Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti TEEMANUMERO: SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti 1 2015 TEEMANUMERO: SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti TEEMANUMERO: SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus. 3 Hakulaari helpottaa löytämään järjestöjen palveluja. 4 Järjestölehti Yhdessä enemmän, seuraavassa numerossa 3/ Ajatuksia lastensuojelun jälkihuollosta. 7 Markkinarakenteista yhteistyörakenteisiin - sijaishuollon tulevaisuus. 9 RESME - täydennyskoulutus moniammatillisen yhteistyön foorumina. 12 Vuoropuhelua, verkostoitumista, osallisuuden lisäämistä ja perustyötä - lastensuojelun arkea Turussa. 14 Jälkihuollon ohjaus - tärkeä osa lastensuojelun prosessia ja nuoren itsenäistymistä. 17 "Mitä se mulle kuuluu mitä mun elämässä tapahtuu" - lapsen osallisuus sijaishuollossa.18 Vanhemmat voimavarana huostaanotetulle adoptiolapselle. 19 JÄRJESTÖLEHTI YHDESSÄ ENEMMÄN on sähköinen julkaisu, joka lähetetään maksutta lehden kohderyhmille: lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien järjestöjen yhteyshenkilöt, kuntien sosiaali-, terveys- ja koulutoimen alalla toimijat, kehittäjät, päättäjät, opiskelijat, sekä yleisesti aihealueesta kiinnostuneet. Paperiversion lehdestä voi tulostaa järjestön kotisivuilta. JULKAISIJA: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry PÄÄTOIMITTAJA: Miia Hänninen TOIMITUSSIHTEERI: Soile Smiley TAITTO: Soile Smiley JÄRJESTÖLEHDEN TILAUSASIAT JA YHTEYDENOTOT: KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ: Fröberg Hanna, Kiesiläinen Jouko, Laakso Tiia, Laitinen Kai, Lehti Ann-Mari, Lehtonen Anna, Perho Maija, Siren Hanna, Wikstedt Anja ja Yli-Tuomola Kaisa. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry seuraa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Yhdistys edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. YHTEYSTIEDOT: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku puh /toimisto VALOKUVAT: KANSI: Flickr/Lotus Carroll Sivu 9: Esa Vierikon kuva/mikael Soininen Sivu 10: AllFreeDownloads/George Hodan Sivu14: AllFreeDownloads/Hans Sivut 15&16: AllFreeDownloads/George Hodan Muut sivut: Kuvituskuvia jäsenjärjestöiltä/kirjoittajatahoilta. yhdessä enemmän

3 Pääkirjoitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, puheenjohtaja Maija Perho Järjestölehti Yhdessä enemmän ensinumerossa käsittelin varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien ensisijaisuutta lapsi ja perhepalveluissa ja lastensuojelussa. Tähänhän sekä lastensuojelulaki että sosiaalihuoltolakikin tähtäävät. Yhdistyksemme jäsenjärjestökentässä on lapsi- ja perhepalveluita laidasta laitaan: hyvinvointia ja osallisuutta lisääviä palveluja kaikenlaisille perheille, vertais- ja muuta tukea ja apua erilaisiin ongelmatilanteisiin ja myös palveluja vakaviin kriiseihin ja elämäntilanteisiin joutuneille. Sateenvarjomme alta löytyy siis toimintaa, palveluja ja vankkaa ammattitaitoa koko lastensuojelun alueelta. Järjestömme elää ajassa ja käyttää hyväksi kaikkien järjestöjensä osaamispotentiaalia. Toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet ovat tuottaneet työkaluja toimintamme ja palvelujemme tunnetuksi tekemiseen yhteistyökumppaneillemme kunnissa ja ao. yksiköissä sekä suoraan lapsille ja perheille. Linkki-toiminta on tästä hyvä esimerkki. Linkin työntekijöille on avattu pääsy kouluihin, ja erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet ovat antaneet vanhemmille mahdollisuuden saada tietoa ja tukea vuorovaikutukseen ongelmallisen murkkunsa kanssa. Osa jäsenjärjestöistämme tekee arvokasta työtä niiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet apua ajoissa tai joita annettu tuki ei ole estänyt ajautumasta umpikujaan. Parhainkaan auttamisjärjestelmä ei voi kokonaan ehkäistä huostaanottoja tai vaikeiden parisuhdeongelmien aiheuttamia eroja ja niiden jälkiseurauksia. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat aivan liian usein osa kokonaisuutta. Suuri kysymys onkin, miten monen ongelman vyyhdissä eri professiot ja toimijat löytävät toisensa ja ennen kaikkea arvostavat toistensa osaamista ja näkevät sen rikkautena. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen ensisijaisuus ei tee korjaavasta työstä vähempiarvoista. Päämääränähän on palauttaa elämä raiteilleen, eheyttää ja voimaannuttaa, saada arjen taidot pala palalta hallintaan ja parhaimmillaan omat siivet kantamaan. Tämä työ vaatii ammattilaisten syvää paneutumista ja usein pitkääkin kuntoutumisprosessia ja siksi siitä on perusteltua myös maksaa asiallinen hinta; pintapuolista laastarointia voi saada halvalla, mutta se ei kanna pitkälle. Järjestöjen työssä keskeinen tehtävä on vaikuttaminen, jolla tuodaan esiin mitä laadukas työ maksaa ja mikä on viime kädessä sen taloudellinen ja inhimillinen merkitys. Järjestöillä on mahdollisuus antaa maksullisten palvelujensa rinnalla vapaaehtoisten mittava ja arvokas työpanos, sekä laaja osallisuutta ja hyvää arkea edistävän toiminnan kirjo. Vaikka järjestöjen työtä arvostetaan yhä enemmän, vielä ei ole täyttä ymmärrystä sen laajuudesta, merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tästäkin syystä järjestömme työlle on vahva yhteiskunnallinen tilaus. yhdessä enemmän

4 Hakulaari helpottaa löytämään järjestöjen palveluja TEKSTI: ANN-MARI LEHTI Hakulaari.fi-verkkosivustolle on koottu varsinaissuomalaisten lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien järjestöjen palveluja keskitetysti yhteen osoitteeseen. Tarkoituksena on, että näiden kohderyhmien kanssa työskentelevät ammattilaiset löytävät helpommin asiakkailleen sopivat palvelut. Hakulaari.fi-verkkosivustoa edelsi PALVE-tietokanta, joka oli käyttäjien palautteen mukaan vaikeaselkoinen eikä vastannut nykyaikaisiin tarpeisiin. PALVE-tietokanta oli kuitenkin aktiivisessa käytössä, joten sen pohjalta päätettiin lähteä kehittämään uutta, helppokäyttöisempää ja parempaa hakupalvelua. Uuden verkkosivuston perustaminen oli osa Yhdessä enemmän -hanketta, jonka toiminta rahoitettiin RAY:n avustuksella. Hakulaari.fi avattiin vuoden 2014 alussa eli se on ollut käytössä nyt runsaan puolentoista vuoden ajan. Hakulaari pysyy ajantasaisena järjestöjen yhteistyöllä Tällä hetkellä sivustolta löytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen tarjoamia palveluja. Sivuston käyttö on jäsenjärjestöille maksutonta ja kukin järjestö kirjaa itse omat palvelunsa sivustolle. Näin pystytään varmistamaan, että kaikki oleelliset tiedot ovat ajan tasalla. Menestyäkseen verkkopalvelu vaatii laajaa markkinointia ja mukana olevien järjestöjen sitoutuneisuutta sivuston ylläpitotyöhön. Kaiken kaikkiaan sivusto on havaittu hyväksi välineeksi jakaa tietoa eri palveluista. Ajatuksena onkin, että tulevaisuudessa sivusto voisi olla avoin myös muille lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville järjestöille. Se, miten ja millä aikataululla tuo laajennus toteutetaan, on vielä avoinna. Hakulaari kiinnostaa myös Varsinais-Suomen ulkopuolella Hakulaari.fi-verkkosivusto on ainutlaatuinen Suomessa ja se on herättänyt kiinnostusta myös Varsinais-Suomen ulkopuolella. Sivustoa on käyty esittelemässä muun muassa Innomarkkinoilla Helsingin Messukeskuksessa. Myös kuntatoimijoiden suunnalta on ollut paljon kiinnostusta. Kuten eräs kuntatyöntekijä kiteytti: Hakulaari on saavuttanut sen tavoitteen, mihin olemme kuntasektorilla jo usean vuoden ajan pyrkineet: sivusto, jonka avulla palvelut olisivat helposti hahmotettavissa hakusanan, lapsen iän tai esimerkiksi lastensuojeluprosessin mukaan. Hakulaari säästää etsijän aikaa ja sen hyödyntäminen on ilmaista! Järjestöjen palveluja voi etsiä niin kuin mistä tahansa netin hakukoneesta, joko vapaalla sanahaulla tai valmiiden kategorioiden avulla. Palvelut on ryhmitelty kohderyhmän, palvelun sisällön tai lastensuojeluprosessin mukaisesti. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastaa Sofokus Oy. Muusta ylläpidosta ja koordinoinnista huolehtii Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. yhdessä enemmän

5 Järjestölehti Yhdessä enemmän, seuraavassa numerossa 3/2016 Yhdessä enemmän numero 3: Seuraavassa lehdessä juttu KM Anne-Elina Salon pro gradu -tutkimuksesta, joka käsittelee Linkki-toiminnassa kehitettyä Murkkufoorumi-vertaisryhmää. Esittelyssä myös lisää VSLJ ry:n jäsenjärjestöjä - toimintaa, palveluja, tapahtumia, tarinoita ja kuulumisia. Järjestölehti Yhdessä enemmän tarjoaa hyödyllistä luettavaa kaikille lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävästä auttamistyöstä kiinnostuneille! Lastensuojelun järjestömessut , Perhetalo Heideken klo 11-15: Järjestyksessään seitsemännet järjestömessut tarjoavat tietoa, uusia ideoita ja näkökulmia, miten järjestöt voivat olla tukemassa lasta, nuorta ja perhettä. Tänä vuonna messuille on tulossa ennätykselliset 23 järjestöä. Maksuttomat järjestömessut ovat avoinna kaikille kiinnostuneille, tervetuloa! Ilo auttaa kampanja 2016: Varsinaissuomalaiset lastensuojelujärjestöt etsivät kampanjalla uusia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita mukaan järjestöjen toimintaan. Vapaaehtoiset ovat järjestöille tärkeä voimavara, ja heidän lisätuellaan tuotetaan yhteistä hyvää varsinaissuomalaisille lapsiperheille. Ilo auttaa kampanja Kampanja huipentuu Ilo auttaa tapahtumaan Perhetalo Heidekenillä. Kampanjan kotisivut: yhdessä enemmän

6 Kuvassa vasemmalta oikealle: Tiina Muros, Daniel Majabacka, Anna Lehtonen ja Outi Hokkanen Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Varsinais-Suomen toimipiste sijaitsee Raisiossa osoitteessa Tasalanaukio 3. Toimipisteessä työskentelevät vastaava ohjaaja Anna Lehtonen, ohjaajat Daniel Majabacka ja Outi Hokkanen sekä Ressu-projektin koordinaattori Tiina Muros. Varsinais-Suomen toimipisteestä on saatavana seuraavia palveluita: Lastensuojelun jälkihuoltopalvelut Tuetun asumisen palvelut sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille nuorille ja nuorille aikuisille Ammatillinen lasten- ja nuorten tukihenkilötoiminta Koira-avusteinen lastensuojelun tukihenkilötoiminta (vapaaehtoiset) Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Nuorten tuetun asumisen toiminta Ammatillinen tukihenkilötoiminta Koulutustoiminta mm. lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhekoulutukset Koira-avusteinen tukihenkilötoiminta Nuoret, vuotiaat Itsenäistyvät, tukea tarvitsevat nuoret Sijaisperheissä tai lastensuojelulaitoksissa asuvat nuoret Maahanmuuttajanuoret Lastensuojelun jälkihuoltonuoret Lastensuojelun tukihenkilöt ja tukiperheet Kuntien sosiaalitoimet yhdessä enemmän

7 Ajatuksia lastensuojelun jälkihuollosta Kai Laitinen, toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry TEKSTI: KAI LAITINEN Suomalaisen lastensuojelun sijaishuollon yksi keskeisimpiä haasteita liittyy mielestäni nuoren siirtymiseen laadukkaasta ja hyvin resursoidusta sijaishuollosta jälkihuoltoon yleensä 18 vuotta täytettyään. Jälkihuollon osalta lastensuojelulaki on jäänyt nuorten oikeuksien kannalta liian yleiseksi ja epämääräiseksi. Luonnollisesti meidän olisi pitänyt puuttua epäkohtiin silloin, kun voimassa olevaa lastensuojelulakia valmisteltiin. Kuten tiedämme, lastensuojelulaki takaa nuorelle oikeuksia liittyen toimeentuloon, opiskelumahdollisuuksiin ja asumiseen, mutta normittaa heikosti kuntia järjestämään varsinaista tukea; nuoren mahdollisuutta saada sosiaaliohjausta sekä psykososiaalista tukea. Valitettavasti osa kunnista ohjaa resursseja jälkihuoltoon lähinnä lain minimin mukaisesti. Samalla tämä tarkoittaa valtavia kuntakohtaisia eroja jälkihuoltopalvelujen saatavuuden osalta. Toivottavasti suunnitteilla oleva sote-uudistus tuo myönteistä muutosta tiedossa oleviin epäkohtiin. Rakenteisiin ja toimintatapoihin kaivataan muutosta On jotenkin surullista, että yhteiskunta on valmis satsaamaan sijaishuollossa oleviin lapsiin ja nuoriin valtavia summia, mutta tuki ja ajatus katoaa nuoren siirtyessä jälkihuoltoon. Jokainen lastensuojelun nuorten kanssa toiminut ymmärtää, että kyseinen kokonaisprosessi ei ole tältä osin kovin älykkäästi suunniteltu ja toteutettu. Lastensuojelun jälkihuollossa on monia toimintatapoja, joita tulisi uudistaa palvelemaan paremmin nuorten selviytymistä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Jälkihuollon osalta on viime vuosina ollut paljon keskustelua jälkihuoltoon oikeuttavan iän ylärajan nostamisesta 22 tai jopa 24 vuoteen. Näkemykseni mukaan ensisijainen ongelma ei kuitenkaan ole jälkihuolto-oikeuden pituus vaan tarjottavan tuen määrä, muoto ja sisältö sekä tuen tarpeeseen liittyvä joustavuus. Lastensuojelulakiin ja jälkihuollon rakenteisiin tulisi tehdä esimerkiksi seuraavia muutoksia 1. Jälkihuolto-oikeus voisi säilyä pääasiallisesti kolmen vuoden mittaisena, mutta niin, että nuori voisi käyttää oikeuttaan aina 25 ikävuoteen saakka silloin, kun hän kokee tukea eniten tarvitsevansa ja on valmis ottamaan sitä vastaan. 2. Jälkihuoltopalveluja tulisi voida tarjota erityistapauksessa nuorelle yhtäjaksoisesti aina 25 ikävuoteen saakka, mikäli nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä tarvetta näin arvioi ja nuori sitä itse toivoo. 3. Lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden piiriin tulisi tuen käytäntöjen osalta lisätä oikeus saada sosiaaliohjausta, esimerkiksi yksi sosiaaliohjaajan tapaaminen viikossa. Tällä varmistettaisiin, että ne nuoret, jotka kokevat tarvitsevansa viikoittaista ohjaajan tapaamista ja psykososiaalista tukea tätä myös saisivat. Jälkihuoltoa toteuttavien tahojen tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden rekrytointiin, koska monien jälkihuoltonuorten suurimpia tarpeita on saada tasapainoisen ja kannustavan aikuisen aikaa silloin, kun elämä kohtelee kovaa ja on paha mieli. Tämähän on ollut todennäköisesti meidän kaikkien tarve oman itsenäistymisemme karikoissa. yhdessä enemmän

8 Kaarinan SOS-Lapsikylä Perhekuntoutuskeskus Lauste Yhteisöllisesti tuettu perhehoito Perhekuntoutus ja perhetyö Asumisharjoittelu Jälkihuolto Toimeksiantosuhteinen perhehoito Tuetut/valvotut tapaamiset Sijaishuolto ja avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyt sijoitukset Koulupalvelut Jälkihuoltopalvelut Perheiden arviointi- ja kuntoutuspalvelut Erityinen huolenpito Huostaanotetut tai avohuollon tukitoimin sijoitetut lapset Itsenäistymisvaiheessa olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat vuotiaat Tukea tarvitsevat perheet yhdessä enemmän Huostaanotetut tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut lapset Itsenäistymisvaiheessa olevat sijoiteut lapset Jälkihuollon piirissä olevat vuotiaat Erityistä tukea tarvitsevat perheet

9 Markkinarakenteista yhteistyörakenteisiin - sijaishuollon tulevaisuus TEKSTI: JOUKO KIESILÄINEN Sote uudistuksen edetessä eduskunnan rattaissa, herää usein kysymys sijaishuollon tulevaisuudesta ja haasteista. Kaarinan SOS lapsikylän johtaja Esa Vierikko ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen istuivat alas keskustelemaan, miltä tilanne näyttää yksityisten järjestötoimijoiden näkökulmasta. Vierikko avaa keskustelun toteamalla, että koko systeemiä tulisi tarkastella kokonaan uudella tavalla aina sosiaalityöstä alkaen. Vierikon mukaan aina voidaan mennä ajan ja resurssien taakse, mutta se on hänen mielestään selittelyä. Ketonen täydentää, että vaikka resurssit ovat haasteena, myös koko systeemi kaipaisi kehittämistä. Muun muassa palveluasiakkaiden, käyttäjäasiakkaiden ja koko järjestelmän välillä kaivattaisiin vuoropuhelua. - Jollei nyt ihan vastakkainasettelua ole, niin ainakin kaikki toimijat puhuvat eri kieltä. On varmasti palveluntarjoajia ja asiakkaita, jotka pyrkisivät dialogiin, mutta järjestelmä ei aina pysty taipumaan siihen. Kilpailutus ja eurot ohjaavat siihen, ettei keskustelulle ole aina tilaa. Jos palveluntarjoaja haluaa keskustella, motiivia tulkitaan usein kokemukseni mukaan osittain voiton tavoitteluksi, Vierikko havainnollistaa tilannetta. - Onhan se relevantti kysymys, mikä palveluntarjoajan toiminnan motiivi on. Mutta pitäisi olla myös kiinnostunut tuotantotavasta, arvopohjasta ja periaatteista, sekä tehdä siitä johtopäätöksiä ja lisäkysymyksiä. Pelkästään kilpailuttamisen kautta lähestyminen ja keskusteleminen on hyvin kapea-alaista. Jos mietitään käyttäjäasiakasta, ei se parasta mahdollista lopputulosta tuota, Ketonen huomauttaa. Hinnoittelu vääristää keskustelua Niin Ketonen kuin Vierikkokin ihmettelevät tilannetta, jossa palveluiden hinnoittelussa on räikeitä eroja. Joissakin tilanteissa on selkeää millaista palvelua saa, mutta osassa tarjouksia jää pimentoon, mistä hinta muodostuu. Pitäisi keskustella enemmän siitä, mitä eri palvelut tarkoittavat ja millaisella arvopohjalla toimitaan. Ketosen mukaan ensimmäinen askel muutokseen voisi tapahtua kilpailutuksen avulla, jossa keskityttäisiin myös palvelun sisältöön tai palvelun hankinnassa käytettäisiin uudenlaisia hankintamenettelyjä. - Jos kilpailutuksessa painottuu ainoastaan hintakriteerit, se ei ole tae asiakkaalle parhaasta mahdollisesta avusta, Ketonen summaa. Palvelunsisällöstä keskusteltaessa molemmat osapuolet ottavat esille Soten myötä korostuneen vaatimuksen tasa-arvoisista palveluista. Keskustelun kääntyessä palveluntuottajiin, jotka tekevät toimintaansa liikeperusteisesti, Ketonen toteaa, että ei ole väärin tehdä voittoa - mutta on naivismia uskoa, että markkinat ohjaavat yksin sisältöä parempaan suuntaan - On käsittämätöntä, miten eräät tarjoukset menevät läpi. Kyllä ostajapuolikin ymmärtää, ettei ole mahdollista tuottaa palveluita niin halvalla, Vierikko hämmästelee. Molemmat keskustelijat alleviivaavat, että viimekädessä kyse on lapsen oikeuksista oikeaan tukeen ja palveluun. Alhaisella hinnalla ei voida taata, että palvelunsisältö on sitä mitä luvataan. Jussi Ketonen, kehitysjohtaja Perhekuntoutuskeskus Lauste Esa Vierikko, johtaja ( asti) Kaarinan SOS-lapsikylä Kuvaaja: Mikael Soininen yhdessä enemmän

10 Vierikko nostaa lisäksi keskusteluun säätiöiden roolin. - Säätiöiden pääasiallinen tavoite ei ole voiton tavoittelu. Vaikka rahaa toki tarvitaan toiminnan pyörittämiseen, pohja on enemmän arvoissa. On kuitenkin toimijoita tässäkin, jotka eivät kestä tarkastelua. Keskustelussa nousee usein esille, että monet sijais- ja jälkihuoltopalvelujen järjestämistä koskevat aiheet ovat vaikeita käsitellä - esimerkiksi sen vuoksi, että julkisessa keskustelussa on väärintulkinnan vaara, mutta myös toisaalta palstatila on rajallinen. Tällä hetkellä ei ole foorumia, jossa pystyttäisiin käymään keskustelua sijaishuoltopalveluista. - Kyllähän tämä vaatisi tietynlaisen keskustelukulttuurin räjäyttämistä, että voitaisiin uudistua, pohtii Vierikko. Roolimuutoksia? Ketonen aprikoi, voisiko valtiolla olla uusi rooli palveluiden kehittämisessä. Tämä mahdollistaisi paremman laadun kehittämisen asiakkaita varten. - Jos mietitään lastensuojelun kerrannaisvaikutuksia, niin koskeehan se laajasti koko yhteiskuntaa, Ketonen muistuttaa. Vierikko tarttuu ajatukseen ja ihmettelee avoimesti, miksi ketään ei kiinnosta. Yksistään yhteiskunta säästäisi sillä, että sadasta lapsesta kaksikymmentäviisi pystyttäisiin ohjaamaan johonkin. Lopulta bulkkituotannon loppusumman tuottama yhteiskunnallinen tappio voi olla jopa isompi. - Vallitsevat käytännöt heijastuvat myös käytännön työhön ja määrittävät arjen tekemisen. Vaikka tällaiseen toimintaympäristöön kuuluu myös kilpailuttaminen, kysymys kuuluu, miten tätä systeemiä voitaisiin kehittää ja dialogia edistää, Ketonen toteaa. - Tilaajat harvoin kertovat, mitä he haluaisivat. Kun toteamme, että voimme kysyä asiakkaalta, tilaajat saattavat ihmetellä ajatusta vielä nykypäivänäkin. Näkemykseni mukaan usein asiakas tietää millaista palvelua hän on saanut ja mistä voisi olla apua, Vierikko täydentää ja jatkaa: - Rajusti yleistäen, olen tavannut hulluksi leimattuja biologisia vanhempia, jotka lopulta ovat osoittautuneet hyvin tervepäisiksi. Mutta se on vaatinut sen, että joku istahtaa sekunniksi ja kysyy: Mikä tää juttu on?. Yleisin vanhemman reaktio on se, että kukaan ei ole koskaan kysynyt. On siis ajoittain turha ihmetellä, mistä konfliktitilanteet kumpuavat. Keskustelussa nousee esille pohdinta alan yhteisestä laatuseurannasta ja mittareista. Kummatkin keskustelijat kokevat, että tällaiset mittarit voisivat edesauttaa toiminnan kehittämistä tehokkaampaan ja kattavampaan suuntaan. Tämä helpottaisi myös vertailua. - Näkemykset laitoksista voivat perustua täysin subjektiivisiin mielikuviin. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilömieltymykset tai muut yksittäiset subjektiiviset kokemukset, Vierikko toteaa. Uskon asiat Molemmat puhujat peräänkuuluttavat keskustelua yli ammattirajojen. Vilpitön kiinnostus ja kommunikointi edesauttaisivat yhteistyötä. Jussi Ketonen toteaa, että varsinkin keskustelu siitä, mihin asioihin toiminnassa uskotaan, olisi tärkeä aihe - Se, mihin organisaatio ylipäätään uskoo, heijastuu kaikkeen toimintaan. Silloin ei voida ainoastaan pistää palveluita riviin ja katsoa hintoja, koska yhdessä enemmän

11 jokainen palvelu on eri tilanteeseen sopiva. Kyse on asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja niihin vastaamisesta. Ostajapuolella pitäisi olla resursseja tutustua, mitä kukin toimija tekee tahollaan lapsen kanssa ja mittareita arvioida sitä, hän summaa. Kysymys siitä, mihin Lausteen perhekuntoutuskeskus ja SOS lapsikylä uskovat, saa aikaan paljon pohdintaa. - Kun puhutaan kuntoutustyöstä, oli se perheitä tai lapsia, en ymmärrä mistä muusta se voisi lähteä kuin humanistisesta maailmankatsomuksesta. Se, että ihminen on itsessään arvokas, riippumatta siitä, mitä on tapahtunut, toteaa Ketonen - Tyhjentävä vastaus, johon on helppo yhtyä. Uskon siihen, että muutos on mahdollinen, oli tilanne mikä tahansa. Siihen muutokseen päästään kohtaamisella ja vuorovaikutuksella, Vierikko tähdentää. Vastakkainasettelusta yhteistyöhön Mitkä ovat ne keinot, joilla päästään avoimeen keskusteluun ja yhteistyöhön? - Vuorovaikutusta voitaisiin lisätä vähentämällä jakoa meihin ja noihin. Me kaikki tuotamme sijaishuoltopalveluja, eikä tuotantomuodolla pitäisi olla väliä, Ketonen sanoo. On olemassa vieläkin aiheita, joista ei voida puhua. Vierikon mukaan esimerkiksi raha koetaan sellaisena asiana. - Jos palvelu tuotetaan hyvin ja asiakas hyötyy, niin miksi ei voi puhua rahasta? Miksi sosiaalialalla ei voida puhua rahasta, muuta kuin kilpailutustilanteessa kustannusten leikkaamisista? Tai jos joku toimijoista ajaa kalliimmalla autolla, miksi pitää miettiä, että se on revitty asiakkaan selkänahasta? Fokus on täysin teennäisesti aivan väärissä asioissa ja oikeista sisällöllisistä asioista ei puhuta lainkaan, kyseenalaistaa Vierikko. Toiveikkaina tulevaisuuteen Resurssien suhteen Ketonen ja Vierikko ovat samaa mieltä siitä, että ne eivät tule lisääntymään lähiaikoina. Keskiöön nouseekin, millä tavalla olemassa olevia resursseja osataan hyödyntää. Ketonen painottaa, että vastaus siihen, miten tuotetaan parempia palveluja, pitää löytää muista kuin resursseista. Vierikko toteaa, että keskeinen kysymys on, miten resursseja kohdennetaan ja johdetaan. - Sen sijaan, että tuotetaan asioita tavan vuoksi, pitäisi kysyä asiakkailta, mistä he kokisivat hyötyvänsä, Vierikko alleviivaa. Dialogille olisi siis tarvetta, mutta keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka sitä voisi lisätä. Eräs lähestymiskulma Ketosen mukaan on se, että nykyinen systeemi ei kannusta kehittämiseen. - Nykytilanteessa meidän toimintaa säädellään sanktioin - jos ei tee tiettyjä asioita, niin käytetään keppiä. Toisenlainen tulokulma, esimerkiksi palkitseminen vaikuttavasta työstä, voisi viedä kenttää eteenpäin ja kehittää vuorovaikutusta, Ketonen toteaa. Kriittisen keskustelun lomassa Ketonen ja Vierikko kuitenkin suhtautuvat toiveikkaasti tulevaisuuteen. Molempien mielestä ei tulisi liiaksi keskittää energiaa tuleviin muutoksiin, vaan keskittyä enemmän tämän hetken haasteisiin. Muutos on kuitenkin alalla vakio. - Muutokset eivät ole sen enempää kuin keppejä rinteessä, jotka on tehty pujoteltaviksi, Ketonen muistuttaa. - Järjestöjen tulisi olla kaikkein ketterimpiä liikkujia tässä rinteessä ja pystyä toimimaan hyvinä kumppaneina sekä tuottamaan laadukkaita palveluita yhteiskunnalle, toteaa Vierikko. yhdessä enemmän

12 RESME - täydennyskoulutus moniammatillisen yhteistyön foorumina TEKSTI: HANNA SIREN Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä RESME - On the Borders between Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe projektissa haluttiin kehittää moniammatillista täydennyskoulutusta lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen työntekijöille. Projektin aikana tutkittiin sektorien rajapinnalla olevia moniammatillisen yhteistyön hyviä käytäntöjä kuudessa maassa; Suomessa, Liettuassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa. RESME tutkimustulosten perusteella hyviä, moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä oli mukana olleissa maissa vain muutamia ja yhtenä hyvänä käytäntönä oli virtuaalisesti toteutetun terapian käyttö lastensuojelussa. Yllättävin tutkimustulos puolestaan oli se, että lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveysalan työntekijöille ei juuri missään osallistujamaassa ollut tarjolla yhteisiä, moniammatillisia foorumeja. Tämän kaltaisia sektorirajat ylittäviä yhteistyön muotoja olisi tulevaisuudessa tarpeen kehittää lisää. Uusia yhteistyömuotoja Uutena yhteistyömuotona RESME-projektissa mukana olevien korkeakoulujen toimesta suunniteltiin ja toteutettiin teoriaa ja käytäntöä yhdistävä moniammatillinen täydennyskoulutus kaikissa partnerimaissa. Suurimpana koulutuksen antina osallistujat (N=159), lastensuojelun ja mielenterveysalan ammattilaiset, pitivät mahdollisuutta luottamuksellisesti reflektoida kokemuksiaan ja vaihtaa ajatuksia oman työnsä rajoista ja mahdollisuuksista. Lisäksi keskustelua moniammatillisessa täydennyskoulutuksessa herättivät erityisesti ne yhteiset asiakastapaukset, joissa oli koettu turhautumista siitä, ettei lasta tai nuorta ole pystytty auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattilaisten välinen case-työskentely osoittautui hyväksi menetelmäksi tämän kaltaiseen moniammatilliseen työskentelyyn. Osana RESME täydennyskoulutusta ammattilaiset myös vierailivat toistensa työpaikoilla; esimerkiksi lastenkodin työntekijä meni päiväksi mielenterveystyötä tekevän työpaikalle ja tutustui tämän työhön tai toisin päin. Ammattilaiset kuvasivat näitä vierailuja silmät avaavana kokemuksena. Toisen sektorin työntekijöiden työhön ja arkirutiineihin tutustuminen auttoi ymmärtämään selvemmin sen, mitä mahdollisuuksia rajapinnan toisella puolella olevilla työntekijöillä on tukea lastenkodeissa asuvien nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Yhteistyön haasteita ja onnistumisia RESME-projektissa kerätty tutkimusaineisto osoitti, että lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen välisessä kommunikaatiossa ja yhteistyössä on haasteita ympäri Eurooppaa. RESME tutkimuksen mukaan yhteistyötä vaikeuttavia tekijöitä olivat muun muassa: Henkilöstön määrä suhteessa asiakkaisiin liian pieni molemmilla sektoreilla. Mielenterveysalan työntekijöillä ei ole usein riittävää tietoa lastensuojelutyön arjesta ja hoitomahdollisuuksista. Lastensuojelun ja mielenterveysalan ammattilaisilla on erilaisia työ- ja toimintakäytäntöjä, perinteitä ja koulutustaustoja. Tutkimuksen perusteella ammattikuntien välinen hierarkia näytti myös estävän yhteistyötä. Lastensuojelutyöntekijät kokivat usein niin, että he eivät tule kuulluiksi mielenterveyspalveluissa, eivätkä lastenkotilapset ja -nuoret aina saa tarvitsemiaan palveluja. Ammattilaisten yhteistyötä lisääviksi menestystekijöiksi nousivat tutkimuksessa puolestaan sektorien rajapinnoilla tapahtuva organisoitu moniammatillinen yhteistyö ja organisaation sekä ympäristön positiivinen tuki yhteistyölle. Moniammatillisesta yhteistyöstä on myös hyötyä siinä, että se auttaa työntekijöitä tunnistamaan ja määrittämään selkeämmin omaa ammatillista rooliaan ja osaamistaan suhteessa muihin ammattikuntiin. yhdessä enemmän

13 Ammatilliset täydennyskoulutustarpeet ja hyvät yhteistyökäytännöt Tutkimus- ja kehittämistyössä nousivat esiin myös työntekijäryhmien osittain erilaiset täydennyskoulutustarpeet: Lastensuojelutyöntekijät työskentelevät lasten ja nuorten kanssa päivittäin ja tarvitsevat ratkaisuja arjessa esiintyviin pulmiin, kun taas mielenterveystyötä tekevät hoitavat selkeämmin määriteltyjä ongelmia ja saattavat nähdä lasta tai nuorta vain kerran kuukaudessa. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa eri ammattilaisten osaamisalueet ja koulutukselliset kehittämistarpeet sekä lääkehoidon rajoitukset ja sosiaalisen ohjauksen merkitys lasten ja nuorten jokapäiväisessä elämässä. Vähintään yhtä tärkeää on kehittää sektorien rajapinnoilla toimivien organisaatioiden välisiä kannustavia yhteistyökäytäntöjä. Hyvä yhteistyö eri järjestelmien välillä vaatii henkilökohtaista ja institutionaalista sitoutumista, säännöllistä ja arvostavaa henkilövaihtoa organisaatioiden välillä sekä yhdessä luotua yhteistyömallia. Johdon tuki henkilöstölle on moniammatillisen yhteistyön edellytys. RESME-projekti osoitti, että täydennyskoulutus on vahva väline, jonka avulla voidaan edistää avoimen ja dialogisen vuorovaikutuksen kehittymistä eri ammattiryhmien välillä. Poliitikkojen ja johtajien tuella voidaan koulutuksen avulla rakentaa toimivia, moniammatillisia työkäytäntöjä. Pitkän tähtäimen tavoitteena pitäisi olla se, että ammattilaisten välinen moniammatillinen yhteistyö ja siihen liittyvät työkäytännöt kehittyisivät nykyiseltä informaalilta, henkilöiden väliseltä tasolta, formaalille, organisaatioiden väliselle tasolle. Tämä moniammatillisen yhteistyön kehittyminen osaksi organisaatioiden toimintamallia vähentää asiakkaiden siirtelyä sektoreiden välillä. Yhteistyötä tekemällä voidaan myös entistä paremmin vastata lastenkodeissa asuvien, haavoittuvien lasten ja nuorten moninaisiin tarpeisiin ja tukea heidän hyvinvointiaan. RESME-projekti päättyi keväällä 2015, mutta hyvien tulosten kannustamana täydennyskoulutusta kehitetään eteenpäin Turun ammattikorkeakoulussa yhdessä kentän toimijoiden kanssa. Lisää projektin tuloksista ja RESME julkaisusta voitte lukea nettisivuilta Projektia rahoitti EU:n Elinikäisen oppimisen rahoitusohjelma. RESME-projekti: KOORDINAATTORI: Turun ammattikorkeakoulu RESME projektipäällikkö: Hanna Siren, Turun ammattikorkeakoulu PARTNERIT: University of Oviedo, Espanja University of Applied Sciences Hamburg, Saksa Mykolas Romeris University, Liettua VIA University College, Tanska University of Edinburgh, Iso-Britannia (Skotlanti) Kibble Education and Care Centre, Iso-Britannia (Skotlanti) yhdessä enemmän

14 Vuoropuhelua, verkostoitumista, osallisuuden lisäämistä ja perustyötä - lastensuojelun arkea Turussa TEKSTI: TIIA LAAKSO Mistä oikeastaan puhumme, kun aiheeksi nousee lastensuojelu. Yleensä luvuista, raporteista ja selvityksistä, mutta mitä on niiden taustalla. Kunnista löytyy sosiaalihuollon vahvaa ammattitaitoa ja yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin yritysten kuin järjestöjen välillä. Mitä kuuluu Turun kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltoon? Vuoropuhelua kunnan sisällä sekä järjestöjen ja yritysten kesken Uusi sosiaalihuoltolaki siirtää sosiaalihuollon toimenpiteitä ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin parantamiseen pois raskaista korjaavista toimista. Lainsäätäjän tavoitteena on ollut, että sijaishuollossa muutos näkyisi ajan kuluessa asiakasmäärien vähenemisenä. Sijaishuollon sosiaalityössä on kehitetty toimivia yhteistyökäytäntöjä kaupungin eri palvelualueiden välillä, mutta myös järjestöjen kanssa. Jo nyt yhteistyö järjestöjen ja kunnan eri toimijoiden kesken luo aihetta iloon. Jälkihuollossa yhteistyölinkkejä on paljon ja verkostoja on olemassa. Nuoret ovat erilaisia, siksi ei ole yhtä tapaa lähestyä heitä. - Sosiaalityöntekijämme tuntevat nuoret pitkältä ajalta. He tietävät myös järjestöjen ja yksityisten tuottamat palvelut. Kentän tuntemus on perustana, kun ryhmänä pohdimme, onko juuri tämä yhteistyötaho tietylle nuorelle paras vaihtoehto, hyvinvointitoimialan jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Tytti Mäkinen sanoo. Edelleen on tarvetta esimerkiksi nuorta arjen haasteissa tukevalle vertaistukiryhmälle, hän jatkaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia järjestöille, mm. tukihenkilö ja tukiperhetoimintaan. Sijaishuollossa voisi laajemminkin lisätä järjestöyhteistyötä, jota on jo esimerkiksi Kota ry:n ja Ensi- ja turvakodin kanssa, haastateltavat pohtivat. Kaupungin sisällä yhteistyö Lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan sekä Turun sivistystoimialan kanssa on pääosin sujuvaa ja sitä kehitetään. Kouluterveydenhuolto on myös tulossa tiiviimmin mukaan jälkihuollon toimintaan. Tavoitteena on oppilaitosyhteistyön avulla ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä. Omissa lastenkodeissa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakaskohtaisesti niin lasten- ja nuorten psykiatrian kuin koulujenkin kanssa. Jos lasta hoidetaan psykiatrian poliklinikalla, omahoitajat käyvät palavereissa. Poliklinikan henkilökunta taas osallistuu mahdollisuuksien mukaan lastenkodeissa hoitoneuvotteluihin. Yhteistyötä pyritään tekemään käytettävissä olevilla resursseilla, hyvinvointitoimialan sijaishuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Eira Virolainen toteaa. Jotta pitkäaikaiseen sijaishuoltoon sijoitettuja lapsia kyettäisiin hoitamaan Turun lastenkodeissa, on panostettu mm. työntekijöiden koulutukseen. Psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun rajalla tapahtuvaan yhteistyöhön on panostettu mm. niin, että sijaishuollon pitkäaikaisen hoidon yksiköiden työntekijät ja osa sosiaalityöntekijöistä on osallistunut RESME-rajapintakoulutukseen (On the Borders of Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe). Koulutuksen lisäksi tarvitaan sujuvaa yhteistyötä arjessa. yhdessä enemmän

15 Omissa lastensuojelulaitoksissamme tehdään myös koko ajan arvokasta perhehoidollista yhteistyötä lasten perheiden kanssa, Virolainen jatkaa. Asiakkaiden osallistamista ja palvelujen vaikuttavuutta Kaupungilla on painetta laskea ulkopuolisia palvelujen ostoja. Siksi järjestöiltä ja yrityksiltä ostettujen palvelujen vaikuttavuuden arviointiin tulisi kiinnittää erityishuomio. Myös koko kentän tuottamien palvelujen yhteismitallisuuteen olisi tärkeä päästä. Tehokkaampi tiedolla johtaminen voisi olla yksi ratkaisu vaikuttavuuden selvittämiseen. - Siksi pitäisikin tutkia tilastojen ohella esimerkiksi eri yksilöiden palvelupolkuja tarkemmin, toteaa kehityspäällikkö Päivi Penkkala Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta. Ja kaupunki antaa lastensuojelun parissa työskenteleville myös mahdollisuuden aktiivisesti kehittää omaa työtään ja hyödyntää osaamistaan, Penkkala jatkaa. Uusia mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen avaa myös tämän vuoden alussa toteutettu Turun hyvinvointitoimialan organisaatiomuutos. Perhe- ja sosiaalipalvelut palvelualueeseen kuuluvat uudistuksen jälkeen myös Psykologiyksikkö sekä Kasvatus- ja perheneuvola. Psykologi perhehoidon ja perheohjaajan apuna olisi mahtava toiminnan tuki, Mäkinen lisää. Sijaishuollon sosiaalityössä perhehoidon lisääminen on asetettu tavoitteeksi. Lapsen sijoittaminen perhehoitoon pyritään tekemään huolellisesti, jotta vältytään muutoksilta lapsen arjessa. Perhehoidossa pohditaan, miten perhehoitajia tuetaan ja miten lasten sekä nuorten sijoitukset olisivat kestäviä. Perhehoitajia ja perheitä on monenlaisia eikä tukikaan voi olla samanlaista. Palvelujen jatkuva kehittäminen on koko sijaishuollon sosiaalityön haaste, jossa tulisi vastata myös avohuollon lastensuojelun tarpeisiin. Tähän on ryhdytty mm. kehittämällä omien vastaanottokotien toimintaa. Tavoitteena on, että perheille tarjotaan esimerkiksi kuntouttavaa työotetta omana palveluna. Samalla pohditaan myös, miten asiakkaiden osallisuutta palvelujen suunnitteluun lisätään. Jälkihuollossa kannustamme nuoria vastaamaan palautekyselyyn, jonka voisi täyttää yhdessä ohjaajan kanssa, Mäkinen miettii. Lastenkodeissa toimii lasten kokouksia, joissa lapsilla on mahdollisuus ottaa kantaa heidän arkeensa liittyviin asioihin. Tätä toimintaa voisi tuoda jollakin tavoin näkyvämmäksi, toteaa Virolainen. HAASTATELTAVAT: Turun hyvinvointitoimialan jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Tytti Mäkinen Turun hyvinvointitoimialan sijaishuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Eira Virolainen Turun hyvinvointitoimiala, kehityspäällikö Päivi Penkkala yhdessä enemmän

16 "Helpottaa kun saan puhua sulle asioista" "Saan apua vaikeiden asioiden hoitoon" "Haluuks tietää mitä tänään tapahtu?!" Nuorten Ystävät Lastensuojelupalvelut Vammaispalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Avopalvelut Huostaanotetut tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut lapset Itsenäistymisvaiheessa olevat sijoitetut lapset Jälkihuollon piirissä olevat Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat yhdessä enemmän

17 Jälkihuollon ohjaus - tärkeä osa lastensuojelun prosessia ja nuoren itsenäistymistä TEKSTI: HANNA FRÖBERG Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta sijoituksen päättyessä. Jälkihuolto on kokonaisvaltaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttaman riittävät valmiudet omaan elämäänsä; asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista ja samoin siihen kuuluva jälkihuollon ohjaus. Jälkihuollon ohjausta tarjoavat kuntien lisäksi myös yksityiset palveluntuottajat ostopalveluna, kuten me Nuorten Ystävät. Jälkihuollonohjaus on pitkäjänteistä työtä, jonka aikana luodaan hyvä ja luottamuksellinen suhde nuoren kanssa. Tärkeässä roolissa on koko nuoren verkosto, niin vanhemmat, sukulaiset, sosiaalityöntekijä kuin muut nuoren asioissa mukana olevat tahot. Jälkihuollon ohjaus voi alkaa missä kohdassa jälkihuoltoa tahansa Ideaalitilanteessa jälkihuollon ohjaus alkaa jo hieman ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta. Tällöin ohjaaja voi tutustua nuoreen jo hänen ollessaan sijoituspaikassa. Itsenäistymisen alussa autetaan ja tuetaan nuorta niin käytännön asioissa kuin virallisten asioiden hoidossa. Näin tukisuhdetta luodaan käytännön toimien ja arjessa tapahtuvan työn kautta. Ohjaaja, rinnalla kulkija ja kuuntelija Nuorten Ystävien jälkihuollossa itsenäistyvälle nuorelle nimetään oma työntekijä, omaohjaaja. Nuori voi tukeutua ohjaajaansa mitä moninaisimmissa asioissa. Nuoren ja ohjaajan tapaamiset ovat säännöllisiä. Itsenäistyminen on nuorelle usein ilon aihe, mutta esiin nousee myös yksinäisyyden, turvattomuuden, ulkopuolisuuden ja pelonkin tunteita. Nuori voi yllättyä yksinäisyydestä, kun ympärillä ei olekaan enää toisia ihmisiä. Nuori joutuu eri tavalla ottamaan vastuuta omasta elämästään ja se voi olla ahdistavaakin. Nuorelle onkin hyvä tähdentää sitä, että yksin ei tarvitse pärjätä, vaan hänellä on ohjaaja tukena. Ohjaajan kanssa voi myös harrastaa yhdessä omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Virallisten asioiden (muuttoilmoitukset, tukien hakemiset, kodinhankinnat yms.) hoitamisen lisäksi jälkihuollon ohjaus on nuoren mukana ja rinnalla kulkemista uuden itsenäisen elämänvaiheen aikana. Tällöin on hyvin tärkeää, että nuorelle annetaan aikaa ja aikuinen keskittyy vain häneen - on läsnä ja kuuntelee: Pidämme Nuorten Ystävissä asiakasmäärämme kohtuullisina, jotta jokaiselle nuorelle on kylliksi aikaa. Pidämme tätä ensiarvoisen tärkeänä. Jälkihuollon ohjaukseen sitoutuminen Osalle nuoria sitoutuminen ohjauspalveluun sujuu nopeasti ja mutkattomasti, toisilla taas sitoutuminen saattaa kestää pidempään. On myös nuoria, jotka eivät sitoudu ohjaukseen lainkaan. Osalle nuoria aikuiseen luottaminen ja sen ymmärtäminen, että joku on minua varten ja minua auttamassa itsenäisen elämän harjoittelemisessa, on vaikeampaa. Nykyään jälkihuollon ohjauksessakin on paineita siitä, että tuloksia pitäisi näkyä heti nuoren elämässä. Ohjaus on kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja suhteen luominen nuoreen vie aikaa vähimmilläänkin 3-6 kuukautta nuoresta riippuen. Mutta kun suhde on syntynyt, on myös toimintaan sitoutuminen helpompaa. Yhdessä ohjaajan kanssa nuori pohtii työskentelylle tavoitteita ja asioita, jotka ovat hänelle merkityksellisiä ja missä hän tarvitsee apua ja tukea. Joillekin nuorille tällaisten tavoitteiden asettaminen voi olla haastavaa, jolloin ohjaajan roolin tärkeys korostuu. Ohjaaja pohtii yhdessä nuoren kanssa, mitä nuori haluaa elämältään, mitkä ovat hänen haaveensa ja tulevaisuuden toiveensa. Luodaan pieniä tavoitteita, jotta nuori voi kokea onnistumisia matkan varrella. Jälkihuollon ohjaus kantaa pitkälle tulevaisuuteen Jälkihuolto ja jälkihuollon ohjaus on niin tärkeä osa lastensuojelua, ettei kuntien pitäisi siitä säästää. Kuitenkin juuri jälkihuollon ohjauksesta ollaan valmiita tinkimään tai tuki lopetetaan ennen kuin nuori olisi siihen valmis. Näihin nuoriin, itsenäistyviin aikuisiin, kannattaa kuitenkin panostaa ja antaa heille kaikki se tuki, mitä he tässä haastavassa elämänvaiheessaan tarvitsevat: Monelle nuorelle jo pelkästään yksin asuminen on haaste. Jokainen nuori tarvitsee itsenäistyessään tukea, ovat he sitten olleet sijoitettuna kotinsa ulkopuolella tai eivät. Myös monet pärjäävätkin nuoret hyötyvät ohjauksesta. On hyvä, että on aikuinen jolle voi soittaa ihan muuten vain, kysyäkseen esimerkiksi ruokaohjeita tai kertoakseen onnistumisistaan. On tärkeää, että nuori saa apua ja tukea, voi jakaa asioitaan ja tuntea itsensä merkitykselliseksi - se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. yhdessä enemmän

18 "Mitä se mulle kuuluu mitä mun elämässä tapahtuu" - lapsen osallisuus sijaishuollossa TEKSTI: KAISA YLI-TUOMOLA Pelastakaa Lasten osallisuuden määritelmän mukaan osallisuus on lasten mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään, vaikuttaa päätöksentekoon ja saada aikaan muutosta. Lasten osallisuus on ikään ja kehitystasoon katsomatta kaikkien lasten, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, vapaaehtoista ja omaan tahtoon perustuvaa osallistumista kaikissa heihin suoraan tai epäsuorasti liittyvissä asioissa. Osallisuus on lapsen oikeus. Lapsen osallisuus sijaishuollon aikana on erityisen tärkeää huomioida jo siitäkin syystä, että lapsi ei välttämättä ole voinut lainkaan itse vaikuttaa siihen, että asuu oman kodin ulkopuolella. Siitäkin huolimatta, että lastensuojelulaki korostaa lapsen asianosaisuutta kaikissa lastensuojeluprosessin vaiheissa. Lastensuojelun eettinen ja moraalinen velvollisuus on lapsen sijoituksen jälkeen huolehtia siitä, että lapselle tarjotaan sellaiset kasvuolosuhteet, joissa lapsi voi eheytyä. Jokapäiväisen hoidon, huolenpidon ja korjaavan vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan osallisuuden kokemuksia, joiden myötä positiivinen usko omaan itseen ja omiin mahdollisuuksiin vahvistuu. Nähdäänkö lapsi aktiivisena toimijana vai passiivisena työskentelyn kohteena? Mistä asioista lapsi voi itse päättää? Kuullaanko lasta silloinkin, kun hän on aikuisten kanssa eri mieltä asioista? Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa lasten osallisuutta on erityisesti viimeisten vuosien aikana pyritty aktiivisesti vahvistamaan. Tänä vuonna valmistui Helsingin sosiaalitieteiden laitokselta Piritta Ahosen käytäntötutkimus lastenkotitoiminnan kehittämisestä lasten palautteiden pohjalta. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että lasten palautteet on otettu vakavasti lastenkodeissa ja niitä on lähdetty hyödyntämään arjen kehittämisessä. Lapsilta saadun palautteen pohjalta henkilöstö on tutkinut omaa toimintaansa, lastenkodin arkea, sen käytäntöjä ja rakenteita. Tästä on seurannut konkreettisia muutoksia arkeen. Pelastakaa lasten lastenkodeissa osallisuutta mahdollistavia rakenteita ovat omahoitajuus, arki ja yhteisöllisyys, lasten ryhmät, osallisuus omissa asioissa liittyen asiakassuunnitelmiin ja hoito- ja kasvatussuunnitelmiin. Osallisuus syntyy myös lapsen vanhempien kanssa tehtävässä SILTA- työskentelyssä. Lapsen osallisuuden vahvistaminen edellyttää hoitavilta aikuisilta myös rohkeutta astua pois asiantuntijan ja paremmin tietäjän roolista. Se edellyttää aitoa vuorovaikutusta, kohtaamista ja yhdessä ihmettelyä. Lasten osallisuus on tapa työskennellä. Se on olennainen, kaikkia toimintoja läpileikkaava periaate kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja tasoilla - paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti. Osallisuuden ohjeistus Eeetinen toimintatapa: Avoimuus, rehellisyys ja vastuullisuus. Aikuiset sitoutuvat noudattamaan eettisiä osallisuuskäytäntöjä ja asettamaan lasten edun etusijalle. Lasten osallisuus on merkityksellistä ja vapaaehtoista: Lapset ovat osallisia heitä koskeviin prosesseihin ja ottavat kantaa heihin liittyviin asioihin - suorasti tai epäsuorasti. Lapset päättävät itse osallisuudestaan ja osallistumisestaan. Lapsiystävällinen ja mahdollistava ympäristö: Lapset tuntevat ympäristön olevan turvallinen, viihtyisä ja osallisuuteen kannustava. Yhdenvertaiset mahdollisuudet: Osallisuuteen kannustetaan kaikkia lapsia. Lasten osallisuuden edistämisellä pyritään purkamaan syrjinnän rakenteita. Aikuisten toiminta on osaavaa ja luotettavaa: Lasten osallisuutta tukevat aikuiset ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen ja heillä on käytössään kaikki tarvittava tuki, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Osallisuus edistää lasten turvallisuutta ja suojelua: Lastensuojelukäytännöt ja menetelmät ovat tärkeä osa lasten osallisuuden edistämistyötä. Lasten osallisuutta kohtaan osoitetaan kunnioitusta sitoutumalla palautteen antamiseen ja lasten osallisuuden laadun ja vaikutusten arviointiin. Tilattavaa materiaalia lasten osallisuuteen liittyen: Pelastakaa Lapset ry, PL Helsinki: Lastenkotitoiminnan kehittäminen Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa lasten palautteiden pohjalta. Piritta Ahonen, Helsingin yliopisto, Osallisuuden ohjeistus. Lapsen ääni - sinulle joka päätät lasten asioista. Pelastakaa Lapset ry, Lapsen ääni - tarina minulta. Pelastakaa Lapset ry, yhdessä enemmän

19 Vanhemmat voimavarana huostaanotetulle adoptiolapselle TEKSTI: ANJA WIKSTEDT Ulkomailta adoptoidut lapset ovat omissa maissaan adoptioon luovutettuja tai lastensuojeluviranomaisten huostaan ottamia lapsia. He ovat kokeneet useita eroja ja menetyksiä ennen kuin saavat kodin ja vanhemmat tai vanhemman uudessa maassa. Lasten taustat vaihtelevat: Osa on saanut olosuhteisiin nähden hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Osa on kokenut laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua, väkivaltaa. Lapsilla on myös aina kahdet vanhemmat, riippumatta siitä onko lapsella muistikuvia biologisista vanhemmista. Adoptiossa yhdistyy parhaassa tapauksessa aikuisen ja lapsen etu: Adoption kautta lapselle turvataan mahdollisuus pysyvään perheeseen, ja lasta toivova aikuinen saa mahdollisuuden vanhemmuuteen. Saattaa kuitenkin kulua kauan, ennen kuin hylkäämisen kokenut lapsi uskaltaa luottaa siihen, että häntä ei enää jätetä. Myös vanhemman kiintyminen lapseen voi olla haasteellista, eikä lapsi tunnu omalta niin nopeasti kuin vanhempi on etukäteen odottanut. Tuen hakeminen on vahvuutta Monet adoptiolapset ja -vanhemmat tarvitsevat jossain vaiheessa perheen ulkopuolista tukea. Adoptoidut lapset ansaitsevatkin vahvat vanhemmat, jotka osaavat ja uskaltavat hakea apua. Joskus tilanteet kärjistyvät niin pitkälle, että päädytään lapsen sijoittamiseen perhehoitoon tai laitokseen. Suomessa on tällä hetkellä noin 4600 ulkomailta adoptoitua, mutta tapahtuneita adoptiolasten huostaanottojen määriä ei tilastoida. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on ulkomailta adoptoituihin nuoriin erikoistunut sijaishuollon yksikkö, Folåsa behandlingshem. Siellä huostaanottojen taustalla on useimmiten erittäin tulehtuneet välit nuoren ja vanhemman välillä sekä kouluongelmat. Osa nuorten vanhemmista kertoo, että kiintymyssuhteen ongelmia on ollut alusta asti. Toisaalta yhtä moni kertoo, että alkuajan sopeutumisvaiheen jälkeen on seurannut monta hyvää vuotta, ja ongelmat ovat kärjistyneet esimurrosiässä tai murrosiässä. Folåsassa on todettu jo vuosia sitten, että nuorten vanhemmat ovat kaikesta huolimatta nuoren paras ja tärkein voimavara. Vanhempien kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä. Mikä on tilanne Suomessa? Vaikka huostaanotettujen adoptiolasten määrää ei tiedetä, tiedetään että heitä on. Monet vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä adoptiokuraattori Kerstin Raumaan siinä vaiheessa, kun ongelmat alkavat kasaantua. Useissa tapauksissa Kerstin on ollut perheen tukena huostaanoton eri vaiheissa. Kerstin kertoo, että huostaanottojen taustalla olevat syyt ovat samoja kuin Ruotsissa. Lähes kaikki Kerstiniin yhteyttä ottaneet adoptiovanhemmat ovat kertoneet, että he ovat pyytäneet apua lastensuojelusta ongelmien kärjistyessä. Päätös huostaanotosta on tehty yhteisymmärryksessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Usein vanhemmat ovat itse pyytäneet huostaanottoa viimeisenä keinona auttaa rankasti oireilevaa nuorta. Valitettavan usein vanhemmat ovat huostaanoton jälkeen kokeneet, että heitä ei pidetä oikeina vanhempina ja heidän vanhemmuutensa kyseenalaistetaan. Vanhempien kertoman mukaan ammattilaiset eivät aina tunnista lasten rankkojen taustojen vaikutusta. Etsitään syitä vanhempien tekemistä virheistä ja perheen ilmapiiristä silloinkin, kun lapsi on saattanut vaurioitua jo varhain niin pahasti, että tavallinen hyvä vanhemmuus ei riitä. Huostaanoton jälkeen moni adoptiovanhempi kokee jäävänsä yksin. He kuvittelevat olevansa ainoa ongelmaperhe adoptioperheiden joukossa. Monen vanhemman toive on, että he voisivat olla enemmän mukana nuoren elämässä myös huostaanoton aikana ja että heitä pidettäisiin voimavarana, ei ongelmien aiheuttajina. Perhe vai laitos? Yleisesti ottaen perhesijoitusta pidetään laitossijoitusta parempana vaihtoehtona. Kerstin huomauttaa, että adoptoidun nuoren kohdalla näin ei aina ole. Ei ole tarkoitus, että adoptoitu nuori saa uuden perheen, jos tilanne on se, että huostaanoton taustalla olevat syyt ovat kovin syvällä varhaisissa vaiheissa eikä niinkään vanhemmuudessa. Laitossijoitus ja vahva yhteistyö vanhempien kanssa Folåsan tapaan voi olla paras vaihtoehto. Kuten aina lastensuojelussa, jokainen tapaus on omanlaisensa. Kyseessä voi olla niin traumatisoitunut lapsi, että tavallinen perhe ei riitä. Tällöin voi myös olla, että lapsi sijoitetaan uuteen perheeseen, jossa vanhemmilla on riittävästi voimavaroja. Kerstinillä on kokemuksia adoptiovanhemmista, jotka kertovat huostaanoton olleen hyvä ja oikea ratkaisu, myös adoptoidun mielestä. Elämä on mallillaan ja suhteet adoptiovanhempien ja nuoren tai jo aikuistuneen adoptoidun välillä ovat hyvät. Lisätietoja: Adoptiokuraattori Kerstin Rauma, puh (arkisin klo 9-16). Adoptiokuraattorille soittaminen on luottamuksellista ja soittaa voi myös nimettömänä. yhdessä enemmän

20 Tässä lehdessä esiteltyjen jäsenjärjestöjen yhteystiedot Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Iso Roobertinkatu 1 A Helsinki puh Nuorten tuettu asuminen ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, Varsinais-Suomi Tasalanaukio Raisio puh Perhekuntoutuskeskus Lauste Mustionkatu Turku puh. (02) SOS-lapsikylä Kaarina Luhtikatu Kaarina puh Pelastakaa Lapset ry Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste Sepänkatu 5 A Turku puh Lastenkoti Suvilinna Perhekuntoutusyksikkö Suvikumpu Kaisa Yli-Tuomola, johtaja Suvilinnantie Turku puh Yhteiset Lapsemme ry Iso Roobertinkatu 1 A 5 puh (toimisto) puh (tukipuh.) Nuorten Ystävät, Avopalvelut, Turku Yliopistonkatu 16 B Turku puh Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry puh /toimisto

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus Eija Heimo, kehittämispäällikkö Palveluohjaus hanke 2004-2008 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Lastensuojelun ajankohtaispäivä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Keski-Suomen SOTE 2020 Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop 6.10.2014 Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Aikataulu Klo 13.00-13.10 alustusta aiheeseen Klo 13.10-13.40 työskentelyä

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot