sivu 6 sivu 12 sivu 16 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 12 sivu 16 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009 sivu 6 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin sivu 12 Pastori Parviainen, Kansallisarkiston asiakaskunnan nestori sivu 16 Aluehallinnon uudistus tuo isot arkistonsiirrot

2 2 3 akti 2/2009 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos 3 Arkistolaitos on olemassa asiakkaitaan varten, todetaan pääkirjoituksessa. Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Kotisivu Tilaukset ja palaute ISSN Päätoimittaja viestintäpäällikkö Marie Mäkinen, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Kannen kuva Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto Kansallisarkiston arkistoteknisen yksikön johtaja István Kecskeméti vetää arkistolaitoksen aineistojen digitointihanketta. Pääkirjoituksen kuva Jouni Koskinen, Kansallisarkisto Lyhyet Kansallisarkisto sai opetusministeriöstä noin 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin ja tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Julkishallinnon sähköisten asiakirjallisten tietojen hallintaa ja säilyttämistä kehittävä SAHA-hanke etenee usean projektin rintamalla. Elkan pitkäaikainen arkistonjohtaja Matti Lakio jää eläkkeelle syyskuun alussa. Rahoituksen puute hidastaa arkistoalan kansainvälistä yhteistyötä sähköisen tiedonhallinnan saralla. Rovasti Päivö Parviainen, 97, on Kansallisarkiston iäkkäin asiakas. Hän etsii selvyyttä kiinalaiseen maakiistaan. Jyväskylän maakunta-arkisto seuloi ja järjesti valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan arkiston. Arkistouralla: arkistonhoitaja Salme Uitto, opetusministeriö Aluehallinnon uudistus tuo arviolta 23 hyllykilometriä pysyvästi säilytettävää aineistoa arkistolaitokselle. Kansallisarkiston keskustelutilaisuudessa esitettiin näkemyksiä tarkastustoiminnan yhteistyömahdollisuuksista. Rummutusta: Isoisän olkihattu Keisarikunta-näyttelyn rakentamisessa tarvittiin hyviä suhteita ja poliisisaattuetta. Asiakas ja hänen palvelijansa Tätä kirjoittaessa on helle. Helsinki on täynnä hikisiä turisteja lippahatuissaan, sulavia jäätelötötteröitä, kirskuvia pääskysiä, kaikkiville polville. käyttöönsä, ja samalla on suojattava ainutlaatuisia asiakirjoja tulenaisen olemisen läpäisevää raukeutta. Olivatpa asiakkaamme sitten viranomaisia, sukuaan tutkivia kesälomalaisia tai syntymäaikaansa horoskooppia varten kyseleviä Arkistolaitoksen uumenissa lämpömittarin lukemat eivät hetkauta: asiakkaita palvellaan ja projekteja viedään eteenpäin kuin talvella mattimeikäläisiä, arkistolaitos on olemassa heitä varten. konsanaan. Loppukesästä työllistävät paitsi normaalit asiakirjatilaukset myös verkkosivu-uudistus, Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusien tilojen käyttöönotto ja erityisesti digitointiprojekti. tikon saldoa. Säännöllisesti toistuvat samat teemat: aukioloaikoja Asiakkaiden aivoituksista saa käsityksen, kun tavailee palautelaa- moititaan, asiakaspalvelua kehutaan. Tietotekniikka on erinomainen asia, mutta asiakkaiden kohtaamiseen tarvitaan lihaa ja verta Opetusministeriö myönsi arkistolaitokselle ilahduttavan könttäsumman aineistojen digitointiin ja tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Hankkeen haastava aikataulu on laittanut laitoksessa olevia ihmisiä, arkistoalan ammattilaisia. töpinää töppösiin. Miten arkistolaitoksen työntekijät jaksavat vähenevien resurssien ja lisääntyvien vaatimusten ristipaineessa? Toivoa sopii, että aina Mitä sitten digitoidaan? Käytetyimpien aineistojen hittiparaati ja niin ihana kesä on jälleen ladannut akut ja voimaannuttanut väen. tutkimuksellisten tarpeiden tyydyttäminen ovat luonnollisesti Marie Mäkinen, päätoimittaja etusijalla. Asiakkaiden on saatava kaipaamansa aineistot helposti

3 4 5 Lyhyet Ajatukset jalostuivat operaatioiksi Nyt sinä hautaudut sinne arkistojen kätköihin, löydät yhä uusia ja uusia lähteitä ilman että tutkimus valmistuu. Näillä sanoilla eräs historian professori evästi nuorta maisteria tämän siirtyessä arkiston palvelukseen vuonna Nyt, yli neljä vuotta myöhemmin, kommenttiin voi suhtautua hymyillen: Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelua jatkosodassa käsitellyt väitöskirja on valmis. Aikaisempi historiantutkimus on sivuuttanut ylimmän sodanjohdon hyökkäysoperaatioiden suunnittelutyön. Laadittujen suunnitelmien pohjalta annetut käskyt ja niiden toteuttaminen on kuvattu ilman syvällisempää pohdintaa suunnitelmien syntyprosesseista sekä mahdollisesti suunnitelluista vaihtoehdoista. Tämä on sikäli yllättävää, että ennen operaation aloittamista suuri osa strategisen tason päätöksenteosta oli jo tehty. Ehdota vuoden arkistotekoa! Pohjoismaisena yhteistyönä järjestettävä Arkistojen päivä pidetään Suomessa Teema on tänä vuonna Unohdus. Arkistojen päivän työryhmä pyytää jälleen ehdotuksia Vuoden arkistoteosta. Kysymykseen voivat tulla henkilöt tai ryhmät, jotka ovat viimeisen vuoden aikana esimerkiksi: luovuttaneet merkittävää arkistoaineistoa, järjestäneet kiinnostavan arkistoihin liittyvän tapahtuman, kehittäneet arkistotyön menetelmiä, edistäneet arkistoaineiston käytettävyyttä ja tunnettavuutta, edistäneet arkistotieteellistä tutkimusta tai koulutusta tai tehneet arkistoalaa tunnetuksi. Perustellut ehdotukset pyydetään toimittamaan mennessä Christina Forssellille Kansallisarkistoon: PL 258, Helsinki tai Tutkimuksen myötä selvisi, että Päämajan operatiivisen johdon suostumuksella laadittujen hyökkäyssuunnitelmien tavoitteet ulottuivat selvästi toteutuneita operaatioita pidemmälle. Suunnitelmien tasolla oltiin valmiita etenemään Kannaksella, Aunuksen kannaksella sekä Sorokan suunnalta kohti Kuolan niemimaata, mikäli saksalaisten sotamenestys olisi tehnyt sen mahdolliseksi. Tutkimus ei olisi valmistunut ilman tiivistä arkistotyötä. Arviolta noin tuhannen, lukuisten arkistonmuodostajien aineistosta koostuneen arkistoyksikön läpikäynti tutustutti Päämajan ja sotatoimiyhtymien aineistoon lähes yhtä tehokkaasti kuin arkiston sisäinen aineistokoulutus. Oli huojentavaa havaita, että Päämajan arkisto on hyvin ehjä kokonaisuus. Ainakaan keskeisimmissä aineistoissa ei ollut havaittavissa aukkoja. Tästä päämajatutkimusta on hyvä jatkaa. Mikko Karjalaisen väitöskirja Ajatuksista operaatioiksi tarkastettiin Helsingin yliopistossa Kirjoittaja työskentelee Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä ylitarkastajana. Mikko Karjalainen ei hautautunut arkistojen kätköihin vaan sai väitös tutkimuksensa valmiiksi. Vuoden arkistoteon valinnan perustelut ovat lähtökohdiltaan pysyneet samoina vuosittain. Arkistojen päivän työryhmä on halunnut palkita eri vuosina henkilöitä tai organisaatioita arkistotoimen eri sekto reilta ja eri osista valtakuntaa. Työryhmään kuuluvat tällä hetkellä Christina Forssell (pj), Pekka Anttonen, Päivi Hirvonen, Eeva Miettinen, Ulla-Maija Peltonen ja Petri Tanskanen. Vuoden arkistoteko ja kunniamaininnat julkistetaan Arkistoyhdistyksen syysseminaa rissa Helsingissä. Avoimet ovet arkistolaitoksessa Arkistolaitoksen toimipisteet viettävät avointen ovien päivää lokakuussa. Tervetuloa! Arkistolaitos jäi pois DLM Forumin johdosta Arkistolaitos luopui DLM Forumin (Document Life-cycle Management) hallituspaikasta Prahan jäsenkokouksessa huhtikuussa Se on EU-yhteistyön muoto, jossa keskitytään sähköiseen asiakirjahallintoon. Arkistolaitoksella on ollut edustus DLM Forumin hallituksessa vuodesta 2004 lähtien. Arkistolaitoksen johto katsoi, että Suomi on satsannut hallitusjäsenyydellä ja monin alustajin toistaiseksi jo riittävästi Forumiin. Arkistolaitoksen jäsenyys itse DLM Forumissa luonnollisesti jatkuu. DLM Forum sai alkunsa vuonna 1994 julkaistusta selvityksestä Arkistot Euroopan unionissa. Vuonna 2004 se järjestäytyi muodollisten sääntöjen pohjalta toimivaksi organisaatioksi. Toiminnassa on keskeistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. DLM Forum on nykyisin osa laajempaa arkistoalan EU-yhteistyötä, johon kuuluu muun muassa asiakirjatuhojen ja varkauksien estäminen, lainsäädäntö sekä erityisen eurooppalaisen arkistoportaalin luominen nettiin. Merkittäviä luovutuksia Merkittävimmät yksityisarkistoluovutukset Kansallisarkistoon alkuvuoden 2009 aikana: Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg; senaattori, teollisuusmies (lisiä) Marketta Horn; valtiotieteen tohtori Lauri Huovinen; tuomiorovasti, professori Kata Jouhki; metsäneuvos, partiotyttöjärjestön uranuurtajia K.J. Lång; entinen vankeinhoidon ylijohtaja Pyhän Konstantinus Suuren Ritarikunta Antti Suviranta; entinen KHO:n presidentti Suomen kasvatusopillinen yhdistys (lisiä) Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto Törnudd -suku Moskovassa syyskuussa 1944 allekirjoitetun välirauhansopimuksen mukaan Suomen oli internoitava maassa olleet Saksan ja Unkarin kansalaiset. Suomalaisviranomaiset tulkitsivat velvoitetta aluksi varsin väljästi, mutta lokakuussa 1944 he muuttivat täysin linjaansa ja päättivät kerätä leireille myös saksalaisten ja unkarilaisten miesten kanssa naimisissa olleet suomalaisnaiset sekä heidän lapsensa. Näin monet itseään suomalaisina pitäneet henkilöt menettivät vapautensa. Tässä tutkimuksessa kuvataan internoinnin alkamista, sen laajentamista ja leireille päätyneiden ihmisten kohtaloa. Conservation in Archives Conference 2009 Kongressi järjestetään Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Vanha tutkijasali) osana eurooppalaisten kansallisarkistojen konservoinnin johdon verkottumista. Kongressi on tarkoitettu arkisto- ja paperiaineistojen digitoinnista, säilyvyydestä ja konservoinnista vastaaville henkilöille. Lisätietoja antaa István Kecskeméti, puh Hinta: 100 (+ alv 22%). Ilmoittautuminen viimeistään Ohjelma ja ilmoittautuminen: KDK:n verkkosivut avattu Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) sivustolla kerrotaan hankkeen etenemisestä ja toteutettavien palveluiden kehittämisestä. Lisäksi sivustolla julkaistaan hankkeeseen ja sen aihealueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia. KDK:n tavoitteena on kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä aineiston pitkaikaissäilytysratkaisun kehittäminen. Opetusministeriön käynnistämä hanke alkoi vuonna 2008 ja jatkuu vuoteen Tutkimusraportti internoinneista Kansallisarkisto on julkaissut tutkimusraportin Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internoinneista. Julkaisu on osa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää Suomen toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina toteuttamia internointeja. Hanke päätyy kuluvan vuoden lopulla. Jensen-Eriksen, Niklas: Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internointi , 75 s. Hinta 10 (sis. alv.). Tiedustelut ja myynti: Kansallisarkisto, puh. (09) SAKSAN JA UNKARIN KANSALAISTEN SEKÄ HEIDÄN SUOMALAISTEN PUOLISOIDENSA INTERNOINTI NIKLAS JENSEN-ERIKSEN SAKSAN JA UNKARIN KANSALAISTEN SEKÄ HEIDÄN SUOMALAISTEN PUOLISOIDENSA INTERNOINTI NIKLAS JENSEN-ERIKSEN

4 6 7 Kansallis arkisto sai jättipotin digitointiin Opetusministeriö on myöntänyt Kansallisarkistolle euron erillisen hankemäärärahan arkistolaitoksen aineistojen digitointiin sekä tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Digitointihanke alkoi toukokuussa 2009 ja päättyy vuoden lopussa. Digitoitavaksi on valittu aineistoja, joita arkistolaitoksen asiakkaat käyttävät eniten, ja joiden käyttö alkuperäisinä on riskialtista aineistolle. Myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia aineistoja halutaan nostaa esille. Aineistojen kuvailutiedot ovat mikrokuvatun aineiston osalta kokonaan ja karttojen osalta osittain Vakka-arkistotietokannassa vähintään arkistoyksikkötasolla. Tämä mahdollistaa sen, että digitoidut tiedostot voidaan hallitusti liittää Digitaaliarkistoon asiakaspalvelukäyttöön. Mikrokuvatun aineiston kohdalla laaditaan tarvittaessa arkistoyksikkötasoa tarkempia hakemistoja. Hankkeen johtajana toimii yksikönjohtaja István Kecskeméti. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat projektipäälliköt Reko Etelävuori (digitointivastuu) ja Tuomas Riihivaara (aineistovastuu). Digitoiminen parantaa aineistojen käytettävyyttä Erillismäärärahan käyttämisen aikataulu vaikuttaa siten, että digitoitavasta aineistosta suurin osa on mikrofilmattuja aineistoja, jotka ovat digitointivalmiina ilman merkittäviä konservoinnin esivalmisteluja. Tärkeä valintakriteeri on myös aineiston vapaa käyttö internetin kautta. Tällaista aineistoa ovat erityisesti mikrofilmatut vanhemmat aineistot sekä karttakokoelmat. Digitoiminen parantaa aineistojen käytettävyyttä mutta myös suojaa alkuperäisiä aineistoja digitoinnin jälkeen ne voidaan suojata ja asettaa käyttökieltoon, jolloin ne eivät kulu. Digitointi ja siihen liittyvä kuvankäsittely tehdään pääasiassa ulkoistetusti. Digitointi kilpailutettiin kesän aikana, ja elokuussa päästiin digitoimaan suuressa mittakaavassa. Tavoitteena digitoida noin kaksi miljoonaa asiakirjaa Yksikönjohtaja István Kecskeméti (kesk.) vetää arkistolaitoksen aineistojen digitointihanketta, jossa digitoidaan vuoden loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa asiakirjatiedostoa. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat projektipäälliköt Reko Etelävuori (oik.) ja Tuomas Riihivaara. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa asiakirjatiedostoa. Tavoitteena on digitoida vuoden loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa asiakirjatiedostoa, joista noin on karttoja ja piirroksia. Digitoinnin yhteydessä rikastetaan digitoinnin metatietoja, luodaan aineistokohtaisia oppimisympäristöjä ja parannetaan Digitaaliarkiston toiminnallisuutta. Hankkeen edetessä digitoitavat aineistot esitellään myös erikseen Kansallisarkiston verkkosivuilla. teksti: István Kecskeméti, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto SAHA yhdistää sähköisen asiakirjahallinnan kehittämishankkeet SAHA-hankekokonaisuus käynnistyi arkistolaitoksessa helmikuussa Sen tavoitteena on parantaa sähköisten asiakirjallisten tietojen hallintaa ja säilyttämistä julkishallinnossa. SAHA yhdistää erilliset kehittämisprojektit kokonaisuudeksi, jossa otetaan huomioon julkishallinnon toimintaympäristön muutokset. Hankekokonaisuuden kaikki kehittämistehtävät hoidetaan projekteina, joilla on yhdenmukainen projektinhallinta. Projektien tehtävät on tarkasti aikataulutettu ja resursoitu. Tällä hetkellä hankekokonaisuuden käytössä on noin kahdeksan henkilötyövuotta. Projekteja on käynnissä kolmetoista. Tavoitteena on, että vuoden 2010 lopussa hankekokonaisuuden päättyessä arkistolaitos on keskeinen toimija sähköisen asiakirjahallinnan ohjaajana, sähköisen säilyttämisen toimijana ja laadukkaiden verkkopalveluiden tarjoajana. VAPA:n hankinta käynnissä Vastaanotto- ja palvelujärjestelmän (VAPA) täsmennetyt vaatimusmäärittelyt valmistuivat tammikuussa Kevään aikana on kuvattu arkistolaitoksen tietojärjestelmäarkkitehtuuria, aloitettu käyttäjähallinnan kehittäminen ja laadittu sähköisen aineiston vastaanottokanavana toimivan extranetin alustava tarvekuvaus. VAPA-järjestelmäkokonaisuuden hankinta käynnistettiin toukokuussa. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa toimittajan/ toimittajien kanssa tämän vuoden lopussa. VAPA:n tulee olla tuotantokäytössä vuoden 2010 lopussa. VAPA-järjestelmästä tulee tiedon tuotanto-/taustajärjestelmä siten, että Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä saa tietoa VAPA:sta ja vastaavasti VAPA hyödyntää myöhemmin muistiorganisaatioiden pitkäaikaissäilytysratkaisua (PAS) tallennuspalveluna. Toistaiseksi PAS-järjestelmän toteuttamiselle ei ole rahoitusta. Ensimmäisessä vaiheessa VAPA:an otetaan vastaan SÄHKEmuotoista pysyvästi säilytettävää aineistoa. Parhaillaan valmistellaan kriteeristöä sille, mitä muuta aineistoa ja millaisin reuna-ehdoin VAPA:an voitaisiin tallentaa. Alkusyksyn aikana julkaistaan myös tallennettavan aineiston siirtoon liittyvä ohjeistus. Syyskuun loppuun mennessä määritellään organisaatioiden taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt, jos ne käyttävät VAPA-palveluja. Arkistolaitoksen tilausjärjestelmä tekeillä Arkistolaitos on aloittanut myös oman asiakaspalvelu- ja tilausjärjestelmän kehittämisen, koska KDK-asiakasliittymä ei tuota kaikkia arkistolaitoksen asiakkaiden tarvitsemia palveluja. Työssä otetaan luonnollisesti huomioon KDK-asiakasliittymä, joten kyse ei ole päällekkäisten palvelujen rakentamisesta. SÄHKE2 jalkautetaan Tämän vuoden alussa voimaan tulleen SÄHKE2-määräyksen kouluttaminen ja viestintä julkishallinnon organisaatioille ja ITtoimittajille on erittäin tärkeää. Keskeinen tavoite on järjestelmäkehitykseen, erityisesti eams-järjestelmien kehittämiseen vaikuttaminen. SÄHKE2 on toteutettava myös arkistolaitoksen omaan sähköiseen asiakirjahallintaan ja asianhallintaan. SÄHKE:en jatkokehittämisen suunnittelu on aloitettu. Tietokantojen ja rekisterien pitkäaikaissäilytystä selvittävässä projektissa tuotettiin kevään aikana kehittämissuunnitelma, jossa on esitetty lukuisia teknisiä ja toiminnallisia kysymyksiä. Myös eams:n ja tietokantojen suhde lukeutuu selvitettäviin asioihin. Tämä merkitsee sitä, että seuraavan SÄHKE:en soveltamisala on perinteistä asiakirjaksi määriteltävää tietoa laajempi. Jatkokehittäminen toteutetaan sidosryhmäyhteistyönä. Tukea eams:in kehittämiseen Sisällön tuottaminen eams:iin on tunnetusti organisaatioita työllistävä asia. Arkistolaitos on kolmen viime vuoden ajan pyrkinyt helpottamaan sitä tuottamalla yhteistyössä organisaatioiden kanssa metatiedoille arvojoukkoja, kuten yhteistä tehtäväluokitusta. Kuntien eams-perusmalli valmistui maaliskuussa. Organisaation eams:n laadintaa perusmalliin tukeutumalla edesauttaa toukokuussa valmistunut käyttöönotto-ohje. Perusmalli ja ohje löytyvät KuntaIT:n verkostoportaalista (wiki.kuntait.fi). Mainittu ohje soveltuu erittäin hyvin myös muiden organisaatioiden käyttöön. teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto

5 8 9 Alku oli haasteellinen Matti Lakio ei ole katunut valintaansa, vaikka Elkan toiminnan aloittaminen nollapisteestä vaati oman työnsä. Alussa oli tärkeää vakuuttaa sen olevan nimenomaan elinkeinoelämän oma arkisto. Esiintyi jopa epäilyjä laitoksen olevan verottajan salajuoni tietojen urkkimiseksi, hän muistelee nyt jo hymy suupielessään. Arkistoalan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Matti Lakio suorastaan vaivautuu joutuessaan toteamaan ties monennenko kerran: sähköinen arkisto. Kun maailma on sähköinen, on arkistonkin oltava sähköinen. Sähköisen aineiston saamiseksi haltuun olisi saatava konkreettisia toteutuksia aikaisiksi, hän sanoo. Matti kiittää työnantajajärjestöjen ja Keskuskauppakamarin tukea sekä esimerkkiä arkistoaineistojen luovuttajina. Alkuvaikeuksien jälkeen Elkaan alkoi virrata asiakirjoja jopa siihen tahtiin, että markkinointia piti hillitä luvun lopulla oltiin siinä tilanteessa, että oli suunniteltava lisärakennusta. Matti Lakio pitää keskeisenä saavutuksenaan Elkan kehittämistä valtakunnalliseksi arkistotoimijaksi. Elkan pitkäaikainen johtaja Matti Lakio (oik.) jää eläkkeelle, ja hänen saappaisiinsa astuu Elkan tietopalvelu- ja kehittämispäällikkönä työskennellyt Jarmo Luoma-aho. Vahdinvaihto tapahtuu syyskuun alussa. Elkan johtaja Matti Lakio eläkkeelle Verottajan salajuonesta nousi merkittävä arkisto Arkistonjohtaja Matti Lakio on jäämässä eläkkeelle syyskuun alussa. Hän on ollut Elkan johtajana sen perustamisesta, vuodesta 1981 lähtien. Matin aikana Elkasta on kehittynyt merkittävä valtakunnallinen, yli 30 työntekijää työllistävä arkisto. Ensituntuman arkistoihin Matti Lakio sai työskennellessään opiskeluaikanaan passintarkastajana. Tosin passien tarkastaminen tuntui tuolloin nuoresta miehestä mielenkiintoisemmalta työltä kuin passien kantakorttien aakkostaminen ja arkistointi. Valmistuttuaan valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1971 Matti sai työpaikan Mikkelistä Itä-Suomen Instituutista, jossa hän toimi yhdeksän vuoden ajan ensin tutkijana ja sitten laitoksen johtajana. Tehdessään laajaa tutkimusta Itä-Suomen teollisuuden kehittymisestä Matti oli pitkään Mikkelin maakunta-arkiston kanta-asiakkaana. Tuolloin virisi kiinnostus arkistoihin. Ei niinkään ammattina vaan kuinka tutkijana osaisin paremmin hyödyntää arkistoja: niinpä päätin suorittaa arkistonhoitotutkinnon, Matti muistelee. Alkuvuodesta 1981 hän sai mielenkiintoisen työtarjouksen ryhtyä Mikkeliin perustettavan Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston johtajaksi. Mietittyäni asiaa huomasin, että tämähän on loistava homma: voin yhdistää tutkijankoulutukseni, kokemukseni johtajana ja arkistojen tuntemuksen, Matti kertoo. Laajennus päätettiin toteuttaa kiinteistöyhtiönä. Mikkelin Arkistotalo Oy:hyn saatiin osakkaiksi Mikkelin kaupungin lisäksi myös elinkeinoelämää turvaamaan aineistojen vastaanottamisen jatkossakin, hän kertoo onnistuneesta toimintamallista. Virkamiesmäisyyttä vältellen Matti Lakio pitää keskeisenä saavutuksenaan Elkan kehittämistä valtakunnalliseksi arkistotoimijaksi. Yritysten kanssa toimiminen on tuonut oman haasteensa johtajan työhön, ja myös omat toimintatavat on pitänyt sovittaa yritysten tarpeisiin. On pitänyt jatkuvasti seurata yritysmaailman muutoksia ja reagoida niihin, ettei yritysten historiaa katoa muutosten myllerryksissä. Useasti asiat on pitänyt hoitaa nopeasti ja virkamiesmäisyyttä vältellen, hän kuvaa Elkan arkipäivää ja toimintakulttuuria. Hän on tehnyt myös historiantutkimusta työnsä ohessa: meriitteihin kuuluvat Mikkelin kaupunginvaltuuston historia ja sen jatko-osa, elinkeinoelämää käsittelevät osuudet Mikkelin kaupungin historia II:ssa sekä Viipurin kaupungin ja maalaiskunnan historiassa ja Mikkelin läänin 150-vuotisjulkaisun toimittaminen. Yrityksiä tutkittu liian vähän Matti korostaa yritysten asiakirjojen merkitystä suomalaisen yhteiskunnan tutkimisen lähdeaineistona, mutta samaan hengenvetoon toteaa, että yritysten historiaa tutkitaan aivan liian vähän huomioiden niiden merkitys suomalaisen yhteiskunnan vaurauden luojina. Hän muistuttaa Elkan asiakirja-aineiston monipuolisuudesta. Taloushistorian analyysien lisäksi aineistoamme voi hyödyntää vaikkapa sukututkimuksessa ja pienoismallien rakentamisessa. Elkalle jokainen tutkija on vakava tutkija. Yhteistyö toimii Mikkelissä Mikkelin nousuun merkittäväksi arkistokaupungiksi ja paikalliseen arkistotoimijoiden yhteistyöhön Matti on ollut tyytyväinen. Eri toimijoiden osaaminen on tuonut kaupunkiin uutta toimintaa, ja synergiaa paikallisten muistiorganisaatioiden välillä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Elka voi ostaa palveluja tai myydä niitä muille. Esimerkkinä paikallisen yhteistyön tuloksista hän tuo esille entisen Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin, joka käynnistyi puolustusministeriön rahoituksella vuonna Projekti työllistää Elkassa parikymmentä henkilöä usean vuoden ajan. Se on oikeaa aluepolitiikkaa, työpaikkoja ei siirretä vaan luodaan uusia työpaikkoja, hän vinkkaa päättäjien suuntaan. Matin visiossa tulevaisuuden Elka voisikin tarjota arkistopalveluja laajemmin kuin nyt. Harrastuksille enemmän aikaa Eläkepäivilleen Matti Lakio ei ole laatinut suunnitelmia. Mutta nikkaroinnille puutyöverstaallaan, lukemiselle, liikunnalle ja lintuharrastukselleen hän aikoo löytää aikaa entistä enemmän. Aion tehdä myös kirjoitustöitä, mutta en tutkimusta, Matti toteaa salaperäisesti. teksti: Jarmo Luoma-aho, tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö, Elka kuva: Emilia Tuohimetsä, Kansallisarkisto

6 10 11 Viime keväänä Prahan EBNA-kokoukseen osallistuneille esiteltiin konservointia Tšekin kansallisarkistossa. Arkistoalan eurooppalainen yhteistyö eksyksissä? Sähköisen tiedonhallinnan nopea kehitys on lisännyt sekä maailman tiedeyhteisön että eri maissa toimivien kirjastojen kansainvälistä yhteistyötä. Arkistoalalla kehitys on ollut hitaampaa voimavarojen ja rahoituksen puutteen takia. Tiedeyhteisössä viimeistään Human Genome -projekti osoitti kansainvälisten standardien ja verkottuneen työskentelytavan ylivoimaisuuden. Yhdysvaltalainen National Institutes of Health käynnisti ihmisen genomin kattavan kuvailemisen vuonna Tavoitteeksi asetettiin suururakan suorittaminen 15 vuodessa. Työ osoittautui odotettua vaativammaksi. Siitä huolimatta siitä suoriuduttiin arvioitua nopeammin. Jo vuonna 2000 Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Ison-Britannian pääministeri Tony Blair saattoivat yhdessä ilmoittaa, että ihmisen genomin peruskuvailu oli valmistunut. Vuonna 2003 projekti saatiin päätökseen, vaikka täsmennyksiä tehdään vielä vuosien ajan. Geenikartoituksen menestys perustui sähköisen tiedonhallinnan nopeaan kehitykseen. Eri maissa ja eri tieteenaloilla työskentelevät tutkimusryhmät ovat sen jälkeen kehittäneet nopeasti omia standardejaan ja menettelytapojaan. Tietoliikenneyhteyksiä on kehitetty kaikkialla maailmassa. Venäjän ja Suomen välinen arkistoyhteistyö oli esillä huhtikuussa 2009 Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin tehdessä valtiovierailun Suomeen. Kuvassa myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Arkistonhoitajat ovat tiedonhallinnan ammattilaisia. Myös he ovat jo pitkään ymmärtäneet sähköisten aineistojen ylivertaisuuden, kansainvälisten standardien tarpeellisuuden ja pysyvän säilyttämisen välttämättömyyden. Kansainvälisiä digikirjastoja Yhdysvaltain kongressin kirjasto ja Unesco käynnistivät vuonna 2003 kirjastojen ja arkistojen kokoelmien maailmanlaajuisen kokoamisen maailman digitaaliseen kirjastoon (World Digital Library). Sen avajaisia vietettiin juhlallisesti Unescon tiloissa Pariisissa Suomen Kansalliskirjasto on liittynyt hankkeeseen. "Euroopan arkistojen yhteistyö on kirjastoyhteistyöhön verrattuna hajanaista ja voimavaroiltaan valitettavan niukkaa." Euroopan unioni ei ole halunnut jäädä kehityksestä jälkeen. Vuonna 2001 käynnistyi The European Library -hanke, jossa Kansalliskirjasto on niin ikään ollut alusta lähtien mukana. Vuonna 2006 hanketta laajennettiin siten, että se muuttui Euroopan digitaaliseksi kirjastoksi (European Digital Library). Euroopan komissio julisti maaliskuussa 2006, että se tulee olemaan portti yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Kirjastojen lisäksi siihen on tarkoitus liittää arkistojen ja museoiden aineistoja. Marraskuussa 2008 avattiin Europeanan kotisivut. Kehitys on ollut varsin nopeaa, vaikka aineistojen määrä onkin vielä pieni. Digitoituja aineistoja toki on eri maissa paljonkin, mutta kaikki ei ole yhteensopivaa Europeanan kanssa. Arkistoilla niukasti voimavaroja Mutta mikä on ollut arkistojen asema kehityksessä? Valitettavasti varsin vähäinen. Näin siitä huolimatta, että monissa arkistoissa digitoidaan huikeita määriä asiakirjoja. Euroopan arkistojen yhteistyö on kirjastoyhteistyöhön verrattuna hajanaista ja voimavaroiltaan valitettavan niukkaa. Tämän on eri yhteyksissä hämmästyneenä todennut myös Ruotsin nykyinen valtionarkistonhoitaja Thomas Lidman, joka ennen virkaan nimitystään toimi Ruotsin kansalliskirjaston Kungliga Biblioteketin johtajana. Organisaatioita on, rahaa ei Euroopan arkistokenttää hallitsee kolme organisaatiota. European Board of National Archivists (EBNA) on kansallisarkistojen pääjohtajien muodostama keskustelufoorumi. Se kokoontuu kahdesti vuodessa. EBNA:lla ei ole pysyvää sihteeristöä eikä se ole virallinen elin. Sillä ei ole budjettia eikä se ole sellainen oikeushenkilö, joka voisi hakea esimerkiksi EU-rahoitusta arkistojen yhteisiin eurooppalaisiin hankkeisiin. Suurin hyöty EBNA:sta on ollut EU:n uusille jäsenmaille, joille se on tarjonnut mahdollisuuden tutustua vanhempien EU-maiden arkistotoimintaan. Tällainen pelkkä väljä benchmarking ei kuitenkaan tuo konkreettisia tuloksia arkistojen yhteistyöhön. Toinen EU-maiden yhteistyöelin on Euroopan komission vuonna 2005 perustama European Archives Group. Sen tehtäväksi asetettiin samana vuonna hyväksytyn Euroopan arkistoraportin (Report on archives in the enlarged European Union) suositusten toteuttamisen seuranta ja arkistojen yhteistyön yleiskoordinaatio. Arkistotyöryhmä sai tehtäväkseen valmistella vuoden 2008 loppuun mennessä myös toimenpiteitä, jotka koskivat seuraavia tavoitteita: arkistoaineistoihin kohdistuvien tuhojen ehkäiseminen ja vahinkojen korjaaminen, eurooppalaisten arkistostandardien kehittäminen (DLM Forum ja Moreq), eurooppalaisen arkistoaineistojen portaalin perustaminen (APENET), Euroopan arkistolainsäädännön kokoaminen yhteiseen tietokantaan (EURONOMOS) ja arkistovarkauksien ehkäiseminen. Suomella ei ole varaa pudota kansainvälisestä kelkasta Suomen rooli kansainvälisessä yhteistyössä on vähäinen. Opetusministeriön edellyttämä säästöohjelma pakotti tänä vuonna Suomen vetäytymään monista keskeisistäkin hankkeista ja supistamaan merkittävästi kansainvälistä osallistumistaan. Vaikka arkistoalan eurooppalainen yhteistyö etsiikin tällä hetkellä toimivia rakenteita, on siihen osallistuminen välttämätöntä. Sen on osoittanut tieteen ja kirjastokentän nopeasti kehittynyt yhteistyö. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön tuo välttämätöntä osaamista. Ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa kalliin laskun eikä menetettyjen asemien uudelleen saavuttaminen tapahdu vuodessa tai kahdessa. Kaikilla osa-alueilla on tapahtunut edistystä, vaikkei EU olekaan osoittanut varoja muuhun kuin kokouskulujen korvaamiseen. Ansio saavutuksista kuuluu niille arkistoille, jotka ovat ottaneet vastuun tietyn kokonaisuuden suunnittelusta. Saksa on vastannut vahinkojen ehkäisystä, Espanja arkistoportaalin kehittämisestä, Ranska arkistolainsäädännön kokoamisesta ja Ruotsi arkistovarkauksien ehkäisemisestä. Yhteistyön eteneminen hidasta Myönteisestä asenteesta huolimatta arkistoyhteistyön eteneminen on ollut hidasta, jos vauhtia verrataan tieteen tai kirjastojen yhteistyöhön. Suurin ongelma on voimavarojen ja koordinaation puutteessa. Kaikista hankkeista on raportoitu sekä EBNA:n että EAG:n ja kolmannen eurooppalaisen organisaation EURBICA:n kokouksissa. Selvää käsitystä siitä, miten työtä jatketaan projektivaiheen jälkeen, ei ole kenelläkään. Tuskin Ranska haluaa pysyvästi vastata lakitietokannan ylläpidosta tai Saksa luoda kriisivalmiutta, elleivät myös muut kanna korttaan kekoon. Toistaiseksi rahoitusmalleja ei ole olemassa. teksti ja kuvat: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

7 12 13 Parviainen puhumassa evankeliointitilaisuudessa Taiwanissa. Kutsumus pitää mielen virkeänä Karismaattisena rovastina Päivö Parviainen on haluttu puhuja ympäri Suomea ja hänellä riittää vientiä mutta vain joka toiselle viikolle. Lääkäri on sanonut, että pitäisi joka toinen viikko levätä kotona ja joka toinen viikko lähteä maakuntiin vierailemaan, Parviainen toteaa vakavana. Toki en ole voinut määräystä aina noudattaa, sillä seurakuntavierailuista oppii aina jotain uutta ja monella paikkakunnalla ilahdutaan, kun pääsen paikalle. Ja Herra antaa minulle voimaa. Ulkomaanmatkojakin on tiedossa, sillä Parviainen lentää loppuvuodesta Taiwaniin Kristillisen Lääkäriliiton vuosijuhlaan. Sitä ennen hän lähtee vielä Pellon seurakunnan järjestämälle tutustumismatkalle Murmanskin luterilaiseen seurakuntaan. Rovasti Päivö Parviainen työhuoneessaan Helsingin Kalliossa. Parviainen vierailee edelleen myös seurakunnissa eri puolilla Suomea kertomassa lähetystyökokemuksistaan. Kutsumus veti lähetystyöhön Kiinaan vallankumouksen pyörteisiin Kansallisarkiston tiettävästi iäkkäin asiakas käy ahkerasti tutkimassa Suomen Lähetysseuran arkistoja. Rovasti Päivö Parviainen, 97, on Suomen Lähetysseuran entinen Kiinan lähetystyöntekijä, joka on nähnyt läheltä Kiinan sisällissodan ja Mao Zedongin valtaannousun. Rovasti Päivö Parviainen syntyi Joensuussa Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna Entinen Kiinan lähetystyöntekijä kiertelee edelleen puhumassa seurakunnille kokemuksistaan ja uskostaan. Kimmokkeen lähetystyöhön hän sai nuorena kokemastaan näystä. Minä olen saanut sellaisen voisi sanoa ilmestyksen helsinkiläisessä ravintolassa vuonna Olin lukemassa viimeisiä teologian tenttejä varten, kun yhtäkkiä näin itseni kokoamassa Kiinaan lähteviä tavaroita. Kuulin Herran äänen, joka sanoi vievänsä minut Kiinaan ja tuovansa sieltä takaisin. Herra ilmoitti olevansa kanssani, kunnes saattaa minut kirkkauteen, Parviainen muistelee. Parviainen ei tuolloin kuitenkaan uskaltautunut lähetystyöhön, ja seuraavat vuodet kuluivatkin eri seurakunnissa pappien avustajana. Talvisotaan Parviainen ei joutunut, mutta jatkosodan alussa hän toimi Kiuruvedellä koulutuskeskuksen pastorina. Rukajärvelle tuli komennus pataljoonan pastoriksi tammikuussa vuonna Sotien jälkeen Parviainen oli kerännyt tarpeeksi rohkeutta osallistuakseen Suomen Lähetysseuran järjestämälle lähetystyökurssille, ja miehen tie vei lopulta Kiinaan, jossa hän viipyi vuodesta 1946 aina vuoteen Sisällissota ei saanut lähtemään Päivö Parviainen ehti toimia lähetystyöntekijänä Hunanin maakunnassa Kaakkois-Kiinassa kolme vuotta ennen kuin Kiinan sisällissodan aiheuttamat levottomuudet levisivät sinne asti. Sodan aikana kaikki Hunanin suomalaiset lähetystyöntekijät olivat saaneet sähkeen, jossa pyydettiin lähettejä poistumaan maasta. Parviainen ehti jo valmistella lähtöä kotiin 1949, mutta päätti jäädä omalla vastuullaan Kiinaan vielä neljäksi vuodeksi. Parviainen tapaamassa kyläläisiä Kiinassa. Olihan se oikein, että meidät kutsuttiin maailman väkirikkaimman kansan sisällissodan jaloista pois. Minäkin rupesin pakkaamaan tavaroita, mutta jokin meni tuolla sydämessä lukkoon ja tuli ajatus, onko tämä oikein. Että lähdemme täältä pois ja jätämme nämä uskoon tulleet kiinalaiset yksin kommunistisen hallituksen tullessa maassa valtaan, Parviainen kertoo. Päätin, että tänne minä jään, tulkoon mitä tulkoon. Kotimatka kesti puoli vuotta Sisällissota päättyi ja Mao Zedong julisti Kiinan Kansantasavallan perustetuksi 1. lokakuuta Silti levottomuudet jatkuivat, ja Parviainen kohtasi paljon vaikeuksia työssään. Hän ei esimerkiksi saanut kastaa tai siunata ihmisiä julkisesti. Kotimatkalle Parviainen lähti vasta kiinalaisten seurakuntalaisten sitä pyydettyä joulukuussa Hän oli viimeinen suomalainen lähetystyöntekijä, joka poistui levottomasta Kiinasta. Matka venyikin puolen vuoden mittaiseksi, sillä mies kiersi Hongkongin, Egyptin ja Transjordanian kautta Israeliin. Kreikassa hän kävi hammaslääkärissä ja päätyi sieltä Italiaan, josta suunnisti Keski-Euroopan halki Ruotsin kautta Suomeen viimein toukokuussa Kotimaassaan Parviainen ehti olla vain kaksi vuotta, kunnes kutsumus veti uudelleen lähetystyöhön vuonna 1956 tällä kertaa Taiwanin saarelle noin kahdeksaksi vuodeksi. Arkistoista apua maakiistaan Kansallisarkistoon Parviainen päätyi etsimään lähetysurallaan kirjoittamiaan kirjeitä ja muistiinpanoja Suomen Lähetysseuran arkistoista. Hän etsii 1940-luvun lopulla kirjoittamiaan muistiinpanoja nähdäkseen, onko niissä merkintää Hongkongin Luterilaisen keskuksen silloiselle johtajalle lähetetyistä kauppakirjoista. Niillä oli ostettu kiinteistöjä ja maa-alueita Suomen Lähetysseuran omistukseen Hunanin maakunnassa. Asia on akuutti, sillä Ta jungin seurakunnalla Hunanissa on ollut vaikeuksia todistaa maa-alueiden omistuksiaan. Muistiinpanoista olisi apua vallitseviin ristiriitoihin, sillä ne helpottaisivat kauppakirjojen paikantamista seurakunnassa. Kiinassa kirjoittamani kirjeet sisältävät sellaista arvokasta tietoa, josta voi nähdä millaisia asioita on tapahtunut noiden vuosien aikana. Tietysti minulta on paljon unohtunut, mutta nyt kun olen saanut Kansallisarkistosta kirjoittamieni kirjeiden kopiot, niin minulla on tilaisuus vielä käydä uudelleen läpi tapahtumia ja palauttaa mieleeni yksityiskohtia. Aamu alkaa liikunnalla Rovasti Parviaisella on uskomattoman hyvä muisti, vaikka ikää alkaa olla jo melkein sata vuotta. Aamut hän aloittaa pienellä voimistelulla. Minulle on hierojani sanonut, että kun aamusella nouset, niin työnnä tyyny pois ja nostele päätäsi ylös niin monta kertaa kuin vain jaksat. Ja kun näin nyökkäilet, niin sydämen pitäisi pumpata uutta puhdistunutta verta pikkuaivoihin ja muisti vahvistuu. Minä olen tehnyt sen tänä aamuna 103 kertaa! Parviainen nauraa. teksti: Teemu Nieminen, Kansallisarkisto kuvat: Teemu Nieminen ja Suomen Lähetysseuran kuva-arkisto

8 14 15 Varttivuosisata kansanedustajana Arkistouralla Emilia Tuohimetsä/Kansallisarkisto Valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan arkisto Jyväskylän maakunta-arkistossa antaa kuvan yksittäisen henkilön tiedonhallinnasta ja sen muutoksista aikana, jolloin kirjoituskoneesta siirryttiin sähköisiin viesteihin ja painetuista sanomalehdistä nettisivuihin. Aktin Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoinnin ammattilaiset kertovat urastaan ja työtehtävistään. Tässä numerossa Aktin kysymyksiin vastasi arkistonhoitaja Salme Uitto opetusministeriöstä. Vuonna 1930 Haminassa syntynyt ja Keuruulla varttunut Sakari Knuuttila toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri. Knuuttila on toiminut laajalti erilaisissa luottamustehtävissä sekä valtiollisella että paikallisella tasolla. Hänet muun muassa valittiin kolmesti presidentin valitsijamieheksi ja hän oli pitkäaikainen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. Knuuttila on ollut aktiivinen myös lukuisissa yhdistyksissä. Seulonta dokumentoitiin tarkoin Jo arkiston alkuinventointi paljasti, että siinä on runsaasti pois seulottavaa materiaalia. Toisaalta Knuuttilan keräämän tiedon kokonaisuus vaikutti merkittävältä. Arvelimme, että tutkijoita voisi kiinnostaa, millaisen tietopohjan varassa hän on tehnyt päätöksiä muun muassa kansanedustajana. Seulonta- ja järjestämistyön alussa otettiin periaatteeksi seulonnan tarkka dokumentointi. Aineistoa seulottiin yhteensä 27,49 hyllymetriä. Siihen sisältyi paljon erilaista tausta-aineistoa, jota Knuuttila on käyttänyt apuna työssään: painettuja julkaisuja, tutkimuksia sekä kirjeitä ja raportteja. Seulontaan päätyneet aineistot käytiin läpi Knuuttilan kanssa, ja muutamien asiakirjojen kohdalta seulonta peruttiin arkiston luovuttajan perustellusta toivomuksesta. Arkistosta poistettuja painotuotteita on luovuttajan luvalla lahjoitettu kirjastoihin ja osin myös asiakkaille. Varastokirjaston kanssa on keskusteltu Pohjois-Koreaa koskevien painotuotteiden luovuttamisesta. Myös Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Keski-Suomen maakuntakirjasto saavat Knuuttilan aineistosta täydennyksiä kokoelmiinsa. Olli Panhelainen, Päivi Hirvonen ja Sakari Knuuttila (edessä) tarkastelevat seulottuja asiakirjoja Jyväskylän maakunta-arkiston arkistomakasiinissa. Aineisto valottaa mielipiteenmuodostusta Arkisto sisältää eduskuntatyöhön ja luottamustoimiin liittyviä asiakirjoja: kokouspöytäkirjojen kopioita, muistiinpanoja, selvityksiä, muistioita, aloitteita ja puheita. Suurimmassa osassa on Knuuttilan muistiinpanoja, joten niiden kautta pääsee hyvin käsiksi hänen mielipiteenmuodostukseensa. Toisaalta arkisto ei sisällä juuri lainkaan elämäkerrallista aineistoa. Harvinaisimpia asiakirjakokonaisuuksia ovat esimerkiksi Knuuttilan pyrkiminen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 SDP:n esivaaleissa sekä Kauko Juhantalon tapaus valtakunnanoikeudessa 1993, jossa Knuuttila toimi eduskunnan valitsemana oikeuden jäsenenä. Kansalaisten lähettämistä kirjeistä välittyy kuva yhteiskunnan epäkohdista. Osa aineistosta säilytettiin alkuperäisessä järjestyksessä arkiston luovuttajan toivomuksesta. Näin esimerkiksi Alkavan kansanedustajan arkisto sisältää Knuuttilan aineiston kansanedustajan työn alkuvaiheista. Arkisto sisältää käyttörajoitettua aineistoa. Yksityishenkilöiden sekä Knuuttilan itsensä lähettämien kirjeiden toisteiden sekä liikesalaisuuksia sisältävien ja vaaleja koskevien asiakirjojen käyttörajoitusaika on 25 vuotta. Lisäksi arkiston järjestämisen yhteydessä huomioitiin henkilötietolain asettamat rajoitukset tietojen luovuttamiselle. teksti: Olli Panhelainen, toimistosihteeri ja Kaisla Savola, ylitarkastaja, Jyväskylän maakunta-arkisto kuva: Marjaana Kuokka, Jyväskylän maakunta-arkisto Sattumien summa ohjasi alalle Miten olet päätynyt arkistoalalle? Opiskelin Suomen historiaa Helsingin yliopistossa, kun minulle tarjottiin ystävän kautta työtä Keskustan ja maaseudun arkistossa. Toimin siellä arkistoapulaisena vuosina Humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuin 1976, ja suoritin alemman arkistotutkinnon syyskuussa Tutkintoon kuulunut kuukauden työharjoittelu hoitui valtionarkistossa. Elämässäni seurasi jakso kahden lapsen kotiäitinä marraskuuhun Silloin harjoitteluaikainen tuttuni valtionarkistosta otti yhteyttä ja kertoi etsivänsä historiaa opiskellutta ja arkistoalalla toiminutta henkilöä arkistojen järjestelytehtäviin opetusministeriöön. Työtarjous houkutteli, joten aloitin OPM:ssä 1982 puolipäiväisenä arkistojen järjestelijänä. Arkistonhoitajaksi minut nimitettiin syyskuun 1987 alusta lukien. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että päätymiseni arkistoalalle on ollut onnellisten sattumien summaa. Millainen urasi on ollut? Ura OPM:ssä on ollut työntäyteinen. Työympäristönä ministeriö on ollut motivoiva, mielenkiintoinen ja turvallinen. Arkistonhoitajan perinteisten tehtävien ohella olen osallistunut ministeriön asianhallintaan liittyvään kehittämistyöhön. Mittavia projekteja ovat olleet muun muassa atk-avusteiseen kirjaamiseen siirtyminen , elektronisen IDA-arkiston kehittäminen sekä AMS-tiedonhallintahanke Olen myös kouluttanut ministeriön henkilöstöä tiedonhallinta- ja arkistointiasioissa. Arkiston uumenissa ahertava kokee ajoittain työnsä yksinäiseksi, niin minäkin. Ammattikunta iloitsi, kun valtioneuvoston arkistonhoitajien verkostoksi vuonna 1997 perustettiin yhteistyöryhmä. Sen toimintaan olen osallistunut alusta lähtien, kaksi puolivuotiskautta puheenjohtajana ja useasti kokousten sihteerinä. Neljän vuoden välein järjestettävät arkistopäivät olen myös kokenut ammatillisesti tosi hyödyllisiksi. Arkistot kiinnostavat myös vapaa-ajallani, sillä olen selvittänyt omien ja mieheni vanhempien sukuhistoriaa. Harrastuksiini kuuluvat myös käsityöt, tennis, tanssi ja muu liikunta. Miten ala ja työtehtäväsi ovat muuttuneet? Noin 20 vuotta sitten käynnistyi yhä edelleen jatkuva asiakirjahallinnon sähköistyminen. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, sillä arkistossa työskentelevän on hallittava myös viraston substanssit entistä tarkemmin, omattava riittävät tietotekniset taidot sekä tiedettävä lainsäädännön vaikutukset omaan työhön. Perinteisen paperisen arkistoinnin lisäksi arkistonhoitaja perehtyy ja osallistuu nykyään sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Täysin paperiton arkisto ei kuitenkaan toteutune vielä pitkään aikaan. Mitä haluaisit vielä ammatillisesti saavuttaa? Tavoitteekseni olen asettanut opetusministeriön arkiston saattamisen mahdollisimman hyvään kuntoon, ennen kuin parin vuoden päästä siirryn eläkkeelle. OPM:ssä on parhaillaan käynnissä myös asianhallintajärjestelmän uudistamishanke. On mielenkiintoista nähdä, miten uuden järjestelmän käyttöönotto muuttaa arkistonhoitajan roolia. Miten yhteistyö arkistolaitoksen kanssa on sujunut? Arkistolaitoksen kanssa yhteistyö on aina ollut sujuvaa, ja arkistojen siirrot ovat hoituneet joustavasti. Viimeisimmässä arkistosiirrossa käytin Kansallisarkiston pyynnöstä uutta extranet-välinettä luovutusluettelon laatimiseen. Opastus sen käyttöön tapahtui vaivattomasti omassa työpisteessäni. Tarvittaessa ohjeistusta ja ammattitaitoa on ollut mahdollista kartuttaa arkistolaitoksen järjestämien koulutustilaisuuksien ja tapaamisten kautta.

9 16 17 Aluehallinnon uudistus tuo valtavat arkistonsiirrot sesta. Jokaiselta lakkautettavalta virastoryhmältä on edustaja ryhmässä, ja arkistolaitosta edustaa ylitarkastaja Raili Oittinen Kansallisarkistosta. Kevään 2009 aikana hahmottui, miten tehtävät jakautuvat AVI:en ja ELY:jen välillä. Asiakirjahallinto-projekti on valmistellut esitykset arkistotoimen organisoinnista ja vastuukysymyksistä. Lisäksi on määritelty menettelyt, jotka takaavat toiminnan jatkuvuuden. Tehtävä on haasteellinen, sillä viranomaistehtävien hoitamisen täytyy sujua ongelmitta myös tammikuussa "ALKU-hankkeen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen vastaanotto tulee olemaan arkistolaitoksen suurin siirtoprojekti sitten 1800-luvun alun." ALKU-hankkeessa näkyvät myös valtionhallinnon aikaisemmat Järjestämisprojekti suunnitteilla ALKU-hankkeen arkistonsiirrot koostuvat kymmenistä tai ehkä jopa sadasta yksittäisestä siirrosta. Aineiston siirtokuntoon saattamista varten on esitetty perustettavaksi ALKU-hankkeen ja arkistolaitoksen yhteinen järjestämisprojekti. Sen suunnittelu on käynnistynyt ja alustavien kaavailujen mukaan se jakaantuisi vuosille organisaatiomuutokset, sillä aineistoa tulee lakkautettavia viras- Kokonaisuutena urakka on kunnianhimoinen ja vaatii huolellista Arkistolaitos on päättänyt vastaanottaa valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä aineiston, jota perustettavat virastot eivät enää tarvitse toiminnassaan. Alustavan arvion mukaan virastoilla on pysyvästi säilytettävää aineistoa noin 23 hyllykilometriä. Materiaalin määrä vasta arvio Kansallisarkiston tekemän periaatepäätöksen mukaan arkistolaitos ottaa vastaan lakkautettavien virastojen pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineiston, jota AVI:t ja ELY:t eivät tarvitse toiminnassaan. Normaalisti vastaanotetaan vain yli 40 vuotta vanhempaa aineistoa, joten periaatepäätöksen vaikutukset ovat mittavat. toja huomattavasti useammalta arkistonmuodostajalta. Viiden nykyisen lääninhallituksen hallussa on 12 entisen lääninhallituksen aineistoja ja vuonna 1997 perustetuissa TE-keskuksissa on asiakirjoja monista aiemmin toimineista aluehallinnon organisaatioista. Sota-ajan asiakirjasiirtojen mittainen hanke ALKU-hankkeen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen vastaanotto etukäteissuunnittelua. Hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat, koska sen ansiosta uudet organisaatiot vapautuvat tarpeettomaksi käyneistä asiakirjamassoista, aineiston käytettävyys paranee ja säilytystilan tarve pienenee. teksti: Outi Hupaniittu, tutkija, Kansallisarkisto Alustavan arvion mukaan toimintansa päättävillä virastoilla on py- tulee olemaan arkistolaitoksen suurin siirtoprojekti sitten 1800-lu- Aluehallinnon uudistuksessa eli ALKU-hankkeessa on mukana kuusi virastoryhmää, joiden tehtävistä suurin osa siirtyy aluehallintovirastoihin (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY). Yhteensä 56 nykyistä virastoa lopettaa toimintansa ja tilalle saadaan 6 AVI:a ja 15 ELY:ä. syvästi säilytettävää asiakirjamateriaalia noin 23 hyllykilometriä. Luku on valtava vertailuksi voi ottaa esimerkiksi syksyllä 2009 avautuvan Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennuksen, jossa on hyllytilaa 28 kilometriä. Arkistolaitokseen siirrettävän aineiston määrä täsmentyy vielä vun alun, jolloin Kansallisarkiston edeltäjä Senaatin arkisto perustettiin. Toinen vastaavaa kokoluokkaa oleva siirto on nähty talvi- ja jatkosodan aikana, jolloin silloiseen Sota-arkistoon siirrettiin asiakirjoja noin 20 hyllykilometriä. Tämä aineisto oli järjestämätöntä ja osa Lakkautettavat organisaatiot ja tehtävien siirtäminen uusiin aluehallinto-organisaatioihin 6 AVI:a 15 ELY:ä Valtiovarainministeriö on asettanut ALKU-hanketta varten projek- muun muassa siksi, että luvuissa ei ole voitu kunnolla arvioida siitä on edelleen samassa kunnossa, missä se rintamalta lähe- (VM:n alaisuudessa) (TEM:in alaisuudessa) tiryhmän, joka suunnittelee ja kehittää asiakirjahallintoa sekä kir- virkamiesten työhuoneissa ja vastaavissa tiloissa olevaa aineis- tettiin. jaamo- ja arkistotoimen organisointimallia ja vastuita. Tavoitteena toa. Toisaalta hyllymetrimäärä yleensä pienenee aineistoa järjes- AVI < lääninhallitukset (5 kpl) > ELY on yhtenäinen ja tehokas tiedonhallinta uusissa aluehallintoviran- tettäessä. Kolmas suursiirto on vuosien aikana toteutettava TE-keskukset (15 kpl) > ELY omaisissa niiden aloittaessa toimintansa vuoden 2010 alussa. Kirsi-projekti, joka liittyy kirjaamisasioiden siirtymiseen käräjäoi- AVI < alueelliset ympäristökeskukset (14 kpl) > ELY Kilometreissä lasketaan myös sen aineiston määrä, jota uudet keuksista Maanmittauslaitokselle. Yhteensä aineistoja muutetaan AVI < ympäristölupaviranomaiset (3 kpl) Asiakirjahallinto-projektiryhmän puheenjohtajana on Päivi Tom- virastot tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen. Etenkin ympäristö- yli 14 hyllykilometriä, josta noin 8 hyllykilometriä vastaanotetaan tiepiirit (10 kpl) > ELY mila TEM:stä, sihteerinä Suvi Metsärinta-Lehmusvaara VM:stä keskuksilla ja tiepiireillä on hallussaan jopa 1800-luvulta peräisin arkistolaitokseen. Projekti on hyvää harjoitusta ALKU-asiakirjojen AVI < työsuojelupiirit (9 kpl) ja projektipäällikkönä Lauri Päivärinta Itä-Suomen lääninhallituk- olevaa aineistoa, jota yhä käytetään. siirrolle. ALKU-hanke kesäkuu Aluehallinnon uudistamishanke asetetaan tammikuu Asiakirja hallintoprojekti asetetaan talvi Asiakirjahallinnon nykytila kartoitetaan ja uuden asiakirjahallinnon suunnittelu alkaa kevät AMS-projektit alkavat syksy AMS:it valmiit, uusien virastojen tarvitsemien asiakirja-aineistojen kartoitus alkaa. Lakkautettavat organisaatiot aloittavat asiakirjahallinnon hallitun päättämisen syksy Yhteisen järjestämisprojektin suunnittelu tammikuu Uudet AVI- ja ELY-virastot aloittavat toimintansa Järjestämisprojekti yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa Arkistolaitos talvi ALKU-virastoja koskevat seulontaja muut päätökset kartoitetaan maaliskuu Periaatepäätös: kaikki pysyvästi säilytettävä aineisto otetaan vastaan kevät Arkistopiireittäin tehtävät selvitykset siirrettävästä aineistosta ja erillisohjeistuksen laatiminen asiakirjahallinnon hallittuun päättämiseen ja aineiston siirtokuntoon saattamiseen syksy Siirtosuunnitelman laatiminen yhteistyössä ALKU-hankkeen kanssa. Arkistonmuodostussuunnitelmat seulontaesityksinä arkistolaitoksen käsittelyssä syksy Yhteisen järjestämisprojektin suunnittelu Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot ottavat aineiston vastaan

10 18 19 Näkökulmia hallinnon tarkastustoimintaan "Tietoturva ja -suoja ovat tulleet pysyviksi osiksi hyvää hallintotapaa." Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio "Laillisuusvaatimus on muuttuvassa hallintotoiminnassa edelleenkin ajankohtainen." Esittelijäneuvos Jorma Kuopus Tietosuojavaltuutetun toimisto Kaija Tuomisto/Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Kansallisarkisto järjesti kesäkuussa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin tarkastustoiminnan yhteistyömahdollisuuksia. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio esitti alustuksessaan ajatuksen organisaatioiden tietotilinpäätöksen laatimisesta, ja esittelijäneuvos Jorma Kuopus valotti tarkastustoimintaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian näkökulmasta. Tietotilinpäätös käyttöön? Tietosuojavaltuutetun toimistossa toivotaan, että organisaatiot ottaisivat käyttöönsä itseohjautuvasti tai tarvittaessa lainsäädännön ohjaamina niin sanotun tietotilinpäätöksen. Tarkkaan ottaen maassamme on jo otettu ensimmäiset askeleet sen lakisääteistämiseksi; sisäasiainhallinnon tietotekniikkakeskusta (HALTIK) koskeva asetus edellyttää, että se raportoi toiminnastaan tietosuojavaltuutetulle. Samankaltainen velvoite tulee koskemaan myös Väestörekisterikeskusta. Osa luonnollista jatkumoa Taloudellisen tilinpäätöksen historia on pitkä ja vakiintunut. Se on saanut sittemmin seurakseen henkilöstö- ja nyttemmin myös ympäristö- ja yhteiskuntatilinpäätöksen. Tässä evoluutiossa luonnollinen jatkumo on tietoyhteiskunnassa käyttöön otettava tietotilinpäätös. Tieto on yhteiskunnassamme rahanarvoinen tuotannontekijä. Tietojärjestelmien oikeudellisella laadulla on vaikutuksensa ihmisten oikeuksien toteutumiseen jopa siten, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvioinut ihmisoikeussopimuksen soveltuvan myös tietojärjestelmien vaikutusten arviointiin. Sanotaan, että Yhdysvalloissa tietosuoja ja -turva ovat ottaneet suurimman harppauksen eteenpäin, kun ensiksi Kaliforniassa ja sittemmin monissa muissakin osavaltioissa säädettiin laki, joka velvoittaa organisaatiot julkisesti raportoimaan tietoturvaongelmistaan. Tietoturva ja -suoja ovat tulleet pysyviksi osiksi hyvää hallintotapaa. Konsulttitoimisto KPMG:n mukaan sisäiseen tarkastukseen ja tietojärjestelmiin liittyvät kysymykset ovat aikaisempaa enemmän esillä myös suomalaisissa hallituksissa. Kansalaisten oikeusturva paranisi Tietosuojavaltuutetun eräänä tehtävänä on tarkastaa henkilötietojen käsittelyjärjestelmiä. Vaikka maastamme edelleenkin puuttuu varsinainen tietoturvallisuuslaki, perustuu tämä tarkastustoimivalta henkilötietolain säännöksiin. Kuten tunnettua, tarkastusten toimittaminen, jonka meidän osaltamme voidaan katsoa jakaantuvan ennakkotarkastuksiin ( prior checking ) ja varsinaiseen jälkikäteiseen tarkastustoimintaan, on pientä lainvalvontavirastoamme kovasti työllistävä tehtävä. Siksi olemmekin esittäneet kehityssuuntien yhdistämistä. Organisaatioiden oma etu on tehokkaasti valvoa ja tarkastaa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen keinoin myös tietojenkäsittelyjärjestelmiään; toisaalta asiaan liittyy voimakas yleinen lainvalvontaintressi. Tietotilinpäätöksen avulla tulisi voida toteuttaa nämä molemmat tarpeet. Näin saataisiin parannettua kansalaisten oikeusturvaa sekä tehostettua helposti ja halvalla lainvalvontaviranomaisten toimintaa. Samalla tietotilinpäätös palvelisi organisaation johdon päätöksentekokykyä ja sidosryhmien tiedollisia tarpeita. Tietotilinpäätöksen idean pohjalta lainvalvontaviranomaiset voisivat jatkaa toimintojensa yhteistä kehittämistä silmällä pitäen tehokkuuden kasvamista ja samalla välttäen tarpeettoman, organisaatioita rasittavan raportoinnin lisäämistä. teksti: Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu Tarkastustoiminta osa oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on viranomaistoiminnan laillisuusvalvonta. Helmikuussa 2010 tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun ensimmäinen kantelu saapui oikeusasiamiehelle. Laillisuusvalvonta on ajan myötä muuttunut, mutta sen peruspiirteet ovat säilyneet. Laillisuusvaatimus on muuttuvassa hallintotoiminnassa edelleenkin ajankohtainen. Eri kohteiden tarkastukset ovat olennainen osa oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa. Kuten vuodelta 2008 julkaistusta oikeusasiamiehen kertomuksesta ilmenee, toteutettiin kertomusvuonna tarkastukset 71 kohteeseen. Uutta olivat yllätystarkastukset vankiloissa. Samoin vuoden 2008 uutuuksia oli se, että tarkastusten yhteydessä seurattiin systemaattisesti erillisen muistion ja suunnitelman pohjalta julkisuuslain ja julkisuusperiaatteen toteutumista tarkastuskohteissa. Jo tätä ennen oli eräissä tarkastuksissa havaittu kirjaamisessa ja arkistoinnissa sellaisia puutteita, joista on kerrottu oikeusasiamiehen toimintakertomuksissa. Arkistointi jäämässä vähälle huomiolle Näyttääkin olevan niin, että perinteinen kirjaaminen ja arkistointi ovat helposti jäämässä liian vähälle huomiolle hallinnon organisaatioiden ja toimintatapojen modernien muutosten keskellä. Muut asiat, kuten henkilöstön vähentäminen, yksityistäminen (PL 124 ) tai niukkojen käyttömenojen säästöt, saattavat saada nykyisin merkittävämmän painoarvon kuin hallintoasian kelvollinen päättäminen ja tietoaineistojen systemaattinen arkistointi. "Perinteinen kirjaaminen ja arkistointi ovat helposti jäämässä liian vähälle huomiolle modernien muutosten keskellä." Esittelijäneuvos Jorma Kuopus Yksityistämisen rajanakin on, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. ICT-aika kaipaa visionäärisyyttä Sähköisten aineistojen hallinta antaa aiheen huoleen laillisuuden ylläpidon (PL 118 ) ja aineistojen säilyvyyden kannalta. Samoin EU:n asiakirja- ja arkistointivaatimukset ovat reunaehtoina merkityksellisiä Suomessakin. Siten eri tavoin käsitellyillä ja tallennetuilla tietoaineistoilla on olennainen merkitys virkatoiminnan laillisuusvalvonnalle ja niillä on oikein ymmärrettynä mittava taloudellinen arvo. Julkinen tietoresurssi on myös pohja hallintotoiminnan laadukkaalle kehittämiselle ja hallintohistoriankin tausta. Silti suhteellisen harva viranomainen on nähdäkseni harkiten sitoutunut SÄHKE2- määrittelyihin tai siirtänyt arkistoitavia sähköisiä tietoaineistojaan Kansallisarkistoonkaan. Vaikka hallinnon sähköistyminen lisää tehokkuutta ja rationalisoi hallintoa, saattaa samalla kadota merkittäviäkin tietoja arkipäiväiseen sähköpostiviestintään, nopeisiin puhelinpalavereihin, muuttuviin verkkosivuihin tai sähköisen asianhallinnan arkistoimatta jääviin työtiloihin. Kokonaisuuksia olisi nähtävä ja eri tahojen asiantuntemusta välttämättä lisättävä. Julkisen hallinnon ICT-oikeudellinen sääntely on kuitenkin hajautunut erilaisiin sääntelymalleihin ja kaipaisi visionääristä näkemystä. teksti: Jorma Kuopus, esittelijäneuvos, dosentti, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

11 20 21 sidenttipari vietti hyvin spartalaista elämää. Ruoka oli hyvin yksinkertaista, tarjoilu vieläpä niukanlaista, valitteli Linkomies. Hän moitti myös Rytin konjakkimakua. Linkomiehestä Linnan Rummutusta Courvoisier Petit Caporal oli kitkerää ja mautonta. Totta on, ettei se ollut mikään ylellisyysmerkki, mutta ei myöskään konjakkien alinta kastia, vaan aivan kelpoista perusjuomaa erillissotaan hyvin sopivaa oikeaa ranskalaista eikä akselilta maistuvaa Weinbrandia. Kaiken suhteellisuudesta kertoo, että maailman eksklusiivisimmaksi brandy-brändiksi kehittyneen eau de vie -pullon kyljessä on jos- Isoisän olkihattu (eli Mikkelin kulttuurihistoriaa 1942) kus seisonut valmistajan nimen perässä aika rahvaanomaisesti: en aromee le plus fin, en alcool le plus fort (kauppa-adessiivilla käännettynä: mitä hienoimmalla aromilla, mitä vahvimmalla alkoholilla). Edustuspäivälliset Päämajassa Joku vuosi sitten tahtoi muuan ryhmä itselleen etsittävän Ris- Sota-aikoina syötävästä tulee aina pula. Tällöin ihmissuku toteuttaa geneettistä selviytymiskoodiaan syödessäänkin. Siinä menossa kadottavat yleensä merkityksensä ne ruokaan liittyvät yhteisölliset, yleiskulttuuriset ja suoranaiseen huvitteluun painottuvat ominaisuudet, joita aterioinnin yhteyteen on liimautunut normaalioloissa. to Rytin arkistosta, millainen oli tasavallan presidentin sota-ajan menu. Joukon tarkoituksena oli nauttia tällainen ateria tunnetussa klubiravintolassa. Tarvittavaa tietoa ei siihen hätään löytynyt. Aivan toisesta paikasta ja aivan toista reittiä johduttiin kuitenkin tänä vuonna asiakirjoille, joista on mahdollista rekonstruoida Tasavallan Presidentin päivälliset Mikkelin päämajassa 25. huhtikuuta 1942 klo Kenties itsenäisen Suomen värikkäimmät poliittiset muistelmat kirjoitti sotasyyllisyystyrmässä huonon ja puutteellisen ravinnon voimalla professori Edwin Linkomies. Juuri ennen linnaan joutumistaan hän oli kääntänyt mässäilypainotteisen osan Trimalkion pidot keisari Neron makutuomarin Petroniuksen romaanista Satyricon. Ei siis ihme, että Linkomies koskettelee muistelmateoksessaan Vaikea aika muutamaankin otteeseen ruokaa nimenomaan sen puutetta. Teoksensa rivinvälissä hän alleviivaa omaa, perheensä ja hallituksensa korkeaa säännöstelymoraalia. Linkomies huomauttaa, että hallitukselle määräysten kiertäminen olisi ollut toki mahdollista ja juoruaa sitten, että niin juuri meneteltiin sodan loputtua uuden suunnan otettua ohjat. Muistelmista paljastuu, että Linkomies itsekin olisi ehkä ollut valmis ummistamaan silmänsä säännöstelyn pikku porsaanreikien kohdalla kunhan joku toinen olisi ottanut asian vastuulleen. Hieman kateutta äänessään hän kertoo panneensa merkille Päämajan kenraalien ruokapöydän suhteellisen runsauden. Kitkerää ja mautonta? Runsautta vankkarakenteinen Linkomies olisi toivonut tasavallan presidentti Risto Rytin edustuspöydältäkin, jota rajoitukset eivät koskeneet. Linnasta ei yltäkylläisyyttä kuitenkaan löytynyt: Pre- (Presidentin poistumisaika on hänen vierailuohjelmassaan todellakin ilmoitettu minuutin tarkkuudella. Aivan varmaa on, ettei yksityiskohta ole merkityksetön tai sattumanvarainen. Se ei johdu esimerkiksi juna-aikataulusta. Ryti jäi päämajakaupunkiin vielä seuraavaksikin päiväksi.) "Linkomiehestä Linnan Courvoisier Petit Caporal oli kitkerää ja mautonta." Rytin päiväkirjassa on merkintä: Annoin päivällisen lukuisille korkeammille upseereille ja pidin siinä pienen puheenkin lähtien Sokrateen sotapäällikön määrittelystä. Koska puheen konsepti on säilynyt, tiedetään, ettei puhe pitäytynyt symbolisesti vain antiikin kuulun filosofin ajatuksissa, vaan presidentti viittasi muun muassa kotirintaman elintarvikeoloihin ja muistutti sotaherroja marssijärjestyksestä; hallitus määrittelee sodan poliittiset päämäärät. Täysi menu Presidentin päivälliset avattiin alkupaloilla (todennäköisesti [makkara]leikkeleillä tai graavikalalla). Keitoksi tuotiin lihalientä pasteijain kera. Pääruokana tarjottiin sianselkää ja jälkiruokana jäätelöä suklaakastikkeen kera. Lopuksi saatiin kahvit. Ruokalistan takaa löytyvät osanottajien "kuittaukset". Ruokalistassa ei todellakaan ole mainintaa mikkeliläisiin aterioihin yleensä kuuluneesta ruokaryypystä alkupalojen kanssa. Ehkä presidentillinen viinattomuus oli viesti jostain. Keitolle tarjottiin Dry Sack sherryä ja pääruoalle jo nimenä kunnioitusta herättävää punaviiniä Chateau Lafite-Rotschild vuodelta Kahvin kanssa ja kaiketi pitkin iltaa oli saatavana Louis de Salinac V.S.O.P. -konjakkia, Mesimarjalikööriä ja ilmeisesti hyvin kypsynyttä viskiä, jonka nimeksi mainitaan vain laatu- ja ikämääritelmä Black Label. Epäprotokolääri ilta Pöydän antimia oli nauttimassa isännän ohella 16 korkeaa herraa: pääministeri J. W. Rangell, ylipäällikkö Gustaf Mannerheim, puolustusministeri Rudolf Walden, valtiovarainministeri Väinö Tanner, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, tykistön kenraali V. P. Nenonen, jääkärikenraaliluutnantit K. L. Oesch, J. F. Lundqvist, Edward Hanell ja W. E. Tuompo, jääkärikenraalimajuri Unio Sarlin, kenraalimajurit A. F. Airo ja A. O. Pajari, eversti Aladár Paasonen, ylipäällikön adjutantti Ragnar Grönvall ja presidentin adjutantti Börje Söderström. Pääministeri Rangell keräsi ja arkistoi osanottajien kuittaukset ruokalistan taakse. Ilmeisesti tilaisuus oli onnistunut, jos nimikirjoituksista on lupa tehdä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Mannerheimin muuten niin virallisen jäykänpysty nimikirjoitus on saanut olemukseensa rentoa kaltevuutta ja päättyy poikkeuksellisen komeaan, tavanomaista suurempaan loppukiehkuraan. Osoituksena tilaisuuden välittömyydestä on myös allekirjoitusten epäprotokolääri järjestys: tasavallan presidentti ja ylipäällikkö eivät näytä olevan moksiskaan siitä, etteivät ole saaneet avata asiakirjaa, vaan ovat piirtäneet signeerauksensa vuoron mukaiseen paikkaan pöydällä kierrossa olleeseen listaan. Miten vähän jääkään meistä muistoks tulevain? pohtii iskelmälaulaja. Paljon enemmän kuin isoisän olkihattu ei tarvitakaan. Kuten huomataan, jo muutamat arkit tarinoivat sille, joka viitsii niitä tarkastella. Vanhan kaapin kätköissä s.o. Kansallisarkiston yksityisarkistoyksikössä näitä tarinoita on tallella vaikka millä mitalla. teksti: Kauko Rumpunen, tutkija, Kansallisarkisto kuvat: J.W. Rangellin arkisto

12 22 23 Keisarikuntanäyttelyn rakentaminen oli pitkä prosessi Kansallisarkistossa avattiin huhtikuussa Venäjän keisarikunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan synty niminen asiakirjanäyttely. Se on toteutettu yhteishankkeena Venäjän valtion historiallisen arkiston (RGIA) ja Suomen Pietarin pääkonsulinviraston kanssa. Kansallisarkiston näyttely on avoinna saakka. Samanaiheinen venäläinen näyttely avataan Pietarissa marraskuun 2009 alussa. Näyttelyn hahmottaminen alkoi jo vuonna 2007, jolloin arkistolaitos kääntyi venäläisten kollegojen puoleen ehdottaen yhteistä näyttelyä. Ehdotus otettiin suopeasti vastaan niin Moskovassa kuin Pietarissakin. Kun toimijoiden asema hankkeessa oli vähitellen selvinnyt, neuvottelut näyttelyn sisällöstä aloitettiin Venäjän arkistolaitoksen Rosarhivin pääjohtajan Vladimir Kozlovin ja muiden edustajien kanssa Moskovassa. Kansallisarkiston edustajien ehdotus näyttelyn teemoiksi hyväksyttiin, ja samalla nimettiin Rosarhivin osastonjohtaja Tatjana Zanina näyttelyn venäläiseksi kuraattoriksi. Näyttelyn jatkovalmistelut venäläisen aineiston osalta lankesivat kuitenkin pitkälti Venäjän valtion historialliselle arkistolle. Poliisisaattue turvasi asiakirjojen kuljetusta Sopimusneuvottelut RGIA:n edustajien ja varsinkin johtajan professori Aleksandr Sokolovin kanssa olivat monivaiheiset, mutta johtivat lopulta näyttelysopimukseen. Kantoina kaskessa olivat varsinkin kuljetusjärjestelyt ja niiden turvallisuusnäkökohdat. Suomen ulkoministeriön hyvät palvelut asiassa sen jälkeen, kun Pietarin pääkonsulinvirasto liittyi Kansallisarkiston näyttelyn järjestäjiin, olivat suureksi avuksi. Kohtuuhintainen kuljetus järjestyi ja kun siihen vielä saatiin liikkuvan poliisin turvasaattue Helsinkiin saakka oli asia selvä: alkuperäisiä asiakirjoja saataisiin RGIA:sta lainaksi. Tämä oli näyttelyn kannalta tärkeää. Digitaalitekniikkaa hyödyntäen voidaan toki tehdä hyviä kopioita, mutta aidon veroisia ne eivät ole. Näyttelyesineiden kuten asiakirjojen, taide-esineiden ja muotokuvien inventointi oli alkanut keväällä 2008 pyrkimyksenä mahdollisimman kattava kokonaisuus. Kiinnostavia esineitä haalittiin mukaan Asiakirjojen pohjalta rakennettu näyttely on siihen tutustuvalle varsin raskas, eikä useita vitriinejä käsittävään näyttelyyn kerta kaikkiaan jaksa tutustua, jos ei esillä ole muutakin kuin asiakirjoja. Kiinnostavia esineitä oli haalittava näyttelyyn eikä niitä ollut ylettömästi. Näyttävimmät esineet olivat jo menossa Kansallismuseon ja Tukholman Livrustkammarenin yhteisnäyttelyyn, jota Kansallisarkistokin oli ollut kokoamassa. Annetun avun pohjalta saatiin myös vasta-apua: Museovirasto ja Kansallismuseo antoivat auliisti esineitä lainaksi, kuten myös Ateneum, Helsingin Yliopistomuseo, osakunta Nylands Nation, antiikkiliikkeet Galerie Donner ja Old Times sekä useat yksityistahot. Henkilösuhteet olivat viimeksi mainittujen osalta A ja O. Tärkeää oli myös ammattilaisten työpanoksen varmistaminen ajoissa. Oli koottava näyttelyjulkaisu ja suunniteltava itse näyttely. Julkaisua varten tarvittiin tieteellisesti tasokas johdanto aiheeseen, eli Suomeen kansainvälisen politiikan voimakentässä Venäjän ja Ruotsin välissä sekä maamme kehitykseen Suomen sodan jälkeen. Johdantoa laatimaan palkattiin erityisesti Vanhaan Suomeen perehtynyt tutkija, dosentti Jyrki Paaskoski. Näyttelyn suunnittelijaksi palkattiin FT Simo Muir, joka on aiemmin koonnut Kansallisarkistoon Helsingin juutalaista yhteisöä ja kulttuuria valaisevan ansiokkaan näyttelyn. Suunnittelu tehtiin osin virtuaalisesti Näyttelyn kokoaminen osoittautui varsin haasteelliseksi tehtäväksi. Seitsemään osateemaan jaettava näyttely kattaisi pitkän aikakauden ja asiakirja-aineistosta olisi joidenkin teemojen osalta runsaudenpulaa. Tärkeitäkin seikkoja valaisevia asiakirjoja oli karsittava pois. Käytännön suunnittelua vaikeutti Kansallisarkiston näyttelytilan remontti ja vitriinien vaihto uusiin. Näyttelyn puitteiden valmistuessa noin kuukausi ennen avajaisia oli näyttelyjulkaisun jo oltava miltei valmis. Näyttelyä oli suunniteltava ja koottava pohjakaavioiden sekä vitriinipiirustusten avulla ja venäläisen aineiston osalta lähinnä tiedoksi saatujen luetteloiden pohjalta, niin sanottuna virtuaalihankkeena. Hankkeita voi toteuttaa eri lailla, hajautetusti eli delegoiden, tai keskitetysti lähinnä yhden henkilön voimin, suunnitelmallisesti ennakoiden tai ad hoc -lähtökohdista. Kansallisarkiston näyttely oli tässä suhteessa vähän kaikkea. Neuvotteluprosessi venäläisosapuolten kanssa hoidettiin Kansallisarkiston osalta arkistoneuvos, professori Eljas Orrmanin vuosikymmenten kokemuksella. Häntä avusti projektipäällikkö Dmitri Frolov, jonka paikallistuntemus ja kontaktit edistivät suuresti hankkeen toteutumista. Näyttelyaineiston kokosi hankevastaavana allekirjoittanut dosentti Paaskosken avustamana. Hankevastaava toimitti myös näyttelyjulkaisun, jonka kääntäminen venäjän kielelle osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Viimeistelyjä viime hetkeen saakka Maanantaisia avajaisia edeltävää viikonloppua voi verrata crescendoon: hankevastaava, näyttelysuunnittelija Muir, Kansallisarkiston konservaattorit ja digitoija tekivät työtä aamusta iltaan, hyvässä yhteishengessä, jotta näyttely saatiin valmiiksi. Näyttelyn pystyttäminen oli opettava kokemus. teksti: Pertti Hakala, tutkija, Kansallisarkisto. Kirjoittaja on Merkkivuoden 1809 hankevastaava Kansallisarkistossa. Opetusaineistoa Suomen sodasta verkossa Kansallisarkisto on koonnut verkkoon Suomen sotaan liittyvän digitaalisen opetusaineiston koululaitosta varten. Hanke lähti Kansallisarkiston aloitteesta käyntiin keväällä Finlands Svenska Historielärarförbund -järjestön puheenjohtaja Petter Walleniuksella oli selvä käsitys peruskoulun yläasteen ja lukion opetuskäyttöön soveltuvasta aineistosta: sen oli oltava konkreettista ja liityttävä sodan arkeen tai yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Asiakirjoja pitäisi voida käyttää tutkimustilannetta simuloiden, ja oli tärkeää, ettei niitä tarjottaisi niin sanotusti valmiiksi pureskeltuina. Hankevastaava valitsi runsaasta aineistosta noin 25 asiakirjaa, jotka ryhmiteltiin kronologisesti etenevien temaattisten otsikkojen alle. Päädyttiin ratkaisuun, jossa asiakirjan digitoitua sivua seuraa vastaava sivu puhtaaksikirjoitettuna kieliasua ei muutettu. Jokaisella asiakirjalla on oma lyhyt esittely, kuten koko aineistopaketillakin. Puhtaaksikirjoitus ja esittelyjen laatiminen jäivät hankevastaavalle. Svenska litteratursällskapetin kuvitusaineisto keventää yleisvaikutelmaa. Opetusaineiston teknisestä toteutuksesta vastasivat Kansallisarkiston arkistosihteeri Kare Salonvaara ja digitoija Martti Kupiainen. Valmis kokonaisuus esiteltiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa marraskuussa 2008 suomalaisille ja ruotsalaisille opetusalan edustajille. Paketti herätti kiinnostusta myös ruotsalaisten opettajien piirissä Asiakirjoja Suomen sodasta ( Dokument om Finland i krig)

13 Tervetuloa tutustumaan Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusiin tiloihin! Hämeenlinnan maakunta-arkiston ovet ovat avoinna yleisölle klo Ohjelmassa maakunta-arkiston toiminnan ja arkistojen esittelyä. kuvat: Peab Oy Yhteystiedot: Aittatie Hämeenlinna Puh. (03) Fax (03) Sähköposti: Aukioloajat: ma, ke, pe klo ti, to klo Kesällä ( ): ma pe klo

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Yhteinen sähköinen arkistointi

Yhteinen sähköinen arkistointi Yhteinen sähköinen arkistointi 17.5.2016 Jari Kallela ValtioExpo JulkICT Sisältö Taustaa Arkistoinnin palvelukokonaisuus Lainsäädäntö Mitä seuraavaksi? Sähköisten viranomaisjen arkistoinnin ja säilytyksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Suomen XIII liikearkistopäivät

Suomen XIII liikearkistopäivät Suomen XIII liikearkistopäivät 4. 6.10.2011 Yksityiset Keskusarkistot ry:n Pikadigi digitointihanke v. 2009 2011 Riku Keski Rauska, tutkija Porvarillisen Työn Arkisto Yhdeksän arkiston yhteistyöhanke o

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun

Lisätiedot

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Valtioexpo 7.5.2013 Olipa kerran KEHU Olipa kerran ASTA Olipa kerran

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2016 1 Kokousaika 20.10.2016 kello 12:00-14:15 Kokouspaikka Maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kirjasto mukana OPS-prosessissa 29.10.2015 Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Koulu on kirjaston tärkein yhteistyökumppani Miksi näin? koulun kautta kirjasto tavoittaa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain

Lisätiedot

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab Pöytäkirja JulkICTLab 24.6.2015 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 3/2015 Aika To 11.6.2015, klo 10:00 12:00 Paikka Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Helsinki, nvh. Tienhaara Kutsutut: Jäsenet: Sihteeristö:

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Kieku-tietojärjestelmähankkeen tilannekatsaus. Kiekun infotilaisuus Valtiokonttori Lasse Skog

Kieku-tietojärjestelmähankkeen tilannekatsaus. Kiekun infotilaisuus Valtiokonttori Lasse Skog Kieku-tietojärjestelmähankkeen tilannekatsaus Kiekun infotilaisuus Valtiokonttori Sisältö Kiekun aikatauluraami Tilannekatsaus hankkeeseen Tehtäväkierto- ja virkajärjestelymahdollisuus Kiekun aikatauluraami

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot