TAAJUUSLASKIN Osmo Pasuri, OH6CJ Artikkelin esittelykuva: PIC_LCD_counter.jpg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAAJUUSLASKIN 14.08.2001. Osmo Pasuri, OH6CJ oh6cj@sral.fi. Artikkelin esittelykuva: PIC_LCD_counter.jpg"

Transkriptio

1 Osmo Pasuri, OH6CJ TAAJUUSLASKIN Artikkelin esittelykuva: PIC_LCD_counter.jpg Kuvat, piirikaaviot, taulukot: OH6CJ paitsi kuva 4 : freqmite.gif) FILE: PIC_LCD_ARTIKKELI16_KUVAT.DOC 1(23)

2 2(23)

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TAAJUUSMITTAUKSEN PERIAATE KÄSITTEITÄ SUORA TAAJUUSLASKIN OHJELMOITAVA TAAJUUSLASKIN JA DISPLAY OFFSET ESIJAKAJA PIC TAAJUUSLASKINTEKNIIKKA 20 VUOTTA SITTEN TAAJUUSINDIKAATTORIT SEGMENTTINÄYTTÖ LCD ELI NESTEKIDENÄYTTÖ Taustavalolliset LCD-näytöt TAAJUUDEN ILMAISU SÄHKÖTYKSELLÄ TAAJUUDEN ILMAISU LED-MATRIISILLA DEKADEITTAIN KUINKA HARRASTAJAN TAAJUUSLASKIN VOITAISIIN TOTEUTTAA EDULLISESTI NYKYTEKNIIKALLA? PIC-MIKROPROSESSORI PIC-SOVELLUKSET JA OM3CPH OM3CPH PERUSLASKIMEN TOIMINTA LASKIMEN MODIFIOITU HW-KYTKENTÄ LASKIMEN MODIFIOITU OHJELMISTO (SW) COUNTER MODE EEPROM MODE MUUT LISÄTYT FUNKTIOT EEPROM-PARAMETRIEN FUNKTIOT Display Offset ja kytkin S4 (EEPROM 00h 05h) Suora tai ohjelmoitava taajuuslaskenta (EEPROM 06h) Laskimen kalibrointi (EEPROM 07h, 08h) Näytön valinta (09h) Näytettävien numeroiden määrä (0Ah) Oletusarvojen palautus (0Fh) KÄYTTÄJÄN ASETUSTEN MUUTTAMINEN EEPROM MODEn aktivointi Parametrien arvojen muuttaminen LASKIMEN RAKENTAMINEN LASKIMEN KÄYTTÖÖNOTTO MITTAUKSET JÄNNITTEETTÖMÄNÄ ENSIMITTAUKSET JÄNNITE KYTKETTYNÄ LOPPUASENNUS JA TESTAUS LASKIMEN TUOTTAMAT HÄIRIÖT MISTÄ OHJELMAN SAA? JATKOKEHITYSIDEOITA JA PUUTTEET KEHITYSIDEAT (23)

4 14.2 PUUTTEITA PIC-LCD-TAAJUUSLASKIMEN OSALUETTELO LÄHTEET (23)

5 1. Johdanto Tämä artikkeli kertoo taajuuslaskimen toimintaperiaatteesta ja sen toteutuksesta viimeisen 20 vuoden aikana. Taajuuslaskimia on tyypillisesti käytetty mittalaitteena esim. radioharrastajien laitteissa vastaanotto- ja lähetystaajuuden indikointiin ja näin on päästy tarkempaan tulokseen verrattuna mekaanisiin taajuusasteikkoihin. Tosin nykyisissä kaupallisissa lähetinvastaanottimissa käytetään tyypillisesti paikallisoskillaattorina DDS:ään (Direct Digital Synthetics) perustuvaa ratkaisua ja näytön taajuuslukema perustuukin DDS-piirille annettuun taajuusohjeeseen. Rakenteluesimerkkinä esitellään PIC-mikroprosessorilla ja LCD-näytöllä toteutettu 7 numeron ohjelmoitava 30 MHz:n taajuuslaskin, jonka toiminta voidaan parametroida käyttäjän tarpeen mukaan. 2. Taajuusmittauksen periaate Vaihtosähkön taajuus määritellään värähtelyjaksojen lukumääränä aikayksikössä. Taajuushan on yksi hertzi, kun tapahtuu yksi värähdys yhdessä sekunnissa. Seuraavasta kaavasta voidaan todeta että taajuuden mittaaminen on ajan mittaamisen käänteinen toimitus. 7) Taajuus saadaan ratkaistua jakamalla mitattavan signaalin värähdysten lukumäärä tarkasteluajalla. f (Hz) = n / t (s) f = taajuus hertzeinä n = värähdysten lukumäärä t = tarkasteluaika Taajuuslaskimessa lasketaan määrämittaisena aikana (laskenta-aikaikkuna) jaksojen määrä ja muunnetaan tulos taajuudeksi. 7 ) Hiukan tarkennettuna toimintaperiaate on yksinkertaisesti seuraava: 1. Lasketaan kalibroidussa laskenta-aikaikkunassa mitattavasta signaalista pulssien lukumäärä. 2. Talletetaan pulssien määrä välimuistiin (latch) 3. Tulostetaan laskimen näytölle pulssiluku = taajuus välimuistista. Desimaalipisteen paikka ohjataan valitun laskenta-aikaikkunan (= resoluution) mukaan 4. Nollataan pulssilaskurit ja aloitetaan seuraava mittausjakso (hyppy kohtaan 1 ) Esimerkki: Laskenta-aikaikkuna on 100 ms. Mitattava taajuus on khz = jaksoa sekunnissa. Laskenta-aikaikkuna määrää maksimi resoluution, jos esijakajaa ei käytetä mittaussisääntulossa eli esim. 100 ms:n aikana jaksoja tulee x 0.1 s = Tämä vastaa siten taajuutta khz eli vähiten merkitsevä numero (5) indikoi kymmenet Hz:t. Jos aika-ikkuna olisi 1 s, niin silloin päästäisiin 1 Hz:n resoluutioon. Taajuuslaskimen elektroniikalla on aina maksimimittaustaajuus, jonka laskin pystyy tietyissä olosuhteissa mittaamaan. Taajuusaluetta voidaan kasvattaa ylöspäin käyttämällä laskimen edessä esijakajaa tai superheterodyneperiaatetta eli alassekoittamista 7). 3. Käsitteitä Seuraavassa muutamia käsitteitä, jotka on hyvä ymmärtää tätä artikkelia luettaessa. 3.1 Suora taajuuslaskin Summaa mitattavia pulsseja laskenta-aikaikkunan osoittaman aikayksikön ajan ja näyttää tuloksen. 8) 5(23)

6 3.2 Ohjelmoitava taajuuslaskin ja Display Offset Taajuuslaskin rakennetaan ohjelmoitavaksi, kun se liitetään esim. supervastaanottimeen mittaamaan vastaanottimen VFO-taajuutta, mutta laskimen halutaan indikoivan vastaanotettu taajuus. Tällöin on vastaanottimen rakenteen mukaan AM- ja FM-modella joko vähennettävä välitaajuudesta VFOtaajuus tai lisättävä välitaajuus VFO-taajuuteen. CW- ja SSB-modella välitaajuuden asemesta käytetään BFO-taajuutta. Tätä summattavaa tai vähennettävänä olevaa lukuarvoa kutsutaan tässä artikkelissa Display Offset (näytön offsetiksi). 3.3 Esijakaja Mitattavan taajuuden lisäjakaja, joka kytketään taajuuslaskimen sisääntuloon. Sen avulla voidaan mitata taajuuksia, jotka ovat perustaajuuslaskimen mittausalueen yläpuolella. 3.4 PIC PIC (Programmable Interface Controller) on yksisiru (single-chip) mikroprosessori, joka sisältää ohjelman suorituksen kannalta melkein kaiken tarvittavan kuten I/O:n, RAM- ja ROM-muistit, käskydekooderin, kello-oskillaattorin ja tilakoneen. Piiri tarvitsee +5 V:n käyttöjännitteen ja oskillaattorikytkentään vastuksen ja kondensaattorin (RC) tai suuremmille taajuuksille esim. kvartsikiteen ja kaksi kondensaattoria. PIC-mikroprosessorit ovat Microchip Technology Inc. valmistamia tuotteita. 10) 4. Taajuuslaskintekniikka 20 vuotta sitten Rakensin ensimmäisen taajuuslaskimen 1980-luvun alussa DX-kuuntelijalehdessä olleen Ilpo J. Leppäsen ansiokkaan artikkelin mukaan. Laskin oli toteutettu sen ajan tekniikan ja rakenteluhengen mukaan noin parillakymmenellä TTL-piireillä. Virrankulutus oli taattua noin 1 A viiden voltin käyttöjännitteellä! Kolmannes mikropiireistä käytettiin muodostamaan laskenta-aikaikkuna jakamalla 1 MHz:n kidetaajuus siten että lopputuloksena positiivisen jakson pituus oli 100 ms laskenta-aikaikkunaksi. Loput piireistä olivat itse laskurina (74192), välimuistina (7475 latch) ja 7- segmenttinäytön ohjaimena (7447). Lisäsin vielä 100 Hz dekadin laskimeen ja maksimimittaustaajuutta nostin käyttämällä erillistä esijakajaa (10-jakaja) mittaustulossa 5). Näin esim. taajuus MHz oli jakajan lähdössä MHz. Tarvittiin desimaalipisteen siirto oikealle, jotta laskimen indikoima taajuuslukema oli taas oikea MHz. Muita 1980-luvun taajuuslaskinpiirejä olivat ainakin Intersil ICM 7217A yhdessä ICM 7207 (time base) kanssa 2), ICM7226 ja Mostek MK ). Ensin mainittua löytyy vieläkin komponenttikauppojen luettelosta. 5. Taajuusindikaattorit Tutkitaanpa seuraavaksi millä eri tavoilla taajuuslaskimen mittaama taajuus voidaan indikoida käyttäjälle segmenttinäyttö Näyttönä voi edelleenkin olla LED-tyyppinen 7-segmenttinäyttö, joka koostuu seitsemästä valoa emittoivasta diodista (LED) sijoitettuna numero kahdeksan muotoon. Lisäksi desimaalipisteelle (dp) on oma pinni. LEDien muodostamia viivoja kutsutaan segmenteiksi, jotka on nimetty kirjaimin a,b,c,d,e,f ja g. LEDien anodit (yhteisanodi-kytkentä) tai katodit (yhteiskatodi-kytkentä) on kytketty yhteen muodostaen kytkentään yhteisen COMMON-pinnin. 7-segmenttinäytön hyvänä ominaisuutena on numeroiden selkeä näkyvyys, mutta varjopuolena suuri virrankulutus. Jotta numerot näkyvät myös kirkkaassa auringon valossa, käytetään usein tummennettua lasi- tai muovi- 6(23)

7 ikkunaa näytön edessä. Jokainen aktivoitu segmentti kuluttaa virtaa 5 20 ma sarjavastuksen mukaan. 7-segmenttinäyttöjen ohjaus voi olla numerokohtainen kuten esim. Ilpo J. Leppäsen artikkelin laitteessa, jossa jokaiselle näytön dekadille on oma laskuri-, latch- ja dekooderipiiri. Toinen toteutustapa on ns. multipleksattu näytön ohjaus, jolloin jokaista dekadia näytetään hetki yksi kerrallaan. Kytkennässä käytetään kytkintransistoreita kytkettynä jokaisen 7-segmenttinäytön COMMON-pinniin. Transistorit ohjataan johtavaan tilaan dekadi kerrallaan multiplekserin ohjaamana ja näin ainoastaan kyseiseen näyttöön syttyvät ledit, jotka ohjataan synkronoidusti segmenttien ohjausväylästä (a g). Kun multipleksaustaajuus on riittävän suuri, näkee silmä valon jatkuvana ilman häiritsevää vilkkumista. Multipleksatun näytön etuna on pienempi virrankulutus kuin numerokohtaisella ohjauksella, mutta haittapuolena se voi häiritä vastaanotinta ellei sitä suojata metallikoteloon. Segmenttien ohjaus dekadeittain a b c d e f g Common Common Common Common 7-segmenttinäytön dekadin valinta Kuva 1. Multipleksatun 7-segmenttinäyttöryhmän ohjausperiaate. (multiplexer_block_diagram.eps) 5.2 LCD eli nestekidenäyttö Vähemmän virtaa kuluttavat LCD-näytöt (LCD = Liquid Crystal Display). Näyttö itse on passiivinen 7-segmenttityyppinen näyttö, johon on yhdistetty useita numeroita esim. 3.5 numeron näyttö (maksimi lukema on 1999). Esimerkkinä tällaisesta on K1 cw-lähetinvastaanotin (USA:ssa rakennussarjana) varustettuna kolmen numeron LCD-näytöllä, jonka segmenttejä (3 x 7 = 21 I/Opinniä) ohjataan yhdellä PIC-piirillä 16C77. 11) Piirilevyn rakenteesta tulee monimutkainen johtuen ohjattavien segmenttien suuresta määrästä. Yksinkertaisempi soveltaa on valmis ohjauselektroniikalla varustettu LCD-näyttömoduli (esim 1 x 16 merkkiä = näytössä on yksi rivi, jossa 16 merkkiä). Tällöin näyttöä ohjataan erillisellä mikroprosessorilla 4- tai 8-bittisellä standardoidulla (esim. Hitach HD44780) dataväylällä ja kolmella ohjauslinjalla. 3) Pinnien merkitys on vakio eri tyypeillä riippumatta näytön merkkimäärästä ja riveistä. Yhdelle merkille on varattu 5 x 10 pisteen matriisi, josta normaalisti käytetään 5 x 7 pisteen alue ylhäältä lukien. Näin mahdollistetaan alareunaan myös kursoriviivan 7(23)

8 ohjaus. Näytölle voidaan tulostaa ASCII-merkkejä, sekä ohjelmoida myös tarvittaessa omia merkkiä. Näytön voi myös asettaa 5 x 10 pisteen moodiin, jolloin tietyt pienet kirjaimet (esim. j, p, q, y ) tulostuvat oikealle korkeudelle kuten normaalisti kirjoitettaessa. Taulukko 1. LCD-näyttömodulien pinnit HD44780-standardin mukaan. Pin Signal Level Function 1 V ss Ground 2 V dd +5 VDC Logic supply 3 V LC +0.7 VDC Power supply for LC driving 4 RS L=INST, LCD Register select control line H=CHAR 5 R/W L=Write, H=Read LCD Read/Write control line 6 E Latch on fall edge LCD Enable control line. Operation start signal for data R/W. Causes R/W to be latched on falling edge DB0 DB1 DB2 DB3 Lower order 4-bit bi-directional tri-state data-bus DB4 DB5 DB6 DB7 A (LED+) K (LED-) Upper order 4-bit bi-directional tri-state data-bus Supply voltage for LED Backlighting LCD-näytön ohjauselektroniikka on CMOS-tekniikkaa ja kuluttaa virtaa vain muutaman ma:n. LCD-näyttömoduuleja on saatavana alle 50 mk:sta lähtien ja niiden ohjauksesta löytyy internetistä hakusanalla LCD runsaasti tietoa. Käytettyjä näyttömoduuleja löytyy kierrätystarkoituksiin mm. lasertulostimista ja erilaisista teollisuuden ohjauspaneeleista. DB0...DB7 RS R/W E Vdd Vss LCD module Data bus LCD Controller Common signal Segment signal Serial Data Timing Signal LCD Segment Driver VLC A C (Anode) (Cathode) LED Backlight Kuva 2. Erään 2 x 20 merkkisen taustavalollisen LCD-modulin lohkokaavio. (lcd_module_block_diagram.eps) LCD-näyttöä hankittaessa kannattaa suhtautua varauksella halvalla myytäviin näyttöihin (alle 50 mk), koska kokemuksen mukaan niiden oikea toiminta voi olla sattumanvaraista ja olisi ikävää, jos esim. PIC-LCD rakennusprojekti menisi sen takia kiville. Kokeilin laskuria neljän eri valmistajan LCD-modulilla ja lopputuloksena havaitsin, ettei näyttö toiminut halvimmalla moduleilla lainkaan, ennenkuin lisäsin ohjelmakoodiin ylimääräisiä viiveluuppeja tiettyjen LCD-komentojen jälkeen. 8(23)

9 Havaitsin tietyissä moduleissa myös häiriöherkkyyttä, jos LCD:n ja PIC:n välinen johdotus oli yli 15 cm pitkä. LCD-näyttömodulia valittaessa toinen tärkeä asia on näytön oikea katselukulma. Jos näyttö tulee etupaneeliin, joka on pystysuorassa, tulee näytön merkkien olla myös terävät katsottaessa sitä kohtisuoraan ja hiukan yläviistosta. Esim. 1 x 16 merkkisen TM161A/B LCD-näyttömodulin paras katselukulma on edestä alhaalta (kukahan katsoo radion taajuusnäyttöä alaviistosta?). Kuitenkin kohtisuoraan katsottaessa merkit näkyvät hiukan epäterävästi. Tämähän on tuttu juttu taskulaskimien näytöistä. (Jos ostat LCD-näyttömoduulin, vaadi myyjältä selvitys näytön katselukulmaominaisuuksista) Taustavalolliset LCD-näytöt LCD-näyttö ei itse emittoi valoa, joten sen luettavuus huononee pimeässä ilman näytön tai ympäristön taustavaloa. Sitä varten on kehitetty taustavalollisia LCD-näyttöjä. Taustavalot on sijoitettu näytön alle ja itse LCD-näytön taustamateriaali päästää valoa läpi. Taustavaloina käytetään elektroluminenssiin ja LED:hin perustuvia ratkaisuja, joista jälkimäinen on pitkäikäinen ja siten suositeltava. LED-taustavalo koostuu useasta rinnankytketystä LED-diodiryhmästä, joka tarvitsee aina etuvastuksen. Itse käytin toisessa protossa 18 ohmin /0.5W vastusta sarjassa +5 V:n ja LED-näytön anodin kanssa. Taustavalo koostui 11 lediryhmästä, jossa kussakin oli kaksi lediä sarjassa. Sarjavastus rajoitti LEDien virran n. 50 ma:iin. LED:n anodi ja katodiliittimet ovat yleensä moduulin toisessa päässä ja lisäksi liittimissä 15 ja 16. LED-taustavalon virrankulutus riippuu tietysti halutusta taustavalon kirkkaudesta (esim ma), joten kannettavissa laitteissa taustavalolle kannattaa laittaa oma kytkin virrankulutuksen minimoimiseksi. Kuva 3. Taustavalollinen 2 x 20 merkkinen LCD-näyttömoduli. Oikeassa reunassa näkyy taustavalon jännitesyötön liittimet ja vasemmassa reunassa kahdessa pystyrivissä näytön ohjauksen liitinnastat (2x20_lcd.jpg) 5.3 Taajuuden ilmaisu sähkötyksellä USA:ssa on myynnissä 20 dollarin hintaan PIC-piirillä toteutettu taajuuslaskin FREQ-Mite, joka aktivoitaessa indikoi taajuuden sähkötyksellä piezo-summeriin tai kaiuttimeen/kuulokkeisiin. Hyvä laite kertomaan, missä ollaan, mutta tietylle taajuudelle tulo vaatii toistoa. Oiva apuväline yksinkertaisiin QRP-laitteisiin ja myös näkövammaisille radioamatööreille. RF-tulojännitteeksi tarvitaan vähintään 200 mvpp 10 MHz:iin asti ja 600 mvpp 30 MHz:lla. Mittaustarkkuudeksi luvataan +/- 1.5 khz 25 MHz:iin asti ja +/-2 khz yläpäässä. Tässä sovelluksessa käytetään PICpiirin ns. SLEEP-moodia hyväksi, jolloin piiri menee passiiviseen unitilaan taajuusindikoinnin jälkeen. Näin PIC-piirin kello-oskillaattori pysähtyy ja ei häiritse itse vastaanotinta. Taajuus-offset ohjelmoidaan oikosulkupistokkeilla (jumppereilla) piirilevyn liittimille. 4) 9(23)

10 Kuva 4. Freq-Mite taajuuslaskin PIC-prosessorilla toteutettuna. (kuva freqmite.gif) 5.4 Taajuuden ilmaisu LED-matriisilla dekadeittain Japanilaisella kekseliäisyydellä JF1OZM:n kotisivuilta löytää mainion CD4017 CMOS-piireillä tehdyn suoran taajuuslaskimen, jossa käytetään erillisledejä jokaiselle näytettävälle dekadille. Kytkentä on tehty minimi komponenttimäärällä. CMOS-piirien johdosta laskimen ylärajataajuus jää reilusti alle 10 MHz:iin. Huolellisella ledien asennuksella ja koteloinnilla saadaan näyttävä ja myös erikoinen taajuusnäyttö radioon. 9) Kuva 5. Timon OH2BFZ homemade 80m:n lähetinvastaanotin varustettuna LEDmatriisinäyttöisellä taajuuslaskimella. Ylin ledirivi indikoi 100 khz, seuraava 10 khz ja alin 1 khz. (Kuva oh2bfz_trcvr.jpg) 10(23)

11 6. Kuinka harrastajan taajuuslaskin voitaisiin toteuttaa edullisesti nykytekniikalla? Nykyään ei kannata lähteä rakentamaan taajuuslaskinta erillislaskuripiireistä (TTL tai CMOS), koska kytkennästä tulee monimutkainen johtuen piirien suuresta määrästä. Kaupallisia taajuuslaskimeksi suunniteltuja yksisirupiirejä on vähän ja ne ovat kalliita johtuen ilmeisesti pienistä volyymeista. Myöskään ne eivät välttämättä ole optimoituja harrastajan tarpeeseen. Entäpä mikroprosessoripohjaiset ratkaisut? Ensimmäinen reaktioni oli: monimutkaisia, tarvitsevat useita mikropiirejä, kuinka kehittää ohjelmisto ja mistä saada kehitysympäristö minimi-investoinnilla? Yllätyksekseni otsikon kysymykseen löysin vastauksen internetistä: PIC-prosessorit. 6.1 PIC-mikroprosessori Mikrochipin tuotevalikoimaan kuuluu useita erityyppisiä piirejä mm.: - kertaohjelmoitavat piirit PROM - uudelleenohjelmoitavat piirit perustuen EEPROM tai FLASH-piiritekniikkaan (ohjelmointi n. 13V:n jännitteellä) - EPROM-piiritekniikkaan perustuvat piirit (nollataan UV-valolla) Harrastajaa kiinnostaa tietysti helpoiten uudelleenohjelmoitavat piirit. Kuva nastainen PIC-mikropiiri 16C84 mikropiirikannassa protopiirilevyllä. (Kuva Printed_board_view.jpg) PIC:n lisäksi tarvitaan vain kide ja pari kondensaattoria sekä 5 V:n reguloitu apujännitelähde. Eli ei tarvita RAM-, ROM- ym. piirejä osoite- ja dataväylineen kuten yleensä vanhemmissa mikroprosessorisukupolvissa. Kaikki tämä on integroitu yhteen PIC-mikropiiriin. Hyvin yleinen PIC-piiri on 8-bittinen 16F84 (16C84 on vanhempi EEPROM-versio), jossa on 13 ohjelmoitavaa I/O-pinniä (RA0 RA2, RB0 RB7) ja mikä parasta harrastajalle, piirin flashohjelmamuistin (FPROM) voi ohjelmoida n kertaa. Tämä tarkoittaa sitä, että harrastaja voi itse niin halutessaan kehittää ja testata sovellusta n kertaa, kunnes haluttu lopputulos on saavutettu 11(23)

12 (vertaa tinaa ja kokeile savun hälvettyä tarkistetaan ja muutetaan kytkentä heh heh). Piirissä on myös data-muisti, johon voi tallettaa sovelluskohtaisia asetteluja. Toisena vaihtoehtona voidaan käyttää PIC-harrastajien valmiita sovelluksia, joita löytyy internetistä ja ohjelmoida PIC-piiri niillä. Myös PC:n printteriporttiin liitettävän yksinkertaisen ohjelmointilaitteen rakennusohjeita löytyy netistä. Piirin 16F84-04/P hinta (4 MHz:n tyyppi) on ollut halvimmillaan alle 40 mk. Internetistä voi imuroida ilmaiseksi MPLAB ohjelmistokehitysympäristön IDE (Integrated Development Environment) tietokoneelle 10). Myös kaupallisia Basic ja C-kielen kääntäjiä on saatavilla 3). 7. PIC-sovellukset ja OM3CPH Peter OM3CPH:n kotisivulla on monia PIC-pohjaisia taajuuslaskimia ja DDS-VFO-kytkentöjä. Hän on rakennellut jo 30 vuotta kotikutoisia laitteita. Hän sai ensimmäisen radioamatööriluvan 1975 kutsulla OK3CPH. Myöhemmin Tsekkoslovakian jakautuessa Tsekin ja Slovakian tasavaltaan, kutsu muuttui OM3CPH:ksi. Muutamia vuosia sitten Peter löysi radioharrasteeseen PIC-piirit! PIC taajuuslaskin- ja DDS-sovelluksia löytyy runsaasti hänen kotisivultaan. 1) 7.1 OM3CPH peruslaskimen toiminta Seuraavassa on selostettu alkuperäisen PIC-LCD taajuuslaskinohjelman algoritmi, joka on perustana myöhemmin selostetulle laskimelle: 1. Muunnetaan 24-bittinen laskuriarvo seitsemäksi desimaalinumeroksi 2. Muunnetaan desimaaliarvot ASCII-merkeiksi LCD-näyttöä varten 3. Tyhjennetään LCD-näytöltä edellisessä laskennassa tulostetut merkit 4. Lähetetään taajuuslukema ASCII-merkki kerrallaan RB0 RB3 avulla LCD-näytölle ja asetetaan desimaalipisteen paikka tarvittaessa 5. Nollataan laskurirekisterit 6. Aloitetaan uusi 100 ms:n mittausjakso 7. Testataan PIC:n sisäisen laskurin TMR0:n ylivuoto, jos ylivuoto on tapahtunut niin kasvatetaan ohjelman rekisteriä TimerH:ta yhdellä 8. Hyppy kohtaan seitsemän, kunnes mittausjakso (mittausaika-ikkuna) on suoritettu. 9. Pysäytetään mittaus 10. Siirretään TimerH arvo HigB-rekisteriin ja TMR0 arvo MidB-rekisteriin 11. Lasketaan LowByte rekisterin arvo digitaalilähdön RA3 avulla Prescaler-laskurista. 12. Tehdään Display Offset laskenta valinnan mukaan (Add tai Sub). 13. Hyppy kohtaan 1. Laskenta-aikaikkuna on siis 100 ms, jolloin vähiten merkitsevä numero näyttää kymmenet Hz:it. Laskin sisältää 24-bittisen laskurin, joka on jaettu kolmeen 8-tavuiseen laskurirekisteriin: High byte, Midbyte ja LowByte. Esim. LCD-näytölle tulostetaan taajuuslukema MHz. Tällöin rekisterien arvot ovat: HighByte = 0Bh, MidByte = 2Fh ja LowByte = AE, koska kymmenjärjestelmässä vastaa 0B2FAE 16 kuusitoistajärjestelmässä. 8. Laskimen modifioitu HW-kytkentä Tibor OM2ATM on suunnitellut alkuperäisen 1-puolisen piirilevyn, jota olen modifioinut lisäämällä +5 V:n jänniteregulaattorin ja 4 painonappia, jotka löytyivät vanhasta videonauhurin romusta. Painonappien avulla tehdään tarvittaessa käyttäjän asetukset EEPROM-muistiin. Samoihin liittimiin kytketään koskettimet varsinaisille kytkimille tai relekoskettimille tarpeen mukaan (piirikaaviossa External Control ). 12(23)

13 Mitattava taajuus kytketään NPN-transistoriasteen vahvistamana I/O-pinneihin RA3 ja RA4. RA4 toimii schmitt trigger-tyyppisenä digitaalitulona PIC:n sisäiselle laskurimoduulille TMR0, joka muodostaakin pulssilaskennan ytimen tässä sovelluksessa. RA3:a tarvitaan digitaalilähtönä laskennan jälkeen selvitettäessä Prescaler-laskurin arvo. Tämä siksi, koska ko. laskuriarvoa ei voi PIC:ssä lukea suoraan. Digitaalituloa RA2 käytetään LCD:n R/W toimintoon sekä Display Offsetin summaus (Add) tai vähennys (Sub) valintaan ohjelmoitavana taajuuslaskimena. Valinnan määrää tietysti vastaanottimen rakenne, onko vastaanotettu taajuus välitaajuuden ala- vai yläpuolella. Painopiirilevy on melkein samaa kokoa itse 1 x 16 merkkisen LCD-näyttömoduulin kanssa (n. 8 cm x 3.6 cm) ja piirikortit asennetaankin päällekkäin esim. kierreholkkien ja ruuvien avulla. Näin saadaan LCD:n data- ja ohjausväylä lyhyeksi piirikorttien välillä. 22uF 25V Frequency Input Open (False) +5V (True) - Eeprom Mode Displ. 0ffset1 Displ. Offset2 Offset 1&2 Normal Add Offset PIC LCD FREQUENCY COUNTER V 0 V Direct Freq. Decimal point Sub Offset 100R U1 in LM317LZ R2 680 *) Can also be fixed 22 pf 0 V (False) +5V (True) C1 R4 D1 ref 2 x 1N V C4 D2 External Control S4 R3 10k 100n C2 +5 V out R nF L1 10uH 470 R6 470 *) Programming buttons C7 S0 S1 S2 S3 R5 R12 47k XT1 R7...R10 R11 3k3 100 nf Q1 2N3904 C5 100n C3 4 MHz pf 22 pf C6 6 Vdd 2 RA3 3 RA4 5 Vss (GND) x 1k MCLR OSC1 OSC2 RB0 RB1 RB2 RB3 RA0 RA1 RA2 PIC 16F84-04P (16C84) Kuva 7. PIC-LCD-taajuuslaskimen kytkentäkaavio (schematic_1.eps) U2 RB4 RB5 RB6 RB R13 22k 2 Vdd (+5V) 3 Vo (LCD Contrast) 1 GND (0V) 4 RS 5 R/W Control Signals 6 E U3 LCD (HD44780) D0 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 Data bus OH6CJ LCD-modulin näyttö tarvitsee toimiakseen kontrastijännitteen, joka on normaalisti n V ja pakkasta kestävissä malleissa 6-7 V 3). Kytkennässä 22 kilo-ohmin trimmeripotentiometrillä R13 säädetään näytön kontrasti sopivaksi. Koska LCD-näyttöä ohjataan 4-bittisellä väylällä (D4 D7), on pinnit D0 D3 kytkettävä nollaan, jotta näyttömoduli toimii oikein. PIC-piiri ja LCD-näyttömoduli tarvitsevat stabiloidun + 5V:n käyttöjännitteen. Regulaattoriksi löytyi komponenttilaatikosta LM317LZ max. 100 ma versio. Yhtä hyvin voisi käyttää tyyppiä 78L05, jolloin vastukset R1, R2 ja R3 voidaan jättää pois ja kytkeä regulaattorin GND piirikortin 0 V:iin (GND). Kiteenä on vanhasta väritelevisiosta purettu 4 MHz:n kide, jota löytyy myös yleisesti komponenttikaupoista. Toisessa protossa käytin trimmerikondensaattoria C6:ssa laskimen kalibroimiseksi, mutta 22 pf:n kiintokondensaattoria voi käyttää tilalla ja tehdä kalibroinnin 13(23)

14 SW:ssa. Mitattava taajuus kytketään 100 ohmin vastuksen R4 ja 22 nf:n kondensaattorin C4 kautta NPN-transistorin Q1 kannalle, joka on esijännitetty vastuksella R12 (33k 150 k) parhaan herkkyyden saavuttamiseksi transistorityypin mukaan. Diodit D1 ja D2 leikkaavat mitattavan signaalin tason +/- 0.6 V:iin suojaten transistorin Q1. Rakentamani laskinyksilön ylärajataajuus oli melkein 36 MHz huoneenlämpötilassa signaalitasolla n. 0.2 Vpp. Virrankulutus oli n. 15 ma. Käyttöjännite V DC. Huom! Digitaalitulot RB0 RB3 ovat normaalisti tilassa FALSE (0V) 1 kilo-ohmin alasvetovastusten R7 R10 avulla, jos niihin ei ole kytketty esim. ulkopuolista kytkintä. Näin digitaalituloja RB0 RB3 voidaan ohjata +5 voltin jännitteellä 1-napaisella kytkimellä tai releen koskettimella. Kuva 8. PIC-LCD-taajuuslaskimen komponenttien sijoitus (lcd_countr_comp_layout.bmp) 14(23)

15 Kuva 9. Piirilevy juotospuolelta katsottuna. (lcd_countr_pcb_oh6cj.bmp) 9. Laskimen modifioitu ohjelmisto (SW) Idea taajuuslaskinohjelman edelleen kehittämisestä tuli Eeron OH5OI, Pekan OH1PP ja Pertin OH1IR taholta, koska he olivat rakentamassa OM3CPH:n taajuuslaskinta 8-bittisellä ohjausväylällä. Display Offset-asetuksia ei voinut muuttaa kuin itse lähdekoodiin ja kääntää MPASM-tiedosto uudestaan heksamuotoon ohjelmointilaitetta varten. Se tuntui hiukan hankalalta. Täytyi olla helpompi keino asettaa Display Offset-parametrit! Löysin seuraavaksi internetistä Peterin LCD_DIG4.asm taajuuslaskin-ohjelman 4-bittisellä LCD-ohjausväylällä. Kokeilin ohjelmaa, mutta näytön ohjaus ei aluksi toiminut oikein. Sähköpostiyhteys Peterin kanssa tuotti hetken päästä tuloksia (myöhemmin meillä oli myös skedi MHz:llä). Itse halusin vielä kehittää laskuria. Kun PIC:ssä kerran on käyttäjän EEPROM-datamuisti, niin miksipä ei käytettäisi sitä hyväksi. Kopioin myös ohjelmoitavan taajuuslaskimen ominaisuudet Sub / ADD RF hänen 8- bittisestä koodista lisäten samalla kaksi eri Display Offsettia 1 ja 2. Käytän Peterin ohjelmakoodin Sub / ADD RF-termistä tässä nimitystä Display Offset = näytön offset, joka kuvaa paremmin funktiota eli siitä vähennetään tai siihen summataan mitattu taajuus. 9.1 COUNTER MODE Normaalisti laskin toimii COUNTER MODE:ssa mitaten mittaustuloon kytkettyä taajuutta. Kun LCD:n ohjausväylä muutetaan 8-bittisestä neljäksi, vapautuu neljä I/O-pinniä RB0 RB3. Käyttäjää varten on siten ohjelmoitu digitaalituloille RB0 RB3 ja RA2 seuraavan taulukon mukaiset funktiot: 15(23)

16 Taulukko 2. COUNTER MODEn digitaalitulojen funktiot COUNTER MODE Input signal FALSE (0 V) TRUE (+5 V) RA2 Sub Display Offset Add Display Offset RB0 - - RB1 Display Offset1 Display Offset2 RB2 Display Offset 1&2 Direct frequency RB3 Normal / Sub Display 10-divider *) Offset *) RB3 tilassa TRUE voidaan desimaalipisteitä siirtää yksi dekadi oikealle. Tätä ominaisuutta tarvitaan, jos taajuuslaskurin eteen kytketään erillinen 10-jakaja mitattavan taajuusalueen laajentamiseksi VHF:lle. 9.2 EEPROM MODE Lisäsin ohjelmaan toisen erillisen toimintamoodin EEPROM MODE, johon päästään vain, jos painike S0 on 1-tilassa (+5V) ja sähköt kytketään PIC:iin. Sen jälkeen painikkeiden S0 S3 ja LCD-näytön avulla voidaan tarpeen mukaan muuttaa taajuuslaskurin käyttäjän asetuksia ja tallettaa ne parametreina EEPROM-muistiin, jossa ne säilyvät sähkökatkojen yli. Taulukko 3. EEPROM MODEn digitaalitulojen funktiot EEPROM MODE Input signal FALSE (0 V) TRUE (+5 V) S0 (RB0) - Increase address S1 (RB1) - Increase data value S2 (RB2) - Decrease data value S3 (RB3) - Save to EEPROM 9.3 Muut lisätyt funktiot - toinen desimaalipiste lisätty 1 khz:n ja 100 Hz:n dekadien väliin - jos taajuus näytölle on alle 10 MHz, niin 10 MHz:n dekadin nollaa ei tulosteta (esim MHz näytetään MHz) - ylimääräisiä viiveitä lisätty LCD:n merkkien lähetysalgorimiin, jotta ohjelmisto toimisi myös paremmin ei standardit täyttävillä LCD-näyttömoduleilla - laskin toimii suorana taajuuslaskimena oletusarvoilla (katso EEPROM 06h) - kun laskimeen kytketään ensi kertaa PIC-piirin ohjelmoinnin jälkeen sähköt päälle, talletetaan oletusarvot automaattisesti EEPROM-muistiin. Tästä indikoi teksti EE-INIT:00...0F näytössä 9.4 EEPROM-parametrien funktiot Seuraavassa taulukossa on listattu käyttäjän EEPROM-asetukset. EEPROM-osoite ja data näytetään ja asetetaan aina heksaluku-formaatissa (h). Sen vuoksi Display Offsettia laskettaessa on tehtävä lukumuunnos 10-järjestelmästä 16-järjestelmään. Kuulostaa hankalalta, mutta lukumuunnoksia tarvitsee tehdä vain Display Offsetteja laskettaessa ja laskinhan löytyy esim. kotitietokoneen apuohjelmat-valikosta. Asetukset ovat tyypillisesti kertaluonteisia. 16(23)

17 Taulukko 4. EEPROM-muistipaikkojen 00h...0Fh funktiot: Address Name Description Default 00h Display Offset 1 Highbyte High Byte Display Offset khz = 0DBC36 0Dh 01h Display Offset 1 Midbyte Mid Byte Display Offset1 BCh 02h Display Offset 1 Lowbyte Low Byte Display Offset1 36h 03h Display Offset 2 Highbyte High Byte Display Offset khz = 0DBB0A 0Dh 04h Display Offset 2 Midbyte Mid Byte Display Offset2 BBh 05h Display Offset 2 Lowbyte Low Byte Display Offset2 0Ah 06h Direct_frequency Suora taajuuslaskenta ilman sub or add funktioita = 00 00h Sub or add function activated = 01 FF 07h EE_Fine1 Kalibrointiarvo 1 (1 == 3*4/fx = 3us) 15h 08h EE_Fine2 Kalibrointiarvo 2 (1 == 4*4/fx = 4us) 01h 09h 1x16_Display LCD näyttötyyppi: 00 = 1x16 LCD, 01 FF = 2x20 LCD 01h 0Ah Digits Näytettävien numeroiden määrä: 00 = 7 numeroa, 01 FF = 01h 6 numeroa 0Bh not in use - FFh 0Ch not in use - FFh 0Dh not in use - FFh 0Eh not in use - FFh 0Fh EEPROM default values Jos > 0 niin default arvot ladataan seuraavassa sähköjen päällekytkennässä. 00h Display Offset ja kytkin S4 (EEPROM 00h 05h) Kytkimen S4 avulla voidaan RB1:llä valittu Display Offset 1 tai 2 lukuarvo summata mitattuun taajuuteen tai vähentää mitatusta taajuudesta. Vastaanottimen AM- ja FM-modella välitaajuuteen summataan VFO-taajuus tai välitaajuudesta vähennetään VFO-taajuus. SSB:llä ja CW:llä välitaajuuden asemesta käytetään BFO-taajuutta sillä olettamuksella, että BFO-taajuus on vakio ja tunnettu kyseisellä sivunauhalla Suora tai ohjelmoitava taajuuslaskenta (EEPROM 06h) Laskin toimii suorana taajuuslaskimena oletusarvoilla eikä digitaalituloa RB2 ei tarvitse aktivoida. Haluttaessa ohjelmoitavaa moodia muutetaan parametri arvoon 01h Laskimen kalibrointi (EEPROM 07h, 08h) Laskenta-aikaikkuna perustuu PIC-prosessorin käskyjen tunnettuun suoritusaikaan. Yksi kellojakso t[µs] = 4/ f xtal [MHz], kun f xtal on kidetaajuus. Prosessorin käskyt vievät yhdestä kahteen kellojaksoa käskytyypin mukaan. Näistä käskyistä on ohjelmoitu 100 ms:n viiveluuppi, jota voidaan hienosäätää suhteessa 1 µs / µs EEPROM-parametrien 07h ja 08h kombinaatioilla tai vaihtoehtoisesti vielä tarkemmin muuttamalla kidekytkennän toinen kondensaattori säädettäväksi. Jos laskimen näyttö on alle referenssitaajuuden, mittausaikaikkuna on liian lyhyt. Silloin hienosäätöviivettä on kasvatettava ohjelmistossa (SW) tai kiteen taajuutta laskettava trimmerikondensaattorin avulla. Kalibrointi voidaan tehdä esim. taajuusstandardiasemien mukaan tai mittalähettimen ja toisen kalibroidun laskimen kanssa. Seuraavasta taulukosta voidaan valita kombinaatio parametreille 07h ja 08h, jotka ovat mukana laskenta-aikaikkunan luupissa: 17(23)

18 Taulukko 5. Laskenta-aikaikkunan kalibrointiarvot Laskenta-aikaikkunan hienosäätöviive / µs 07h EE_fine1 1 yksikkö = = 3 µs 08h EE_fine2 1 yksikkö = = 4 µs 60 us 02h 09h 61 us 13h 01h 62 us 12h 02h 63 us 03h 09h 64 us 14h 01h 65 us 13h 02h 66 us 12h 03h 67 us 15h (default) 01h (default) 68 us 14h 02h 69 us 13h 03h 70 us 16h 01h 71 us 15h 02h 72 us 14h 03h 73 us 13h 04h 74 us 16h 02h Näytön valinta (09h) HD44780 standardin mukaan 1 x 16 merkkinen LCD-näytön ohjauksessa rivinvaihto tehdään kahdeksannen merkin jälkeen, vaikkei itse näytössä olekaan toista riviä. 2 x 20 merkkisessä näytössä tällaista kummallisuutta ei ole. Näyttötyypin valinta: 00h = 1 x 16 LCD 01h = 2 x 20 LCD Näytettävien numeroiden määrä (0Ah) 00h = 7 digittiä, esim MHz 01h = 6 digittiä, esim MHz Oletusarvojen palautus (0Fh) Alkuperäiset oletusarvot voidaan palauttaa tallettamalla muistipaikkaan 0Fh erisuuriarvo kuin nolla. Kun seuraavan kerran kytketään sähköt laskimeen, palautuvat oletusdata-arvot (default) EEPROMmuistipaikkoihin 00h 0Fh. 9.5 Käyttäjän asetusten muuttaminen EEPROM MODEn aktivointi 1. Pidä painonappi S0 pohjassa ja kytke jännite laskurille. Näyttöön ilmestyy teksti: EEPROM MODE Kun S0 vapautetaan (=FALSE) ja RB1 RB3 ovat myös tilassa FALSE, näyttöön ilmestyy parametrien asetusnäyttö: ADDR:00 DATA:0D jossa ADDR merkitsee EEPROM-osoitetta 00 0Fh ja DATA osoitteen muistipaikan data-arvoa. 18(23)

19 Kuva 10. PIC-taajuuslaskin EEPROM MODEssa, jossa laskimen käyttäjän asetuksia voidaan muuttaa. (Kuva EEPROM_MODE_view.jpg) Parametrien arvojen muuttaminen EEPROM-muistipaikkojen osoitteet ja funktiot on selostettu aiemmin (katso taulukko 3). 1. Muistipaikan osoitetta (00h 0Fh) kasvatetaan painamalla painonappia S0. Maksimiosoitteen 0Fh jälkeen osoitelaskuri pyörähtää taas 00h:aan. 2. Data-arvoa joko kasvatetaan S1:llä tai vähennetään S2:lla. 3. Jotta muutos jää pysyväksi, on kyseisen datan arvo talletettava EEPROM-muistiin painamalla painonappia S3 hetkeksi, jolloin onnistuneen talletuksen merkiksi näyttöön ilmestyy teksti *SAVED* ja kyseinen muistipaikka luetaan automaattisesti uudelleen muistista näyttöön. 4. Näin tehdään jokaiselle parametrille, jota halutaan muuttaa. Kun halutut muutokset on ohjelmoitu, poistutaan EEPROM MODEsta kytkemällä laskimesta hetkeksi sähköt pois. Esimerkki 1: 3.5 MHz / 14 MHz:n vastaanottimen BFO-taajuudeksi mitattiin LSB:llä khz ja USB:llä khz. Esimerkissä kytkimellä S4 Sub/Add Display Offset- funktiota voidaan käyttää vastaanottimissa, joissa molemmat sekoitustulokset käytetään hyväksi. Taulukko 6, Display Offset esimerkki 1 Esim.1 SSB vastaanotin 9 MHz:n välitaajuudella. BFO-taajuus khz = 0DBC khz = 0DBC35 16 Asetettu VFO-taajuus (esim.) khz khz Display Offset =BFO-taajuus LSB =BFO-taajuus USB Display Offset 1 HighByte 0D 16 Display Offset 1 MidByte BB 16 Display Offset 1 LowByte Display Offset 2 HighByte 0D 16 Display Offset 2 MidByte BB 16 Display Offset 2 LowByte 0A 16 RB1 = Display Offset valinta FALSE (0 V) = Display Offset 1 TRUE (0 V) = Display Offset 2 S4 FALSE (0V) = Sub Display Offset TRUE (+5V) = Add Display Offset Näytön lukema: MHz MHz 19(23)

20 Esimerkki 2: Laskin kytketään BC-vastaanottimeen, jonka välitaajuus on 455 khz. Vastaanottimen VFO-taajuus on aina välitaajuuden verran ylempänä vastaanottotaajuutta. Taulukko 7, Display Offset esimerkki 2 Esim.3 BC-vastaanotin 455 khz:n välitaajuudella. Vastaanottimen välitaajuus 455 khz Asetettu VFO-taajuus (esim.) MHz Display Offset = välitaajuus Display Offset 1 HighByte Display Offset 1 MidByte B1 16 Display Offset 1 LowByte BC 16 RB1 = Display Offset valinta FALSE (0 V) = Display Offset 1 S4 = +5 V, näytön lukema: MHz 10. Laskimen rakentaminen Varoitus! PIC-piiri ja LCD-näyttömoduli saattavat vaurioitua staattisesta sähköstä! Käsittele niitä kuin CMOS-piirejä. Piirilevyn kuparifoliovedot ovat aika yksinkertaisia, joten väritin kuparifoliokohdat Decon Dalotussikynällä ja seuraavaksi onkin vuorossa piirilevyn syövytys ferrikloridissa. Kun piirilevy on syövytetty, porataan reiät komponenttien läpivienneille ja LCD-näyttömodulin kiinnittämiseen. Seuraavaksi juotetaan piirilevylle yhdistykset eristetyillä kytkentälangoilla (osasijoittelukuvassa viivat päätettyinä neliön muotoisella pisteellä): 1. Vastuksen R11 (3k3) vierestä PICin nastaan Kuristimen +5 V:n syötön päästä PICin nastaan 2 3. Painonappien yhdistykset digitaalituloihin A-A, B-B, C-C ja D-D. 4. Ground (GND) yhdistys PICin pinniin V:n jänniteregulaattorin U1 lähdöstä Out PIC:n pinniin 15 (sijaitsee 22 pf vieressä). Seuraavaksi juotetaan U2:n mikropiirikanta, painikkeet, vastukset lukuunottamatta R7 R10, kondensaattorit ja lopuksi XT1, D1, D2, U1 ja Q1. Muista C1:n oikea napaisuus! PIC-piiriä ei vielä asenneta kantaan. R7...R10 PIC-piirilevy juotos 2N 3904 E B C LM 317 LZ Ref Out In LCD-moduli Kuva 11. Komponenttien asennusohjeita. (component installation.eps) Juota kaapeli mittaussisääntuloon (Frequency Input) ja johdot syöttöjännitteelle. Käytin itse osasijoittelukuvasta poiketen osittain pintaliitoskomponentteja toisen protolaitteen rakentelussa. 20(23)

21 11. Laskimen käyttöönotto Kun edellisen vaiheen komponentit ja yhdistyslangat on juotettu, testataan piirikortin elektroniikka ensin ilman LCD-näyttömodulia ja PIC-piiriä Mittaukset jännitteettömänä 1. Mittaa yleismittarin ohmialueella U1:n nastaan In ja piirilevyn GND. Resistanssiarvo ei saa näyttää oikosulkua. 2. Mittaa samalla tavalla U1:n lähtöpinnin Out ja GND väliltä resistanssi. Resistanssiarvo ei saa näyttää oikosulkua Ensimittaukset jännite kytkettynä 1. Kytke jännite piirilevyn tuloliittimiin. Muista oikea napaisuus. 2. Mittaa tasajännite regulaattorin lähdön Out ja GND väliltä. Sen tulee olla välillä V. Jos jännitetaso on jotain muuta, vika löytyy todennäköisesti R1 R3 arvoista tai regulaattorin väärästä kytkennästä piirilevylle. 3. Mittaa +5 V:n jännitejakelu PIC:n pinniin 4 ja 14 mitattuna PICin pinniä 5 vasten. 4. Mittaa myös piirikortin LCD-modulin syöttöpinneistä +5 V väliltä 2 (+) ja 1 (GND) 11.3 Loppuasennus ja testaus 1. Kytke sähköt pois. 2. Asenna vastukset R7 R10 pystyasentoon osasijoittelukuvan mukaan ja juota piirilevylle. Katkaise vain sisempänä olevien vastuksien ylimääräiset johtimet. Käytä jäljelle jäänyttä yhdistyslankana LCD-modulille kuvan mukaan. 3. Asenna piirikortit toisiinsa ja juota huolellisesti kaikki yhdistyslangat (14 kpl) käyttäen eristepäällysteistä johdinta LCD-näyttömodulin ja piirikortin välille. 4. Asenna ohjelmoitu PIC-piiri kantaansa oikein päin (katso osasijoittelukuva). 5. Kytke sähköt laskimeen. 6. Aseta R13 avulla näytön kontrasti sopivaksi 7. Jos kaikki meni oikein vastoin Mr. Murphyn lakia, laskimen tulisi nyt toimia. Kytke mitattava signaali mittaustuloon. Laskin näyttää mitattavaa taajuutta. 8. Kalibroi laskin kappaleen Laskimen kalibrointi (EEPROM 07h, 08h) mukaan. 9. Tee ohjelmiston parametriasetukset tarpeen mukaan. 12. Laskimen tuottamat häiriöt Laskimen näytön ohjaus saattaa häiritä vastaanotinta, joten se on hyvä asentaa metallikoteloon. Myös 4 MHz:n kiteen perus- ja kerrannaistaajuudet voivat kuulua radiosta kyseisiä taajuuksia kuunneltaessa. 13. Mistä ohjelman saa? Ohjelmiston heksakoodi LCD4DIEC.HEX tarvitaan PIC-piirin ohjelmointiin. Piirilevyn kuva sekä lähdekoodi LCD4DIEC.ASM on myös saatavissa bittinikkareille OH2HOH:n sivuilta osoitteessa (http://personal.inet.fi/cool/qrp) tai OM3CPH:n kotisivuilta 3). Lähdekoodi perustuu OM3CPH sovellukseen ja sitä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Harrastajille se on ilmainen. Peterin sanoilla sanoen: This software is free for private usage. It was created for Ham Radio community members. Commercial exploatation is allowed only with permission of authors. 21(23)

22 Tälle laskuriohjelmistolle en anna mitään takuuta toiminnasta. Rakentamani kaksi laskinta toimivat kuitenkin minua tyydyttävällä tavalla. Laskin on rakenteeltaan yksinkertainen ja edullinen 30 MHz:n perustaajuuslaskin, jonka rakennuskustannukset jäävät halvimmillaan alle 100 mk:n hintaan. 14. Jatkokehitysideoita ja puutteet 14.1 Kehitysideat Yleisesti saatavilla oleva esijakajan (10-jakaja) kytkentä kolmanneksi piirikortiksi varustettuna suuri-impedanssisella tulopiirillä. Usein on myös tarve mitata UHF-taajuuksia ainakin 70 cm:n alueelle asti, jolloin kymmenjakajalla ei pelkästään selvitä. VFO:n taajuuslukitus. Mitattu taajuus asetetaan taajuusohjeeksi. Ohjelmaan lisätään vähennyslaskutoimitus: taajuusohje - mitattu taajuus. Jos vähennyslaskun tulos on negatiivinen, ohjataan yksi PIC:n digitaalilähtö nollaan. Jos tulos on positiivinen, ohjataan em. lähtö +5 V:iin. Lähtö kytketään lataamaan tai purkamaan ulkoisen integraattorin kondensaattoria. Operaatiovahvistimella toteutetun integraattorin lähtö syöttää hitaalla aikavakiolla jännitettä kapasitanssidiodiin, joka on kytkettynä VFO:n oskillaattoripiiriin. Näin taajuus pyritään pitämään vakiona. Tämä on hiukan modifioitu ratkaisu Olavi Lehden OH2BBR artikkelista Elektroniikka lehden numerosta 16/1980: Digitaalinen oskillaattorin taajuusvakavointi. 12) 14.2 Puutteita Puutteena on vielä CW-lähetyksessä erillisen TX-offsetin puuttuminen. Sen indikointiin voidaan käyttää kyllä esim. Display Offset 2:sta, jos se ei ole muussa käytössä. Suuri-impedanssista mittaustulovahvistinta tarvitaan heikkoja signaaleja mitattaessa. 15. PIC-LCD-taajuuslaskimen osaluettelo R1 220R ¼ W R2 680R ¼ W R3 10k ¼ W R4 100R ¼ W R5, R6 470 R ¼ W R7,R8,R9,R10 1 k ¼ W R11 3k3 ¼ W R12 33 k 150 k ¼ W (47k käytetty transistorin 2N3904 kanssa) R13 10k 22k trimmeripotentiometri vaaka-asennettava C1 22 µf / 25 V tantaali C2, C3, C7 100 nf keraaminen / 25 V C4 22 nf keraaminen / 25 V C5 22 pf keraaminen C6 22 pf keraaminen tai 4 20 pf trimmerikondensaattori D1, D2 1N4148 L1 10 µh miniatyyrikuristin (1/4 W:n vastuksen näköinen) S0,S1,S2,S3 Painonappi piirilevylle, 1 x sulkeutuva, 6 x 6 mm Q1 Transistori UHF-NPN tyyppi esim. 2N3904 XT MHz rinnakkaisresonanssikide U1 LM317LZ jänniteregulaattori max. 100 ma (tai 78L05, katso modifiointiteksti) U2 PIC 16F84-04/P + mikropiirikanta 18 nap. 3) U3 LCD-näyttömoduli 1 x 16 merkkiä HD44780 yhteensopiva 3) 1 kpl Laskimen 1-puolinen piirilevy n. 80 mm x 40 mm 22(23)

23 16. Lähteet 1) OM3CPH kotisivut: 2) Radioamatööri 12/81 Unto Kokkarinen OH3UK: Digitaalinen taajuusnäyttö Drake R4B:hen s. 380, CQ-DL 6/80 s ) LCD Tietoa Probyte Oy: 4) FREQ-Mite taajuuslaskin. 5) E & A 1/1982 Olavi Lehti: Esijakajalla ylempiin taajuksiin 6) E & A 14/1984 Olavi Lehti: Nyt rakennetaan Etuvahvistin taajuuslaskimeen 7) Heikki E. Heinonen OH3RU: Tiimissä hamssiksi, sivu 178 8) SRAL R.Y.: Radioamatööritekniikkaa, sivu ) JF1OZL kotisivuut: 10) 11) Smallwonder Labs K1 CW transceiver 12) Elektroniikka 16/1980 s , Olavi Lehti: Digitaalinen oskillaattorin taajuusvakavointi 23(23)

LC-OSKILLAATTORIN TAAJUUSLUKITUS PIC-TAAJUUSLASKIMELLA

LC-OSKILLAATTORIN TAAJUUSLUKITUS PIC-TAAJUUSLASKIMELLA Osmo Pasuri, OH6CJ oh6cj@sral.fi LC-OSKILLAATTORIN TAAJUUSLUKITUS PIC-TAAJUUSLASKIMELLA 28.12.2001 Kuvat, piirikaaviot, taulukot: OH6CJ FILE: PIC_LCD_KUMPPARI_6 1(14) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2.

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

File: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995

File: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 RYYDLAB OHJE JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 MOBIRA/SALORA KANAVALOGIIKAN ASENNUS JA OHJELMOINTI YLEISTÄ Kortti on suunniteltu käytettäväksi käyttölaitteen ja synteesin

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 Pekka T. Pussinen, OH8HBG Tämä dokumentti käsittelee Nokia/Mobira B- ja R-58 -sarjan radiolaitteisiin soveltuvan kohinasalpakortin valmistamista ja asentamista. Radioamatöörikäytössä

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Lisätiedot

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ

PR 3100 -SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ PR 3100 SARJA ASENNUS JA KYTKENTÄ 3100V105 3114V101 FIN Yksiköitä voi syöttää 24 VDC ± 30 % jännitteellä suoraan johdottamalla tai johdottamalla maks. 130 yksikköä rinnakkain toisiinsa. 3405tehonliitäntäyksikkö

Lisätiedot

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain. http://www.elwis.fi

Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain. http://www.elwis.fi Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain http://www.elwis.fi Sisällys Elektroniikan osalista... 3 Tarvittavat työkalut... 3 Elektroniikan rakentaminen... 4 1. Piirilevyn

Lisätiedot

ONE 118 OHJELMOITAVA PÄÄVAHVISTIN

ONE 118 OHJELMOITAVA PÄÄVAHVISTIN 10 ohjelmoitavaa UHF- kanavanippua 3 erillistä UHF tuloa; UHF1 UHF2 UHF3 Laajakaistatulo VHF I +ULA Laajakaistatulo VHF III + DAB UHF filtteri 1 5 kanavan levyinen; 8-40 MHz Automaattinen skannaus UHF-

Lisätiedot

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Kilpailijan nimi: 1) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 33 Ohm 150 Ohm a) 70 Ohmia b) 100 Ohmia c) 120 Ohmia 120 Ohm 2) Oheisen kytkennän

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on

Lisätiedot

P I C A X E O H J E L M O I N T I

P I C A X E O H J E L M O I N T I PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää

Lisätiedot

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0

TiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0 TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

C / ESR METER 2012. Laitteen kasaus C / ESR METER 2012. Mikä on ESR?? Versio 3 30.06.2013

C / ESR METER 2012. Laitteen kasaus C / ESR METER 2012. Mikä on ESR?? Versio 3 30.06.2013 C / ESR METER 0 C / ESR METER 0 C / ESR Mittarilla on tarkoitus selvittää eletrolyyttikondensaattorin sarjavastus ja samalla saadaan kondensaattorin arvo. Tällänen mittari on melkeimpa pakollinen nykyisin

Lisätiedot

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC

Lisätiedot

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo. V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.

Lisätiedot

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. Speedohealer V4 Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. 1. Esipuhe Onnittelemme sinua Speedohealer laitteen oston johdosta. HealTech Electronics Ltd. on omistautunut

Lisätiedot

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas

Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Asennusohje. EasyLine GSM

Asennusohje. EasyLine GSM Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) Tämä viikko 25.-29.1.2016 Pajalla Ma klo 10.15-11.30 luento S1 Ma klo 11.30 alk. tutustuminen Sähköpajaan L215 (kahvi, tee) Ti klo 14.15 alk. tutust., lähtö

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

GSM releen rakennusohjeet

GSM releen rakennusohjeet GSM releen rakennusohjeet Yleistä GSM-rele on äänikoodeilla toimiva kauko-ohjain. GSM-relettä käytetään DTMFsignaalien tunnistamiseen ja niiden perusteella tehtäviin toimintoihin. Signaali voi tulla mikrofonista,

Lisätiedot

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain Ominaisuudet SmarTAllInOne on sarjaliikenteellä toimiva kahdeksankanavainen releohjain, AD-muunnin, PWM-anto ja digitaalitulo-ohjain. Samaan, tavalliseen

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

TALOMAT Light. asennus- ja käyttöohje T104

TALOMAT Light. asennus- ja käyttöohje T104 TALOMAT Light asennus- ja käyttöohje T104 Talomat Light -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 1 kpl kytkinsovitin 2 kpl 4-os talomat -painike 1 kpl 1-os kytkimen asennuskehys 1 kpl

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Näppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5

Näppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5 Näppäimistö CT 1000 Käyttäjäopas CT1000v.5 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 CT 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

NiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen

NiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen Suunnittelu Olli Haikarainen NiMH Laturi Ostettuani digitaalikameran totesin sen kuluttavan niin paljon virtaa että on aika siirtyä käyttämään ladattavia akkuja. Ostin neljä kappaletta 1850 ma tunnin akkuja

Lisätiedot

PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite

PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 3/5/03 sivu 1/6 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Etälukija PR 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. PR1000v.2

Etälukija PR 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. PR1000v.2 Etälukija PR 1000 Käyttäjäopas PR1000v.2 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 PR 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security Solutions

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Talomat-järjestelmän sähkösuunnittelu

Talomat-järjestelmän sähkösuunnittelu Talomat-järjestelmän sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelun vaiheet Tarjouksen laskenta pistekuvien perusteella. Pistekuvat ja niiden hyväksyttäminen Johdotuskuvat I/O-listan ja ohjelman teko johdotuskuvien

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE ZEUS4-VD GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE V 1.2 ASENNUS, TOIMINTA JA OHJELMOINTI MAAHANTUOJA: FIN- ALERT ELECTRONICS OY WWW.FINALERT.FI PERUSTIEDOT ZEUS4 - VD on GSM hälytyksensiirtolaite joka

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

DCU RM1 VAL0100517 / SKC9103180 DISPLAY AND CONTROL UNIT RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. DCU-RM1 FI.docx 2001-11-02 / BL 1(9) metso

DCU RM1 VAL0100517 / SKC9103180 DISPLAY AND CONTROL UNIT RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. DCU-RM1 FI.docx 2001-11-02 / BL 1(9) metso DCU RM1 VAL0100517 / SKC9103180 DISPLAY AND CONTROL UNIT RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA metso FI.docx 2001-11-02 / BL 1(9) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 5. ASETUS

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

HUOM! Tämä on vain pikaohje. Manuaalissa tarkemmat tiedot turvamääräyksistä, vaatimuksista ja asennuksesta sekä kytkennästä.

HUOM! Tämä on vain pikaohje. Manuaalissa tarkemmat tiedot turvamääräyksistä, vaatimuksista ja asennuksesta sekä kytkennästä. SG4-BIG REFLECTOR MUTING valopuomien PIKAOHJE Sisältö: 1) Liitännät ja johtimet 2) DIP-kytkimet / asetukset 3) Kytkentä automaattikuittauksella ilman muting-toimintoa 4) Kytkentä käsinkuittauksella ilman

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 602 Skill Elektroniikka. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 602 Skill Elektroniikka. Competitor Name Summary Skill Number 602 Skill Elektroniikka ing Scheme Lock 14-05-2013 09:16:27 Final Lock 16-05-2013 12:26:59 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F Raspberry-tietokoneen

Lisätiedot

STEP-404 askelmoottoriohjain PROBYTE/Pekka Ritamäki

STEP-404 askelmoottoriohjain PROBYTE/Pekka Ritamäki STEP-404 askelmoottoriohjain PROBYTE/Pekka Ritamäki Yleistä Askelmoottoriohjain STEP-404 on tarkoitettu toimimaan älykkäänä askelmoottoritehoasteen ohjaimena PC:n tai ohjelmoitavan logiikan välillä. Se

Lisätiedot

TAITAJA 2006, Elektroniikka (19.1-06/OL) Hakkurivirtalähteen kokoaminen ja testaaminen, Nokia

TAITAJA 2006, Elektroniikka (19.1-06/OL) Hakkurivirtalähteen kokoaminen ja testaaminen, Nokia TAITAJA 2006, Elektroniikka (19.1-06/OL) Hakkurivirtalähteen kokoaminen ja testaaminen, Nokia Tehtävän tarkoituksena on koota Nokian tuotannossa käytetyn testiyksikön virtalähdeyksikkö. Kokonainen yksikkö

Lisätiedot

MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma

MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma Kuva 1 MrSmart on digitointilaite PC:lle Yleistä MrSmart on sarjaliikenteellä toimiva sarjaliikennedigitoija. Laite mittaa

Lisätiedot

GSM LITE. Asennus- ja Ohjelmointiohje. GSM Lite Ver: 1.0 Fi

GSM LITE. Asennus- ja Ohjelmointiohje. GSM Lite Ver: 1.0 Fi GSM LITE Asennus- ja Ohjelmointiohje HUOMIOITAVAA: Laite on STS EN 55022 normin A luokan mukainen. Se on suunniteltu kytkettäväksi STN EM 60950 mukaiseen keskusyksikköön. Laitteen käyttö ohjeista poiketen

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

PM10OUT2A-kortti. Ohje

PM10OUT2A-kortti. Ohje PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...

Lisätiedot

Asennusohje SLC-16 Tilannevalo-ohjain. ApplyLight SLC-16 Asennusohje

Asennusohje SLC-16 Tilannevalo-ohjain. ApplyLight SLC-16 Asennusohje ApplyLight SLC-16 Asennusohje 1 TÄRKEÄÄ TIETOA ENNEN ASENTAMISTA Keskusyksikkö toimii suojajännitteellä. Tarkista muuntajan yhteensopivuus (Max 15VAC, suositeltava jännite 12VAC, vähintään 16VA). Keskusyksikössä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0

KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0 KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

KU18 V.23 KORTTIMODEEMI

KU18 V.23 KORTTIMODEEMI V. KORTTIMODEEMI KU8 KU8 V. KORTTIMODEEMI TEKNINEN MANUAALI.9.996 Markku Virtanen/hs V. KORTTIMODEEMI KU8 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.liitteet A B C D E F Modeemin osasijoittelukuva

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE

TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE TWEN 131 PD / 1430 PD KÄYTTÖOHJE 1 Virran kytkeminen ja paristonvaihto...3 Ennen virran kytkemistä...3 Virran kytkeminen...3 Varoitus...3 Pariston vaihto...3 2 Värinauhan vaihto...3 3 Kuittinauhan asetus...4

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

MSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje

MSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje MSnS-extra PCB v1.0 Kevyt käyttöohje Liittimet 9-napainen pyöreä liitin Tällä liittimellä kytketään kaikki isompaa virrankestoa vaativat signaalit. Liitin on AMP:in valmistama CPC-sarjan vesitiivis versio.

Lisätiedot