Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki. Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki. Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan"

Transkriptio

1 Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki Opas kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja kiinteistönhallintaan 1

2 Tämän oppaan lähteinä on käytetty mm. seuraavia julkaisuja: ERA17. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia. Puuinfo 2010 Kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Kuntaliiton esiselvitys Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Ympäristöministeriö Tackle Climate Change. Use wood. CEI-Bois Energia ja kasvihuoneilmiön hidastuminen. Kuntaliitto

3 Kunnat suunnannäyttäjinä matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa Ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin syksyllä 2010 laatimasta ERA17-toimenpideohjelmassa kannustetaan kuntia ottamaan suunnannäyttäjän rooli matkalla kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Kunnan johtajista kootaan suunnannäyttäjäverkostoa, joka ohjaa kuntia kansainväliseen hiilivapaiden yhdyskuntien edelläkävijyyteen. Kunnilta toivotaan lisäksi määräystasoa parempaa rakentamista. Ohjelma tähtää energiaviisaaseen ympäristöön ja antaa käytännöllisen suunnan Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaisemille vaativille 80 prosentin päästövähennystavoitteelle vuoteen 2050 mennessä. Monessa tutkimuksessa on todettu, että rakennukset ja rakentaminen tuottavat maamme suurimmat päästöt. Rakennus- ja kiinteistösektori on strategisesti tärkein kehittämiskohde matkalla Kunnat ovat aktiivisia suunnannäyttäjiä. Kunnat pyrkivät määräystasoa parempaan rakentamiseen ja samalla ennakoimaan tulevia määräyksiä. Tavoitteena on, että useampi suomalainen kaupunki tunnistetaan kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Suurimpien kaupunkien johtajat muodostavat suunnannäyttäjäverkoston. (ERA17-toimintaohjelma, 2010) vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Euroopan Unioni on asettanut rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle kovat tavoitteet, joiden saavuttamisessa rakennusalalla ja rakennustuoteteollisuudella on keskeinen merkitys. Uuden energiatehokkuusdirektiivin mukaan vuonna 2020 kaikkien uudisrakennusten tulee olla EU:ssa lähes nollaenergiatasoa. Tämä haaste kohdistuu kunta-alalle kahta kautta. Ensiksi julkisen rakentamisen toivotaan näyttävän hyvää esimerkkiä, joten kunnan omien kiinteistöjen tulisi olla kehityksen kärjessä. Toiseksi kuntien ja kaupunkien kaavoitus ja rakennusvalvonta on se portti, jonka läpi kaikki vähäpäästöiseen yhteiskuntaan tähtäävä rakentaminen kulkee. Kunnat ja kaupungit tarvitsevat uusia käytännöllisiä kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja kiinteistöjohtamisen keinoja pysyäkseen kiristyvien rakennus- ja hankintamääräysten tasalla tai päästäkseen jopa määräystasoa parempaan rakentamiseen. Tässä oppaassa on suosituksia, tarkistus listoja sekä työkaluehdotuksia kuntien ja kaupunkien päättäjien ja viranhaltijoiden käyttöön. Keskeisimmäksi ympäristövaikutukseksi on valittu materiaalien val - mis tuksen hiilidioksidipäästöt, koska niillä on havaittu olevan käytännössä suurin vaikutus ilmastonmuutokseen. Vähäpäästöinen rakennettu ympäristö voidaan saavuttaa hyödyntämällä jo tunnettua tietämystä rakentamisen ympäristö vaikutuksista. 3

4 Koko elinkaari mukaan! Rakennus vaikuttaa ympäristöön koko elinkaarensa ajan. Suunnittelu, rakennusaineet, rakennustyöt, käyttö, huolto, korjaus ja purkaminen ovat kaikki tärkeitä seikkoja ympäristövaikutusten kannalta. Suomessa osataan varsin hyvin seurata rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta. Tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset viitoittavat tietä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta oikeaan suuntaan. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen pienentyessä elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu. Rakennuksen elinkaaren vaiheet Materiaalit Rakentaminen Käyttö Kierrätys Elinkaaren kokonaispäästöt Raaka-aineiden hankinta Suunnittelu Energiankulutus Purkaminen Kuljetukset Rakennustyöt Vedenkulutus Kuljetukset Valmistus Kuljetukset Huolto Kierrätys ja uusiokäyttö Jatkojalostus Varastointi Korjaukset Jätteenkäsittely Varastointi Muutokset Ei ole yhdentekevää, miten energiatehokkuuteen päästään Vuoden 2020 jälkeen kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergialuokkaa. Nollaenergiatalon voi toteuttaa monella eri tavalla. Valinnoista riippuen talon rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset voivat poiketa toisistaan niin paljon, ettei edes vuosikymmenten aikana säästetty energia riitä sitä korvaamaan. Vaikka rakennus ei käyttöikänsä aikana kuluttaisi lainkaan ulkopuolista energiaa, voi sen rakennusvaiheessa syntyä merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tämän lisäksi rakennuksen huoltamisen, korjaamisen ja purkamisen päästöt ovat eri rakennusmateriaaleille erilaiset. Tulevissa rakennusmääräyksissä tullaankin ottamaan huomioon myös rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. Rakennusmääräysten suunniteltu kehityssuunta 2012 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20% 2013 Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta 30 40% parantavat määräykset 2016 Energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen 2017 Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 4

5 Tapiolassa sijaitseva Finnforest Modular Office on Euroopan korkein puinen toimistotalo. Nollaenergiarakentamisen päästöt Nollaenergiarakentamisessa keskeiseen osaan nousevat rakennusmateriaalien ja rakennustapojen tuot tamat päästöt. Eri rakennusmateriaalien ympäristöselosteita vertailemalla voidaan selvittää tuotteiden elinkaaren ilmastovaikutukset ja hiilijalanjälki. Yleensä puutuotteilla on pienin hiilijalanjälki. Puuhun varastoituu metsässä hiilidioksidia noin tonnin verran kuutiometriä kohti. Puutuotteiden valmistuksessa syntyy sivutuotteena energiaa ja tuotteen elinkaaren lopussa puu voidaan hävittää polttamalla, jolloin saadaan lisää energiaa. Hiilidioksidi pysyy puutuotteissa koko niiden elinkaaren ajan. Vasta kun puu poltetaan energiaksi tai se hajoaa luonnonmukaisesti lahoamalla, siihen sitoutunut hiilimäärä palaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Pitkä ikäisissä puutuotteissa hiili pysyy varastossa jopa vuosisatoja. ULKOSEINÄ/HIILIDIOKSIDI Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Nollaenergiatalo: Rakennus, joka tuottaa vuoden aikana yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Betoni Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (g/kg) 5

6 Pohjoista säätämme hyvin kestävä puujulkisivu lahden hiihtomuseossa. 6

7 Rakennuksen elinkaaren ympäristö vaiku tusten huomioiminen kunnan ja kaupungin päätöksenteossa Kunnallinen päätöksenteko voi vaikuttaa merkittävästi rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeen. Tänään tehtävät maankäyttöpäätökset, kaavat ja rakennusratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja tulevat sukupolvet saavat valita. Vastuullisuus näissä päätöksissä helpottaa tulevaisuuden yhteiskunnan selviytymistä kiristyvistä ympäristövaatimuksista. Kuntien ja kaupunkien päättäjille tarjoutuu keskeinen vaikutusmahdollisuus kansalliseen ja kansainväliseen ilmastotyöhön. Asiantuntijoiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan lupaavimmat rakentamisen ohjauskeinot löytyvät kaavoituksen, tontinluovutuksen, rakennusvalvonnan ja rakennuttamisen parista. Uusia keksintöjä ei oikeastaan tarvita. Pitkälle päästään, kun nykyään olemassa olevien keinojen käyttöä tehos tetaan. Rakennetun ympäristön vaiheet Maankäyttö Kaavoitus Tontinluovutus Rakentaminen Korjaus Purku Maankäyttöpoliittinen ohjelma Yleiskaava Luovutusehdot Tiet ja kunnallistekniikka Maankäyttösopimukset Asemakaava Kilpailut/haut Rakennusluvat Maahankinta Rakennustapaohje Toimenpideluvat Kaavoitusohjelma Rakennusjätteen käsittelyselvitykset Purkujätteen käsittelyselvitykset Kunnan vaikutusmahdollisuudet ympäristöön alkavat maan käytön suunnittelusta ja jatkuvat aina rakennusten purkuun saakka. Tämän kiertokulun varrelta on poimittu ehdotuksia käytännöllisiksi toimenpiteiksi matkalla kohti vähäpäästöistä Suomea. 7

8 8

9 Kaavoitus ja tontinluovutus Alueen hiilijalanjäljen kertyminen alkaa kaavoituksesta. Sen myötä luodaan edellytykset vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentumiselle. Käytännöllisiä vaikutusmahdollisuuksia kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa ovat: Otetaan kaavoittajien käyttöön alueen hiilijalanjäljen arviointityökalu. Luodaan alueille ympäristöimago jo yleiskaavavaiheessa. Asuin- tai työpaikka-alueet voidaan profiloida vähähiilisiksi. Tällöin kriteerejä on luonteva jatkaa tarkemmiksi määräyksiksi asema kaavatasolla. ERA17-toimenpideohjelma suosittelee profiloitumisteemoiksi esimerkiksi puurakentamista tai hiilivapaata kaukolämpöä. Annetaan porkkanoita asemakaavassa: Ekologisilla valinnoilla sallitaan esimerkiksi rakennusoikeuden ylitys, alennusta kunnallistekniikan liittymämaksuista tai muita sopivia etuja. Tämä luo taloudellista kiinnostusta toteuttaa alueet vaatimustasoa ympäristöystävällisemmin. Kirjataan kaavaan määräys käyttää mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia rakennustuotteita. Laaditaan ekologinen rakennustapaohje. Havain nollistetaan vaihtoehtoisia tapoja kaavaan kirjattuihin ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi. Rakennus tapaohjeen esimerkit helpottavat myös rakennusvalvonnan työtä. Suositaan tontinluovutuksessa ekologisia rakentajia. Kunnan omien tonttien valintamenettelyssä voidaan pisteyttää korkeammalle ne hakemukset, jotka tähtäävät pienimpään hiilijalan jälkeen. Aluerakentamisessa siirrytään edellyttämään alueen rakennusten hiilijalanjäljen arviointia yhdessä alueen liikennejärjestelyjen hiilijalanjäljen rinnalla. Tiukemmat vaatimukset suurempiin hankkeisiin. Julkisille rakennuksille, teollisuusalueille sekä laajempaan aluerakentamiseen edellytetään rakennusluvan ehdoksi rakennuksen hiilijalan jälkilaskelmaa. Suurempien hankkeiden toteuttajilla on yksityisiä pientalorakentajia paremmat edellytykset hiilijalanjäljen ja ympäristö vaikutusten arviointiin. Sallitaan rakennusoikeuden ylityksenä korttelikohtainen bio- tai aurinkoenergialaitos (kaukolämpöverkkoon liittymättömillä alueilla). Jatkuva kehitys: Velvoitetaan kaavamääräyksissä parantamaan rakennusten energia- ja hiilitehokkuutta jokaisen muutos- tai korjaustoimenpiteen yhteydessä. Seudun osaaminen käyttöön: Perustetaan seudullisia kaavafoorumeita, joiden avulla kaavoittajat, rakennuttajat ja maanomistajat voivat käydä keskustelua kaavoituksen ympäristötavoitteiden yhdenmukaistamiseksi. Oleellista on liittää ympäristötavoitteet systemaattiseksi osaksi kaavoituskäytäntöjä. 9

10 Rakentamisen ohjaus Rakennusvalvonnan kautta kulkee kasvava määrä energiatehokkaita uudisrakennuksia ja korjaushankkeita. Valvontatoimi tarvitsee tuekseen selkeitä työkaluja ja arviointimenetelmiä. Vähäpäästöiseen yhdyskuntaan tähtäävän rakennusvalvonnan tulisi olla johdonmukaista eri kunnissa ja kaupungeissa. Parempaan ympäristösuorituskykyyn tähtäävien rakennus- ja korjaushankkeiden tulisi saada konkreettista hyötyä muihin projekteihin verrattuna. Rakennusluvan hakemisesta ei pidä tehdä ylitsepääsemättömän vaikeaa uusilla monimutkaisilla vaatimuksilla. Siksi kuntien kannattaa kehittää selkeitä toimintaperiaatteita ja valita niiden tueksi hyväksi havaittuja arviointityökaluja. VÄHÄHIILINEN RAKENTAMINEN ehdotuksia RAKENNUSVALVONTAAN: Koulutetaan suunnittelijoita, rakennuttajia ja val vojia arviointivälineiden käytössä. Keino soveltuu esimerkiksi suurten kohteiden arkkitehti kilpailun osaksi tai pientalorakentajille järjestettävän tiedotustilaisuuden oheen. Edellytetään uudisrakennuksen rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen arviointia lupavaiheessa. Velvoite voidaan ottaa ensin käyttöön julkisessa rakentamisessa, sitten asuin- rakentamisessa ja lopuksi korjausrakentamisessa. Arvioidaan julkisessa uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuuden takaisinmaksuaika. Yhtälöön otetaan mukaan rakennusmateri aalien hiilijalanjälki suhteessa säästettävään energiaan esimerkiksi 50 vuoden tarkastelu jaksolla. Edellytetään kaikissa energiasaneerauskohteissa eristemateriaalien hiilijalanjäljen arviointia suhteessa niillä saavutettuun energiansäästöön esimerkiksi 50 vuoden tarkastelujaksolla. Otetaan käyttöön korjausrakentamisessa uuden talotekniikan rakentamisen ja käytön hiilijalanjäljen arviointi suhteessa sillä säästettävään energiaan. Sallitaan rakennusoikeuden ylitys esimerkiksi rakennuksen alhaisen hiilijalanjäljen perusteella. Sallitaan rakennusalan ylitys, jos se on seurausta parempaan energiatehokkuuteen johtavista rakenteista. Priorisoidaan rakennuslupahakemusten käsittely esimerkiksi rakennuksesta tehdyn hiilijalanjälkilaskelman perusteella. Olennaista on antaa rakennusluvan hakijalle selkeät ympäristöarvioinnin ohjeet sekä näihin tarvittavat työkalut. 10

11 SYKE Synergiatalo LIITE 19.1 Senaatti-Kiinteistöt MATERIAALITEHOKKUUS JA HIILIJALANJÄLKI Rakennetyyppikohtainen laskenta Rakennetyyppi: Ulkoseinä /1 Kokonaispinta-ala rakennuksessa: 363,56 m 2 Oletus-pinta-ala, jota kohti materiaalien määrät on annettu (oletusarvo on 1 m2): 1 m 2 Rakennetyypin kokonaistilavuus yllä annettua pinta-alaa kohti: 999,8 m 3 Sanallinen kuvaus: tarkistus: dm 3 (eli litraa) Passiivitalon puuseinä, tyyppi US1 Lisäksi liitä mukaan rakennetyyppikuva, josta käy ilmi päämateriaalit. Rakennusmateriaalit ja niiden hiilijalanjälki (Alkaen ulkoa päin) (Katso materiaalit ja niiden ominaisuudet liitteestä 18.2.) Materiaali Ominaisuudet Tilavuus Paino Kerrat Hiilijalanjälki Tilavuuspaino Kasvihuonekaasupäästöt Hiilidioksidin varasto Oletuspinta-alaa kohti Lasketaan automaattisesti Jos ei uusimistarvetta 100 v aikana, arvo on 1 kg/m 3 g CO 2 -ekv/kg g CO 2 -ekv/kg dm 3 (eli litraa) kg kg CO 2 -ekv päästöt varasto Tuulensuojalevy Uumapilarit Puukuitueriste Ilmasulkupaperi Vaneri Koolaus Puukuitueriste Lastulevy , , , Tässä voit antaa ne materiaalit, joiden paino on helpompi arvioida kuin tilavuus: Paino Naulat, kiinnityslevyt yms ,2 1 4, , , YHTEENVETO Rakennetyypin hiilijalanjälki neliömetriä kohti, kg CO 2 -ekv / m Rakennetyypin hiilijalanjälki rakennuksessa yhteensä, kg CO 2 -ekv SYNERGIA-toimitalon kansainvälisessä suunnittelukilpailussa käytettiin hiilijalanjäljen arviointiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) kehitettyä laskuria. Laskuria voidaan käyttää päärakenteiden hiilijalanjäljen karkean tason arviointiin. Laskuri ei ota huomioon rakennuksen käytöstä poiston jälkeisiä vaikutuksia eikä rakennuksen käytön aikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeä. Kuvassa laskuriin täytetyt materiaalimäärät eivät liity kilpailutöihin. 11

12 Rakennuttaminen, kiinteistöt ja hankinnat Kunnat, seurakunnat ja valtio omistavat noin 10 prosenttia maamme kiinteistöistä. Kuntasektorin osuus on tästä noin kolme neljäsosaa. Usein kuntien omistamat ja rakennuttamat kiinteistöt ovat alueellaan suuria tai merkittäviä rakennuksia. Jo siksi on tärkeää, että kunnat ja kaupungit ovat itse esimerkkeinä vähäpäästöisestä rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2009 Kestävien hankintojen periaatepäätöksen. Siinä esitetään toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen, jätemäärän ja ympäristön kemikaalirasituksen vähentämiseksi. Valtioneuvosto suosittelee, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon vuonna 2010 vähintään 25 prosentissa ja vuonna 2015 vähintään 50 prosentissa julkisista hankinnoista. Julkisten hankintojen eräs periaate on ns. kestävät hankinnat. Tällä tarkoitetaan kestävän kehityksen huomioimista julkisissa hankinnoissa. Kestävän kehityksen klassiset peruspilarit ekologinen, ekonominen ja sosiaalinen kestävyys ovat hyviä periaatteita, mutteivät sinänsä anna selkeitä ohjeita rakentamiseen tai hankintoihin. EU on laatinut Green Public Procurement -ohjeiston, jonka tavoitteena on selkiyttää kestävän kehityksen mukaisia hankintoja käytännössä. Kuntaliitto suosittelee tämän oppaan käyttöä kestä vään kehitykseen tähtäävissä hankinnoissa. Käytännöllisiä toimintaehdotuksia kuntasektorille rakentamiseen ovat: Suunnittelijoiden valintakriteereiksi otetaan kokemus rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnista ja ympäristöystävällisestä rakentamisesta. Suunnittelijalta edellytetään rakennuksen materiaalien hiilijalanjäljen arviointia jo hankkeen luonnosvaiheessa eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa (esim. Suomen Ympäristökeskuksen Synergia-laskurin avulla). Tätä varten tarvitaan pääsuunnittelijan tueksi jo alkuvaiheessa muita suunnittelijoita. 12

13 Edellytetään rakennuksen suunnittelua normeja parempaan energiatehokkuuteen. Kirjataan rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden keräämis- ja vertailuvelvoite pääsuunnittelijan tai rakennuttajakonsultin sopimukseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi rakennus tapaselostuksen liitteenä suunnitteluvaiheessa. Kirjataan urakoitsijan kanssa tehtävään sopimukseen ehto olla korvaamatta rakennusmateriaaleja tai tuotteita hiilijalanjäljeltään huonommilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi: tuotteita tai materiaaleja ei saa korvata sellaisilla, joiden ympäristöselosteessa mainitut kasvihuonekaasupäästöt tai kokonaisenergiankulutus ovat huonommat kuin alku peräisellä tuotteella. Ehdotuksia kuntien ja kaupunkien kiinteistönhoitoon: Rakennusten korjauksessa edellytetään käytettäväksi materiaaleja, joiden hiilijalanjälki suhteessa elinkaareen on mahdollisimman pieni. Rakennuksen huollossa käytettävissä aineissa ja tarvikkeissa suositaan sellaisia tuotteita, joiden hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia on valikoiman pienin suhteessa hankintahintaan. Tämä voidaan tarkistaa tuotteen ympäristö selosteesta. Edellytetään huolto- ja ylläpitotöissä käytettäväksi tuotteita, joilla on luokkansa pienin hiilijalanjälki tai sitoutunut kokonaisenergia. Tämä voidaan kirjata osaksi kiinteistön huoltokirjaa tai -sopimusta. Omat toimitilat kehitetään ympäristöystävällisiksi esim. WWF:n Green Office -kriteeristön mukaan. Ehdotuksia kuntien ja kaupunkien rakennus sektorin hankintoihin: Valtioneuvoston suositus ympäristönäkökulmien huomioimiseksi hankintakriteerinä tulkitaan tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljeksi, sillä se on selkeä ja ilmastonmuutosta tehokkaimmin hidastava toimenpide. Suositaan sellaisia rakennusmateriaaleja ja tuotteita, joista on olemassa ympäristöseloste, joiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöt ja kokonaisenergia suhteessa tuotteen käyttöikään ja hankintahintaan ovat parhaimmat, jotka ovat helposti korjattavia ja vikasietoisia sekä jotka voidaan hyödyntää uudelleen käytön jälkeen (kierrätysmateriaalina tai energianlähteenä) tai hävittää turvallisesti. Rakennusmateriaalien ympäristöselosteiden selvittäminen voidaan antaa joko suunnittelijan, urakoitsijan tai rakennuttajakonsultin tehtäväksi. Lisätietoa ympäristöystävällisistä hankinnoista: Motivan julkisen sektorin ympäristöteknologiahankintojen neuvontapalvelu Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan Unioni: GPP Green Public Procurement (2008). Eurooppalainen ohjeisto ympäristö ystävällisistä hankinnoista. Sisältää mm. tarjouspyyntöohjeita. Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön suosittelema. Euroopan Unioni: Buy Smart Procura+ -kampanja: WWF:n Green Office -kriteeristö Ari Nissinen: Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Edita SYKElle suunniteltu ekotehokas toimitalo SYNERGIA (www.ymparisto.fi/ekotoimitalo) 13

14 Eläviä esimerkkejä Vähähiilinen rakennettu ympäristö ei ole pilvilinna. Kansainvälisissä rakennushankkeissa on toistuvasti havaittu, että rakennuksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää soveltamalla jo tiedossa olevia menetelmiä. Kyse on ensisijaisesti tahdosta. Murray Grove, Lontoo Lontoon Murray Groven alueelle valmistui vuonna 2009 puinen 9-kerroksinen asuinkerrostalo. Kantavaksi runkomateriaaliksi valittiin massiivinen puuelementtijärjestelmä (cross-laminated timber). Lopputuloksena on talo, jonka runkoon on varastoitunut 188 tonnia hiilidioksidia sen elinkaaren ajaksi. Vertailulaskelmissa huomattiin, että vastaavan betonitalon rakentaminen olisi tuottanut 124 tonnin hiilidioksidipäästöt. Lisäksi esivalmistetuista puuelementeistä toteutetun talon rakentamisaika oli nopea. Rungon pystytys kesti neljältä ammattilaiselta vain 27 päivää ja koko rakennus valmistui 49 viikossa. Växjön puukerrostalot Ruotsin Växjön poliitikot päättivät jo vuonna 1996, että seudusta tulee fossiilisista polttoaineista vapaa alue. Vuosien 1993 ja 2006 välillä hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovatkin pienentyneet jo 30 prosenttia. Samaan toimenpideohjelmaan kuuluu myös kaupungin kampusalueelle vuosina valmistunut ryhmä 8-kerroksisia asuintaloja. Limnologen-nimellä tunnettu kohde toteutettiin kokonaan puurakenteisena ja sen hiilidioksidipäästöt olivat ruotsalaisen SP Trätekin vertailututkimuksessa selvästi vastaavaa betonitaloa alhaisemmat. 14

15 Metlan toimistotalo, Joensuu Metsäntutkimuslaitoksen uusi kolmikerroksinen toimistotalo valmistui vuonna 2004 Joensuuhun. Rakennustapana oli puinen pilari-palkki-laatta -rakenne. Rakennuksen ympäristöystävällisyyden selvittämiseksi teetettiin vertailevia laskelmia VTT:llä. Selvityksen mukaan rakennuksen puisen rungon ja vaipan energiankulutus ja ympäristökuormitus olivat alhaisemmat kuin vastaavassa betonirakennuksessa. Puisen toimiston rakentamisen hiilidioksidipäästöt olivat 40 prosenttia ja metaanipäästöt 50 prosenttia pienemmät kuin betonitoimistossa. Luukku Aalto-yliopiston opiskelijajoukkue osallistui vuonna 2010 kansainväliseen energiatehokkaan rakentamisen Solar Decathlon -kymmenotteluun. Suomen joukkueen suunnittelema ja rakentama prototyyppitalo Luukku on puurakenteinen. Se tuottaa vuosittain enemmän energiaa kuin kuluttaa sekä Suomessa että kilpailumaassa Espanjassa. Lisäksi talon puurakenteisiin on varastoitunut yli 26 tonnia hiiltä. Rakennusmateriaaleista 83 prosenttia oli uusiutuvia ja vain 17 prosenttia uusiutumattomia. Luukku on konkreettinen esimerkki nykyhetkellä markkinoilla olevilla rakennustuotteilla toteutettavasta erittäin energiatehokkaasta ja vähähiilisestä rakennuksesta. 15

16 Tehdään se puusta! Lisää tietoa puusta ja puun käytöstä Kun rakennukset kuluttavat yhä vähemmän energiaa, rakennusmateriaalien päästöt nousevat keskeiseen asemaan. Tässä oppaassa annetaan suosituksia vähäpäästöiseen kaavoittamiseen, rakentamisen ohjaukseen ja kiinteistönhallintaan. PUU ON EKOIN! -projekti tähtää konkreettisiin puurakennushankkeisiin viestinnän ja koulutuksen avulla. Se on suunnattu rakennusalalle ja paikallisille päättäjille. Projektin avulla on tarkoitus osoittaa puun ympäristöystävällisyys ja kilpailukyky rakennusmateriaalina todellisissa rakennuskohteissa. Projektia rahoittaa Suomen Metsäsäätiö. 16

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Oulu 31.3.2011 - Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Ratkaisuja rakentamiseen Puupäivä 2010 Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite: kaikki uudisrakennukset k lähes nollaenergialuokkaa

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä

Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä Julkinen rakentaminen ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkinä Ohjeita tilaajille 1 Julkisilta hankinnoilta edellytetään kestäviä valintoja Sitran teettämän selvityksen mukaan puukerros talon päästöt

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki j kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia 1 EKOLOGINEN KESTÄV Y YS KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERUSEHTONA on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen

Lisätiedot

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia

Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia Kestävä rakentaminen luo hyvinvointia 1 EKOLOGINEN KESTÄV Y YS KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERUSEHTONA on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen

Lisätiedot

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki Energiaviisas Suomi 17.9.2010 Jukka Noponen Suomi Sitra ERA17 Viisautta etsimässä Rakentamassa

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, 29.12.2012 Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat!

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, 29.12.2012 Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat! Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Puupäivät 2012, 29.12.2012 Helsinki Hyvät puupäivien 2012 osanottajat! Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, ja meillä on runsaasti hyvälaatuista

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa

Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa Hankintojen merkitys ympäristötavoitteiden saavuttamisessa Lamminpäivät 3.10.2013 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy 3.10.2013 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy 1 Esityksen sisältö Lyhyesti Motivasta ja kestävien

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa

Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa Rakentamisen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jopa enemmän kuin laki vaatii kunhan riskit hallitaan. Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen

Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten energiatehokkuuden tukeminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 5.5.2015 Sykli SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Arkkitehtitoimisto Inspis Oy Oulu 19.12.2008 ALKUSANAT Kansainväliset

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Bioenergiakeskus 1 BDC KOERAK VALMISTELUVAIHE Valmisteluhankkeen päärahoittaja Bioenergiasta voimavara klusteri Muut rahoittajat SSYP, Ariterm, Betset, Soklex Valmistelussa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

RIL 216-2013. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta

RIL 216-2013. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta RIL 216-2013 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta 2 RIL 216-2013 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa ko.

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011. Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta

TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011. Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011 Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta Tiedote, Muurametalot Oy, 19.5.2011 Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta Yksittäinen kuluttaja voi valinnoillaan

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat

Lisätiedot

Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011

Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011 Energiatehokas koti -seminaari Energiaviisas rakentaminen 7.4.2011 1 Laatua matalaenergiarakentamiseen Helsinki 7.4.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Tarmo Räty Metlan NEW ohjelman 1 hanke 1 Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut NEW (2014 2018) Puutuotteiden ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 7 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Ilpo Saukkonen Toimin Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä kehityspäällikkönä. Vastuualueenani on liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatiopalvelut. Olen mukana toteuttamassa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa

Lisätiedot

Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011

Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 Energiaviisas rakentaminen ASTA 12.2.2011 1 Ennakoiva rakentamisen laadunohjaus ja vaikuttavuus Tampere 12.2.2011 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Oulun rakennusvalvonta

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot