Se, mitä kotona tehdään, on seiniä tärkeämpää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Se, mitä kotona tehdään, on seiniä tärkeämpää"

Transkriptio

1 2/2007 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS s. 4 Valtion asuntorahaston Hannu Rossilahti peräänkuuluttaa vaihtoehtoja peruskorjauksille s. 6 Arvotutkija Martti Puohiniemi: Se, mitä kotona tehdään, on seiniä tärkeämpää s. 9 VVO:n talot PromisEympäristöluokkiin

2 Sisältö Uutiset Uutiset Asuntorahoitus Uusia luovia ratkaisuja kohtuuhintaisen ja laadukkaan asumisen turvaksi. Arvot ja asuminen Tutkija Martti Puohiniemi pohtii, miten arvojen muutos näkyy asumisessa. PromisE Ympäristöluokituksella edistetään mitattavuutta ja läpinäkyvyyttä. Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta Toimitusjohtajalta Asuntoja lisää mahdottomasta mahdollista. VVO:n seminaarissa asumisen tila puhutti Minne menet asuminen? -asiantuntijaseminaarissa Helsingissä pureuduttiin asumisen tilaan ja etenkin pääkaupunkiseudun haasteisiin. SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen, Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen, YIT:n konsernijohtaja Hannu Leinonen sekä asuntoministeri Jan Vapaavuori oli kutsuttu puhumaan asumisen tilasta eri näkökulmista. VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka korosti avauksessaan asuntorakentamisen ja toimintojen kehittämisen roolia ja asiakaspalvelun tärkeyttä. Arto Hiltusen mukaan pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin vuosittain uutta kohtuuhintaista pienasuntoa, jotta palvelualojen työvoimatarve pystyttäisiin tyydyttämään. Hiltunen laski pääkaupunkiseudun asumiskustannusten kohonneen jo nyt niin korkeiksi, ettei esimerkiksi kaupan myyjän nettopalkka riitä tämän hetkiseen kustannustasoon. Juhani Paajanen kertoi väestöllisesti kasvavan metropolialueen kuntien kumppanuudesta asuntopolitiikan kehittämisessä. Paajasen mukaan yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että alueen kunnissa uustuotannosta noin 20 prosenttia on valtion tukemia vuokra-asuntoja. Hän piti tärkeänä, että valtion tuki suunnattaisiin tuotannon rahoitukseen. Erityisesti ikärakenteen muuttuminen sekä maahanmuutto vaikuttavat oleellisesti tulevaisuuden ratkaisuihin. Hannu Leinonen keskittyi alan työvoimapulaan puheenvuorossaan. Tuotannon esteenä on pula ammattiihmisistä. Leinonen peräsi rakennusalan koulutukseen joustoa markkinan ja koulutushalukkuuden mukaan. Seminaarin päätti asuntoministeri Jan Vapaavuori, jonka mukaan asuntopolitiikan mahdollisuuksia edistää se, että keskeisistä tulevaisuuden haasteista ollaan yksimielisiä. Näitä haasteita Vapaavuori listasi kuusi: kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen, erityisryhmien asunto-olojen kehittäminen, nykyisen asuntokannan peruskorjaus, energiatehokkuuden lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä väestön ikääntyminen. VVO:n järjestämään asumisen seminaariin osallistui lähes 250 asuntoalan vaikuttajaa. Ku VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168 PL Helsinki puh faksi Osoitteenmuutokset Suunnittelu ja toteutus VVO/viestintä Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Paino Erweko Painotuote Oy 2007 Suurpellon markkinointiyhtiön toimitusjohtajaksi Tero Vanhanen VVO, Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki ovat perustaneet Suurpellon aluerakennuttamishankkeelle markkinointiyhtiön, Suurpellon Markkinointi Oy:n. Suurpellon Markkinointi Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty VVO:n kehitysjohtaja Tero Vanhanen. Vanhanen hoitaa tehtävää päätoimensa ohella. VVO, Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki muodostavat yhtiön hallituksen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen. Suurpellon Markkinointi Oy toimii läheisessä yhteistyössä kaupungin Suurpelto-organisaation kanssa ja huolehtii ensisijaisesti alueen brandin rakentamisesta sekä alueen markkinoinnista yhdessä omistajiensa kanssa. 2 VVO asuminen & talous

3 Arabianvillat vuoden Betonijulkisivu VVO voitti tontinluovutus kilpailun Jyväskylän keskustassa VVO:n kilpailuehdotus Nuovo, voitti Cygnaeuspuiston tontinluovutuskilpailun Jyväskylässä. Kaupungin järjestämän kilpailun ensisijaisena tarkoituksena oli saada kaupungin keskeiselle paikalle Cygnaeuksenpuiston ympärille laadukas asuinrakennuskokonaisuus. Kilpailuehdotuksella on kaksi tavoitetta. Rakennusten ja korttelin ulkonäön ja ilmeen tulee tukea Jyväskylää Alvar Aallon kaupunkina; täydentää tyylikkäästi yliopistoalueen ympäristöä ja ruutukaava-aluetta. Toisena tavoitteena on luoda toimivia, viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja, kertoo alue- ja hankekehityksen johtaja Jari Mäkimattila VVO:lta. Modernit talot on suunniteltu porrastettuina ratkaisuina, joissa osa rakennuksista on neljä ja osa seitsemän kerroksisia. Ajatus porrastuksesta lähti Jyväskylän keskustan lähiympäristöstä. Porrastus myös edesauttaa korttelipihan valon saantia. VVO:n voittaneen ehdotuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja valaistussuunnittelusta vastasi Vesa Honkonen Architects Ky. Jyväskylän kaupunki varaa tontin voittajalle ja ehdotuksen pohjalta tontille laaditaan asemakaava. Valmis tontti myydään kaavan vahvistuttua voittajalle. Rakennutettavien asuntojen määrä tulee olemaan noin 170. Asuntojen omistusmuoto määräytyy myöhemmin. Jyväskylän kaupunki julisti avoimen laatuun perustuvan tontinluovutuskilpailun purettavan Cygnaeuksen lukion tontista keväällä. Kilpailu käytiin Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Markku Andersson. Vuoden 2007 Betonijulkisivuarkkitehtuuripalkinnon on voittanut Asunto Oy Helsingin Arabianvillat. Kohteen suunnittelusta vastasi arkkitehti Hannu Huttunen ARK-house arkkitehdit Oy:stä. Rakennuttajana toimi VVO. Arabianvillat valmistui vuonna Kolme 11 asunnon kaupunkivillaa ovat tyyliltään leimallisesti suomalaisia. Kohteissa on toteutettu myös laaja taideprojekti. Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinto myönnetään pääsuunnittelijalle. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja jatkossa se on tarkoitus jakaa joka toinen vuosi. Palkittu ARK-house arkkitehdit Oy on myös VVO:n ensi vuonna valmistuvan uuden toimitalon suunnittelija. Avainasukasohjelma hyvässä vauhdissa KUVA: JOUNI VIITALA VVO:n kanta-asiakasohjelman kulta- ja hopeatason avainasukkailla oli mahdollisuus vierailla VVO:n kutsumana eläintarhassa lauantaina Moni tarttui tilaisuuteen, sillä osallistujia eläintarhapäivään oli yhteensä reilusti yli Tapahtumapäivä oli ensimmäinen avainasukasohjelman puitteissa järjestetty. Etu oikeutti vierailuun Korkeasaaren, Ähtärin tai Ranuan eläinpuistoon. Avainasukasohjelmassa vuokra-asiakkaita palkitaan sekä yhtäjaksoisesta asiakkuusajasta että asumisajasta samassa huoneistossa. VVO:n kanta-asiakasohjelma Avainasukasohjelma käynnistyi osin jo keväällä 2006, kun ensimmäisenä avainasukasetuna palautettiin vuokravakuus kolme vuotta asuneille asukkaille. Vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön kolmitasoiset avainasukaskortit: avainasukas-, hopea- ja kultatasot. Etukortilla vuokra-asiakkaat saavat muuttamiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä alennuksia ja etuja, jotka laajenevat tason mukaan. Tasot määräytyvät yhtäjaksoisen asiakkuusajan perusteella. Vuoden 2007 asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan lähes 75 % asukkaista on tutustunut ohjelman sisältöön ja 65 % on ohjelman etuihin tyytyväinen. Ohjelmaa kehitetään edelleen saadun palautteen ja ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella. V VO asuminen & talous 3

4 Asuntorahoitus Vaihtoehtoja peruskorjauksille Valtion asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahti peräänkuuluttaa uusia luovia ratkaisuja kohtuuhintaisen ja laadukkaan asumisen turvaksi. TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVA PETRI JUNTUNEN Hannu Rossilahden johtaman Valtion asuntorahaston eli ARA:n toiminta on kovassa muutoksessa. ARA:n nimi muuttuu vuoden 2008 alussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseksi. Samalla sen tehtävät asumisen asiantuntijana laajenevat. ARA:n toimintakenttään kuuluvista tehtävistä haastavimpia on silti jatkossakin laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen. Tähän mennessä kohtuuhintainen asuminen on pyritty turvaamaan muun muassa pitkillä rajoitusajoilla. Rajoitusajoilla kiinteistöt on pyritty pitämään riittävän pitkään vuokrakäytössä eli siinä käytössä, mihin ne on aikanaan rakennettukin. Mutta turvaavatko pitkät rajoitusajat sinänsä kohtuuhintaisen asumisen tai tarpeeksi uutta tuotantoa, ylijohtaja pohtii. Rossilahden mukaan viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että nykyisen järjestelmän puitteissa toimimiseen ei löydy kovin paljon halua. Asuntojen tuotantoon ja rahoitukseen täytyisi luoda uusi toimintatapa, joka olisi valtiontaloudellisesti edullinen mutta silti omistajienkin kannalta houkutteleva. Itse olen esittänyt, että rakennetaan lainoitusjärjestelmä, joka tuottaisi esimerkiksi 20 vuodeksi omakustannusperiaatteella toimivaa asuntokantaa. Järjestelmä olisi avoin kaikille, ja siinä olisi valtion tukea mukana. Kun sovittu määräaika on kulunut umpeen, kohteen voisi myydä markkinahintaan tai vuokrakäyttöä voisi jatkaa ja nostaa vuokrat markkinatasolle. Omistajalle tulevaa tuottoa ei otettaisi asukkailta rajoitusaikana vaan rajoitusajan jälkeen esimerkiksi ostajan maksaman kauppahinnan kautta. Näin voitaisiin tuottaa kohtuuhintaista asumista vuokratarpeisiin, mutta myös ottaa omistajan talousintressit huomioon 20 vuoden jakson jälkeen. 4 VVO asuminen & talous

5 Radikaalimmat keinot käyttöön Viime vuosien aikana on hakemusten perusteella vapautettu rajoitteista jo noin aravavuokra-asuntoa vuosittain. Rossilahden mukaan vapautetut kohteet sijaitsevat tosin yleensä alueilla, joilla asuntojen kysyntä on laimeaa ja 1970-luvuilla rakennetut lähiövuokra-asunnot sijaitsevat usein kysyntään nähden väärissä paikoissa, eivät enää vastaa nykyajan asumistarpeita tai ovat jääneet tyhjiksi. Laskelmiemme mukaan eri puolilla Suomea on tällä hetkellä noin tyhjää aravavuokra-asuntoa. Asuntojen vajaakäytön ongelma koskee yhä suurempaa osaa kunnista ja 1970-luvuilla rakennettujen kerrostaloasuntojen kunnossapito edellyttää niiden omistajilta isoja peruskorjauksia. Korjaaminen voi paikoin olla jopa kalliimpaa kuin uuden kiinteistön rakentaminen. Jos huonokuntoinen vuokratalo sijaitsee syrjäisellä paikalla, korjaaminen ei Rossilahden mielestä ole yleensä järkevä ratkaisu. Kuntien ja muiden omistajien kannattaa ottaa käyttöön radikaaleja keinoja vuokra-asuntokannan ja asuntoalueiden kehittämiseksi. Peruskorjauksen vaihtoehtoja ovat myyminen, käyttötarkoituksen muutos ja purkaminen. Vanhinta ja huonokuntoisinta kantaa kannattaa joko myydä muuhun käyttötarkoitukseen tai raivata pois ja tehdä tilalle uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sellaisille alueille, joilla on kysyntää, Rossilahti toteaa. Vanhan tilalle uutta Rossilahden mielestä vuokra-asuntokantaa voi tarkastella elävänä organismina, jota pitää hoitaa ja huoltaa, jotta se kykenisi tuottamaan hyviä asumispalveluita. Kannattaa miettiä, voisiko osan tulevista peruskorjauksista jättää väliin ja tehdä tilalle uusia suurempia aluekokonaisuuksia. Voitaisiinko panna kokonainen alue vuokra- ja omistusasuntoineen tasaiseksi ja tehdä siltä osin kaupunki uudestaan rakentaa uusia, rakennusoikeudeltaan tehokkaampia, korkeampia asuntoalueita hyvien liikenneyhteyksien varrelle? Hyviä tontteja löytyy pääkaupunkiseudultakin runsaasti niillä vain jo on sellaista asuntokantaa, joka ei korjattunakaan enää kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeita. Rakennusoikeutta lisäämällä voitaisiin osaksi rahoittaa vanhan korvaaminen uudella, ja joka tapauksessa se olisi taloudellisesti pidemmän päälle järkevämpää kuin kaiken vanhan raskas peruskorjaaminen. Asuntokannan modernisoituminen parantaisi myös energiatehokkuutta. Mikä tärkeintä, uusista aluekokonaisuuksista hyötyisivät myös asukkaat. Jos väliraha vanhan korjaamisen ja uuden rakentamisen välillä on pieni, ihmiset lienevät taipuvaisia ostamaan mieluummin uuden Toyotan kuin sijoittamaan runsaasti rahaa vanhan Ladan korjaamiseen, naurahtaa Hannu Rossilahti. KUVA: LASSE KELTTO Viisi kysymystä 1) Miten VVO on varautunut 1970-luvulla valmistuneiden talojen korjauksiin? Koko kiinteistökantaan on tehty investointikorjausten pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Mukaan kuuluu myös luvulla valmistunutta taloa, joissa on noin asuntoa. Ennen hankesuunnittelua kartoitetaan kuntotutkimuksilla julkisivujen ja LVIS-laitteiden sekä -putkistojen nykytila. Olemme varautuneet korjausten rahoitukseen etukäteen. Osa korjauksista rahoitetaan kuitenkin lainoituksella. 2) Haittaako rajoituslainsäädäntö VVO:n toimintaa? Pitäisikö sitä kehittää? Aravalainsäädännön vuokrakäyttövelvoitteesta ei ole meille haittaa. Sen vuoksi uskallamme kärjistäen sanoa, että rajoitukset saavat olla voimassa vaikka sata vuotta, jos pidetään voimassa nykylaissakin oleva mahdollisuus vapautua niistä tarpeen vaatiessa. Omistavan yhtiön näkökulmasta lainsäädäntö rajoittaa ehkä kohtuuttomasti yhtiön mahdollisuuksia käyttää omaisuuttaan vakuutena uuden pääoman hankkimisen. Kahdeksan prosentin tuotto omille varoille on hyvä, mutta valtion korkotuen tai lainojen päättymisen jälkeen olisi tuloutuskäytännön oltava nykyistä vapaampaa erityisesti jos vapautuvia varoja käytetään uusien vuokraasuntojen tuottamiseen. 3) Miten VVO kehittää asuntokantaansa korjausten lisäksi? Kasvun ja kannattavuuden yhdistäminen nykyisellä korko- ja vuokratasolla on erittäin haasteellista. Haemme kasvua asunnon uustuotannolla sekä valmiiden kiinteistöjen ostoilla. Ostot ja uustuotanto kohdennetaan kasvupaikkakunnille, ja kiinteistöjä ja asuntoja realisoidaan paikkakunnilla, joissa kysyntä on heikkoa. 4) Jos olisit itsevaltias ja käytettävissäsi olisi keino lisätä vuokra-asuntotuotantoa, mitä päättäisit? Parantaisin korkotukiehtoja ja lisäksi loihtisin uudenlaisen määräaikaisen pääkaupunkiseutua koskevan korkotukijärjestelmän. 5) Onko kunnan velvollisuus omistaa vuokra-asuntoja? Mielestäni on, mutta ei nykyisiä määriä. Kehittämällä yhteistoimintaa ja pelisääntöjä nykyisten toimijoiden kanssa kunnilla on mahdollisuus keventää tasettaan ja saada resursseja peruspalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. V VO asuminen & talous 5

6 Se, mitä kotona tehdään, on seiniä tärkeämpää TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT PETRI JUNTUNEN Miten arvojen muutos näkyy asumisessa? Muuttuuko osaaminen omistamista tärkeämmäksi? Arvot muuttuvat hitaasti, mutta ne muuttuvat. Viimeisten 15 vuoden aikana me suomalaiset olemme alkaneet arvostaa yhä enemmän turvallisuutta ja yhdenmukaisuutta, mutta myös avoimuutta. Ristiriitaiseltakin kuulostava tutkimustulos kertoo arvomaailman polarisoitumisesta. Kaikille yhteistä arvomaailmaa ei ole, mutta tärkeimmistä arvoista ollaan melko yksimielisiä. Turvallisuus nousi suomalaisten arvolistalla hopealle 1990-luvun laman aikana ja on pysynyt kakkosena siitä saakka. Ykkössijalle yleismaailmallisia arvoja mittaavassa tutkimuksessa sijoittuu hyväntahtoisuus. Arvot otetaan käyttöön vasta silloin, kun niitä tarvitaan. Silloin, kun rutiineista ei ole apua. Näin kävi laman aikana. Asunnon ja auton ostoa lykkäsivät nekin, joilla oli rahaa. He halusivat varmistaa perheen taloudellisen turvallisuuden, selventää suomalaisten arvoja 1990-luvulta lähtien tutkinut valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi. Arvotutkija myöntää, että huikeasti kasvanut into kodinsisustamiseen ja puutarhanhoitoon kertonee turvallisuuden kaipuusta. Halutaan rakentaa suojaisa pesä maailman myrskyjä vastaan. Kotiteatterit houkuttelevat paitsi yksilöllisillä elokuvilla, myös lämpöisellä mielikuvalla perheestä tai ystävistä yhteisellä sohvalla popcorn-kulhon äärellä. Turvallisuusmielisten tärkeitä yhdistäviä harrastuksia ovat ruuanlaitto, sukulaisten tapaaminen ja Formula 1 -ajojen seuraaminen televisiosta sekä ulkoilu. Statussymbolit muuttumassa Kotiteatterit ja kasvava ruuanlaittoharrastus kertovat myös siitä, että asumisessa tärkeimmäksi on nousemassa se, mitä kodissa tehdään. Tärkeintä ei olekaan seinät tai asunnon omistusmuoto, Puohiniemi arvioi. Statussymbolit ovat muuttumassa. Kun kuka tahansa voi ostaa gps-laitteen, arvostetumpaa onkin se, että osaa navigoida sillä. Samasta ilmiöstä keskustellaan myös Yhdysvalloissa. Sen sijaan, että on hienoa omistaa purjevene, hienompaa on osata purjehtia. Ilmiötä vahvistaa kohoavan koulutustason mukanaan tuoma kulttuurinen avoimuus ja virikkeiden etsiminen. Jos halutaan nähdä maailmaa ja harrastaa, ei otetakaan satojen tuhansien asuntolainaa, vaan etsitään toi- 6 VVO asuminen & talous

7 Puohiniemi arvioi, että kotiteatterit ja kasvava ruuanlaittoharrastus kertovat myös siitä, että asumisessa tärkeimmäksi on nousemassa se, mitä kodissa tehdään. Tärkeintä ei olekaan seinät tai asunnon omistusmuoto. senlaisia asumisratkaisuja. Muutenkin asumisessa tulisi ottaa paremmin huomioon ihmisen elämänkaari. Asuntoa pitäisi voida vaihtaa helposti ja turvallisesti, kun perhetilanne muuttuu. Puohiniemi mittailee oman aso-asuntonsa olohuonetta ja pohtii, että hänenkin perheelleen sopisi nyt isompi olohuone monen pienen makuuhuoneen sijaan. Vaikka tuotteistuksella on sanana joskus ikävä sivumaku, asumista voisi tuotteistaa ihmisen elämänkaaren mukaan. Isä, äiti ja kaksi lasta eivät ole ainoa perhemuoto, ja sekin perhemuoto muuttuu asumistarpeiltaan viimeistään silloin, kun lapset muuttavat pois kotoa. Ruokapöytäsosiaalisuus säilyy Pysyväksi arvoksi Puohiniemi mainitsee ruokapöytäsosiaalisuuden luvulla kasvaneet oppivat tavan kutsua ystäviä syömään uusien jännittävien tarjoiluiden kuten pizzan ja punaviinin ääreen. Tämän tavan hän uskoo periytyvän myös seuraavalle sukupolvelle. Kuka tahansa vähänkään ruuanlaittoa harrastava tietää, että kotona saa yleensä parempaa ruokaa kuin ravintolassa ja tunnelmakin on aivan eri. Tästä syystä miehetkin ovat innostuneet kokkaamisesta. Kilpailuviettiset suorittajat kilpailevat mielessään huippukokkeja vastaan. Uudenlaista sosiaalisuutta tutkija on löytänyt ikääntyneiden asumisesta. Kiinteistövälittäjät kertovat rakennuskohteista, jonne muuttaa keskenään tuttu joukko iäkkäitä pariskuntia. Kun on totuttu tapaamaan ystäviä, heidän kanssa halutaan istua iltaa ja käydä kävelemässä myös uudessa asuinpaikassa. Seniorit opettelevat nauttimaan Martti Puohiniemi jakaa suomalaiset arvoiltaan neljään ryhmään. Yhteisiä päämääriä haluavat edistää hyväntahtoiset säilyttäjät. Heistä yhä useampi on tosin siirtynyt viime vuosina sarjaan varovaiset säilyttäjät. Varovaisille säilyttäjille itsensä korostaminen on hyväntahtoisia tärkeämpää. Toinen kasvanut ryhmä ovat suvaitsevaiset uudistajat. He arvostavat itsensä ylittämistä ja ovat avoimia muutoksille. Selkeimmin on kutistunut individualististen uudistajien joukko. Yhdenmukaisuudesta on tullut VVO asuminen & talous 7

8 suomalaisille viime vuosina hyväntahtoisuuden ja turvallisuuden jälkeen kolmanneksi tärkein arvo. Individualisteille tyypillinen hedonismi on kuitenkin nostanut päätään, mikä selittyy ainakin osin eläkeläisten arvomaailman muutoksella. Yhä useammasta senioristakin on hyväksyttävää nauttia elämästä. Yhdenmukaisuuden paine on suurin nuorten keskuudessa. Internet on vahvistanut vertaisviestintää niin voimakkaasti, ettei esimerkiksi keskustelupalstoilla uskalleta esittää muista radikaalisti eriäviä mielipiteitä. Sähköisestä viestinnästä kun puuttuu sanoja pehmentävä elekieli. Vaikka kodin sisäinen elämä onkin seiniä tärkeämpää, ei sellaista virikkeiden etsijää ole, jolle ulkoseinät olisivat täysin merkityksettömät. Individualis- Tutkija ei usko teknologian korvaavan sosiaalista kanssakäymistä tulevaisuu - dessakaan. teja on edelleen yli viidennes suomalaisista. Useimmille riittää, että isossa taloyhtiössä on hieman erilaisia taloja. Että voi identifioitua siihen auringonkeltaiseen taloon tai siihen, jossa on siniset ikkunanpuitteet, Puohiniemi uskoo. Ikä yhdistää Ikä on suurin arvoja yhdenmukaistava tekijä. Esimerkiksi hedonismi korostuu nuorten elämässä ja perinteiden tärkeys ikäihmisten arvomaailmassa. Arvotutkimuksissa kävi ilmi, etteivät edes 1960-luvun radikaalit eroa vanhetessaan juurikaan siitä sukupolvesta, jota vastaan he nuorina kapinoivat. Ikääntyessä yhteisiä päämääriä edistävät arvot kasvavat yksilön päämääriä tärkeämmiksi. Kaikkia ikäryhmiä yhdistävät tekijät löytyvät silti arvohierarkian huipulta ja hänniltä. Hyväntahtoisuus on tärkein arvo ja turvallisuuskin kolmen kärjessä kaikissa ikäluokissa. Iän lisäksi arvomaailmaa selittää koulutus. Mitä korkeampi koulutus, sitä uteliaampi ja avoimempi ihminen yleensä on. Suomalaiset ovat tosin aina olleet kiinnostuneista kaikesta uudesta, erityisesti teknologiasta. Puohiniemi kertoo Espanjan konsulista Angel Ganivetistä, joka raportoi suomalaisten olevan uudistusmielistä kansaa, jolle puhelinkin on lisähenkilönä missä tahansa keskustelussa. Ja nämä huomiot Ganivet teki 1890-luvulla! Tutkija ei silti usko teknologian korvaavan sosiaalista kanssakäymistä tulevaisuudessakaan. Avoimuus uudistuksille selittyy Martti Puohiniemen mukaan suomalaisten perinteiden ohuudella. Hänen tutkimuksissaan perinteet jäivät suomalaisten arvomaailmassa toiseksi viimeiselle sijalle. Vanhasta luopuminen on helpompaa, kun historia on nuorta. Ei meillä ole sukuja, jotka olisivat asuneet satoja vuosia samassa kivitalossa. Koko rakennuskantammekin on nuorta, sillä perinteiset puutalot lahosivat pellon laitaan viimeistään suuren maaltamuuton aikaan luvulla. Myöskään uskonnolla ei ole Suomessa samanlaista merkitystä kuin esimerkiksi Välimeren maissa, missä perinteitä arvostetaan aivan eri tavalla. Perinteitä vähemmän suomalaiset arvostavat vain valtaa. 8 VVO asuminen & talous

9 VVO:n talot ympäristöluokkiin TEKSTI PIA KUORIKOSKI KUVA EVA PERSSON asiakaslähtöistä ympäristötyötä VVO:n tavoitteena on ympäristöluokituksen kautta lisätä ympäristötekojen mitattavuutta ja läpinäkyvyyttä. Moottorina työssä on asiakkuuslähtöisyys ja kiinteistöjen kehittäminen. 40 prosenttia kiinteistöistä on luokiteltu, loput luokitellaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Olemme tehneet uraauurtavaa ympäristötyötä vuosien ajan. Ympäristöluokitus kokoaa asiat sateenvarjon alle ymmärrettäviksi ja mitattaviksi kokonaisuuksiksi. Voimme vertailla, kehittää ja kertoa työmme tuloksista, summaa kehityspäällikkö Erika Salli VVO:lta. Ympäristöluokitus, PromisE, luokittelee rakennukset kodinkoneista tutuilla kirjaimilla A:sta E:hen. Tavoitetaso uudisrakennuksissa on C-luokka. Nykyiset VVO:n omistamat kiinteistöt sijoittuvat keskimäärin C- tai D-luokkaan. Luokitus on tehty tiukaksi. Vain noin kaksi prosenttia kaikista kiinteistöistä voi saavuttaa A-luokan. Kovan datan lisäksi arvioidaan asumisviihtyvyyteen liittyviä asioita, kuten palveluiden läheisyyttä, joukkoliikenneyhteyksiä ja talon pyöräpaikkojen riittävyyttä. Viranomaiset ja rakennusalan toimijat kehittivät 2000-luvun taitteessa PromisE-ympäristöluokituksen rakennuksille ja rakennushankkeille. Luokitus arvioi muun muassa asumisen vaikutuksia terveyteen, luonnonvarojen käyttöä, energiankulutusta, päästöjä, jätteitä ja materiaalivalintoja. Rakennustieto vetää PromisE:n kehitysprojektia, jonka lähitavoitteena on sertifioida järjestelmä. Suurin ympäristövaikutus energiankulutuksesta Asumisen suurin ympäristövaikutus on energiankulutus. Energian kulutusta vähennetään kunnossapidolla, kuten eristystä ja lämmön talteenottoa parantamalla. Jo ikkunoiden vaihtamisella voidaan säästää 15 prosenttia lämpöä. Energian kulutus VVO:lla rakennuskuutiota kohti on vähentynyt vuosittain. Olemme onnistuneet tässä hyvin. VVO on sitoutunut haasteelliseen energiansäästötavoitteeseen, joka on määritelty vuoteen 2012 ulottuvassa Asuinkiinteistöjen energiansäästösopimuksessa (AESS). Yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin luoda asukkaille mahdollisuudet ekotehokkaaseen asumiseen. Ympäristöluokituksen kattavuus on sen vahvuus. Luokitus antaa arvokasta tietoa talojen ja niiden ympäristön kehittämiseen, ei vain energiankulutustietoja. Tällä hetkellä VVO on ainoa vuokranantaja, jolla on käytössään PromisE-luokitus. Saamme PromisE-luokituksista tietoa, jonka avulla voimme kehittää taloja kustannustehokkaasti asukkaiden tarpeita vastaaviksi esimerkiksi senioriasukkaille. Olemme suunnittelemassa ympäristöluokitustyökalua, jota voitaisiin käyttää yhdessä asukkaiden kanssa ja näin asia tuotaisiin lähemmäksi asukasta. V VO asuminen & talous 9

10 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla oli 236,0 miljoonaa euroa (212,6 M ). Liikevaihdosta 71,2 prosenttia (75,7 %) tuli asuntovuokrauksesta, 25,9 prosenttia (21,2 %) asuntorakennuttamisesta ja 2,9 prosenttia (3,1 %) muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 3,5 prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 32,2 miljoonaa euroa (26,6 M ). Edellistä vuotta parempi tuloskehitys johtuu pääosin siitä, että tulokseen sisältyy myyntivoittoja asuntokannan realisointitoiminnasta edellistä vuotta enemmän; 5 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja miljoona euroa vuonna Loppuvuodelle ei kuluvana vuonna ole myyntivoittoja odotettavissa. Viime vuoden loppuun ajoittui 3,2 miljoonan euron myyntivoitot. Perustajarakennuttamistoiminnassa edellisellä tilikaudella käyttöönotetun osatuloutuksen laskentakäytäntöjä on tarkennettu suunnitteluvaiheisten projektien osalta siten, että niiden kulut on aktivoitu lukien. Kuluvan vuoden aikana niitä on syntynyt 1,9 M. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 2 006,2 miljoonaa euroa (1 856,2 M ). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 8,08 prosenttia. Oman pääoman määrä oli 266,2 miljoonaa euroa (239,1 M ). Omavaraisuusaste oli 13,86 prosenttia (13,65 %). Pääomalainat huomioon ottaen omavaraisuusaste oli 16,00 prosenttia (16,27 %). Konsernin maksuvalmius on ollut koko katsauskauden ajan hyvä. Konsernin rahavarat olivat 121,8 miljoonaa euroa (89,8 M ). Yritystodistusohjelmaa on kasvatettu 30 miljoonalla eurolla. Yhteensä 80 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli elokuun lopussa liikkeellä 55 miljoonaa euroa (15 M ). Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 36,3 miljoonaa euroa (38,0 M ) ja nostettu lisää 43,7 miljoonaa euroa (51,3 M ). Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä oli 1 540,8 miljoonaa euroa (1 399,2 M ). Keskimääräinen korkokustannus vuoden alusta oli 3,7 prosenttia (3,4 %). Markkinaehtoisten lainojen määrä oli 556,2 miljoonaa euroa (562,5 M ), josta vuoden sisällä erääntyy 17,4 miljoonaa euroa. Markkinaehtoisten lainojen jäljellä oleva juoksuaika oli keskimäärin 14 vuotta. Markkinaehtoisia lainoja oli suojattu korkojohdannaisilla 188,4 miljoonaa euroa (125,0 M ). Korkojohdannaisten keskimaturiteetti oli kuusi vuotta yhdeksän kuukautta. Suoraan kiinteään korkoon oli markkinaehtoisista lainoista sidottu 189,7 miljoonaa euroa (209,9). Investointitoiminta Asuntokannasta on myyty 199 asuntoa joko yksittäin tai kokonaisina kiinteistöinä. Katsauskauden aikana ostettiin Kruunuasunnot Oy:ltä seitsemän vapaarahoitteista kerrostaloa, joissa oli yhteensä 318 asuntoa sekä Tapiola-ryhmältä 58-asuntoinen korkotuettu kerrostalokohde. Kauden aikana tehtiin investointipäätökset neljästä vapaarahoitteisesta ja yhdestä korkotuetusta vuokratalosta, joiden yhteinen asuntomäärä on 295 ja hankinta-arvo yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana valmistui yksi kerrostalo, jossa on 26 senioriasuntoa. Suuria kiinteistöjen peruskorjauksia aloitettiin katsauskauden aikana siten, että niiden yhteenlaskettu kustannusarvio on 17 miljoonaa euroa. Peruskorjauksista suurin osa koostui julkisivu- ja putkistoremonteista sekä uusista hisseistä. Asuntovuokraus Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa (37 841)*. Vuokra-asuntojen kysyntä VVO:n keskeisillä toimintapaikkakunnilla jatkui erittäin hyvänä. Asukasvaihtuvuus vähentyi tarkastelujaksolla hieman ja oli 16,9 prosenttia (17,2 %). Asuntojen taloudellinen käyttöaste parantui 98,8 prosenttiin (98,2 %). Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan on edelleen vähäinen. Vuokrasaatavat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vuokratuotot kasvoivat hyvän käyttöasteen ansiosta budjetoitua paremmin. Maaliskuun alusta tehty vuokrien tarkistus, keskimäärin 2,7 prosenttia, oli maltillinen. Kulukehitys pystyttiin pitämään myös maltillisena. Erityisesti energiakuluissa syntyi säästöä. Strategiset kehityshankkeet kohdistuivat edelleen pääasiassa asiakkuuslähtöisen toimintamallin rakentamiseen. Korjauspanoksia käytettiin aiempaa enemmän huoneistokorjauksiin. Asuntorakennuttaminen Tarkastelujakson aikana valmistui 366 (651) asuntoa. Asuntoaloituksia oli 979 (636). Omistusasuntojen kysyntä pysyi vakaana koko alkuvuoden ja katsauskauden aikana myytiin saman verran asuntoja kuin edellisenä vuonna. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä oli elokuun lopussa 54 (18). VVO jatkoi hyvää menestystä suunnittelukilpailuissa ja voitti kilpailut Tampereen Vuoreksessa ja Jyväskylän keskustassa. Voitetuille tonteille toteutetaan kaavoituksen jälkeen yhteensä noin kem 2 asuntokohteet. Henkilöstö VVO-konsernin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 397 (389), joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 34 (36) henkilöä. Katsauskaudella toteutettiin henkilöstön hyvinvointikartoitus ja koulutettiin esimiehille muutosjohtamisen taitoja. Näkymät Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu kasvupaikkakunnilla hyvänä. Osa yksityisistä vuokra-asunnoista on siirtynyt omistusasunnoiksi ja uutta yhteiskunnan tukemaa asuntokantaa on tehty rakentamisen ja tonttien kalleuden vuoksi erittäin vähän. Kiinteistöalan kustannusten nousu on kiihtymässä, mikä tulee näkymään myös aiempaa suurempina vuokrankorotuksina. VVO:n tonttivaranto mahdollistaisi vuokra-asuntotuotannon määrän nostamisen noin 700 asunnon vuositasolle. Korkeat rakennuskustannukset sekä kohonnut korkotaso vaikeuttavat kohteiden saamista kannattaviksi, minkä vuoksi aloitusmäärät saattavat olla suunniteltua alhaisemmat. Omistusasuntojen kysynnän markkinatilanne pysynee entisellään. Konsernin koko vuoden tuloksen arvioidaan jäävän hieman edellistä vuotta pienemmäksi, lähinnä rahoituskulujen nousun takia. * Asuntojen määrän laskentatapaa on muutettu. Sen vuoksi se ei ole vertailukelpoinen vuoden 2006 lopun tilanteeseen. VVO-konsernin asuntolukumäärässä otetaan huomioon niiden kiinteistöjen kokonaisasuntomäärä, joista VVO-konserni omistaa yli 50 %. Lisäksi otetaan huomioon sellaiset asunnot, joiden hallintaan oikeuttava osakkeet VVO-konserni omistaa keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä tai asunto-osakeyhtiöissä. Tilapäisesti poissa käytöstä olevat asunnot ovat mukana asuntolukumäärässä. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat osakeluettelotilanne VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajia on yhteensä 65 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,83 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,47 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ,04 Metallityöväen Liitto ry ,07 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry ,34 Rakennusliitto ry ,29 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,85 Toimihenkilöunioni TU ry ,52 Kemianliitto - Kemifacket ry ,33 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,28 Muut Kaikki yhteensä V VO VVO asuminen asuminen & talous & talous

11 Toimitusjohtajalta VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut Toteutunut 08/2007 *) 08/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot Poistot ja arvonalentumiset Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. VVO-konsernin tase Toteutunut Toteutunut 08/2007 *) 08/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Pääomalaina Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia Asuntoja lisää mahdotto masta mahdollista Palvelualan ihmisille on töitä, mutta ei ole asuntoja, joihin olisi varaa. Rakennusalan ihmisille on töitä, mutta ei ole riittävästi työntekijöitä. Maata ja metsiä kiinteistöille on, mutta kaavoitus on hidasta. Halua rakentaa vuokra-asuntoja on, mutta rakentaminen on niin kallista, että uusien asuntojen vuokrat nousevat pilviin. Pula kohtuuhintaisista asunnoista on jo nyt osin este työllistämiselle. Tilanne kymmenen vuoden kuluttua on kriittinen, jos nyt ei toimita. Väestö ikääntyy ja ikääntyvät haluavat asua lähellä palveluja ja tarvitsevat asuntoja keskusten tuntumassa. Palveluammatteihin tarvitaan lisää työvoimaa ja he tarvitsevat asuntoja kasvukeskuksissa hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Maahanmuutto kiihtyy ja se lisää kohtuuhintaisten asuntojen kysyntää entisestään. Alan toimijoilla ja valtiovallalla on vahva halu kasvattaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää. Rivakoiden päätösten aika rakennuttamisen vauhdittamiselle on viimeistään nyt, sillä matka päätöspöytäkirjasta valmiiksi asunnoiksi on pitkä. VVO:lla on tonttivarantoa, mutta ei mahdollisuuksia käynnistää vuokra-asuntotuotantoa kalliille maalle kannattavasti. Tonttihintojen jyvittäminenkään alueiden sisällä ja esimerkiksi vuokra- ja omistusasuntojen kesken ei ole tarkoituksenmukaista, koska lopulta jää kuitenkin jäljelle vain vielä kalliimpia tontteja. On toimittava markkinoiden ehdoilla. Tämä taas johtaa korkeisiin vuokriin nykykustannustasolla rakentaminen jäätyy. Tietoa on. Halua on. Mistä keinot? Korkotukiehtoja tulisi kehittää ja pääkaupunkiseudulle tulisi luoda määräaikainen korkotukijärjestelmä. ARA-tontin hintoja tulisi nostaa määräajaksi, jotta ARA-kelpoisuus voitaisiin säilyttää nykyisilläkin markkinoilla. Näillä edellytyksillä VVO voisi käynnistää vuokra-asuntotuotannon esimerkiksi Suurpellon alueella Espoossa. Erityisryhmien investointiavustukset tulisi määritellä nykyistä väljemmin ja nopeammin; tarkoituksenmukaisesti. Kaupunkirakenteessakin on varaa tiivistykseen 60- ja 70- luvun lähiöissä. Autopaikkoja voitaisiin rakentaa maan alle ja täydennysrakentamista nykyisille suurille parkkialueille. Mikään yksittäinen toimenpide ei riitä. Useita tekoja tarvitaan eri tahoilta samanaikaisesti. VVO on mukana vaikuttamassa siihen, että muutos tapahtuu. Meidän perustehtävänä on luoda asiakkaillemme mahdollisuus turvalliseen, hyvään ja pitkäaikaiseen asumiseen eri elämäntilanteissa. Olli Salakka, toimitusjohtaja KUVA: LASSE KELTTO V VO asuminen & talous 11

12 Kolme tärkeintä talon yhteiskäytössä olevaa varustusta asukkaalle. Lähde: VVO:n asukastyytyväisyystutkimus ) polkupyöräpaikat 2) autopaikat 3) pesutupa ja pyykinkuivaushuone

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta

Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta Kokemuksia ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta 21.4.2009 Marita Laakso 21.4.2009 1 VVO:n suurimmat omistajat ja hallitus Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 17,53 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > toimiala: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > toiminta-alueet: pääkaupunkiseutu,

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2014 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 Sisältö VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 3 Konsernin avainluvut 3 Liikevaihto ja tulos 3 Taseasema ja rahoitus 4 Konsernin lainat ja korkosuojaukset

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 11/7/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 11/7/2013 2 Sisältö Q3 2013 lyhyesti Talousluvut Toimintaympäristö Liiketoimintakatsaus Tulevaisuudennäkymät 11/7/2013 3 Q3 2013

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q1/2013 25.4.2013

Talentum. Osavuosikatsaus Q1/2013 25.4.2013 Talentum Osavuosikatsaus Q1/2013 Sisältö 1. Talentumin Q1/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q1/2013 Talentumin Q1/2013 Mediamainonnan määrä Talentumin medioissa laski 20,2 % mutta

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Toimintaympäristö Kotimaa Talouden kasvunäkymät heikentyneet, huolena kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousun vaikutus asuntorakentamiseen Liike-, logistiikka- ja teollisuusrakentaminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

Sisältö. VVO panostaa asuntokantansa kasvattamiseen. 03 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus

Sisältö. VVO panostaa asuntokantansa kasvattamiseen. 03 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2013 VVO panostaa asuntokantansa kasvattamiseen VVO on lisännyt entisestään panostustaan uudistaakseen ja kasvattaakseen asuntokantaansa. Tavoitteena on pitää yhtiön omistama

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihdon ennakoidaan laskevan edellisvuoden tasolta. Kannattavuuden ennakoidaan heikentyvän.

Medialiiketoiminnan liikevaihdon ennakoidaan laskevan edellisvuoden tasolta. Kannattavuuden ennakoidaan heikentyvän. TIEDOTE 20.5.2013 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 16,5 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 18,3 milj.

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sisältö Q1/2011 Taloudelliseen tulokseen liittyvät avainasiat Taloudelliseen asemaan liittyvät avainasiat Tiesittekö? Q1/2011 Keskeiset

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Tiedote 4.5.2006 1 (6) SATON TULOSTASO PYSYI HYVÄNÄ

Tiedote 4.5.2006 1 (6) SATON TULOSTASO PYSYI HYVÄNÄ SATON TULOSTASO PYSYI HYVÄNÄ Tiedote 4.5.2006 1 (6) SATO-konsernin liikevaihto oli 66,4 miljoonaa euroa (77,4 M 1.1.-31.3. 2005). Liikevaihdon aleneminen johtui pääosin asuntorakennuttamisen osakemyynnistä.

Lisätiedot

SATO investoi voimakkaasti ja teki hyvän tuloksen 1-6/2007

SATO investoi voimakkaasti ja teki hyvän tuloksen 1-6/2007 10.8.2007 1 (5) OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2007 SATO investoi voimakkaasti ja teki hyvän tuloksen 1-6/2007 YHTEENVETO AJALTA 1-6/2007 - konsernin liikevaihto oli 140,5 (1.1. 30.6.2006: 152,8) milj. - tulos

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 75 vuoden kokemus asumisratkaisujen tarjoajana

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

Meillä VVO:ssa on tehtävä. Haluamme tarjota suomalaisille turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman omistamiseen liittyviä huolia.

Meillä VVO:ssa on tehtävä. Haluamme tarjota suomalaisille turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman omistamiseen liittyviä huolia. Meillä VVO:ssa on tehtävä. Haluamme tarjota suomalaisille turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman omistamiseen liittyviä huolia. Suomen suurimpana yksityisenä vuokra-asuntojen omistajana tavoitteemme

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 Sisällysluettelo Kapiteelin liiketoiminta... 3 Toimitilat... 6 Hotellit... 7 Myyntikiinteistöt... 8 Kruunuasunnot... 9 Tuloslaskelma...10 Tase... 11 Tunnuslukujen laskentakaavat...12

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot