ME JA MUUT? KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA MEDIAN KUVAUKSISSA. Dosentti, tutkijatohtori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ME JA MUUT? KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA MEDIAN KUVAUKSISSA. Dosentti, tutkijatohtori"

Transkriptio

1 ME JA MUUT? KUNNIAAN LIITTYVÄ VÄKIVALTA MEDIAN KUVAUKSISSA Suvi Keskinen Dosentti, tutkijatohtori 16

2 Useissa Pohjoismaissa mediakeskustelu pakkoavioliitoista ja muusta kunniaan liittyvästä väkivallasta on ollut huomattavan näkyvää. Media on esitellyt yksittäisten nuorten naisten kokemuksia, joita on yleistetty kuvaamaan ilmiötä laajemminkin. Kuvaukset ja aiheesta käyty keskustelu ovat usein olleet tunnepitoisia, joskus jopa sensaationhakuisia. Pakkoavioliitoista ja muusta maahanmuuttajanaisten kokemasta väkivallasta on monissa Länsi-Euroopan maissa muodostunut erittäin politisoitunut kysymys, joka liitetään osaksi yleistä maahanmuuttopoliittista keskustelua. Poliitikot nostavat aiheen herkästi esille, jos ajattelevat voivansa siten saavuttaa poliittisia tavoitteita, kuten kannatuksen nousua. Median osuus aiheen politisoimisessa on ollut keskeinen. Tässä artikkelissa vertaan suomalaista mediakeskustelua muissa Pohjoismaissa käytyyn keskusteluun 1. Analysoin kunniaväkivaltaa koskevaa lehtikirjoittelua vuosina 2002 ja Pohdin, missä määrin suomalaisessa mediassa esitetyt kuvaukset kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen uhkaamista nuorista naisista (ja miehistä) vastaavat muissa Pohjoismaissa yleisiä kuvaamisen tapoja. Rakentaako suomalainenkin media kuvaa meistä ja muista, kuten pohjoismaiset tutkijat ovat tiivistäneet aiheesta käydyn keskustelun asetelmia? Entä onko sillä merkitystä, että asiaa käsitellään Suomessa ennen kaikkea viranomaisten ja ammattilaisten voimin, kun se monissa maissa on voimakkaasti politisoitunut ja julkisen huomion kohteena oleva aihe? Artikkelin lopussa pohdin, miten kunniaan liittyvää väkivaltaa voidaan käsitellä niin, että vältettäisiin rasismin leviäminen. Aiheesta on tärkeää puhua ja ammattilaisten on huomioitava väkivallan tunnusmerkit osatakseen toimia oikein uhkatilanteissa. Mutta miten käsitellä asiaa niin, ettei samalla vahvisteta etnisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja? Aineisto ja menetelmä Analysoimani empiirinen aineisto on kerätty osana laajempaa tutkimusta 2, joka käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa väkivaltaa perheissä ja sitä koskevaa 17

3 yhteiskunnallista puhetta. Tässä artikkelissa tarkastelen Helsingin Sanomissa ja Iltasanomissa ja julkaistuja kunniaväkivaltaa käsitteleviä lehtijuttuja, joihin sisältyy uutisia, vieraskynä- ja mielipidekirjoituksia sekä kolumneja. Ajanjaksot on valittu siten, että niiden aikana käsitellään useita kertoja kunniaan liittyvää väkivaltaa. Vuoden 2002 ajanjaksolle sijoittuu Fadime Sahindalin murha Ruotsissa, jonka yhteydessä suomalainen lehdistö kirjoitti runsaasti kunniaväkivallasta. Vuoden 2006 ajanjaksolla uutisoitiin useita rikostapauksia, joissa Suomessa asuvat, maahanmuuttajataustaiset naiset joutuivat perheenjäsentensä pahoinpitelemiksi tai surmaamiksi. Tutkimuksessani olen lisäksi haastatellut väkivaltatyön ammattilaisia ja viranomaisia (35 teemahaastattelua) vuosina Haastateltavat työskentelivät poliisin, sosiaalitoimen, turvakotien ja järjestöjen palveluksessa. Viittaan jatkossa haastatteluihin lyhyesti, mutta en esitä mitään perusteellisempaa analyysiä niistä. Luen mediatekstejä diskurssianalyyttisesti 3. Kiinnitän huomiota siihen, miten asiat ilmaistaan, millaisia puhetapoja (diskursseja) teksteissä tuotetaan ja millaisia asemia keskustelun kohteille rakennetaan. Diskurssianalyysin yksi keskeinen lähtökohta on, ettei kieli vain heijasta olemassa olevaa todellisuutta, vaan myös aktiivisesti luo ja muokkaa sitä. Siten kielenkäytöllä on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mikä ymmärretään (kunnia)väkivallaksi, millaisista syistä sen nähdään johtuvan ja miten siihen pyritään puuttumaan. Kyse ei siis ole vain sanoista, vaan myös teoista ja toiminnasta 4. Mediatekstit luovat käsityksiä keskustelun kohteena olevista ilmiöistä, kuten kunniaväkivallasta, sekä ihmisistä ja ryhmistä, joita niissä kuvataan. Vaikka väkivaltaan liittyviä käsityksiä tuotetaan muillakin yhteiskunnan alueilla, on medialla erittäin suuri merkitys sen laajan leviämisen vuoksi. Väkivallan kulttuuristaminen ongelmana muissa Pohjoismaissa Muissa Pohjoismaissa kunniaan liittyvästä väkivallasta on keskusteltu pidempään kuin Suomessa. Ruotsissa kunniaväkivallaksi luokiteltavia tapauksia uutisoitiin harvakseltaan jo 1990-luvulla. Vuoden 2002 alussa laajaa huomiota herätti nuoren kurditaustaisen naisen Fadime Sahindalin murha, jonka tekijäksi osoittautui hänen isänsä. Fadime Sahindalin murha kuohutti ruotsalaisia erityisen paljon, sillä hän oli tullut tunnetuksi maahanmuuttajataustaisten tyttöjen oikeuksien puolestapuhujana ja kunniaväkivallan vastustajana. Tapahtuma nosti pintaan myös useita monikulttuurisuuteen, valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välisiin suhteisiin sekä sukupuoleen liittyviä jännitteitä. Julkinen keskustelu Fadime Sahindalin murhasta polarisoitui nopeasti kahteen ääripäähän 5. Yhtäällä olivat ne, jotka pitivät tapahtunutta osoituksena universaalista 18

4 naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Toisaalla olivat ne, jotka korostivat kulttuurista selitysmallia ja kunniamurhien erityispiirteitä. Jälkimmäinen näkökanta sai selvästi vahvemman jalansijan julkisuudessa. Kunniamurhia ja yleisemmin kunniaan liittyvää väkivaltaa selitettiin kurdien kulttuurilla, jota pidettiin patriarkaalisena ja naisia alistavana. Keskustelu sai ajoittain varsin kärjekkäitä muotoja. Esimerkiksi Ruotsin silloinen maahanmuuttoministeri Mona Sahlin totesi, että maahanmuuttajien oli hyväksyttävä ruotsalaiset arvot, pitivät he niistä tai eivät, ja jos jotkut ryhmät kieltäytyivät sopeutumasta, oli tarpeen löytää keinoja, joilla heidät voitiin pakottaa hyväksymään ruotsalaiset arvot. Keskustelussa rakentui käsitys kahdesta, toisistaan huomattavasti eroavasta ja vastakkaisesta kulttuurista 6. Puhuttiin tasa-arvoisesta ruotsalaisesta kulttuurista ja sen vastakohtana kurdien (sekä yleisemmin maahanmuuttajien) patriarkaalisesta kulttuurista. Kulttuuria käsiteltiin hyvin monoliittisena, sisäisesti yhtenäisenä ja muuttumattomana. Kaikki ruotsalaiset ja toisaalta kaikki kurdit (kuten useat muutkin maahanmuuttajataustaiset ryhmät ruotsalaisessa yhteiskunnassa) niputettiin yhdeksi joukoksi. Kun puhuttiin ruotsalaisten tasa-arvoisuudesta, hävisi näkyvistä se väkivalta ja epätasa-arvo, mitä monissa ruotsalaisin sukujuurin varustetuissa perheissä esiintyy. Ruotsalaisuus samaistettiin tasa-arvoon, demokraattisuuteen ja naisten oikeuksien puolesta toimimiseen samalla, kun nämä piirteet suljettiin pois kurdien historiasta ja kulttuurista. Näkyvistä jäi esimerkiksi se pitkä kamppailu tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien puolesta, mitä monet kurdijärjestöt, mukaan lukien naisjärjestöt, ja yhteiskunnalliset ryhmät ovat käyneet vuosikymmenien aikana 7. Tällaista kulttuurierojen korostamista ja jähmettämistä nimitetään kulttuuristamiseksi. Väkivallan kulttuuristaminen tarkoittaa osittain sitä, että huomio kiinnitetään yksinomaan kulttuurisiin tekijöihin sivuuttaen esimerkiksi sosiaaliset ja historialliset tekijät. Lisäksi sillä viitataan tietynlaiseen kulttuurin käsitteeseen. Kulttuuri ymmärretään pysyväksi ja yhtenäiseksi. Kulttuurin perusteella rakennetaan eroja ja eriarvoisuutta valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen kesken. Kulttuureja kuvataan kaksijakoisina, toisensa poissulkevina ja vastakkaisina. Rakentuu kaksi toistensa peilikuvina näyttäytyvää ryhmää, me ja muut. Kuten Edward Said 8 teoksessaan Orientalism (1987) esittää, kyse on itsen rakentamisesta toisen kautta siten, että toinen tehdään alempiarvoiseksi. Vaikka kulttuuristamisella oli vahva asema ruotsalaisessa kunniaväkivaltakeskustelussa, myös muita näkemyksiä esitettiin. Julkisuudessa muutamat tutkijat ja järjestöjen aktiivit kritisoivat kulttuurierojen korostamista sekä varoittivat rasismin voivan lisääntyä kärjekkään keskustelun seurauksena. Monet feministit ja naisjärjestöt puolestaan painottivat yleistä naisiin 19

5 kohdistuvan väkivallan selitysmallia. Tämän näkökulman ongelma oli kuitenkin se, ettei se pystynyt käsittelemään kunniaväkivallan erityisiä piirteitä. Fadime Sahindalin murhan jälkeen Ruotsissa on kehitetty monenlaisia käytäntöjä viranomais- ja auttamistyöhön kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi. Keskustelu on laajentunut kunniamurhista yleisempään kunniaväkivallan uhkaan. Norjassa ja Tanskassa taas on 1990-luvulta alkaen puhuttu ennen kaikkea pakkoavioliitoista. Pakkoavioliittoja on pidetty erityisesti muslimien ongelmana ja keskustelua on käyty suurelta osin uskontoon (islamiin) liittyen 9. Selitysmalleina kulttuuri ja uskonto ovat kietoutuneet toisiinsa. Maahanmuuttajanaisten oikeuksia ja pakkoavioliittoihin puuttumista on käytetty myös osana maahanmuuton rajoittamiseen tähtäävää politiikkaa. Esimerkiksi Tanskan erittäin tiukkaa ulkomaalaislakia vuodelta 2002 perusteltiin pakkoavioliittojen estämisellä. Lain mukaan ulkomaalaisen kanssa avioituvan on oltava vähintään 24-vuotias, riittävän hyvässä taloudellisessa asemassa ja kyettävä osoittamaan omaavansa läheisemmät siteet Tanskaan kuin mihinkään muuhun maahan. Jokainen tapaus myös käsitellään erikseen, eikä yleistä oikeutta perheenyhdistämiseen ole 10. Lain vaikutus ulottuu siis huomattavasti laajemmalle kuin pakkoavioliittotapauksiin. Tanskassa ongelmaksi ei nähdä ainoastaan pakkoavioliittoja, vaan lisäksi myös järjestetyt avioliitot ja ns. lumeavioliitot. Se, mikä ymmärretään tanskalaiseksi perheeksi tai tanskalaisiksi arvoiksi, asetetaan normin asemaan ja siitä poikkeavat perhemuodot tai avioliiton solmimisen tavat nähdään järjestään haitallisiksi. Keskustelu kunniaväki- vallasta saapuu Suomeen Suomalainen keskustelu kunniaväkivallasta sai alkunsa, kun media uutisoi näkyvästi Ruotsissa tapahtunutta Fadime Sahindalin murhaa. Olen nimittänyt tätä kunniaväkivaltadiskurssin syntyvaiheeksi. Suomalaiseen keskusteluun omaksuttiin suurelta osin ruotsalaiset puhetavat ja käsitykset väkivallasta. Väkivaltaa selitettiin maahanmuuttajien kulttuurilla ja kotoutumisongelmilla. Merkittävää on myös se, että tämäntyyppisestä väkivallasta alettiin Suomessa puhua juuri kunniamurhan yhteydessä. Koko ilmiö määrittyi siten äärimmäisen, kuolemaan johtavan teon kautta. Kunniamurha on edelleen Suomessa tunnetumpi termi kuin uhkailuja ja väkivallan lievempiä muotoja sisältävä kunniaväkivalta-termi. Suomalainen media kuvasi Fadime Sahindalin murhaan johtaneet tapahtumat pitkälti naapurimaan median tapaan. Lehdet kirjoittivat kulttuurien yhteentörmäyksestä, (varsinkin maahanmuuttajamiesten) integraation epäonnistumisesta ja kuolemisesta rakkauden tähden. Tarinaa nuoresta naisesta, joka vastusti isänsä tahtoa kouluttautumalla ja rakastumalla ruotsalaiseen mieheen saaden maksaa siitä hengellään, 20

6 kerrottiin tunnepitoisin sanankääntein erityisesti iltapäivälehdissä. Sahindalin hautajaiset saivat runsaasti palstatilaa ja surevien joukossa nähtiin Ruotsin poliittisen johdon lisäksi myös kruununprinsessa Victoria. Kyse oli tietynlaisesta kansallisesta spektaakkelista, jossa valtion johto läsnäolollaan antoi symboliarvon marttyyriksikin nimitetyn nuoren naisen kuolemalle. Mediateksteissä Fadime Sahindalista rakennettiin hahmoa, joka oli samanaikaisesti uhri ja sankarillinen taistelija. Häntä kuvattiin kulttuurinsa uhrina, mutta samalla osana meitä nuorena naisena, joka oli omaksunut ruotsalaisen elämäntavan ja uhrasi henkensä yrittäessään tinkimättä toteuttaa sitä. Fadime Sahindalin tarinan vetoavuus perustui myös sille, että sen saattoi tulkita tutun Romeo ja Julia-narratiivin mukaiseksi. Tässä tarinamallissa nuoret rakastuvat toisiinsa, mutta kohtaavat vaikeuksia perhetaustansa erilaisuuden takia. Tarina päättyy traagisesti molempien nuorten kuolemaan. Fadime Sahindalin lisäksi myös hänen poikaystävänsä oli kuollut, ei tosin väkivaltaisesti, vaan auto-onnettomuudessa muutama vuosi aikaisemmin. Suomalaisesta keskustelusta jäivät pois monet yksityiskohdat, jotka olisivat monipuolistaneet kuvaa tapahtumista. Esimerkiksi Fadime Sahindalin poikaystävä oli iranilaisruotsalainen 11. Hänen iranilaissyntyinen isänsä ja tätinsä yrittivät neuvotella Fadime Sahindalin isän kanssa suhteen tultua tietoon, mutta eivät onnistuneet saamaan tätä suosiolliseksi nuorten suhteelle. Fadime Sahindalia tukivat myös osa hänen perheenjäsenistään ja muitakin kurditaustaisia ruotsalaisia. Puhe siitä, miten yhteisö yksimielisesti tukisi väkivallantekijää näyttää siten yksinkertaistetulta. Varmasti muiden kurditaustaisten näkemyksillä oli merkitystä tapahtumien kululle, mutta yhteisö ei näytä olleen niin yksimielinen kuin usein on annettu ymmärtää. Suomalaisesta keskustelusta jäivät puuttumaan myös ne näkemykset, joissa kulttuuriselitystä kritisoitiin ja todettiin rasismin kasvuun liittyvät riskit. Tässä vaiheessa suomalaiset lehdet käsittelivät kunniaväkivaltaa pääosin muualla tapahtuvana asiana. Ne kuvasivat naisten uhkailemista ja tappamista esimerkiksi Ruotsissa, Turkissa ja Jordaniassa. Osassa juttuja pohdittiin myös Suomen tilannetta. Suomelle rakennettiin useimmiten onnekkaan sivustakatsojan asemaa. Täällä ei nähty olevan samanlaisia ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa ainakaan vielä. Lehtijutuissa korostettiin Suomen vähäisiä maahanmuuttajamääriä ja rauhallista tilannetta. Ongelman nähtiin kuitenkin olevan tulevaisuudessa edessä täälläkin, ja siksi siihen olisi syytä tarttua ajoissa. Asiasta vastaavat viranomaiset eivät pitäneet asiaa vielä ajankohtaisena: Sisäministeriön hallitusneuvoksen Annikki Vanamo-Alhon mukaan järjestetyt avioliitot ovat toisen sukupolven ongelma, jota Suomessa ei vielä ole. Suomessa ei ole edes aikomusta ryhtyä selvittämään järjestettyjen avioliittojen määrää, kuten Ruotsissa tehdään. Pohjoismaisissa kokouksissa 21

7 on keskusteltu järjestetyistä avioliitoista. Me tiedämme, että se on ongelma muualla, mutta ei vielä meillä. Olemme kymmenen vuotta muita jäljessä. 12 Suomea kuvattiin siis sivustakatsojana, joka sai vielä hetken henkäistä helpotuksesta. Tekemieni ammattilaisten ja viranomaisten haastattelujen perusteella järjestöissä oli kohdattu avioliittoon pakottamista ja muuta kunniaväkivallaksi nimettävää jo 2000-luvun alkuvuosina. Laajemman keskustelun kohteeksi nämä ilmiöt tulivat kuitenkin vasta vähitellen Fadime Sahindalin murhan jälkeisinä vuosina. Kunniaväkivallasta puhutaan osana suomalaista yhteiskuntaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kunniaväkivaltaa alettiin selkeämmin käsitellä ilmiönä, jota esiintyy Suomessa ja joka on siten täkäläisten viranomaisten asia. Erityisesti aktiiviset järjestöt ja projektit, kuten Monika naiset ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Kunniaväkivalta-hanke, toivat aihetta näkyviin. Olen kutsunut tätä kunniaväkivaltadiskurssin vakiintumisen vaiheeksi. Viranomaisille ja ammattilaisille on alettu järjestää koulutusta aiheesta ja kehitellä käytäntöjä eri toimijatahojen yhteistyölle. Kunniaan liittyvää väkivaltaa kohdataan nykyään monen alan ammattilaisten ja viranomaisten arkisessa työssä. Ainakin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ammattilaiset ovat jo havahtuneet huomaamaan tämäntyyppisen väkivallan. Media on käsitellyt viime vuosina aika ajoin kunniaväkivaltaa ja kuvannut väkivallan kohteeksi joutuneiden kokemuksia. Näissä kuvauksissa on nähtävissä kulttuuristamiseen liittyviä dikotomisia vastakkainasetteluja ja yksinkertaistuksia, mutta joiltain osin myös moninaisuuden huomioimista ja nyansseja. Varsin vahvaa me ja muut -asetelmaa tuotti esimerkiksi Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2006 julkaistu juttu, jossa käsiteltiin Haagassa ja Suutarilassa tapahtuneita maahanmuuttajanaisten kuolemaan johtaneita väkivallantekoja 13. Alaotsikon Tavanomaisesta poikkeavia rikoksia alla kuvattiin ensin tyypillistä suomalaista henkirikosta: Suomessa syntynyt, keski-ikäinen syrjäytynyt mies tappaa humalassa ja pikaistuksissaan tuttavansa. Sen vastapainoksi kerrottiin Helsingissä tapahtuneen viime aikoina henkirikoksia, jotka olivat poikenneet tästä kaavasta: Ne ovat tapahtuneet julkisilla paikoilla, tekijät eivät ole olleet päihtyneitä ja yleensä tekotavat ovat olleet raaempia kuin keskimääräisessä suomalaisessa henkirikoksessa. Tekoja kuvattiin myös suunnitelmallisiksi: Kuten Haagassa, jossa tekijä oli kytännyt uhria pitkään. Parissa tapauksessa on käyty etukäteen ostamassa kaupasta veitsi. Yhteinen tekijä molemmille surmille on myös se, että niin niiden tekijät kuin uhrit olivat ulkomaalaistaustaisia. Tässä suomalainen väkivalta näyttäytyy harkitsemattomana, humalassa tehtynä 22

8 ja tavanomaisena. Maahanmuuttajien tekemä väkivalta taas on suunnitelmallista, harkittua ja raakaa. Yhtenäistämällä ja asettamalla toisiaan vastaan rakennetaan kuvaa pahemmasta ( maahanmuuttajien ) ja vähemmän pahasta ( suomalaisten ) väkivallasta. Dikotomisointi liittyy varmasti osittain siihen, että tekstissä on verrattu kahta erityyppistä väkivallantekoa humalaisissa porukoissa tapahtuvaa surmaa ja kuolemaan johtavaa parisuhdeväkivaltaa. Jos olisi verrattu suomalaistaustaisten tekemiä parisuhdesurmia Haagan ja Suutarilan tapauksiin, ero ei olisi yhtä helposti rakentunut näin jyrkäksi. Moni entisen kumppaninsa tappanut suomalainen mies on seurannut uhria ja hankkinut aseen ennen tekoaan. Useat näistä teoista voidaan myös luokitella raaoiksi. Kyseistä lehtijuttua kommentoineessa mielipidekirjoituksessa 14 tuotiin esiin monipuolisempaa kuvaa väkivallasta ja sen syistä. Kirjoittajat kritisoivat artikkelin tapaa liittää yksioikoisesti kunniaväkivalta ja islam toisiinsa. Heidän mukaansa kunniaväkivaltaa harjoitetaan esimerkiksi Britanniassa Intiasta ja Pakistanista kotoisin olevissa yhteisöissä niin hindujen, sikhien kuin muslimien keskuudessa. Lisäksi he huomauttivat kunniamurhan olevan vain yksi kunniaväkivallan muoto ja painottivat tarvetta huomioida myös väkivallan lievempiä muotoja. Tekemissäni haastatteluissa väkivaltatyön ammattilaisten ja viranomaisten kanssa kaikki haastateltavat tunnistivat kunniaväkivaltadiskurssin. Vain osa heistä kuitenkin käytti sitä jäsentämään omaan työtään ja asiakkaidensa elämää. Jotkut puhuivat yleisemmin perheväkivallasta tai naisiin kohdistuvasta väkivallasta, jota esiintyy monessa muodossa. Vaikka kunniaväkivaltadiskurssin voi jo sanoa vakiintuneen Suomeen, se ei kuitenkaan ole ainoa puhetapa, jonka varassa tässä kuvattuja ilmiöitä käsitellään. Suomalainen keskustelu suhteessa pohjoismaiseen Suomalainen kunniaväkivaltaa koskeva julkinen keskustelu on siis pitkälti seuraillut muista Pohjoismaista tuttuja linjoja. Erityisesti ruotsalaisella keskustelulla on ollut suuri merkitys tänne juurtuneille puhetavoille. Siten kulttuuriset selitysmallit on meillä laajalti hyväksytty, eikä niitä kyseenalaistavia näkemyksiä ole Suomessa kovin runsaasti esitetty. Käsiteltäessä kunniaväkivaltaa mediassa ja muussa yhteiskunnallisessa puheessa, on suhteellisen yleistä, että rakennetaan vastakkainasetteluja ja korostetaan kulttuurien eroja, jopa yhteentörmäyksiä. Kulttuuria käytetään selitysmallina muiden väkivallalle, ts. maahanmuuttajataustaisten tekemille teoille. Sen sijaan suomalaiset sukujuuret omaavien väkivaltaa selitetään yksilöllisillä syillä (psykologiset tekijät, heikko itsetunto, mielenterveysongelmat jne.) tai alkoholinkäytöllä. On olemassa kaksi erilaista standardia ja selitysmallia, joita käytetään sen perusteella, mihin kategoriaan ( suomalainen, maahanmuuttaja ) tekijä ja uhri luokitellaan. 23

9 Erona muiden pohjoismaiden keskusteluihin on kuitenkin se, että Suomessa tällaiset kuvaamisen tavat eivät toistu yhtä usein median palstoilla. Suomessa uutisoidaan kunniaväkivaltaa silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan niin säännöllisesti ja toistuvasti kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana kiihtynyt maahanmuuttopoliittinen keskustelu on keskittynyt suurelta osin turvapaikanhakijoihin ja maahantulon rajoittamiseen 15, eikä kysymys kunniaväkivallasta tai pakkoavioliitoista ole noussut siinä keskeiseksi. On tietysti mahdollista, että tilanne jatkossa muuttuu ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön nousevat juuri tämäntyyppiset teemat, kuten muissa Pohjoismaissa on käynyt. Suomalaisessa keskustelussa on ainakin vielä ollut sijaa myös näkemyksille, joissa korostetaan kunniaväkivallan moninaisia muotoja ja esiintymistä laajalla maantieteellisellä alueella. Vaikka kunniaväkivalta on osassa mediakuvauksia liitetty islamin uskoon ja muslimeihin, julkisuudessa on myös tuotu esiin, ettei tämäntyyppinen väkivalta kytkeydy yhteen uskontoon. Osassa keskustelua on tuotu esiin kunniaväkivallan yhteyttä muuhun naisiin kohdistuvaan tai perheessä esiintyvään väkivaltaan, vaikka sen tunnusmerkkejä onkin haluttu tehdä tunnetuiksi. Ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen uskoon, että voimme välttää muiden maiden kokeman kärjistyneiden keskusteluasetelmien syntymisen. Koska puhetavat on omaksuttu meille näistä keskusteluista, siirtymät voivat olla nopeita tilanteen muuttuessa. Puhe kunniaväkivallasta ja rasismi Joku saattaa nyt miettiä, voiko kunniaväkivallasta ollenkaan puhua, jos se johtaa tällaisiin kahtia jaotteluihin ja sisältää riskin rasismin leviämisestä. Oma näkemykseni on, että kunniaan liittyvästä väkivallasta on tarpeen puhua. Sellaista väkivaltaa, uhkailua ja kontrollointia, josta kunniaväkivallan nimellä puhutaan, esiintyy selvästi suomalaisessa yhteiskunnassa. Ratkaisu ei voi olla se, ettei tähän puututtaisi tai ettei tällaisen väkivallan tyypillisiä piirteitä tunnistettaisi hyvinvointivaltion ammattilaisten työssä. Kyse onkin siitä, miten asiasta puhutaan. Esitän seuraavassa muutamia näkökulmia siihen, miten voidaan pyrkiä sekä tunnistamaan kunniaan liittyvää väkivaltaa että välttämään eri kansanryhmien välisten jakojen syntymistä. Ensinnäkin merkittävää on se, miten kunniaan liittyvää ja muuta perheessä esiintyvää väkivalta käsitellään suhteessa toisiinsa. Jos niitä kuvataan hyvin toisistaan poikkeaviksi ja unohdetaan perheessä esiintyvän väkivallan yhteiset piirteet, on suuri riski, että kahtiajako meihin ja muihin vahvistuu. Niin maahanmuuttajataustaisten kuin etnisesti suomalaisten perheissä esiintyy monenlaista väkivaltaa, mutta se saa erilaisia muotoja. Osa siitä on parisuhdeväkivaltaa, osa vanhempien lapsiinsa kohdistamaa, osa 24

10 aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamaa, osa usean perheenjäsenen yhtä kohtaan käyttämää väkivaltaa (kunniaväkivaltaa). Kunniaväkivallassa on osittain samoja piirteitä kuin parisuhdeväkivallassa, sillä niissä on usein kyse läheisen ihmisen (yleensä naisen) seksuaalisuuden kontrolloinnista. Siinä on myös samoja piirteitä kuin vanhempien (muussa) lapsiinsa kohdistamassa väkivallassa sikäli, että se liittyy vanhempien arvovaltaan ja ymmärretään usein (tekijöiden taholta) perustelluksi kurinpidon keinoksi. Kunniaväkivallalla on tietysti myös eroja suhteessa muihin perheessä esiintyvän väkivallan muotoihin. Esimerkiksi tekijöitä voi olla useita ja nämä voivat tulla myös ydinperheen ulkopuolelta, ts. lähisuvun piiristä (sedät, enot, serkut). Lisäksi suhde laajempaan yhteisöön on otettava tarkemmin pohdittavaksi auttamistyössä, joskin on myös tärkeää havaita mahdolliset näkemyserot yhteisön sisällä. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että sentyyppinen tiukka eronteko perheväkivallan ja kunniaväkivallan välillä, jota usein näkee kunniaväkivaltaa käsittelevässä kirjallisuudessa, on mielekäs. Myös tekemäni haastattelut väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajataustaisten naisten kanssa viittaavat siihen, että yhteyksiä perheessä esiintyvän väkivallan osalta on runsaasti. Osa haastattelemistani naisista on kokenut väkivaltaa sekä puolisonsa että lähisuvun tai perheen taholta. Pitäisikö näitä alkaa erotella tavalliseen parisuhdeväkivaltaan ja kunniaväkivaltaan, ja mihin raja vedetään? Entä mikä on tavallista ja mitä seuraa siitä, että jokin väkivallan muoto nimetään tavalliseksi? Kun otetaan yleisnimitykseksi perheessä esiintyvä väkivalta, sen piiriin voidaan lukea kaikki nämä erilaiset väkivallan muodot ja samalla tarkastella niiden erityispiirteitä. Itse käsittelen perheessä esiintyvää väkivaltaa sukupuolistuneena. Tällöin sukupuolen merkitys on ymmärrettävä moninaisena. Myös silloin kun väkivalta kohdistuu miehiin, sukupuolella ja siihen liitetyillä merkityksillä on väliä. Kunniaväkivalta kohdistuu usein naisiin ja tyttöihin, mutta voi myös kohdistua miehiin ja poikiin. Myös tekijät voivat olla sekä miehiä että naisia. Sama pätee esimerkiksi parisuhdeväkivaltaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Kuitenkin kaikissa näissä väkivallan muodoissa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitetyt käsitykset ovat tärkeitä. Toiseksi kunniaväkivallasta puhuttaessa on pyrittävä välttämään kaksijakoisia vastakkainasetteluja. Kulttuurista on nähdäkseni puhuttava harkiten, ts. vain silloin, kun todella on kyse kulttuurisista kysymyksistä. On esimerkiksi tavanomaista puhua kulttuurieroista, kun käsitellään lähes mitä tahansa etnisyyteen tai monikulttuurisuuteen liittyvää asiaa. Jos puhutaan vaikkapa maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvistä vaikeuksista, voi olla perustellumpaa puhua työmarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä kuin kulttuurieroista. Tai jos ihmisillä on erilaisia tapoja ja tulkintoja asioista, ne voivat johtua myös muista syistä kuin 25

11 kulttuurista. Sosiaaliset, taloudelliset ja koulutukseen, joskus myös uskontoon, liittyvät tekijät jakavat ihmisiä, vaikka he tulisivat samalta maantieteelliseltä alueelta. Vaikka kulttuurilla epäilemättä on tekemistä kunniaan liittyvän väkivallan kanssa, olisi se syytä nähdä muuttuvana ja moninaisena. Pidän parempana termiä kulttuuriset käsitykset kuin monoliittista nimitystä kulttuuri. Kulttuuriset käsitykset tuo luontevasti mukanaan ajatuksen, että käsityksiä on monenlaisia. Osa kulttuurisista käsityksistä on varsin yleisiä ja vakiintuneita jollakin alueella. Usein sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät käsitykset kuuluvat näihin. Kaikki eivät kuitenkaan jaa samoja käsityksiä, ja ihmisillä on myös mahdollisuus muuttaa käsityksiään. Samasta maasta tulleiden joukossa on erilaisia näkemyksiä, ja käsityksiä otetaan käyttöön aina siinä tilanteessa, jossa parhaillaan eletään. On kysyttävä myös, miksi jotkut kulttuuriset käsitykset muodostuvat tärkeiksi ihmisille maahanmuuton olosuhteissa. Kulttuuri ei ole vain reppu, joka kannetaan kotimaasta, vaan suuri merkitys on myös suomalaisella yhteiskunnalla kontekstina, jossa jotakin mukana tulleesta otetaan käyttöön ja jotain taas jätetään pois. Kaksijakoisuuksien ja vastakkainasettelujen välttämiseksi tarvitaan myös sen oivaltamista, että moninaisuutta ja sisäistä epäyhtenäisyyttä on sekä valtaväestön että maahanmuuttajiksi kutsuttujen joukossa. Onko suomalaisiksi luokiteltavilla yhtenäinen ja yhteinen kulttuuri? Miten suhteutuvat toisiinsa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla asuva keski-ikäinen lestadiolainen kahdeksan lapsen äiti ja pääkaupunkiseudulla asuva nuori anarkisti-talonvaltaaja? Varmasti he ovat joistain asioista yhtä mieltä, mutta erojakin löytynee vaivatta. Kolmantena tekijänä haluan nostaa esiin kysymyksen siitä, ketkä osallistuvat (tai saavat osallistua) aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun ja keiden ääni siinä kuuluu. Iso-Britannian tapaisissa maissa, joissa maahanmuuttajanaisten järjestöt ovat toimineet aktiivisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja saaneet tunnustusta asiantuntemukselleen poliittisen ja hallinnollisen järjestelmän taholta, yhteiskunnallinen keskustelu ei ole yhtä vahvasti polarisoitunut kuin maissa, joissa ei ole hyödynnetty maahanmuuttajataustaisten naisjärjestöjen tietämystä 16. Naisjärjestöjen lisäksi tarpeellisia ovat epäilemättä myös muut maahanmuuttajataustaisia kokoavat, väkivallan vastaista työtä tekevät järjestöt ja tahot. Jos kärjistyneitä vastakohta-asetteluja halutaan välttää, on pyrittävä dialogisuuden eli vastavuoroisen keskustelun aikaansaamiseen, jossa tunnustetaan maahanmuuttajataustaisten omien järjestöjen merkitys mutta samalla nähdään, ettei näillä ole mitään yhtä ääntä, vaan näkemykset ovat moninaisia ja ratkaisua on etsittävä vuoropuhelussa. 26

12

13 Lähteet B r e d a l, A n j a (2005) Tackling Forced Marriages in the Nordic Countries: Between Women s Rights and Immigration Control. Teoksessa Lynn Welchman & Sara Hossain (toim.) Honour. Crimes, Paradigms and Violence Against Women. London: Zed Books, d e l o s Re y e s, Pau l i n a, Jo h a n s s o n, Sus a n - n e, Kno c k e, Wu o k k o, Mol i n a, Ir e n e & M u l i n a r i, Dia n a (2002) Våldet mot kvinnor är problemet. utskrift/0,3258,143899,00.html (haettu ) d e l o s Re y e s, Pau l i n a, Mol i n a, Ir e n e & M u l i n a r i, Dia n a (2003) Introduktion Maktens (o)lika förklädnader. Teoksessa de los Reyes, Paulina, Molina, Irene & Mulinari, Diana (toim.) Maktens (o)lika förklädnader. Kön, klass & etnicitet i det postkoloniala Sverige. Stockholm: Atlas, D u s t i n, Moi r a & Ph i l l i p s, A n n e (2008) Whose Agenda Is It? Abuses of Women and Abuses of Culture in Britain. Ethnicities 8: 3, Jo k i n e n, A r j a, Ju h i l a, Kir s i & Su o n i n e n, E e r o (1993) Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. Jo k i n e n, A r j a, Ju h i l a, Kir s i & Su o n i n e n, E e r o (1999) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. Ke s k i n e n, Suv i (2005) Perheammattilaiset ja väkivaltatyön ristiriidat. Sukupuoli, valta ja kielelliset käytännöt. Tampere: Tampere University Press. Ke s k i n e n, Suv i (2009) Honour-Related Violence and Nordic Nation-Building. Teoksessa Suvi Keskinen, Salla Tuori, Sari Irni & Diana Mulinari (toim.) Complying With Colonialism. Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Farnham: Ashgate, Ke s k i n e n, Suv i (2009b) Pelkkiä ongelmia? Maahanmuutto poliittisen keskustelun kohteena. Teoksessa Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) En ole rasisti mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino, L a r s s o n, Sti e g & En g l u n d, Cecilia (2004) Debatten om hedersmord. Feminism eller rasism. Stockholm: Svartvitts förlag. L u n d g r e n, Eva & We t t e r s t r a n d, Je n n y (2004) Fadime, patriarkatet och våldet. Teoksessa Satu Apo, Anu Koivunen, Leena-Maija Rossi & Kirsi Saarikangas (toim.) Itkua ikä kaikki? Kirjoituksia naisesta, vallasta ja väkivallasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, M o j a b, Sha h r z a d & Ha s s a n p o u r, A m i r (2002) In Memory of Fadime Sahindal. Thoughts on the Struggle Against Honour Killing. (haettu ) S a i d, Edw a r d (1987) Orientalism. London: Penguin. S i m o n s s e n, A n n e He g e (2007) Fadime. Ett 28

14 drap to historier. Teoksessa Elisabeth Eide & Anne Hege Simonssen: Å se verden fra et annet sted. Medier, norskhet og fremmedhet. Oslo: Cappelen, W i n t h e r Jö r g e n s e n, Mar g a r e t a & Ph i l l i p s, L o u i s e (2002) Discourse as Theory and Method. London: Sage Olen käsitellyt aihetta perusteellisemmin artikkelissani Honour-Related Violence and Nordic Nation-Building (Ke s k i n e n 2009). Mediatekstien analyysi on osa kahta maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevää tutkimustani, Väkivalta perheissä, maahanmuuttajuus ja suomalainen hyvinvointivaltio ( ) ja Sukupuoli, etnisyys ja perheissä esiintyvää väkivaltaa koskeva yhteiskunnallinen puhe ( ). Ensin mainittua ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, UTACAS (University of Tampere Centre for Advanced Study) ja Scandinavian Research Council for Criminology. Jälkimmäisen rahoittaja on TIAS (Turku Institute for Advanced Studies). Tutkimuksissa analysoin lisäksi väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten ja väkivaltatyön ammattilaisten haastatteluja sekä aihetta käsitteleviä poliittis-hallinnollisia toimintaohjelmia. Esim. J o k i n e n, Ju h i l a & Su o n i n e n 1993, 1999; W i n t h e r J ö r g e n s e n & P h i l l i p s Diskurssin käsitteestä ks. Ke s k i n e n 2005, L a r s s o n & En g l u n d 2004; de los Reyes et al 2002; L u n d g r e n & We t t e r s t r a n d d e l o s Re y e s et al Vrt. M o j a b & Ha s s a n p o u r S a i d S i m o n s s e n B r e d a l S i m o n s s e n Suomessa viitteitä sovituista liitoista. Viranomaiset eivät aio ryhtyä selvittämään tilannetta. Helsingin Sanomat Kotimaan sivut Helsingin poliisi piilottanut tyttöjä kunniaväkivallan uhan takia. Helsingin Sanomat Kaupunki-sivut Kunniaväkivalta kertoo usein maahanmuuttajan kriisistä. Helsingin Sanomat Mielipide-sivu Ks. Ke s k i n e n (2009b), D u s t i n & Ph i l l i p s

Mitä kunniaväkivalta on? YTT, yliassistentti Suvi Keskinen Tampereen yliopisto 4.2.2009 Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Meneillään oleva tutkimus käsittelee maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

LAUSUNTO. Viranomaisten koulutuksen kehittäminen kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi

LAUSUNTO. Viranomaisten koulutuksen kehittäminen kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi LAUSUNTO Viranomaisten koulutuksen kehittäminen kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Nuorisotutkimusverkosto kiittää mahdollisuudesta kommentoida sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

työtä kartoittamassa

työtä kartoittamassa Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

SCIENTIFIC PUBLICATIONS Keskinen, Suvi. A. Peer-reviewed scientific articles

SCIENTIFIC PUBLICATIONS Keskinen, Suvi. A. Peer-reviewed scientific articles SCIENTIFIC PUBLICATIONS Keskinen, Suvi A. Peer-reviewed scientific articles 1. Keskinen, Suvi (2014a): Ylirajaiset perhesuhteet, väkivalta ja epävarmuuden tilat [Transnational Families, Violence and Spaces

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu

Lisätiedot

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke NORMIKRIITTISYYS KOULUIHIN Sakki, Seta ja FSS toteuttavat opetusministeriön rahoittaman hankkeen Nettisivut nuorille www.normit.fi ja www.normer.fi Vuoden

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Articles in refereed scientific journals and edited volumes

Articles in refereed scientific journals and edited volumes SCIENTIFIC PUBLICATIONS Keskinen, Suvi Articles in refereed scientific journals and edited volumes Keskinen, Suvi (2012a): Limits to Speech? The Racialised Politics of Gendered Violence in Denmark and

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT

KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT KUNNIAAN LIITTYVÄT KONFLIKTIT - TIETOA, TAITOA JA TOIMINTAOHJEITA KOHTAAMISEN TUEKSI Katri Peräaho Yhteisöpedagogi (AMK), Human Rights, Globalisation and Justice (MA), Seksuaalineuvoja KUNNIAVÄKIVALTA

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot