja sen konserniyhtiöiden kesätöihin on 25.1.-19.2.2016 välisenä aikana. Kesätyöpaikkoja on tarjolla yhteensä 75 nuorelle. Kesätyöt on suunnattu vuosina 1996-2000

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle

Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Varpu Salmenrinne ja Siina Lepola 2015 Laitosystävätoiminta...1 Laitosystävien tehtävät ja toimintamuodot...2 Laitosystävätoiminnan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Antamasi aika on arvokasta ja päämäärämme yhteisiä, joten tehdään yhdessä vapaaehtoistoiminnasta antoisaa kaikille.

Antamasi aika on arvokasta ja päämäärämme yhteisiä, joten tehdään yhdessä vapaaehtoistoiminnasta antoisaa kaikille. Hienoa saada sinut mukaan ikäihmisten palveluiden piirissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistoimijoilla on tärkeä rooli ikääntyvien kaupunkilaistemme hyvinvoinnin ja mielekkään arjen toteuttamisessa

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Vapaaehtoisen opas. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Vapaaehtoisen opas Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 1 Oppaan sisältö Tervetuloa 3 Vapaaehtoisen askeleet 5 Mitä voin tehdä Kierrätyskeskuksessa? 7 Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt 10 Käytännön ohjeita

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TUTUSTU VAPAAEHTOISTOIMINTAAN

TUTUSTU VAPAAEHTOISTOIMINTAAN KEURUUN VANHUSPALVELUT TUTUSTU VAPAAEHTOISTOIMINTAAN Marja Reiman 4.12.2013 Ulkoilupäivä Kurkisaaressa Perustietoa vapaaehtoiselle Keuruun kaupungin vanhuspalvelut ja vapaaehtoistoiminta... 2 Millaisia

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Naapuruuspiirin ohjaajan opas

Naapuruuspiirin ohjaajan opas Naapuruuspiirin ohjaajan opas 1 Tämän oppaan teille toteuttivat Sosionomi-opiskelija Tiina Pyykkö, Helsingin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka ja Herttoniemen yhdyskuntatyöntekijä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kuopion Setlementti Puijola ry Hapelähteenkatu 33 70110 Kuopio Puh. 050 554 8877 toimisto@puijola.net www.puijola.net

Kuopion Setlementti Puijola ry Hapelähteenkatu 33 70110 Kuopio Puh. 050 554 8877 toimisto@puijola.net www.puijola.net Kuopion Setlementti Puijola ry Hapelähteenkatu 33 70110 Kuopio Puh. 050 554 8877 toimisto@puijola.net www.puijola.net Kuopion Setlementti Puijola ry, Monikulttuurikeskus Kompassi Hapelähteenkatu 33, 70110

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot