Kommentoi kansallista ruokastrategiaa. Luomuliiton SYYSKOKOUS pe Lähiruokaseminaari la numero: 2/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kommentoi kansallista ruokastrategiaa. Luomuliiton SYYSKOKOUS pe 20.11. Lähiruokaseminaari la 21.11.2009. numero: 2/2009"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys numero: 2/2009 ESVYläiset tutuksi sivu 4. Kommentoi kansallista ruokastrategiaa Kansallisen ruokastrategian valmistelu etenee. Taustaselvitys kansallista ruokastrategiaa varten on valmistunut ja sitä voi kommentoida asti maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla Taustaselvitys lähetetään myös elintarvikesektorin ja hallinnon toimijalle kommentoitavaksi. Ruokastrategialta toivotaan vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin: Mikä on tavoiteltu kotimaisuusaste eri tuotteissa? Tulisiko asettaa erillinen tavoite luomutuotannolle? Miten huoltovarmuus toteutetaan? Mitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on tehtävä ruokaketjussa? Miten Suomi voisi vaikuttaa globaaliin ruokaturvaan? ESVYn LOGO ja PAKKAUS -suunnittelukilpailu sivu 7. Vaikuta Luomutuotannon edistämiseen ja käy kirjaamassa oma kommenttisi ministeriön verkkosivuille. Luomuliiton SYYSKOKOUS pe Lähiruokaseminaari la Järvenpää-talolla Pääkaupunkiseudun lähiruokakartoitus sivu 9.

2 Sisällysluettelo 2/2009: Pääkirjoitus, Jukka Lassila... 3 ESVYläiset tutuiksi... 4 ESVYn LOGO ja PAKKAUS -suunnittelukilpailu... 7 Pellonpiennarpäivä Lassilan-tilalla... 8 Lähiruokaa pääkaupunkiseudulle... 9 GMO-kiertueen kuulumisia, Elisa Niemi ESVYn kevätkokouksen julkilausuma Kazakstanista tuotu vehnä sotkee luomumarkkinat Juolavehnän keruukokeilu Ohran kasvatuskilpailu Viikissä ESVYn kannanotto luomuviljan polkumyynnistä ESVYn johtokunta Kansi: Pellonpiennarpäivä Jaakko Luukkosen tilalla Vihdissä Kuvaaja: Markku Lassila ESVY -lehden ilmoitushinnat 2009 koko hinta euroa 1/1 250 levikki: 500 kpl 1/2 150 jakelu: Etelä-Suomen luomuviljelijät lisätiedot: Eero Mattila /4 90 materiaalit: 1/16 40 pankkiyhteys: OP Pidät kädessäsi ESVY -jäsenlehteä. Lehden tarkoituksena on tiedottaa jäsenistölle ja yhteistyötahoille alueen ajankohtaisista luomuasioista. Otamme mielellämme vastaan valmiita artikkeleita ja juttuideoita. Toimitus varaa oikeuden muutoksiin. Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys 2. vuosikerta No 2/2009 kotisivu: Kuntapäättäjille opas lähiruoan käyttämisestä Kuntapäättäjille on laadittu opas lähiruoan käyttämisestä kunnallisissa ruokapalveluissa. Oppaan tarkoituksena on lisätä lähiruoan käyttöä ja parantaa pienten yritysten merkitystä julkisissa hankinnoissa. Samalla mahdollistetaan alueellisesti toimivia ja kestäviä ratkaisuja. Nykyinen resurssien jatkuva karsiminen kääntyy omaa kuntaa vastaan. Resurssien oikea kohdentaminen ja jopa lisääminen on investointi kunnan ja seudun elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Pohjimmiltaan julkisten ruokapalvelu ratkaisumallien kehittämisessä on kyse tahdosta ja halusta. Tässä tärkeäksi elementiksi nousevat päättäjien, ruokapalvelusta vastaavien, yrittäjien ja asiakkaiden välinen vuoropuhelu. Potentiaalia lähiruokapalveluissa tuottajien näkökulmasta on, sillä kunnissa syödään 440 miljoonaa ateriaa vuodessa. Lähiruoan osuus tästä on vielä todella pieni, mutta tulevaisuudessa lähiruoan osuutta on tarkoitus kasvattaa tuntuvasti. Kuluttajien vaatimukset ja toiveet liittyvät muun muassa ruoan hintaan, turvallisuuteen, tuotantotapaan, jäljitettävyyteen ja alkuperään. Näihin kuluttajien vaatimuksiin ja muihin yhteiskunnallisiin haasteisiin löytyy vastaus lähiruoasta. Lisätietoja ja opas pdf:nä www. kunnat.net Päätoimittaja: Jukka Lassila puh Taitto ja ilmoitusaineisto: Eero Mattila puh Toimituksen osoite: Paijalantie 341, TUUSULA Toimitusneuvosto: Teija Heikkinen, Antti Vehnämäki, Arto Hanelius, Jaakko Luukkonen

3 PÄÄKIRJOITUS Arvon mekin ansaitsemme Suurimmalla osalla meistä alkaa sadonkorjuun aika olla käsillä. Se on aika jolloin korjaamme arvokkaan työmme hedelmät ja voimme ylpeinä huomata tänäkin vuonna saaneemme aikaan jotain niin arvokasta, mitä ilman ihmiskunta ei tulisi toimeen, puhdasta ja maukasta ravintoa. Ilmasto, meistä riippumattomat asiat, sekä inhimilliset virheet ovat matkalla osan sadostamme verottaneet, mutta sen mikä on käsissämme me myös osaltamme itse arvotamme. Se millä hinnalla olemme valmiit työmme hedelmät toisille luovuttamaan määrittää työmme arvon ja kuinka paljon itse työtämme arvostamme. On tärkeää että arvostaisimme työtämme edes niin paljon ettemme itse lähtisi satoamme pilkkahintaan myymään, vaan vaatisimme yhdessä työllemme kunnon korvauksen. Mikään maatalouden osa-alue ei voi pitkään myydä tuotteitaan alle tuotantokustannusten. Samaan aikaan kun tuottajahinnat ovat romahtaneet on elintarvikkeiden hinnat kaupanhyllyllä jälleen nousseet. Viljelijä ei saa olla se, joka joutuu aina joustamaan muka maailmantalouden tilan tai jonkun muun tekosyyn verukkeella. Me emme voi kilpailla maailmalta tuotujen dumppauserien kanssa hinnalla, eikä meidän pidä siihen pyrkiäkään. Me voimme kilpailla vain puhtaalla ekologisesti ja lähellä tuotetulla paikallisella tuotannolla, mistä suomalainen kuluttaja on myös valmis maksamaan. Meidän täytyy myös valvoa, että kunnat ja valtio tulisivat täyttämään velvoitteensa käyttää luomuruokaa julkisissa ruokapalveluissa ja edesauttaa ja olla aloitteellisia, että ne suosisivat luomua myös hankinnoissaan. Koko maatalouden ohella luomusektoriakin koettelevat tällä hetkellä suuret haasteet. Maidon hinnan alennus, Valion päätös lopettaa luomumaidon toimitukset Juvan Luomulle, luomuviljan hinnan romahdus, sekä globaalit uhkat: GMO-viljely ja WTO-neuvottelut vain muutamia mainitakseni. Kaikki tämä on kuitenkin sidoksissa niin globaaliin kuin paikalliseenkin maatalouspolitiikkaan ja siihen miten hyvin pystymme asioihin vaikuttamaan. Ilman viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä, niin oman kuin toistenkin tuotantomuotojen kesken, me olemme todella heikossa asemassa. Maidon hinnan alennus koskee yhtälailla kasvinviljelytilaa kuin maidontuottajaakin ja sitä ei voi ohittaa olan kohautuksella. Mutta myöskään karjatilan edunmukaista ei ole liian alhaiset rehuviljanhinnat, sillä silloin rehun tuotanto loppuu täältä kokonaan, eikä siinä tilanteessa maailmanmarkkinatkaan olisi enää kovin armolliset. Jos ja kun haluamme täällä maataloutta jatkossakin harjoittaa on meidän huomioitava, että jokainen tuotannon ala saa jaettavasta kakusta osansa ja pyrittävä yhdessä sitä kakkua kasvattamaan. Monokulttuurinen maatalous on aina kaikista haavoittuvaisin maailmantalouden heilahteluille. Karvaiten tämän ovat monet kehitysmaat joutuneet kokemaan muuttaessaan omaa paikalliseen ravinnontuotantoon perustuvaa maatalousjärjestelmää, mm. IMF:n ja Maailmanpankin vaatimuksesta, vientivetoiseen yksipuoliseen tuotantoon. Tämä on johtanut suurempaan köyhyyteen ja nälänhätään maissa, joissa perinteisin ekologisin keinoin on pystytty tuottamaan ravinto omalle väestölle. Yksipuolisessa maailmanmarkkinoista riippuvaisessa maataloudessa hyötyjiä on vähän, sijoittajat ja keinottelijat, jotka hyötyvät suurista kurssien vaihteluista. Ja vaikka suhteellisen pieni osuus maataloustuotteista liikkuu yli sisämarkkinoiden pyrkivät ns. maailmanmarkkinat määrittämään maataloustuotteiden hinnat ympäri maailman. Tämä viljelijöiden vedättäminen on saatava loppumaan ja sen eteen on meidän yhteistuumin taisteltava paikallisen maataloustuotannon turvaamiseksi ympäri maailman. Jukka Lassila

4 Härkäpavun sato odotukset ovat vielä korkealla. Keskisadot Haneliuksella lähentelevät 3000 kg/ha.

5 ESVYläiset tutuksi Arto ja Anu Hanelius viljelevät Rajamäen kasvinviljelytilaa Tuusulan Vanhassakylässä. Haneliukset aloittivat luomutilan pidon vuonna 2000, eivätkä kadu päätöstään. Tällä hetkellä tilalla panostetaan voimakkaasti laatuun ja hyvään satotasoon. Pääkasveina 110 hehtaarin tilalla on tällä hetkellä vehnä ja härkäpapu. Tilalla pyritään viljelemään niitä kasveja, joiden markkinatilanne kulloinkin näyttää parhaimmalta, toteaa Hanelius. Ruista eivät Haneliukset viime syksynä ehtineet kylvämään epäsuotuisten säiden takia, vaikka sillä voisi olla menekkiä. Valkuaiskasvien kovaan kysyntään he pyrkivät osaltaan vastaamaan panostamalla merkittävästi härkäpavun viljelyyn. Bulkkituonti saa Arto Haneliuksen mietteliääksi. Arto ja Anu Hanelius viljelevät Rajamäen kasvinviljelytilaa Tuusulan Vanhassakylässä. Haneliukset aloitti luomutilan pidon vuonna 2000, eivätkä kadu päätöstään. Tällä hetkellä tilalla panostetaan voimakkaasti laatuun ja hyvään satotasoon. Pääkasveina 110 hehtaarin tilalla on tällä hetkellä vehnä ja härkäpapu. Tilalla pyritään viljelemään niitä kasveja, joiden markkinatilanne kulloinkin näyttää parhaimmalta, toteaa Hanelius. Ruista ei Haneliukset viimesyksynä ehtineet kylvämään epäsuotuisten säiden takia, vaikka sillä voisi olla menekkiä, mutta valkuaiskasvien kovaan kysyntään he pyrkivät osaltaan vastaamaan panostamalla merkittävästi härkäpavun viljelyyn. Tilalla harjoitetaan neljän vuoden viljelykiertoa, joka alkaa viherlannoitusnurmen perustamisella suojaviljaan, joka on käytännössä vehnä. Kauralla ei tällä hetkellä ole ky- syntää, eikä sitä tulla viljelemään ennen kuin markkinatilanne korjaantuu. Yksivuotisen puna-apila/timoteiviherlannoitusnurmen jälkeen on viljavuosi, jota seuraa palkokasvi eli tällä hetkellä härkäpapu. Viherlannoituksen lisäksi tilalla käytetään täydennyslannoituksena Viljoa ja tänä vuonna myös Viikin koetilalta peräisin olevaa karjanlantaa. Viljoa pyritään käyttämään viljoilla niin, että kokonaistypeksi saataisiin 80 kg/ha. Viljon käyttö on muuttanut vehnänviljelystä niin, että sato kelpaa lähes poikkeuksetta leipävehnäksi, lisäksi satotaso on noussut noin 1000 kg:lla/ha ja apilan jälkeen päästäänkin 3,5 t:n hehtaarisatoihin, kertoo Hanelius. Viljelyteknisellä puolella Arto näkee suurimmat haasteet juolavehnän torjunnassa. Kvick-uppia on käytetty kesannoinnissa ja ennen kylvöä, mutta jälkimmäisen ongelmana on maan liika kuivahtaminen. Selkeästi tehokas kone, jos vain on malttia ajaa tarpeeksi hiljaa. Tänä keväänä tilalle on hankittu Kronoksen hybridiäes, joka on Arton mukaan toiminut aika kivasti kevätmuokkauksessa hienontaen maan hyvin ja katkoen juolavehnän juuria mukavasti. selkeä parannus perinteiseen äkeeseen. Huonojen säiden takia ei Arto ole päässyt viimevuosina sänkimuokkaamaan heti puinnin jälkeen ja juolavehnä on päässyt lisääntymään. Hanelius on pyrkinyt kultivoimaan pellot heti puinnin jälkeen, toistamaan käsittelyn ja kyntämään mahdollisimman myöhään pitääkseen juolavehnän aisoissa. Menetelmä vaatii hyvän takapakkerin, jotta kyntö onnistuisi mahdollisimman hyvin ja keväällä orastuminen olisi tasaista kertoo Hanelius. Erikoisemmista menetelmistä Artolla on myös kokemusta mm. juolavehnän korjuusta noukinvaunulla.

6 Arto toimii aktiivisesti myös viljelijäjärjestökentällä, sekä monissa muissa luottamustehtävissä. Tällä hetkellä tehtäväsarkaan kuuluu mm. MTK:n eteläisten liittojen luomuvaliokunta, ESVY:n varapuheenjohtajuus ja Tuusulan Seudun MTY:n luomuasiamiehen tehtävät. Arton kertoman mukaan jonkinlaisen mielenvikaisuuden lisäksi tehtäviin ovat ajaneet mielenkiinto oppia alasta lisää, ja parhaimman tiedon saa oppimalla tuntemaan kollegoja ja keskustelemalla yhdessä kokemuksista. ESVY:n toiminnan Arto näkee tällä hetkellä mielekkäänä. Nyt on ollut selvästi hyvä ote ja ollaan tartuttu aika hyvin polttaviin kysymyksiin. Itsellä on tieto asioista lisääntynyt ja mitä enemmän asiat tulevat tietoisuuteen sen mielenkintoisemmaksi ne muuttuvat ja antavat itselle potkua ottaa asioista selvää. Tilan toimintaan kuuluvat myös Anu Haneliuksen luontaishoidot, joita varten on kunnostettu idyllinen piharakennus. Polttavimpina kysymyksinä Hanelius näkee luomuviljan hinnan. voisi sanoa että luomuviljan hinta on syöksykierteessä. Tavanomaisen viljan hinta tuntuu olevan pienoisessa nousussa ja on kuitenkin muistettava, että luomuvilja tavanomaisen hintaa puolen vuoden viiveellä. toteaa Hanelius. Luomukulutus kasvaa tasaisesti kuluttajien tietoisuuden lisääntyessä, mutta isona haasteena Arto näkee ulkomailta tuotujen raakaaineiden halpatuonnin. Meidän on vaikea kilpailla varsinkin, jos se on bulkkitavaraa ja jos se tulee maista joissa ei välttämättä kaikki luomuasiat ole täysin kunnossa. teksti: Jukka Lassila kuvat: Markku Lassila Anun toimenkuvaan kuuluu pääasiassa hermoratahieronta, jonka lisäksi hän tekee myös intialaista päähierontaa ja intialaista kokovartalohierontaa. Hoidosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Anuun Puh

7 ESVY vetää pakkaushanketta työnimellä LUOMUA LÄHELTÄ Pakkausten yhteishankinta tarjoaa ESVY:n jäsenille mahdollisuuden osallistua Luomu-yhteispainettujen, jäsenistön yhteisiin tarpeisiin soveltuvien elintarvikepakkauksien hankintaan, joissa samanaikaisesti lanseerataan Luomua läheltä - tunnus. Tilausmäärien selvittyä tehdään lopullinen tarjouspyyntö pakkausten valmistajille. Yhteisostoilla toivotaan saavutettavan huomattavaa hintaetua ja yhteneväisellä painatusilmeellä haetaan luomutuotteiden parempaa näkyvyyttä suurkeittiöissä, kaupoissa ja kuluttajien silmissä. Pakkauksiksi on ehdotettu ruskeita 1 kg, 2 kg ja 5 kg tasapohjaisia Luomu -painettuja paperipusseja, Luomuperunaa -perunapusseja 2 kg, 5 kg ja säkkejä 10 kg 15 kg, 25 kg, 40 kg. Muita yhteispakkausehdotuksia 10 kg perunalaatikko, 5 kg marjalaatikko (rasioille), vihannesten/ juuresten yleislaatikko 10 kg (kestävä rakenne) ILMOITA KIINNOSTUKSESI tähän yhteiseen pakkausprojektiin mennessä. Voit tehdä myös oman ehdotuksesi yhteistilauspakkaukseksi. Myös tilakohtaiset tiedot on mahdollista painattaa pakkauksiin yhteistilausten yhteydessä. Ilmoita sähköpostitse tai soita mitkä olisivat kiinnostavat yhteispakkaustuotteet: Pakkaustarpeen kartoittamisen ja pakkauksiin liittyvät asiat hoitaa Kaisa Aurassalo, (ELTUKE -projektityönä) Yhdistyksen puolesta lisätietoja antavat Jukka Lassila ja Eero Mattila. ESVY julistaa kaikille avoimen logosuunnittelukilpailun Logossa tulee esiintyä ESVY ja Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ja mielellään ilmetä alueen sijainti. Logoa tullaan käyttämään yhdistyksen toiminnassa. Luvassa tuotepalkintoja. Tekstiin voi lisätä myös sloganin: Luomua läheltä. Esitys voi olla piirros tai painokelpoinen graafinen esitys. Kilpailuesitykset pyydetään toimittamaan mennessä. Ehdotukset voi toimittaa sähköisesti: tai postitse osoitteella ESVY ry Paijalantie TUUSULA (Lisätietoja antavat Jukka Lassila puh ja Eero Mattila puh )

8 Jaakko Luukkonen esittelee komeaa kaurakasvustoaan. Peltokierroksen jälkeen luomukahvi ja -mansikkapiirakka maistui osallistujille. Pellonpiennarpäivät Vihdissä ja Tuusulassa keräsivät molempina päivinä n. 15 luomuviljelystä kiinnostunutta osallistujaa. Mukana oli sekä entisiä että nykyisiä viljelijöitä niin luomu- kuin tavanomaiseltakin puolelta. Jaakko Luukkosella tutustuttiin kaura-, ohra-, herne-, sekä syys- ja kevätrypsikasvustoihin. Lassilan tilalla kohteena oli edellisten lisäksi härkäpapu ja kevätvehnä. ESVYN pellonpiennarpäivät kiinnostivat viljelijöitä Palkokasvit herättivät runsaasti keskustelua, ja moni aikookin lisätä niiden viljelyä.

9 Lähiruokaa pääkaupunkiseudulle tuottajilta keittiöön mahdollisimman ekotehokkaasti Pääkaupunkiseudun lähiruokakartoitus Pääkaupunkiseudun suurkeittiöiden ja ravintoloiden asiakkaat ovat kiinnostuneita lähellä tuotetusta ruoasta. Sen lisäksi että läheltä tuotu on tuoreempaa ja muutenkin korkeatasoista, lähiruoka pienentää ympäristökuormitusta, kun ruuan keskimäärin kulkema 4000 km matka kutistuu murto-osaan. Ekologinen lähiruoka tukee samalla niin suomalaista ruokakulttuuria, maaseutuyrittäjyyttä kuin lähiruuan talousaluettakin. Pääkaupunkiseudun lähiruokakartoituksella selvitetään lähiruuan käyttömahdollisuudet pääkaupunkiseudun hotelli-, ravintola-, ja cateringalan (horeca) yrityksissä. Tärkeä tehtävä on kartoittaa eteläisen Suomen tuottajat ja heidän laadukkaat tuotteensa. Vielä tarvitaan lisää vihannesten (kasvikset, peruna, juurekset, sienet ja marjat), kalan, lampaanlihan ja erilaisten valmiiden jalosteiden tuottajia mukaan hankkeeseen Uudeltamaalta ja lähialueilta. Hankkeessa on tämän kesän aikana käyty läpi aikaisempia lähiruokahankkeita ja tutkimuksia. Nyt käynnissä on tuottajien kartoitus. Syyskuun loppuun mennessä odotetaan yhteydenottoja lähiruuan tuottajilta, jot- ka ovat kiinnostuneita saamaan tuotteensa pääkaupunkiseudun horeca-markkinoille. Hankkeen puitteissa on mahdollista päästä kehittämään lähiruuan logistiikkaa ja verkostoitua muiden tuottajien ja ostajien kanssa. Kun riittävä määrä tuottajia on löytynyt, mietitään pääkaupunkiseudulle Ota yhteyttä ja ilmoittaudu hankkeeseen lähiruoan tuottajaksi! sovellettavissa olevia toimintatapoja ja logistiikkaratkaisuja. Alkuvuodesta 2010 pidetään aiheesta seminaari Hanasaaressa. Hankkeen toisen vaiheen tavoitteena on luoda logistisesti toimiva malli lähiruuan saatavuudelle pääkaupunkiseudun suurkeittiöille. Eteläisen Suomen tuottajien laadukkaille lähiruokatuotteille kehitetään ekotehokas logistinen toimintamalli, joka vastaa hankkeessa mukana olevien pääkaupunkiseudun ravintoloiden, kaupan ja suurkeittiöiden tarpeita. Mallin kehittely ja testaaminen tapahtuvat yhteistyössä ostajien, Heinon tukun ja lähiruokatuottajien kanssa. Lähiruokaselvityksen tarkoitus pähkinänkuoressa Kartoittaa eteläisen Suomen lähiruokamarkkinoista kiinnostu neet viljelijät ja toimijat sekä heidän lähiruokatuotteensa. Selvittää, miten lyhyiden kuljetusmatkojen raaka-aineita voidaan toimittaa horeca-markkinoille. Lähiruuan käyttömahdollisuuksien selvittäminen pääkaupunkiseudun HoReCa-alan yrityksissä hankkeen toteuttaa Hanasaaren ruotsalais suomalainen kulttuurikeskus maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun hankerahoituksella (Dnro 2669/509/2008). Hankkeessa ovat mukana Laatuketju, ProAgria Uusimaa, Uudenmaan TE-keskus ja Heinon tukku. Riina Pykäri Kim Palhus Projektikoordinaattori Ravintolatoimen kehityspäällikkö

10 YK:n ilmastokokouksella voi olla ratkaisevat vaikutukset maatalouden suuntaviivoiksi Kööpenhaminassa järjestettävän YK: ilmastokokouksen COP 15 asialistalla on tärkeässä asemassa maatalouden vaikutukset ilmastonmuutokseen. Geeniteknologian puolestapuhujat ovat useaan otteeseen ottaneet viimeaikoina esille juuri ilmastonmuutoksen perustellessaan geenimuuntelun tuomia mahdollisuuksia maataloudelle. Perusteluissa on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle GM-viljelyn mukanaan tuoman monokulttuurin haittavaikutukset niin ilmastolle, ympäristölle kuin viljelijällekin. Useat tutkimukset osoittavat monipuolisen perhemaatalouden ja luomuviljelyn olevan kaikkein tehokkain ratkaisu maatalouden mahdollisuuksista vaikuttaa ilmaston muutokseen. Onkin mielenkiintoista miksi meillä Suomessa asiasta ei juurikaan ole ollut keskustelua, vaikka kokouksen lopputuloksella voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset minkälaista maataloutta täällä tulevaisuudessa tullaan harjoittamaan. Jos Kööpenhamissa syntyy uusi ilmastosopimus, asettaa se suuntaviivat maataloudelle koko maailmassa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tutkimukseen lisää voimavaroja Vaikka vakavasti otettavat olemassa olevat tutkimukset osoittavat ravinteita kierrättävän monipuolisen luomuviljelyn olevan ilmastonmuutoksen kannalta hyvä vaihtoehto, on kuitenkin tutkimus sen osalta ollut hyvin vähäistä. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön johtaja Josef Schmidhuber toteaa, ettei kukaan ole vielä vakavissaan miettinyt miten maatalous voi lievittää ilmastonmuutosta. Hans Herren Millenium-istituutista vaatii reippaita investointeja ekologisen maatalouden lisäämistä koskevaan tutkimukseen. Hänen mukaansa teollinen maatalous kuluttaa liikaa energiaa, eikä ole välttämätöntä tuottaa enemmän ruokaa vaan laadukasta ravintoa vähemmällä energian käytöllä. Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston Ifadin kokouksessa helmikuussa asiantuntijat esittivät viime vuosikymmenillä painotetulle biotekniikalle ja tehomaataloudelle täyskäännöstä. Heidän mukaansa paras keino hillitä ilmastonmuutosta ja taata ruokaturva on perhemaatalouteen perustuva luomuviljely. Suuryritykset patentoivat ilmastovalmiita kasveja Saksalainen Basf Bayer, sveitsiläinen Syngenta sekä yhdysvaltalaiset Monsanto ja Du Pont ovat etunenässä patentoimassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kestäviä lajikkeita ja niiden geenejä. Monsanton mainosteksti kuuluu 9 miljardia ihmistä ruokittavana. Muuttuva ilmasto. Mitäs nyt? Vastaukseksi tarjotaan geenimuunneltuja kasveja. Intiassa kansalaisliikkeet ovat onnistuneet torjumaan voimakkaan vastarinnan kautta useita maatiaislajikkeiden patentoimisyrityksiä, mutta silti yritykset ovat onnistuneet patentoida satoja ilmastonmuutosta kestäviä lajikkeita, joiden ominaisuudet on saatu aikaan viljelijöiden vuosisataisen kasvinjalostuksen kautta. Kehitysmaiden ryhmä G77 on ehdottanut, että rikkaita maita kiellettäisiin patentoimasta tekniikkaa, jota voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Kuitenkin esim. Japani, Kanada, Australia, Sveitsi ja Yhdysvallat pitävät kiinni patenttien tiukasta suojasta. Kööpenhaminan ilmastokokousta valmistelleissa Bonnin neuvotteluissa puheenjohtaja ehdotti komitean perustamista pohtimaan patentti- ja muita oikeuksia. Kanadalainen ETC Group julkisti viime vuonna raportin, jonka mukaan suuret biotekniikkayritykset pyrkivät tunkeutumaan siemenmarkkinoille ilmastonmuutoksen varjolla. Järjestön mielestä ilmastogeenien patentointi uhkaa julkisen sektorin kasvinjalostusta. Järjestö on listannut noin 530 ilmastoon liittyvää kasvigeeniä. Voimavaramme osoittaa monipuolisen luomuviljelyn mahdollisuuksista ilmatonmuutoksen torjunnassa ovat vähäiset verrattuna suuryritysten lobbauskoneistoon. Asia on kuitenkin niin tärkeä elinkeinomme tulevaisuuden kannalta, että kaikki keskustelun herättely ja vaikutuskanavamme on käytettävä, jotta järki voittaisi rahanvallan Kööpenhaminassa ja aikaansaataisiin sopimus, joka antaisi puitteet luonnonmukaisen maataloustuotannon kehittymiselle. Jukka Lassila 10

11 Hiiltä sidotaan maaperään luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä Osa Australian maanviljelijöistä ja karjankasvattajista on ryhtynyt varastoimaan hiilidioksidia maaperään. Siitä he voivat tulevaisuudessa saada tulojakin. - Maaperä on suurin hiilinielu, johon voimme vaikuttaa. Se on hyvä vastaus ilmastonmuutoksen haasteeseen, sillä kasvithan hyödyntävät hiilidioksidia ilmasta, selvittää Itä-Australiassa asuva Colin Seis. Hän on varastoinut kasvien avulla hiilidioksidia maaperään jo kymmenen vuotta. Seisin tavoin moni australialaisviljelijä on kääntänyt selkänsä Britanniasta tuoduille menetelmille, joissa pellot kynnetään, lannoitetaan, rikkakasvit myrkytetään ja laitumet syödään loppuun. Tilalle on otettu ympäristöystävällinen tapa: peltoja ei jätetä paljaiksi talvellakaan ja niitä muokataan mahdollisimman vähän. Karjaa kierrätetään laitumelta toiselle, jotta maa pääsee lepäämään. Keinoilla lisätään biomassaa, mikä puolestaan tekee maasta hedelmällisemmän. Samalla sidotaan hiiltä maaperään. Seis kasvattaa viljaa luonnonkasvien seassa. Se takaa, ettei maa ole koskaan paljas, mikä myös estää eroosiota eli maanpinnan kulumista. - Korjaamme sadon, kun ruoho on talvilevossa. Sitten ruoho alkaa taas kasvaa, Seis kertoo. Seis on pienentänyt nelituhatpäisen lammaskatraansa laitumia. Lampaat aterioivat yhdellä laitumella vain lyhyen aikaa, minkä jälkeen laidun saa levätä. Ruohoa on riittänyt, eikä Seisin ole tarvinnut ostaa rehua lampailleen. Seisin menetelmä sitoo paljon kosteutta maaperään, mikä on tärkeää pitkien kuivien kausien Australiassa. Hiilimäärän mittausmenetelmä kehitteillä Seis ja muut samanmieliset viljelijät ja karjankasvattajat eivät vielä saa tuloja hiilen varastoinnista, koska hiilen määrän mittaamiseen maaperässä ei ole olemassa virallista tapaa. Mittaaminen on vaikeaa, koska hiilen määrä vaihtelee eri paikoissa. Myös sateen määrä vaikuttaa siihen. Kun mittaustavasta päästään yhteisymmärrykseen, voi valtio ostaa viljelijöiltä hiilidioksidiyksiköitä. Valtio voi puolestaan käyttää niitä omien velvoitteidensa täyttämiseen. Maatalouden päästöt ovat 16 prosenttia kaikista Australian hiilidioksidipäästöistä. Seis laskee poistaneensa hiiltä ilmakehästä vuosittain yli 7300 tonnia. Seisin karjan päästöt ovat 2200 tonnia, joten hänen varastosaldonsa on runsaat 5100 tonnia. Jos tonnin hinta olisi kymmenen Australian dollaria, Seis olisi ansainnut yli Australian dollaria eli euroa vuodessa. Hinta saattaisi olla korkeampikin, sillä siitä vasta neuvotellaan. Australian hiilikauppajärjestelmän pitäisi olla valmis vuonna 2011, ja maatalous on siinä mukana ehkä vuonna Myös Uudessa-Seelannissa on kehitetty järjestelmää, joka houkuttelisi maanviljelijöitä ja karjankasvattajia sitomaan hiiltä. Hiilinielut sisältyvät Kioton ilmastopöytäkirjaan vain rajoitetusti, mutta tarkoituksena on saada ne laajemmin mukaan uuteen kansainväliseen ilmastosopimukseen. Siitä on määrä sopia Kööpenhaminan suuressa ilmastokokouksessa joulukuussa. (MTV3 - STT - Reuters) Luomulehmien metaanipäästöt tavanomaisia pienempiä Vermontissa, USA:n koillisosassa 15 maitotilaa aloitti vuoden alussa kokeilun, jossa lehmille syötetään vähemmän niiden tavallista ravintoa, soijaa ja maissia, ja enemmän mm. alfalfaa ja pellavansiemeniä. Nämä lajit ovat samankaltaisia kuin lehmien alkuperäinen ravinto, ruoho. Jo kokeilun alkukuukausina on saatu hämmästyttäviä tuloksia. Metaanipäästöt ovat vähentyneet 18 prosenttia, mutta samalla eläimet ovat muuttuneet terveemmiksi ja vahvemmiksi. Maidontuotanto on pysynyt ennallaan, joskin sen ennakoidaan pitkällä aikavälillä kasvavan, koska lehmät eivät sairastele ja elävät tavallista kauemmin. Ranskassa metaanipäästöjen vähennys on jopa 30 prosenttia, koska siellä terveellisempää ravintoa on annettu myös tehotuotantotiloilla. Yhdysvalloissa kokeilussa on mukana vain luomutiloja, joilla lehmät ovat laitumilla osan vuodesta joka tapauksessa. Soija ja maissi ovat viime vuosikymmeninä olleet karjan perusravintoa. Ne ovat halpoja tuotantokasveja, mutta tutkimuksen mukaan niiden rasvahappokoostumus poikkeaa tavallisen ruohon koostumuksesta siten, että lehmät aiheuttavat märehtiessään enemmän kaasuja. Nyt Yhdysvaltain maidontuottajat etsivät keinoja, joilla esim. pellavansiemeniä voisi hyödyntää karjatiloilla. Pellavan sisältämä öljy voidaan kaiken lisäksi puristaa ulos siemenistä ja hyödyntää energiantuotannossa. YLE Uutiset 11

12 LUOMU-UUTISIA - LUOMU-UUTISIA - LUOMU-UUTISIA - Glyfosaatti aiheuttaa huolta kaupungeissa Kaupunkialueilla rikkakasvien torjuntaan käytettävä Glyfosaatti aiheuttaa huolta Helsingin ja Tampereen asukkaissa. Glyfosaatti aiheuttaa ärsytystä silmissä ja iholla, mutta ruiskutuksista ei silti varoiteta asukkaita erikseen. Uusien tutkimusten mukaan aine voi aiheuttaa ihmisille kasvaimia ja muutoksia lisääntymiselimissä. Argentiinalaisessa tutkimuslaboratoriossa Roundupin todettiin aiheuttaneen aivo-, sikiö- ja suolistovaurioita sammakkoeläimille. Aineen on todettu heikentävän esimerkiksi hämähäkkien, kastematojen ja kalojen elinkelpoisuutta. Suomen ilmasto-olosuhteissa glyfosaatti ei hajoa edes kolmen vuoden kuluessa ja sitä joutuukin pintavesien mukana helposti järviin. Kemikaali on myös puistojen työntekijöiden terveydelle haitallista. Tampereella glyfosaatin käyttöä on vaadittu lopetettavaksi kansalaiskampanjalla. - Emme halua ottaa aurinkoa nurmikoilla, joille on levitetty Roundupia. Vaadimme kaupunkia lopettamaan aineen levittämisen, kertoo varoituskylttejä puistoon levittänyt Kaisa Jokinen. Taidetempauksen järjestäneet huolestuneet tamperelaiset haluavat, että rikkoja vastaan suojauduttaisiin ekologisia aineita käyttäen. FAO kehottaa mekaaniseen rikkojen torjuntaan Ruoan puutetta kokee päivittäin noin miljardi ihmistä. Suurin syy tähän on huono politiikka. YK:n maatalousjärjestö FAO muistuttaa, että seuraavaksi suurimmat sadonmenetykset ovatkin seurausta niin vähäpätöiseltä tuntuvasta haitasta kuin rikkaruohoista. Julkisuudessa suuret, äkilliset tapahtumat, kuten sodat, vahinkoeläimet, kasvitaudit ja luonnononnettomuudet saavat näkyvän sijan, kun tiedotusvälineet kertovat kehitysmaiden ruokapulasta. Vähälle huomiolle jäävät rikkaruohot heikentävät satoja kuitenkin jatkuvasti. FAO:n käsityksen mukaan rikkaruohoja on pidettävä maanviljelyksen suurimpana vihollisena. Arvovaltainen ympäristötutkimuslaitos Land Care of New Zeeland on arvioinut, että rikkaruohot aiheuttavat maapallolla vuosittain 68 miljardin euron arvosta sadonmenetyksiä. Tämä vastaa arvoltaan 380 miljoonaa tonnia vehnää, mikä on puolet maailman tuotannosta. Kaksi kolmasosaa rikkaruohojen aiheuttamista sadonmenetyksistä tapahtuu kehitysmaissa. Esimerkiksi kasvitautien aiheuttamat menetykset ovat vain 60 miljardia euroa ja hyönteisten 33 miljardia euroa. Kitkeminen vie työajan Taloudellisiin menetyksiin tulee lisätä köyhien maiden maanviljelijöiltä rikkaruohojen kitkemiseen käytetty aika. Jos kitkeminen tehdään käsin, kuten monissa maissa tapahtuu, kitkeminen vie puolet viljelijän työajasta. Afrikkalaisilla perheviljelmillä rikkaruohot on poistettava päivittäin. Tämä merkitsee, että viljelijäperheellä ei ole resursseja viljellä 1,5 hehtaaria laajempaa pinta-alaa. Rikkaruohojen käsittelyn tehostaminen onkin tärkein tapa lisätä maatalouden tuottavuutta kehitysmaissa. FAO kehottaa panostamaan erityisesti ei-kemiallisiin keinoihin. Tämä on ympäristön kannalta järkevämpi tapa. Toisaalta eräät rikkakasvit ovat jo kehittyneet vastustuskykyisiksi yleisimmille torjunta-aineille. Ei-kemiallisia torjuntakeinoja on monia. Esimerkiksi viljelykasvin vaihtaminen on tehokas tapa, sillä monet rikkaruohot ovat sidoksissa viljelykasviin. Siemenviljan on oltava hyvälaatuista, sillä rikkaruohon siemenet ovat usein siemenviljan seassa. Hyviä tuloksia voidaan saada myös peittämällä maa kuumaan aikaan läpinäkyvällä muovilla. Kun maan lämpötila nousee, maassa olevien rikkakasvien siemen kuolevat ja viljely voidaan aloittaa puhtaaseen maahan. YLE Uutiset 12

13 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys Julkilausuma ESVY ry Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry. haastaa alueensa kuntia ja maakuntia panostamaan luomuun. Etelä-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ESVY ry on kevätkokouksessaan Tuusulassa päättänyt antaa seuraavanlaisen julkilausuman. Vuoden 2007 alusta voimaan tullut Julkisen sektorin hankintalaki on tuonut uusia mahdollisuuksia kunnille vaikuttaa paikallisten luomutuotteiden käyttöön julkisen sektorin keittiöissä. Hankintalaissa luomutuotteiden tuotantotapa on ns. tekninen laatuominaisuus, jonka perusteella luomutuotteet voidaan kilpailuttaa tarjouspyyntövaiheessa omana tuoteryhmänään. Lisäksi hankintalaissa oleva ns. kansallinen raja-arvo, joka on euroa/tuoteryhmä, mahdollistaa tämän raja-arvon alittavien tuotteiden hankkimisen suoraan paikallisilta yrittäjiltä. Alueemme kunnista Järvenpää on oppilaiden vanhempien aloitteesta esimerkillisesti alkanut käyttää muutamissa kouluissaan ja päiväkodeissaan luomutuotteita. ESVY ry. kehottaa alueensa kuntia seuraamaan Järvenpään hyvää esimerkkiä ja suosimaan hankinnoissaan paikallisesti tuotettuja luomuelintarvikkeita. Kouluruoka on osa-alue, jonka laadukkuuteen kuntien on syytä panostaa, ja jonka laiminlyönti voi johtaa odottamattoman kalliisiin seurauksiin. Alueemme maakuntaliittojen Uudenmaan-, Itä-Uudenmaan, Hämeen, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen liittojen tulee ottaa maakuntaohjelmissaan huomioon luonnonmukaisen tuotannon edistäminen. Liittojen on otettava maakuntakaavoissa huomioon luonnonmukaiseen maataloustuotantoon soveltuvien alueiden turvaaminen. Kaavoituksella on estettävä muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljely alueellamme, sillä muuntogeenisen lajikkeiden viljely aiheuttaisi pysyviä haittoja gmo-vapaalle ja luonnonmukaiselle tuotannolle. Pohjoismaiden neuvosto on kehottanut pohjoismaiden hallituksia edistämään GMO-vapaiden alueiden perustamista ja maakuntakaava on tällä hetkellä sopivin työkalu, jolla voidaan turvata mm. MTK-Uusimaan julistaman GMO-vapaan Uudenmaan juridinen asema. Ottamalla ESVY ry. antaman haasteen vastaan ja edesauttamalla paikallista Luonnonmukaista tuotantoa on kunnilla ja maakunnilla oiva mahdollisuus, vaikuttaa alueensa elintarviketuotannon kehittymisestä ekologisempaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaa. Paikallisten luomutuotteiden käyttäminen vähentää mm. kuljetuksiin ja lannoitteiden valmistukseen käytettävän, fossiilisilla polttoaineilla tuotetun, energian tarvetta. Luonnonmukaisen tuotantoalan lisääntyminen vähentää maatalouden vesistöihin aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Paikallisen tuotannon suosiminen auttaa turvaamaan maaseudun elinkeinojen säilymistä ja pienentää alueelta pois valuvaa rahavirtaa. Hallitus Tuusulassa Lähiruokaviesti 2009 Lähiruokaviesti ajettiin tänä vuonna Muhokselta Helsinkiin. Helsingin Kampin Narikkatorilla pyöräilijöiden tuomaa lähiruokaviestiä oli vastaanottamassa myös parikymmentä viljelijää, joiden myyntikatoksissa helsinkiläisyleisö sai maistiaisia aidoista eteläsuomalaisista lähiruokatuotteista. 13

14 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry. Lehdistötiedote Paijalantie Tuusula Etelä-Suomen luomuviljelijät peräävät kuluttajien vastuuta luomuelintarvikkeiden raaka-aineiden alkuperän selvittämisessä Luomumarkkinat näyttää yhä enenevissä määrin jakaantuvan kahteen sektoriin. Laatua ja tuotteen alkuperää arvostavaan laatuluomuun ja pelkästään luomun minimiehdot täyttävään ns. bulkkituotantoon, jossa raakaaineiden alkuperällä ei ole suurtakaan merkitystä. Eri maissa kuluttajien mahdollisuus selvittää tuotteiden raaka-aineiden alkuperä vaihtelee huomattavasti moninaisten valvontajärjestelmien ja luomumerkkien takia. Muun muassa Saksassa raaka-aineiden kotimaisuuden takaa Bioland-merkki, joka myönnetään vain kokonaan Saksalaisille luomutuotteille. Suomessa raaka-aineiden alkuperän selvittäminen on hankalampaa. Aurinkomerkki eli Luomu -valvottua tuotantoa merkki ei yksin takaa tuotteen kotimaisuutta. EU:n tähkämerkki takaa, että raaka-aineista 95% on peräisin Euroopan Unionin alueelta. Elintarviketeollisuuden paineet käyttää EU:n ulkopuolelta tulevia, vientivetoiseen luomutuotantoon panostavien maiden ns. dumping-eriä ovat kasvaneet, ja johtaneet kotimaisten luomuraaka-aineiden hinnan romahtamiseen suomessa. Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry. vetoaa kuluttajiin, jotta he pyrkisivät selvittämään käyttämissään luomutuotteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperän ja vaatisivat kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kotimaisten raaka-aineiden käyttö ja pitkäjänteinen vastuullinen yhteistyö viljelijöiden, jalostavan teollisuuden, kaupan ja kuluttajien kesken takaa luomutuotannon toiminta- ja kehitysmahdollisuudet Suomessa. Kazakstanista tuotu vehnä sekoittanut luomumarkkinat Pitkään jatkunut uhka uusien voimakkaasti luomuun panostavien maiden raaka-aineiden myynnistä dumping-hintaan länsieurooppalaisille markkinoille näyttää nyt astuvan toteen myös Suomessa. Suomen luomuvehnän ostajien ostoinnokkuuden lopahtamisen ja hinnan romahtamisen syyksi on arvailtu ulkomailta tuotuja halpaeriä, joiden alkuperämaaksi on Tullihallituksen tietojen mukaan paljastunut Kazakstan. Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry, joka edustaa Uudenmaan ja Hämeen luomuviljelijöitä on reagoinut kannanotossaan voimakkaasti EU:n ulkopuolelta tulevaan luomuvehnän dumppaukseen. ESVY aikoo laittaa vireille, Kazakstanista tuotujen vehnäerien osalta Ulkoasiainministeriölle polkumyyntitutkimuksen, jotta niille asetettaisiin polkumyyntitulli. Polkumyyntitulli on tällä hetkellä voimassa mm. useilla pakastemansikka ja sokerimaissi toimittajilla. Perhemaatalous uhattuna ESVY:n vilja-asiamies Arto Hanelius, joka viljelee 110 ha:n kasvinviljelytilaa Tuusulassa, näkee suurimpana uhkana kotimaisen luomutuotannon tulevaisuudelle juuri vientivetoisuuteen panostavien Itä- Euroopan ja Aasian maiden paineet myydä dumppaus eriä Euroopan markkinoille sekoittaen Euroopan sisämarkkinat. Eurooppalainen perhemaatalouteen perustuva luomutuotanto näyttääkin olevan suurien haasteiden edessä joutuessaan kilpailemaan mm. ukrainalaista luomutuotantoa vastaan, joka on täysin yhtiöiden hallussa tilojen keski-pinta alan ollessa n ha. Muun muassa yhdellä Ukragrofin nimisellä yhtiöllä on hallinnassaan enemmän peltoa, kuin koko Suomessa on luomuvilja-alaa. Vetoaisin kuluttajiin, jotta he yhä hanakammin yrittäisivät selvittää luomutuotteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperää, vaatimaan teollisuutta käyttämään kotimaisia raaka-aineita ja suosimaan lähiruokaa, jotta kotimainen luomutuotanto pysyisi voimissaan ja kehittyisi toteaa ESVY ry:n pj. Jukka Lassila. Suurin osa viljasta liikkuu sisämarkkinoilla Länsi-Euroopan markkinoilla luomutuotteiden kulutus on ollut jatkuvassa kasvussa ja EU:n sisämarkkinoilla raaka-aineiden hinnat ovat pysyneet kohtuullisella tasolla kuluttajien ollessa valmiita maksamaa lähellä tuotettujen raaka-aineiden käytöstä. Muun Euroopan hintataso on jatkuvasti ollut Suomen tasoa korkeampi. Tullihallituksen tietojen mukaan 14

15 Suomeen on tuotu EU:n sisältä Joulukuussa 2008 Italiasta 560 /t ja maaliskuussa Ruotsista 460 /t. Suomalainen luomuteollisuus on keskittynyt laadukkaiden jalosteiden tuottamiseen ja varmistanut kotimaisten raaka-aineiden saannin kehittämällä sopimusviljelyä. Euroopassa on käytössä useita luomumerkkejä, joiden tuotantoehdot vaihtelevat. Suuret halpamyynti kauppaketjut eivät ole välittäneet luomutuotteiden alkuperästä samalla tavalla kuin laatuun panostavat. Nyt näyttääkin siltä, että suomalainen luomuteollisuus on siirtymässä kilpailemaan hinnalla ja suurilla määrillä näille bulkkituotannon markkinoille. Sopimusehdot uusiksi Luomuvehnän ostohinnat ovat tippuneet Tammikuun 350 /t tämän hetkiseen 250 /t. Fazer Mylly lopetti luomuvehnän ostamisen helmikuussa. Helsingin Myllyn sopimusviljelyhintoja alennettiin kevään 305 /t takuuhintaisesta aiesopimuksesta 250 /t luopuen sopimuslisistä ja takuuhintajärjestelmästä. Avena, jolla on edustusto myös Kazakstanissa tiputti viimeviikolla luomuvehnän hintaa 320:sta 250 /t. Luomupuolen sopimustuotantoa on yritetty rakentaa niin viljelijän kuin teollisuudenkin tarpeen huomioon ottavaksi, vastuulliseksi ja pitkäjänteiseksi toiminnaksi koko EU:ssa olomme ajan. On huolestuttavaa, että hyvää, takuuhintoihin ja sopimuslisiin perustuvaa sopimuskäytäntöä ollaan nyt yksipuolisesti murentamassa maailmanmarkkinoiden verukkeella. sanoo luomuliiton 1.vpj. Pentti Mattila. ESVY ei aio seisoa toimettomana globaalien markkinoiden armoilla, joissa ylijäämäerien dumppaushinnat ovat tavanomaisella puolella määrittäneet maailmanmarkkinahinnan jo pitkään. Tavoitteena on löytää kotimainen sopimuskumppani, joka sitoutuu pitkäjänteiseen ja vastuulliseen koko luomusektoria hyödyttävään yhteistyöhön ja vaihtoehtoisesti selvittämään vientimahdollisuudet niiden Keski-Euroopan tahojen kanssa, jotka arvostavat Suomalaista luomutuotantoa. Tulemme myös tiivistämään yhteistyötä kansainvälisellä tasolla eri viljelijäjärjestöjen kesken, jotta pystymme paremmin seuraamaan hintatasoa Euroopassa ja taistelemaan kaikin tarvittavin keinoin luomuviljan polkumyyntiä vastaan kertoo Jukka Lassila. Juolavehnän keruukokeilu Kuva 1 Kvick upilla nostetut juolavehnän juuret ajetaan karholle. Kuva 2 Juolavehnät kerätään noukinvaunulla. 15

16 Ruokapiireistä laaturuokaa - Hyvälaatuisia luomu-tuotteita, joista voi maksaa reilun hinnansuoraan tuottajalle, kiteyttää ruokapiiriläinen ostotoiveensa. Kehu ry: n Paikallistalous-hanke selvitti kyselyllä, miksi ruokapiirit tulevat yhä suositummiksi ja mitä kehitysmahdollisuuksia niillä on. Vastauksia tuli 39 kappaletta, kymmenestä eri ruokapiiristä Keskiseltä Uudeltamaalta. - Nyt satokautena löytyy monelta tilalta paljon tuotteita, mutta ympärivuotiseen valikoimaan tarvitaan tilojen välistä yhteistyötä, toteaa Lea Alanko, joka on ruokapiiri.fi-sivuston ylläpitäjä. Monet ruokapiirit haluavat juustoa, rahkaa ja lihaa luomuna, koska niitä ei kaupoista juuri saa. Toisille piireille taas on erityisen tärkeää saada kotimaista kasviproteiinia mahdollisimman ilmastoystävälliseen ruokavalioon. Pakkausmateriaalien uudelleen käyttäminen toimii hyvin, kertoo Simo Heikkinen Mäkelän luomutilalta, joka on toimittanut ruokapiireihin jo lähes 20 vuotta. Tuoreuden ja maukkauden lisäksi ruoan laatuun koettiin vaikuttavan myös ympäristöä vähemmän kuormittava tuotantotapa ja jakelusysteemi. Hinnaltaan korkeat tuotteet eivät ole yleensä suosittuja. Joillekin luomutuotteen valitseminen voi johtua siitä, että se sopii tavanomaista paremmin perheen allergisille. 16 Monet pitivät tärkeänä sitä, että tuottaja on tuttu: On hienoa tietää, että kananmunat tuotetaan kanalassa, jossa on tilaa ja virikkeitä, todetaan yhdessä vastauksessa. Luottamus mahdollistaa myös sen, että hyväksytään se, että tuottaja pystyy käyttämään lähimyllyä, vaikka se ei olekaan luomuvalvonnan piirissä. Luomun kehittyminen ja kasvu ovat ruokapiiriläisille tärkeitä ja ymmärrystä löytyy käytännön haasteille. Yleensä ruokapiirit tilaavat kerran kuukaudessa ja jako tehdään talkootyönä muutamassa tunnissa: Naapureihin on tutustunut paremmin, todetaan asukastuvassa jakonsa tekevästä ruokapiiristä Keravalta. Internetpohjaisen tilausjärjestelmän avulla tilaaminen ja laskutus sujuvat helposti. Suosion kasvaessa jotkut ruokapiirit pelkäävät paisumista ja etäisyyksien kasvamista. Paremmalla verkostoitumisella on kuitenkin mahdollista, että samalla alueella ruokapiiristä kiinnostuneet voisivat löytää toisensa ja niin syntyisi aina uusia piirejä. Esimerkiksi Järvenpäässä on melko lähekkäin kolme ruokapiiriä, johon tuottaja tuo kätevästi samalla ajolla tuotteet. Lisätietoja hankekoordinaattorilta: Elisa Niemi Puh

17 LUOMU-UUTISIA - LUOMU-UUTISIA - LUOMU-UUTISIA - Talonpojan oikeuksia vaadittiin ympäri maailman 13. Kansainvälisenä talonpoikien oikeuksien päivänä järjestettiin yli sata tapahtumaa ympäri maailman, joissa vaadittiin ruokasuvereenisuutta ja GMO- vapautta. Tapahtumat koostuivat mielenosoituksista, katuteatterista, videoesityksistä, suorasta toiminnasta, conferensseistä, taide esityksistä ja lähiruokatoreista. Tapahtumat organisoi kansainvälinen viljelijöiden liike Via Campesina yhteistyötahoineen. Espanjassa, missä gmo-tuotanto Euroopan maista on eniten saanut jalansijaa, järjestettiin 13 mielenosoitusta ympäri maata, joissa vaadittiin elintarvikkeiden ja maanviljelyn gmo-vapautta. Mielenosoitukset huipentuivat Zaragosassa järjestettyyn massamielenosoitukseen. Mielenosoitusten lisäksi muutamissa kaupungeissa järjestettiin tapahtumia, joissa myytiin ja tarjoiltiin luomuruokaa, jaettiin tietoa maataloudesta ja pidettiin aiheeseen liittyviä työpajoja. Saksassa protestoitiin gmo:ta kolmessa eri tapahtumassa mm. pyöräkaravaanilla ja marssilla siemenyhtiö KWH:ta vastaan Einbeckissä. Saksassa järjestettiin lisäksi kuusi muuta tapahtumaa, jotka alkoivat Münchenissä yli tuhannen ihmisen mielenosoituksella eläinten ja kasvien geenien patentoimista vastaan. Lisäksi Euroopassa oli tapahtumia ainakin: Ranskassa, Belgiassa, Sveitsissä, Norjassa, Ruotsissa Italiassa, Turkissa, Portugalissa, Scotlannissa ja Alankomaissa. Samaan aikaan kuin viljelijät marssivat kaduilla G8 maiden johtajat kokoontuivat Italian Trevisossa pohtimaan maatalouskysymyksiä. Agendalla oli ruokaturvallisuus ja kuinka maataloussektori voi myötävaikuttaa maailmantalouden elpymiseen. Neuvotteluissa käsiteltiin myös bio-polttoaineita ja ilmastonmuutosta, FAO reformia, Dohan kierrosta ja globaaleja kumppanuussuhteita. Via Campesinan mielestä G8 ei ole oikea paikka ratkoa ruoan hintakriisiä. Maatalouden ongelmien syyt on pitkälti G8 maiden ajaman uusliberalistisen ja kaupan vapauttamiseen tähtäävän politiikan tulosta, joka tuhoaa paikallisen perheviljelmiin perustuvan maataloustuotannon ja kasvattaa maiden riippuvuutta tuontiruuasta. Tämä johtaa kansainvälisillä markkinoilla siihen että spekulaatiot talouden kehityksestä vaikuttavat voimakkaasti ruoan hintaan etenkin köyhissä maissa ja aiheuttavat nälkää. Maailman hallituksilla on dogma vapaista markkinoista, mitä ihmiset tarvitsevat. Nyt on selvää mihin tämä ideologia on johtanut pankkisektorilla toteaa Via Campesina tiedotteessaan. Jukka Lassila ostetaan-myydään-ostetaan-myydään-ostetaan-myy- Myydään Juko 2m kylvökone vm. 1982, hinta 200 euroa ja lantarenki vm. -84 hinta 200 euroa Kasvikompostia satakunnassa. Kompostia voi käyttää maanparannusaineena ja ravinnelisänä kaikille kasveille. Kompostia tulee vuosittain n tonnia Etelä-Satakunnassa. Hinta: 8 euroa/ m3 itse noudettuna ja lastattuna. Hinnasta voi neuvotella tilaussopimuksen keston ja määrän mukaan. Anu Perälä, Apila Group Oy Ab Organ maanparannuskomposti -kompostoitu hevosenkuivikelanta -ravinteet kiertoon helposti 45 l. säkissä ,

18 Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry. KANNANOTTO Paijalantie Tuusula Keinottelu luomuvehnän hinnan polkemiseksi lopetettava Luomuvehnän hinta Suomessa on romahtanut kuluvan vuoden aikana. Luomuviljaa jalostavan teollisuuden viimesyksyiset puheet huutavasta pulasta ja vientimarkkinoiden lähes rajattomista kasvumahdollisuuksista, joita heikentää vain kotimaisen tuotannon niukkuus, ovat muuttuneet puheisiin maailmanmarkkinoiden heikoista näkymistä ja ostoinnokkuuden lopahtamiseen. Jalostavan teollisuuden viljantuonti täyttää polkumyynnin tunnusmerkit Luomuvehnän hinta on pudonnut vuoden alun 350 /t tämänhetkiseen 250 /t. Osalta yrityksistä osto on loppunut kokonaan. Samanaikaisesti Tullihallituksen tietojen mukaan on Kazakstanista tuotu joulutammikuussa vehnää Suomeen n. 2,5 miljoonaa kiloa tammikuun hinnan ollessa 240 /t. Suomalaisen luomuvehnän hinta näyttäisi näin ollen seuraavan täysin EU:n ulkopuolelta tuotujen dumppauserien hintatasoa. Kazakstanista tuotu vehnä täyttää täysin polkumyynnin tunnusmerkit, joilla pyritään sekoittamaan EU:n sisämarkkinoita ja aiheuttamaan vahinkoa omalle tuotannolle painamalla hinnat tasolle, jotka vastaavat näiden ylijäämäerien ostohintoja. Tapa, jolla viljan ylijäämäerien ostohinnat ovat määrittäneet viljan maailmanmarkkinahinnan tavanomaisella puolella, näyttää jalkautuneen nyt myös Suomen luomusektorille. EU:n säädösten mukaan alihintaiselle tuonnille, joka aiheuttaa olennaista vahinkoa jollekin tuotannonalalle EU:ssa, on kuitenkin mahdollisuus asettaa tasoitus- tai polkumyyntitulli, jolla omaa tuotantoa voidaan turvata. Muualla Länsi-Euroopassa viljelijät ovat pystyneet suojautumaan dumppaustuontia vastaan oman tuotannon arvostuksen avulla. Kuluttajien arvostus kotimaista tuotantoa kohtaan on pitänyt tuottajahinnat korkeammalla tasolla sisämarkkinoilla. Myös EU: n sisämarkkinoilla luomuvehnän hinta on pysynyt reilusti korkeammalla tasolla kuin Suomessa, mitä todistaa vielä maaliskuussa ruotsista tuotu vehnäerä hintaan 460 /t. Kazakstanin, Ruotsin ja joulukuussa Italiasta (560 /t ) tuodun erän lisäksi ei Tullihallituksen tietojen mukaan Suomeen ole tuotu luomuvehnää merkittäviä määriä. Suomen luomuteollisuuden strategia vientimarkkinoilla on tähän asti ollut laadukkaiden luotettavaan tuotantoketjuun perustuvien tuotteiden kauppa, mitä nyt ollaan romuttamassa viljelijän kustannuksella. Viennin kasvattaminen perustuen pelkkään alhaiseen hintatasoon ei ole pidemmällä tähtäimellä kenenkään etu luomusektorilla. Luomusektorin tulee pitää huolta imagostaan Suomen sisämarkkinoilla takaamalla ja tuomalla esiin kuluttajille kotimaisten raaka-aineiden käyttö tuotteissaan, josta luomukuluttajat ovat valmiita myös maksamaan. Vientimarkkinoilla luomusektorin tulee vahvistaa mielikuvaa luotettavasta Pohjoismaisesta tuotannosta ja panostettava laadukkaisiin jalostettuihin elintarvikkeisiin alhaisen hintatason tuotteiden sijaan. Suomalaisen luomuviljan hinnan tulee vastata Keski-Euroopan hintatasoa eikä uusien vientivetoisten, luomuun panostavien maiden tuotanto saa tulla uhkaamaan kotimaista luomutuotantoa. Tätä varten ESVY tulee tiivistämään yhteistyötään kansainvälisellä tasolla eri viljelijäjärjestöjen kesken ja taistelemaan kaikin tarvittavin keinoin luomuviljan polkumyyntiä vastaan. Tulemme käymään neuvotteluja suomalaisten luomuviljanostajien kanssa, jonka jälkeen annamme jäsenistöllemme suosituksia mahdollisista tahoista, jotka sitoutuvat pitkäjänteiseen, koko kotimaista luomutuotantoketjua hyödyttävään, vastuulliseen yhteistyöhön. Vaihtoehtoisesti tulemme selvittämään suorat myyntikontaktit ja vientimahdollisuudet niiden Keski-Euroopan tahojen kanssa, jotka arvostavat suomalaista luomutuotantoa. Tulemme myös laittamaan Ulkoasiainministeriöön vireille polkumyyntitutkimuksen Kazakstanista tuotujen erien osalta, jotta niille tultaisiin asettamaan polkumyyntitulli. ESVY ry. hallitus 18

19 Selkärankaa etsimässä. On helppo vihata suuryritysten johtajia ja toimintaa, koska tämä kourallinen ihmisiä käärivät miljoonia pankkitileillensä ja keinottelevat uusia sopimuksia, joilla selvitä vastuusta mahdollisimman vähällä. Asiaa tarkastellaan usein asetelmasta pieni vastaan iso, jolloin oman vaikuttamisen mahdollisuus tuntuu kurjan pieneltä. Nämä kaukaiselta vaikuttavat yritysjohtajat ovat kuitenkin vain nippu liikemiehiä. He myyvät mitä tahansa saadakseen voittoa. Vaikuttaa kuin eläisimme keskellä uinuvaa demokratiaa, jossa ei osata vaatia tai vaikuttaa vaalien ulkopuolella. Missä on meidän vaatimuksemme? Se selkäranka, joka kieltäytyy syömästä sitä ruokaa, mitä kaupassa halutaan myydä kannattavuuden nimissä. Liikemiehet käyttävät suuria määriä rahaa markkinointiin, jotta tuntisimme tarvetta heidän tuottamilleen asioille. Opimme pienestä pitäen tarvitsemaan asioita, joista ei voi sanoa olevan meille hyötyä tai jotka voivat pidemmällä ajanjaksolla olla jopa vaaraksi kehityksellemme. Me, kuluttajat olemme kannattavuus ja kannattamattomuus, jos vaivautuisimme käyttämään tätä mahdollisuutta. Käyttämään mielipidettämme luomaan uusia toimintatapoja ja kulutustapoja, jotka ovat kestäviä ja luovat yhteistyön mahdollisuuden paikalliselle väestölle. Globaali talous ei ole valtti, joka vie meidät lähemmäs toisiamme, päinvastoin vieraannumme luonnosta ja toisistamme epävarmuuden kasvaessa ympärillämme. Nykyisestä kulutuskulttuurista hyötyy pieni eliitti ihmisiä, ei köyhä viljelijä tai paikallisväestö, jotka ovat vain työntekijöitä suuryrityksen omistamalla maalla. teriaalit ja roskaruoka ovat saaneet osansa. Sen seurauksena suuret kauppaketjut ovat alkaneet tehdä toimia kuluttajia miellyttääkseen. On kauppiaan etu, että tarjolla on tuotteita, joita halutaan ostaa. Vastaavanlaisesta järeästä kuluttajamassasta ei voida täällä puhua. Onko vaikuttamatta jättämisemme jumalanpelkoa vaiko uskon puutetta? Aiommeko luottaa siihen, että suurissa kokoussaleissa halutaan pitää meistä huolta. Toki meistä vielä pidetään paremmin huolta kuin ns. suuressa maailmassa, jossa ruokaturvallisuutta valvovat viranomaiset ovat avuttomia ruokaa tuottavien ja jalostavien yritysten edessä. Säännöstely tapahtuu näiden yritysten toiveiden mukaan. Täytyyhän osa suurista voitoista ohjata tähän kannattavuutta ylläpitävään politiikkaan. Ruokapolitiikka on aivan oma taiteenlajinsa, jota toteutetaan suuryritysten ja poliitikkojen pankkitileillä. Edes demokratian luvatussa maassa ei ole sellaista valheenpaljastuskonetta, jolla totuus saataisi kuluttajien korviin yhtä suurieleisesti kuin valheet. Omasta mielestäni saamattomuutemme on yhtä sokeaa. Annamme toisten käsiin päätökset, jotka muovaavat elämämme laadun mitä suurimmissa määrin. Ravitsemus opitaan lapsena, vaikuttamisen mahdollisuudet selviävät vasta myöhemmin. Kuinka myöhään? Teija Heikkinen Useissa maissa kuluttajat ovat kyllästyneet syömään tietämättömyyden pimeydessä ja alkaneet vaatia markettiketjuilta vastuuta tuotteidensa turvallisuudesta. Useat yritykset ovat joutuneet tarkistuttamaan tuotantoketjunsa mm. geenimuuntelutekniikan käytön varalta. Geenitekniikalla tuotetut entsyymit, lisä ja säilöntäaineet ovat joutuneet kuluttajien silmätikuiksi esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa kuluttajat ovat osanneet ottaa roolinsa vakavasti. Myös pakkausma- KOULUTUSTA - KOULUTUSTA Maatalouspoliittiset keskusteluillat alkavat Toimelassa Keravan Kaskelassa (23.9. klo 18.00). Ensimmäisen tilaisuuden Aiheena on viljan maailmanmarkkinat -miten ne toimivat ja miten niihin tulisi suhtautua. 19

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Ylitarkastaja Sanna Viljakainen Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö Valvontaosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Esityksen sisällys Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta Kuinka

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Pohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Lisää Luomua 13.11.-12 Kuopio Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Pro Luomu - koko luomualan yhteistyöjärjestö - edistää luomualan kasvua ja kehitystä - jäseninä yrityksiä ja yhteisöjä - MMM hankerahoituksen

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot