Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki. Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki. Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan"

Transkriptio

1 Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan 1

2 Tämän oppaan lähteinä on käytetty mm. seuraavia julkaisuja: ERA17. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia. Puuinfo 2010 Kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Kuntaliiton esiselvitys Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Ympäristöministeriö Tackle Climate Change. Use wood. CEI-Bois Energia ja kasvihuoneilmiön hidastuminen. Kuntaliitto

3 Kunnat suunnannäyttäjinä matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin syksyllä 2010 laatimasta ERA17-toimenpideohjelmassa kannustetaan kuntia ottamaan suunnannäyttäjän rooli matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Kunnan johtajista kootaan suunnannäyttäjäverkostoa, joka ohjaa kuntia kansainväliseen hiilivapaiden yhdyskuntien edelläkävijyyteen. Kunnilta toivotaan lisäksi määräystasoa parempaa rakentamista. Ohjelma tähtää energiaviisaaseen ympäristöön ja antaa käytännöllisen suunnan Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaisemille vaativille 80 prosentin päästövähennystavoitteelle vuoteen 2050 mennessä. Monessa tutkimuksessa on todettu, että rakennukset ja rakentaminen tuottavat maamme suurimmat päästöt. Rakennus- ja kiinteistösektori on strategisesti tärkein kehittämiskohde matkalla Kunnat ovat aktiivisia suunnannäyttäjiä. Kunnat pyrkivät määräystasoa parempaan rakentamiseen ja samalla ennakoimaan tulevia määräyksiä. Tavoitteena on, että useampi suomalainen kaupunki tunnistetaan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Suurimpien kaupunkien johtajat muodostavat suunnannäyttäjäverkoston. (ERA17-toimintaohjelma, 2010) vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Euroopan Unioni on asettanut rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle kovat tavoitteet, joiden saavuttamisessa rakennusalalla ja rakennustuoteteollisuudella on keskeinen merkitys. Uuden energiatehokkuusdirektiivin mukaan vuonna 2020 kaikkien uudisrakennusten tulee olla EU:ssa lähes nollaenergiatasoa. Tämä haaste kohdistuu kunta-alalle kahta kautta. Ensiksi julkisen rakentamisen toivotaan näyttävän hyvää esimerkkiä, joten kunnan omien kiinteistöjen tulisi olla kehityksen kärjessä. Toiseksi kuntien ja kaupunkien kaavoitus ja rakennusvalvonta on se portti, jonka läpi kaikki vähäpäästöiseen yhteiskuntaan tähtäävä rakentaminen kulkee. Kunnat ja kaupungit tarvitsevat uusia käytännöllisiä kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kiinteistöjohtamisen keinoja pysyäkseen kiristyvien rakennus- ja hankintamääräysten tasalla tai päästäkseen jopa määräystasoa parempaan rakentamiseen. Tässä oppaassa on suosituksia, tarkistus listoja sekä työkaluehdotuksia kuntien ja kaupunkien päättäjien ja viranhaltijoiden käyttöön. Keskeisimmäksi ympäristövaikutukseksi on valittu materiaalien val - mis tuksen hiilidioksidipäästöt, koska niillä on havaittu olevan käytännössä suurin vaikutus ilmastonmuutokseen. Vähäpäästöinen rakennettu ympäristö voidaan saavuttaa hyödyntämällä jo tunnettua tietämystä rakentamisen ympäristö vaikutuksista. 3

4 Koko elinkaari mukaan! Rakennus vaikuttaa ympäristöön koko elinkaarensa ajan. Suunnittelu, rakennusaineet, rakennustyöt, käyttö, huolto, korjaus ja purkaminen ovat kaikki tärkeitä seikkoja ympäristövaikutusten kannalta. Suomessa osataan varsin hyvin seurata rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta. Tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset viitoittavat tietä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oikeaan suuntaan. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen pienentyessä elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu. Rakennuksen elinkaaren vaiheet Materiaalit Rakentaminen Käyttö Kierrätys Elinkaaren kokonaispäästöt Raaka-aineiden hankinta Suunnittelu Energiankulutus Purkaminen Kuljetukset Rakennustyöt Vedenkulutus Kuljetukset Valmistus Kuljetukset Huolto Kierrätys ja uusiokäyttö Jatkojalostus Varastointi Korjaukset Jätteenkäsittely Varastointi Muutokset Ei ole yhdentekevää, miten energiatehokkuuteen päästään Vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergialuokkaa. Nollaenergiatalon voi toteuttaa monella eri tavalla. Valinnoista riippuen talon rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset voivat poiketa toisistaan niin paljon, ettei edes vuosikymmenten aikana säästetty energia riitä sitä korvaamaan. Vaikka rakennus ei käyttöikänsä aikana kuluttaisi lainkaan ulkopuolista energiaa, voi sen rakennusvaiheessa syntyä merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän lisäksi rakennuksen huoltamisen, korjaamisen ja purkamisen päästöt ovat eri rakennusmateriaaleille erilaiset. Tulevissa rakennusmääräyksissä tullaankin ottamaan huomioon myös rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. Rakennusmääräysten suunniteltu kehityssuunta 2012 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20% 2013 Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta 30 40% parantavat määräykset 2016 Energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen 2017 Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 4

5 Tapiolassa sijaitseva Finnforest Modular Office on Euroopan korkein puinen toimistotalo. Nollaenergiarakentamisen päästöt Nollaenergiarakentamisessa keskeiseen osaan nousevat rakennusmateriaalien ja rakennustapojen tuot tamat päästöt. Eri rakennusmateriaalien ympäristöselosteita vertailemalla voidaan selvittää tuotteiden elinkaaren ilmastovaikutukset ja hiilijalanjälki. Yleensä puutuotteilla on pienin hiilijalanjälki. Puuhun varastoituu metsässä hiilidioksidia noin tonnin verran kuutiometriä kohti. Puutuotteiden valmistuksessa syntyy sivutuotteena energiaa ja tuotteen elinkaaren lopussa puu voidaan hävittää polttamalla, jolloin saadaan lisää energiaa. Hiilidioksidi pysyy puutuotteissa koko niiden elinkaaren ajan. Vasta kun puu poltetaan energiaksi tai se hajoaa luonnonmukaisesti lahoamalla, siihen sitoutunut hiilimäärä palaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Pitkä ikäisissä puutuotteissa hiili pysyy varastossa jopa vuosisatoja. ULKOSEINÄ/HIILIDIOKSIDI Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Nollaenergiatalo: Rakennus, joka tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Betoni Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (g/kg) 5

6 Pohjoista säätämme hyvin kestävä puujulkisivu lahden hiihtomuseossa. 6

7 Rakennuksen elinkaaren ympäristö vaiku tusten huomioiminen kunnan ja kaupungin päätöksenteossa Kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa merkittävästi rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeen. Tänään tehtävät maankäyttöpäätökset, kaavat ja rakennusratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja tulevat sukupolvet saavat valita. Vastuullisuus näissä päätöksissä helpottaa tulevaisuuden yhteiskunnan selviytymistä kiristyvistä ympäristövaatimuksista. Kuntien ja kaupunkien päättäjille tarjoutuu keskeinen vaikutusmahdollisuus kansalliseen ja kansainväliseen ilmastotyöhön. Asiantuntijoiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan lupaavimmat rakentamisen ohjauskeinot löytyvät kaavoituksen, tontinluovutuksen, rakennusvalvonnan ja rakennuttamisen parista. Uusia keksintöjä ei oikeastaan tarvita. Pitkälle päästään, kun nykyään olemassa olevien keinojen käyttöä tehos tetaan. Rakennetun ympäristön vaiheet Maankäyttö Kaavoitus Tontinluovutus Rakentaminen Korjaus Purku Maankäyttöpoliittinen ohjelma Yleiskaava Luovutusehdot Tiet ja kunnallistekniikka Maankäyttösopimukset Asemakaava Kilpailut/haut Rakennusluvat Maahankinta Rakennustapaohje Toimenpideluvat Kaavoitusohjelma Rakennusjätteen käsittelyselvitykset Purkujätteen käsittelyselvitykset Kunnan vaikutusmahdollisuudet ympäristöön alkavat maan käytön suunnittelusta ja jatkuvat aina rakennusten purkuun saakka. Tämän kiertokulun varrelta on poimittu ehdotuksia käytännöllisiksi toimenpiteiksi matkalla kohti vähäpäästöistä Suomea. 7

8 8

9 Kaavoitus ja tontinluovutus Alueen hiilijalanjäljen kertyminen alkaa kaavoituksesta. Sen myötä luodaan edellytykset vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentumiselle. Käytännöllisiä vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa ovat: Otetaan kaavoittajien käyttöön alueen hiilijalanjäljen arviointityökalu. Luodaan alueille ympäristöimago jo yleiskaavavaiheessa. Asuin- tai työpaikka-alueet voidaan profiloida vähähiilisiksi. Tällöin kriteerejä on luonteva jatkaa tarkemmiksi määräyksiksi asema kaavatasolla. ERA17-toimenpideohjelma suosittelee profiloitumisteemoiksi esimerkiksi puurakentamista tai hiilivapaata kaukolämpöä. Annetaan porkkanoita asemakaavassa: Ekologisilla valinnoilla sallitaan esimerkiksi rakennusoikeuden ylitys, alennusta kunnallistekniikan liittymämaksuista tai muita sopivia etuja. Tämä luo taloudellista kiinnostusta toteuttaa alueet vaatimustasoa ympäristöystävällisemmin. Kirjataan kaavaan määräys käyttää mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia rakennustuotteita. Laaditaan ekologinen rakennustapaohje. Havain nollistetaan vaihtoehtoisia tapoja kaavaan kirjattuihin ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi. Rakennus tapaohjeen esimerkit helpottavat myös rakennusvalvonnan työtä. Suositaan tontinluovutuksessa ekologisia rakentajia. Kunnan omien tonttien valintamenettelyssä voidaan pisteyttää korkeammalle ne hakemukset, jotka tähtäävät pienimpään hiilijalan jälkeen. Aluerakentamisessa siirrytään edellyttämään alueen rakennusten hiilijalanjäljen arviointia yhdessä alueen liikennejärjestelyjen hiilijalanjäljen rinnalla. Tiukemmat vaatimukset suurempiin hankkeisiin. Julkisille rakennuksille, teollisuusalueille sekä laajempaan aluerakentamiseen edellytetään rakennusluvan ehdoksi rakennuksen hiilijalan jälkilaskelmaa. Suurempien hankkeiden toteuttajilla on yksityisiä pientalorakentajia paremmat edellytykset hiilijalanjäljen ja ympäristö vaikutusten arviointiin. Sallitaan rakennusoikeuden ylityksenä korttelikohtainen bio- tai aurinkoenergialaitos (kaukolämpöverkkoon liittymättömillä alueilla). Jatkuva kehitys: Velvoitetaan kaavamääräyksissä parantamaan rakennusten energia- ja hiilitehokkuutta jokaisen muutos- tai korjaustoimenpiteen yhteydessä. Seudun osaaminen käyttöön: Perustetaan seudullisia kaavafoorumeita, joiden avulla kaavoittajat, rakennuttajat ja maanomistajat voivat käydä keskustelua kaavoituksen ympäristötavoitteiden yhdenmukaistamiseksi. Oleellista on liittää ympäristötavoitteet systemaattiseksi osaksi kaavoituskäytäntöjä. 9

10 Rakentamisen ohjaus Rakennusvalvonnan kautta kulkee kasvava määrä energiatehokkaita uudisrakennuksia ja korjaushankkeita. Valvontatoimi tarvitsee tuekseen selkeitä työkaluja ja arviointimenetelmiä. Vähäpäästöiseen yhdyskuntaan tähtäävän rakennusvalvonnan tulisi olla johdonmukaista eri kunnissa ja kaupungeissa. Parempaan ympäristösuorituskykyyn tähtäävien rakennus- ja korjaushankkeiden tulisi saada konkreettista hyötyä muihin projekteihin verrattuna. Rakennusluvan hakemisesta ei pidä tehdä ylitsepääsemättömän vaikeaa uusilla monimutkaisilla vaatimuksilla. Siksi kuntien kannattaa kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja valita niiden tueksi hyväksi havaittuja arviointityökaluja. VÄHÄHIILINEN RAKENTAMINEN ehdotuksia RAKENNUSVALVONTAAN: Koulutetaan suunnittelijoita, rakennuttajia ja val vojia arviointivälineiden käytössä. Keino soveltuu esimerkiksi suurten kohteiden arkkitehti kilpailun osaksi tai pientalorakentajille järjestettävän tiedotustilaisuuden oheen. Edellytetään uudisrakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen arviointia lupavaiheessa. Velvoite voidaan ottaa ensin käyttöön julkisessa rakentamisessa, sitten asuin- rakentamisessa ja lopuksi korjausrakentamisessa. Arvioidaan julkisessa uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuuden takaisinmaksuaika. Yhtälöön otetaan mukaan rakennusmateri aalien hiilijalanjälki suhteessa säästettävään energiaan esimerkiksi 50 vuoden tarkastelu jaksolla. Edellytetään kaikissa energiasaneerauskohteissa eristemateriaalien hiilijalanjäljen arviointia suhteessa niillä saavutettuun energiansäästöön esimerkiksi 50 vuoden tarkastelujaksolla. Otetaan käyttöön korjausrakentamisessa uuden talotekniikan rakentamisen ja käytön hiilijalanjäljen arviointi suhteessa sillä säästettävään energiaan. Sallitaan rakennusoikeuden ylitys esimerkiksi rakennuksen alhaisen hiilijalanjäljen perusteella. Sallitaan rakennusalan ylitys, jos se on seurausta parempaan energiatehokkuuteen johtavista rakenteista. Priorisoidaan rakennuslupahakemusten käsittely esimerkiksi rakennuksesta tehdyn hiilijalanjälkilaskelman perusteella. Olennaista on antaa rakennusluvan hakijalle selkeät ympäristöarvioinnin ohjeet sekä näihin tarvittavat työkalut. 10

11 SYKE Synergiatalo LIITE 19.1 Senaatti-Kiinteistöt MATERIAALITEHOKKUUS JA HIILIJALANJÄLKI Rakennetyyppikohtainen laskenta Rakennetyyppi: Ulkoseinä /1 Kokonaispinta-ala rakennuksessa: 363,56 m 2 Oletus-pinta-ala, jota kohti materiaalien määrät on annettu (oletusarvo on 1 m2): 1 m 2 Rakennetyypin kokonaistilavuus yllä annettua pinta-alaa kohti: 999,8 m 3 Sanallinen kuvaus: tarkistus: dm 3 (eli litraa) Passiivitalon puuseinä, tyyppi US1 Lisäksi liitä mukaan rakennetyyppikuva, josta käy ilmi päämateriaalit. Rakennusmateriaalit ja niiden hiilijalanjälki (Alkaen ulkoa päin) (Katso materiaalit ja niiden ominaisuudet liitteestä 18.2.) Materiaali Ominaisuudet Tilavuus Paino Kerrat Hiilijalanjälki Tilavuuspaino Kasvihuonekaasupäästöt Hiilidioksidin varasto Oletuspinta-alaa kohti Lasketaan automaattisesti Jos ei uusimistarvetta 100 v aikana, arvo on 1 kg/m 3 g CO 2 -ekv/kg g CO 2 -ekv/kg dm 3 (eli litraa) kg kg CO 2 -ekv päästöt varasto Tuulensuojalevy Uumapilarit Puukuitueriste Ilmasulkupaperi Vaneri Koolaus Puukuitueriste Lastulevy , , , Tässä voit antaa ne materiaalit, joiden paino on helpompi arvioida kuin tilavuus: Paino Naulat, kiinnityslevyt yms ,2 1 4, , , YHTEENVETO Rakennetyypin hiilijalanjälki neliömetriä kohti, kg CO 2 -ekv / m Rakennetyypin hiilijalanjälki rakennuksessa yhteensä, kg CO 2 -ekv SYNERGIA-toimitalon kansainvälisessä suunnittelukilpailussa käytettiin hiilijalanjäljen arviointiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) kehitettyä laskuria. Laskuria voidaan käyttää päärakenteiden hiilijalanjäljen karkean tason arviointiin. Laskuri ei ota huomioon rakennuksen käytöstä poiston jälkeisiä vaikutuksia eikä rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeä. Kuvassa laskuriin täytetyt materiaalimäärät eivät liity kilpailutöihin. 11

12 Rakennuttaminen, kiinteistöt ja hankinnat Kunnat, seurakunnat ja valtio omistavat noin 10 prosenttia maamme kiinteistöistä. Kuntasektorin osuus on tästä noin kolme neljäsosaa. Usein kuntien omistamat ja rakennuttamat kiinteistöt ovat alueellaan suuria tai merkittäviä rakennuksia. Jo siksi on tärkeää, että kunnat ja kaupungit ovat itse esimerkkeinä vähäpäästöisestä rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2009 Kestävien hankintojen periaatepäätöksen. Siinä esitetään toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen, jätemäärän ja ympäristön kemikaalirasituksen vähentämiseksi. Valtioneuvosto suosittelee, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon vuonna 2010 vähintään 25 prosentissa ja vuonna 2015 vähintään 50 prosentissa julkisista hankinnoista. Julkisten hankintojen eräs periaate on ns. kestävät hankinnat. Tällä tarkoitetaan kestävän kehityksen huomioimista julkisissa hankinnoissa. Kestävän kehityksen klassiset peruspilarit ekologinen, ekonominen ja sosiaalinen kestävyys ovat hyviä periaatteita, mutteivät sinänsä anna selkeitä ohjeita rakentamiseen tai hankintoihin. EU on laatinut Green Public Procurement -ohjeiston, jonka tavoitteena on selkiyttää kestävän kehityksen mukaisia hankintoja käytännössä. Kuntaliitto suosittelee tämän oppaan käyttöä kestä vään kehitykseen tähtäävissä hankinnoissa. Käytännöllisiä toimintaehdotuksia kuntasektorille rakentamiseen ovat: Suunnittelijoiden valintakriteereiksi otetaan kokemus rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista ja ympäristöystävällisestä rakentamisesta. Suunnittelijalta edellytetään rakennuksen materiaalien hiilijalanjäljen arviointia jo hankkeen luonnosvaiheessa eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa (esim. Suomen Ympäristökeskuksen Synergia-laskurin avulla). Tätä varten tarvitaan pääsuunnittelijan tueksi jo alkuvaiheessa muita suunnittelijoita. 12

13 Edellytetään rakennuksen suunnittelua normeja parempaan energiatehokkuuteen. Kirjataan rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden keräämis- ja vertailuvelvoite pääsuunnittelijan tai rakennuttajakonsultin sopimukseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi rakennus tapaselostuksen liitteenä suunnitteluvaiheessa. Kirjataan urakoitsijan kanssa tehtävään sopimukseen ehto olla korvaamatta rakennusmateriaaleja tai tuotteita hiilijalanjäljeltään huonommilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi: tuotteita tai materiaaleja ei saa korvata sellaisilla, joiden ympäristöselosteessa mainitut kasvihuonekaasupäästöt tai kokonaisenergiankulutus ovat huonommat kuin alku peräisellä tuotteella. Ehdotuksia kuntien ja kaupunkien kiinteistönhoitoon: Rakennusten korjauksessa edellytetään käytettäväksi materiaaleja, joiden hiilijalanjälki suhteessa elinkaareen on mahdollisimman pieni. Rakennuksen huollossa käytettävissä aineissa ja tarvikkeissa suositaan sellaisia tuotteita, joiden hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia on valikoiman pienin suhteessa hankintahintaan. Tämä voidaan tarkistaa tuotteen ympäristö selosteesta. Edellytetään huolto- ja ylläpitotöissä käytettäväksi tuotteita, joilla on luokkansa pienin hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia. Tämä voidaan kirjata osaksi kiinteistön huoltokirjaa tai -sopimusta. Omat toimitilat kehitetään ympäristöystävällisiksi esim. WWF:n Green Office -kriteeristön mukaan. Ehdotuksia kuntien ja kaupunkien rakennus sektorin hankintoihin: Valtioneuvoston suositus ympäristönäkökulmien huomioimiseksi hankintakriteerinä tulkitaan tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljeksi, sillä se on selkeä ja ilmastonmuutosta tehokkaimmin hidastava toimenpide. Suositaan sellaisia rakennusmateriaaleja ja tuotteita, joista on olemassa ympäristöseloste, joiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt ja kokonaisenergia suhteessa tuotteen käyttöikään ja hankintahintaan ovat parhaimmat, jotka ovat helposti korjattavia ja vikasietoisia sekä jotka voidaan hyödyntää uudelleen käytön jälkeen (kierrätysmateriaalina tai energianlähteenä) tai hävittää turvallisesti. Rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden selvittäminen voidaan antaa joko suunnittelijan, urakoitsijan tai rakennuttajakonsultin tehtäväksi. Lisätietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista: Motivan julkisen sektorin ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan Unioni: GPP Green Public Procurement (2008). Eurooppalainen ohjeisto ympäristö ystävällisistä hankinnoista. Sisältää mm. tarjouspyyntöohjeita. Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön suosittelema. Euroopan Unioni: Buy Smart Procura+ -kampanja: WWF:n Green Office -kriteeristö Ari Nissinen: Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Edita SYKElle suunniteltu ekotehokas toimitalo SYNERGIA (www.ymparisto.fi/ekotoimitalo) 13

14 Eläviä esimerkkejä Vähähiilinen rakennettu ympäristö ei ole pilvilinna. Kansainvälisissä rakennushankkeissa on toistuvasti havaittu, että rakennuksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää soveltamalla jo tiedossa olevia menetelmiä. Kyse on ensisijaisesti tahdosta. Murray Grove, Lontoo Lontoon Murray Groven alueelle valmistui vuonna 2009 puinen 9-kerroksinen asuinkerrostalo. Kantavaksi runkomateriaaliksi valittiin massiivinen puuelementtijärjestelmä (cross-laminated timber). Lopputuloksena on talo, jonka runkoon on varastoitunut 188 tonnia hiilidioksidia sen elinkaaren ajaksi. Vertailulaskelmissa huomattiin, että vastaavan betonitalon rakentaminen olisi tuottanut 124 tonnin hiilidioksidipäästöt. Lisäksi esivalmistetuista puuelementeistä toteutetun talon rakentamisaika oli nopea. Rungon pystytys kesti neljältä ammattilaiselta vain 27 päivää ja koko rakennus valmistui 49 viikossa. Växjön puukerrostalot Ruotsin Växjön poliitikot päättivät jo vuonna 1996, että seudusta tulee fossiilisista polttoaineista vapaa alue. Vuosien 1993 ja 2006 välillä hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovatkin pienentyneet jo 30 prosenttia. Samaan toimenpideohjelmaan kuuluu myös kaupungin kampusalueelle vuosina valmistunut ryhmä 8-kerroksisia asuintaloja. Limnologen-nimellä tunnettu kohde toteutettiin kokonaan puurakenteisena ja sen hiilidioksidipäästöt olivat ruotsalaisen SP Trätekin vertailututkimuksessa selvästi vastaavaa betonitaloa alhaisemmat. 14

15 Metlan toimistotalo, Joensuu Metsäntutkimuslaitoksen uusi kolmikerroksinen toimistotalo valmistui vuonna 2004 Joensuuhun. Rakennustapana oli puinen pilari-palkki-laatta -rakenne. Rakennuksen ympäristöystävällisyyden selvittämiseksi teetettiin vertailevia laskelmia VTT:llä. Selvityksen mukaan rakennuksen puisen rungon ja vaipan energiankulutus ja ympäristökuormitus olivat alhaisemmat kuin vastaavassa betonirakennuksessa. Puisen toimiston rakentamisen hiilidioksidipäästöt olivat 40 prosenttia ja metaanipäästöt 50 prosenttia pienemmät kuin betonitoimistossa. Luukku Aalto-yliopiston opiskelijajoukkue osallistui vuonna 2010 kansainväliseen energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon -kymmenotteluun. Suomen joukkueen suunnittelema ja rakentama prototyyppitalo Luukku on puurakenteinen. Se tuottaa vuosittain enemmän energiaa kuin kuluttaa sekä Suomessa että kilpailumaassa Espanjassa. Lisäksi talon puurakenteisiin on varastoitunut yli 26 tonnia hiiltä. Rakennusmateriaaleista 83 prosenttia oli uusiutuvia ja vain 17 prosenttia uusiutumattomia. Luukku on konkreettinen esimerkki nykyhetkellä markkinoilla olevilla rakennustuotteilla toteutettavasta erittäin energiatehokkaasta ja vähähiilisestä rakennuksesta. 15

16 Tehdään se puusta! Lisää tietoa puusta ja puun käytöstä Kun rakennukset kuluttavat yhä vähemmän energiaa, rakennusmateriaalien päästöt nousevat keskeiseen asemaan. Tässä oppaassa annetaan suosituksia vähäpäästöiseen kaavoittamiseen, rakentamisen ohjaukseen ja kiinteistönhallintaan. PUU ON EKOIN! -projekti tähtää konkreettisiin puurakennushankkeisiin viestinnän ja koulutuksen avulla. Se on suunnattu rakennusalalle ja paikallisille päättäjille. Projektin avulla on tarkoitus osoittaa puun ympäristöystävällisyys ja kilpailukyky rakennusmateriaalina todellisissa rakennuskohteissa. Projektia rahoittaa Suomen Metsäsäätiö. 16

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki j kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO 1.1.2015 31.10.2016 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMINEN SEMINAARI 30.6.2016 Yleistä hankkeesta alustavat tulokset ja taustat

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Ilpo Saukkonen Toimin Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä kehityspäällikkönä. Vastuualueenani on liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatiopalvelut. Olen mukana toteuttamassa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa

Lisätiedot

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa

Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet. Miten huomioida ympäristönäkökohdat hankintaprosessissa Kestävät julkiset hankinnat Elina Ojala, Motiva Esityksen sisältö Motiva ja Motivan hankintapalvelu Kestäviin valintoihin vaikuttavat pykälät ja politiikkatoimet Hankintojen tilanne EU:ssa ja Suomessa

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3.

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3. Ympäristönäkökohdat tarjouskilpailuissa - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE Ari Nissinen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus KYSELY:

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016 Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016 Kun ilmasto muuttuu kaikki muuttuu Ilmastonmuutos muu+aa perusteellises0 maailmaa,

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Ajankohtaista kiinteistöalalla. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana

Ajankohtaista kiinteistöalalla. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaista kiinteistöalalla VAETS-yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaiskatsauksen sisältö Lähes nollaenergiarakennukset Tulevia/valmistelussa olevia säädösmuutoksia

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

OHJE. Materiaalitehokkuus ja hiilijalanjälki, lähtötiedot ja hiilijalanjälkilaskennan tuloslomakkeet Synergiatalo LIITE 19

OHJE. Materiaalitehokkuus ja hiilijalanjälki, lähtötiedot ja hiilijalanjälkilaskennan tuloslomakkeet Synergiatalo LIITE 19 LIITE 19 OHJE SYKE ja Pöyry Building Services Oy Päiväys 17.5.2010 Sivu 1 (5) Kirjoittajat Ari Nissinen, SYKE, ja Timo Rintala, Pöyry ari.nissinen@ymparisto.fi timo.rintala@poyry.com Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Rakennusteollisuuden näkökulmia energiatehokkuuteen Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Lahti 13.4.2011 ERA 17 ohjauksen kehitys 2012 Uudisrakentamisen energiamääräykset

Lisätiedot

ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017: Ajankohtaisia kuulumisia

ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017: Ajankohtaisia kuulumisia ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017: Ajankohtaisia kuulumisia TkT, Energiaohjelma, Sitra K A U P U N K I S U U N N I T T E L U N S E M I N A A R I V U U S I O U L U - M A H D O L L I

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ajankohtaista

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa asiantuntijaseminaari 20.11.2009 Kuluttajatutkimuskeskus Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Pentti Puhakka Työ- ja

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi

Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi otakantaa.fi På svenska Google-haku Otakantaa-sivustolta Etusivu Selaa hankkeita Tietopankki Ohjeet Tiedotteet Etusivu

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan

Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan Miten kosteus- ja homevauriokorjauksia luvitetaan ja miten haitta-aineisiin suhtaudutaan - Helsingin malli - Mervi Abell Lupa-arkkitehti Vaikutus terveellisyyteen ja turvallisuuteen? haitallisten aineiden

Lisätiedot

Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy. 21.2.2012 Päivi Myllylä

Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy. 21.2.2012 Päivi Myllylä Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden id palomääräysten ä mahdollisuudet Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet Puunrakentamisen

Lisätiedot

Puurakentaminen ja kestävä kehitys. Puutaloalan kehittämiskoordinaattori Tuulia Taanila 31.5.2011, Vaasan Rotaryklubi

Puurakentaminen ja kestävä kehitys. Puutaloalan kehittämiskoordinaattori Tuulia Taanila 31.5.2011, Vaasan Rotaryklubi Puurakentaminen ja kestävä kehitys Puutaloalan kehittämiskoordinaattori Tuulia Taanila 31.5.2011, Vaasan Rotaryklubi KOKO: Puutaloteollisuus ja kestävä rakentaminen Talotehtaat Heikius Hus Oravais Talo

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Julkisivut kiertotaloudessa

Julkisivut kiertotaloudessa Julkisivut kiertotaloudessa Satu Huuhka arkkitehti SAFA, tohtorikoulutettava TTY Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä satu.huuhka@tut.fi 050-3009263 Kuka Satu Huuhka? Arkkitehti,

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot