Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti TEEMANUMERO: SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti 1 2015 TEEMANUMERO: SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti TEEMANUMERO: SIJAIS- JA JÄLKIHUOLTO

2 Sisällysluettelo Pääkirjoitus. 3 Hakulaari helpottaa löytämään järjestöjen palveluja. 4 Järjestölehti Yhdessä enemmän, seuraavassa numerossa 3/ Ajatuksia lastensuojelun jälkihuollosta. 7 Markkinarakenteista yhteistyörakenteisiin - sijaishuollon tulevaisuus. 9 RESME - täydennyskoulutus moniammatillisen yhteistyön foorumina. 12 Vuoropuhelua, verkostoitumista, osallisuuden lisäämistä ja perustyötä - lastensuojelun arkea Turussa. 14 Jälkihuollon ohjaus - tärkeä osa lastensuojelun prosessia ja nuoren itsenäistymistä. 17 "Mitä se mulle kuuluu mitä mun elämässä tapahtuu" - lapsen osallisuus sijaishuollossa.18 Vanhemmat voimavarana huostaanotetulle adoptiolapselle. 19 JÄRJESTÖLEHTI YHDESSÄ ENEMMÄN on sähköinen julkaisu, joka lähetetään maksutta lehden kohderyhmille: lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien järjestöjen yhteyshenkilöt, kuntien sosiaali-, terveys- ja koulutoimen alalla toimijat, kehittäjät, päättäjät, opiskelijat, sekä yleisesti aihealueesta kiinnostuneet. Paperiversion lehdestä voi tulostaa järjestön kotisivuilta. JULKAISIJA: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry PÄÄTOIMITTAJA: Miia Hänninen TOIMITUSSIHTEERI: Soile Smiley TAITTO: Soile Smiley JÄRJESTÖLEHDEN TILAUSASIAT JA YHTEYDENOTOT: KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ: Fröberg Hanna, Kiesiläinen Jouko, Laakso Tiia, Laitinen Kai, Lehti Ann-Mari, Lehtonen Anna, Perho Maija, Siren Hanna, Wikstedt Anja ja Yli-Tuomola Kaisa. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry seuraa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Yhdistys edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. YHTEYSTIEDOT: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku puh /toimisto VALOKUVAT: KANSI: Flickr/Lotus Carroll Sivu 9: Esa Vierikon kuva/mikael Soininen Sivu 10: AllFreeDownloads/George Hodan Sivu14: AllFreeDownloads/Hans Sivut 15&16: AllFreeDownloads/George Hodan Muut sivut: Kuvituskuvia jäsenjärjestöiltä/kirjoittajatahoilta. yhdessä enemmän

3 Pääkirjoitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, puheenjohtaja Maija Perho Järjestölehti Yhdessä enemmän ensinumerossa käsittelin varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien toimien ensisijaisuutta lapsi ja perhepalveluissa ja lastensuojelussa. Tähänhän sekä lastensuojelulaki että sosiaalihuoltolakikin tähtäävät. Yhdistyksemme jäsenjärjestökentässä on lapsi- ja perhepalveluita laidasta laitaan: hyvinvointia ja osallisuutta lisääviä palveluja kaikenlaisille perheille, vertais- ja muuta tukea ja apua erilaisiin ongelmatilanteisiin ja myös palveluja vakaviin kriiseihin ja elämäntilanteisiin joutuneille. Sateenvarjomme alta löytyy siis toimintaa, palveluja ja vankkaa ammattitaitoa koko lastensuojelun alueelta. Järjestömme elää ajassa ja käyttää hyväksi kaikkien järjestöjensä osaamispotentiaalia. Toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet ovat tuottaneet työkaluja toimintamme ja palvelujemme tunnetuksi tekemiseen yhteistyökumppaneillemme kunnissa ja ao. yksiköissä sekä suoraan lapsille ja perheille. Linkki-toiminta on tästä hyvä esimerkki. Linkin työntekijöille on avattu pääsy kouluihin, ja erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet ovat antaneet vanhemmille mahdollisuuden saada tietoa ja tukea vuorovaikutukseen ongelmallisen murkkunsa kanssa. Osa jäsenjärjestöistämme tekee arvokasta työtä niiden lasten, nuorten ja perheiden kanssa, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet apua ajoissa tai joita annettu tuki ei ole estänyt ajautumasta umpikujaan. Parhainkaan auttamisjärjestelmä ei voi kokonaan ehkäistä huostaanottoja tai vaikeiden parisuhdeongelmien aiheuttamia eroja ja niiden jälkiseurauksia. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat aivan liian usein osa kokonaisuutta. Suuri kysymys onkin, miten monen ongelman vyyhdissä eri professiot ja toimijat löytävät toisensa ja ennen kaikkea arvostavat toistensa osaamista ja näkevät sen rikkautena. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen ensisijaisuus ei tee korjaavasta työstä vähempiarvoista. Päämääränähän on palauttaa elämä raiteilleen, eheyttää ja voimaannuttaa, saada arjen taidot pala palalta hallintaan ja parhaimmillaan omat siivet kantamaan. Tämä työ vaatii ammattilaisten syvää paneutumista ja usein pitkääkin kuntoutumisprosessia ja siksi siitä on perusteltua myös maksaa asiallinen hinta; pintapuolista laastarointia voi saada halvalla, mutta se ei kanna pitkälle. Järjestöjen työssä keskeinen tehtävä on vaikuttaminen, jolla tuodaan esiin mitä laadukas työ maksaa ja mikä on viime kädessä sen taloudellinen ja inhimillinen merkitys. Järjestöillä on mahdollisuus antaa maksullisten palvelujensa rinnalla vapaaehtoisten mittava ja arvokas työpanos, sekä laaja osallisuutta ja hyvää arkea edistävän toiminnan kirjo. Vaikka järjestöjen työtä arvostetaan yhä enemmän, vielä ei ole täyttä ymmärrystä sen laajuudesta, merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tästäkin syystä järjestömme työlle on vahva yhteiskunnallinen tilaus. yhdessä enemmän

4 Hakulaari helpottaa löytämään järjestöjen palveluja TEKSTI: ANN-MARI LEHTI Hakulaari.fi-verkkosivustolle on koottu varsinaissuomalaisten lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien järjestöjen palveluja keskitetysti yhteen osoitteeseen. Tarkoituksena on, että näiden kohderyhmien kanssa työskentelevät ammattilaiset löytävät helpommin asiakkailleen sopivat palvelut. Hakulaari.fi-verkkosivustoa edelsi PALVE-tietokanta, joka oli käyttäjien palautteen mukaan vaikeaselkoinen eikä vastannut nykyaikaisiin tarpeisiin. PALVE-tietokanta oli kuitenkin aktiivisessa käytössä, joten sen pohjalta päätettiin lähteä kehittämään uutta, helppokäyttöisempää ja parempaa hakupalvelua. Uuden verkkosivuston perustaminen oli osa Yhdessä enemmän -hanketta, jonka toiminta rahoitettiin RAY:n avustuksella. Hakulaari.fi avattiin vuoden 2014 alussa eli se on ollut käytössä nyt runsaan puolentoista vuoden ajan. Hakulaari pysyy ajantasaisena järjestöjen yhteistyöllä Tällä hetkellä sivustolta löytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen tarjoamia palveluja. Sivuston käyttö on jäsenjärjestöille maksutonta ja kukin järjestö kirjaa itse omat palvelunsa sivustolle. Näin pystytään varmistamaan, että kaikki oleelliset tiedot ovat ajan tasalla. Menestyäkseen verkkopalvelu vaatii laajaa markkinointia ja mukana olevien järjestöjen sitoutuneisuutta sivuston ylläpitotyöhön. Kaiken kaikkiaan sivusto on havaittu hyväksi välineeksi jakaa tietoa eri palveluista. Ajatuksena onkin, että tulevaisuudessa sivusto voisi olla avoin myös muille lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville järjestöille. Se, miten ja millä aikataululla tuo laajennus toteutetaan, on vielä avoinna. Hakulaari kiinnostaa myös Varsinais-Suomen ulkopuolella Hakulaari.fi-verkkosivusto on ainutlaatuinen Suomessa ja se on herättänyt kiinnostusta myös Varsinais-Suomen ulkopuolella. Sivustoa on käyty esittelemässä muun muassa Innomarkkinoilla Helsingin Messukeskuksessa. Myös kuntatoimijoiden suunnalta on ollut paljon kiinnostusta. Kuten eräs kuntatyöntekijä kiteytti: Hakulaari on saavuttanut sen tavoitteen, mihin olemme kuntasektorilla jo usean vuoden ajan pyrkineet: sivusto, jonka avulla palvelut olisivat helposti hahmotettavissa hakusanan, lapsen iän tai esimerkiksi lastensuojeluprosessin mukaan. Hakulaari säästää etsijän aikaa ja sen hyödyntäminen on ilmaista! Järjestöjen palveluja voi etsiä niin kuin mistä tahansa netin hakukoneesta, joko vapaalla sanahaulla tai valmiiden kategorioiden avulla. Palvelut on ryhmitelty kohderyhmän, palvelun sisällön tai lastensuojeluprosessin mukaisesti. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastaa Sofokus Oy. Muusta ylläpidosta ja koordinoinnista huolehtii Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. yhdessä enemmän

5 Järjestölehti Yhdessä enemmän, seuraavassa numerossa 3/2016 Yhdessä enemmän numero 3: Seuraavassa lehdessä juttu KM Anne-Elina Salon pro gradu -tutkimuksesta, joka käsittelee Linkki-toiminnassa kehitettyä Murkkufoorumi-vertaisryhmää. Esittelyssä myös lisää VSLJ ry:n jäsenjärjestöjä - toimintaa, palveluja, tapahtumia, tarinoita ja kuulumisia. Järjestölehti Yhdessä enemmän tarjoaa hyödyllistä luettavaa kaikille lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävästä auttamistyöstä kiinnostuneille! Lastensuojelun järjestömessut , Perhetalo Heideken klo 11-15: Järjestyksessään seitsemännet järjestömessut tarjoavat tietoa, uusia ideoita ja näkökulmia, miten järjestöt voivat olla tukemassa lasta, nuorta ja perhettä. Tänä vuonna messuille on tulossa ennätykselliset 23 järjestöä. Maksuttomat järjestömessut ovat avoinna kaikille kiinnostuneille, tervetuloa! Ilo auttaa kampanja 2016: Varsinaissuomalaiset lastensuojelujärjestöt etsivät kampanjalla uusia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita mukaan järjestöjen toimintaan. Vapaaehtoiset ovat järjestöille tärkeä voimavara, ja heidän lisätuellaan tuotetaan yhteistä hyvää varsinaissuomalaisille lapsiperheille. Ilo auttaa kampanja Kampanja huipentuu Ilo auttaa tapahtumaan Perhetalo Heidekenillä. Kampanjan kotisivut: yhdessä enemmän

6 Kuvassa vasemmalta oikealle: Tiina Muros, Daniel Majabacka, Anna Lehtonen ja Outi Hokkanen Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Varsinais-Suomen toimipiste sijaitsee Raisiossa osoitteessa Tasalanaukio 3. Toimipisteessä työskentelevät vastaava ohjaaja Anna Lehtonen, ohjaajat Daniel Majabacka ja Outi Hokkanen sekä Ressu-projektin koordinaattori Tiina Muros. Varsinais-Suomen toimipisteestä on saatavana seuraavia palveluita: Lastensuojelun jälkihuoltopalvelut Tuetun asumisen palvelut sekä maahanmuuttajille että kantasuomalaisille nuorille ja nuorille aikuisille Ammatillinen lasten- ja nuorten tukihenkilötoiminta Koira-avusteinen lastensuojelun tukihenkilötoiminta (vapaaehtoiset) Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Nuorten tuetun asumisen toiminta Ammatillinen tukihenkilötoiminta Koulutustoiminta mm. lastensuojelun tukihenkilö- ja tukiperhekoulutukset Koira-avusteinen tukihenkilötoiminta Nuoret, vuotiaat Itsenäistyvät, tukea tarvitsevat nuoret Sijaisperheissä tai lastensuojelulaitoksissa asuvat nuoret Maahanmuuttajanuoret Lastensuojelun jälkihuoltonuoret Lastensuojelun tukihenkilöt ja tukiperheet Kuntien sosiaalitoimet yhdessä enemmän

7 Ajatuksia lastensuojelun jälkihuollosta Kai Laitinen, toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry TEKSTI: KAI LAITINEN Suomalaisen lastensuojelun sijaishuollon yksi keskeisimpiä haasteita liittyy mielestäni nuoren siirtymiseen laadukkaasta ja hyvin resursoidusta sijaishuollosta jälkihuoltoon yleensä 18 vuotta täytettyään. Jälkihuollon osalta lastensuojelulaki on jäänyt nuorten oikeuksien kannalta liian yleiseksi ja epämääräiseksi. Luonnollisesti meidän olisi pitänyt puuttua epäkohtiin silloin, kun voimassa olevaa lastensuojelulakia valmisteltiin. Kuten tiedämme, lastensuojelulaki takaa nuorelle oikeuksia liittyen toimeentuloon, opiskelumahdollisuuksiin ja asumiseen, mutta normittaa heikosti kuntia järjestämään varsinaista tukea; nuoren mahdollisuutta saada sosiaaliohjausta sekä psykososiaalista tukea. Valitettavasti osa kunnista ohjaa resursseja jälkihuoltoon lähinnä lain minimin mukaisesti. Samalla tämä tarkoittaa valtavia kuntakohtaisia eroja jälkihuoltopalvelujen saatavuuden osalta. Toivottavasti suunnitteilla oleva sote-uudistus tuo myönteistä muutosta tiedossa oleviin epäkohtiin. Rakenteisiin ja toimintatapoihin kaivataan muutosta On jotenkin surullista, että yhteiskunta on valmis satsaamaan sijaishuollossa oleviin lapsiin ja nuoriin valtavia summia, mutta tuki ja ajatus katoaa nuoren siirtyessä jälkihuoltoon. Jokainen lastensuojelun nuorten kanssa toiminut ymmärtää, että kyseinen kokonaisprosessi ei ole tältä osin kovin älykkäästi suunniteltu ja toteutettu. Lastensuojelun jälkihuollossa on monia toimintatapoja, joita tulisi uudistaa palvelemaan paremmin nuorten selviytymistä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Jälkihuollon osalta on viime vuosina ollut paljon keskustelua jälkihuoltoon oikeuttavan iän ylärajan nostamisesta 22 tai jopa 24 vuoteen. Näkemykseni mukaan ensisijainen ongelma ei kuitenkaan ole jälkihuolto-oikeuden pituus vaan tarjottavan tuen määrä, muoto ja sisältö sekä tuen tarpeeseen liittyvä joustavuus. Lastensuojelulakiin ja jälkihuollon rakenteisiin tulisi tehdä esimerkiksi seuraavia muutoksia 1. Jälkihuolto-oikeus voisi säilyä pääasiallisesti kolmen vuoden mittaisena, mutta niin, että nuori voisi käyttää oikeuttaan aina 25 ikävuoteen saakka silloin, kun hän kokee tukea eniten tarvitsevansa ja on valmis ottamaan sitä vastaan. 2. Jälkihuoltopalveluja tulisi voida tarjota erityistapauksessa nuorelle yhtäjaksoisesti aina 25 ikävuoteen saakka, mikäli nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä tarvetta näin arvioi ja nuori sitä itse toivoo. 3. Lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden piiriin tulisi tuen käytäntöjen osalta lisätä oikeus saada sosiaaliohjausta, esimerkiksi yksi sosiaaliohjaajan tapaaminen viikossa. Tällä varmistettaisiin, että ne nuoret, jotka kokevat tarvitsevansa viikoittaista ohjaajan tapaamista ja psykososiaalista tukea tätä myös saisivat. Jälkihuoltoa toteuttavien tahojen tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden rekrytointiin, koska monien jälkihuoltonuorten suurimpia tarpeita on saada tasapainoisen ja kannustavan aikuisen aikaa silloin, kun elämä kohtelee kovaa ja on paha mieli. Tämähän on ollut todennäköisesti meidän kaikkien tarve oman itsenäistymisemme karikoissa. yhdessä enemmän

8 Kaarinan SOS-Lapsikylä Perhekuntoutuskeskus Lauste Yhteisöllisesti tuettu perhehoito Perhekuntoutus ja perhetyö Asumisharjoittelu Jälkihuolto Toimeksiantosuhteinen perhehoito Tuetut/valvotut tapaamiset Sijaishuolto ja avohuollon tukitoimenpiteenä tehdyt sijoitukset Koulupalvelut Jälkihuoltopalvelut Perheiden arviointi- ja kuntoutuspalvelut Erityinen huolenpito Huostaanotetut tai avohuollon tukitoimin sijoitetut lapset Itsenäistymisvaiheessa olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat vuotiaat Tukea tarvitsevat perheet yhdessä enemmän Huostaanotetut tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut lapset Itsenäistymisvaiheessa olevat sijoiteut lapset Jälkihuollon piirissä olevat vuotiaat Erityistä tukea tarvitsevat perheet

9 Markkinarakenteista yhteistyörakenteisiin - sijaishuollon tulevaisuus TEKSTI: JOUKO KIESILÄINEN Sote uudistuksen edetessä eduskunnan rattaissa, herää usein kysymys sijaishuollon tulevaisuudesta ja haasteista. Kaarinan SOS lapsikylän johtaja Esa Vierikko ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen istuivat alas keskustelemaan, miltä tilanne näyttää yksityisten järjestötoimijoiden näkökulmasta. Vierikko avaa keskustelun toteamalla, että koko systeemiä tulisi tarkastella kokonaan uudella tavalla aina sosiaalityöstä alkaen. Vierikon mukaan aina voidaan mennä ajan ja resurssien taakse, mutta se on hänen mielestään selittelyä. Ketonen täydentää, että vaikka resurssit ovat haasteena, myös koko systeemi kaipaisi kehittämistä. Muun muassa palveluasiakkaiden, käyttäjäasiakkaiden ja koko järjestelmän välillä kaivattaisiin vuoropuhelua. - Jollei nyt ihan vastakkainasettelua ole, niin ainakin kaikki toimijat puhuvat eri kieltä. On varmasti palveluntarjoajia ja asiakkaita, jotka pyrkisivät dialogiin, mutta järjestelmä ei aina pysty taipumaan siihen. Kilpailutus ja eurot ohjaavat siihen, ettei keskustelulle ole aina tilaa. Jos palveluntarjoaja haluaa keskustella, motiivia tulkitaan usein kokemukseni mukaan osittain voiton tavoitteluksi, Vierikko havainnollistaa tilannetta. - Onhan se relevantti kysymys, mikä palveluntarjoajan toiminnan motiivi on. Mutta pitäisi olla myös kiinnostunut tuotantotavasta, arvopohjasta ja periaatteista, sekä tehdä siitä johtopäätöksiä ja lisäkysymyksiä. Pelkästään kilpailuttamisen kautta lähestyminen ja keskusteleminen on hyvin kapea-alaista. Jos mietitään käyttäjäasiakasta, ei se parasta mahdollista lopputulosta tuota, Ketonen huomauttaa. Hinnoittelu vääristää keskustelua Niin Ketonen kuin Vierikkokin ihmettelevät tilannetta, jossa palveluiden hinnoittelussa on räikeitä eroja. Joissakin tilanteissa on selkeää millaista palvelua saa, mutta osassa tarjouksia jää pimentoon, mistä hinta muodostuu. Pitäisi keskustella enemmän siitä, mitä eri palvelut tarkoittavat ja millaisella arvopohjalla toimitaan. Ketosen mukaan ensimmäinen askel muutokseen voisi tapahtua kilpailutuksen avulla, jossa keskityttäisiin myös palvelun sisältöön tai palvelun hankinnassa käytettäisiin uudenlaisia hankintamenettelyjä. - Jos kilpailutuksessa painottuu ainoastaan hintakriteerit, se ei ole tae asiakkaalle parhaasta mahdollisesta avusta, Ketonen summaa. Palvelunsisällöstä keskusteltaessa molemmat osapuolet ottavat esille Soten myötä korostuneen vaatimuksen tasa-arvoisista palveluista. Keskustelun kääntyessä palveluntuottajiin, jotka tekevät toimintaansa liikeperusteisesti, Ketonen toteaa, että ei ole väärin tehdä voittoa - mutta on naivismia uskoa, että markkinat ohjaavat yksin sisältöä parempaan suuntaan - On käsittämätöntä, miten eräät tarjoukset menevät läpi. Kyllä ostajapuolikin ymmärtää, ettei ole mahdollista tuottaa palveluita niin halvalla, Vierikko hämmästelee. Molemmat keskustelijat alleviivaavat, että viimekädessä kyse on lapsen oikeuksista oikeaan tukeen ja palveluun. Alhaisella hinnalla ei voida taata, että palvelunsisältö on sitä mitä luvataan. Jussi Ketonen, kehitysjohtaja Perhekuntoutuskeskus Lauste Esa Vierikko, johtaja ( asti) Kaarinan SOS-lapsikylä Kuvaaja: Mikael Soininen yhdessä enemmän

10 Vierikko nostaa lisäksi keskusteluun säätiöiden roolin. - Säätiöiden pääasiallinen tavoite ei ole voiton tavoittelu. Vaikka rahaa toki tarvitaan toiminnan pyörittämiseen, pohja on enemmän arvoissa. On kuitenkin toimijoita tässäkin, jotka eivät kestä tarkastelua. Keskustelussa nousee usein esille, että monet sijais- ja jälkihuoltopalvelujen järjestämistä koskevat aiheet ovat vaikeita käsitellä - esimerkiksi sen vuoksi, että julkisessa keskustelussa on väärintulkinnan vaara, mutta myös toisaalta palstatila on rajallinen. Tällä hetkellä ei ole foorumia, jossa pystyttäisiin käymään keskustelua sijaishuoltopalveluista. - Kyllähän tämä vaatisi tietynlaisen keskustelukulttuurin räjäyttämistä, että voitaisiin uudistua, pohtii Vierikko. Roolimuutoksia? Ketonen aprikoi, voisiko valtiolla olla uusi rooli palveluiden kehittämisessä. Tämä mahdollistaisi paremman laadun kehittämisen asiakkaita varten. - Jos mietitään lastensuojelun kerrannaisvaikutuksia, niin koskeehan se laajasti koko yhteiskuntaa, Ketonen muistuttaa. Vierikko tarttuu ajatukseen ja ihmettelee avoimesti, miksi ketään ei kiinnosta. Yksistään yhteiskunta säästäisi sillä, että sadasta lapsesta kaksikymmentäviisi pystyttäisiin ohjaamaan johonkin. Lopulta bulkkituotannon loppusumman tuottama yhteiskunnallinen tappio voi olla jopa isompi. - Vallitsevat käytännöt heijastuvat myös käytännön työhön ja määrittävät arjen tekemisen. Vaikka tällaiseen toimintaympäristöön kuuluu myös kilpailuttaminen, kysymys kuuluu, miten tätä systeemiä voitaisiin kehittää ja dialogia edistää, Ketonen toteaa. - Tilaajat harvoin kertovat, mitä he haluaisivat. Kun toteamme, että voimme kysyä asiakkaalta, tilaajat saattavat ihmetellä ajatusta vielä nykypäivänäkin. Näkemykseni mukaan usein asiakas tietää millaista palvelua hän on saanut ja mistä voisi olla apua, Vierikko täydentää ja jatkaa: - Rajusti yleistäen, olen tavannut hulluksi leimattuja biologisia vanhempia, jotka lopulta ovat osoittautuneet hyvin tervepäisiksi. Mutta se on vaatinut sen, että joku istahtaa sekunniksi ja kysyy: Mikä tää juttu on?. Yleisin vanhemman reaktio on se, että kukaan ei ole koskaan kysynyt. On siis ajoittain turha ihmetellä, mistä konfliktitilanteet kumpuavat. Keskustelussa nousee esille pohdinta alan yhteisestä laatuseurannasta ja mittareista. Kummatkin keskustelijat kokevat, että tällaiset mittarit voisivat edesauttaa toiminnan kehittämistä tehokkaampaan ja kattavampaan suuntaan. Tämä helpottaisi myös vertailua. - Näkemykset laitoksista voivat perustua täysin subjektiivisiin mielikuviin. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi henkilömieltymykset tai muut yksittäiset subjektiiviset kokemukset, Vierikko toteaa. Uskon asiat Molemmat puhujat peräänkuuluttavat keskustelua yli ammattirajojen. Vilpitön kiinnostus ja kommunikointi edesauttaisivat yhteistyötä. Jussi Ketonen toteaa, että varsinkin keskustelu siitä, mihin asioihin toiminnassa uskotaan, olisi tärkeä aihe - Se, mihin organisaatio ylipäätään uskoo, heijastuu kaikkeen toimintaan. Silloin ei voida ainoastaan pistää palveluita riviin ja katsoa hintoja, koska yhdessä enemmän

11 jokainen palvelu on eri tilanteeseen sopiva. Kyse on asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja niihin vastaamisesta. Ostajapuolella pitäisi olla resursseja tutustua, mitä kukin toimija tekee tahollaan lapsen kanssa ja mittareita arvioida sitä, hän summaa. Kysymys siitä, mihin Lausteen perhekuntoutuskeskus ja SOS lapsikylä uskovat, saa aikaan paljon pohdintaa. - Kun puhutaan kuntoutustyöstä, oli se perheitä tai lapsia, en ymmärrä mistä muusta se voisi lähteä kuin humanistisesta maailmankatsomuksesta. Se, että ihminen on itsessään arvokas, riippumatta siitä, mitä on tapahtunut, toteaa Ketonen - Tyhjentävä vastaus, johon on helppo yhtyä. Uskon siihen, että muutos on mahdollinen, oli tilanne mikä tahansa. Siihen muutokseen päästään kohtaamisella ja vuorovaikutuksella, Vierikko tähdentää. Vastakkainasettelusta yhteistyöhön Mitkä ovat ne keinot, joilla päästään avoimeen keskusteluun ja yhteistyöhön? - Vuorovaikutusta voitaisiin lisätä vähentämällä jakoa meihin ja noihin. Me kaikki tuotamme sijaishuoltopalveluja, eikä tuotantomuodolla pitäisi olla väliä, Ketonen sanoo. On olemassa vieläkin aiheita, joista ei voida puhua. Vierikon mukaan esimerkiksi raha koetaan sellaisena asiana. - Jos palvelu tuotetaan hyvin ja asiakas hyötyy, niin miksi ei voi puhua rahasta? Miksi sosiaalialalla ei voida puhua rahasta, muuta kuin kilpailutustilanteessa kustannusten leikkaamisista? Tai jos joku toimijoista ajaa kalliimmalla autolla, miksi pitää miettiä, että se on revitty asiakkaan selkänahasta? Fokus on täysin teennäisesti aivan väärissä asioissa ja oikeista sisällöllisistä asioista ei puhuta lainkaan, kyseenalaistaa Vierikko. Toiveikkaina tulevaisuuteen Resurssien suhteen Ketonen ja Vierikko ovat samaa mieltä siitä, että ne eivät tule lisääntymään lähiaikoina. Keskiöön nouseekin, millä tavalla olemassa olevia resursseja osataan hyödyntää. Ketonen painottaa, että vastaus siihen, miten tuotetaan parempia palveluja, pitää löytää muista kuin resursseista. Vierikko toteaa, että keskeinen kysymys on, miten resursseja kohdennetaan ja johdetaan. - Sen sijaan, että tuotetaan asioita tavan vuoksi, pitäisi kysyä asiakkailta, mistä he kokisivat hyötyvänsä, Vierikko alleviivaa. Dialogille olisi siis tarvetta, mutta keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka sitä voisi lisätä. Eräs lähestymiskulma Ketosen mukaan on se, että nykyinen systeemi ei kannusta kehittämiseen. - Nykytilanteessa meidän toimintaa säädellään sanktioin - jos ei tee tiettyjä asioita, niin käytetään keppiä. Toisenlainen tulokulma, esimerkiksi palkitseminen vaikuttavasta työstä, voisi viedä kenttää eteenpäin ja kehittää vuorovaikutusta, Ketonen toteaa. Kriittisen keskustelun lomassa Ketonen ja Vierikko kuitenkin suhtautuvat toiveikkaasti tulevaisuuteen. Molempien mielestä ei tulisi liiaksi keskittää energiaa tuleviin muutoksiin, vaan keskittyä enemmän tämän hetken haasteisiin. Muutos on kuitenkin alalla vakio. - Muutokset eivät ole sen enempää kuin keppejä rinteessä, jotka on tehty pujoteltaviksi, Ketonen muistuttaa. - Järjestöjen tulisi olla kaikkein ketterimpiä liikkujia tässä rinteessä ja pystyä toimimaan hyvinä kumppaneina sekä tuottamaan laadukkaita palveluita yhteiskunnalle, toteaa Vierikko. yhdessä enemmän

12 RESME - täydennyskoulutus moniammatillisen yhteistyön foorumina TEKSTI: HANNA SIREN Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansainvälisessä RESME - On the Borders between Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe projektissa haluttiin kehittää moniammatillista täydennyskoulutusta lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen työntekijöille. Projektin aikana tutkittiin sektorien rajapinnalla olevia moniammatillisen yhteistyön hyviä käytäntöjä kuudessa maassa; Suomessa, Liettuassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Espanjassa. RESME tutkimustulosten perusteella hyviä, moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä oli mukana olleissa maissa vain muutamia ja yhtenä hyvänä käytäntönä oli virtuaalisesti toteutetun terapian käyttö lastensuojelussa. Yllättävin tutkimustulos puolestaan oli se, että lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveysalan työntekijöille ei juuri missään osallistujamaassa ollut tarjolla yhteisiä, moniammatillisia foorumeja. Tämän kaltaisia sektorirajat ylittäviä yhteistyön muotoja olisi tulevaisuudessa tarpeen kehittää lisää. Uusia yhteistyömuotoja Uutena yhteistyömuotona RESME-projektissa mukana olevien korkeakoulujen toimesta suunniteltiin ja toteutettiin teoriaa ja käytäntöä yhdistävä moniammatillinen täydennyskoulutus kaikissa partnerimaissa. Suurimpana koulutuksen antina osallistujat (N=159), lastensuojelun ja mielenterveysalan ammattilaiset, pitivät mahdollisuutta luottamuksellisesti reflektoida kokemuksiaan ja vaihtaa ajatuksia oman työnsä rajoista ja mahdollisuuksista. Lisäksi keskustelua moniammatillisessa täydennyskoulutuksessa herättivät erityisesti ne yhteiset asiakastapaukset, joissa oli koettu turhautumista siitä, ettei lasta tai nuorta ole pystytty auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattilaisten välinen case-työskentely osoittautui hyväksi menetelmäksi tämän kaltaiseen moniammatilliseen työskentelyyn. Osana RESME täydennyskoulutusta ammattilaiset myös vierailivat toistensa työpaikoilla; esimerkiksi lastenkodin työntekijä meni päiväksi mielenterveystyötä tekevän työpaikalle ja tutustui tämän työhön tai toisin päin. Ammattilaiset kuvasivat näitä vierailuja silmät avaavana kokemuksena. Toisen sektorin työntekijöiden työhön ja arkirutiineihin tutustuminen auttoi ymmärtämään selvemmin sen, mitä mahdollisuuksia rajapinnan toisella puolella olevilla työntekijöillä on tukea lastenkodeissa asuvien nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia. Yhteistyön haasteita ja onnistumisia RESME-projektissa kerätty tutkimusaineisto osoitti, että lastensuojelun sijaishuollon ja mielenterveyspalvelujen välisessä kommunikaatiossa ja yhteistyössä on haasteita ympäri Eurooppaa. RESME tutkimuksen mukaan yhteistyötä vaikeuttavia tekijöitä olivat muun muassa: Henkilöstön määrä suhteessa asiakkaisiin liian pieni molemmilla sektoreilla. Mielenterveysalan työntekijöillä ei ole usein riittävää tietoa lastensuojelutyön arjesta ja hoitomahdollisuuksista. Lastensuojelun ja mielenterveysalan ammattilaisilla on erilaisia työ- ja toimintakäytäntöjä, perinteitä ja koulutustaustoja. Tutkimuksen perusteella ammattikuntien välinen hierarkia näytti myös estävän yhteistyötä. Lastensuojelutyöntekijät kokivat usein niin, että he eivät tule kuulluiksi mielenterveyspalveluissa, eivätkä lastenkotilapset ja -nuoret aina saa tarvitsemiaan palveluja. Ammattilaisten yhteistyötä lisääviksi menestystekijöiksi nousivat tutkimuksessa puolestaan sektorien rajapinnoilla tapahtuva organisoitu moniammatillinen yhteistyö ja organisaation sekä ympäristön positiivinen tuki yhteistyölle. Moniammatillisesta yhteistyöstä on myös hyötyä siinä, että se auttaa työntekijöitä tunnistamaan ja määrittämään selkeämmin omaa ammatillista rooliaan ja osaamistaan suhteessa muihin ammattikuntiin. yhdessä enemmän

13 Ammatilliset täydennyskoulutustarpeet ja hyvät yhteistyökäytännöt Tutkimus- ja kehittämistyössä nousivat esiin myös työntekijäryhmien osittain erilaiset täydennyskoulutustarpeet: Lastensuojelutyöntekijät työskentelevät lasten ja nuorten kanssa päivittäin ja tarvitsevat ratkaisuja arjessa esiintyviin pulmiin, kun taas mielenterveystyötä tekevät hoitavat selkeämmin määriteltyjä ongelmia ja saattavat nähdä lasta tai nuorta vain kerran kuukaudessa. Tästä syystä on tärkeää tunnistaa eri ammattilaisten osaamisalueet ja koulutukselliset kehittämistarpeet sekä lääkehoidon rajoitukset ja sosiaalisen ohjauksen merkitys lasten ja nuorten jokapäiväisessä elämässä. Vähintään yhtä tärkeää on kehittää sektorien rajapinnoilla toimivien organisaatioiden välisiä kannustavia yhteistyökäytäntöjä. Hyvä yhteistyö eri järjestelmien välillä vaatii henkilökohtaista ja institutionaalista sitoutumista, säännöllistä ja arvostavaa henkilövaihtoa organisaatioiden välillä sekä yhdessä luotua yhteistyömallia. Johdon tuki henkilöstölle on moniammatillisen yhteistyön edellytys. RESME-projekti osoitti, että täydennyskoulutus on vahva väline, jonka avulla voidaan edistää avoimen ja dialogisen vuorovaikutuksen kehittymistä eri ammattiryhmien välillä. Poliitikkojen ja johtajien tuella voidaan koulutuksen avulla rakentaa toimivia, moniammatillisia työkäytäntöjä. Pitkän tähtäimen tavoitteena pitäisi olla se, että ammattilaisten välinen moniammatillinen yhteistyö ja siihen liittyvät työkäytännöt kehittyisivät nykyiseltä informaalilta, henkilöiden väliseltä tasolta, formaalille, organisaatioiden väliselle tasolle. Tämä moniammatillisen yhteistyön kehittyminen osaksi organisaatioiden toimintamallia vähentää asiakkaiden siirtelyä sektoreiden välillä. Yhteistyötä tekemällä voidaan myös entistä paremmin vastata lastenkodeissa asuvien, haavoittuvien lasten ja nuorten moninaisiin tarpeisiin ja tukea heidän hyvinvointiaan. RESME-projekti päättyi keväällä 2015, mutta hyvien tulosten kannustamana täydennyskoulutusta kehitetään eteenpäin Turun ammattikorkeakoulussa yhdessä kentän toimijoiden kanssa. Lisää projektin tuloksista ja RESME julkaisusta voitte lukea nettisivuilta Projektia rahoitti EU:n Elinikäisen oppimisen rahoitusohjelma. RESME-projekti: KOORDINAATTORI: Turun ammattikorkeakoulu RESME projektipäällikkö: Hanna Siren, Turun ammattikorkeakoulu PARTNERIT: University of Oviedo, Espanja University of Applied Sciences Hamburg, Saksa Mykolas Romeris University, Liettua VIA University College, Tanska University of Edinburgh, Iso-Britannia (Skotlanti) Kibble Education and Care Centre, Iso-Britannia (Skotlanti) yhdessä enemmän

14 Vuoropuhelua, verkostoitumista, osallisuuden lisäämistä ja perustyötä - lastensuojelun arkea Turussa TEKSTI: TIIA LAAKSO Mistä oikeastaan puhumme, kun aiheeksi nousee lastensuojelu. Yleensä luvuista, raporteista ja selvityksistä, mutta mitä on niiden taustalla. Kunnista löytyy sosiaalihuollon vahvaa ammattitaitoa ja yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin yritysten kuin järjestöjen välillä. Mitä kuuluu Turun kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltoon? Vuoropuhelua kunnan sisällä sekä järjestöjen ja yritysten kesken Uusi sosiaalihuoltolaki siirtää sosiaalihuollon toimenpiteitä ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin parantamiseen pois raskaista korjaavista toimista. Lainsäätäjän tavoitteena on ollut, että sijaishuollossa muutos näkyisi ajan kuluessa asiakasmäärien vähenemisenä. Sijaishuollon sosiaalityössä on kehitetty toimivia yhteistyökäytäntöjä kaupungin eri palvelualueiden välillä, mutta myös järjestöjen kanssa. Jo nyt yhteistyö järjestöjen ja kunnan eri toimijoiden kesken luo aihetta iloon. Jälkihuollossa yhteistyölinkkejä on paljon ja verkostoja on olemassa. Nuoret ovat erilaisia, siksi ei ole yhtä tapaa lähestyä heitä. - Sosiaalityöntekijämme tuntevat nuoret pitkältä ajalta. He tietävät myös järjestöjen ja yksityisten tuottamat palvelut. Kentän tuntemus on perustana, kun ryhmänä pohdimme, onko juuri tämä yhteistyötaho tietylle nuorelle paras vaihtoehto, hyvinvointitoimialan jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Tytti Mäkinen sanoo. Edelleen on tarvetta esimerkiksi nuorta arjen haasteissa tukevalle vertaistukiryhmälle, hän jatkaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia järjestöille, mm. tukihenkilö ja tukiperhetoimintaan. Sijaishuollossa voisi laajemminkin lisätä järjestöyhteistyötä, jota on jo esimerkiksi Kota ry:n ja Ensi- ja turvakodin kanssa, haastateltavat pohtivat. Kaupungin sisällä yhteistyö Lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan sekä Turun sivistystoimialan kanssa on pääosin sujuvaa ja sitä kehitetään. Kouluterveydenhuolto on myös tulossa tiiviimmin mukaan jälkihuollon toimintaan. Tavoitteena on oppilaitosyhteistyön avulla ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä. Omissa lastenkodeissa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakaskohtaisesti niin lasten- ja nuorten psykiatrian kuin koulujenkin kanssa. Jos lasta hoidetaan psykiatrian poliklinikalla, omahoitajat käyvät palavereissa. Poliklinikan henkilökunta taas osallistuu mahdollisuuksien mukaan lastenkodeissa hoitoneuvotteluihin. Yhteistyötä pyritään tekemään käytettävissä olevilla resursseilla, hyvinvointitoimialan sijaishuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Eira Virolainen toteaa. Jotta pitkäaikaiseen sijaishuoltoon sijoitettuja lapsia kyettäisiin hoitamaan Turun lastenkodeissa, on panostettu mm. työntekijöiden koulutukseen. Psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun rajalla tapahtuvaan yhteistyöhön on panostettu mm. niin, että sijaishuollon pitkäaikaisen hoidon yksiköiden työntekijät ja osa sosiaalityöntekijöistä on osallistunut RESME-rajapintakoulutukseen (On the Borders of Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe). Koulutuksen lisäksi tarvitaan sujuvaa yhteistyötä arjessa. yhdessä enemmän

15 Omissa lastensuojelulaitoksissamme tehdään myös koko ajan arvokasta perhehoidollista yhteistyötä lasten perheiden kanssa, Virolainen jatkaa. Asiakkaiden osallistamista ja palvelujen vaikuttavuutta Kaupungilla on painetta laskea ulkopuolisia palvelujen ostoja. Siksi järjestöiltä ja yrityksiltä ostettujen palvelujen vaikuttavuuden arviointiin tulisi kiinnittää erityishuomio. Myös koko kentän tuottamien palvelujen yhteismitallisuuteen olisi tärkeä päästä. Tehokkaampi tiedolla johtaminen voisi olla yksi ratkaisu vaikuttavuuden selvittämiseen. - Siksi pitäisikin tutkia tilastojen ohella esimerkiksi eri yksilöiden palvelupolkuja tarkemmin, toteaa kehityspäällikkö Päivi Penkkala Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta. Ja kaupunki antaa lastensuojelun parissa työskenteleville myös mahdollisuuden aktiivisesti kehittää omaa työtään ja hyödyntää osaamistaan, Penkkala jatkaa. Uusia mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen avaa myös tämän vuoden alussa toteutettu Turun hyvinvointitoimialan organisaatiomuutos. Perhe- ja sosiaalipalvelut palvelualueeseen kuuluvat uudistuksen jälkeen myös Psykologiyksikkö sekä Kasvatus- ja perheneuvola. Psykologi perhehoidon ja perheohjaajan apuna olisi mahtava toiminnan tuki, Mäkinen lisää. Sijaishuollon sosiaalityössä perhehoidon lisääminen on asetettu tavoitteeksi. Lapsen sijoittaminen perhehoitoon pyritään tekemään huolellisesti, jotta vältytään muutoksilta lapsen arjessa. Perhehoidossa pohditaan, miten perhehoitajia tuetaan ja miten lasten sekä nuorten sijoitukset olisivat kestäviä. Perhehoitajia ja perheitä on monenlaisia eikä tukikaan voi olla samanlaista. Palvelujen jatkuva kehittäminen on koko sijaishuollon sosiaalityön haaste, jossa tulisi vastata myös avohuollon lastensuojelun tarpeisiin. Tähän on ryhdytty mm. kehittämällä omien vastaanottokotien toimintaa. Tavoitteena on, että perheille tarjotaan esimerkiksi kuntouttavaa työotetta omana palveluna. Samalla pohditaan myös, miten asiakkaiden osallisuutta palvelujen suunnitteluun lisätään. Jälkihuollossa kannustamme nuoria vastaamaan palautekyselyyn, jonka voisi täyttää yhdessä ohjaajan kanssa, Mäkinen miettii. Lastenkodeissa toimii lasten kokouksia, joissa lapsilla on mahdollisuus ottaa kantaa heidän arkeensa liittyviin asioihin. Tätä toimintaa voisi tuoda jollakin tavoin näkyvämmäksi, toteaa Virolainen. HAASTATELTAVAT: Turun hyvinvointitoimialan jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Tytti Mäkinen Turun hyvinvointitoimialan sijaishuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Eira Virolainen Turun hyvinvointitoimiala, kehityspäällikö Päivi Penkkala yhdessä enemmän

16 "Helpottaa kun saan puhua sulle asioista" "Saan apua vaikeiden asioiden hoitoon" "Haluuks tietää mitä tänään tapahtu?!" Nuorten Ystävät Lastensuojelupalvelut Vammaispalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Avopalvelut Huostaanotetut tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut lapset Itsenäistymisvaiheessa olevat sijoitetut lapset Jälkihuollon piirissä olevat Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat yhdessä enemmän

17 Jälkihuollon ohjaus - tärkeä osa lastensuojelun prosessia ja nuoren itsenäistymistä TEKSTI: HANNA FRÖBERG Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta sijoituksen päättyessä. Jälkihuolto on kokonaisvaltaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttaman riittävät valmiudet omaan elämäänsä; asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista ja samoin siihen kuuluva jälkihuollon ohjaus. Jälkihuollon ohjausta tarjoavat kuntien lisäksi myös yksityiset palveluntuottajat ostopalveluna, kuten me Nuorten Ystävät. Jälkihuollonohjaus on pitkäjänteistä työtä, jonka aikana luodaan hyvä ja luottamuksellinen suhde nuoren kanssa. Tärkeässä roolissa on koko nuoren verkosto, niin vanhemmat, sukulaiset, sosiaalityöntekijä kuin muut nuoren asioissa mukana olevat tahot. Jälkihuollon ohjaus voi alkaa missä kohdassa jälkihuoltoa tahansa Ideaalitilanteessa jälkihuollon ohjaus alkaa jo hieman ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta. Tällöin ohjaaja voi tutustua nuoreen jo hänen ollessaan sijoituspaikassa. Itsenäistymisen alussa autetaan ja tuetaan nuorta niin käytännön asioissa kuin virallisten asioiden hoidossa. Näin tukisuhdetta luodaan käytännön toimien ja arjessa tapahtuvan työn kautta. Ohjaaja, rinnalla kulkija ja kuuntelija Nuorten Ystävien jälkihuollossa itsenäistyvälle nuorelle nimetään oma työntekijä, omaohjaaja. Nuori voi tukeutua ohjaajaansa mitä moninaisimmissa asioissa. Nuoren ja ohjaajan tapaamiset ovat säännöllisiä. Itsenäistyminen on nuorelle usein ilon aihe, mutta esiin nousee myös yksinäisyyden, turvattomuuden, ulkopuolisuuden ja pelonkin tunteita. Nuori voi yllättyä yksinäisyydestä, kun ympärillä ei olekaan enää toisia ihmisiä. Nuori joutuu eri tavalla ottamaan vastuuta omasta elämästään ja se voi olla ahdistavaakin. Nuorelle onkin hyvä tähdentää sitä, että yksin ei tarvitse pärjätä, vaan hänellä on ohjaaja tukena. Ohjaajan kanssa voi myös harrastaa yhdessä omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Virallisten asioiden (muuttoilmoitukset, tukien hakemiset, kodinhankinnat yms.) hoitamisen lisäksi jälkihuollon ohjaus on nuoren mukana ja rinnalla kulkemista uuden itsenäisen elämänvaiheen aikana. Tällöin on hyvin tärkeää, että nuorelle annetaan aikaa ja aikuinen keskittyy vain häneen - on läsnä ja kuuntelee: Pidämme Nuorten Ystävissä asiakasmäärämme kohtuullisina, jotta jokaiselle nuorelle on kylliksi aikaa. Pidämme tätä ensiarvoisen tärkeänä. Jälkihuollon ohjaukseen sitoutuminen Osalle nuoria sitoutuminen ohjauspalveluun sujuu nopeasti ja mutkattomasti, toisilla taas sitoutuminen saattaa kestää pidempään. On myös nuoria, jotka eivät sitoudu ohjaukseen lainkaan. Osalle nuoria aikuiseen luottaminen ja sen ymmärtäminen, että joku on minua varten ja minua auttamassa itsenäisen elämän harjoittelemisessa, on vaikeampaa. Nykyään jälkihuollon ohjauksessakin on paineita siitä, että tuloksia pitäisi näkyä heti nuoren elämässä. Ohjaus on kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja suhteen luominen nuoreen vie aikaa vähimmilläänkin 3-6 kuukautta nuoresta riippuen. Mutta kun suhde on syntynyt, on myös toimintaan sitoutuminen helpompaa. Yhdessä ohjaajan kanssa nuori pohtii työskentelylle tavoitteita ja asioita, jotka ovat hänelle merkityksellisiä ja missä hän tarvitsee apua ja tukea. Joillekin nuorille tällaisten tavoitteiden asettaminen voi olla haastavaa, jolloin ohjaajan roolin tärkeys korostuu. Ohjaaja pohtii yhdessä nuoren kanssa, mitä nuori haluaa elämältään, mitkä ovat hänen haaveensa ja tulevaisuuden toiveensa. Luodaan pieniä tavoitteita, jotta nuori voi kokea onnistumisia matkan varrella. Jälkihuollon ohjaus kantaa pitkälle tulevaisuuteen Jälkihuolto ja jälkihuollon ohjaus on niin tärkeä osa lastensuojelua, ettei kuntien pitäisi siitä säästää. Kuitenkin juuri jälkihuollon ohjauksesta ollaan valmiita tinkimään tai tuki lopetetaan ennen kuin nuori olisi siihen valmis. Näihin nuoriin, itsenäistyviin aikuisiin, kannattaa kuitenkin panostaa ja antaa heille kaikki se tuki, mitä he tässä haastavassa elämänvaiheessaan tarvitsevat: Monelle nuorelle jo pelkästään yksin asuminen on haaste. Jokainen nuori tarvitsee itsenäistyessään tukea, ovat he sitten olleet sijoitettuna kotinsa ulkopuolella tai eivät. Myös monet pärjäävätkin nuoret hyötyvät ohjauksesta. On hyvä, että on aikuinen jolle voi soittaa ihan muuten vain, kysyäkseen esimerkiksi ruokaohjeita tai kertoakseen onnistumisistaan. On tärkeää, että nuori saa apua ja tukea, voi jakaa asioitaan ja tuntea itsensä merkitykselliseksi - se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. yhdessä enemmän

18 "Mitä se mulle kuuluu mitä mun elämässä tapahtuu" - lapsen osallisuus sijaishuollossa TEKSTI: KAISA YLI-TUOMOLA Pelastakaa Lasten osallisuuden määritelmän mukaan osallisuus on lasten mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään, vaikuttaa päätöksentekoon ja saada aikaan muutosta. Lasten osallisuus on ikään ja kehitystasoon katsomatta kaikkien lasten, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, vapaaehtoista ja omaan tahtoon perustuvaa osallistumista kaikissa heihin suoraan tai epäsuorasti liittyvissä asioissa. Osallisuus on lapsen oikeus. Lapsen osallisuus sijaishuollon aikana on erityisen tärkeää huomioida jo siitäkin syystä, että lapsi ei välttämättä ole voinut lainkaan itse vaikuttaa siihen, että asuu oman kodin ulkopuolella. Siitäkin huolimatta, että lastensuojelulaki korostaa lapsen asianosaisuutta kaikissa lastensuojeluprosessin vaiheissa. Lastensuojelun eettinen ja moraalinen velvollisuus on lapsen sijoituksen jälkeen huolehtia siitä, että lapselle tarjotaan sellaiset kasvuolosuhteet, joissa lapsi voi eheytyä. Jokapäiväisen hoidon, huolenpidon ja korjaavan vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan osallisuuden kokemuksia, joiden myötä positiivinen usko omaan itseen ja omiin mahdollisuuksiin vahvistuu. Nähdäänkö lapsi aktiivisena toimijana vai passiivisena työskentelyn kohteena? Mistä asioista lapsi voi itse päättää? Kuullaanko lasta silloinkin, kun hän on aikuisten kanssa eri mieltä asioista? Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa lasten osallisuutta on erityisesti viimeisten vuosien aikana pyritty aktiivisesti vahvistamaan. Tänä vuonna valmistui Helsingin sosiaalitieteiden laitokselta Piritta Ahosen käytäntötutkimus lastenkotitoiminnan kehittämisestä lasten palautteiden pohjalta. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että lasten palautteet on otettu vakavasti lastenkodeissa ja niitä on lähdetty hyödyntämään arjen kehittämisessä. Lapsilta saadun palautteen pohjalta henkilöstö on tutkinut omaa toimintaansa, lastenkodin arkea, sen käytäntöjä ja rakenteita. Tästä on seurannut konkreettisia muutoksia arkeen. Pelastakaa lasten lastenkodeissa osallisuutta mahdollistavia rakenteita ovat omahoitajuus, arki ja yhteisöllisyys, lasten ryhmät, osallisuus omissa asioissa liittyen asiakassuunnitelmiin ja hoito- ja kasvatussuunnitelmiin. Osallisuus syntyy myös lapsen vanhempien kanssa tehtävässä SILTA- työskentelyssä. Lapsen osallisuuden vahvistaminen edellyttää hoitavilta aikuisilta myös rohkeutta astua pois asiantuntijan ja paremmin tietäjän roolista. Se edellyttää aitoa vuorovaikutusta, kohtaamista ja yhdessä ihmettelyä. Lasten osallisuus on tapa työskennellä. Se on olennainen, kaikkia toimintoja läpileikkaava periaate kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja tasoilla - paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti. Osallisuuden ohjeistus Eeetinen toimintatapa: Avoimuus, rehellisyys ja vastuullisuus. Aikuiset sitoutuvat noudattamaan eettisiä osallisuuskäytäntöjä ja asettamaan lasten edun etusijalle. Lasten osallisuus on merkityksellistä ja vapaaehtoista: Lapset ovat osallisia heitä koskeviin prosesseihin ja ottavat kantaa heihin liittyviin asioihin - suorasti tai epäsuorasti. Lapset päättävät itse osallisuudestaan ja osallistumisestaan. Lapsiystävällinen ja mahdollistava ympäristö: Lapset tuntevat ympäristön olevan turvallinen, viihtyisä ja osallisuuteen kannustava. Yhdenvertaiset mahdollisuudet: Osallisuuteen kannustetaan kaikkia lapsia. Lasten osallisuuden edistämisellä pyritään purkamaan syrjinnän rakenteita. Aikuisten toiminta on osaavaa ja luotettavaa: Lasten osallisuutta tukevat aikuiset ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen ja heillä on käytössään kaikki tarvittava tuki, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Osallisuus edistää lasten turvallisuutta ja suojelua: Lastensuojelukäytännöt ja menetelmät ovat tärkeä osa lasten osallisuuden edistämistyötä. Lasten osallisuutta kohtaan osoitetaan kunnioitusta sitoutumalla palautteen antamiseen ja lasten osallisuuden laadun ja vaikutusten arviointiin. Tilattavaa materiaalia lasten osallisuuteen liittyen: Pelastakaa Lapset ry, PL Helsinki: Lastenkotitoiminnan kehittäminen Pelastakaa Lapset ry:n lastenkodeissa lasten palautteiden pohjalta. Piritta Ahonen, Helsingin yliopisto, Osallisuuden ohjeistus. Lapsen ääni - sinulle joka päätät lasten asioista. Pelastakaa Lapset ry, Lapsen ääni - tarina minulta. Pelastakaa Lapset ry, yhdessä enemmän

19 Vanhemmat voimavarana huostaanotetulle adoptiolapselle TEKSTI: ANJA WIKSTEDT Ulkomailta adoptoidut lapset ovat omissa maissaan adoptioon luovutettuja tai lastensuojeluviranomaisten huostaan ottamia lapsia. He ovat kokeneet useita eroja ja menetyksiä ennen kuin saavat kodin ja vanhemmat tai vanhemman uudessa maassa. Lasten taustat vaihtelevat: Osa on saanut olosuhteisiin nähden hyvää hoitoa ja huolenpitoa. Osa on kokenut laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua, väkivaltaa. Lapsilla on myös aina kahdet vanhemmat, riippumatta siitä onko lapsella muistikuvia biologisista vanhemmista. Adoptiossa yhdistyy parhaassa tapauksessa aikuisen ja lapsen etu: Adoption kautta lapselle turvataan mahdollisuus pysyvään perheeseen, ja lasta toivova aikuinen saa mahdollisuuden vanhemmuuteen. Saattaa kuitenkin kulua kauan, ennen kuin hylkäämisen kokenut lapsi uskaltaa luottaa siihen, että häntä ei enää jätetä. Myös vanhemman kiintyminen lapseen voi olla haasteellista, eikä lapsi tunnu omalta niin nopeasti kuin vanhempi on etukäteen odottanut. Tuen hakeminen on vahvuutta Monet adoptiolapset ja -vanhemmat tarvitsevat jossain vaiheessa perheen ulkopuolista tukea. Adoptoidut lapset ansaitsevatkin vahvat vanhemmat, jotka osaavat ja uskaltavat hakea apua. Joskus tilanteet kärjistyvät niin pitkälle, että päädytään lapsen sijoittamiseen perhehoitoon tai laitokseen. Suomessa on tällä hetkellä noin 4600 ulkomailta adoptoitua, mutta tapahtuneita adoptiolasten huostaanottojen määriä ei tilastoida. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on ulkomailta adoptoituihin nuoriin erikoistunut sijaishuollon yksikkö, Folåsa behandlingshem. Siellä huostaanottojen taustalla on useimmiten erittäin tulehtuneet välit nuoren ja vanhemman välillä sekä kouluongelmat. Osa nuorten vanhemmista kertoo, että kiintymyssuhteen ongelmia on ollut alusta asti. Toisaalta yhtä moni kertoo, että alkuajan sopeutumisvaiheen jälkeen on seurannut monta hyvää vuotta, ja ongelmat ovat kärjistyneet esimurrosiässä tai murrosiässä. Folåsassa on todettu jo vuosia sitten, että nuorten vanhemmat ovat kaikesta huolimatta nuoren paras ja tärkein voimavara. Vanhempien kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä. Mikä on tilanne Suomessa? Vaikka huostaanotettujen adoptiolasten määrää ei tiedetä, tiedetään että heitä on. Monet vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä adoptiokuraattori Kerstin Raumaan siinä vaiheessa, kun ongelmat alkavat kasaantua. Useissa tapauksissa Kerstin on ollut perheen tukena huostaanoton eri vaiheissa. Kerstin kertoo, että huostaanottojen taustalla olevat syyt ovat samoja kuin Ruotsissa. Lähes kaikki Kerstiniin yhteyttä ottaneet adoptiovanhemmat ovat kertoneet, että he ovat pyytäneet apua lastensuojelusta ongelmien kärjistyessä. Päätös huostaanotosta on tehty yhteisymmärryksessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Usein vanhemmat ovat itse pyytäneet huostaanottoa viimeisenä keinona auttaa rankasti oireilevaa nuorta. Valitettavan usein vanhemmat ovat huostaanoton jälkeen kokeneet, että heitä ei pidetä oikeina vanhempina ja heidän vanhemmuutensa kyseenalaistetaan. Vanhempien kertoman mukaan ammattilaiset eivät aina tunnista lasten rankkojen taustojen vaikutusta. Etsitään syitä vanhempien tekemistä virheistä ja perheen ilmapiiristä silloinkin, kun lapsi on saattanut vaurioitua jo varhain niin pahasti, että tavallinen hyvä vanhemmuus ei riitä. Huostaanoton jälkeen moni adoptiovanhempi kokee jäävänsä yksin. He kuvittelevat olevansa ainoa ongelmaperhe adoptioperheiden joukossa. Monen vanhemman toive on, että he voisivat olla enemmän mukana nuoren elämässä myös huostaanoton aikana ja että heitä pidettäisiin voimavarana, ei ongelmien aiheuttajina. Perhe vai laitos? Yleisesti ottaen perhesijoitusta pidetään laitossijoitusta parempana vaihtoehtona. Kerstin huomauttaa, että adoptoidun nuoren kohdalla näin ei aina ole. Ei ole tarkoitus, että adoptoitu nuori saa uuden perheen, jos tilanne on se, että huostaanoton taustalla olevat syyt ovat kovin syvällä varhaisissa vaiheissa eikä niinkään vanhemmuudessa. Laitossijoitus ja vahva yhteistyö vanhempien kanssa Folåsan tapaan voi olla paras vaihtoehto. Kuten aina lastensuojelussa, jokainen tapaus on omanlaisensa. Kyseessä voi olla niin traumatisoitunut lapsi, että tavallinen perhe ei riitä. Tällöin voi myös olla, että lapsi sijoitetaan uuteen perheeseen, jossa vanhemmilla on riittävästi voimavaroja. Kerstinillä on kokemuksia adoptiovanhemmista, jotka kertovat huostaanoton olleen hyvä ja oikea ratkaisu, myös adoptoidun mielestä. Elämä on mallillaan ja suhteet adoptiovanhempien ja nuoren tai jo aikuistuneen adoptoidun välillä ovat hyvät. Lisätietoja: Adoptiokuraattori Kerstin Rauma, puh (arkisin klo 9-16). Adoptiokuraattorille soittaminen on luottamuksellista ja soittaa voi myös nimettömänä. yhdessä enemmän

20 Tässä lehdessä esiteltyjen jäsenjärjestöjen yhteystiedot Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Iso Roobertinkatu 1 A Helsinki puh Nuorten tuettu asuminen ja ammatillinen tukihenkilötoiminta, Varsinais-Suomi Tasalanaukio Raisio puh Perhekuntoutuskeskus Lauste Mustionkatu Turku puh. (02) SOS-lapsikylä Kaarina Luhtikatu Kaarina puh Pelastakaa Lapset ry Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste Sepänkatu 5 A Turku puh Lastenkoti Suvilinna Perhekuntoutusyksikkö Suvikumpu Kaisa Yli-Tuomola, johtaja Suvilinnantie Turku puh Yhteiset Lapsemme ry Iso Roobertinkatu 1 A 5 puh (toimisto) puh (tukipuh.) Nuorten Ystävät, Avopalvelut, Turku Yliopistonkatu 16 B Turku puh Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry puh /toimisto

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

26 järjestöä: - Auralan Nuoret ry. - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Suomen piiri ry. - Nuorten Ystävät. - Operaatio TOIVO ry

26 järjestöä: - Auralan Nuoret ry. - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Suomen piiri ry. - Nuorten Ystävät. - Operaatio TOIVO ry Lastensuojelujärjestöjen palvelut Varsinais-Suomessa 2014. Raportti järjestökyselystä. Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa kyselyyn vastanneista järjestöistä Järjestöjen palveluita tuottavat ammattilaiset

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot