Sisällä. 3 Episkooppi. 4 Ravattulan Ristimäki todistaa: 12 Pääkirjoitus. 13 Lähetys koolla. 17 Kansainvälinen työ. 20 Näin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällä. 3 Episkooppi. 4 Ravattulan Ristimäki todistaa: 12 Pääkirjoitus. 13 Lähetys koolla. 17 Kansainvälinen työ. 20 Näin."

Transkriptio

1 2 Toukokuu 2014

2 Sisällä 3 Episkooppi Kaarlo Kalliala 4 Ravattulan Ristimäki todistaa: Kirkko oli ennen kirkkoa Tytti Issakainen 12 Pääkirjoitus Timo Tavast 13 Lähetys koolla Mika Pajunen 17 Kansainvälinen työ arkkihiippakunnassa Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä 20 Näin Pekka Heikkilä 21 Sokeripalat Lasse Hautala 22 Sanan selitys Jaakko Heinimäki 24 Pienen Tarvasjoen suuri ihme Johanna Sointula 30 Oliivipuun pähkinöitä Hannes Tiira 31 Usko tai älä Erkki Kiiski 32 Mietoisten kyläportaali palkittiin Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä Kansi: Arkeologi Juha Ruohonen kurkottaa menneisyyttä kohti Ravattulan muinaiskirkon raunioilla. Kuva: Timo Jakonen Takakansi: Sama ihmetys joka kevät! Omenapuun mykistävät kukkanuput puhkeavat ulos kuorestaan. Kuva: Pekka Heikkilä Iankaikkisuus ei ole sama kuin iankaikkinen kesto, sillä kesto on ajan määre eikä iankaikkisuus ole aikaa. Kronometriikkaa ei tarvita iankaikkisuudessa, sillä aika, kronos, on loppunut, vaikka oleminen jatkuu. Kelloilla koneistoineen ei iankaikkisuudessa ole ainakaan ajan mittaamisen syytä olla. Mitä koneistoihin tulee, ihmisen raison d être ei ole, kuten Chaplin elokuvassaan Nykyaika näytti, olla koneiston osa rattaistolle! Pekka Heikkilä 2

3 Syy olla hdessä vaiheessa nuoruuttani en ollenkaan tajunnut, mitä tarkoitettiin, kun sanottiin, että usko Jumalaan antaa elämälle tarkoituksen. Opiskellessakin kyselin elämän tarkoitusta kurssitovereilta. En saanut tyydyttävää vastausta ainakaan en muista saaneeni. Sana tarkoitus viittaa ehkä liikaa jonkinmoiseen päämääräsyyhyn, ja sen myötä saattaa tulla väittäneeksi, että elämällä on tarkoitus vain itsensä ulkopuolella. Se olisi kummallista: tämän elämän mieli puuttuisi kokonaan. Ikään kuin meidät olisi joko vain vahingossa tai epämääräisessä koemielessä pudotettu olemassaoloon. Ulkomaankielillä voidaan käyttää monimielistä ilmaisua reason of being tai raison d être. Sen voi toki kääntää olemisen tarkoitukseksi, mutta tekisi mieli vääntää se kysymykseksi, mitä järkeä oikein on olla. Semmoinen kysely voi olla lisääntymässä. Ludwig Wittgenstein huomasi kysyä jo aikaa sitten, pelataanko tätä peliä enää lainkaan, ja mikä on oikea peli? Helsingin Sanomien kolumnisti Jani Kaaro kuvasi tätä tunnetta äskettäin sellaisen shakkinappulan hämmennyksellä, joka pölyttyy takanreunuksella koko pelaamisen tyystin loputtua ja olemisen syyn siis haihduttua. Mikä on tämän tämmöisen elämän, tämän lehdistä luetun, tämän televisiosta seuratun, tämän somessa näyttäytyvän elämän mieli tai punainen lanka tai tähtäyspiste? Mitä järkeä tässä on: onko jossakin jokin reason-of-being ja jos niin missä ja miten niin? Kyselyn tiivistyminen jos se nyt on tiivistyäkseen liittyy varmaankin siihen, että suunta parempaan, vauraampaan ja valoisampaan käy yhä epäuskottavammaksi. Oli ympäristö sitten ulko- tai sisäpoliittinen tai luomakunta, arvaamattomuus, epävakaus ja turvattomuus nousevat eivätkä laske. Paitsi ahdistavalta, oleminen saattaa tuntua myös pöhköltä. Mitä järkeä on ollenkaan olla? Piinaviikosta pääsiäiseen havaitsin, että usko Jumalaan antaa syytä olla. Peräkkäisinä iltoina, päivinä, öinä ja aamuina eri kirkoissa havahtelin todellisuusherätyksiin. Koko ajan oltiin kiinni realiteeteissa: ei kierrelty, kaarreltu, väistelty eikä peitelty. Juuri siitä syntyi kokemus, että toivo ja luottamus on perusteltua. Kirkon raison d être on kerrata noita kertomuksia, jotka antavat ihmisille syyn olla. Ihmisen reason of being on elää rakkaudessa. Kaarlo Kalliala Piispa 3

4 Ravattulan Ristimäki todistaa Kirkko oli

5 Kuvat: Timo Jakonen ennen kirkkoa Aurajokilaakson asukkaat rakensivat oman Herran huoneen ennen kuin Suomessa kirkkoa olikaan. Puolitoista vuosisataa etsitty todiste löytyi Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä. Löytö tuo uutta valoa kirkkohistoriaan.

6 Maapeite kätkee alleen Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäänteet. Arkeologi Juha Ruohosen johdolla kaivaukset avataan jälleen elokuussa. urajoki virtaa savisessa uomassaan. Laajat pellot myötäilevät jokea Kaarinan Ravattulassa. Avaran peltoaukean keskellä kohoaa vaatimaton kumpare. Sitä peittää metsä kuin pörröinen tukkapehko. Metsäsaarekkeen sisälle on raivattu pieni aukio. Aukiolle on pystytetty risti, kaksi narulla yhteen sidottua oksaa. Tämä on keskellä alttaria, arkeologi Juha Ruohonen toteaa ja korjailee hiukan repsahtanutta ristiä. Mikäs sen parempi paikka. Täällä on saattanut olla risti vielä 1500-luvulla. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen assistentti Juha Ruohonen on johtanut Ravattulan Ristimäen kaivauksia neljänä kesänä. Syksyllä 2013 julkistettiin merkittävä löytö: Suomen vanhin tunnettu kirkko varhaiselta keskiajalta, 1100-luvulta. Kivet puhuvat Tuossa alttarin takana on kirkon itäseinä, Juha Ruohonen viittoo. Alttari on ollut hiukan irti seinästä. Ruohonen esittelee metsäaukiota: tässä sijaitsee kirkon kuoriosa, tässä kirkkosali, tässä ovi, tuossa ehkä kirkonkellon teline. Niin kertovat kivet. Rakennus erottuu muista aikalaisrakennuksista. Rautakauden ja keskiajan maataloissa ei käytetty kivijalkaa, vaan hirsirakennukset perustettiin suoraan maan varaan, arkeologi selvittää. Luonnonkivistä rakennetun alttarin perustus on noin puolitoista metriä kanttiinsa. Koko rakennuksen pituus 6

7 Kuva: Juha Ruohonen Kirkon rauniot paljastuivat kivi kiveltä. Vasemmalla on 6 x 6 metrin laajuinen kirkkosali, jonka poikki kulkee lattian tukikiveys. Oikealla on salia pienempi kuorihuone, jonka itäpäässä sijaitsee alttarin perustus. on yli yhdeksän metriä, leveys kuusi metriä. Runkohuoneen eli kirkkosalin poikki kulkee kivirivi. Kirkossa on siis ollut puulattia, jota kivet ovat tukeneet. Rakennuksen ympärillä leviää laaja kirkkomaa hautoineen. Leposijoja paljastunee kirkon sisältäkin. Kymmenet haudat on aseteltu lounais-koillissuuntaan kuten kirkkokin. Aluetta kiertää kirkkomaan aita. Lehmien turvissa Maallikon on vaikea havaita maastosta löytöjen piirteitä. Kaivaukset on peitetty mullalla odottamaan seuraavaa tutkimusvaihetta. Rakenteista kertovat lähinnä vain merkeiksi pystytetyt valkoiset tolpat. Vuosisatojen aikana alueen viljelijätkään eivät huomanneet saarekkeessa mitään erikoista. Lehmiä lienee kiittäminen siitä, että alue on pysynyt muokkaamattomana. Karja laidunsi siellä 1970-luvun alkuun asti. Sen jälkeen maatalous muuttui, eikä viljelijöillä ollut intoa raivata lisää peltoa. Niin kirkko sai uinua metsässään. Nykykoneilla tällaisen alueen raivaisi pelloksi parissa tunnissa, Juha Ruohonen toteaa. Koneet eivät olisi kyselleet kiviltä niiden historiaa. Saarekkeen yhtä reunaa on muokattu. Siinä on tuhoutunut ehkä osa hautausmaata. Nimi johdatti, raha ratkaisi Vaikea oli tutkijoidenkaan arvata neljä vuotta sitten, mitä pusikoituneen ja ryteikköisen metsikön sammalpeitteen alla piili. Asiakirjat eivät mainitse kirkosta mitään. Suullista perimätietoa ei paikasta tunneta eikä esineitä ole löydetty. Ristimäki valikoitui useista tarjolla olleista kohteista, joissa arkeologian opiskelijat saattoivat harjoitella 7

8 lapioiden, sutien, siivilöiden ja tietojensa käyttöä. Ristimäelle johdatti ensinnäkin kiinnostava nimi. Vaikka asiakirjoissa Ristimäki esiintyi ensi kerran vasta sata vuotta sitten, nimi saattoi nousta kansan muistista ja viitata sisältöön. Olihan joen alajuoksun varrella Kuralan Ristimäeltä paljastunut rautakautinen kalmisto ja yläjuoksulta Liedon Ristinpellosta varhainen kristillinen hautausmaa. Ristimäellä kiinnostivat myös parikymmentä vuotta aiemmin löydetyt, yhä tutkimattomat painanteet, joita oletettiin ristiretkiaikaisiksi haudoiksi. Lähistöltä oli myös tehty runsaasti arkeologisia löytöjä. Lopulta tutkimuskohteen valinta jouduttiin ratkaisemaan karusti taloudellisin perustein: opiskelijoiden oli halpaa ja helppoa tulla Ristimäelle vajaan viiden kilometrin päähän Turun keskustasta. Pyhä paljaus keskellä elämää Aikoinaan kirkon ympäristö on ollut puuton ja kirkko on näkynyt hyvin, Juha Ruohonen kuvailee. Paljaus erotti alueen maallisesta ja korosti sen pyhyyttä. Rakentajat valitsivat Herran huoneelle hyvän sijainnin. Kumpare oli kuiva hiekkasärkkä savimaan keskellä. Sinne oli helppo kaivaa vainajille lepopaikka. Ympäristö oli vanhastaan vilkkaasti liikennöity. Kirkon eteläpuolella soljui Aurajoki. Matkaa merelle oli kymmenisen kilometriä. Mereltä aukesivat kalavedet ja yhteydet Itämeren maihin. Aikoinaan jokea pitkin oli purjehdittu, mutta kirkon rakentamisen aikoihin uoma oli jo mataloitunut maannousun ja Halistenkosken syntymisen vuoksi. Silti joki oli yhä tärkeä kulkuväylä. Arkeologian opiskelijat pystyttivät ristin sinne, minne se kuuluukin: kirkon alttarin kohdalle. Narulla yhteen sidotut oksat ovat peräisin paikalla kasvaneista puista. Uskon, että vastaavia pieniä kirkkoja on ollut runsaasti." Juha Ruohonen viittoo menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Pieni kyläkirkko on aikoinaan näkynyt kauas avoimella paikallaan. Nyt löydöstä avautuu uusia näkökulmia kirkkohistoriaan. Joen toisella puolella oli jo vuosisatoja rahdattu Hämeen Härkätietä pitkin turkiksia ja muita hämäläisten tuotteita rannikolle. Tois pual jokke Kuralan kylässä käytiin myös ahkerasti kauppaa. Pohjoispuolella metsänreuna viisti kirkkoa nykyistä lähempää. Metsän keskellä lienee kiemurrellut jo silloin Vanha Ravattulantie. Edelleenkin kärrypolulla tuntuu kuin sukeltaisi kansallisromanttiseen maisematauluun. Vanhat puut kumartelevat tien molemmin puolin. Vuosisatojen takainen tunnelma on kuviteltavissa. Kirkon historia uudessa valossa Milloin kirkko sitten rakennettiin? Ketkä rakensivat kirkon? Miksi se rakennettiin? Millaiset ihmiset astuivat kirkkoon? Millaista oli heidän uskonsa? Millaista kirkollista kulttia noudatettiin? Kuka suoritti toimitukset munkitko? Keitä on kätketty kirkkomaan multiin? Miten vainajat haudattiin? 8

9 Minkä näköinen kirkko oli? Mistä se sai mallinsa? Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta vastauksiakin odotetaan innokkaasti, sillä: Tämä on jymyjuttu, ainutlaatuinen, erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus, Juha Ruohonen painottaa. Ravattulan löytö avaa runsaasti uusia tulkintamah dollisuuksia ja näkökulmia erityisesti varhais- ja kirkkohistorian kysymyksiin kristillisyydestä, kristillistymisprosessista ja kirkollisesta järjestäytymisestä. Ristiretkiaikaisten kalmistojen luonnetta voidaan arvioida uudelleen. Löytö antaa paremmat eväät etsiä lisää vastaavia pieniä kirkkoja. Uskon, että niitä on ollut runsaasti. Juha Ruohonen tarjoaa maistiaisia jymyjutusta, vaikka tutkijana hän muistuttaakin tutkimuksen keskeneräisyydestä. Ristimäen kirkko voisi olla varakkaan maanomistajan yksityiskirkko, mutta todennäköistä on, että kyseessä oli pieni kyläkirkko, yhden tai muutaman kylän yhteinen, Ruohonen puntaroi. Rakennus ajoittuu varhaiskeskiajalle. Se lienee rakennettu 1100-luvun toisella puoliskolla. Rakennustyyli on romaaninen. Kirkon käyttö näyttää loppuneen vuoden 1220 paikkeilla tai pian tämän jälkeen. Kyläkirkko toimi siis ennen kuin kirkkolaitos syntyi ja pitäjäseurakunnat organisoitiin. Todisteita näistä yksittäisistä kirkoista on etsitty 150 vuotta. Ristimäeltä se löytyi. Voimme löytää, kun vain etsimme. Aurajokilaakso ei ollut pakanamaa Ristimäen kirkkolöytö laittaa yhdelle spekuloinnille pisteen: Viimeistään nyt on syytä unohtaa viime aikoihin toistettu ajatus siitä, ettei kirkko olisi kyennyt vielä luvun keskivaiheillakaan tunkeutumaan Aurajokilaaksoon, pakanallisen uskon sydänsijoille, Juha Ruohonen vakuuttaa. 9

10 Kyläkirkon käytön hiipuminen käy myös yksiin sen oletuksen kanssa, että Kaarinan pitäjä perustettiin luvun alkupuolella ja että pitäjän kirkko rakennettiin Kaarinan Nummen kylään. Kyläkirkon väki alkoi käydä Nummella, jossa nykyisin sijaitsee keskiaikainen Pyhän Katariinan kivikirkko. Ristimäen kirkon kehitys sopii myös päätelmiin, joiden mukaan piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 tai pian tämän jälkeen. Koroisten niemi sijaitsee joen alajuoksulla vain muutaman kilometrin päässä Ristimäeltä. Jymyjuttu varoja vailla Lisää vastauksia etsitään nykyisten löytöjen analyyseissa ja tulevissa kaivauksissa. Nyt on sananmukaisesti vain raapaistu pintaa. Kaivauksia on voitu tehdä vasta parinkymmenen sentin syvyydelle, Juha Ruohonen kertoo. Neljänä kesänä siltä syvyydeltä on kaivettu kuusikymmentä neliömetriä. Enempään eivät kolmentuhannen euron vuotuiset tutkimusrahat ole riittäneet. Työ on tehty opiskelijavoimin Ruohosen johdolla. Yksi viikko menee kuopan avaamiseen, yksi viikko tutkimiseen ja yksi viikko kaivausten peittämiseen. Ristimäen löytö on ykkösluokan tutkimuskohde, mutta varoja tutkimukseen ei ole, Ruohonen hengähtää ja naurahtaa sitten: Näillä resursseilla alueen tutkimiseen menisikin 120 vuotta. Tutkimusvaroja haetaan eri tahoilta. Avuksi on perustettu myös Suomen muinaistutkimuksen tuki ry. Suuri yleisö näyttää olevan kiinnostunut Ristimäestä. Salit pursuvat väkeä, kun Ruohonen esitelmöi kirkosta. Löytöpaikan vieraskirja täyttyy päivittäisten kävijöiden merkinnöistä. Tämä on niin merkittävä löytö, että myös suuren yleisön tulee tietää siitä, Ruohonen toteaa. Tulevana syksynä kaivauksia pidetään auki kuukauden verran ja yleisöä kutsutaan tutustumaan niihin. Ristimäen tutkimuksille tehdään myös omat kotisivut. Kirja, opasteita ja reitistöjä on suunnitteilla. Tutkijan tulevaisuudenkuvissa eivät kuitenkaan väiky Ristimäelle turistilaumoja kuljettavat bussijonot. Toivon, että tästä tulisi aikanaan paikka, jossa ihmiset voisivat käydä hiljentymässä. Mielelläni näkisin ristin tässä alttarin kohdalla, arkeologi Juha Ruohonen sanoo. Tytti Issakainen PS. Lehden painoon mennessä tuli tieto Kulttuurirahaston myöntämästä apurahasta tutkimusta varten. Tuella päästään taas pieni matka eteenpäin ajan ja tilan arvoituksissa. Tutkimuksia johtavan arkeologian assistentti Juha Ruohosen kolme artikkelia Ravattulan Ristimäen kirkon kaivauksista on tilattavissa eripainoksina Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n sivuilta 10

11 Pekka Heikkilä Kasvit avaavat oven menneisyyteen Ravattulan Ristimäen kaivausten yhteydessä on löytynyt viljanjyviä. Ne paljastavat enemmän kuin maallikko saattaisi arvata. Dosentti Terttu Lempiäinen on löydöstä innostunut: Jyvät olivat iloinen yllätys. Ne olivat huonokuntoisia, mutta toistaiseksi on määritetty selviä ohranjyviä. Kirkon ympäristössä on aivan taatusti viljelty jo kolme vuosituhatta sitten. Ristimäkihän on Suomen vanhimman viljelyalueen laidalla. Maarian kirkon takana Niuskalassa viljeltiin kuoretonta, pienijyväistä ohraa lähes neljätuhatta vuotta sitten. Terttu Lempiäinen on paleobotaniikan, kasvillisuuden historian tutkija. Asiantuntijalle kasvien jäänteet kertovat muun muassa menneestä asutuksesta ja ympäristöstä, elinkeinoista ja kansainvälisistä yhteyksistä. Kiinnostavimpia tutkimusaineistoja ovat viljat ja niiden vanhat viljelytyypit, Lempiäinen sanoo. Viljelykasveista myös hamppu, pellava ja humala sekä peltojen vanhat rikkaruohot kuten aurankukka ja ruiskattara avaavat oven menneisyyden maatalouteen ja elämäntapoihin. Kasviarkeologin aarrearkkuja ovat paikat, joihin on kertynyt ihmisten käsittelemää tai kuljettamaa kasviainesta, esimerkiksi jätekuopat, tulisijat, maa katukiveysten alla, haudat ja keskiaikaisten kirkkojen maalattiatkin. Terttu Lempiäisen suosikkeja ovat Turun kaupungin keskiaikaiset lantakasat: Kasvijäänteet ovat siellä kuin pumpuliin pakattuja. Kuivike kuten olki imee vettä ja säilyttää kasvijäänteet erinomaisesti. Arkeologisten kasvijäänteiden tutkiminen on sananmukaisesti mikroskooppisen tarkkaa työtä. Kaivauksilta kerätään maanäytteitä. Ne upotetaan veteen, jolloin kevyt kasviaines nousee pintaan. Aines puhdistetaan ja erotellaan mikroskoopin avulla. Tutkimuksessa käytetään myös radiohiilija lämpösäteilymenetelmiä. Tytti Issakainen Kiinnostavaa luettavaa: Terttu Lempiäisen artikkeli Kasviarkeologiaa Aurajoen rannoilla teoksessa Kaupunkia pintaa syvemmältä. Toim. Liisa Seppänen. Suomen keskiajan arkeologian seura. Turku

12 Evankeliumi Aamulehden mukaan irkkoon saa kuulua, vaikka ei usko Jeesukseen näin Tampereella ilmestyvä Aamulehti julisti pitkänäperjantaina ilosanomaansa. Itse asiassa minun ei tarvitse etsiä kaukaa niitä kirkon jäseniä, jotka aidosti iloitsevat tuosta evankeliumista. Oma isäni, kristillisen kodin kasvatti, kadotti oman uskonsa 60-luvun kuohuvissa turkulaisissa opiskelijapiireissä. Luonnontieteistä tuli, ei vain maailmankuvan, vaan myös maailmankatsomuksen jäsentäjä ja nuoresta biologista tunnustava ateisti. Kirkon jäsenyydestä hän ei kuitenkaan missään vaiheessa luopunut. Päinvastoin isäni voi sanoa arvostavan syvästi kirkon jäsenyyttä ja sitä työtä, mitä kirkko tämän maailman parantamiseksi tekee. Eläkevuodet täyttyvät kansainvälisestä diakoniasta Pietarin katulasten turvakodin rakentajana sekä Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyöstä niiden tamperelaisten hyväksi, jotka tarvitsevat arkensa avuksi taitavia käsiä. Lähimmäinen kiittää ja varmasti Jumalakin että ovet ovat avoinna aktiivisimmallekin seurakunnan jäsenyydelle, vaikka ihmiselle itselleen Jeesus on hautaansa maatunut Nasaretin mies ja Jumalakin kaikin tavoin kuollut. Edellisestä en suostu ottamaan mitään pois. Silti samalla kysyn, onko Aamulehden evankeliumista tullut myös kirkon evankeliumi tai ainakin kaikki, mitä sillä on kirkon jäsenyydestä sanottavanaan. Toisin ilmaistuna: mikä jäsenyyden alennusmyynti meillä on kirkossa meneillään? En voi välttyä viestinnälliseltä vaikutelmalta, että pidämme epätoivoisesti kiinni kansankirkollisuuden rippeistä anellen ihmisiä pysymään hinnalla millä hyvänsä kirkon jäseninä. Väitän, että tämä kääntyy lopulta itseään vastaan. Ketä lopulta kiinnostaa jäsenyys, joka ei vaadi mitään eikä lopulta merkitsekään mitään ei ainakaan muuta kuin kirkollisveron maksamista? Kiertoradallaan kirkko on kulkenut kauimmaiseen mahdolliseen pisteeseen siitä varhaisten kristittyjen tilanteesta, jossa kuuluminen seurakuntaan merkitsi Kristuksen tunnustamista ylösnousseeksi Herraksi ja Jumalaksi ja jossa tuon tien kulkemisesta saattoi joutua maksamaan henkensä hintana. Voisiko kirkon viesti mediassa olla se, että kyllä, kirkossa on tilaa epäilylle eikä kenenkään jäsenen uskoa saa käydä henkilökohtaisesti mittailemaan, mutta että samalla kirkko kutsuu omia jäseniään samoin kuin kaikkia kansoja liittymään varhaisten ylösnousemuksen todistajien tunnustukseen Jeesus Kristus on Herra? Voisiko lisäksi kirkko kaikessa viestinnässään uskaltautua lausumaan vakaumuksenaan: tuo Kristuksen tunnustaminen Jumalaksi ja Vapahtajaksi ei ole jokin triviaali kysymys ei kirkon eikä yksittäisen ihmisen kannalta. Kyseessä on pelastuskysymys. Kyseessä on kirkon perimmäinen tunnustuskysymys, joka määrittää luovuttamattomalla tavalla sitä, mitä olemme: Kristuksen kirkko. Mitä me häviämme, jos uskaltaudumme tämän kaiken esiin tuomiseen levollisesti ja kiihkotta, mutta samalla selkeästi ja kirkon identiteettiä kätkemättä? Ehkä jossakussa syvenee ajatus, että on johdonmukaisempaa olla kuulumatta kirkkoon, jos oma maailmankatsomus on täysin muuta kuin kirkon Kristus-usko. Kaikki eivät kuitenkaan lähtisi. Monen, myös isäni kaltaisten, uskon sitoutuvan yhä syvemmin kohdatessaan kirkon, joka ei kosiskele ja myy itseään halvalla. Timo Tavast Hiippakuntadekaani Kuva: Flickr 12

13 Luterilaisen maailmanliiton miehet: pääsihteeri Martin Junge, presidentti, piispa Munib Younan sekä lähetyksen ja kehityksen osaston johtaja Carlos Bock iloitsevat yhteydestä yli rajojen. Lähetys koolla saman pöydän ääressä Jos maailma luotaisiin tänään, en usko että meillä vielä huomenna olisi nykyistä kansojen, kielten ja kirkkojen moninaisuutta sekä maailmaa ravistelevaa eriarvoisuutta. Tokkopa meillä myöskään olisi luterilaista kansankirkkoa ja sen seitsemää virallista lähetysjärjestöä. Koska luomisesta on kulunut jo jonkin aikaa, toteuttaa kirkkomme lähetystehtäväänsä tässä todellisuudessa omalla paikallaan yhdessä sisarkirkkojen ja lähetysjärjestöjen kanssa. Kirkkomme lähetyksen hahmottamisesta ja hyvin hoitamisesta oli kyse ensimmäistä kertaa järjestetyssä lähetyskumppanuusneuvottelussa Järvenpäässä Neuvotteluun saapui edustus kaikista kirkkomme virallisista lähetysjärjestöistä ja yli kolmesta- kymmenestä kumppanuuskirkosta eri puolilta maailmaa sekä tarkkailijoita ekumeenisilta kumppaneilta. Neuvottelun isäntänä toimi kirkkomme arkkipiispa Kari Mäkisen ja piispa Simo Peuran sekä Kirkon lähetystyön keskuksen johdolla. 13

14 Luterilainen ja ekumeeninen kokoontuminen Koska neuvotteluihin oli päätetty kutsua etupäässä luterilaisia lähetyskumppaneita, rajautui Kirkon Ulkomaanavun tavoin pelkkään kehitysyhteistyöhön keskittyvä kumppanuus neuvottelujen ulkopuolelle. Päätös ei ehkä ollut lähetyksen kokonaisvaltaisuuden kannalta kaikkein perustelluin, mutta sitä tukivat käytännönjärjestelyt. Vaikka tilaisuuden puitteet oli erinomaisesti järjestetty, kävi Kirkon koulutuskeskus jo 130 osallistujan voimin hieman ahtaaksi. Erityisen hyvin tämä näkyi ja tuntui neuvottelun alun ja lopun messuissa, joihin kokoonnuimme yhteen ja joista meidät lähetettiin palvelemaan maailmaa Kristuksen käskyn mukaisesti. Ekumeenisen ja luterilaisen väli on joskus siinäkin mielessä häilyvä, että ekumeeninen vieras saattaa edustaa omaa tunnustustamme. Näin kävi kansainvälisten kirkkoliittojen edustajien kohdalla. Ensimmäistä kertaa kirkkomme historiassa pidimme yhtä aikaa vieraanamme Luterilaisen Maailmanliiton (LML), Euroopan Kirkkojen Konferenssin (EKK) sekä Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) pääsihteerejä, joista KMN:n pääsihteeri Olav Fykse Tveit on norjalainen luterilainen, LML:n pääsihteeri Martin Junge chileläinen luterilainen ja EKK:n pääsihteeri Guy Liagre belgialainen reformoitu. Pääsihteerien puheenvuorot toivat esiin sen, että luterilainenkin kirkkoperhe näkee monet asiat hieman eri tavoin kontekstista riippuen. Hyvän esimerkin tästä tarjosi suhtautuminen sekularisaatioon, jonka Fykse Tveit nosti esiin mainiten, ettei kyseessä ole pelkästään negatiivinen asia. Tämä sai hämmästyneen vastaanoton etelänkirkoilta ja Venäjältä, joissa sekularisaatio nähtiin pääasiassa kristillisistä arvoista ja elämäntavasta luopumisena. Fykse Tveit puolestaan näki sekularisaation tarjoavan pohjoisille kansankirkoille paremman mahdollisuuden todistukseen valtion otteen heiketessä niistä samalla, kun kirkon itsehallinto kasvoi. Keskustelua tästä aiheesta tarvitaan selvästi vielä paljon niin lähetyskumppanien kuin luterilaisen kommuunionkin kesken. Elävää ekumeniaa Kysymys tunnustuksesta ja lähetysyhteistyöstä on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että tiukasti ottaen sen enempää kaikki neuvotteluun osallistuneet kumppanuuskirkot kuin kirkkomme viralliset lähetysjärjestöt eivät ole yksinomaan luterilaisia. Lähetysjärjestöistä Suomen Pipiliaseura on ekumeeninen toimija, joka kokoaa yhteen kristittyjä monista eri kirkkokunnista ja tunnustuksia. Suuria yhdistyneitä kirkkoja neuvottelussa taas edustivat Pakistanin yhdistynyt kirkko, joka kuuluu anglikaanien, metodistien ja reformoitujen maailman kommuunioon vaan ei LML:n sekä jälkitunnustuksellinen Kiinan Kristillinen Neuvosto, joka edustaa kaikkia Kiinan protestantteja. Käsityksen lähetyksen nykyisistä haasteista saa jo vertailemalla näitä kahta, joista Pakistanin kirkko kamppailee olemassaolostaan kristittyihin vihamielisesti suhtautuvassa ympäristössä, kun taas Kiinan kirkko koettaa tulla toimeen suuren kasvunsa kanssa. Yhteinen tekijä molemmille on sopeutuminen oman kontekstinsa haasteisiin. 14

15 Tulkoon valtakuntasi -neuvottelut kokosi kumppanit yhteen 38 maasta. Pakistanissa tämä merkitsee neuvottelemista paikallisten talebanjohtajien kanssa, että kristityt saavat järjestää pääsiäiskulkueensa. Tällä kertaa tätä toteutuu Talebanin asemiesten vartioinnissa, mikä kirvoittikin LML:n presidentin piispa Munib Younanin nimeämään heidät leikillisesti The Evangelical Lutheran Church of Talebaniksi. Kiinalaiset taas kertoivat kokouksessa kaipaavansa apua erityisesti kirkon työntekijöiden koulutukseen. Avoin evankeliointi sen sijaan on Kiinassa kiellettyä ja sanan tulee vaikuttaa tuossa yhteiskunnassa hapatteen tavoin palvelun ja evankeliumin todeksi elämisen kautta, jota ulkomaalaiset voivat tukea vain välillisesti. Lähetyksen vastavuoroisuus vahvistumassa Luterilaisten sisarkirkkojen kohdalla tilanteet vaihtelevat isojen, vakiintuneiden kirkkojen kysymyksistä pienten kamppailevien kirkkojen todellisuuteen. Esimerkiksi Namibian evankelis-luterilainen kirkko on jo nykyään suhteellisen vanha ja itsenäinen kirkko, jonka kanssa kirkkojen väliset suhteet muodostuvat suoraan ilman välikäsiä samoin kuin LML:n nyt jo ehkä suurimman jäsenkirkon, hyvin nopeasti kasvavan Etiopian Mekane Yesus -kirkon kanssa. Suurten kirkkojen kysymyksiin kuuluu lähetyksen painopisteen muutos pohjoisesta etelään. Etenkin etiopialaisilla on toiveita lähettää lähettejä meidän keskuuteemme, jolloin lähetyksen vastavuoroisuus vahvistuisi. Näiden rinnalla monien pienten kirkkojen kysymykset vaikuttivat hyvin toisenlaisilta. Niissä korostuivat uusien kristillisten yhteisöjen ja ensimmäisen sukupolven kristittyjen kokemukset, joissa keskeistä on muun muassa taloudellisen tuen ja koulutuksen tarve, jotta kirkkojen päivittäinen elämä saataisiin turvattua. Yhteistä kaikille etelän kirkoille on kolonialismin, imperialismin ja epäreilun globalisaation seurauksena syntyneen taloudellisen eriarvoisuuden kanssa kamppaileminen. Etelän kirkot kaipaavat taloudellista tukea mutta eivät almuja. Ne haluavat seistä omilla jaloillaan ja kehittää omaa varainhankintaansa, josta osoituksena esimerkiksi Namibian kirkko on perustanut sijoitusyhtiön, joka on hankkinut osuuden suuresta kalastusaluksesta. Pohjoisen kirkoilta ne kaipaavat puolestapuhumista ja globaalin markkinatalouden epäkohtiin puuttumista. Ite, missa est menkää, teidät on lähetetty! Mika K T Pajunen 15

16 1. Ensinnäkin käsitys kirkkojen yhteisestä lähetystehtävästä vahvistui. Me tarvitsemme toisiamme, emmekä tule toimeen yksinämme. Monissa puheenvuoroissa läpi neuvottelujen toistui pääsihteeri Jungen esiin nostama tansanialaisen piispa Josiah Kibiran ajatus 1970-luvulta siitä, ettei mikään kirkko ole niin köyhä, etteikö se voisi jakaa jotakin toisille, eikä mikään niin rikas, etteikö se voisi oppia jotakin toisilta. Vuorovaikutusta tarvitaan ei vain pohjoisen ja etelän vaan kaikkien kirkkojen kesken. Jokaisella on jotakin annettavaa ja jotakin saatavaa. Pohjoisen yksipuolisen dominoinnin aika on tältäkin osin ohi. 2. Mitä neuvotteluissa sitten saavutettiin? Toiseksi vahvistui näkemys siitä, että lähetys on erityisesti kirkkojen tehtävä, jota ei voida ulkoistaa järjestöjen hoidettavaksi. Kirkot kantavat lähetyksestä pääasiallisen vastuun, jossa lähetysjärjestöt avustavat omalla erityisellä osaamisellaan. Oli silmiä avaavaa huomata koulutuskeskuksen auditoriossa käsien nousevan ylös, kun osallistujilta kysyttiin, ymmärsivätkö he Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen lähetysjärjestöjen väliset suhteet ja tehtävänjaon ennen neuvotteluja ja neuvottelujen jälkeen. Moni etelän kirkonjohtaja hahmotti kirkkomme ja järjestöjen suhteen ensi kertaa vasta Järvenpäässä ja toivoi nyt suoraa yhteydenpitoa myös kirkon keskushallinnon ja hiippakuntien kanssa. 3. Pastori Rashid Nazir edusti Pakistanin kirkkoa kumppanuusneuvotteluissa Järvenpäässä. Kolmanneksi vahvistui yhteys eri toimijoiden välillä. Neuvottelujen aikana arvioitiin rehellisesti tehtyä yhteistyötä ja suunniteltiin tulevaa ensimmäistä kertaa yhdessä pöydässä kaikkien toimijoiden kesken. Oma kirkkomme tarjosi agendan ja puitteet tällä neuvottelulle, mutta muutoin kaikki kirkot ja järjestöt tulivat tasavertaisesti yhteen omat erityispiirteensä säilyttäen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vaikka samaan messuun mahduimmekin, olemme myös monesta asiasta aidosti edelleen eri mieltä, minkä sai myös tuoda neuvotteluissa kuuluviin. Yhteys säilyy vain yhdessä keskustelemalla ja rukoilemalla. Saavuimme neuvotteluun virallisina isäntinä, kumppanuuskirkkoina sekä lähetystyöhön erikoistuneina palvelujärjestöinä, mutta lähdimme sieltä veljinä ja sisarina. Vaikka maailmaa ei luotukaan tänään, on Kristuksen kirkko silti yksi, eilen, tänään ja huomenna. 16

17 Pekka Heikkilä Mission mies Kansainvälinen työ hiippakunnassa Meidät on kutsuttu palvelemaan sanoin ja teoin, sanoo uusi kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Anssi Nurmi. Ne julistavat Jumalan todellisuutta molemmat omalla paikallaan, välillä yhdessä, toisinaan erikseen, mutta aina kokonaisesti ja tilanteen huomioon ottaen. Anssi Nurmi aloitti uudessa tehtävässä vuoden 2014 alusta. Vastaavat virat perustettiin kaikkien hiippakuntien kapituleihin samalla kun vanhat hiippakuntien lähetyssihteerien tehtävät lakkautettiin. Uusi työ hahmottuu vähitellen kaikessa monimuotoisuudessaan. Työnkuva on laajentunut mutta samalla rajaus on myös selkiytynyt. Näen itseni ensisijaisesti seurakuntien työntekijöiden rohkaisijana ja tukijana. Sen lisäksi työhön kuuluu maahanmuuttaja- ja monikultuurisuustyötä, uskontodialogia, sekä ekumeniaa/yhteiskristillisyyttä. Myös kumppanuuskirkko- ja ystävyysseurakuntatyö on siirretty nykyiseen toimenkuvaan. Erityisesti yhteistyö El Salvadorin sisarkirkon kanssa jatkuu edelleen. Lähetystyö säilyy kuitenkin edelleen keihäänkärkenä. 17

18 Lähetysjärjestöt ja KUA kirkon ulkomaanapu MM maahanmuuttotyö MK monikulttuurisuus UD uskontodialogi EKUM/YK Ekumenia/ yhteiskristillisyys KVD kansainvälinen diakonia YST ystävyysseurakuntatyö KK kumppanuuskirkkotyö SAL El Salvador "Lähetysameeba" kuvaa Anssin työn monimuotoisuutta ja sitä kirkkoa, jonka me kaikki muodostamme. Mission kirkko Anssi Nurmi puhuu innokkaasti mission kirkosta. Se on se yhteinen kirkko, jonka me itse muodostamme. Tässä kirkossa meidät on kutsuttu ennen kaikkea olemaan ja elämään Jumalan tahtoa todeksi. Tausta-ajatuksena on vahvasti se, että Jumala itse toteuttaa missionsa maailmassa, mutta meidän tulee liittyä siihen niin kirkkona, seurakuntina kuin yksittäisinä ihmisinäkin. Se on Kristuskeskeinen kirkko, jossa me osaltamme olemme tuomassa Jumalan valtakuntaa keskellemme jo nyt, vaikkakin se on täydellisyydessään koettavissa vasta Jumalan luona taivaassa. Mission kirkko on kaikkien työmuotojen ytimessä se on aina ulospäin suuntautuva ja samalla vieraanvarainen. Sen ympärille asettuu eri tehtävät. Anssi Nurmi kutsuu muodostumaa lähetysameebaksi. Etsin rajapintoja eri työmuotojen välillä, sitä miten ne koskettavat toisiaan. Jumalanpalveluksemme voisi olla huomattavasti monikulttuurisempi. Anssi haastaa meitä katsomaan tilannetta uusin silmin niin, että monikulttuurisuus voidaan tuoda osaksi seurakunnan arkea. Lähetysameeba kuvaa niin työn laajuutta kuin myös sen muuntuvuutta. Sataa samaan laariin Seurakuntien työalat ovat useimmiten erillään toisistaan. Ne toimivat omilla saroillaan, eivätkä ne keskustele keskenään siinä määrin kuin olisi mahdollista. Nämä kaistat muodostavat ikään kuin erillisiä siiloja, joista viljan tulisi sataa samaan laariin, Jumalan valtakuntaan. Näiden töiden läpileikkauksesta tulisi syntyä Mission kirkko. Kaiken erityisosaamisemmekin keskellä on tärkeää säilyttää yhteinen näky. Monikulttuurisuus voisi näkyä meillä useammalla työalalla. Lähetystyössä sitä löytyy jo valmiiksi, mutta miten saisimme muut työalueet koskettamaan toisiaan? Esimerkiksi jumalanpalveluksissamme voisi eri kulttuurit olla esillä. Voi, kun me näkisimme erilaiset mahdollisuudet ja toisimme nämä rikastuttavat elementit mukaan myös seurakunnan arkeen. On tärkeää, ettemme näe maahanmuuttajiakaan kapeasti. Sitkeästi meissä asuu ajatus, että maahanmuuttaja on yhtä kuin muslimi! Keskuudestamme löytyy monia eri kansallisuuksia, myös niitä, jotka ovat muuttaneet maahan työn perässä. Uskontodialogi ja ekumenia etsivät vielä muotoaan tämän toimen sisällä, mutta näkyä ja suuntaa tähänkin on jo muodostumassa. Lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu ovat tämän tehtävän mahdollistajina palkkauksen osalta. 18

19 Mielikuvat lähetystyöstä ovat usein hyvin yksipuolisia, pohtii Anssi Nurmi. Kuka? Anssi Nurmi, 43 Mistä kotoisin? Liedosta. Juuret syvällä varsinaissuomalaisessa savessa. Oppinut uimaan Aurajoessa. Mitä sitten? 1996 valmistui nuorisotyönohjaajaksi Suomen Raamattuopistolta. Seurakuntatyössä Vantaalla ja Naantalissa lähetystyössä Venezuelassa Lähetysseuran työssä Suomessa, viimeisimmäksi kasvatussihteerinä ja hiippakunnan lähetyssihteerinä Kasvatuksen hiippakuntasihteerin sijaisena kapitulissa alk. Kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri kapitulissa Perhe? Noora vaimo, tyttäret Anna ja Eevi ja poika Olavi ja Camo-koira Mistä haaveilet? Haaveilen eläväni täyttä elämää mihin sisältynee perhe, ystävät / tuttavat, mökkeily ja Jumalan tahdon etsiminen. Työnsäkin voisi hyvin yrittää hoitaa. Joskus voisi vielä lähteä ainakin tuon vaimon kanssa lähetystyöhön. Toivon matkaavani täällä rukoillen. Royal Enfieldin (moottoripyörä) oston esteenä on vain minä (ja pankkitili). Tämä on hieno mahdollisuus kirkolle nähdä työmme yhteisenä missiona. Kumppanuus ja kohtaaminen mahdollistavat työtämme niin täällä kotimaassa kuin ulkomailla. Kun kohtaamme toisiamme eri järjestöinä, organisaatioina ja ihmisinä, mahdollistuu parempi yhteistyö ja ristiriidat toivottavasti vähenevät. Innostuksen vastaanottajina Anssi Nurmi haastaa seuraamaan mitä Kristuksen maailmanlaajuisessa kirkossa tapahtuu tälläkin hetkellä. Mitä voisimme oppia, mitä tuoda mukaan omaan toimintaamme? Mistä johtuu se, että Euroopan kirkkojen jäsenmäärät vähenevät, mutta useat afrikkalaiset kirkot sen sijaan kasvat huimaa vauhtia? Voimmeko viitata kintaalla karismaattisten kirkkojen kasvulle, vaikka siellä olisikin lieveilmiöitä nähtävissä? Mitä me teemme tälle asialle? Mitä voimme oppia Kristuksen maailmanlaajalta kirkolta sen kasvun ja kivun keskellä? Olemme ulospäin suuntautuva kirkko, joka ottaa vastaan ulkopuolisesta Kristuksen kirkosta. Meidän tulee olla kaksisuuntainen kirkko. Tarvitsemme edelleen liikkeelle lähtijöitä, mutta saamme jo paljon kaikuja takaisin. Olemme oppijan ja vastaanottajan paikalla. Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä 19

20 näin Vapaus Pekka Heikkilä Kesälomaa odottava tuomiokapitulin maallikkojäsen Kesäloma. Mikä ihana sana, mikä upea tila. Jollekin se merkitsee rästitöiden hoitamista, jollekin tiiviisti ohjelmoituja päiviä, kelle mitäkin. Minulle se merkitsee vapautta olla tekemättä mitään. Tiiviin elämänrytmin keskellä saan hetkeksi laittaa aivot narikkaan. Tuntea vapautta tiukkaan aikataulutetuista päivistä ja hetkistä. Uskallusta antaa sielulle, ruumille ja hengelle luvan levähtää olla vaan. Voin pudottautua Isän syliin ja ottaa vastaan Hänen hoitoaan, läsnäoloaan, rakkauttaan. Ja tuntea miten rauha ja lepo hiipii hiljaa joka soluun. Samalla aistit herkistyvät ja valpastuvat kokemaan jotain sellaista mihin olen luotu. Kuikan kaukainen huuto, koivun lehden kohahdus tuulessa, aallon kevyt liplatus, sisiliskon rapina rantakaislikossa, rantasipin siiveniskujen ohikiitävä viuhina, kiiltomadon valon loiste illan laskeutuessa, kuun noustessa taivaalle. Saunan ja uinnin jälkeinen keveys ja herkkyys. Jostain syvältä sisimmästä nousee kiitos, joka täyttää koko olemuksen. Kiitos ja kiitollisuus Isälle kaiken Luojalle.

21 Poimintoja hartauskirjoituksista Koonnut ja omavaltaisesti otsikoinut Lasse Hautala, Sastamalan kappalainen. Yhdessä hyvä Unelmani on tämä: tulen kotiin ja koko perhe kokoontuu keittiöön, saman pöydän ympärille pelaamaan lautapelejä. Teinitkin on kiskottu pois pleikkarin äärestä. Hanna Vuorio, Tule ja Katso 1/ 2014 Muisti valikoi Kohtaamiseen riittää läsnäolo. Harvemmin sitä muistaa, mitä joku on sanonut. Paremminkin ehkä muistaa, kuka on ollut lähellä. Anne Kössi, Salon Seurakuntasanomat Hyödyllinen huvitus Hyvän tekeminen on hauskaa, se on oikein ja se riittää. Lahjaksi olen saanut ja jotakin siitä annan. Tuija Kruus, Satakunnan Kansa Kaikki ei muutu Ennen kirkossa kuulutettu tieto meni puskaradiota pitkin hyvin perille. Ei mene enää. Nuori väki hakee tietonsa netistä ja puskaradiona toimii Facebook. Tiedon vääristyminen matkalla lienee samaa luokkaa kuin ennen. Seppo Sattilainen, Pyhä Risti, Maaliskuu 2014 Otettava vakavissaan Elämässä ei välillä lohtua ole. Kärsimystä ja kipua ei saa ikinä romantisoida eikä vähätellä. Tiinakaisa Honkasalo Salon Seurakuntasanomat 2/2014 Eläväksi elävän mieli On aika jättää kuolleet tunteet, vanhat taakat ja luutuneet käsitykset ja katsoa elämää uusin silmin. Marianne Känä, Ulvilan srk:n nettihartaus huhtikuu 2014 Turha kiire pois Me elämme nyt sitä aikaa, jolloin isien ja lasten tulisi kohdata toisiaan enemmän ovat lapset sitten minkä ikäisiä hyvänsä. Jari Ketola, Kokemäen srk:n kotisivut Oleellinen lyhyesti Juuri Sinä olet tärkeä ja maailman Suurimmalla Rakkaudella rakastettu, toivottu lapsi Jumalan valtakuntaan! Vesa Rasta, Ypäjän srk:n kotisivut Hyvä on nähdä hyvä Tulen aina hyvälle tuulelle, kun jokin asia muistuttaa minua siitä, kuinka maapallo onkin lopulta täynnä ihmisiä, jotka tekevät lähimmäisilleen hyvää ja kamppailevat ihmisoikeuksien puolesta. Risto Herranen, Tyrvään Sanomat Arvovieras Hienoin kirkkovieras on kuitenkin kirkassilmäinen lapsi, jonka mieltä maailman kylmyys ei ole vielä päässyt himmentämään. Matti Huovinen, Vesper Oleellisen varassa Pappisvirkaa hoitaa ihminen, useimmiten sukupuoleltaan nainen tai mies. Silti pappisvirkaa ei kannattele sukupuoli, yhtä vähän sitä kannattelee papin persoona. Niiden sijaan pappeutta kannattelee Jumala ja velvoittava tehtävä: Menkää kaikkeen maailmaan! Risto Leppänen, Turun Sanomat Kuulopuheita Tilaisuudessa olleet kertovat siellä lauletun hengellisiä lauluja, luetun Raamattua, rukoillun ja pidetyn hengellisiä puheita. Vaikuttivat tyytyväisiltä. Tällaistahan kirkossa yleensäkin on. Esko Laine, Liedon srk:n kotisivut Lantin kaksi puolta Voi olla totta toteamus, että kilpailu saa aikaan tehoa ja parempaan pyrkimistä. Mutta ihmisten välisellä kilpailulla on myös huonot puolensa. Ne, jotka eivät menesty kilpailussa, jäävät huomiotta ja toisten jalkoihin. Kari Erkkola, Porin Kirkkosanomat Vähemmän on enemmän Rukous ei ole tuuleen huutamista vaan elävän Jumalan edessä olemista. Katri Helin, Kirkko ja me

22 Sanan selitys Ystävä eesusta puhutellaan virsissä aika usein ystäväksi: lasten ystäväksi, syntisten ystäväksi, armaaksi ystäväksi, ystäväksi vailla vertaa sekä sielun parhaaksi ystäväksi. Ennen viimeistä ateriaa Jeesus pesi oppilaittensa jalat, vaikka sellainen oli ehdottomasti palvelusväen hommaa. Minä annoin teille esimerkin, hän sanoi. Jeesuksen esimerkkiä seuraava kristitty on siis palvelusväkeä. Siitä huolimatta Jeesus vähän myöhemmin sanoi: En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni. Kristinusko on Kristuksen seuraamista. Ei vain hänen esimerkkinsä seuraamista vaan myös hänen seurassaan kulkemista, ystävänä. Kristinusko on ystävyyttä. Kaimani Haavion kirjoittamassa virressä 543, siinä joka alkaa että Valkeus iankaikkinen, pyydetään, että minä voisin olla ystävä ja säteillä Jumalan hyvyyttä kaikille, joita kohtaan. Eikö juuri tämä ole niitä asioita, joista kristityn tunnistaa? Voisiko ystävyys ja ystävällisyys olla sitä, mitä ennen vanhaan kutsuttiin kristilliseksi kilvoitukseksi? Varsinkin maailmassa, joka näyttää myrkyttyvän kaikenlaiseen nettinärkästymiseen, muurien vahvistamiseen ja vänkäämiseen? Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on piispan erityisavustaja 22

23 Erkki Kiiski

24 Pienen Tarvasjoen suuri ihme Tarvasjoen seurakunnan seurakuntatyö on saanut Arkkipooki palkinnon. Palkinto jaetaan tunnustuksena merkityksellisestä, ansiokkaasta ja innovatiivisesta työstä kirkon, hiippakunnan tai seurakuntien ja niiden jäsenten hyväksi. 24

25 Kuvat: Martti Santakari Pienen pieni veturi, aamulla kerran; hieroi hyvin savuisia silmiään. Sitten se pihisi ja puhisi ja yski: Tsuku tsuku tsuku tsuku, lähdetään!. Päiväkerholapset marssivat laulun tahdissa hartaushetkeen. Jonoa johtaa lastenohjaaja Maija Mäkitalo ja jonon hännillä seuraa Merja Isotalo. Aino ja Elina kertovat vetävänsä muskaria rennolla otteella. Tavoitteena on, että kaikilla olisi mukavaa. Lapsia naurattaa, kun lauletaan ja leikitään, miten maantiessä on mutkia, ylämäkiä ja hupsista sentään kuoppiakin! Äidit vetävät muskaria Tarvasjoen seurakuntatalolla on alkamassa lasten päiväkerho ja muskari. Talon vintille kapuavat äidit pienempien lastensa kanssa Aino Nurmen ja Elina Markon vetämään muskariin. Vastaamme vuoroviikoin ohjelmasta, Aino kertoo sylissään Olli-vauva, Heikin,3, kurkistellessa äitinsä selän takaa. Täällä käy vaihtelevasti 3-4 äitiä. Monilla on samaan aikaan isompi lapsi päiväkerhossa, sanoo Elina pieni Severi sylissään. Lapsella on asiaa Lastenohjaaja Maija Mäkitalo ja kerhomamma Merja Isotalo hääräävät alakerrassa kahdeksan päiväkerholaisen kanssa. Vapaaehtoisista kerhomammoista on paljon apua, Maija kiittelee. Merja jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle ja ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi. Lapset ovat niin ihania! Minulla on laaja syli ja lämmin sydän, vaikka en osaakaan laulaa. Hän toimii yhtenä vapaaehtoisena seurakunnan perhekerhossakin, jossa he valmistavat ruuan kerran kuukaudessa. Ruokailuun osallistuu myös pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan kerho. Virkistyn näissä hommissa, Merja kertoo hymyillen. Meillä on hyvä seurakunta ja ihana kirkkoherra ja työntekijät. He ovat aina innokkaita kaikkeen toimintaan. Sitten Merjan on keskityttävä kuuntelemaan, kun yksi lapsista haluaa kertoa hänelle, miten hän oli kerran nähnyt kissan juoksevan metsään! 25

26 Yhdessä tekeminen yhdistää Itse leivottua ehtoollisleipää kokeiltiin Tarvasjoen seurakunnassa maataloustuottajien kirkkopyhässä noin 20 vuotta sitten. Ideasta vastasi silloisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maija Vainio. Käytäntöä jatkettiin satunnaisesti, kunnes neljä vuotta sitten itse leivottua ehtoollisleipää alettiin käyttää kerran kuukaudessa. Merja Isotalo kehitti parannellun version kirkkokäsikirjan ehtoollisleipäreseptistä ja Hanna Isotalo ryhtyi organisoimaan ehtoollisleipien leivontaa. Outi-pappi antaa päivämäärät, milloin leipää tarvitaan ja minä otan yhteyttä leipojiin. Tärkeänä olen kokenut kiitoksen sanomisen leipojille, Hanna kertoo. Innostuneita leipojia on ilmoittautunut koko ajan lisää. Sunnuntaiaamuna leipoja leipoo 2 3 teeleipää. Leivistä pyritään tekemään aina samanlaisia, ettei syntyisi vertailua. Leipoja vie leivät sunnuntaina klo 9.40 kirkkoon ja toimii sitten palveluvuorossa. Hanna on kokenut, että ehtoollisleivän leipominen yhdistää ihmisiä ja lisää yhteenkuuluvuutta koko seurakuntaan. On siunattua osallisuutta, kun saa olla mukana." Se on siunattua osallisuutta, kun saa olla mukana. Hän on myös ollut ideoimassa ja järjestelemässä Hyvinvointikeskuksen asukkaiden, vanhusten ja vammaisten kirkossa käyntejä. Seurakunnan vapaaehtoistyö saa Hannalta kiitosta, koska vapaaehtoisiin luotetaan ja heille annetaan vastuuta. Outi-pappi on sanonut olevansa iloinen siitä, että työntekijöiden ei tarvitse junailla kaikkea. On hienoa, että ihmiset voivat olla mukana omine lahjoinensa. Minä saan organisoida, kahvin kaatajana en voisikaan toimia, koska käteni tärisevät. 26

27 Kerran kuukaudessa käytetään messussa itse leivottua ehtoollisleipää. Toiminnassa ovat mukana muun muassa Merja Isotalo (oik.) ja Hanna Isotalo. Alkuseurakunnasta lähtien seurakunta on ollut kaikkien toimijoidensa yhteisö, Hanna sanoo. Jumalanpalveluselämä on tärkeintä Kirkkoherra Outi Niiniaho muistelee noin seitsemän vuoden takaisia vaikeita aikoja, kun seurakunta oli talousongelmiensa vuoksi kirkkohallituksen mustalla listalla. Talouden realiteettien kirkastuessa oltiin silloin lujilla. Nyt seurakunnan talous on tasapainossa. Jouduimme miettimään, mikä on tärkeintä? Mistä emme luovu? Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden neuvotteluissa tulimme siihen tulokseen, että seurakunnan jumalanpalvelus on tärkein. Siitä lähti liikkeelle uudenlainen toimintakulttuuri. Jumalanpalveluselämä ja evankeliumi ovat Tarvasjoella ydintä ja niihin halutaan satsata. Kaikki viikon toiminnat tähtäävät nyt jumalanpalvelukseen. Pitkin viikkoa on tärkeää muistuttaa ihmisiä sunnuntain messusta, että nähdään siellä! Sunnuntaisiin messuihin on kutsuttu erilaisia toimijatahoja ja palveluvuorolaisia. Messussa käy keskimäärin noin 70 henkeä, se on koko valtakunnan tilastoissa huippuluokkaa. Rippikoululaisillakin on omat palveluvuoronsa. Heidän tehtävänä on muun muassa kiivetä kellotapuliin suntion kanssa soittamaan kirkonkelloja. Tarvasjoella köyhyys on herättänyt luovuuden, kekseliäisyyden ja avoimuuden. Seurakunnassa tehdään monipuolista työtä kolmen kokopäivätoimisen työntekijän ja vapaaehtoisten voimin. Seurakuntalaiset ja työntekijät ovat tasaveroisia yhteistyökumppaneita. Seurakunta ei lakkaa olemasta Köyhyys on opettanut ajattelemaan uudella tavalla. Huomasimme, että ihmisille joille uskonasiat ovat tärkeitä, on myös seurakunta rakas. Sen lisäksi, että seurakuntalainen tulee kuuntelemaan, hän voi myös antaa itsestään jotain, Outi kertoo. Työntekijäkeskeisyydestä ja työalarajoista on opeteltu laaja-alaiseen työotteeseen ja yhteistyön tekemiseen. Seurakuntalainen ei ole enää objekti vaan subjekti. Työntekijät ovat seurakuntalaisten kannustajia. Jokainen on joutunut muutoksen eteen. On pitänyt asettua taka-alalle ja antaa seurakuntalaisille oikeus toimia omassa seurakunnassaan. Ihan turha on pelätä opillisia riitoja, kyllä seurakuntalaiset ovat rippikoulunsa käyneet. Olemme nähneet, että vaikka taloudelliset resurssit kaatuvat, seurakunta ei lakkaa olemasta. Melkein mitä vaan voi toteuttaa ilman rahaakin. Yö kirkossa -ripari syntyi, kun huomattiin, että rahat eivät riitä leirikeskuksen vuokraamiseen. Nyt myös mummot ja papat haluavat omansa! Valmistelemme lauantaina sunnuntain messun. Rippikoululaiset vastaavat musiikista, esirukouksesta, saarnasta mahdollisimman paljon, leipovat ehtoollisleivän ja kirkkokaffeleivonnaiset, Outi kertoo. Uskon ydin on kirkastunut! Olemme saaneet kokea, millaista kristittyjen yhteys on, Outi toteaa. Olemme työtovereita Diakoniatyöntekijä Taru Sahlan toimenkuvaan kuuluu myös 25% nuorisotyötä. Toiminta ei ole kiinni siitä, miten minä jaksan innostaa ihmisiä. Täällä tehdään kaikkea yhdessä. Koen heidän kanssaan työtoveruutta. Välillä voi olla pientä säätöä ja ollaan eri mieltä, mutta sitten taas sovitaan. Tämä on luontevaa työtoveruutta! Joulutervehdys yli 80-vuotta täyttäneille koetaan seurakunnassa tärkeänä asiana. Kinkeripiireistä valitut henkilöt käyvät joulupaketin kanssa vanhuksia tervehtimässä. Paketin sisältökin syntyy vapaaehtoisten voimin. Yhteisvastuukeräyksestä saatava seurakunnan oma osuus käytetään tänä vuonna Hyvinvointikeskukseen sijoitettaviin saattohoidon tarvikepaketteihin. Ne syntyvät kahden opiskelijan opinnäytetyönä. Nuorisotyössä Tarulla on apuna 10 isosta, jotka toimivat nuortenilloissa, retkillä ja myös varhaisnuorten tapahtumissa. 27

28 Hoidettu hautausmaa on paikkakunnan käyntikortti, tietävät Äijät eli Arto Kankare (oik.), Kari Rekikoski ja Jouni Rastas. Mukavassa porukassa juttu lentää Eläkkeellä oleva seurakuntamestari Leena Tamminen, joka tuuraa seurakuntamestari Riitta Aaltosta, esittelee äijät Arto Kankareen, Kari Rekikosken ja Jouni Rastaan. Äijät on Outi-papin antama nimitys, Kari virnistää ja kertoo heidän tekevän kaikenlaisia siivoushommia pääasiassa hautausmaalla. Seurakuntamestari kilauttaa ja antaa käskyn, kun meitä tarvitaan, Jouni selvittää. Tänä keväänä äijät kunnostavat seurakuntatalon pihasaunaan kesäkahvilan. Miehet ihailevat Tarvasjoen rannassa olevaa rakennusta jämäkäksi. Pusikkoa pitää raivata vähän ympäriltä, Leena suunnittelee. Kyllä tästä kahvila tulee. Puutavarakin saadaan lahjoituksena, Jouni toteaa. Rahojen loppuminen ei ole uhka vaan mahdollisuus." 28

29 Tarvasjoen seurakunnan työntekijöillä on alkamassa työntekijäkokous. Oikealta Taru Sahla, Kirsi Mielonen, Minna Mäkinen, Outi Niiniaho ja Hanna Nieminen. Riimaahan meiltä pakkaa tulemaan, Arto vinkkaa. Tää on ollut meidän Outi-pappimme pitkäaikainen haave, Leena lisää. Kävellessämme kirkon pihaan miehet kertovat, miten kirkonmäen kiviaita saatiin kuntoon, kun kyseltiin kyliltä vanhojen navettojen kiviä. Seurakunta säästi ainakin euroa ja kiviä saatiin enemmän kuin osattiin odottaa. Hoidettu hautausmaa on paikkakunnan käyntikortti, Kari toteaa. Meillä on mukava porukka ja juttu lentää. Tapaamme aina välillä kysyä Piimäsiltä, että eikö ookin hyvä näin, Jouni virnuilee ja vinkkaa kirkkoon päin. Naurun seasta joku selittää, että Antti ja Mikael Piimänen rakensivat Tarvasjoen kirkon yli 235 vuotta sitten. Enemmän kuin rahaa, tarvitaan aikaa Rahojen loppuminen ei ole Outin kokemuksen mukaan uhka, vaan mahdollisuus. Seurakuntalaisilta on ollut tärkeää kuulla, millaisia unelmia heillä on Tarvasjoen seurakunnasta. Monet unelmat ja toiveet ovat käyneet toteen, kun ne on sanottu ääneen. Unelmista keskustellaan myös työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyöpäivässä. Jokainen saa sanoa ääneen omat ajatuksensa. Arkipäiväinen asia, mutta tuntuu hyvältä, kun tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tähän ei tarvita rahaa, vaan aikaa, Outi toteaa. Johanna Sointula 29

30 Tarjoilee Hannes Tiira 1. Mikä ja missä on Pyhän Henrikin saarnahuone? 2. Hiippakuntamme alueelta löytyvät myös nykyisen tuomiokirkon edeltäjän perustukset. Missä ne ovat? 3. Turun keskiaikaiseen tuomiokapituliin kuuluivat prelaatteina tuomiorovasti, arkkiteini, dekaani ja...? 4. Mihin eläimeen Jeesus vertasi Herodes Antipasta? 5. Mitä sukua vaikeasti raajavammainen Mefiboset oli kuningas Saulille? 6. Mikä vaivasi Pietarin anoppia? 7. Suurenko osan suomalaisista rippikoulu tavoittaa nyt? 8. Missä suuressa kaupungissamme sen suosio jopa kasvoi viime vuonna? 9. Jatka tästä: Ken tahtoo käydä Herran askelissa Minkä seurakunnan kirkkoherroja ovat olleet mm. Gabriel Fortelius, Mikael Lebell ja Heikki Huhtala? 11. Missä kaupungissa Paavali piti ensimmäisen saarnansa Euroopan maaperällä? 12. Mikä kirkko ehti valmistuttuaan v olla kymmenen vuotta maailman korkein rakennus? 13. Mikä on Victor Hugon mukaan Quasimodon a) työpaikka b) ammatti? Apuvihje kysymykseen 2. Sanapähkinät: A. Etuliitteenä arkki, nimenä...? (4 + 7 kirjainta) B. Väliaikainen pappi ei ota riskejä. (9 kirjainta) Vastaukset sivulla

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Jeesuksen seuraaminen maksaa

Jeesuksen seuraaminen maksaa Jeesuksen seuraaminen maksaa Mt 8:18-34 18. Seuraa minua! Kun Jeesus näki, miten paljon väkeä hänen ympärillään oli, hän käski lähteä vastarannalle. 19. Muuan lainopettaja tuli silloin hänen luokseen ja

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot