ME JA MUUT? KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA MEDIAN KUVAUKSISSA. Dosentti, tutkijatohtori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ME JA MUUT? KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA MEDIAN KUVAUKSISSA. Dosentti, tutkijatohtori"

Transkriptio

1 ME JA MUUT? KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA MEDIAN KUVAUKSISSA Suvi Keskinen Dosentti, tutkijatohtori 16

2 Useissa Pohjoismaissa mediakeskustelu pakkoavioliitoista ja muusta kunniaan liittyvästä väkivallasta on ollut huomattavan näkyvää. Media on esitellyt yksittäisten nuorten naisten kokemuksia, joita on yleistetty kuvaamaan ilmiötä laajemminkin. Kuvaukset ja aiheesta käyty keskustelu ovat usein olleet tunnepitoisia, joskus jopa sensaationhakuisia. Pakkoavioliitoista ja muusta maahanmuuttajanaisten kokemasta väkivallasta on monissa Länsi-Euroopan maissa muodostunut erittäin politisoitunut kysymys, joka liitetään osaksi yleistä maahanmuuttopoliittista keskustelua. Poliitikot nostavat aiheen herkästi esille, jos ajattelevat voivansa siten saavuttaa poliittisia tavoitteita, kuten kannatuksen nousua. Median osuus aiheen politisoimisessa on ollut keskeinen. Tässä artikkelissa vertaan suomalaista mediakeskustelua muissa Pohjoismaissa käytyyn keskusteluun 1. Analysoin kunniaväkivaltaa koskevaa lehtikirjoittelua vuosina 2002 ja Pohdin, missä määrin suomalaisessa mediassa esitetyt kuvaukset kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen uhkaamista nuorista naisista (ja miehistä) vastaavat muissa Pohjoismaissa yleisiä kuvaamisen tapoja. Rakentaako suomalainenkin media kuvaa meistä ja muista, kuten pohjoismaiset tutkijat ovat tiivistäneet aiheesta käydyn keskustelun asetelmia? Entä onko sillä merkitystä, että asiaa käsitellään Suomessa ennen kaikkea viranomaisten ja ammattilaisten voimin, kun se monissa maissa on voimakkaasti politisoitunut ja julkisen huomion kohteena oleva aihe? Artikkelin lopussa pohdin, miten kunniaan liittyvää väkivaltaa voidaan käsitellä niin, että vältettäisiin rasismin leviäminen. Aiheesta on tärkeää puhua ja ammattilaisten on huomioitava väkivallan tunnusmerkit osatakseen toimia oikein uhkatilanteissa. Mutta miten käsitellä asiaa niin, ettei samalla vahvisteta etnisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja? Aineisto ja menetelmä Analysoimani empiirinen aineisto on kerätty osana laajempaa tutkimusta 2, joka käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa väkivaltaa perheissä ja sitä koskevaa 17

3 yhteiskunnallista puhetta. Tässä artikkelissa tarkastelen Helsingin Sanomissa ja Iltasanomissa ja julkaistuja kunniaväkivaltaa käsitteleviä lehtijuttuja, joihin sisältyy uutisia, vieraskynä- ja mielipidekirjoituksia sekä kolumneja. Ajanjaksot on valittu siten, että niiden aikana käsitellään useita kertoja kunniaan liittyvää väkivaltaa. Vuoden 2002 ajanjaksolle sijoittuu Fadime Sahindalin murha Ruotsissa, jonka yhteydessä suomalainen lehdistö kirjoitti runsaasti kunniaväkivallasta. Vuoden 2006 ajanjaksolla uutisoitiin useita rikostapauksia, joissa Suomessa asuvat, maahanmuuttajataustaiset naiset joutuivat perheenjäsentensä pahoinpitelemiksi tai surmaamiksi. Tutkimuksessani olen lisäksi haastatellut väkivaltatyön ammattilaisia ja viranomaisia (35 teemahaastattelua) vuosina Haastateltavat työskentelivät poliisin, sosiaalitoimen, turvakotien ja järjestöjen palveluksessa. Viittaan jatkossa haastatteluihin lyhyesti, mutta en esitä mitään perusteellisempaa analyysiä niistä. Luen mediatekstejä diskurssianalyyttisesti 3. Kiinnitän huomiota siihen, miten asiat ilmaistaan, millaisia puhetapoja (diskursseja) teksteissä tuotetaan ja millaisia asemia keskustelun kohteille rakennetaan. Diskurssianalyysin yksi keskeinen lähtökohta on, ettei kieli vain heijasta olemassa olevaa todellisuutta, vaan myös aktiivisesti luo ja muokkaa sitä. Siten kielenkäytöllä on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mikä ymmärretään (kunnia)väkivallaksi, millaisista syistä sen nähdään johtuvan ja miten siihen pyritään puuttumaan. Kyse ei siis ole vain sanoista, vaan myös teoista ja toiminnasta 4. Mediatekstit luovat käsityksiä keskustelun kohteena olevista ilmiöistä, kuten kunniaväkivallasta, sekä ihmisistä ja ryhmistä, joita niissä kuvataan. Vaikka väkivaltaan liittyviä käsityksiä tuotetaan muillakin yhteiskunnan alueilla, on medialla erittäin suuri merkitys sen laajan leviämisen vuoksi. Väkivallan kulttuuristaminen ongelmana muissa Pohjoismaissa Muissa Pohjoismaissa kunniaan liittyvästä väkivallasta on keskusteltu pidempään kuin Suomessa. Ruotsissa kunniaväkivallaksi luokiteltavia tapauksia uutisoitiin harvakseltaan jo 1990-luvulla. Vuoden 2002 alussa laajaa huomiota herätti nuoren kurditaustaisen naisen Fadime Sahindalin murha, jonka tekijäksi osoittautui hänen isänsä. Fadime Sahindalin murha kuohutti ruotsalaisia erityisen paljon, sillä hän oli tullut tunnetuksi maahanmuuttajataustaisten tyttöjen oikeuksien puolestapuhujana ja kunniaväkivallan vastustajana. Tapahtuma nosti pintaan myös useita monikulttuurisuuteen, valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välisiin suhteisiin sekä sukupuoleen liittyviä jännitteitä. Julkinen keskustelu Fadime Sahindalin murhasta polarisoitui nopeasti kahteen ääripäähän 5. Yhtäällä olivat ne, jotka pitivät tapahtunutta osoituksena universaalista 18

4 naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Toisaalla olivat ne, jotka korostivat kulttuurista selitysmallia ja kunniamurhien erityispiirteitä. Jälkimmäinen näkökanta sai selvästi vahvemman jalansijan julkisuudessa. Kunniamurhia ja yleisemmin kunniaan liittyvää väkivaltaa selitettiin kurdien kulttuurilla, jota pidettiin patriarkaalisena ja naisia alistavana. Keskustelu sai ajoittain varsin kärjekkäitä muotoja. Esimerkiksi Ruotsin silloinen maahanmuuttoministeri Mona Sahlin totesi, että maahanmuuttajien oli hyväksyttävä ruotsalaiset arvot, pitivät he niistä tai eivät, ja jos jotkut ryhmät kieltäytyivät sopeutumasta, oli tarpeen löytää keinoja, joilla heidät voitiin pakottaa hyväksymään ruotsalaiset arvot. Keskustelussa rakentui käsitys kahdesta, toisistaan huomattavasti eroavasta ja vastakkaisesta kulttuurista 6. Puhuttiin tasa-arvoisesta ruotsalaisesta kulttuurista ja sen vastakohtana kurdien (sekä yleisemmin maahanmuuttajien) patriarkaalisesta kulttuurista. Kulttuuria käsiteltiin hyvin monoliittisena, sisäisesti yhtenäisenä ja muuttumattomana. Kaikki ruotsalaiset ja toisaalta kaikki kurdit (kuten useat muutkin maahanmuuttajataustaiset ryhmät ruotsalaisessa yhteiskunnassa) niputettiin yhdeksi joukoksi. Kun puhuttiin ruotsalaisten tasa-arvoisuudesta, hävisi näkyvistä se väkivalta ja epätasa-arvo, mitä monissa ruotsalaisin sukujuurin varustetuissa perheissä esiintyy. Ruotsalaisuus samaistettiin tasa-arvoon, demokraattisuuteen ja naisten oikeuksien puolesta toimimiseen samalla, kun nämä piirteet suljettiin pois kurdien historiasta ja kulttuurista. Näkyvistä jäi esimerkiksi se pitkä kamppailu tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien puolesta, mitä monet kurdijärjestöt, mukaan lukien naisjärjestöt, ja yhteiskunnalliset ryhmät ovat käyneet vuosikymmenien aikana 7. Tällaista kulttuurierojen korostamista ja jähmettämistä nimitetään kulttuuristamiseksi. Väkivallan kulttuuristaminen tarkoittaa osittain sitä, että huomio kiinnitetään yksinomaan kulttuurisiin tekijöihin sivuuttaen esimerkiksi sosiaaliset ja historialliset tekijät. Lisäksi sillä viitataan tietynlaiseen kulttuurin käsitteeseen. Kulttuuri ymmärretään pysyväksi ja yhtenäiseksi. Kulttuurin perusteella rakennetaan eroja ja eriarvoisuutta valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen kesken. Kulttuureja kuvataan kaksijakoisina, toisensa poissulkevina ja vastakkaisina. Rakentuu kaksi toistensa peilikuvina näyttäytyvää ryhmää, me ja muut. Kuten Edward Said 8 teoksessaan Orientalism (1987) esittää, kyse on itsen rakentamisesta toisen kautta siten, että toinen tehdään alempiarvoiseksi. Vaikka kulttuuristamisella oli vahva asema ruotsalaisessa kunniaväkivaltakeskustelussa, myös muita näkemyksiä esitettiin. Julkisuudessa muutamat tutkijat ja järjestöjen aktiivit kritisoivat kulttuurierojen korostamista sekä varoittivat rasismin voivan lisääntyä kärjekkään keskustelun seurauksena. Monet feministit ja naisjärjestöt puolestaan painottivat yleistä naisiin 19

5 kohdistuvan väkivallan selitysmallia. Tämän näkökulman ongelma oli kuitenkin se, ettei se pystynyt käsittelemään kunniaväkivallan erityisiä piirteitä. Fadime Sahindalin murhan jälkeen Ruotsissa on kehitetty monenlaisia käytäntöjä viranomais- ja auttamistyöhön kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi. Keskustelu on laajentunut kunniamurhista yleisempään kunniaväkivallan uhkaan. Norjassa ja Tanskassa taas on 1990-luvulta alkaen puhuttu ennen kaikkea pakkoavioliitoista. Pakkoavioliittoja on pidetty erityisesti muslimien ongelmana ja keskustelua on käyty suurelta osin uskontoon (islamiin) liittyen 9. Selitysmalleina kulttuuri ja uskonto ovat kietoutuneet toisiinsa. Maahanmuuttajanaisten oikeuksia ja pakkoavioliittoihin puuttumista on käytetty myös osana maahanmuuton rajoittamiseen tähtäävää politiikkaa. Esimerkiksi Tanskan erittäin tiukkaa ulkomaalaislakia vuodelta 2002 perusteltiin pakkoavioliittojen estämisellä. Lain mukaan ulkomaalaisen kanssa avioituvan on oltava vähintään 24-vuotias, riittävän hyvässä taloudellisessa asemassa ja kyettävä osoittamaan omaavansa läheisemmät siteet Tanskaan kuin mihinkään muuhun maahan. Jokainen tapaus myös käsitellään erikseen, eikä yleistä oikeutta perheenyhdistämiseen ole 10. Lain vaikutus ulottuu siis huomattavasti laajemmalle kuin pakkoavioliittotapauksiin. Tanskassa ongelmaksi ei nähdä ainoastaan pakkoavioliittoja, vaan lisäksi myös järjestetyt avioliitot ja ns. lumeavioliitot. Se, mikä ymmärretään tanskalaiseksi perheeksi tai tanskalaisiksi arvoiksi, asetetaan normin asemaan ja siitä poikkeavat perhemuodot tai avioliiton solmimisen tavat nähdään järjestään haitallisiksi. Keskustelu kunniaväki- vallasta saapuu Suomeen Suomalainen keskustelu kunniaväkivallasta sai alkunsa, kun media uutisoi näkyvästi Ruotsissa tapahtunutta Fadime Sahindalin murhaa. Olen nimittänyt tätä kunniaväkivaltadiskurssin syntyvaiheeksi. Suomalaiseen keskusteluun omaksuttiin suurelta osin ruotsalaiset puhetavat ja käsitykset väkivallasta. Väkivaltaa selitettiin maahanmuuttajien kulttuurilla ja kotoutumisongelmilla. Merkittävää on myös se, että tämäntyyppisestä väkivallasta alettiin Suomessa puhua juuri kunniamurhan yhteydessä. Koko ilmiö määrittyi siten äärimmäisen, kuolemaan johtavan teon kautta. Kunniamurha on edelleen Suomessa tunnetumpi termi kuin uhkailuja ja väkivallan lievempiä muotoja sisältävä kunniaväkivalta-termi. Suomalainen media kuvasi Fadime Sahindalin murhaan johtaneet tapahtumat pitkälti naapurimaan median tapaan. Lehdet kirjoittivat kulttuurien yhteentörmäyksestä, (varsinkin maahanmuuttajamiesten) integraation epäonnistumisesta ja kuolemisesta rakkauden tähden. Tarinaa nuoresta naisesta, joka vastusti isänsä tahtoa kouluttautumalla ja rakastumalla ruotsalaiseen mieheen saaden maksaa siitä hengellään, 20

6 kerrottiin tunnepitoisin sanankääntein erityisesti iltapäivälehdissä. Sahindalin hautajaiset saivat runsaasti palstatilaa ja surevien joukossa nähtiin Ruotsin poliittisen johdon lisäksi myös kruununprinsessa Victoria. Kyse oli tietynlaisesta kansallisesta spektaakkelista, jossa valtion johto läsnäolollaan antoi symboliarvon marttyyriksikin nimitetyn nuoren naisen kuolemalle. Mediateksteissä Fadime Sahindalista rakennettiin hahmoa, joka oli samanaikaisesti uhri ja sankarillinen taistelija. Häntä kuvattiin kulttuurinsa uhrina, mutta samalla osana meitä nuorena naisena, joka oli omaksunut ruotsalaisen elämäntavan ja uhrasi henkensä yrittäessään tinkimättä toteuttaa sitä. Fadime Sahindalin tarinan vetoavuus perustui myös sille, että sen saattoi tulkita tutun Romeo ja Julia-narratiivin mukaiseksi. Tässä tarinamallissa nuoret rakastuvat toisiinsa, mutta kohtaavat vaikeuksia perhetaustansa erilaisuuden takia. Tarina päättyy traagisesti molempien nuorten kuolemaan. Fadime Sahindalin lisäksi myös hänen poikaystävänsä oli kuollut, ei tosin väkivaltaisesti, vaan auto-onnettomuudessa muutama vuosi aikaisemmin. Suomalaisesta keskustelusta jäivät pois monet yksityiskohdat, jotka olisivat monipuolistaneet kuvaa tapahtumista. Esimerkiksi Fadime Sahindalin poikaystävä oli iranilaisruotsalainen 11. Hänen iranilaissyntyinen isänsä ja tätinsä yrittivät neuvotella Fadime Sahindalin isän kanssa suhteen tultua tietoon, mutta eivät onnistuneet saamaan tätä suosiolliseksi nuorten suhteelle. Fadime Sahindalia tukivat myös osa hänen perheenjäsenistään ja muitakin kurditaustaisia ruotsalaisia. Puhe siitä, miten yhteisö yksimielisesti tukisi väkivallantekijää näyttää siten yksinkertaistetulta. Varmasti muiden kurditaustaisten näkemyksillä oli merkitystä tapahtumien kululle, mutta yhteisö ei näytä olleen niin yksimielinen kuin usein on annettu ymmärtää. Suomalaisesta keskustelusta jäivät puuttumaan myös ne näkemykset, joissa kulttuuriselitystä kritisoitiin ja todettiin rasismin kasvuun liittyvät riskit. Tässä vaiheessa suomalaiset lehdet käsittelivät kunniaväkivaltaa pääosin muualla tapahtuvana asiana. Ne kuvasivat naisten uhkailemista ja tappamista esimerkiksi Ruotsissa, Turkissa ja Jordaniassa. Osassa juttuja pohdittiin myös Suomen tilannetta. Suomelle rakennettiin useimmiten onnekkaan sivustakatsojan asemaa. Täällä ei nähty olevan samanlaisia ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa ainakaan vielä. Lehtijutuissa korostettiin Suomen vähäisiä maahanmuuttajamääriä ja rauhallista tilannetta. Ongelman nähtiin kuitenkin olevan tulevaisuudessa edessä täälläkin, ja siksi siihen olisi syytä tarttua ajoissa. Asiasta vastaavat viranomaiset eivät pitäneet asiaa vielä ajankohtaisena: Sisäministeriön hallitusneuvoksen Annikki Vanamo-Alhon mukaan järjestetyt avioliitot ovat toisen sukupolven ongelma, jota Suomessa ei vielä ole. Suomessa ei ole edes aikomusta ryhtyä selvittämään järjestettyjen avioliittojen määrää, kuten Ruotsissa tehdään. Pohjoismaisissa kokouksissa 21

7 on keskusteltu järjestetyistä avioliitoista. Me tiedämme, että se on ongelma muualla, mutta ei vielä meillä. Olemme kymmenen vuotta muita jäljessä. 12 Suomea kuvattiin siis sivustakatsojana, joka sai vielä hetken henkäistä helpotuksesta. Tekemieni ammattilaisten ja viranomaisten haastattelujen perusteella järjestöissä oli kohdattu avioliittoon pakottamista ja muuta kunniaväkivallaksi nimettävää jo 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman keskustelun kohteeksi nämä ilmiöt tulivat kuitenkin vasta vähitellen Fadime Sahindalin murhan jälkeisinä vuosina. Kunniaväkivallasta puhutaan osana suomalaista yhteiskuntaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kunniaväkivaltaa alettiin selkeämmin käsitellä ilmiönä, jota esiintyy Suomessa ja joka on siten täkäläisten viranomaisten asia. Erityisesti aktiiviset järjestöt ja projektit, kuten Monika naiset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Kunniaväkivalta-hanke, toivat aihetta näkyviin. Olen kutsunut tätä kunniaväkivaltadiskurssin vakiintumisen vaiheeksi. Viranomaisille ja ammattilaisille on alettu järjestää koulutusta aiheesta ja kehitellä käytäntöjä eri toimijatahojen yhteistyölle. Kunniaan liittyvää väkivaltaa kohdataan nykyään monen alan ammattilaisten ja viranomaisten arkisessa työssä. Ainakin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ammattilaiset ovat jo havahtuneet huomaamaan tämäntyyppisen väkivallan. Media on käsitellyt viime vuosina aika ajoin kunniaväkivaltaa ja kuvannut väkivallan kohteeksi joutuneiden kokemuksia. Näissä kuvauksissa on nähtävissä kulttuuristamiseen liittyviä dikotomisia vastakkainasetteluja ja yksinkertaistuksia, mutta joiltain osin myös moninaisuuden huomioimista ja nyansseja. Varsin vahvaa me ja muut -asetelmaa tuotti esimerkiksi Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2006 julkaistu juttu, jossa käsiteltiin Haagassa ja Suutarilassa tapahtuneita maahanmuuttajanaisten kuolemaan johtaneita väkivallantekoja 13. Alaotsikon Tavanomaisesta poikkeavia rikoksia alla kuvattiin ensin tyypillistä suomalaista henkirikosta: Suomessa syntynyt, keski-ikäinen syrjäytynyt mies tappaa humalassa ja pikaistuksissaan tuttavansa. Sen vastapainoksi kerrottiin Helsingissä tapahtuneen viime aikoina henkirikoksia, jotka olivat poikenneet tästä kaavasta: Ne ovat tapahtuneet julkisilla paikoilla, tekijät eivät ole olleet päihtyneitä ja yleensä tekotavat ovat olleet raaempia kuin keskimääräisessä suomalaisessa henkirikoksessa. Tekoja kuvattiin myös suunnitelmallisiksi: Kuten Haagassa, jossa tekijä oli kytännyt uhria pitkään. Parissa tapauksessa on käyty etukäteen ostamassa kaupasta veitsi. Yhteinen tekijä molemmille surmille on myös se, että niin niiden tekijät kuin uhrit olivat ulkomaalaistaustaisia. Tässä suomalainen väkivalta näyttäytyy harkitsemattomana, humalassa tehtynä 22

8 ja tavanomaisena. Maahanmuuttajien tekemä väkivalta taas on suunnitelmallista, harkittua ja raakaa. Yhtenäistämällä ja asettamalla toisiaan vastaan rakennetaan kuvaa pahemmasta ( maahanmuuttajien ) ja vähemmän pahasta ( suomalaisten ) väkivallasta. Dikotomisointi liittyy varmasti osittain siihen, että tekstissä on verrattu kahta erityyppistä väkivallantekoa humalaisissa porukoissa tapahtuvaa surmaa ja kuolemaan johtavaa parisuhdeväkivaltaa. Jos olisi verrattu suomalaistaustaisten tekemiä parisuhdesurmia Haagan ja Suutarilan tapauksiin, ero ei olisi yhtä helposti rakentunut näin jyrkäksi. Moni entisen kumppaninsa tappanut suomalainen mies on seurannut uhria ja hankkinut aseen ennen tekoaan. Useat näistä teoista voidaan myös luokitella raaoiksi. Kyseistä lehtijuttua kommentoineessa mielipidekirjoituksessa 14 tuotiin esiin monipuolisempaa kuvaa väkivallasta ja sen syistä. Kirjoittajat kritisoivat artikkelin tapaa liittää yksioikoisesti kunniaväkivalta ja islam toisiinsa. Heidän mukaansa kunniaväkivaltaa harjoitetaan esimerkiksi Britanniassa Intiasta ja Pakistanista kotoisin olevissa yhteisöissä niin hindujen, sikhien kuin muslimien keskuudessa. Lisäksi he huomauttivat kunniamurhan olevan vain yksi kunniaväkivallan muoto ja painottivat tarvetta huomioida myös väkivallan lievempiä muotoja. Tekemissäni haastatteluissa väkivaltatyön ammattilaisten ja viranomaisten kanssa kaikki haastateltavat tunnistivat kunniaväkivaltadiskurssin. Vain osa heistä kuitenkin käytti sitä jäsentämään omaan työtään ja asiakkaidensa elämää. Jotkut puhuivat yleisemmin perheväkivallasta tai naisiin kohdistuvasta väkivallasta, jota esiintyy monessa muodossa. Vaikka kunniaväkivaltadiskurssin voi jo sanoa vakiintuneen Suomeen, se ei kuitenkaan ole ainoa puhetapa, jonka varassa tässä kuvattuja ilmiöitä käsitellään. Suomalainen keskustelu suhteessa pohjoismaiseen Suomalainen kunniaväkivaltaa koskeva julkinen keskustelu on siis pitkälti seuraillut muista Pohjoismaista tuttuja linjoja. Erityisesti ruotsalaisella keskustelulla on ollut suuri merkitys tänne juurtuneille puhetavoille. Siten kulttuuriset selitysmallit on meillä laajalti hyväksytty, eikä niitä kyseenalaistavia näkemyksiä ole Suomessa kovin runsaasti esitetty. Käsiteltäessä kunniaväkivaltaa mediassa ja muussa yhteiskunnallisessa puheessa, on suhteellisen yleistä, että rakennetaan vastakkainasetteluja ja korostetaan kulttuurien eroja, jopa yhteentörmäyksiä. Kulttuuria käytetään selitysmallina muiden väkivallalle, ts. maahanmuuttajataustaisten tekemille teoille. Sen sijaan suomalaiset sukujuuret omaavien väkivaltaa selitetään yksilöllisillä syillä (psykologiset tekijät, heikko itsetunto, mielenterveysongelmat jne.) tai alkoholinkäytöllä. On olemassa kaksi erilaista standardia ja selitysmallia, joita käytetään sen perusteella, mihin kategoriaan ( suomalainen, maahanmuuttaja ) tekijä ja uhri luokitellaan. 23

9 Erona muiden pohjoismaiden keskusteluihin on kuitenkin se, että Suomessa tällaiset kuvaamisen tavat eivät toistu yhtä usein median palstoilla. Suomessa uutisoidaan kunniaväkivaltaa silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan niin säännöllisesti ja toistuvasti kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana kiihtynyt maahanmuuttopoliittinen keskustelu on keskittynyt suurelta osin turvapaikanhakijoihin ja maahantulon rajoittamiseen 15, eikä kysymys kunniaväkivallasta tai pakkoavioliitoista ole noussut siinä keskeiseksi. On tietysti mahdollista, että tilanne jatkossa muuttuu ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön nousevat juuri tämäntyyppiset teemat, kuten muissa Pohjoismaissa on käynyt. Suomalaisessa keskustelussa on ainakin vielä ollut sijaa myös näkemyksille, joissa korostetaan kunniaväkivallan moninaisia muotoja ja esiintymistä laajalla maantieteellisellä alueella. Vaikka kunniaväkivalta on osassa mediakuvauksia liitetty islamin uskoon ja muslimeihin, julkisuudessa on myös tuotu esiin, ettei tämäntyyppinen väkivalta kytkeydy yhteen uskontoon. Osassa keskustelua on tuotu esiin kunniaväkivallan yhteyttä muuhun naisiin kohdistuvaan tai perheessä esiintyvään väkivaltaan, vaikka sen tunnusmerkkejä onkin haluttu tehdä tunnetuiksi. Ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen uskoon, että voimme välttää muiden maiden kokeman kärjistyneiden keskusteluasetelmien syntymisen. Koska puhetavat on omaksuttu meille näistä keskusteluista, siirtymät voivat olla nopeita tilanteen muuttuessa. Puhe kunniaväkivallasta ja rasismi Joku saattaa nyt miettiä, voiko kunniaväkivallasta ollenkaan puhua, jos se johtaa tällaisiin kahtia jaotteluihin ja sisältää riskin rasismin leviämisestä. Oma näkemykseni on, että kunniaan liittyvästä väkivallasta on tarpeen puhua. Sellaista väkivaltaa, uhkailua ja kontrollointia, josta kunniaväkivallan nimellä puhutaan, esiintyy selvästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Ratkaisu ei voi olla se, ettei tähän puututtaisi tai ettei tällaisen väkivallan tyypillisiä piirteitä tunnistettaisi hyvinvointivaltion ammattilaisten työssä. Kyse onkin siitä, miten asiasta puhutaan. Esitän seuraavassa muutamia näkökulmia siihen, miten voidaan pyrkiä sekä tunnistamaan kunniaan liittyvää väkivaltaa että välttämään eri kansanryhmien välisten jakojen syntymistä. Ensinnäkin merkittävää on se, miten kunniaan liittyvää ja muuta perheessä esiintyvää väkivalta käsitellään suhteessa toisiinsa. Jos niitä kuvataan hyvin toisistaan poikkeaviksi ja unohdetaan perheessä esiintyvän väkivallan yhteiset piirteet, on suuri riski, että kahtiajako meihin ja muihin vahvistuu. Niin maahanmuuttajataustaisten kuin etnisesti suomalaisten perheissä esiintyy monenlaista väkivaltaa, mutta se saa erilaisia muotoja. Osa siitä on parisuhdeväkivaltaa, osa vanhempien lapsiinsa kohdistamaa, osa 24

10 aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamaa, osa usean perheenjäsenen yhtä kohtaan käyttämää väkivaltaa (kunniaväkivaltaa). Kunniaväkivallassa on osittain samoja piirteitä kuin parisuhdeväkivallassa, sillä niissä on usein kyse läheisen ihmisen (yleensä naisen) seksuaalisuuden kontrolloinnista. Siinä on myös samoja piirteitä kuin vanhempien (muussa) lapsiinsa kohdistamassa väkivallassa sikäli, että se liittyy vanhempien arvovaltaan ja ymmärretään usein (tekijöiden taholta) perustelluksi kurinpidon keinoksi. Kunniaväkivallalla on tietysti myös eroja suhteessa muihin perheessä esiintyvän väkivallan muotoihin. Esimerkiksi tekijöitä voi olla useita ja nämä voivat tulla myös ydinperheen ulkopuolelta, ts. lähisuvun piiristä (sedät, enot, serkut). Lisäksi suhde laajempaan yhteisöön on otettava tarkemmin pohdittavaksi auttamistyössä, joskin on myös tärkeää havaita mahdolliset näkemyserot yhteisön sisällä. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että sentyyppinen tiukka eronteko perheväkivallan ja kunniaväkivallan välillä, jota usein näkee kunniaväkivaltaa käsittelevässä kirjallisuudessa, on mielekäs. Myös tekemäni haastattelut väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten kanssa viittaavat siihen, että yhteyksiä perheessä esiintyvän väkivallan osalta on runsaasti. Osa haastattelemistani naisista on kokenut väkivaltaa sekä puolisonsa että lähisuvun tai perheen taholta. Pitäisikö näitä alkaa erotella tavalliseen parisuhdeväkivaltaan ja kunniaväkivaltaan, ja mihin raja vedetään? Entä mikä on tavallista ja mitä seuraa siitä, että jokin väkivallan muoto nimetään tavalliseksi? Kun otetaan yleisnimitykseksi perheessä esiintyvä väkivalta, sen piiriin voidaan lukea kaikki nämä erilaiset väkivallan muodot ja samalla tarkastella niiden erityispiirteitä. Itse käsittelen perheessä esiintyvää väkivaltaa sukupuolistuneena. Tällöin sukupuolen merkitys on ymmärrettävä moninaisena. Myös silloin kun väkivalta kohdistuu miehiin, sukupuolella ja siihen liitetyillä merkityksillä on väliä. Kunniaväkivalta kohdistuu usein naisiin ja tyttöihin, mutta voi myös kohdistua miehiin ja poikiin. Myös tekijät voivat olla sekä miehiä että naisia. Sama pätee esimerkiksi parisuhdeväkivaltaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kuitenkin kaikissa näissä väkivallan muodoissa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitetyt käsitykset ovat tärkeitä. Toiseksi kunniaväkivallasta puhuttaessa on pyrittävä välttämään kaksijakoisia vastakkainasetteluja. Kulttuurista on nähdäkseni puhuttava harkiten, ts. vain silloin, kun todella on kyse kulttuurisista kysymyksistä. On esimerkiksi tavanomaista puhua kulttuurieroista, kun käsitellään lähes mitä tahansa etnisyyteen tai monikulttuurisuuteen liittyvää asiaa. Jos puhutaan vaikkapa maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvistä vaikeuksista, voi olla perustellumpaa puhua työmarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä kuin kulttuurieroista. Tai jos ihmisillä on erilaisia tapoja ja tulkintoja asioista, ne voivat johtua myös muista syistä kuin 25

11 kulttuurista. Sosiaaliset, taloudelliset ja koulutukseen, joskus myös uskontoon, liittyvät tekijät jakavat ihmisiä, vaikka he tulisivat samalta maantieteelliseltä alueelta. Vaikka kulttuurilla epäilemättä on tekemistä kunniaan liittyvän väkivallan kanssa, olisi se syytä nähdä muuttuvana ja moninaisena. Pidän parempana termiä kulttuuriset käsitykset kuin monoliittista nimitystä kulttuuri. Kulttuuriset käsitykset tuo luontevasti mukanaan ajatuksen, että käsityksiä on monenlaisia. Osa kulttuurisista käsityksistä on varsin yleisiä ja vakiintuneita jollakin alueella. Usein sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät käsitykset kuuluvat näihin. Kaikki eivät kuitenkaan jaa samoja käsityksiä, ja ihmisillä on myös mahdollisuus muuttaa käsityksiään. Samasta maasta tulleiden joukossa on erilaisia näkemyksiä, ja käsityksiä otetaan käyttöön aina siinä tilanteessa, jossa parhaillaan eletään. On kysyttävä myös, miksi jotkut kulttuuriset käsitykset muodostuvat tärkeiksi ihmisille maahanmuuton olosuhteissa. Kulttuuri ei ole vain reppu, joka kannetaan kotimaasta, vaan suuri merkitys on myös suomalaisella yhteiskunnalla kontekstina, jossa jotakin mukana tulleesta otetaan käyttöön ja jotain taas jätetään pois. Kaksijakoisuuksien ja vastakkainasettelujen välttämiseksi tarvitaan myös sen oivaltamista, että moninaisuutta ja sisäistä epäyhtenäisyyttä on sekä valtaväestön että maahanmuuttajiksi kutsuttujen joukossa. Onko suomalaisiksi luokiteltavilla yhtenäinen ja yhteinen kulttuuri? Miten suhteutuvat toisiinsa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla asuva keski-ikäinen lestadiolainen kahdeksan lapsen äiti ja pääkaupunkiseudulla asuva nuori anarkisti-talonvaltaaja? Varmasti he ovat joistain asioista yhtä mieltä, mutta erojakin löytynee vaivatta. Kolmantena tekijänä haluan nostaa esiin kysymyksen siitä, ketkä osallistuvat (tai saavat osallistua) aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun ja keiden ääni siinä kuuluu. Iso-Britannian tapaisissa maissa, joissa maahanmuuttajanaisten järjestöt ovat toimineet aktiivisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja saaneet tunnustusta asiantuntemukselleen poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän taholta, yhteiskunnallinen keskustelu ei ole yhtä vahvasti polarisoitunut kuin maissa, joissa ei ole hyödynnetty maahanmuuttajataustaisten naisjärjestöjen tietämystä 16. Naisjärjestöjen lisäksi tarpeellisia ovat epäilemättä myös muut maahanmuuttajataustaisia kokoavat, väkivallan vastaista työtä tekevät järjestöt ja tahot. Jos kärjistyneitä vastakohta-asetteluja halutaan välttää, on pyrittävä dialogisuuden eli vastavuoroisen keskustelun aikaansaamiseen, jossa tunnustetaan maahanmuuttajataustaisten omien järjestöjen merkitys mutta samalla nähdään, ettei näillä ole mitään yhtä ääntä, vaan näkemykset ovat moninaisia ja ratkaisua on etsittävä vuoropuhelussa. 26

12

13 Lähteet B r e d a l, A n j a (2005) Tackling Forced Marriages in the Nordic Countries: Between Women s Rights and Immigration Control. Teoksessa Lynn Welchman & Sara Hossain (toim.) Honour. Crimes, Paradigms and Violence Against Women. London: Zed Books, d e l o s Re y e s, Pau l i n a, Jo h a n s s o n, Sus a n - n e, Kno c k e, Wu o k k o, Mol i n a, Ir e n e & M u l i n a r i, Dia n a (2002) Våldet mot kvinnor är problemet. utskrift/0,3258,143899,00.html (haettu ) d e l o s Re y e s, Pau l i n a, Mol i n a, Ir e n e & M u l i n a r i, Dia n a (2003) Introduktion Maktens (o)lika förklädnader. Teoksessa de los Reyes, Paulina, Molina, Irene & Mulinari, Diana (toim.) Maktens (o)lika förklädnader. Kön, klass & etnicitet i det postkoloniala Sverige. Stockholm: Atlas, D u s t i n, Moi r a & Ph i l l i p s, A n n e (2008) Whose Agenda Is It? Abuses of Women and Abuses of Culture in Britain. Ethnicities 8: 3, Jo k i n e n, A r j a, Ju h i l a, Kir s i & Su o n i n e n, E e r o (1993) Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Jo k i n e n, A r j a, Ju h i l a, Kir s i & Su o n i n e n, E e r o (1999) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Ke s k i n e n, Suv i (2005) Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. Tampere: Tampere University Press. Ke s k i n e n, Suv i (2009) Honour-Related Violence and Nordic Nation-Building. Teoksessa Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (toim.) Complying With Colonialism. Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, Ke s k i n e n, Suv i (2009b) Pelkkiä ongelmia? Maahanmuutto poliittisen keskustelun kohteena. Teoksessa Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) En ole rasisti mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, L a r s s o n, Sti e g & En g l u n d, Cecilia (2004) Debatten om hedersmord. Feminism eller rasism. Stockholm: Svartvitts förlag. L u n d g r e n, Eva & We t t e r s t r a n d, Je n n y (2004) Fadime, patriarkatet och våldet. Teoksessa Satu Apo, Anu Koivunen, Leena-Maija Rossi & Kirsi Saarikangas (toim.) Itkua ikä kaikki? Kirjoituksia naisesta, vallasta ja väkivallasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, M o j a b, Sha h r z a d & Ha s s a n p o u r, A m i r (2002) In Memory of Fadime Sahindal. Thoughts on the Struggle Against Honour Killing. (haettu ) S a i d, Edw a r d (1987) Orientalism. London: Penguin. S i m o n s s e n, A n n e He g e (2007) Fadime. Ett 28

14 drap to historier. Teoksessa Elisabeth Eide & Anne Hege Simonssen: Å se verden fra et annet sted. Medier, norskhet og fremmedhet. Oslo: Cappelen, W i n t h e r Jö r g e n s e n, Mar g a r e t a & Ph i l l i p s, L o u i s e (2002) Discourse as Theory and Method. London: Sage Olen käsitellyt aihetta perusteellisemmin artikkelissani Honour-Related Violence and Nordic Nation-Building (Ke s k i n e n 2009). Mediatekstien analyysi on osa kahta maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevää tutkimustani, Väkivalta perheissä, maahanmuuttajuus ja suomalainen hyvinvointivaltio ( ) ja Sukupuoli, etnisyys ja perheissä esiintyvää väkivaltaa koskeva yhteiskunnallinen puhe ( ). Ensin mainittua ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, UTACAS (University of Tampere Centre for Advanced Study) ja Scandinavian Research Council for Criminology. Jälkimmäisen rahoittaja on TIAS (Turku Institute for Advanced Studies). Tutkimuksissa analysoin lisäksi väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ja väkivaltatyön ammattilaisten haastatteluja sekä aihetta käsitteleviä poliittis-hallinnollisia toimintaohjelmia. Esim. J o k i n e n, Ju h i l a & Su o n i n e n 1993, 1999; W i n t h e r J ö r g e n s e n & P h i l l i p s Diskurssin käsitteestä ks. Ke s k i n e n 2005, L a r s s o n & En g l u n d 2004; de los Reyes et al 2002; L u n d g r e n & We t t e r s t r a n d d e l o s Re y e s et al Vrt. M o j a b & Ha s s a n p o u r S a i d S i m o n s s e n B r e d a l S i m o n s s e n Suomessa viitteitä sovituista liitoista. Viranomaiset eivät aio ryhtyä selvittämään tilannetta. Helsingin Sanomat Kotimaan sivut Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia. Helsingin Sanomat Kaupunki-sivut Kunniaväkivalta kertoo usein maahanmuuttajan kriisistä. Helsingin Sanomat Mielipide-sivu Ks. Ke s k i n e n (2009b), D u s t i n & Ph i l l i p s

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA. Hanasaari Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA. Hanasaari Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Hanasaari 29.10.2013 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Mies Suomessa, Suomi miehessä

Mies Suomessa, Suomi miehessä Mies Suomessa, Suomi miehessä Maahanmuuttajamies, rikollisuus ja ennaltaehkäisy Juhani Iivari METSÄTALO, Sali 2 (B212) 21.01. 2009 Maahanmuuttajien rikollisuuden selittämisestä 1. KONTROLLITEORIA 2. MUUT

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana

Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana 15.11.2016 Matti Cantell, monikulttuurisen työn toimialajohtaja Suomen Setlementtiliitto ry Monikulttuurisuus järjestöjen mahdollisuutena ja uhkana

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille EU-Grundvik -rahoitteinen kehittämishanke osanottajia Belgiasta, Saksasta, Unkarista,

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt

Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Articles in refereed scientific journals and edited volumes

Articles in refereed scientific journals and edited volumes SCIENTIFIC PUBLICATIONS Keskinen, Suvi Articles in refereed scientific journals and edited volumes Keskinen, Suvi (2012a): Limits to Speech? The Racialised Politics of Gendered Violence in Denmark and

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari

Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa. Ari Koivu palomestari Pelastustoiminnan turvallisuus ja haasteet VOK:ssa Ari Koivu palomestari TUNNUSLUKUJA: Alueella 13 VOK ~2200 henkilöä majoittuu Pääpaloasemaa lähin kokenut huomionarvoisimman muutoksen: Yksi VOK Vantaalla

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Suomalainen monikulttuurisuus Yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä.

Lisätiedot

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa A Miten kerhossani on pidetty

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot