sivu 6 sivu 12 sivu 16 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 12 sivu 16 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2009 sivu 6 Kansallisarkisto sai 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin sivu 12 Pastori Parviainen, Kansallisarkiston asiakaskunnan nestori sivu 16 Aluehallinnon uudistus tuo isot arkistonsiirrot

2 2 3 akti 2/2009 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos 3 Arkistolaitos on olemassa asiakkaitaan varten, todetaan pääkirjoituksessa. Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Kotisivu Tilaukset ja palaute ISSN Päätoimittaja viestintäpäällikkö Marie Mäkinen, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Kannen kuva Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto Kansallisarkiston arkistoteknisen yksikön johtaja István Kecskeméti vetää arkistolaitoksen aineistojen digitointihanketta. Pääkirjoituksen kuva Jouni Koskinen, Kansallisarkisto Lyhyet Kansallisarkisto sai opetusministeriöstä noin 1,5 miljoonaa euroa aineistojen digitointiin ja tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Julkishallinnon sähköisten asiakirjallisten tietojen hallintaa ja säilyttämistä kehittävä SAHA-hanke etenee usean projektin rintamalla. Elkan pitkäaikainen arkistonjohtaja Matti Lakio jää eläkkeelle syyskuun alussa. Rahoituksen puute hidastaa arkistoalan kansainvälistä yhteistyötä sähköisen tiedonhallinnan saralla. Rovasti Päivö Parviainen, 97, on Kansallisarkiston iäkkäin asiakas. Hän etsii selvyyttä kiinalaiseen maakiistaan. Jyväskylän maakunta-arkisto seuloi ja järjesti valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan arkiston. Arkistouralla: arkistonhoitaja Salme Uitto, opetusministeriö Aluehallinnon uudistus tuo arviolta 23 hyllykilometriä pysyvästi säilytettävää aineistoa arkistolaitokselle. Kansallisarkiston keskustelutilaisuudessa esitettiin näkemyksiä tarkastustoiminnan yhteistyömahdollisuuksista. Rummutusta: Isoisän olkihattu Keisarikunta-näyttelyn rakentamisessa tarvittiin hyviä suhteita ja poliisisaattuetta. Asiakas ja hänen palvelijansa Tätä kirjoittaessa on helle. Helsinki on täynnä hikisiä turisteja lippahatuissaan, sulavia jäätelötötteröitä, kirskuvia pääskysiä, kaikkiville polville. käyttöönsä, ja samalla on suojattava ainutlaatuisia asiakirjoja tulenaisen olemisen läpäisevää raukeutta. Olivatpa asiakkaamme sitten viranomaisia, sukuaan tutkivia kesälomalaisia tai syntymäaikaansa horoskooppia varten kyseleviä Arkistolaitoksen uumenissa lämpömittarin lukemat eivät hetkauta: asiakkaita palvellaan ja projekteja viedään eteenpäin kuin talvella mattimeikäläisiä, arkistolaitos on olemassa heitä varten. konsanaan. Loppukesästä työllistävät paitsi normaalit asiakirjatilaukset myös verkkosivu-uudistus, Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusien tilojen käyttöönotto ja erityisesti digitointiprojekti. tikon saldoa. Säännöllisesti toistuvat samat teemat: aukioloaikoja Asiakkaiden aivoituksista saa käsityksen, kun tavailee palautelaa- moititaan, asiakaspalvelua kehutaan. Tietotekniikka on erinomainen asia, mutta asiakkaiden kohtaamiseen tarvitaan lihaa ja verta Opetusministeriö myönsi arkistolaitokselle ilahduttavan könttäsumman aineistojen digitointiin ja tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Hankkeen haastava aikataulu on laittanut laitoksessa olevia ihmisiä, arkistoalan ammattilaisia. töpinää töppösiin. Miten arkistolaitoksen työntekijät jaksavat vähenevien resurssien ja lisääntyvien vaatimusten ristipaineessa? Toivoa sopii, että aina Mitä sitten digitoidaan? Käytetyimpien aineistojen hittiparaati ja niin ihana kesä on jälleen ladannut akut ja voimaannuttanut väen. tutkimuksellisten tarpeiden tyydyttäminen ovat luonnollisesti Marie Mäkinen, päätoimittaja etusijalla. Asiakkaiden on saatava kaipaamansa aineistot helposti

3 4 5 Lyhyet Ajatukset jalostuivat operaatioiksi Nyt sinä hautaudut sinne arkistojen kätköihin, löydät yhä uusia ja uusia lähteitä ilman että tutkimus valmistuu. Näillä sanoilla eräs historian professori evästi nuorta maisteria tämän siirtyessä arkiston palvelukseen vuonna Nyt, yli neljä vuotta myöhemmin, kommenttiin voi suhtautua hymyillen: Suomen armeijan hyökkäysoperaatioiden suunnittelua jatkosodassa käsitellyt väitöskirja on valmis. Aikaisempi historiantutkimus on sivuuttanut ylimmän sodanjohdon hyökkäysoperaatioiden suunnittelutyön. Laadittujen suunnitelmien pohjalta annetut käskyt ja niiden toteuttaminen on kuvattu ilman syvällisempää pohdintaa suunnitelmien syntyprosesseista sekä mahdollisesti suunnitelluista vaihtoehdoista. Tämä on sikäli yllättävää, että ennen operaation aloittamista suuri osa strategisen tason päätöksenteosta oli jo tehty. Ehdota vuoden arkistotekoa! Pohjoismaisena yhteistyönä järjestettävä Arkistojen päivä pidetään Suomessa Teema on tänä vuonna Unohdus. Arkistojen päivän työryhmä pyytää jälleen ehdotuksia Vuoden arkistoteosta. Kysymykseen voivat tulla henkilöt tai ryhmät, jotka ovat viimeisen vuoden aikana esimerkiksi: luovuttaneet merkittävää arkistoaineistoa, järjestäneet kiinnostavan arkistoihin liittyvän tapahtuman, kehittäneet arkistotyön menetelmiä, edistäneet arkistoaineiston käytettävyyttä ja tunnettavuutta, edistäneet arkistotieteellistä tutkimusta tai koulutusta tai tehneet arkistoalaa tunnetuksi. Perustellut ehdotukset pyydetään toimittamaan mennessä Christina Forssellille Kansallisarkistoon: PL 258, Helsinki tai Tutkimuksen myötä selvisi, että Päämajan operatiivisen johdon suostumuksella laadittujen hyökkäyssuunnitelmien tavoitteet ulottuivat selvästi toteutuneita operaatioita pidemmälle. Suunnitelmien tasolla oltiin valmiita etenemään Kannaksella, Aunuksen kannaksella sekä Sorokan suunnalta kohti Kuolan niemimaata, mikäli saksalaisten sotamenestys olisi tehnyt sen mahdolliseksi. Tutkimus ei olisi valmistunut ilman tiivistä arkistotyötä. Arviolta noin tuhannen, lukuisten arkistonmuodostajien aineistosta koostuneen arkistoyksikön läpikäynti tutustutti Päämajan ja sotatoimiyhtymien aineistoon lähes yhtä tehokkaasti kuin arkiston sisäinen aineistokoulutus. Oli huojentavaa havaita, että Päämajan arkisto on hyvin ehjä kokonaisuus. Ainakaan keskeisimmissä aineistoissa ei ollut havaittavissa aukkoja. Tästä päämajatutkimusta on hyvä jatkaa. Mikko Karjalaisen väitöskirja Ajatuksista operaatioiksi tarkastettiin Helsingin yliopistossa Kirjoittaja työskentelee Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä ylitarkastajana. Mikko Karjalainen ei hautautunut arkistojen kätköihin vaan sai väitös tutkimuksensa valmiiksi. Vuoden arkistoteon valinnan perustelut ovat lähtökohdiltaan pysyneet samoina vuosittain. Arkistojen päivän työryhmä on halunnut palkita eri vuosina henkilöitä tai organisaatioita arkistotoimen eri sekto reilta ja eri osista valtakuntaa. Työryhmään kuuluvat tällä hetkellä Christina Forssell (pj), Pekka Anttonen, Päivi Hirvonen, Eeva Miettinen, Ulla-Maija Peltonen ja Petri Tanskanen. Vuoden arkistoteko ja kunniamaininnat julkistetaan Arkistoyhdistyksen syysseminaa rissa Helsingissä. Avoimet ovet arkistolaitoksessa Arkistolaitoksen toimipisteet viettävät avointen ovien päivää lokakuussa. Tervetuloa! Arkistolaitos jäi pois DLM Forumin johdosta Arkistolaitos luopui DLM Forumin (Document Life-cycle Management) hallituspaikasta Prahan jäsenkokouksessa huhtikuussa Se on EU-yhteistyön muoto, jossa keskitytään sähköiseen asiakirjahallintoon. Arkistolaitoksella on ollut edustus DLM Forumin hallituksessa vuodesta 2004 lähtien. Arkistolaitoksen johto katsoi, että Suomi on satsannut hallitusjäsenyydellä ja monin alustajin toistaiseksi jo riittävästi Forumiin. Arkistolaitoksen jäsenyys itse DLM Forumissa luonnollisesti jatkuu. DLM Forum sai alkunsa vuonna 1994 julkaistusta selvityksestä Arkistot Euroopan unionissa. Vuonna 2004 se järjestäytyi muodollisten sääntöjen pohjalta toimivaksi organisaatioksi. Toiminnassa on keskeistä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. DLM Forum on nykyisin osa laajempaa arkistoalan EU-yhteistyötä, johon kuuluu muun muassa asiakirjatuhojen ja varkauksien estäminen, lainsäädäntö sekä erityisen eurooppalaisen arkistoportaalin luominen nettiin. Merkittäviä luovutuksia Merkittävimmät yksityisarkistoluovutukset Kansallisarkistoon alkuvuoden 2009 aikana: Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg; senaattori, teollisuusmies (lisiä) Marketta Horn; valtiotieteen tohtori Lauri Huovinen; tuomiorovasti, professori Kata Jouhki; metsäneuvos, partiotyttöjärjestön uranuurtajia K.J. Lång; entinen vankeinhoidon ylijohtaja Pyhän Konstantinus Suuren Ritarikunta Antti Suviranta; entinen KHO:n presidentti Suomen kasvatusopillinen yhdistys (lisiä) Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto Törnudd -suku Moskovassa syyskuussa 1944 allekirjoitetun välirauhansopimuksen mukaan Suomen oli internoitava maassa olleet Saksan ja Unkarin kansalaiset. Suomalaisviranomaiset tulkitsivat velvoitetta aluksi varsin väljästi, mutta lokakuussa 1944 he muuttivat täysin linjaansa ja päättivät kerätä leireille myös saksalaisten ja unkarilaisten miesten kanssa naimisissa olleet suomalaisnaiset sekä heidän lapsensa. Näin monet itseään suomalaisina pitäneet henkilöt menettivät vapautensa. Tässä tutkimuksessa kuvataan internoinnin alkamista, sen laajentamista ja leireille päätyneiden ihmisten kohtaloa. Conservation in Archives Conference 2009 Kongressi järjestetään Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Vanha tutkijasali) osana eurooppalaisten kansallisarkistojen konservoinnin johdon verkottumista. Kongressi on tarkoitettu arkisto- ja paperiaineistojen digitoinnista, säilyvyydestä ja konservoinnista vastaaville henkilöille. Lisätietoja antaa István Kecskeméti, puh Hinta: 100 (+ alv 22%). Ilmoittautuminen viimeistään Ohjelma ja ilmoittautuminen: KDK:n verkkosivut avattu Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) sivustolla kerrotaan hankkeen etenemisestä ja toteutettavien palveluiden kehittämisestä. Lisäksi sivustolla julkaistaan hankkeeseen ja sen aihealueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia. KDK:n tavoitteena on kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä aineiston pitkaikaissäilytysratkaisun kehittäminen. Opetusministeriön käynnistämä hanke alkoi vuonna 2008 ja jatkuu vuoteen Tutkimusraportti internoinneista Kansallisarkisto on julkaissut tutkimusraportin Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internoinneista. Julkaisu on osa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää Suomen toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina toteuttamia internointeja. Hanke päätyy kuluvan vuoden lopulla. Jensen-Eriksen, Niklas: Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internointi , 75 s. Hinta 10 (sis. alv.). Tiedustelut ja myynti: Kansallisarkisto, puh. (09) SAKSAN JA UNKARIN KANSALAISTEN SEKÄ HEIDÄN SUOMALAISTEN PUOLISOIDENSA INTERNOINTI NIKLAS JENSEN-ERIKSEN SAKSAN JA UNKARIN KANSALAISTEN SEKÄ HEIDÄN SUOMALAISTEN PUOLISOIDENSA INTERNOINTI NIKLAS JENSEN-ERIKSEN

4 6 7 Kansallis arkisto sai jättipotin digitointiin Opetusministeriö on myöntänyt Kansallisarkistolle euron erillisen hankemäärärahan arkistolaitoksen aineistojen digitointiin sekä tietokantajärjestelmien kehittämiseen. Digitointihanke alkoi toukokuussa 2009 ja päättyy vuoden lopussa. Digitoitavaksi on valittu aineistoja, joita arkistolaitoksen asiakkaat käyttävät eniten, ja joiden käyttö alkuperäisinä on riskialtista aineistolle. Myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia aineistoja halutaan nostaa esille. Aineistojen kuvailutiedot ovat mikrokuvatun aineiston osalta kokonaan ja karttojen osalta osittain Vakka-arkistotietokannassa vähintään arkistoyksikkötasolla. Tämä mahdollistaa sen, että digitoidut tiedostot voidaan hallitusti liittää Digitaaliarkistoon asiakaspalvelukäyttöön. Mikrokuvatun aineiston kohdalla laaditaan tarvittaessa arkistoyksikkötasoa tarkempia hakemistoja. Hankkeen johtajana toimii yksikönjohtaja István Kecskeméti. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat projektipäälliköt Reko Etelävuori (digitointivastuu) ja Tuomas Riihivaara (aineistovastuu). Digitoiminen parantaa aineistojen käytettävyyttä Erillismäärärahan käyttämisen aikataulu vaikuttaa siten, että digitoitavasta aineistosta suurin osa on mikrofilmattuja aineistoja, jotka ovat digitointivalmiina ilman merkittäviä konservoinnin esivalmisteluja. Tärkeä valintakriteeri on myös aineiston vapaa käyttö internetin kautta. Tällaista aineistoa ovat erityisesti mikrofilmatut vanhemmat aineistot sekä karttakokoelmat. Digitoiminen parantaa aineistojen käytettävyyttä mutta myös suojaa alkuperäisiä aineistoja digitoinnin jälkeen ne voidaan suojata ja asettaa käyttökieltoon, jolloin ne eivät kulu. Digitointi ja siihen liittyvä kuvankäsittely tehdään pääasiassa ulkoistetusti. Digitointi kilpailutettiin kesän aikana, ja elokuussa päästiin digitoimaan suuressa mittakaavassa. Tavoitteena digitoida noin kaksi miljoonaa asiakirjaa Yksikönjohtaja István Kecskeméti (kesk.) vetää arkistolaitoksen aineistojen digitointihanketta, jossa digitoidaan vuoden loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa asiakirjatiedostoa. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat projektipäälliköt Reko Etelävuori (oik.) ja Tuomas Riihivaara. Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa asiakirjatiedostoa. Tavoitteena on digitoida vuoden loppuun mennessä noin kaksi miljoonaa asiakirjatiedostoa, joista noin on karttoja ja piirroksia. Digitoinnin yhteydessä rikastetaan digitoinnin metatietoja, luodaan aineistokohtaisia oppimisympäristöjä ja parannetaan Digitaaliarkiston toiminnallisuutta. Hankkeen edetessä digitoitavat aineistot esitellään myös erikseen Kansallisarkiston verkkosivuilla. teksti: István Kecskeméti, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto kuva: Matti Tiisanoja, Kansallisarkisto SAHA yhdistää sähköisen asiakirjahallinnan kehittämishankkeet SAHA-hankekokonaisuus käynnistyi arkistolaitoksessa helmikuussa Sen tavoitteena on parantaa sähköisten asiakirjallisten tietojen hallintaa ja säilyttämistä julkishallinnossa. SAHA yhdistää erilliset kehittämisprojektit kokonaisuudeksi, jossa otetaan huomioon julkishallinnon toimintaympäristön muutokset. Hankekokonaisuuden kaikki kehittämistehtävät hoidetaan projekteina, joilla on yhdenmukainen projektinhallinta. Projektien tehtävät on tarkasti aikataulutettu ja resursoitu. Tällä hetkellä hankekokonaisuuden käytössä on noin kahdeksan henkilötyövuotta. Projekteja on käynnissä kolmetoista. Tavoitteena on, että vuoden 2010 lopussa hankekokonaisuuden päättyessä arkistolaitos on keskeinen toimija sähköisen asiakirjahallinnan ohjaajana, sähköisen säilyttämisen toimijana ja laadukkaiden verkkopalveluiden tarjoajana. VAPA:n hankinta käynnissä Vastaanotto- ja palvelujärjestelmän (VAPA) täsmennetyt vaatimusmäärittelyt valmistuivat tammikuussa Kevään aikana on kuvattu arkistolaitoksen tietojärjestelmäarkkitehtuuria, aloitettu käyttäjähallinnan kehittäminen ja laadittu sähköisen aineiston vastaanottokanavana toimivan extranetin alustava tarvekuvaus. VAPA-järjestelmäkokonaisuuden hankinta käynnistettiin toukokuussa. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa toimittajan/ toimittajien kanssa tämän vuoden lopussa. VAPA:n tulee olla tuotantokäytössä vuoden 2010 lopussa. VAPA-järjestelmästä tulee tiedon tuotanto-/taustajärjestelmä siten, että Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä saa tietoa VAPA:sta ja vastaavasti VAPA hyödyntää myöhemmin muistiorganisaatioiden pitkäaikaissäilytysratkaisua (PAS) tallennuspalveluna. Toistaiseksi PAS-järjestelmän toteuttamiselle ei ole rahoitusta. Ensimmäisessä vaiheessa VAPA:an otetaan vastaan SÄHKEmuotoista pysyvästi säilytettävää aineistoa. Parhaillaan valmistellaan kriteeristöä sille, mitä muuta aineistoa ja millaisin reuna-ehdoin VAPA:an voitaisiin tallentaa. Alkusyksyn aikana julkaistaan myös tallennettavan aineiston siirtoon liittyvä ohjeistus. Syyskuun loppuun mennessä määritellään organisaatioiden taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt, jos ne käyttävät VAPA-palveluja. Arkistolaitoksen tilausjärjestelmä tekeillä Arkistolaitos on aloittanut myös oman asiakaspalvelu- ja tilausjärjestelmän kehittämisen, koska KDK-asiakasliittymä ei tuota kaikkia arkistolaitoksen asiakkaiden tarvitsemia palveluja. Työssä otetaan luonnollisesti huomioon KDK-asiakasliittymä, joten kyse ei ole päällekkäisten palvelujen rakentamisesta. SÄHKE2 jalkautetaan Tämän vuoden alussa voimaan tulleen SÄHKE2-määräyksen kouluttaminen ja viestintä julkishallinnon organisaatioille ja ITtoimittajille on erittäin tärkeää. Keskeinen tavoite on järjestelmäkehitykseen, erityisesti eams-järjestelmien kehittämiseen vaikuttaminen. SÄHKE2 on toteutettava myös arkistolaitoksen omaan sähköiseen asiakirjahallintaan ja asianhallintaan. SÄHKE:en jatkokehittämisen suunnittelu on aloitettu. Tietokantojen ja rekisterien pitkäaikaissäilytystä selvittävässä projektissa tuotettiin kevään aikana kehittämissuunnitelma, jossa on esitetty lukuisia teknisiä ja toiminnallisia kysymyksiä. Myös eams:n ja tietokantojen suhde lukeutuu selvitettäviin asioihin. Tämä merkitsee sitä, että seuraavan SÄHKE:en soveltamisala on perinteistä asiakirjaksi määriteltävää tietoa laajempi. Jatkokehittäminen toteutetaan sidosryhmäyhteistyönä. Tukea eams:in kehittämiseen Sisällön tuottaminen eams:iin on tunnetusti organisaatioita työllistävä asia. Arkistolaitos on kolmen viime vuoden ajan pyrkinyt helpottamaan sitä tuottamalla yhteistyössä organisaatioiden kanssa metatiedoille arvojoukkoja, kuten yhteistä tehtäväluokitusta. Kuntien eams-perusmalli valmistui maaliskuussa. Organisaation eams:n laadintaa perusmalliin tukeutumalla edesauttaa toukokuussa valmistunut käyttöönotto-ohje. Perusmalli ja ohje löytyvät KuntaIT:n verkostoportaalista (wiki.kuntait.fi). Mainittu ohje soveltuu erittäin hyvin myös muiden organisaatioiden käyttöön. teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto

5 8 9 Alku oli haasteellinen Matti Lakio ei ole katunut valintaansa, vaikka Elkan toiminnan aloittaminen nollapisteestä vaati oman työnsä. Alussa oli tärkeää vakuuttaa sen olevan nimenomaan elinkeinoelämän oma arkisto. Esiintyi jopa epäilyjä laitoksen olevan verottajan salajuoni tietojen urkkimiseksi, hän muistelee nyt jo hymy suupielessään. Arkistoalan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Matti Lakio suorastaan vaivautuu joutuessaan toteamaan ties monennenko kerran: sähköinen arkisto. Kun maailma on sähköinen, on arkistonkin oltava sähköinen. Sähköisen aineiston saamiseksi haltuun olisi saatava konkreettisia toteutuksia aikaisiksi, hän sanoo. Matti kiittää työnantajajärjestöjen ja Keskuskauppakamarin tukea sekä esimerkkiä arkistoaineistojen luovuttajina. Alkuvaikeuksien jälkeen Elkaan alkoi virrata asiakirjoja jopa siihen tahtiin, että markkinointia piti hillitä luvun lopulla oltiin siinä tilanteessa, että oli suunniteltava lisärakennusta. Matti Lakio pitää keskeisenä saavutuksenaan Elkan kehittämistä valtakunnalliseksi arkistotoimijaksi. Elkan pitkäaikainen johtaja Matti Lakio (oik.) jää eläkkeelle, ja hänen saappaisiinsa astuu Elkan tietopalvelu- ja kehittämispäällikkönä työskennellyt Jarmo Luoma-aho. Vahdinvaihto tapahtuu syyskuun alussa. Elkan johtaja Matti Lakio eläkkeelle Verottajan salajuonesta nousi merkittävä arkisto Arkistonjohtaja Matti Lakio on jäämässä eläkkeelle syyskuun alussa. Hän on ollut Elkan johtajana sen perustamisesta, vuodesta 1981 lähtien. Matin aikana Elkasta on kehittynyt merkittävä valtakunnallinen, yli 30 työntekijää työllistävä arkisto. Ensituntuman arkistoihin Matti Lakio sai työskennellessään opiskeluaikanaan passintarkastajana. Tosin passien tarkastaminen tuntui tuolloin nuoresta miehestä mielenkiintoisemmalta työltä kuin passien kantakorttien aakkostaminen ja arkistointi. Valmistuttuaan valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1971 Matti sai työpaikan Mikkelistä Itä-Suomen Instituutista, jossa hän toimi yhdeksän vuoden ajan ensin tutkijana ja sitten laitoksen johtajana. Tehdessään laajaa tutkimusta Itä-Suomen teollisuuden kehittymisestä Matti oli pitkään Mikkelin maakunta-arkiston kanta-asiakkaana. Tuolloin virisi kiinnostus arkistoihin. Ei niinkään ammattina vaan kuinka tutkijana osaisin paremmin hyödyntää arkistoja: niinpä päätin suorittaa arkistonhoitotutkinnon, Matti muistelee. Alkuvuodesta 1981 hän sai mielenkiintoisen työtarjouksen ryhtyä Mikkeliin perustettavan Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston johtajaksi. Mietittyäni asiaa huomasin, että tämähän on loistava homma: voin yhdistää tutkijankoulutukseni, kokemukseni johtajana ja arkistojen tuntemuksen, Matti kertoo. Laajennus päätettiin toteuttaa kiinteistöyhtiönä. Mikkelin Arkistotalo Oy:hyn saatiin osakkaiksi Mikkelin kaupungin lisäksi myös elinkeinoelämää turvaamaan aineistojen vastaanottamisen jatkossakin, hän kertoo onnistuneesta toimintamallista. Virkamiesmäisyyttä vältellen Matti Lakio pitää keskeisenä saavutuksenaan Elkan kehittämistä valtakunnalliseksi arkistotoimijaksi. Yritysten kanssa toimiminen on tuonut oman haasteensa johtajan työhön, ja myös omat toimintatavat on pitänyt sovittaa yritysten tarpeisiin. On pitänyt jatkuvasti seurata yritysmaailman muutoksia ja reagoida niihin, ettei yritysten historiaa katoa muutosten myllerryksissä. Useasti asiat on pitänyt hoitaa nopeasti ja virkamiesmäisyyttä vältellen, hän kuvaa Elkan arkipäivää ja toimintakulttuuria. Hän on tehnyt myös historiantutkimusta työnsä ohessa: meriitteihin kuuluvat Mikkelin kaupunginvaltuuston historia ja sen jatko-osa, elinkeinoelämää käsittelevät osuudet Mikkelin kaupungin historia II:ssa sekä Viipurin kaupungin ja maalaiskunnan historiassa ja Mikkelin läänin 150-vuotisjulkaisun toimittaminen. Yrityksiä tutkittu liian vähän Matti korostaa yritysten asiakirjojen merkitystä suomalaisen yhteiskunnan tutkimisen lähdeaineistona, mutta samaan hengenvetoon toteaa, että yritysten historiaa tutkitaan aivan liian vähän huomioiden niiden merkitys suomalaisen yhteiskunnan vaurauden luojina. Hän muistuttaa Elkan asiakirja-aineiston monipuolisuudesta. Taloushistorian analyysien lisäksi aineistoamme voi hyödyntää vaikkapa sukututkimuksessa ja pienoismallien rakentamisessa. Elkalle jokainen tutkija on vakava tutkija. Yhteistyö toimii Mikkelissä Mikkelin nousuun merkittäväksi arkistokaupungiksi ja paikalliseen arkistotoimijoiden yhteistyöhön Matti on ollut tyytyväinen. Eri toimijoiden osaaminen on tuonut kaupunkiin uutta toimintaa, ja synergiaa paikallisten muistiorganisaatioiden välillä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Elka voi ostaa palveluja tai myydä niitä muille. Esimerkkinä paikallisen yhteistyön tuloksista hän tuo esille entisen Sota-arkiston järjestämättömän aineiston kunnostamisprojektin, joka käynnistyi puolustusministeriön rahoituksella vuonna Projekti työllistää Elkassa parikymmentä henkilöä usean vuoden ajan. Se on oikeaa aluepolitiikkaa, työpaikkoja ei siirretä vaan luodaan uusia työpaikkoja, hän vinkkaa päättäjien suuntaan. Matin visiossa tulevaisuuden Elka voisikin tarjota arkistopalveluja laajemmin kuin nyt. Harrastuksille enemmän aikaa Eläkepäivilleen Matti Lakio ei ole laatinut suunnitelmia. Mutta nikkaroinnille puutyöverstaallaan, lukemiselle, liikunnalle ja lintuharrastukselleen hän aikoo löytää aikaa entistä enemmän. Aion tehdä myös kirjoitustöitä, mutta en tutkimusta, Matti toteaa salaperäisesti. teksti: Jarmo Luoma-aho, tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö, Elka kuva: Emilia Tuohimetsä, Kansallisarkisto

6 10 11 Viime keväänä Prahan EBNA-kokoukseen osallistuneille esiteltiin konservointia Tšekin kansallisarkistossa. Arkistoalan eurooppalainen yhteistyö eksyksissä? Sähköisen tiedonhallinnan nopea kehitys on lisännyt sekä maailman tiedeyhteisön että eri maissa toimivien kirjastojen kansainvälistä yhteistyötä. Arkistoalalla kehitys on ollut hitaampaa voimavarojen ja rahoituksen puutteen takia. Tiedeyhteisössä viimeistään Human Genome -projekti osoitti kansainvälisten standardien ja verkottuneen työskentelytavan ylivoimaisuuden. Yhdysvaltalainen National Institutes of Health käynnisti ihmisen genomin kattavan kuvailemisen vuonna Tavoitteeksi asetettiin suururakan suorittaminen 15 vuodessa. Työ osoittautui odotettua vaativammaksi. Siitä huolimatta siitä suoriuduttiin arvioitua nopeammin. Jo vuonna 2000 Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Ison-Britannian pääministeri Tony Blair saattoivat yhdessä ilmoittaa, että ihmisen genomin peruskuvailu oli valmistunut. Vuonna 2003 projekti saatiin päätökseen, vaikka täsmennyksiä tehdään vielä vuosien ajan. Geenikartoituksen menestys perustui sähköisen tiedonhallinnan nopeaan kehitykseen. Eri maissa ja eri tieteenaloilla työskentelevät tutkimusryhmät ovat sen jälkeen kehittäneet nopeasti omia standardejaan ja menettelytapojaan. Tietoliikenneyhteyksiä on kehitetty kaikkialla maailmassa. Venäjän ja Suomen välinen arkistoyhteistyö oli esillä huhtikuussa 2009 Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin tehdessä valtiovierailun Suomeen. Kuvassa myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Arkistonhoitajat ovat tiedonhallinnan ammattilaisia. Myös he ovat jo pitkään ymmärtäneet sähköisten aineistojen ylivertaisuuden, kansainvälisten standardien tarpeellisuuden ja pysyvän säilyttämisen välttämättömyyden. Kansainvälisiä digikirjastoja Yhdysvaltain kongressin kirjasto ja Unesco käynnistivät vuonna 2003 kirjastojen ja arkistojen kokoelmien maailmanlaajuisen kokoamisen maailman digitaaliseen kirjastoon (World Digital Library). Sen avajaisia vietettiin juhlallisesti Unescon tiloissa Pariisissa Suomen Kansalliskirjasto on liittynyt hankkeeseen. "Euroopan arkistojen yhteistyö on kirjastoyhteistyöhön verrattuna hajanaista ja voimavaroiltaan valitettavan niukkaa." Euroopan unioni ei ole halunnut jäädä kehityksestä jälkeen. Vuonna 2001 käynnistyi The European Library -hanke, jossa Kansalliskirjasto on niin ikään ollut alusta lähtien mukana. Vuonna 2006 hanketta laajennettiin siten, että se muuttui Euroopan digitaaliseksi kirjastoksi (European Digital Library). Euroopan komissio julisti maaliskuussa 2006, että se tulee olemaan portti yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön. Kirjastojen lisäksi siihen on tarkoitus liittää arkistojen ja museoiden aineistoja. Marraskuussa 2008 avattiin Europeanan kotisivut. Kehitys on ollut varsin nopeaa, vaikka aineistojen määrä onkin vielä pieni. Digitoituja aineistoja toki on eri maissa paljonkin, mutta kaikki ei ole yhteensopivaa Europeanan kanssa. Arkistoilla niukasti voimavaroja Mutta mikä on ollut arkistojen asema kehityksessä? Valitettavasti varsin vähäinen. Näin siitä huolimatta, että monissa arkistoissa digitoidaan huikeita määriä asiakirjoja. Euroopan arkistojen yhteistyö on kirjastoyhteistyöhön verrattuna hajanaista ja voimavaroiltaan valitettavan niukkaa. Tämän on eri yhteyksissä hämmästyneenä todennut myös Ruotsin nykyinen valtionarkistonhoitaja Thomas Lidman, joka ennen virkaan nimitystään toimi Ruotsin kansalliskirjaston Kungliga Biblioteketin johtajana. Organisaatioita on, rahaa ei Euroopan arkistokenttää hallitsee kolme organisaatiota. European Board of National Archivists (EBNA) on kansallisarkistojen pääjohtajien muodostama keskustelufoorumi. Se kokoontuu kahdesti vuodessa. EBNA:lla ei ole pysyvää sihteeristöä eikä se ole virallinen elin. Sillä ei ole budjettia eikä se ole sellainen oikeushenkilö, joka voisi hakea esimerkiksi EU-rahoitusta arkistojen yhteisiin eurooppalaisiin hankkeisiin. Suurin hyöty EBNA:sta on ollut EU:n uusille jäsenmaille, joille se on tarjonnut mahdollisuuden tutustua vanhempien EU-maiden arkistotoimintaan. Tällainen pelkkä väljä benchmarking ei kuitenkaan tuo konkreettisia tuloksia arkistojen yhteistyöhön. Toinen EU-maiden yhteistyöelin on Euroopan komission vuonna 2005 perustama European Archives Group. Sen tehtäväksi asetettiin samana vuonna hyväksytyn Euroopan arkistoraportin (Report on archives in the enlarged European Union) suositusten toteuttamisen seuranta ja arkistojen yhteistyön yleiskoordinaatio. Arkistotyöryhmä sai tehtäväkseen valmistella vuoden 2008 loppuun mennessä myös toimenpiteitä, jotka koskivat seuraavia tavoitteita: arkistoaineistoihin kohdistuvien tuhojen ehkäiseminen ja vahinkojen korjaaminen, eurooppalaisten arkistostandardien kehittäminen (DLM Forum ja Moreq), eurooppalaisen arkistoaineistojen portaalin perustaminen (APENET), Euroopan arkistolainsäädännön kokoaminen yhteiseen tietokantaan (EURONOMOS) ja arkistovarkauksien ehkäiseminen. Suomella ei ole varaa pudota kansainvälisestä kelkasta Suomen rooli kansainvälisessä yhteistyössä on vähäinen. Opetusministeriön edellyttämä säästöohjelma pakotti tänä vuonna Suomen vetäytymään monista keskeisistäkin hankkeista ja supistamaan merkittävästi kansainvälistä osallistumistaan. Vaikka arkistoalan eurooppalainen yhteistyö etsiikin tällä hetkellä toimivia rakenteita, on siihen osallistuminen välttämätöntä. Sen on osoittanut tieteen ja kirjastokentän nopeasti kehittynyt yhteistyö. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön tuo välttämätöntä osaamista. Ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa kalliin laskun eikä menetettyjen asemien uudelleen saavuttaminen tapahdu vuodessa tai kahdessa. Kaikilla osa-alueilla on tapahtunut edistystä, vaikkei EU olekaan osoittanut varoja muuhun kuin kokouskulujen korvaamiseen. Ansio saavutuksista kuuluu niille arkistoille, jotka ovat ottaneet vastuun tietyn kokonaisuuden suunnittelusta. Saksa on vastannut vahinkojen ehkäisystä, Espanja arkistoportaalin kehittämisestä, Ranska arkistolainsäädännön kokoamisesta ja Ruotsi arkistovarkauksien ehkäisemisestä. Yhteistyön eteneminen hidasta Myönteisestä asenteesta huolimatta arkistoyhteistyön eteneminen on ollut hidasta, jos vauhtia verrataan tieteen tai kirjastojen yhteistyöhön. Suurin ongelma on voimavarojen ja koordinaation puutteessa. Kaikista hankkeista on raportoitu sekä EBNA:n että EAG:n ja kolmannen eurooppalaisen organisaation EURBICA:n kokouksissa. Selvää käsitystä siitä, miten työtä jatketaan projektivaiheen jälkeen, ei ole kenelläkään. Tuskin Ranska haluaa pysyvästi vastata lakitietokannan ylläpidosta tai Saksa luoda kriisivalmiutta, elleivät myös muut kanna korttaan kekoon. Toistaiseksi rahoitusmalleja ei ole olemassa. teksti ja kuvat: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

7 12 13 Parviainen puhumassa evankeliointitilaisuudessa Taiwanissa. Kutsumus pitää mielen virkeänä Karismaattisena rovastina Päivö Parviainen on haluttu puhuja ympäri Suomea ja hänellä riittää vientiä mutta vain joka toiselle viikolle. Lääkäri on sanonut, että pitäisi joka toinen viikko levätä kotona ja joka toinen viikko lähteä maakuntiin vierailemaan, Parviainen toteaa vakavana. Toki en ole voinut määräystä aina noudattaa, sillä seurakuntavierailuista oppii aina jotain uutta ja monella paikkakunnalla ilahdutaan, kun pääsen paikalle. Ja Herra antaa minulle voimaa. Ulkomaanmatkojakin on tiedossa, sillä Parviainen lentää loppuvuodesta Taiwaniin Kristillisen Lääkäriliiton vuosijuhlaan. Sitä ennen hän lähtee vielä Pellon seurakunnan järjestämälle tutustumismatkalle Murmanskin luterilaiseen seurakuntaan. Rovasti Päivö Parviainen työhuoneessaan Helsingin Kalliossa. Parviainen vierailee edelleen myös seurakunnissa eri puolilla Suomea kertomassa lähetystyökokemuksistaan. Kutsumus veti lähetystyöhön Kiinaan vallankumouksen pyörteisiin Kansallisarkiston tiettävästi iäkkäin asiakas käy ahkerasti tutkimassa Suomen Lähetysseuran arkistoja. Rovasti Päivö Parviainen, 97, on Suomen Lähetysseuran entinen Kiinan lähetystyöntekijä, joka on nähnyt läheltä Kiinan sisällissodan ja Mao Zedongin valtaannousun. Rovasti Päivö Parviainen syntyi Joensuussa Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna Entinen Kiinan lähetystyöntekijä kiertelee edelleen puhumassa seurakunnille kokemuksistaan ja uskostaan. Kimmokkeen lähetystyöhön hän sai nuorena kokemastaan näystä. Minä olen saanut sellaisen voisi sanoa ilmestyksen helsinkiläisessä ravintolassa vuonna Olin lukemassa viimeisiä teologian tenttejä varten, kun yhtäkkiä näin itseni kokoamassa Kiinaan lähteviä tavaroita. Kuulin Herran äänen, joka sanoi vievänsä minut Kiinaan ja tuovansa sieltä takaisin. Herra ilmoitti olevansa kanssani, kunnes saattaa minut kirkkauteen, Parviainen muistelee. Parviainen ei tuolloin kuitenkaan uskaltautunut lähetystyöhön, ja seuraavat vuodet kuluivatkin eri seurakunnissa pappien avustajana. Talvisotaan Parviainen ei joutunut, mutta jatkosodan alussa hän toimi Kiuruvedellä koulutuskeskuksen pastorina. Rukajärvelle tuli komennus pataljoonan pastoriksi tammikuussa vuonna Sotien jälkeen Parviainen oli kerännyt tarpeeksi rohkeutta osallistuakseen Suomen Lähetysseuran järjestämälle lähetystyökurssille, ja miehen tie vei lopulta Kiinaan, jossa hän viipyi vuodesta 1946 aina vuoteen Sisällissota ei saanut lähtemään Päivö Parviainen ehti toimia lähetystyöntekijänä Hunanin maakunnassa Kaakkois-Kiinassa kolme vuotta ennen kuin Kiinan sisällissodan aiheuttamat levottomuudet levisivät sinne asti. Sodan aikana kaikki Hunanin suomalaiset lähetystyöntekijät olivat saaneet sähkeen, jossa pyydettiin lähettejä poistumaan maasta. Parviainen ehti jo valmistella lähtöä kotiin 1949, mutta päätti jäädä omalla vastuullaan Kiinaan vielä neljäksi vuodeksi. Parviainen tapaamassa kyläläisiä Kiinassa. Olihan se oikein, että meidät kutsuttiin maailman väkirikkaimman kansan sisällissodan jaloista pois. Minäkin rupesin pakkaamaan tavaroita, mutta jokin meni tuolla sydämessä lukkoon ja tuli ajatus, onko tämä oikein. Että lähdemme täältä pois ja jätämme nämä uskoon tulleet kiinalaiset yksin kommunistisen hallituksen tullessa maassa valtaan, Parviainen kertoo. Päätin, että tänne minä jään, tulkoon mitä tulkoon. Kotimatka kesti puoli vuotta Sisällissota päättyi ja Mao Zedong julisti Kiinan Kansantasavallan perustetuksi 1. lokakuuta Silti levottomuudet jatkuivat, ja Parviainen kohtasi paljon vaikeuksia työssään. Hän ei esimerkiksi saanut kastaa tai siunata ihmisiä julkisesti. Kotimatkalle Parviainen lähti vasta kiinalaisten seurakuntalaisten sitä pyydettyä joulukuussa Hän oli viimeinen suomalainen lähetystyöntekijä, joka poistui levottomasta Kiinasta. Matka venyikin puolen vuoden mittaiseksi, sillä mies kiersi Hongkongin, Egyptin ja Transjordanian kautta Israeliin. Kreikassa hän kävi hammaslääkärissä ja päätyi sieltä Italiaan, josta suunnisti Keski-Euroopan halki Ruotsin kautta Suomeen viimein toukokuussa Kotimaassaan Parviainen ehti olla vain kaksi vuotta, kunnes kutsumus veti uudelleen lähetystyöhön vuonna 1956 tällä kertaa Taiwanin saarelle noin kahdeksaksi vuodeksi. Arkistoista apua maakiistaan Kansallisarkistoon Parviainen päätyi etsimään lähetysurallaan kirjoittamiaan kirjeitä ja muistiinpanoja Suomen Lähetysseuran arkistoista. Hän etsii 1940-luvun lopulla kirjoittamiaan muistiinpanoja nähdäkseen, onko niissä merkintää Hongkongin Luterilaisen keskuksen silloiselle johtajalle lähetetyistä kauppakirjoista. Niillä oli ostettu kiinteistöjä ja maa-alueita Suomen Lähetysseuran omistukseen Hunanin maakunnassa. Asia on akuutti, sillä Ta jungin seurakunnalla Hunanissa on ollut vaikeuksia todistaa maa-alueiden omistuksiaan. Muistiinpanoista olisi apua vallitseviin ristiriitoihin, sillä ne helpottaisivat kauppakirjojen paikantamista seurakunnassa. Kiinassa kirjoittamani kirjeet sisältävät sellaista arvokasta tietoa, josta voi nähdä millaisia asioita on tapahtunut noiden vuosien aikana. Tietysti minulta on paljon unohtunut, mutta nyt kun olen saanut Kansallisarkistosta kirjoittamieni kirjeiden kopiot, niin minulla on tilaisuus vielä käydä uudelleen läpi tapahtumia ja palauttaa mieleeni yksityiskohtia. Aamu alkaa liikunnalla Rovasti Parviaisella on uskomattoman hyvä muisti, vaikka ikää alkaa olla jo melkein sata vuotta. Aamut hän aloittaa pienellä voimistelulla. Minulle on hierojani sanonut, että kun aamusella nouset, niin työnnä tyyny pois ja nostele päätäsi ylös niin monta kertaa kuin vain jaksat. Ja kun näin nyökkäilet, niin sydämen pitäisi pumpata uutta puhdistunutta verta pikkuaivoihin ja muisti vahvistuu. Minä olen tehnyt sen tänä aamuna 103 kertaa! Parviainen nauraa. teksti: Teemu Nieminen, Kansallisarkisto kuvat: Teemu Nieminen ja Suomen Lähetysseuran kuva-arkisto

8 14 15 Varttivuosisata kansanedustajana Arkistouralla Emilia Tuohimetsä/Kansallisarkisto Valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan arkisto Jyväskylän maakunta-arkistossa antaa kuvan yksittäisen henkilön tiedonhallinnasta ja sen muutoksista aikana, jolloin kirjoituskoneesta siirryttiin sähköisiin viesteihin ja painetuista sanomalehdistä nettisivuihin. Aktin Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoinnin ammattilaiset kertovat urastaan ja työtehtävistään. Tässä numerossa Aktin kysymyksiin vastasi arkistonhoitaja Salme Uitto opetusministeriöstä. Vuonna 1930 Haminassa syntynyt ja Keuruulla varttunut Sakari Knuuttila toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri. Knuuttila on toiminut laajalti erilaisissa luottamustehtävissä sekä valtiollisella että paikallisella tasolla. Hänet muun muassa valittiin kolmesti presidentin valitsijamieheksi ja hän oli pitkäaikainen Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. Knuuttila on ollut aktiivinen myös lukuisissa yhdistyksissä. Seulonta dokumentoitiin tarkoin Jo arkiston alkuinventointi paljasti, että siinä on runsaasti pois seulottavaa materiaalia. Toisaalta Knuuttilan keräämän tiedon kokonaisuus vaikutti merkittävältä. Arvelimme, että tutkijoita voisi kiinnostaa, millaisen tietopohjan varassa hän on tehnyt päätöksiä muun muassa kansanedustajana. Seulonta- ja järjestämistyön alussa otettiin periaatteeksi seulonnan tarkka dokumentointi. Aineistoa seulottiin yhteensä 27,49 hyllymetriä. Siihen sisältyi paljon erilaista tausta-aineistoa, jota Knuuttila on käyttänyt apuna työssään: painettuja julkaisuja, tutkimuksia sekä kirjeitä ja raportteja. Seulontaan päätyneet aineistot käytiin läpi Knuuttilan kanssa, ja muutamien asiakirjojen kohdalta seulonta peruttiin arkiston luovuttajan perustellusta toivomuksesta. Arkistosta poistettuja painotuotteita on luovuttajan luvalla lahjoitettu kirjastoihin ja osin myös asiakkaille. Varastokirjaston kanssa on keskusteltu Pohjois-Koreaa koskevien painotuotteiden luovuttamisesta. Myös Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Keski-Suomen maakuntakirjasto saavat Knuuttilan aineistosta täydennyksiä kokoelmiinsa. Olli Panhelainen, Päivi Hirvonen ja Sakari Knuuttila (edessä) tarkastelevat seulottuja asiakirjoja Jyväskylän maakunta-arkiston arkistomakasiinissa. Aineisto valottaa mielipiteenmuodostusta Arkisto sisältää eduskuntatyöhön ja luottamustoimiin liittyviä asiakirjoja: kokouspöytäkirjojen kopioita, muistiinpanoja, selvityksiä, muistioita, aloitteita ja puheita. Suurimmassa osassa on Knuuttilan muistiinpanoja, joten niiden kautta pääsee hyvin käsiksi hänen mielipiteenmuodostukseensa. Toisaalta arkisto ei sisällä juuri lainkaan elämäkerrallista aineistoa. Harvinaisimpia asiakirjakokonaisuuksia ovat esimerkiksi Knuuttilan pyrkiminen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 SDP:n esivaaleissa sekä Kauko Juhantalon tapaus valtakunnanoikeudessa 1993, jossa Knuuttila toimi eduskunnan valitsemana oikeuden jäsenenä. Kansalaisten lähettämistä kirjeistä välittyy kuva yhteiskunnan epäkohdista. Osa aineistosta säilytettiin alkuperäisessä järjestyksessä arkiston luovuttajan toivomuksesta. Näin esimerkiksi Alkavan kansanedustajan arkisto sisältää Knuuttilan aineiston kansanedustajan työn alkuvaiheista. Arkisto sisältää käyttörajoitettua aineistoa. Yksityishenkilöiden sekä Knuuttilan itsensä lähettämien kirjeiden toisteiden sekä liikesalaisuuksia sisältävien ja vaaleja koskevien asiakirjojen käyttörajoitusaika on 25 vuotta. Lisäksi arkiston järjestämisen yhteydessä huomioitiin henkilötietolain asettamat rajoitukset tietojen luovuttamiselle. teksti: Olli Panhelainen, toimistosihteeri ja Kaisla Savola, ylitarkastaja, Jyväskylän maakunta-arkisto kuva: Marjaana Kuokka, Jyväskylän maakunta-arkisto Sattumien summa ohjasi alalle Miten olet päätynyt arkistoalalle? Opiskelin Suomen historiaa Helsingin yliopistossa, kun minulle tarjottiin ystävän kautta työtä Keskustan ja maaseudun arkistossa. Toimin siellä arkistoapulaisena vuosina Humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuin 1976, ja suoritin alemman arkistotutkinnon syyskuussa Tutkintoon kuulunut kuukauden työharjoittelu hoitui valtionarkistossa. Elämässäni seurasi jakso kahden lapsen kotiäitinä marraskuuhun Silloin harjoitteluaikainen tuttuni valtionarkistosta otti yhteyttä ja kertoi etsivänsä historiaa opiskellutta ja arkistoalalla toiminutta henkilöä arkistojen järjestelytehtäviin opetusministeriöön. Työtarjous houkutteli, joten aloitin OPM:ssä 1982 puolipäiväisenä arkistojen järjestelijänä. Arkistonhoitajaksi minut nimitettiin syyskuun 1987 alusta lukien. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että päätymiseni arkistoalalle on ollut onnellisten sattumien summaa. Millainen urasi on ollut? Ura OPM:ssä on ollut työntäyteinen. Työympäristönä ministeriö on ollut motivoiva, mielenkiintoinen ja turvallinen. Arkistonhoitajan perinteisten tehtävien ohella olen osallistunut ministeriön asianhallintaan liittyvään kehittämistyöhön. Mittavia projekteja ovat olleet muun muassa atk-avusteiseen kirjaamiseen siirtyminen , elektronisen IDA-arkiston kehittäminen sekä AMS-tiedonhallintahanke Olen myös kouluttanut ministeriön henkilöstöä tiedonhallinta- ja arkistointiasioissa. Arkiston uumenissa ahertava kokee ajoittain työnsä yksinäiseksi, niin minäkin. Ammattikunta iloitsi, kun valtioneuvoston arkistonhoitajien verkostoksi vuonna 1997 perustettiin yhteistyöryhmä. Sen toimintaan olen osallistunut alusta lähtien, kaksi puolivuotiskautta puheenjohtajana ja useasti kokousten sihteerinä. Neljän vuoden välein järjestettävät arkistopäivät olen myös kokenut ammatillisesti tosi hyödyllisiksi. Arkistot kiinnostavat myös vapaa-ajallani, sillä olen selvittänyt omien ja mieheni vanhempien sukuhistoriaa. Harrastuksiini kuuluvat myös käsityöt, tennis, tanssi ja muu liikunta. Miten ala ja työtehtäväsi ovat muuttuneet? Noin 20 vuotta sitten käynnistyi yhä edelleen jatkuva asiakirjahallinnon sähköistyminen. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet, sillä arkistossa työskentelevän on hallittava myös viraston substanssit entistä tarkemmin, omattava riittävät tietotekniset taidot sekä tiedettävä lainsäädännön vaikutukset omaan työhön. Perinteisen paperisen arkistoinnin lisäksi arkistonhoitaja perehtyy ja osallistuu nykyään sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin suunnittelemiseen ja kehittämiseen. Täysin paperiton arkisto ei kuitenkaan toteutune vielä pitkään aikaan. Mitä haluaisit vielä ammatillisesti saavuttaa? Tavoitteekseni olen asettanut opetusministeriön arkiston saattamisen mahdollisimman hyvään kuntoon, ennen kuin parin vuoden päästä siirryn eläkkeelle. OPM:ssä on parhaillaan käynnissä myös asianhallintajärjestelmän uudistamishanke. On mielenkiintoista nähdä, miten uuden järjestelmän käyttöönotto muuttaa arkistonhoitajan roolia. Miten yhteistyö arkistolaitoksen kanssa on sujunut? Arkistolaitoksen kanssa yhteistyö on aina ollut sujuvaa, ja arkistojen siirrot ovat hoituneet joustavasti. Viimeisimmässä arkistosiirrossa käytin Kansallisarkiston pyynnöstä uutta extranet-välinettä luovutusluettelon laatimiseen. Opastus sen käyttöön tapahtui vaivattomasti omassa työpisteessäni. Tarvittaessa ohjeistusta ja ammattitaitoa on ollut mahdollista kartuttaa arkistolaitoksen järjestämien koulutustilaisuuksien ja tapaamisten kautta.

9 16 17 Aluehallinnon uudistus tuo valtavat arkistonsiirrot sesta. Jokaiselta lakkautettavalta virastoryhmältä on edustaja ryhmässä, ja arkistolaitosta edustaa ylitarkastaja Raili Oittinen Kansallisarkistosta. Kevään 2009 aikana hahmottui, miten tehtävät jakautuvat AVI:en ja ELY:jen välillä. Asiakirjahallinto-projekti on valmistellut esitykset arkistotoimen organisoinnista ja vastuukysymyksistä. Lisäksi on määritelty menettelyt, jotka takaavat toiminnan jatkuvuuden. Tehtävä on haasteellinen, sillä viranomaistehtävien hoitamisen täytyy sujua ongelmitta myös tammikuussa "ALKU-hankkeen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen vastaanotto tulee olemaan arkistolaitoksen suurin siirtoprojekti sitten 1800-luvun alun." ALKU-hankkeessa näkyvät myös valtionhallinnon aikaisemmat Järjestämisprojekti suunnitteilla ALKU-hankkeen arkistonsiirrot koostuvat kymmenistä tai ehkä jopa sadasta yksittäisestä siirrosta. Aineiston siirtokuntoon saattamista varten on esitetty perustettavaksi ALKU-hankkeen ja arkistolaitoksen yhteinen järjestämisprojekti. Sen suunnittelu on käynnistynyt ja alustavien kaavailujen mukaan se jakaantuisi vuosille organisaatiomuutokset, sillä aineistoa tulee lakkautettavia viras- Kokonaisuutena urakka on kunnianhimoinen ja vaatii huolellista Arkistolaitos on päättänyt vastaanottaa valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä aineiston, jota perustettavat virastot eivät enää tarvitse toiminnassaan. Alustavan arvion mukaan virastoilla on pysyvästi säilytettävää aineistoa noin 23 hyllykilometriä. Materiaalin määrä vasta arvio Kansallisarkiston tekemän periaatepäätöksen mukaan arkistolaitos ottaa vastaan lakkautettavien virastojen pysyvästi säilytettävän asiakirja-aineiston, jota AVI:t ja ELY:t eivät tarvitse toiminnassaan. Normaalisti vastaanotetaan vain yli 40 vuotta vanhempaa aineistoa, joten periaatepäätöksen vaikutukset ovat mittavat. toja huomattavasti useammalta arkistonmuodostajalta. Viiden nykyisen lääninhallituksen hallussa on 12 entisen lääninhallituksen aineistoja ja vuonna 1997 perustetuissa TE-keskuksissa on asiakirjoja monista aiemmin toimineista aluehallinnon organisaatioista. Sota-ajan asiakirjasiirtojen mittainen hanke ALKU-hankkeen pysyvästi säilytettävien asiakirjojen vastaanotto etukäteissuunnittelua. Hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat, koska sen ansiosta uudet organisaatiot vapautuvat tarpeettomaksi käyneistä asiakirjamassoista, aineiston käytettävyys paranee ja säilytystilan tarve pienenee. teksti: Outi Hupaniittu, tutkija, Kansallisarkisto Alustavan arvion mukaan toimintansa päättävillä virastoilla on py- tulee olemaan arkistolaitoksen suurin siirtoprojekti sitten 1800-lu- Aluehallinnon uudistuksessa eli ALKU-hankkeessa on mukana kuusi virastoryhmää, joiden tehtävistä suurin osa siirtyy aluehallintovirastoihin (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY). Yhteensä 56 nykyistä virastoa lopettaa toimintansa ja tilalle saadaan 6 AVI:a ja 15 ELY:ä. syvästi säilytettävää asiakirjamateriaalia noin 23 hyllykilometriä. Luku on valtava vertailuksi voi ottaa esimerkiksi syksyllä 2009 avautuvan Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennuksen, jossa on hyllytilaa 28 kilometriä. Arkistolaitokseen siirrettävän aineiston määrä täsmentyy vielä vun alun, jolloin Kansallisarkiston edeltäjä Senaatin arkisto perustettiin. Toinen vastaavaa kokoluokkaa oleva siirto on nähty talvi- ja jatkosodan aikana, jolloin silloiseen Sota-arkistoon siirrettiin asiakirjoja noin 20 hyllykilometriä. Tämä aineisto oli järjestämätöntä ja osa Lakkautettavat organisaatiot ja tehtävien siirtäminen uusiin aluehallinto-organisaatioihin 6 AVI:a 15 ELY:ä Valtiovarainministeriö on asettanut ALKU-hanketta varten projek- muun muassa siksi, että luvuissa ei ole voitu kunnolla arvioida siitä on edelleen samassa kunnossa, missä se rintamalta lähe- (VM:n alaisuudessa) (TEM:in alaisuudessa) tiryhmän, joka suunnittelee ja kehittää asiakirjahallintoa sekä kir- virkamiesten työhuoneissa ja vastaavissa tiloissa olevaa aineis- tettiin. jaamo- ja arkistotoimen organisointimallia ja vastuita. Tavoitteena toa. Toisaalta hyllymetrimäärä yleensä pienenee aineistoa järjes- AVI < lääninhallitukset (5 kpl) > ELY on yhtenäinen ja tehokas tiedonhallinta uusissa aluehallintoviran- tettäessä. Kolmas suursiirto on vuosien aikana toteutettava TE-keskukset (15 kpl) > ELY omaisissa niiden aloittaessa toimintansa vuoden 2010 alussa. Kirsi-projekti, joka liittyy kirjaamisasioiden siirtymiseen käräjäoi- AVI < alueelliset ympäristökeskukset (14 kpl) > ELY Kilometreissä lasketaan myös sen aineiston määrä, jota uudet keuksista Maanmittauslaitokselle. Yhteensä aineistoja muutetaan AVI < ympäristölupaviranomaiset (3 kpl) Asiakirjahallinto-projektiryhmän puheenjohtajana on Päivi Tom- virastot tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseen. Etenkin ympäristö- yli 14 hyllykilometriä, josta noin 8 hyllykilometriä vastaanotetaan tiepiirit (10 kpl) > ELY mila TEM:stä, sihteerinä Suvi Metsärinta-Lehmusvaara VM:stä keskuksilla ja tiepiireillä on hallussaan jopa 1800-luvulta peräisin arkistolaitokseen. Projekti on hyvää harjoitusta ALKU-asiakirjojen AVI < työsuojelupiirit (9 kpl) ja projektipäällikkönä Lauri Päivärinta Itä-Suomen lääninhallituk- olevaa aineistoa, jota yhä käytetään. siirrolle. ALKU-hanke kesäkuu Aluehallinnon uudistamishanke asetetaan tammikuu Asiakirja hallintoprojekti asetetaan talvi Asiakirjahallinnon nykytila kartoitetaan ja uuden asiakirjahallinnon suunnittelu alkaa kevät AMS-projektit alkavat syksy AMS:it valmiit, uusien virastojen tarvitsemien asiakirja-aineistojen kartoitus alkaa. Lakkautettavat organisaatiot aloittavat asiakirjahallinnon hallitun päättämisen syksy Yhteisen järjestämisprojektin suunnittelu tammikuu Uudet AVI- ja ELY-virastot aloittavat toimintansa Järjestämisprojekti yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa Arkistolaitos talvi ALKU-virastoja koskevat seulontaja muut päätökset kartoitetaan maaliskuu Periaatepäätös: kaikki pysyvästi säilytettävä aineisto otetaan vastaan kevät Arkistopiireittäin tehtävät selvitykset siirrettävästä aineistosta ja erillisohjeistuksen laatiminen asiakirjahallinnon hallittuun päättämiseen ja aineiston siirtokuntoon saattamiseen syksy Siirtosuunnitelman laatiminen yhteistyössä ALKU-hankkeen kanssa. Arkistonmuodostussuunnitelmat seulontaesityksinä arkistolaitoksen käsittelyssä syksy Yhteisen järjestämisprojektin suunnittelu Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot ottavat aineiston vastaan

10 18 19 Näkökulmia hallinnon tarkastustoimintaan "Tietoturva ja -suoja ovat tulleet pysyviksi osiksi hyvää hallintotapaa." Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio "Laillisuusvaatimus on muuttuvassa hallintotoiminnassa edelleenkin ajankohtainen." Esittelijäneuvos Jorma Kuopus Tietosuojavaltuutetun toimisto Kaija Tuomisto/Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Kansallisarkisto järjesti kesäkuussa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin tarkastustoiminnan yhteistyömahdollisuuksia. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio esitti alustuksessaan ajatuksen organisaatioiden tietotilinpäätöksen laatimisesta, ja esittelijäneuvos Jorma Kuopus valotti tarkastustoimintaa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian näkökulmasta. Tietotilinpäätös käyttöön? Tietosuojavaltuutetun toimistossa toivotaan, että organisaatiot ottaisivat käyttöönsä itseohjautuvasti tai tarvittaessa lainsäädännön ohjaamina niin sanotun tietotilinpäätöksen. Tarkkaan ottaen maassamme on jo otettu ensimmäiset askeleet sen lakisääteistämiseksi; sisäasiainhallinnon tietotekniikkakeskusta (HALTIK) koskeva asetus edellyttää, että se raportoi toiminnastaan tietosuojavaltuutetulle. Samankaltainen velvoite tulee koskemaan myös Väestörekisterikeskusta. Osa luonnollista jatkumoa Taloudellisen tilinpäätöksen historia on pitkä ja vakiintunut. Se on saanut sittemmin seurakseen henkilöstö- ja nyttemmin myös ympäristö- ja yhteiskuntatilinpäätöksen. Tässä evoluutiossa luonnollinen jatkumo on tietoyhteiskunnassa käyttöön otettava tietotilinpäätös. Tieto on yhteiskunnassamme rahanarvoinen tuotannontekijä. Tietojärjestelmien oikeudellisella laadulla on vaikutuksensa ihmisten oikeuksien toteutumiseen jopa siten, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvioinut ihmisoikeussopimuksen soveltuvan myös tietojärjestelmien vaikutusten arviointiin. Sanotaan, että Yhdysvalloissa tietosuoja ja -turva ovat ottaneet suurimman harppauksen eteenpäin, kun ensiksi Kaliforniassa ja sittemmin monissa muissakin osavaltioissa säädettiin laki, joka velvoittaa organisaatiot julkisesti raportoimaan tietoturvaongelmistaan. Tietoturva ja -suoja ovat tulleet pysyviksi osiksi hyvää hallintotapaa. Konsulttitoimisto KPMG:n mukaan sisäiseen tarkastukseen ja tietojärjestelmiin liittyvät kysymykset ovat aikaisempaa enemmän esillä myös suomalaisissa hallituksissa. Kansalaisten oikeusturva paranisi Tietosuojavaltuutetun eräänä tehtävänä on tarkastaa henkilötietojen käsittelyjärjestelmiä. Vaikka maastamme edelleenkin puuttuu varsinainen tietoturvallisuuslaki, perustuu tämä tarkastustoimivalta henkilötietolain säännöksiin. Kuten tunnettua, tarkastusten toimittaminen, jonka meidän osaltamme voidaan katsoa jakaantuvan ennakkotarkastuksiin ( prior checking ) ja varsinaiseen jälkikäteiseen tarkastustoimintaan, on pientä lainvalvontavirastoamme kovasti työllistävä tehtävä. Siksi olemmekin esittäneet kehityssuuntien yhdistämistä. Organisaatioiden oma etu on tehokkaasti valvoa ja tarkastaa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen keinoin myös tietojenkäsittelyjärjestelmiään; toisaalta asiaan liittyy voimakas yleinen lainvalvontaintressi. Tietotilinpäätöksen avulla tulisi voida toteuttaa nämä molemmat tarpeet. Näin saataisiin parannettua kansalaisten oikeusturvaa sekä tehostettua helposti ja halvalla lainvalvontaviranomaisten toimintaa. Samalla tietotilinpäätös palvelisi organisaation johdon päätöksentekokykyä ja sidosryhmien tiedollisia tarpeita. Tietotilinpäätöksen idean pohjalta lainvalvontaviranomaiset voisivat jatkaa toimintojensa yhteistä kehittämistä silmällä pitäen tehokkuuden kasvamista ja samalla välttäen tarpeettoman, organisaatioita rasittavan raportoinnin lisäämistä. teksti: Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu Tarkastustoiminta osa oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on viranomaistoiminnan laillisuusvalvonta. Helmikuussa 2010 tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun ensimmäinen kantelu saapui oikeusasiamiehelle. Laillisuusvalvonta on ajan myötä muuttunut, mutta sen peruspiirteet ovat säilyneet. Laillisuusvaatimus on muuttuvassa hallintotoiminnassa edelleenkin ajankohtainen. Eri kohteiden tarkastukset ovat olennainen osa oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa. Kuten vuodelta 2008 julkaistusta oikeusasiamiehen kertomuksesta ilmenee, toteutettiin kertomusvuonna tarkastukset 71 kohteeseen. Uutta olivat yllätystarkastukset vankiloissa. Samoin vuoden 2008 uutuuksia oli se, että tarkastusten yhteydessä seurattiin systemaattisesti erillisen muistion ja suunnitelman pohjalta julkisuuslain ja julkisuusperiaatteen toteutumista tarkastuskohteissa. Jo tätä ennen oli eräissä tarkastuksissa havaittu kirjaamisessa ja arkistoinnissa sellaisia puutteita, joista on kerrottu oikeusasiamiehen toimintakertomuksissa. Arkistointi jäämässä vähälle huomiolle Näyttääkin olevan niin, että perinteinen kirjaaminen ja arkistointi ovat helposti jäämässä liian vähälle huomiolle hallinnon organisaatioiden ja toimintatapojen modernien muutosten keskellä. Muut asiat, kuten henkilöstön vähentäminen, yksityistäminen (PL 124 ) tai niukkojen käyttömenojen säästöt, saattavat saada nykyisin merkittävämmän painoarvon kuin hallintoasian kelvollinen päättäminen ja tietoaineistojen systemaattinen arkistointi. "Perinteinen kirjaaminen ja arkistointi ovat helposti jäämässä liian vähälle huomiolle modernien muutosten keskellä." Esittelijäneuvos Jorma Kuopus Yksityistämisen rajanakin on, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. ICT-aika kaipaa visionäärisyyttä Sähköisten aineistojen hallinta antaa aiheen huoleen laillisuuden ylläpidon (PL 118 ) ja aineistojen säilyvyyden kannalta. Samoin EU:n asiakirja- ja arkistointivaatimukset ovat reunaehtoina merkityksellisiä Suomessakin. Siten eri tavoin käsitellyillä ja tallennetuilla tietoaineistoilla on olennainen merkitys virkatoiminnan laillisuusvalvonnalle ja niillä on oikein ymmärrettynä mittava taloudellinen arvo. Julkinen tietoresurssi on myös pohja hallintotoiminnan laadukkaalle kehittämiselle ja hallintohistoriankin tausta. Silti suhteellisen harva viranomainen on nähdäkseni harkiten sitoutunut SÄHKE2- määrittelyihin tai siirtänyt arkistoitavia sähköisiä tietoaineistojaan Kansallisarkistoonkaan. Vaikka hallinnon sähköistyminen lisää tehokkuutta ja rationalisoi hallintoa, saattaa samalla kadota merkittäviäkin tietoja arkipäiväiseen sähköpostiviestintään, nopeisiin puhelinpalavereihin, muuttuviin verkkosivuihin tai sähköisen asianhallinnan arkistoimatta jääviin työtiloihin. Kokonaisuuksia olisi nähtävä ja eri tahojen asiantuntemusta välttämättä lisättävä. Julkisen hallinnon ICT-oikeudellinen sääntely on kuitenkin hajautunut erilaisiin sääntelymalleihin ja kaipaisi visionääristä näkemystä. teksti: Jorma Kuopus, esittelijäneuvos, dosentti, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

11 20 21 sidenttipari vietti hyvin spartalaista elämää. Ruoka oli hyvin yksinkertaista, tarjoilu vieläpä niukanlaista, valitteli Linkomies. Hän moitti myös Rytin konjakkimakua. Linkomiehestä Linnan Rummutusta Courvoisier Petit Caporal oli kitkerää ja mautonta. Totta on, ettei se ollut mikään ylellisyysmerkki, mutta ei myöskään konjakkien alinta kastia, vaan aivan kelpoista perusjuomaa erillissotaan hyvin sopivaa oikeaa ranskalaista eikä akselilta maistuvaa Weinbrandia. Kaiken suhteellisuudesta kertoo, että maailman eksklusiivisimmaksi brandy-brändiksi kehittyneen eau de vie -pullon kyljessä on jos- Isoisän olkihattu (eli Mikkelin kulttuurihistoriaa 1942) kus seisonut valmistajan nimen perässä aika rahvaanomaisesti: en aromee le plus fin, en alcool le plus fort (kauppa-adessiivilla käännettynä: mitä hienoimmalla aromilla, mitä vahvimmalla alkoholilla). Edustuspäivälliset Päämajassa Joku vuosi sitten tahtoi muuan ryhmä itselleen etsittävän Ris- Sota-aikoina syötävästä tulee aina pula. Tällöin ihmissuku toteuttaa geneettistä selviytymiskoodiaan syödessäänkin. Siinä menossa kadottavat yleensä merkityksensä ne ruokaan liittyvät yhteisölliset, yleiskulttuuriset ja suoranaiseen huvitteluun painottuvat ominaisuudet, joita aterioinnin yhteyteen on liimautunut normaalioloissa. to Rytin arkistosta, millainen oli tasavallan presidentin sota-ajan menu. Joukon tarkoituksena oli nauttia tällainen ateria tunnetussa klubiravintolassa. Tarvittavaa tietoa ei siihen hätään löytynyt. Aivan toisesta paikasta ja aivan toista reittiä johduttiin kuitenkin tänä vuonna asiakirjoille, joista on mahdollista rekonstruoida Tasavallan Presidentin päivälliset Mikkelin päämajassa 25. huhtikuuta 1942 klo Kenties itsenäisen Suomen värikkäimmät poliittiset muistelmat kirjoitti sotasyyllisyystyrmässä huonon ja puutteellisen ravinnon voimalla professori Edwin Linkomies. Juuri ennen linnaan joutumistaan hän oli kääntänyt mässäilypainotteisen osan Trimalkion pidot keisari Neron makutuomarin Petroniuksen romaanista Satyricon. Ei siis ihme, että Linkomies koskettelee muistelmateoksessaan Vaikea aika muutamaankin otteeseen ruokaa nimenomaan sen puutetta. Teoksensa rivinvälissä hän alleviivaa omaa, perheensä ja hallituksensa korkeaa säännöstelymoraalia. Linkomies huomauttaa, että hallitukselle määräysten kiertäminen olisi ollut toki mahdollista ja juoruaa sitten, että niin juuri meneteltiin sodan loputtua uuden suunnan otettua ohjat. Muistelmista paljastuu, että Linkomies itsekin olisi ehkä ollut valmis ummistamaan silmänsä säännöstelyn pikku porsaanreikien kohdalla kunhan joku toinen olisi ottanut asian vastuulleen. Hieman kateutta äänessään hän kertoo panneensa merkille Päämajan kenraalien ruokapöydän suhteellisen runsauden. Kitkerää ja mautonta? Runsautta vankkarakenteinen Linkomies olisi toivonut tasavallan presidentti Risto Rytin edustuspöydältäkin, jota rajoitukset eivät koskeneet. Linnasta ei yltäkylläisyyttä kuitenkaan löytynyt: Pre- (Presidentin poistumisaika on hänen vierailuohjelmassaan todellakin ilmoitettu minuutin tarkkuudella. Aivan varmaa on, ettei yksityiskohta ole merkityksetön tai sattumanvarainen. Se ei johdu esimerkiksi juna-aikataulusta. Ryti jäi päämajakaupunkiin vielä seuraavaksikin päiväksi.) "Linkomiehestä Linnan Courvoisier Petit Caporal oli kitkerää ja mautonta." Rytin päiväkirjassa on merkintä: Annoin päivällisen lukuisille korkeammille upseereille ja pidin siinä pienen puheenkin lähtien Sokrateen sotapäällikön määrittelystä. Koska puheen konsepti on säilynyt, tiedetään, ettei puhe pitäytynyt symbolisesti vain antiikin kuulun filosofin ajatuksissa, vaan presidentti viittasi muun muassa kotirintaman elintarvikeoloihin ja muistutti sotaherroja marssijärjestyksestä; hallitus määrittelee sodan poliittiset päämäärät. Täysi menu Presidentin päivälliset avattiin alkupaloilla (todennäköisesti [makkara]leikkeleillä tai graavikalalla). Keitoksi tuotiin lihalientä pasteijain kera. Pääruokana tarjottiin sianselkää ja jälkiruokana jäätelöä suklaakastikkeen kera. Lopuksi saatiin kahvit. Ruokalistan takaa löytyvät osanottajien "kuittaukset". Ruokalistassa ei todellakaan ole mainintaa mikkeliläisiin aterioihin yleensä kuuluneesta ruokaryypystä alkupalojen kanssa. Ehkä presidentillinen viinattomuus oli viesti jostain. Keitolle tarjottiin Dry Sack sherryä ja pääruoalle jo nimenä kunnioitusta herättävää punaviiniä Chateau Lafite-Rotschild vuodelta Kahvin kanssa ja kaiketi pitkin iltaa oli saatavana Louis de Salinac V.S.O.P. -konjakkia, Mesimarjalikööriä ja ilmeisesti hyvin kypsynyttä viskiä, jonka nimeksi mainitaan vain laatu- ja ikämääritelmä Black Label. Epäprotokolääri ilta Pöydän antimia oli nauttimassa isännän ohella 16 korkeaa herraa: pääministeri J. W. Rangell, ylipäällikkö Gustaf Mannerheim, puolustusministeri Rudolf Walden, valtiovarainministeri Väinö Tanner, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, tykistön kenraali V. P. Nenonen, jääkärikenraaliluutnantit K. L. Oesch, J. F. Lundqvist, Edward Hanell ja W. E. Tuompo, jääkärikenraalimajuri Unio Sarlin, kenraalimajurit A. F. Airo ja A. O. Pajari, eversti Aladár Paasonen, ylipäällikön adjutantti Ragnar Grönvall ja presidentin adjutantti Börje Söderström. Pääministeri Rangell keräsi ja arkistoi osanottajien kuittaukset ruokalistan taakse. Ilmeisesti tilaisuus oli onnistunut, jos nimikirjoituksista on lupa tehdä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Mannerheimin muuten niin virallisen jäykänpysty nimikirjoitus on saanut olemukseensa rentoa kaltevuutta ja päättyy poikkeuksellisen komeaan, tavanomaista suurempaan loppukiehkuraan. Osoituksena tilaisuuden välittömyydestä on myös allekirjoitusten epäprotokolääri järjestys: tasavallan presidentti ja ylipäällikkö eivät näytä olevan moksiskaan siitä, etteivät ole saaneet avata asiakirjaa, vaan ovat piirtäneet signeerauksensa vuoron mukaiseen paikkaan pöydällä kierrossa olleeseen listaan. Miten vähän jääkään meistä muistoks tulevain? pohtii iskelmälaulaja. Paljon enemmän kuin isoisän olkihattu ei tarvitakaan. Kuten huomataan, jo muutamat arkit tarinoivat sille, joka viitsii niitä tarkastella. Vanhan kaapin kätköissä s.o. Kansallisarkiston yksityisarkistoyksikössä näitä tarinoita on tallella vaikka millä mitalla. teksti: Kauko Rumpunen, tutkija, Kansallisarkisto kuvat: J.W. Rangellin arkisto

12 22 23 Keisarikuntanäyttelyn rakentaminen oli pitkä prosessi Kansallisarkistossa avattiin huhtikuussa Venäjän keisarikunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan synty niminen asiakirjanäyttely. Se on toteutettu yhteishankkeena Venäjän valtion historiallisen arkiston (RGIA) ja Suomen Pietarin pääkonsulinviraston kanssa. Kansallisarkiston näyttely on avoinna saakka. Samanaiheinen venäläinen näyttely avataan Pietarissa marraskuun 2009 alussa. Näyttelyn hahmottaminen alkoi jo vuonna 2007, jolloin arkistolaitos kääntyi venäläisten kollegojen puoleen ehdottaen yhteistä näyttelyä. Ehdotus otettiin suopeasti vastaan niin Moskovassa kuin Pietarissakin. Kun toimijoiden asema hankkeessa oli vähitellen selvinnyt, neuvottelut näyttelyn sisällöstä aloitettiin Venäjän arkistolaitoksen Rosarhivin pääjohtajan Vladimir Kozlovin ja muiden edustajien kanssa Moskovassa. Kansallisarkiston edustajien ehdotus näyttelyn teemoiksi hyväksyttiin, ja samalla nimettiin Rosarhivin osastonjohtaja Tatjana Zanina näyttelyn venäläiseksi kuraattoriksi. Näyttelyn jatkovalmistelut venäläisen aineiston osalta lankesivat kuitenkin pitkälti Venäjän valtion historialliselle arkistolle. Poliisisaattue turvasi asiakirjojen kuljetusta Sopimusneuvottelut RGIA:n edustajien ja varsinkin johtajan professori Aleksandr Sokolovin kanssa olivat monivaiheiset, mutta johtivat lopulta näyttelysopimukseen. Kantoina kaskessa olivat varsinkin kuljetusjärjestelyt ja niiden turvallisuusnäkökohdat. Suomen ulkoministeriön hyvät palvelut asiassa sen jälkeen, kun Pietarin pääkonsulinvirasto liittyi Kansallisarkiston näyttelyn järjestäjiin, olivat suureksi avuksi. Kohtuuhintainen kuljetus järjestyi ja kun siihen vielä saatiin liikkuvan poliisin turvasaattue Helsinkiin saakka oli asia selvä: alkuperäisiä asiakirjoja saataisiin RGIA:sta lainaksi. Tämä oli näyttelyn kannalta tärkeää. Digitaalitekniikkaa hyödyntäen voidaan toki tehdä hyviä kopioita, mutta aidon veroisia ne eivät ole. Näyttelyesineiden kuten asiakirjojen, taide-esineiden ja muotokuvien inventointi oli alkanut keväällä 2008 pyrkimyksenä mahdollisimman kattava kokonaisuus. Kiinnostavia esineitä haalittiin mukaan Asiakirjojen pohjalta rakennettu näyttely on siihen tutustuvalle varsin raskas, eikä useita vitriinejä käsittävään näyttelyyn kerta kaikkiaan jaksa tutustua, jos ei esillä ole muutakin kuin asiakirjoja. Kiinnostavia esineitä oli haalittava näyttelyyn eikä niitä ollut ylettömästi. Näyttävimmät esineet olivat jo menossa Kansallismuseon ja Tukholman Livrustkammarenin yhteisnäyttelyyn, jota Kansallisarkistokin oli ollut kokoamassa. Annetun avun pohjalta saatiin myös vasta-apua: Museovirasto ja Kansallismuseo antoivat auliisti esineitä lainaksi, kuten myös Ateneum, Helsingin Yliopistomuseo, osakunta Nylands Nation, antiikkiliikkeet Galerie Donner ja Old Times sekä useat yksityistahot. Henkilösuhteet olivat viimeksi mainittujen osalta A ja O. Tärkeää oli myös ammattilaisten työpanoksen varmistaminen ajoissa. Oli koottava näyttelyjulkaisu ja suunniteltava itse näyttely. Julkaisua varten tarvittiin tieteellisesti tasokas johdanto aiheeseen, eli Suomeen kansainvälisen politiikan voimakentässä Venäjän ja Ruotsin välissä sekä maamme kehitykseen Suomen sodan jälkeen. Johdantoa laatimaan palkattiin erityisesti Vanhaan Suomeen perehtynyt tutkija, dosentti Jyrki Paaskoski. Näyttelyn suunnittelijaksi palkattiin FT Simo Muir, joka on aiemmin koonnut Kansallisarkistoon Helsingin juutalaista yhteisöä ja kulttuuria valaisevan ansiokkaan näyttelyn. Suunnittelu tehtiin osin virtuaalisesti Näyttelyn kokoaminen osoittautui varsin haasteelliseksi tehtäväksi. Seitsemään osateemaan jaettava näyttely kattaisi pitkän aikakauden ja asiakirja-aineistosta olisi joidenkin teemojen osalta runsaudenpulaa. Tärkeitäkin seikkoja valaisevia asiakirjoja oli karsittava pois. Käytännön suunnittelua vaikeutti Kansallisarkiston näyttelytilan remontti ja vitriinien vaihto uusiin. Näyttelyn puitteiden valmistuessa noin kuukausi ennen avajaisia oli näyttelyjulkaisun jo oltava miltei valmis. Näyttelyä oli suunniteltava ja koottava pohjakaavioiden sekä vitriinipiirustusten avulla ja venäläisen aineiston osalta lähinnä tiedoksi saatujen luetteloiden pohjalta, niin sanottuna virtuaalihankkeena. Hankkeita voi toteuttaa eri lailla, hajautetusti eli delegoiden, tai keskitetysti lähinnä yhden henkilön voimin, suunnitelmallisesti ennakoiden tai ad hoc -lähtökohdista. Kansallisarkiston näyttely oli tässä suhteessa vähän kaikkea. Neuvotteluprosessi venäläisosapuolten kanssa hoidettiin Kansallisarkiston osalta arkistoneuvos, professori Eljas Orrmanin vuosikymmenten kokemuksella. Häntä avusti projektipäällikkö Dmitri Frolov, jonka paikallistuntemus ja kontaktit edistivät suuresti hankkeen toteutumista. Näyttelyaineiston kokosi hankevastaavana allekirjoittanut dosentti Paaskosken avustamana. Hankevastaava toimitti myös näyttelyjulkaisun, jonka kääntäminen venäjän kielelle osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Viimeistelyjä viime hetkeen saakka Maanantaisia avajaisia edeltävää viikonloppua voi verrata crescendoon: hankevastaava, näyttelysuunnittelija Muir, Kansallisarkiston konservaattorit ja digitoija tekivät työtä aamusta iltaan, hyvässä yhteishengessä, jotta näyttely saatiin valmiiksi. Näyttelyn pystyttäminen oli opettava kokemus. teksti: Pertti Hakala, tutkija, Kansallisarkisto. Kirjoittaja on Merkkivuoden 1809 hankevastaava Kansallisarkistossa. Opetusaineistoa Suomen sodasta verkossa Kansallisarkisto on koonnut verkkoon Suomen sotaan liittyvän digitaalisen opetusaineiston koululaitosta varten. Hanke lähti Kansallisarkiston aloitteesta käyntiin keväällä Finlands Svenska Historielärarförbund -järjestön puheenjohtaja Petter Walleniuksella oli selvä käsitys peruskoulun yläasteen ja lukion opetuskäyttöön soveltuvasta aineistosta: sen oli oltava konkreettista ja liityttävä sodan arkeen tai yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Asiakirjoja pitäisi voida käyttää tutkimustilannetta simuloiden, ja oli tärkeää, ettei niitä tarjottaisi niin sanotusti valmiiksi pureskeltuina. Hankevastaava valitsi runsaasta aineistosta noin 25 asiakirjaa, jotka ryhmiteltiin kronologisesti etenevien temaattisten otsikkojen alle. Päädyttiin ratkaisuun, jossa asiakirjan digitoitua sivua seuraa vastaava sivu puhtaaksikirjoitettuna kieliasua ei muutettu. Jokaisella asiakirjalla on oma lyhyt esittely, kuten koko aineistopaketillakin. Puhtaaksikirjoitus ja esittelyjen laatiminen jäivät hankevastaavalle. Svenska litteratursällskapetin kuvitusaineisto keventää yleisvaikutelmaa. Opetusaineiston teknisestä toteutuksesta vastasivat Kansallisarkiston arkistosihteeri Kare Salonvaara ja digitoija Martti Kupiainen. Valmis kokonaisuus esiteltiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa marraskuussa 2008 suomalaisille ja ruotsalaisille opetusalan edustajille. Paketti herätti kiinnostusta myös ruotsalaisten opettajien piirissä Asiakirjoja Suomen sodasta ( Dokument om Finland i krig)

13 Tervetuloa tutustumaan Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusiin tiloihin! Hämeenlinnan maakunta-arkiston ovet ovat avoinna yleisölle klo Ohjelmassa maakunta-arkiston toiminnan ja arkistojen esittelyä. kuvat: Peab Oy Yhteystiedot: Aittatie Hämeenlinna Puh. (03) Fax (03) Sähköposti: Aukioloajat: ma, ke, pe klo ti, to klo Kesällä ( ): ma pe klo

Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi. Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila

Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi. Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Valtion aluehallinnon uudistus ja arkistotoimi Suomen VIII arkistopäivät Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Aluehallinnon uudistamishanke Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman linjauksiin pohjautuvan

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet

Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Asiakirjahallinnon ja arkistoalan tarjoamat työmahdollisuudet Tampereen yliopisto, työelämäpäivä 24.4.2012 Kehittämispäällikkö Armi Helenius, Kansallisarkisto Alan keskeiset työtehtävät Arkistotoimea ja

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM

TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN. Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Riikka Kiuru, FM TEORIAT KÄYTÄNTÖÖN Opiskelijanäkökulma arkistoasiantuntijaksi kouluttautumiseen Riikka Kiuru, FM Se on jopa tärkeätä mulle - jollain sellaisella tasolla, että se menee termin "itsestäänselvyys" piikkiin.

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS

TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.60.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 557 000 euroa. tiot 1A-C

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.3.2012 Loppukuulustelu 16.3.2012 klo 9.00 10.30 Paikka: Kansallisarkisto, päätalon luentosali (Rauhankatu 17) Siltavuoren toimipisteen luentosali

Lisätiedot

Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC

Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012 Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt Liikearkistoyhdistys, Teemapäivä 6.6.2012 Ohjelma 12.00 Avaus Osmo Palonen, LAY 12.05 Sähke2 TOS, TOJ ja sertifiointi

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

CAMA 2 BASE -projekti

CAMA 2 BASE -projekti CAMA 2 BASE -projekti SÄHKE -expo 29.11.2012 Maija Pylkkänen DM 1046726 11/2012 Copyright Tekes CAMA 2 BASE Viiden viraston yhteinen projekti (Energiamarkkinavirasto, Metsäntutkimuslaitos, Säteilyturvakeskus,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan

Lisätiedot

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa 23.5.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 28.9. 29.9. ja 12.10. 13.10.2011 Paikka: Luennoitsijat: Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto,

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

SAPA (Sähköisten viranomaisaineistojen Arkistoinnin ja säilytyksen PAlvelu-kokonaisuus)

SAPA (Sähköisten viranomaisaineistojen Arkistoinnin ja säilytyksen PAlvelu-kokonaisuus) SAPA (Sähköisten viranomaisaineistojen Arkistoinnin ja säilytyksen PAlvelu-kokonaisuus) VM066:00/2015 Työryhmän ehdotus SISÄLLYS Yhteenveto... 2 1 Taustaa... 3 2 Palvelukokonaisuus... 3 2.1 Omistajuus

Lisätiedot

Miksi arkistointi on tärkeää?

Miksi arkistointi on tärkeää? Miksi arkistointi on tärkeää? Siksikö, kun lait ja asetukset määräävät? Vaiko onko se oman edun mukaista ja järkevää? Arkistopäivät 2003 Leena Kononen @tulli.fi Sisäinen ja ulkoinen tieto - perusero on

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Pakilan seurakuntaneuvosto

Pakilan seurakuntaneuvosto Palosuontie 1 00660 Helsinki (09) 2340 5500 pakila.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/pakila Pakilan seurakuntaneuvosto kokous 1/ 2013 aika tiistaina klo 18.30 paikka Hyvän Paimenen kirkko, Paimensali,

Lisätiedot

Asiakirjojen siirtäminen arkistolaitokseen

Asiakirjojen siirtäminen arkistolaitokseen Asiakirjojen siirtäminen arkistolaitokseen ARKISTOLAITOS Määräys KA/189/40/2007 9.2.2007 Sisältö Valtion virastojen ja laitosten asiakirjojen siirtäminen arkistolaitokseen Säännökset, joihin toimivalta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 20.2.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Euroopan parlamentin vuoden 2008 talousarvion toteuttaminen Jäsenille lähetetään oheisena määrärahasiirtoesitys C 3

Lisätiedot

HEIKKI HELLMAN Arkistoluettelo

HEIKKI HELLMAN Arkistoluettelo HEIKKI HELLMAN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen ja hallinto Aa Talous Aaa Kustannuspaikkalaskelmat 1 Aab Artikkelioikeusmaksut 3 Ab Tutkimukset, selvitykset ja kyselyt 4 HEIKKI HELLMANIN ARKISTO

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

TEO MERTANEN Arkistoluettelo

TEO MERTANEN Arkistoluettelo TEO MERTANEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO Fc Kirjeenvaihto 1 Ff Be Oikeustapaukset ja JSN 2 B Päätoimittajan sekalaisia aineistoja 3 Dm Kunnianosoitukset, juhlat, vuosipäivät 5 TEO MERTASEN ARKISTO

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto KDK-asiakasliittymä ja museot Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Tapani Sainio, Kansalliskirjasto Asiakasliittymän tavoitteita Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyö Yhteinen asiakasliittymä

Lisätiedot

1. ASIAKIRJAHALLINNON RESURSSIT Henkilömäärä Lisätietoja

1. ASIAKIRJAHALLINNON RESURSSIT Henkilömäärä Lisätietoja 1. ASIAKIRJAHALLINNON RESURSSIT Henkilömäärä Lisätietoja 1.1 Kuinka monta henkilöä hoitaa päätoimisesti kunnan asiakirjahallinnon tehtäviä? (arkistosihteeri/arkistonhoitaja/kirjaaja(t)/toimistosihteeri)

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014

TORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014 TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista

Lahden kaupunki. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista Lahden kaupunki Sähköiseen arkistointiin siirtyminen ja kokemuksia luvanhakuprosessista SISÄLTÖ: -Sähköisen säilyttämisen lupaprosessi ja kokemuksia siitä -Luvan myöntäminen ja kuinka sähköinen säilyttäminen

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Ilma sakeana kysymyksiä Ajotila. Työtila. Kirjasto. n.12 m. pitkä pari metriä leveä tuubi miten asiakasvirrat kulkevat kuinka toimitaan ryhmätilanteissa Miten ergonomia pelaa Voiko hyllyt irrottaa Akkulaturi

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6)

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) OHJELMA 3.3.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) Tiistai 5.4.: Moduuli 1 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2

POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 1 POSION KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1. YLEISTÄ...2 2. ASIAKIRJAHALLINNON TEHTÄVÄT...2 3. ASIAKIRJAHALLINNON ORGANISOINTI JA VASTUUT...2 3.1. Asiakirjahallintoa johtavan viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot