Matkalla kohti avointa digitaalista arkistoa. Tietopalvelun toimintamuotojen päivittäminen tietoyhteiskunnan aikakaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkalla kohti avointa digitaalista arkistoa. Tietopalvelun toimintamuotojen päivittäminen tietoyhteiskunnan aikakaudelle"

Transkriptio

1 Matkalla kohti avointa digitaalista arkistoa Tietopalvelun toimintamuotojen päivittäminen tietoyhteiskunnan aikakaudelle Ylemmän arkistotutkinnon kirjoitelma Olli Alm Filosofian maisteri Mikkeli

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Digitaalinen vallankumous koskettaa arkistojakin Tutkimustehtävä Lähteet ja kirjallisuus ASIAKIRJOJEN KERÄILYSTÄ DIGITAALIARKISTOIHIN Asiakirjalähteiden keräily- ja julkaisutoiminta Hakemistojen kehittäminen ja tutkijapalvelu Ensimmäiset digitaaliset palvelut Digitaaliset arkistot ja digitaalisen aineiston kasvu Perinteisen tietopalvelun nykyiset muodot KOHTI AVOINTA DIGITAALISTA KULTTUURIA Sanastopohjaiset ontologiat Tiedon yhdisteleminen Julkisten tietovarantojen linkittäminen Käyttäjien panoksen hyödyntäminen eli crowdsourcing Sosiaalinen media ja vuorovaikutteisuus ESIMERKKITAPAUKSET (CASE STUDIES) Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä Arkistokuvailun uudistaminen Kansalliset ontologiapalvelut MÄÄRÄNPÄÄNÄ AVOIN JA ASIAKASLÄHTÖINEN ARKISTO LÄHTEET... 50

3 3 1. JOHDANTO 1.1. Digitaalinen vallankumous koskettaa arkistojakin Digitaalisten palveluiden keskellä kasvaneelle nuorelle saapuminen arkistoon voi olla melkoinen elämys. Mikä on tämä kummallinen vanhalta paperilta tuoksuva paikka, jossa tieto tuodaan käyttäjälle kärryillä jostakin toisesta huoneesta? Minkä takia asiakkaiden on istuttava tiukasti tutkijasalissa, miksi he eivät voi katsella asiakirjoja omassa kodissaan tietokoneelta? Edellä kuvatun kaltaisia tilanteita tulee eteen meille arkistojen asiakaspalvelussa työskenteleville henkilöille päivittäin. Eikä kyse ole vain teineistä tai nuorista aikuisista. Vastaavia eikö nämä olekaan netissä? kysymyksiä kuulee tänä päivänä yhä useammin myös eläkeläisiltä. Arkistojen perinteisiä tietopalvelun toimintatapoja voi aivan perustellusti pitää jonkinlaisena muinaisjäänteenä 1900-luvulta ellei jopa varhaisemmaltakin ajalta. Toki kyse on ennen kaikkea arkistojen resurssien rajallisuudesta suhteessa säilytyksessä oleviin valtaviin aineistomääriin. Vaikka digitointimenetelmät ovat kehittyneet vauhdilla ja tallennusjärjestelmien kapasiteetit myös, niin siitä huolimatta Suomen arkistojen kaiken aineiston digitointi olisi vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen urakka. Resurssit kuten käytettävissä oleva rahoitus ja teknologia sanelevat pitkälti arkistojen toimintaa. 1 Toinen hyvin merkittävä hidaste on kuitenkin henkistä laatua. Arkistot ovat olleet hyvin varovaisia uuden teknologian hyödyntämisessä. Pelkona on ennen kaikkea se, että vapaassa 1 Esimerkiksi Kansallisarkiston hyvin mittavissa digitointihankkeissa vuosina 2009 ja 2010 digitoitiin yhteensä noin 8,75 miljoonaa asiakirjaa, joka vastaa noin 875 hyllymetriä. Kuitenkin samaan aikaa Arkistolaitoksen kokonaisaineistomäärä karttui hyllymetrillä. Lähde: Kansallisarkiston digitointihankkeen loppuraportti; Arkistolaitoksen vuosikertomuksien 2009 ja 2010 tilasto-osio.

4 4 jakelussa olevia aineistoja ei voida kontrolloida riittävästi, ja että arkisto ei tällöin voi säilyttää omaa auktoriteettiasemaansa suhteessa aineistoon. Käsitys, jonka mukaan arkistonhoitaja on säilyttämänsä aineiston paras asiantuntija, elää sitkeästi. Maailma kuitenkin muuttuu ympärillämme vinhaa vauhtia. Niin yrityksiltä kuin viranomaisiltakin vaaditaan digitaalisia palveluita. Julkisella rahalla tuotettujen aineistojen niin syntysähköisten kuin myös digitoimalla luotujen odotetaan olevan vapaasti jaossa. Internetistä on kehittynyt hallitsematon avoin tietoverkko, joka kilpailee perinteisten muistiorganisaatioiden kanssa ihmisten tiedonjanon tyydyttämisestä. Nykyaikana tietoa, joka ei ole Internetissä, ei ole olemassakaan. Wikipedia, YouTube, Flickr ja Google tarjoavat käyttäjilleen lähes äärettömän määrän tietoa ja digitaalisia aineistoja. Luotettavan tiedon tarjoamisen sertifikaatistaan tiukasti kiinni pitävät muistiorganisaatiot ajautuvat tiedonetsinnässä entisestään syvemmälle marginaaliin. Jokaisella Internetin käyttäjällä on ulottuvillaan valtava määrä jatkuvasti uudistuvaa tietoa. Internet-palveluista on vihdoin tullut myös aidosti vuorovaikutteisia ja kaksisuuntaisia. Enää ei pelkästään katsella sisältöjä, vaan nyt niitä myös luodaan, muokataan, kommentoidaan ja jaetaan kavereille. Sosiaalisesta mediasta on tullut arkipäivää. Twitterin ja Facebookin avulla voidaan organisoida mielenosoituksia, kaataa hallituksia, äänestää omaa suosikkia reality-ohjelmassa tai vaikkapa pistää pystyyn mielenilmaus jotakin havaittua epäkohtaa vastaan. Ei ole pelkkä latteus todeta, että maailma on muuttunut pienemmäksi, hektisemmäksi ja pinnallisemmaksi digitaalisen vuorovaikutuksen ansiosta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa (2012) kerrotaan, että olemme digitaalisessa palvelutaloudessa siirtymässä rakentamisesta hyödyntämiseen. Digitaalitaloudessa korostuvat itsepalvelu, vertaistuotanto, epäsuorat ansaintamallit ja muu kuin markkinavaihdanta. Tutkimuksen perusajatus on se, että näkyvän talouden rinnalle on syntynyt näkymätön virtuaalitalous, jonka kasvavaa merkitystä emme ole

5 5 vielä ymmärtäneet ja joka menee pääosin taloudellisen tilastoseurannan ohi. ICT-teknologia 2 on aiheuttamassa suurempaa muutosta kuin höyrykoneen edesauttama teollinen vallankumous tai siirtyminen teollisuustuotannosta palveluyhteiskuntaan. 3 Tämän muutoksen voi sanoa aiheuttaneen suurta hämmennystä myös arkistonhoitajien keskuudessa. Ammattikuntamme on yllätetty muutoksen nopeudella aivan samalla tavalla kuin suuri yleisökin. Tietojenkäsittelyn automatisoinnin hyödyt aineiston hallinnassa ymmärrettiin arkistoissa kyllä nopeasti, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen alkaneen ICTvallankumouksen merkitystä ei ole samalla tavalla ymmärretty. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii the American Archivistin erikoisnumero talvelta 1994, jonka teemana on visio Ennustuksissa kyllä luotiin tarkkoja arvioita laitteisto- ja ohjelmistokehityksestä, tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvamisesta, tallennuskapasiteetin kehittymisestä ja jopa tietoverkkojen nopeuden kasvamisesta, mutta Internetin läpimurto, palveluiden vuorovaikutteisuus, sosiaalinen media ja käyttäjien osallistaminen puuttuvat niin sanoina kuin ajatuksinakin. 4 Edellä on lyhyesti kuvattu niin sanotun ICT-vallankumouksen aiheuttamia muutoksia maailmassa viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta sekä tuotu esille se, että arkistot ja arkistonhoitajat olivat valmistautumattomia nopean muutoksen kohtaamiseen. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole jälkiviisastella, vaan tässä tutkimuksessa pyrin ensinnäkin lyhyesti kuvaamaan sen kehityskaaren, kuinka arkistojen nykyiset tietopalvelut ovat syntyneet. Sen jälkeen selvitän niitä isoja kehitystrendejä, joiden mukaan nykyinen tietoyhteiskunta ja digitaaliset palvelut kehittyvät. Lopuksi esittelen kolme esimerkkitapausta, jotka toivottavasti selventävät aiemmissa luvuissa esiteltyjä asioita. Aihe on minulle henkilökohtaisesti tärkeä, sillä työskentelen Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistossa tietopalvelun, aineistonhallinnan ja kehittämishankkeiden parissa juuri 2 Lyhenne ICT tarkoittaa Information and Communications Technology, eli suomeksi tieto- ja viestintäteknologia. Se on viime vuosina korvannut käytössä suppeampaa IT-lyhennettä, joka tarkoittaa informaatioteknologiaa. Aikaisemmin käytettiin yleisesti myös lyhennettä ATK, eli automaattinen tietojenkäsittely, mutta se termi on nykyään hävinnyt lähes kokonaan pois käytöstä. 3 Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, the American Archivist. Special Issue 2020 Vision.

6 6 näiden kyseisten asioiden äärellä. Vastaan arkistomme tietopalvelusta, aineistojen hallinnasta ja käsittelystä sekä kehittämistoiminnasta. Leipätyössäni askartelen siis näiden tässä tutkielmassa mainittujen asioiden parissa päivittäin Tutkimustehtävä Tutkimukseni tavoite on selvittää, kuinka arkistot voisivat uudistaa digitaalisia palveluitaan vastaamaan 2010-luvun vaatimuksia. Aluksi täytyy kuitenkin tehdä niin sanottu nykytilan kuvaus, joten ensimmäinen tutkimuskysymys koskee sitä, kuinka arkistojen tietopalvelun nykyiset toimintamuodot ovat syntyneet? Käyn vaihe vaiheelta läpi arkistojen tietopalvelun eri vaiheita, jolloin tuloksena syntyy käsitys siitä, kuinka nykyhetkeen on tultu. Toinen ja kolmas tutkimuskysymys koskee sitä, että mitkä ovat muistiorganisaatioiden kannalta merkittävimmät verkkopalveluiden kehittämiseen liittyvät kehitystrendit ja kuinka niitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi arkistosektorilla? Pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin kirjoitelman kolmannessa pääluvussa, jossa esittelen näitä trendejä ja niiden sovellusmahdollisuuksia. Konkreettiselle tasolle edetään neljännessä pääluvussa, jossa esimerkkitapausten (case) avulla esittelen kolmannessa luvussa esiteltyjen tekniikoiden varhaisia sovelluksia. Merkittävyytensä takia Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä saa kunnian olla ensimmäisenä vuorossa. Toisena case-esimerkkinä nostan esille Kansallisen arkistokuvailun kehittämisen, koska se on kontekstuaalisen kuvailun kärkihankkeita koko maailmassa. Kolmas case on FinnONTO-hanke ja kansallisten ontologiapalveluiden kehittäminen.

7 7 Lukija voi halutessaan nähdä tämän opinnäytetyön osana arkistot 2.0 viitekehystä. Kyseisellä termillä tarkoitetaan niin sanottujen web 2.0 tekniikoiden soveltamista arkistojen sähköisessä tietopalvelussa. 2.0 palveluiden kohdalla viitataan usein teknologioihin, mutta luonteeltaan muutos vanhaan on pikemminkin ideologinen. 2.0 palvelut korostavat sosiaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Niissä käyttäjän tuottamalla tiedolla on keskeinen rooli, ja monesti koko palvelun menestys perustuu käyttäjien osallistamiseen. Arkistot 2.0 ajattelussa asiakkaista tulee passiivisten vastaanottajien sijasta aktiivisia osallistujia, jotka itse käyttävät, täydentävät ja jakavat sisältöä. 5 Tässä tutkimuksessa käsittelemäni asiat ovat kuitenkin jonkin verran laajempia kuin vain arkistot 2.0 ajatteluun liittyviä. Esimerkiksi arkistokuvailun kehittämistä ja ontologioiden hyödyntämistä koskevat osiot keskittyvät syvemmälle arkistokuvailun rakenteisiin kuin pelkästään asiakasrajapinnalla tapahtuviin asioihin. Asiakaslähtöisesti ajateltuna esittämäni asiat kuitenkin näkyvät loppukäyttäjälle nimenomaan aikaisempaa vuorovaikutteisempana, sosiaalisempana ja tasa-arvoisempana palveluna. Siksi arkistot 2.0 näkökulma käy ihan hyvin, jos aihetta katsotaan nimenomaan palvelun järjestämisen, eikä esimerkiksi tietojärjestelmien suunnittelun kannalta Lähteet ja kirjallisuus Kotimaisen arkistotieteellinen tutkimuksen ohuudesta johtuen tutkimukseni lähteet ovat pääasiassa peräisin ulkomaisista arkistoalan julkaisuista, tai sitten vaihtoehtoisesti kotimaisesta muun alan tutkimuskirjallisuudesta. Kotimaisista lähteistä nostaisin esille Ari Häyrisen väitöskirjan Open Source Digital Heritage Digital Surrogates, Museums and Knowledge Management in the Age of Open Networks (2012), joka vaikkakin koskettelee museosektoria, niin sen huomiot ovat yhtälailla tärkeitä arkistosektorillakin. 5 Ks. esim. Kilkki 2010, 9-10.

8 8 Kotimaisesta tutkimuskirjallisuudesta nostaisin esille vielä pari teosta. Ensinnäkin Etlatieto Oy:n hankkeessa Uusi palvelutalous sekä Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn hankkeessa ICT, palveluinnovaatiot ja tuottavuus syntynyt teos Suuri hämmennys. Matti Lehden, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan kirjoittamassa teoksessa käsitellään työtä ja tuotantoa digitaalisessa murroksessa. Olen käyttänyt kirjaa ennen kaikkea kuvaamaan sitä muutosta, jonka ICT-vallankumous on Suomessa ja maailmalla aiheuttanut. Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, kotimaisista teoksista mainitsen Martti Kerkkosen kirjan Suomen arkistolaitos Haminan rauhasta maan itsenäistymiseen. Kyseinen teos toimii päälähteenä luvuissa, joissa käsittelen arkistojen tietopalvelun varhaisia vuosia. Kotimaisia arkisto-alan oppikirjoja olen käyttänyt kuvaamaan käsittelemäni ajankohdan käsityksiä esimerkiksi automaattisen tietojenkäsittelyn mahdollisuuksista. Oppikirjat ovat varmasti kaikille arkistonhoitajille hyvin tuttuja, ja siten olleet vahvasti muovaamassa kulloinkin vallalla ollutta paradigmaa. Näistä oppikirjoista mainittakoon Pirkko Rastaan kirjoittamat klassikot Keskiasteen arkisto-oppi (1985) ja Arkistotoimi ja asiakirjahallinto (1991) sekä hieman tuoreempi, Jari Lybeckin toimittama, Arkistot, yhteiskunnan toimiva muisti (2006). Hieman vastaavalla tavalla olen koettanut saada ajankuvaa vanhoista arkistoalan aikakauskirjoista, kuten Liikearkisto-lehdestä (nykyinen Faili). Ulkomaiset lähteet ovat pääasiassa tieteellisiä artikkeleita, joita olen löytänyt Internetin artikkelitietokannoista tai arkistoalan aikakauskirjoista. Useimmat niistä käsittelevät niin sanottua Arkistot 2.0 ajatusta, joka on arkistosektorille tuotu käsite Web 2.0 tekniikoiden ja toimintamallien hyödyntämisestä arkistojen tietojärjestelmissä. Näistä mainittakoon Joy Palmerin artikkeli Archives 2.0: If We Build It, Will They Come sekä Marta Nogueiran Archives in Web 2.0: New Opportunities. Kumpaakin artikkelia voidaan pitää jo osittain vanhentuneena, mutta se ehkä osaltaan kuvastaa muutoksen etenemisnopeutta; perinteiset tieteelliset julkaisut eivät meinaa pysyä perässä. Kotimaassa aihetta on käsitellyt ennen kaikkea Jaana Kilkki, jonka Faili-lehdessä julkaistu artikkeli Tutkijasali-tilasta virtuaalitietopalveluun saattoi toimia jonkinlaisena alkukipinänä koko tämän opinnäytetyön kirjoittamiselle.

9 9 Tutkimuskirjallisuuden lisäksi käytän tutkielmassani lähteinä mm. eri arkistojen toimintakertomuksia sekä kehittämishankkeiden loppu- ja väliraportteja sekä muita julkaisuja. Näistä mainitsemisen arvoisia ovat Arkistolaitoksen ja Yksityisten keskusarkistojen vuosien 2009 ja 2010 isojen digitointihankkeiden loppuraportit sekä Outi Hupaniitun laatima tutkimus Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot vuodelta Jälkimmäinen on niitä harvoja lähteitä, joissa tuodaan esille muistiorganisaatioiden asiakkaiden toiveet digitaalisten palveluiden osalta.

10 10 2. ASIAKIRJOJEN KERÄILYSTÄ DIGITAALIARKISTOIHIN 2.1. Asiakirjalähteiden keräily- ja julkaisutoiminta Arkistot ovat kautta olemassaolonsa palvelleet ensisijaisesti hallintoa, olipa kyse sitten julkishallinnosta tai yksityisestä toiminnasta. Arkiston tehtävä on ollut tukea asiakirjat luonutta tahoa, kuten esimerkiksi kirkkoa, hallitsijaa tai kauppiasta. Arkistoon päätyneet asiakirjat on säilytetty siksi, että niistä on ollut hyötyä hallinnolle. Vasta tieteellisen historiantutkimuksen syntymisen seurauksena on asiakirjoilla katsottu olevan laajempaakin yhteiskunnallista informaatioarvoa. 6 Suomessa valtiolliseksi keskusarkistoksi syntyi autonomian ajan alussa senaatin arkisto, johon Haminan rauhansopimuksen mukaisesti siirrettiin Suomea koskevat asiakirjat Ruotsin arkistoista. Senaatin arkisto sai ensimmäisen arkistonhoitajan vuoden 1817 alussa, mutta edelleenkin arkiston ainut tehtävä oli palvella keskushallintoa. Arkisto avattiin yleisön käyttöön vasta 1859, ja vuonna 1869 sen nimi muutettiin Valtionarkistoksi. 7 Historiantutkimuksen lähdeaineistona 1800-luvun alkuvuosikymmeninä käytettiin ensisijaisesti painettua kirjallisuutta, käsikirjoituksia, asiakirjajäljennöksiä sekä alkuperäisiä asiakirjoja. Yksityiset keräilijät pyrkivät keräämään historiallista aineistoa omiin kokoelmiinsa niin yksityisistä arkistoista kuin viranomaisarkistoistakin. Historiantutkimuksen lähdeaineistona käytettiinkin etupäässä näitä yksityisiä kokoelmia, eikä varsinaisia arkistolähteitä. Tutkimuksen käyttöön yksityisissä kokoelmissa olevia asiakirjoja saatiin entistä paremmin, kun niitä alettiin julkaista julkaisusarjoissa. Kirkollisten ja valtiollisten asiakirjojen julkaiseminen alkoi Ruotsissa vuonna 1829, kun valtionantikvaari J. G. Liljegren 6 Lybeck 2006, Kerkkonen 1988, 9-14,

11 11 käynnisti Diplomatarium Suecanumin toimittamisen. Siinä julkaistiin monia Suomessakin säilytettyjä asiakirjoja niin yksityisistä kokoelmista kuin myös julkisista arkistoista. 8 Suomalaisista tutkijoista Carl Axel Gottlund oli merkittävässä asemassa julkaistessaan Ruotsin valtionarkiston Suomen historiaa koskevia dokumentteja teoksissaan Otava I ja II vuosina 1828 ja Gottlund alkoi vuonna 1838 myös julkaista luetteloa keräämistään asiakirjoista ja käsikirjoituksista, ja vuonna 1860 senaatti lunasti Gottlundin asiakirjakokoelman valtiolle. 9 Liljegrenin ja Gottlundin aikakaudella kiinnostus asiakirjalähdepohjaiseen historiantutkimukseen oli selvästi jo alkanut, mutta toimintatapa oli vielä arkaaista metsästäjä-keräilyä. Arkistot eivät palvelleet tutkijoita asianmukaisilla tutkijasaleilla ja kattavilla arkistoluetteloilla, vaan tutkijat itse penkoivat Ruotsin kuninkaanlinnan pölyisiä kellareita ja ullakoita toiveenaan löytää mehukkaita asiakirjalöytöjä. Kukin tutkija keräsi näitä asiakirjahelmiä omiin kokoelmiinsa ja julkaisi niitä ehkä sitten omissa julkaisuissaan tai julkaisusarjoissa. Viranomaiset avasivat arkistonsa tutkijoille, ja samalla syntyi läheinen vuorovaikutussuhde arkistojen ja historiantutkijoiden välille. Toimintatapoja siirtyi myös tutkijoilta arkistonhoitajille, ja 1800-luvulla syntyikin niin sanottu historiantutkijanarkistonhoitajan käsite. Arkistonhoitajalla oli tiiviit suhteet tutkijayhteisöön ja hän itsekin piti julkaisutoimintaa keskeisenä osana työnkuvaansa. Historiantutkija-arkistonhoitajan perinne on säilynyt vahvana nykypäivään saakka, koska edelleenkin suuri osa meistä arkistonhoitajista on suorittanut historiantutkijan opinnot yliopistossa. Tuolloin 1800-luvun alkupuoliskolla ymmärrettiin siis jo alkuperäisasiakirjojen arvo historiantutkimuksessa, mutta ei ehkä vielä nykykielellä ilmaistuna asiakirjakokonaisuuksien eheyttä ja alkuperäisyyttä. Keräämällä rusinoita pullasta pystyttiin jo luomaan jonkinasteista kuvaa Ruotsin valtakunnan ja siinä sivussa myös Suomen alueen historiasta, mutta missään nimessä kattavaa kuvaa sillä menetelmällä ei saatu. Seuraavassa luvussa 8 Kerkkonen 1988, Kerkkonen 1988,

12 12 kerrotaankin, kuinka arkistokokonaisuuksien luetteloinnilla pyrittiin systemaattisempaan ja kattavampaan kokonaiskuvaan Hakemistojen kehittäminen ja tutkijapalvelu Asiakirjojen keräily ja julkaiseminen oli toimintaa, joka alkuvaiheessa tapahtui yksityisten harrastelijoiden toimesta, mutta johon myöhemmin osallistuivat myös arkistoinstituutiot. Arkistoihin kertyneen aineiston kasvaessa syntyi tarve luetteloida, ja siten saada paremmin haltuun, säilytettävät asiakirjat. Suomessa tosin järjestämis- ja luettelointityön käynnistäjänä toimi Senaatin arkistossa tehty voudintilikirjojen kansilehtilöytö. Edvard Grönbladin mukaan kansilehdistä löydettyjä fragmentteja voitiin yhdistellä vasta kun koko tilikirja-aineisto oli järjestetty ja luetteloitu. Grönblad saikin senaatilta tehtäväkseen läpikäydä, järjestää ja luetteloida koko senaatin arkiston vanha osa. Grönbladin tehtävään sisältyi edelleen julkaisuperinteen mukaisesti tehtävä valikoida ja isänmaan hyväksi käyttää historian ja tilastojen kannalta huomion arvoista ainesta. 11 Vaikka järjestelytyön lähtölaukauksena asiallisessa mielessä toimikin kansilehtilöytö, oli sen aloittaminen kuitenkin aineiston kertyessä joka tapauksessa vääjäämätöntä. Logistisessa mielessä ajatellen vaatii tavaramäärän ja henkilöstön kasvu aina tehokkaampaa hallintajärjestelmää, koska aineiston hallinta ei voi olla enää yksittäisten ihmisten muistin varassa. Tutkimuskirjallisuudessa tällaisia käytännön sanelemia ratkaisuja, sekä niiden toteuttamisesta päättäneitä henkilöitä, pyritään usein vähän liikaakin glorifioimaan. Toki toiminnan vaikuttimena voi olla ideologista ja koulutuksellista taustaa, mutta useat seuranneiden vuosikymmenten aineistonhallintaa koskevat ratkaisut syntyivät hyvin käytännönläheisistä tarpeista. Arkistotoiminta Suomessa on perinteisesti ollut aina enemmän käytäntö- kuin teorialähtöistä. 10 Kerkkonen 1988, Kerkkonen 1988,

13 luvun aikana asiakirjojen määrä kääntyi räjähdysmäiseen kasvuun niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Syynä tähän oli erityisesti hallinnon paisuminen ja eriytyminen. Seuranneesta tilanteesta Lybeck käyttää kirjassaan ilmaisua arkistointijärjestelmien kriisi. Sen seurauksena arkistotoimea jouduttiin tarkastelemaan entistä systemaattisemmasta näkökulmasta. Enää pelkkä historiallisesti mielenkiintoisten asiakirjojen keräily ja julkaiseminen eivät riittäneet. Asiakirjojen hallintaan oli kehitettävä aiempaa systemaattisempia apuvälineitä, kuten luokitteluja ja arkistokaavoja. 12 Edvard Grönblad ymmärsi, että järjestely- ja luettelointityö palveli paitsi fragmenttien kokoamista niin myös arkiston käyttäjäkuntaa. Syntyvät luettelot opastaisivat siten myös aineiston tulevia käyttäjiä. 13 En aio tässä käsitellä järjestämistyön edellyttämiä arkistoteoreettisia päätelmiä erityisesti provenienssiteorian soveltamista koska tutkimukseni näkökulma on arkistojen tietopalvelussa. Käyttäjän kannalta on oleellista tietää lähinnä luetteloiden laatimistapa ja sortteeraus. Luetteloita ryhdyttiin laatimaan organisaatiokohtaisesti, ei esimerkiksi aiheen mukaisesti tai aikajärjestyksessä. Senaatin arkistossa, joka vuonna 1869 muutettiin nimeltään Valtionarkistoksi, systemaattinen lähestymistapa aineiston hallintaan löi läpi Karl August Bomanssonin toimesta 1860-luvulla. Asiakirjojen epäjärjestys, ja monien aktien puuttuminen, vaativat enemmän huolenpitoa asiakirjojen säilyttämisestä. Bomansson sitoutui koko aineiston järjestämiseen ja luettelointiin sekä antoi ohjeet asiakirjojen lainaustoiminnasta. Tuolloin asiakirjojen käyttäjiä olivat pääasiassa senaatin ja eri virastojen virkamiehet, jotka tarvitsivat asiakirjoja omissa virantoimituksissaan. Bomanssonin toiminnan ansiosta Valtionarkisto pystyi ensimmäistä kertaa ottamaan haltuun oman aineistonsa. Toisin sanoen pitämään aineiston järjestyksessä, tietämään mitä aineistoja sillä oli hallussaan ja siten hoitamaan myös arkiston tietopalvelun luotettavasti Lybeck 2006, Kerkkonen 1988, Kerkkonen 1988, 73.

14 14 Grönbladin 1840-luvulla senaatin arkistossa aloittama järjestämistyö on säilynyt aivan keskeisenä toimintana kaikissa Suomen arkistoissa tähän päivään saakka ja on sitä varmasti vielä tulevaisuudessakin. Järjestämistyön periaatteetkin ovat pääsääntöisesti pysyneet samoina. Sen sijaan luettelointitietojen esittäminen aineistojen käyttäjille on vuosien saatossa muuttunut. Perinteinen arkistoluettelo on säilyttänyt asemansa ehkä keskeisimpänä tietopalvelun apuvälineenä jo 160 vuoden ajan. Luettelomuotoinen ja selkeästi jäsennelty paperinen arkistoluettelo on edelleenkin monissa tapauksissa käytettävyydeltään ylivertainen esittämisformaatti. Luettelomuotoinen hakemisto mahdollistaa arkistoaineiston viitetietojen nopean etsimisen ja selailun. Hyvin jäsennelty luettelo myös auttaa asiakasta visualisoimaan arkistokokonaisuutta mm. sarjanmuodostuksen, aineistomäärien ja ajallisen kerrostuneisuuden suhteen. Edellä mainittiinkin monta nykypäivän verkkopalveluiden suunnittelijalle tuttua termiä, kuten käytettävyys, jäsentely, haku- ja selauspalvelu sekä visualisointi. Voi siis perustellusti sanoa, että paperisen arkistoluettelon käyttöliittymä on huolellisesti suunniteltu ja siksi se onkin kestänyt aikaa erinomaisen hyvin. Perinteinen paperinen arkistoluettelo toimii erittäin hyvin ympäristössä johon se on suunniteltu, eli siis arkiston tutkijasalissa. Seuraavissa luvuissa käsitellään tarkemmin arkistoluettelon rajoitteita. Miksi se ei enää toimikaan ajasta ja paikasta riippumattomissa verkkopalveluissa Ensimmäiset digitaaliset palvelut Viimeistään 1980-luvun alkupuolella suomalaisessa arkistoalan kirjallisuudessa ryhdyttiin toden teolla kirjoittamaan automaattisen tietojenkäsittelyn mahdollisuuksista

15 15 asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa 15. Tuohon aikaan tietokoneet olivat jo monissa toimistoympäristöissä syrjäyttäneet perinteiset kortistot ja reikäkorttikoneetkin olivat jäämässä pois käytöstä luvun alussa perinteisten keskustietokoneiden rinnalla alkoivat yleistyä henkilökohtaiset tietokoneet IBM PC:n johdolla. Ohjelmointi oli tuohon aikaan asia, jota pidettiin tietokoneiden käyttöön liittyvänä perustaitona, ja sitä opetettiin niin yliopistoissa kuin kansalaisopistoissakin. Arkistonhoitajien kiinnostus kohdistui aluksi automaattiseen tekstinkäsittelyyn, koska se helpotti arkistoluetteloiden kirjoittamista, mutta hieman myöhemmin jo tietokantasovelluksiin. 16 Tietokannat joissa niin sanottu relaatiomalli osoittautui potentiaalisimmaksi nähtiin aluksi lähinnä kortiston kehittyneempänä versiona ( kortisto 2.0 :na). Kortistojen tavoin tietokantaohjelmat mahdollistavat tiedon nopean etsimisen, mutta sen lisäksi ne mahdollistavat myös nopeamman päivittämisen ja raportoinnin. Ymmärrettiin arkiston viitetietojen käsittelyn helpottuminen tietokantaohjelmiston avulla. Havainnollistan tuon aikakauden kehitystä yhden esimerkin avulla. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto sai ensimmäisen tietokoneensa vuonna 1984, jonka jälkeen aloitettiin valtakunnallisen yritysarkistotietokannan suunnittelu. Työn tuloksena julkaistiin vuosina 1987 ja 1988 Suomen yritysarkisto I ja II. Toisin sanoen ensimmäistä tietokonetta hyödynnettiin sähköisenä kortistona, joka helpotti aineiston viitetietojen hallintaa ja mahdollisti kahden yleisluettelon julkaisun Ks. esim. Rastas 1985, Hyvän kuvan asiakirjahallinnon sähköistymisestä saa 1980-luvulla tehdyistä asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tutkintojen opinnäytetöistä. Esimerkkinä Pirjo Koposen Imatran Voima Oy:n asiakirjahallinnosta tekemä tutkielma Meillä on Basis! sekä Martti Meurosen tekemä tutkielma ATK:n hyväksikäytöstä Suomen Yhdyspankin asiakirjahallinnossa. 17 Elkan toimintakertomukset 1984, 1987 ja 1988; Lakio 1984, 4-5.

16 16 Kuva 1. Arkistonjärjestäjä Jari Lehtonen luetteloimassa arkistoa Elkan ensimmäisellä tietokoneella. kesällä 1984 ELKA siirtyi atk-kauteen. Mikrotietokonetta käytetään erilaisten rekisterien ja hakemistojen laadintaan, joiden avulla voidaan entistä nopeammin ja tarkemmin saada tarvittavat tiedot. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä, että tiedostojen siirto atk:n avulla käsiteltäväksi on vasta alussa ja osittain vielä suunnitteluasteella, mutta vähitellen asiassa päästään eteenpäin. Tarkoituksena on valtionarkiston kanssa yhteisesti sovittavalla tavalla ryhtyä kokoamaan keskeisiä tietoja yritysarkistoista, niiden sijainnista, laajuudesta, järjestyksestä, käytettävyydestä jne. 18 Ensimmäiset tietokoneet ja niiden tietokantasovellukset olivat kuitenkin tiukasti vielä arkistonhoitajien työkaluja. Asiakkaita ei niiden äärelle päästetty, vaan tietopalvelu hoidettiin edelleen tietokannasta koostettujen paperiluetteloiden avulla luvulla tietokoneet yleistyivät arkistoissa ja niiden ohjelmistot kehittyivät. Ohjelmointi ei ollut enää käsityötä, koska valmiita kaupallisia ohjelmistoja oli tarjolla yhä enemmän. Yleisimpinä olivat tietenkin Windows-käyttöjärjestelmä sekä erilaiset tekstinkäsittelyohjelmat, kuten Teko ja 18 Lakio 1984, 4-5.

17 17 WordPerfect. Tutkijasaleihin voitiin nyt asentaa erillisiä asiakaspäätteitä, joiden avulla asiakkaat pystyivät itse suorittamaan tiedonhakuja tietokannasta. 19 Suurin muutos tapahtui kuitenkin tietoliikenteessä, kun Internetin käyttö yleistyi 1990-luvun puolivälin tienoilla räjähdysmäisesti 20. Tietoverkkoja kehitettiin aluksi eri maiden sotilasorganisaatioiden käyttöön ja myöhemmin ne yleistyivät ennen kaikkea yliopistomaailmassa luvulla myös tavalliset ihmiset pääsivät hyödyntämään tietoverkkoja, kun toiminta kaupallistettiin. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla arkistojen tietokantoja alettiin siirtämään tietoverkkoon, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus tutustua viitetietoihin esimerkiksi työpaikaltaan tai kotoaan käsin 21. Muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyivät kattavammat ja kehittyneemmät arkistotietokannat, kuten esimerkiksi kuvassa 2 näkyvä Arkistolaitoksen VAKKA. 19 Ks. esim. Rastas 1991, ; Samanlainen kehityskulku on ollut myös museosektorilla. Häyrinen 2012, Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Kuvio 2.2, Elkan vuoden 1997 toimintakertomuksen mukaan Yksityiset keskusarkistot saivat kyseisenä vuotena Opetusministeriön myöntämällä Suomi tietoyhteiskunnaksi määrärahalla ensimmäiset Internet-sivustonsa. Sen lisäksi Elka ja muutama muu arkisto sai samana vuonna ensimmäiset sähköiset hakemistonsa julkaistuksi. Elka hoiti kyseisen projektin hallinnoinnin ja taloudenpidon.

18 18 Kuva 2. VAKKA-arkistotietokannan tarkennettu haku. Tuonaikaiset Internet-yhteydet olivat nykymittapuun mukaan hyvin hitaita luvulla tiedonsiirtonopeudet ovat moninkertaistuneet ja esimerkiksi 3G-verkon rakentamisen myötä on mahdollistanut nopeat mobiiliyhteydet ja nopeat Internet-yhteydet myös syrjäseuduilla. Tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen on näkynyt selvästi Internet-sivujen graafisen ilmeen kehittymisessä sekä monissa uudenlaisissa verkkopalveluissa. Esimerkiksi reaaliaikaisen liikkuvan kuvan siirtäminen verkossa oli 1990-luvulla vielä kaukaista unelmaa, mutta YouTuben, Yle Areenan ja muiden verkkopalveluiden myötä nykyisin täysin arkipäivää.

19 Digitaaliset arkistot ja digitaalisen aineiston kasvu Sähköisiä arkistoja ei Suomessa lähdetty rakentamaan ensiksi syntysähköisille aineistoille mikä voi monen mielestä tuntua oudolta vaan digitoiduille analogisille asiakirjoille. Halvat skannerit ja kehittyneet digitointimenetelmät saivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä aikaan varsinaisen digitointibuumin, joka huipentui vuosina elvytysrahoilla toteutetuissa jättidigitointihankkeissa. 22 Osaltaan tätä digitointibuumia oli käynnistämässä EU-tasolla sekä kansallisesti julkaistut poliittisen ohjelmat, jotka koskivat kulttuuriaineistojen digitointia ja sähköistä saatavuutta. Osittain näiden isojen hankkeiden ja virheellisen uutisoinnin takia suuren yleisön keskuuteen levisi käsitys, että kohta kaikki kulttuuriaineistot saatavissa digitaalisessa muodossa. Se, miksi sähköisiä arkistoja lähdettiin ensiksi rakentamaan digitoiduista asiakirjoista eikä syntysähköisistä tiedostoista, johtuu ensisijaisesti arkistojen pitkistä siirtoajoista. Asiakirjat luovutetaan useimmiten arkistoon vasta vuosikymmeniä niiden laatimisen jälkeen. Siten arkistot elävät jatkuvasti menneisyydessä, ja vasta nyt 2010-luvulla, ollaan tarttumassa syntysähköisten aineistojen arkistointiin. Sähköisiä arkistoja oli siis luotava sellaisesta aineistosta, jota oli valmiiksi saatavilla eli vanhoista paperiasiakirjoista, valokuvista, kartoista, piirustuksista ja audiovisuaalisista tallenteista. Ensimmäiset sähköiset arkistot olivat luonteeltaan pikemminkin digitaaliarkistoja, jotka rakennettiin perinteisten arkistotietokantojen päälle lisäämällä metatietojen yhteyteen skannaamalla luotuja digitaalisia objekteja Digitointihanke 2010 loppuraportti, Yksi esimerkki tällaisesta päälle liimatusta tavasta esittää digitaalisia objekteja on vuonna 2002 julkaistu Elma-arkistotietokanta, jonka asiakirjanäkymään ja erillisrekistereihin on mahdollista lisätä esikatselukuvia tai pdf-tiedostoja.

20 20 Kuva 3. Elma-arkistotietokannan luettelonäkymä. Elmassa on mahdollista lisätä digitaalisia tiedostoja arkistoyksiköiden yhteyteen sekä erityismateriaalirekistereihin. Jälkiviisaus ei tunnetusti ole viisautta, mutta mielestäni tässä asiassa on edetty niin sanotusti peräpää edellä puuhun. Ensiksi olisi tullut ratkaista syntysähköisen aineiston talteen saaminen ja koettaa minimoida kuuluisaa digitaalisen ajan mustaa aukkoa. Uudemman aineiston käyttötarve on yleensä myös suurinta, joten sen avulla olisi helposti rakennettu tietoyhteiskunnan sähköisiä palveluita ja samalla ehkä jopa korotettu arkistojen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta. Tästä arkistojen suoranaisesta epäonnistumisesta luoda ajoissa luotettavia digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuja ei

21 21 voi ainakaan syyttää ongelman tiedostamattomuutta. Aihetta nimittäin käsitellään jo Pirkko Rastaan kirjoittamassa Keskiasteen arkisto-opissa. 24 Relaatiotietokantoihin liitettyjen digitaalisten objektien lisäksi on rakennettu runsaasti myös erillisiä sovelluksia digitoitujen aineistojen jakelua varten. Näistä tunnetuimpia lienevät Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto, Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkisto. 25 Näitä kuten arkistotietokantojakin on yleensä vaivannut hyvin heikko käytettävyys. Hupaniitun tutkimuksessa SSY:n digiarkisto oli ainut, joka selvisi käyttäjien arvioinnista puhtain paperein. Kaikista muista järjestelmistä löytyi enemmän tai vähemmän yleensä enemmän huomautettavaa. Esimerkiksi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston ElkaD-sovellusta on nimetön historian jatko-opiskelija kuvannut sanoilla järjestelmä täysin mahdoton. 26 Arkiston työntekijöiden mielestä hyvin järkevältä ja loogiselta tuntuva tietojärjestelmä voi asiakkaan näkökulmasta olla täysin käsittämätön. Arkistonhoitaja koettaa hallinnoida aineistoa ja sen takia ryhmitellä niitä aiheen tai (useimmiten) asiakirjatyypin mukaisesti. Asiakas taas yrittää etsiä näistä formaaleista, mutta usein mitäänsanomattomista, rakenteista itseään kiinnostavia asiasisältöjä. Asiakaslähtöinen toimintatapa on paljon toistettu korulause, mutta arkistoissa tietojärjestelmät on perinteisesti tehty henkilökuntaa varten. Ei siis ihme, että käyttäjien tekemä järjestelmä erottui käytettävyydeltään ylivertaiseksi verrattuna ns. virkatyönä tehtyihin järjestelmiin verrattuna. 27 Nämä sähköiset järjestelmät ovat luonnollisesti hyvin tärkeä osa tämän tutkimuksen sisältöä, koska niiden avulla toteutetaan suuri osa arkistojen tietopalveluista nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Järjestelmien kehittämistä sekä niiden sisältämien aineistojen hankkimista käsitellään siis vielä useissa luvuissa tutkimuksen myöhemmillä sivuilla. 24 Rastas 1985, Hupaniittu 2012, Hupaniittu 2012, Hupaniittu 2012, 27-34; Aihetta on käsitellyt myös Jukka Liukkonen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyössään Elkan arkistotietokanta-sovelluksen käytettävyystutkimus (2011).

22 Perinteisen tietopalvelun nykyiset muodot Edellisissä luvuissa käsiteltiin lyhyesti arkistojen asiakaspalvelun kehittymisen eri vaiheita ja toimintamuotoja. Tässä luvussa erittelen ensiksi, että millaisina nämä tietopalvelun perinteiset muodot näyttäytyvät tänä päivänä arkistojen asiakaspalvelussa. Sen jälkeen analysoin kyseisiä palveluita niiden toimintamallin mukaisesti. Nykyäänhän asiakaspalvelut rakentuvat tutkimuksen kohteena olevissa arkistoissa melko samalla tavalla ja koostuvat pääsääntöisesti seuraavista osioista: 1) Tutkijasalipalvelut, 2) kaukolainapalvelut, 3) kirjastopalvelut, 4) selvityspalvelut, 5) jäljenne- ja kopiopalvelut, 6) näyttelytoiminta, 7) julkaisutoiminta ja 8) esittelyt vierailuryhmille. 28 Julkaisutoiminta ei tosin nykyisin tarkoita enää yksittäisten asiakirjojen tai paperisten hakemistojen julkaisua, vaan yleensä sähköisiä julkaisuja ja erinäisten hankkeiden loppuraportteja. Esimerkiksi Arkistolaitos on viime vuosina julkaissut useita verkkonäyttelyitä, joista mainittakoon vaikkapa Asiakirjanäyttely Titanic 100 vuotta. Hyvin perinteistä arkistojen tietopalvelua on myös tutkijasaliasiakkaiden palvelu sekä selvitysten laadinta. Arkistolaitos jakaa selvityksensä kahteen luokkaan virallisiin tarkoitukseen tuleviin julkisoikeudellisiin selvitykseen sekä muihin maksullisiin selvityksiin. Yksityisillä arkistoilla tällaista jaottelua ei ole, vaan kaikki selvitykset käsitellään maksullisina selvityksinä. Tosin useimmissa arkistoissa tiedonetsinnän ensimmäisestä puolesta tunnista ei veloiteta, vaan kysymys kirjataan siinä tapauksessa vain tiedusteluksi. 29 Tutkijasaliasiakkaiden ja selvitysten tilaajien palvelemiseen sisältyy useasti myös jäljenne- ja kopiointipalveluita, jotka nykypäivänä useimmiten tarkoittavat digitaalisten jäljenteiden ottamista. Samoin kaukolainapalvelut ja arkistojen kirjastopalvelut kohdistuvat fyysisesti tutkijasaliin saapuvaan asiakkaaseen kaukolainojen tapauksessa tietysti asiakas asioi vaan toisen arkiston tutkijasalissa. Monet arkistot harrastavat edelleen myös melko aktiivista näyttelytoimintaa, vaikkakin näyttelytoiminnan painopiste on alkanut siirtymään digitaaliseen 28 Ks. esimerkiksi Arkistolaitoksen verkkosivut 29 Ks. esimerkiksi Keskustan ja maaseudun arkiston verkkosivut

23 23 muotoon. Silti edelleen esimerkiksi Kansallisarkistolla on aktiivista näyttelytoimintaa, samoin kuin esimerkiksi Päivälehden arkistolla yhdessä Päivälehden museon kanssa. Vuosittaiset Arkistojen päivän näyttelyt keräävät monessa arkistossa paikalle kiinnostunutta yleisöä. Arkistojen näyttelytoimintaa ei tulisi suinkaan väheksyä, kuten ei myöskään arkistoissa vierailevia ryhmiäkään, sillä niiden avulla on mahdollista tavoittaa sellaisia asiakasryhmiä, jotka eivät muuten ehkä arkistoon tietään löytäisi. Edellä on lyhyesti kuvattu useimpien arkistojen palveluvalikoimaan sisältyvät asiakaspalvelut. Nämä edellä mainitut palvelut voisi ryhmitellä vielä isompiin joukkoihin sillä tavalla, että tutkijasali-, kaukolaina- ja kirjastopalvelut muodostavat fyysisen lainauspalvelun kokonaisuuden. Selvitys-, jäljenne- ja digitointipalvelut taas edustavat käyttäjäkohtaista ondemand palvelua, jossa yksittäiselle käyttäjälle tarjotaan tämän tarvitsemaa palvelua yleensä maksua vastaan. Tästä kategoriasta voitaisiin käyttää vaikkapa termiä tilauspalvelut. Tämän tutkimuksen kannalta olennaisin kategoria on kuitenkin näyttely- ja julkaisutoiminnan muodostama kokonaisuus, varsinkin jos julkaisutoimintaan lasketaan kuuluvaksi myös tietokantojen, hakemistojen ja digitaalisten aineistojen julkaisu- ja ylläpitotoiminta. Nämä palvelut eivät ole luonteeltaan suoraa asiakaspalvelua, vaan niitä käytetään itsepalvelun periaatteella. Arkistojen tarjoamia palveluita voi tietysti luokitella monella eri tavalla, mutta tässä tutkimuksessa käyttämäni tapa on laadittu palvelun toimintamallin perusteella. Esimerkiksi selvitystä tai digitointitilausta tehdessään asiakas ulkoistaa työsuoritteen tekemisen arkiston henkilökunnalle. Näyttely- ja julkaisutoiminta taas edustavat kokonaan itsepalveluperiaatetta. Fyysiset lainauspalvelut sijoittuvat näiden kahden välimaastoon ollen luonteeltaan lähinnä avustettua itsepalvelua.

24 24 Taulukko 1. Arkistopalveluiden kategorisointi palvelutilanteen toimintamallin perusteella. Palvelukategoria Alatyypit Palvelun toimintamalli (Fyysiset) lainauspalvelut Tutkijasalipalvelu Avustettu itsepalvelu Kaukolainapalvelu Kirjastopalvelu Näyttely- ja julkaisutoiminta Näyttelytoiminta Itsepalvelu Julkaisutoiminta Verkkopalvelut Tilauspalvelut Selvityspalvelut Digitointipalvelut Jäljennepalvelut Tilauspalvelu Edelleen voidaan arvioida sitä, kuinka tiiviissä yhteydessä asiakas on palvelun aikana arkiston henkilökuntaan ja arkistoon fyysisenä instituutiona. Esimerkiksi tutkijasaliasiakas tekee itsenäistä tutkimustyötä, mutta hän on kuitenkin fyysisesti arkiston tiloissa ja suorassa kontaktissa arkiston henkilökunnan kanssa. Tilauspalveluiden toimeksianto tapahtuu useimmiten puhelimella tai sähköpostilla, jolloin kontakti henkilökuntaan ja vähäisemmäksi, eikä asiakas myöskään fyysisesti vieraile arkiston tiloissa. Julkaisutoiminnan ja verkkopalvelun asiakkailta puuttuu kontakti arkistoon ja henkilökuntaan lähes kokonaan. Kaaviossa 1. on havainnollistettu tämä sama asia nelikentän avulla:

25 25 Kaavio 1. Palvelukategoriat ryhmiteltynä nelikenttään toimintamallin ja henkilökuntakontaktien mukaisesti. Nelikentän vasemmassa alakulmassa näkyvä julkaisupalveluiden kategoria on se asia, joka verkkopalveluiden kehittämisessä on viime vuosina puhuttanut. 30 Lainauspalveluiden asiakkaalle tutkijasalin päivystäjä oli se portinvartija, joka osasi neuvoa asiakkaan tutkimustyönsä alkuun ja neuvoa ongelmatilanteissa. Päivystäjä oli myös henkilö, joka osasi 30 Ks. esim. Kilkki 2010, 9-11.

26 26 valottaa aineiston kontekstia ja ottaa kantaa mahdollisiin virheisiin tai puutteisiin. Tätä kynnystä madaltamaan on esimerkiksi Arkistolaitos julkaissut Portti palvelunsa. 31 Tämän tutkimuksen kolmannessa pääluvussa syvennytään tarkemmin sähköisten palveluiden kehittämiseen ja uuden tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yksi keskeinen asia kaikissa uusissa digitaalisissa palveluissa on vuorovaikutteisuus, sosiaalisuus ja jakaminen. Jo tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomioida, että sosiaalisesta mediasta levinneet toimintamallit eivät välttämättä lisää vuorovaikutusta arkiston ja asiakkaiden välillä, vaan asiakkaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Avoin digitaalinen tietoverkko on siis kuin tuhatpaikkainen tutkijasali, jossa asiakkaat voivat vapaasti keskenään jakaa, muokata ja kommentoida aineistoa ilman että arkistonhoitajalla on keinoja kontrolloida tilannetta. Tämä on asia, joka herättää runsaasti huolestuneisuuttakin ammattikuntamme keskuudessa. 31 Kilkki 2010, 11.

27 27 3. KOHTI AVOINTA DIGITAALISTA KULTTUURIA 3.1. Sanastopohjaiset ontologiat Semanttinen verkko tai web, kuten se yleensä kirjoitetaan on älykäs tietoverkko, jossa myös tietokoneet ymmärtävät tiedon merkityksen. Perinteisesti tietoverkossa tietokoneet ovat ainoastaan välittäneet tietoa, ja tiedon merkityksen ja kontekstin ymmärtäminen on jäänyt käyttäjän tehtäväksi. Semanttisessa verkossa sen sijaan tietoa voidaan tulkita koneellisesti, joten se mahdollistaa entistä parempien ja keskenään yhteentoimivampien sisältöpohjaisten verkkosovellusten kehittämisen. 32 Ontologia taas on filosofian osa-alue, joka tutkii ja kategorisoi olemassaoloa. Ontologioita hyödynnetään myös tietojenkäsittelytieteissä, jossa niiden avulla pyritään kuvaamaan käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Semanttisen verkon kehittämisessä ontologioilla on keskeinen rooli, koska niiden avulla on mahdollista luoda koneluettavia sanastoja 33. Muistiorganisaatioissakin on ymmärretty semanttisen verkon ja erityisesti sanastopohjaisten ontologioiden hyödyntäminen tiedonhaussa. Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on kaikilla suuria tietomassoja, joiden tehokas hyödyntäminen on haasteellista. Perinteisesti niitä on hallittu luokitteluiden avulla sekä liittämällä kuvailutietoihin asiasanoja sisältöhakuja varten. Esimerkiksi Antti Juutilaisen kirjoittamalle teokselle Mottien maa on voitu kirjastossa antaa asiasanoiksi Suomi, talvisota, sodanjohto ja sotatoimet. Tällöin käyttäjän on helppo päätellä, että kirja kertoo talvisodan mottitaisteluista eikä polttopuiden teosta. 32 Hyvönen 2008, Hyvönen 2005, 1-2.

28 28 Tietokoneelle asiasanat ovat pelkästään merkkijonoja, eikä se ymmärrä niiden merkitystä tai keskinäisiä suhteita, ellei sitä opeteta ymmärtämään 34. Opettaminen tapahtuu siten, että käsitteiden välille luodaan suhteita koneluettavassa muodossa. Tällöin tietokonekin ymmärtää, että talvisota liittyy esimerkiksi toiseen maailmansotaan ja Moskovan rauhaan, ja voi ehdottaa käyttäjälle muita relevantteja hakutuloksia. Ohessa on esimerkki suomalaisesta sanastopohjaisesta ontologiapalvelusta. Kuva 4. Yleinen suomalainen ontologia YSO Lähde: Muistiorganisaatiot ovat perinteisesti käyttäneet asiasanastoja aineiston kuvailussa. Kontrolloitujen sanastojen käyttäminen yhtenäistää tiedon indeksointia ja siten parantaa 34 Hyvönen 2005, 2-3.

29 29 aineiston löydettävyyttä ja saantia 35. Merkityksen perusteella organisoituja asiasanastoja kutsutaan tesauruksiksi, ja niitä voidaan pitää myös eräänlaisina ontologisina kuvauksina maailmasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana monia tesauruksia onkin lähdetty kehittämään ontologioiksi. Suomessa tätä työtä on tehnyt erityisesti FinnONTO hanke, joka on vastannut mm. keskeisten kansallisten ontologioiden kehittämisestä. Näistä tärkein on yläontologiaksi aiottu Yleinen suomalainen ontologia YSO, joka pohjautuu Kansalliskirjaston ylläpitämään Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon YSA. Tarkempien alakohtaisten ontologioiden on tarkoitus linkittyä YSOon ja muodostaa yhdessä suomalaisten ontologioiden verkoston. 36 Yleistä suomalaista ontologiaa sekä FinnONTO hanketta käsitellään tarkemmin esimerkkitapauksissa tämän tutkimuksen neljännessä luvussa Tiedon yhdisteleminen Eri tietolähteistä saatavan datan yhdisteleminen on nykypäivänä hyvin tärkeä ja ajankohtainen asia, joten sitä käsitelläänkin nyt kahdessa seuraavassa luvussa. Ensimmäiseksi käsittelyyn otan muistiorganisaatioiden tietojärjestelmät ja niissä olevan tiedon yhdistelemisen. Seuraavassa luvussa taas käsitellään julkisten tietovarantojen avaamista sekä niissä järjestelmissä olevan tiedon hyödyntämistä. Mika Nyman on kirjoittanut eri sukupolvien kulttuuriperinnön tietojärjestelmistä Mikkelin ammattikorkeakoulun Viva3 projektin julkaisussa Muistilla on kolme ulottuvuutta. Nymanin mukaan muistiorganisaatioiden ensimmäisen sukupolven digitaaliset järjestelmät painottuivat organisaatioiden omien kokoelmien luettelointitietoihin. Niiden tehtävä oli kertoa, että jokin aineisto on organisaation hallussa tai omistuksessa. Luettelointitietoja käytettiin myös tiedonhaussa ja esineiden tai asiakirjojen paikallistamisessa Hyvönen 2005, FinnONTO-hankkeen Internet-sivut. 37 Nyman 2012, 14.

30 30 Nymanin mukaan toisen sukupolven järjestelmät yhdistelevät eri organisaatioiden (ensimmäisen sukupolven) järjestelmistä saatavaa tietoa, jolloin saadaan kansallisia, kansainvälisiä tai jopa maailmanlaajuisia hakemistoja. Esimerkkeinä toisen sukupolven järjestelmistä Nyman käyttää kulttuuriperintöportaali Europeanaa ja kirjastotietokanta WorldCat:ia. Tyypillistä toisen sukupolven järjestelmille on se, että ne sisältävät massiivisia määriä metadataa, joka on kuitenkin sisällöltään suppeaa. 38 Kolmannen sukupolven järjestelmät ovat Nymanin mukaan säilyttäneet ensimmäisen sukupolven kyvyn taata luettelointitietojen autenttisuuden ja toisen sukupolven tavoin ovat linkittyneet kulttuuriperintöalan kansainvälisiin infrastruktuureihin. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi kolmannen sukupolven järjestelmien tulisi metatietojen lisäksi sisältää myös alkuperäisaineistoja ja niiden korkealaatuisia representaatioita. Kolmannen sukupolven vaatimuksiin kuuluvat keskeisesti myös avointen rajapintojen hyödyntäminen, avoin data, avoimen saatavuuden edistäminen sekä käsitteistöjen semanttinen yhdenmukaistaminen. 39 Arkistosektorilla Nymanin luokittelua käyttäen toisen sukupolven tietojärjestelmiksi laskettavat metatietojen yhdistämispalvelut alkoivat yleistyä 2000-luvulla. Sellaiseksi voidaan luokitella esimerkiksi Yksityisten keskusarkistojen yhteisrekisteri, joka kerää yhteen paikkaan yhdeksän eri yksityisen keskusarkiston arkistoaineiston luettelointitiedot. 40 Toisen sukupolven järjestelmäksi voitaneen laskea myös kahden arkiston (Työväen arkiston ja Kansan arkiston) ja kuuden museon yhteinen Arjen historia verkkoportaali. 41 Se toki sisältää pelkkien viitetietojen lisäksi myös esikatselukuvia valokuvista ja esineistä, mutta Nymanin tarkoittamista korkealaatuisista representaatioista ei kuitenkaan ole kyse. Sen sijaan caseesimerkeissä käsiteltävä Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä on vaikeammin luokiteltava tapaus. Ehkäpä aika tulee kertomaan, tullaanko se lukemaan toisen vai kolmannen sukupolven kulttuuriperinnön tietojärjestelmäksi. 38 Nyman 2012, Nyman 2012,

31 Julkisten tietovarantojen linkittäminen Julkisten tietovarantojen hyödyntäminen on yksi tämän päivän puhutuimmista asioista informaatio- ja viestintäasioiden kanssa työskentelevien keskuudessa. Sillä tarkoitetaan julkisrahoitteisten ja julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen vapauttamista uudelleenkäyttöön. Suomen hallitus teki vuonna 2011 periaatepäätöksen tietoaineistojen saatavuuden ja uudelleenkäytön lisäämisestä yhteiskunnan kaikilla alueilla. Päätöksen taustalla vaikuttivat Euroopan Unionissa tehdyt periaatepäätökset ja direktiivit, niistä tärkeimpinä julkisen datan kaupalliseen hyödyntämiseen tähtäävä PSI direktiivi sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä koskeva INSPIRE direktiivi. 42 Julkisten tietovarantojen hyödyntäminen on tutkimusaiheeni kannalta relevantti oikeastaan kahtakin eri kautta. Ensinnäkin kaikki arkistoissa julkisrahoitteisesti tehtävä kuvailu, luettelointi ja digitointi synnyttävät digitaalisia tietovarantoja, joita tämä hallituksen periaatepäätös koskee. Toiseksi arkistot voivat omia tietojärjestelmiä kehittäessään pyrkiä hyödyntämään muualla julkisin varoin kerättyjä tietoaineistoja. Julkisin varoin toimivan arkiston on siis tarvittaessa luovutettava metatietonsa käyttö- ja näyttörajoituksiin liittyvien rajoitteiden puitteissa tietenkin kolmansille osapuolille, jotka voivat hyödyntää aineistoa myös kaupallisesti. 43 Arkisto ei siis voi mustasukkaisesti omia kuvailu- ja luettelointitietoja vain itselleen, koska ne ovat julkisin varoin tuotettuja. Tämä voi asettaa ongelmia sellaisille muistiorganisaatioille, jotka hyödyntävät tai suunnittelevat tulevaisuudessa hyödyntävänsä metatietojaan kaupallisesti. Periaatteessa tämän saman pitäisi koskea myös digitaalisia objekteja, esimerkiksi digitoituja valokuvia, mutta edelleen lähes kaikki muistiorganisaatiot perivät kuva-aineistojensa käyttämisestä julkaisumaksuja. 42 Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi julkisen sektorin digitaalisten aineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä 2011, 1.; Johdatus tietovarantojen avaamiseen 2010, Tämä periaate on arkistosektorilla kirjattu esimerkiksi Arkistokuvailun kansallisen kehittämisen viitekehykseen, 9-10.

32 32 Muualla tuotettujen julkisten tietovarantojen hyödyntäminen muistiorganisaatiokentän tietojärjestelmissä toisi kirjastoille, arkistoille ja museoille suuria hyötyjä. Esimerkiksi monet auktoriteetti- ja paikkatietoasiat voitaisiin keskitetyllä tavalla ratkaista huomattavasti tehokkaammin. Yksi käytännön esimerkki on Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhdessä ylläpitämä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, josta löytyy ajan tasalla oleva rekisteritieto yrityksistä ja säätiöistä. Vielä hyödyllisempää olisi tietysti Väestörekisterikeskuksen Väestörekisterijärjestelmässä olevien henkilötietojen saaminen muistiorganisaatioiden käyttöön. Tässä törmätään kuitenkin heti erääseen toiseen nykyyhteiskunnan megatrendiin, nimittäin pyrkimykseen anonyymiyteen ja henkilötietojen salaamiseen. Julkisten tietovarantojen avaaminen ja niiden uudelleenkäyttö on hieno ja kannustettava periaate, mutta en usko sen kuitenkaan aiheuttavan kovin suuria mullistuksia Suomessa. Ensinnäkin viranomaisten tietovarannot ovat hyvin siiloutuneet, eikä tieto tahdo liikkua järjestelmien välillä, joten tuskin kovin helposti ulospäinkään. Toisekseen on hyvin työlästä miettiä, mikä on niin julkista tietoa, että sen voi vapaasti julkaista. Esimerkiksi juuri henkilötietoihin liittyvien käytänteiden kiristyminen lisää ongelmia. Arkiston asiakirjoista on hyvin vaikeaa löytää sellaisia, jotka eivät lainkaan sisältäisi jonkinlaisia henkilötietoja. Sama koskee varmasti viranomaisten aktiivikäytössä olevia tietojärjestelmiäkin. Jos taas ulospäin annettavaa tietoa lähdetään saksimaan arkaluonteisten tietojen osalta, käy helposti niin, että koko tietoaineiston käyttöarvo vesittyy. Julkisten tietovarantojen avautumisen suurin hyöty muistiorganisaatioille koskee varmaankin tiettyjen tukipalveluiden käyttöä yhteiskäyttöportaaleissa. Esimerkiksi Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymään voidaan integroida ulkopuolisia palveluita, jotka helpottavat esimerkiksi aineiston haussa. Toisaalta kyllä yksityisten sovelluskehittäjien tabletti- ja älypuhelinympäristöihin tekemät, käytettävyydeltään hyvin toimivat, applikaatiot voivat tuoda monia positiivisia asioita arkistoille ja lisätä niiden tunnettavuutta ja vaikuttavuutta.

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut

ONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Maria Kallio Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Helmikuussa 2016 julkaistun käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa tutkijoille sähköistyvästä

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto

Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito. 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sanastot ja niiden teknisen infrastruktuurin ylläpito 2011-03-01 Juha Hakala Kansalliskirjasto Käsitteitä Sanasto asiasanasto, tesaurus, ontologia, auktoriteettitiedosto, toimijaontologia, paikkaontologia

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa Tommi Jauhiainen 25.11.2011 Helsinki Uusi kirjastojärjestelmä? Kaikkien kirjastosektorien yhteinen hanke, jota tekee Uuden kirjastojärjestelmän

Lisätiedot

Finna ja ontologiat tms.

Finna ja ontologiat tms. Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

ONKI-PROJEKTIN ESITTELY. Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja

ONKI-PROJEKTIN ESITTELY. Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja ONKI-PROJEKTIN ESITTELY Matias Frosterus ja Osma Suominen JHKA sanastotyöpaja 5.11.2013 Taustaa FinnONTO -- Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (2003-2012) Aalto-yliopiston semanttisen laskennan ryhmän

Lisätiedot

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa Taustaa Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen tietoaineistot IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola

Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto Maija-Liisa Honkola Avoin data Avoimempi hallinto Avoin hallinto 27.3.2105 Maija-Liisa Honkola Sisällys Mitä on avoin data Ilmatieteen laitoksen avoin data Avoin data aineistoja Verkkopalveluun rekisteröityminen HelpDesk

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Kuvaileva metadata Sanasto Kuvaileva metadata Sanasto Sanasto Sanasto Kuvaileva

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat 2015 Johtajan katsaus vuoteen 2015 Tulevaisuuden rakentaminen kuvaa hyvin vuotta 2015 työstimme Finna- ja FinELib-strategioita yhdessä asiakkaidemme

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex. Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo

Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex. Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo Avoimet lakitietopalvelut muuttuva Finlex Aki Hietanen, oikeusministeriö Säätytalo 10.3.2016 Finlexin vaiheista vaihe 0 paperilaki Finlexin vaiheista vaihe 1 reikäkorttilaki - Finlexin taustalla Oikeushallinnon

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Näin julkaiset dataa. Kuntien avoin data - miten liikkeelle Hami Kekkonen

Näin julkaiset dataa. Kuntien avoin data - miten liikkeelle Hami Kekkonen Näin julkaiset dataa Kuntien avoin data - miten liikkeelle 11.11.2014 Hami Kekkonen Helsinki Region Infoshare www.hri.fi Avoimen datan palvelu, datakatalogi, jossa olevia pääkaupunkiseutua tai sen osia

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta TUTKIMUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA kulttuurihistorialliset museot, korkeakoulut ja kirjastot; tutkimuksen tulevaisuus 11.11. 2016 Valokuva Espoon kaupunginmuseo

Lisätiedot

Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu. Avoindata.fi. Koulutus Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori

Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu. Avoindata.fi. Koulutus Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu Avoindata.fi Koulutus 7.5.2015 Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Kristiina Puharinen, Valtori Taustaa Valtiovarainministeriön Avoimen tiedon ohjelma

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Open Arctic Challenge -kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Open Arctic Challenge -kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Open Arctic Challenge -kilpailu Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat www.ouka.fi/oac Idea Digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alueella.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus

Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Julkinen data saataville: Käyttöluvan tausta ja tarkoitus Anne Kauhanen-Simanainen Seminaari JHS 189 Avoimen tietoaineiston käyttölupa-suosituksesta 25.3.2015 Julkinen data saataville - taustaa Valtioneuvoston

Lisätiedot