Kuitua kotiin. Oulainen. Palvelemme ma pe 8 21, la 8 18

Transkriptio

1

2

3

4 Kuitua kotiin Tulevaisuudessa nopeat tietoliikenneyhteydet toteutetaan valokuidulla kotiin saakka. Kaistaa tarvitaan kasvavalle internetliikenteelle ja uusille palveluille. PPO tuo valmiuksia tietoliikennetarpeisiin ja rakentaa Kuitu kotiin -valokuituverkkoa jokilaaksoihin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuitu on investointi kauaksi tulevaisuuteen. Ota yhteyttä: Pohjanmaan Puhelin Oy / Asiakaspalvelu Ratakatu 1, Ylivieska Puh. (08) asiakaspalvelu@ppo.fi Oulainen Palvelemme ma pe 8 21, la 8 18

5

6 UUDISRAKENNUKSET, REMONTIT, METALLIRAKENTEET, BETONILATTIOIDEN VAUT JA MAANSIIRTOTYÖT KYSY TARJOUS! Aktiivista lentopallotoimintaa Huimassa on ollut aina 60-luvulta saakka. Muistissa on mm. Nevalan Veijon kovakätiset lyönnit ja sittemmin kovia pomppumiehiä kuten Ari Myllylä, Jorma Jalkanen ja Jaakko Pienipaavola. Oulaisissa miesjoukkueet ovat pelanneet 3. 4.sarjaa. Huima on aina ollut lähinnä kasvattajaseura, josta on joitakin siirtynyt muualle korkeammille sarjatasoille. Huimassa pelaajat ovat aina olleet oman paikkakunnan poikia, jotka pääsääntöisesti ovat kehittyneet omissa junnukouluissa. Suurin vaikuttaja lentopallon eteenpäin viemisessä ja lentopallotapahtumien taustalla on ollut Eero Seppä. Eero oli itse innokas pelaaja ja toimi myös Lentopalloliiton tehtävissä. Eeron ansiosta Oulaisissa pelattiin Seututurnausta ja Spring Cup:a, joissa oli mukana mestaruussarjan joukkueita sekä miehissä että naisissa. Huipentumana voidaan pitää maajoukkuepeliä Suomi Puola 70-luvun lopulla. Ilman Eero suorittamaa palloiluhallin riittävää korkeusmittausta, peliä ei olisi myönnetty Oulaisiin 80-luvulta mieleen on jäänyt Laitilan Kapen passipeli ja värikäs pelaajamme, vasurihakkuri Heikki Nettamo sekä varma pallontappaja Hannu Rasinaho. Huiman lentopallohistoriaan kuuluu veljessarja Veikko, Jari ja Jussi Rautio. Kaikki pelasivat suuressa roolissa Huimassa. -80 ja 90-luvulla mieslentopallo oli kovassa nosteessa. Männistön veljekset, Rajaniemen Jouni, Raudasojan Mikko, Raution Sami, Sarkkisen Mikko ja Oulasmaan Pete pitivät Huiman tasoa yllä. Tietenkin olisi vielä monia muita mainitsemisen arvoisia pelaajia, mutta vähitellen Huiman pelaajamateriaali väheni ja toisaalta tavoitteet korkeammalle olivat kovat, joten perustettiin alueen yhteinen seura JoLepa 2. sarjaan. Kahden kauden jälkeen homma kuivui kasaan ja sen jälkeen ei Huimassa ole miesten sarjatoimintaa nähty. Ainoa edustuksellinen joukkue on ollut Hummerit, jossa harrastelevat kokeneemmat lentopalloilijat. Lisäksi muutamana vuonna veteraanisarjoissa on ollut edustusta mukana. Naislentopallossa Huima on ollut edustettuna 80-luvulta 90-luvun puolelle yleensä 4.sarjatasolla. Pelaaminen on ollut lähinnä harrastusluonteista eikä kovaan kilpailulliseen toimintaan ole missään vaiheessa pyritty. Kuitenkin monia huimalaislähtöisiä naispelaajia on nähty muualla korkeammallakin tasolla. Junioritoiminnassa perinteitä ja menestystä Suomenmestarit vuodelta 1981 Ensimmäisiä junnuharjoituksia vetivät Putilan Jarmo, Myllylän Ari ja Kontion Teuvo nykyisessä Yläkoulun musiikkiluokassa. 70-luvun puolestavälistä Raimo Pulkkinen ja Raijo Rajaniemi käynnistivät junioreiden harjoitukset nykyisellä Juho Oksan koululla. He saivat innokkaan junioriporukan, joka harjoittelin aluksi kerran viikossa ja myöhemmin pari- Oulainen, puh. (08) Kaivinkonetyöt Tela- ja pyöräalusteisilla Traktorityöt MIKA LEPSU vesakon raivaukset MIKA LEPSU

7 kolme kertaa viikossa. Tosin pojat olivat niin innokkaita, että aina kun salissa oli vapaata, pelaamaan piti päästä. Pulkkisen Raimo toimi poikien liikunnanopettajana yläasteella ja yläasteikäisinä liikuntatunnit käytettiin lentopalloharjoituksiin. Pojat saavuttivat junnuvuosina menestystä aina Suomenmestaruuteen asti mm. D-pojissa sekä yläasteiden SM:n. Menestyneimmäksi junioriksi tältä ajalta nousi Reijo Sorvoja, joka Ylivieskan Kuulan kautta siirtyi Varkauteen pelaamaan liigassa. Hän pääsi myös edustamaan maajoukkueessa. Suurinta antia näiltä vuosilta on varmasti se, että lentopallokulttuuri on säilynyt Oulaisissa ja osa näistä junioreista pyörittää Oulaisten Huiman lentopallotoimintaa tänä päivänä. Eero Sepän vahva panos näkyi 70-luvun loppupuolella, myös junioritoiminnassa. Vanhempia junioreita valmennuksen kautta nousi Kari Seppä ensimmäisenä huimalaisena mestaruussarjatasolle edustaen Oulun Ettaa. Junioritoiminta hiipui välillä Huimassa. Lentopallokouluja järjestettiin, josta saatiin innokkaita pelaajia harrastuksen pariin. Heikki Pesonen laittoi alulle uuden innostuksen junioritoiminnassa aloittamalla poikiensa kanssa pelaamisen. Mika Marjakangas tuli mukaan ja muutama vuosi pojat pelasivat C- ja B-pojissa. Mikko Sarkkisen tulo Oulaisiin sai lentopallotoiminnan viriämään laajemmin. Poikalentopallo sai mukaan uusia nuoria ja vuosien varrella on tullut myös menestystä SM-tasolla. Mikon lisäksi poikien puolella lentopallon kehittäjinä vahvasti toimivat Petri Oulasmaa, Jouni Rajaniemi ja Pertti Hanhikorpi. Tyttöpuolella Sanna Mäyrä, silloin Pienihäkkinen, aloitti tyttölentopallon vetämisen 90-luvun lopulla. Tästä alkoi tyttölentopallon nousu Huimassa. Vaikka varsinaista menestystä ei ole tullutkaan, on vuodesta toiseen innokkaita joukkueita ollut mukana harrastesarjoissa. Sannan jälkeen vetovastuussa ovat olleet Martti Sorvoja ja Mika Marjakangas sekä Riitta Rautio ent. Mäkinen. Oman junioritoiminnan kautta on saatu uusia vetäjiä, joista tänä päivänä vastuuvalmentajina toimivat Janette Rajaniemi, Sofia Sorvari ja Jenna Rasinaho. Vuosien varrella muutamia junioreita on edustanut aluejoukkueissa ja tällä hetkellä Anni Sorvoja on päässyt mukaan tyttöjen 95- maajoukkuerinkiin ja myös Henna Kittilä on 95-tyttöjen tekniikkakoululeirityksessä. Huiman entisiä junioreita on edennyt Reijonkin jälkeen ihan huipputasolle mm. Ville Sorvoja edustaa tällä hetkellä Oulun Sun Volleytä liigatasolla. Tyttöpuolelta Tiina Pesonen pelaa Oulussa 1.sarjassa ja tänä vuonna 2. sarjassa edustaa junioreitamme mm. Alavieskassa. Juniorijoukkueiden huipentuma on vuosittain Power Cup-turnaus, joka pelataan kesäkuun alussa 4.päivän turnauksena ulkona eripuolilla Suomea. Huima on osallistunut turnaukseen 10 kertaa ja parhaimmillaan mukana on ollut kahdeksan joukkuetta eri sarjoissa. Vuonna 2008 Huiman C-pojat voittivat harrastesarjan Jouni Rajaniemen ja Petri Oulasmaan valmennuksessa. Huiman lentopallolegenda Lentopallolegenda ei löydy pelaajista tai valmentajista vaan taustajoukoista. Mikko Aaron Hakala, koulun talonmies, joka on aina lentopallon alkuajoista asti ollut aktiivisesti mukana seuraamassa, valvomassa ja järjestämässä lentopallotapahtumia. Tuskin Mikko on itse paljoa pelannut, mutta valvonut, että paikat ja pojat pysyvät järjestyksessä. Ohjeita on tullut niin pienille junioreille kuin mestaruussarjan pelaajille. Kaikissa turnauksissa oli sitten junnuturnaus tai huipputason liigaturnaus Mikko on keittänyt kahvit ja huolehtinut järjestyksestä. Vielä tänä päivänäkin Mikko arvioi pelisuorituksia ja käy salilla päivittäin. Omilta junnuvuosilta muistan, että Mikko päästi aina saliin pelaamaan, kun siellä ei ollut muuta tapahtumaa, koska tunsi jokaisen ja luotti meihin. Tosin ei ollut vara olla epäluottamuksen arvoinen muuten olisi pelit loppuneet. Jouduttiinpa joskus Mikon kommenttien vuoksi sarjapelikin keskeyttämään, sillä Mikon asiantuntemukselta eivät välttyneet edes tuomarit. Tulevaisuuteen lentopallojaostossa edelleen panostetaan junioreihin ja haluamme, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus päästä oppimaan ja nauttimaan mukavasta joukkuepelistä kaveriporukassa. Toisaalta haaveena on, että omista entisistä ja nykyisistä junioreista saataisiin edustusjoukkueet sekä naistenettä miestensarjoihin. Mika Marjakangas 30-vuosikymmentä mukana Huiman lentopallossa Lentopallojaoston nuorisovastaava O K ARVOA METSÄLLESI Kehäkatu 4, Oulainen p metsänhoitoyhdistys PYHÄJOKILAAKSO,,

8 Ensimmäisenä toimivana seurana Oulaisissa oli Piipsjärven Reipas, jonka nimissä piirinmestaruus vuonna Ensimmäisenä kilpailupäivän ohjelmassa oli viestikilpailut. Toisena päivänä vuorossa oli henkilökohtaiset kilpailut, joissa voittajana oli Mauno Veijola ja seurana II:n Yritys, toisena oli Paavo Hantula Haapaveden Urheilijoista ja kolmanneksi sijoittui Eino Pienihäkkinen Oulaisten Huimasta. Sarja oli alle 21 ja hiihtomatkana oli 10 km. Kilpailupaikkana toimi Turulan koulu Ylipäässä, josta kilpaladut oli tehty suksilla hiihtäen Honkamajalle päin. Lisäksi tämän jälkeen tarvittiin oma ryhmä, joka tamppasi hiihtoladun vierelle tarvittavan levennyksen sauvojen sompia varten, jotta ne eivät painuisi lumeen sitten kilpailun aikana. Hiihtokilpailuja 50-luvulla järjestettiin myös työväentalolla, joka sijaitsi tuolloin nykyisen K-marketin paikalla. Tuolloin ei ollut nykyisiä teitä hiihtolatujen tiellä. Merkittävä hiihtäjävierailija kilpailuissa oli tuolloin Tapio Mäkelä, joka edusti Suomea aina Olympiakisoissa asti. Oulaisten Huiman hiihtäjiä olivat Lauri Laulumaa, Valio Takalo-Eskola, Paavo Lastumäki, Erkki Turula, Pentti Salonpää, Huugo Heikkilä, Aarne Kääntä ja Sulevi Hautamäki, Olavi ja Tauno Rotonen. Honkamajan hiihtomaja valmistui 60-luvun puolessa välissä. Yhtenä merkittävä henkilönä oli Niilo Mikkola, jonka ansiosta hiihtomaja saatiin Honkamajalle. Yksi merkittävä hiihtokilpailu oli Reserviupseerien ja aliupseerien SM-kilpailu, jonka järjestäjänä toimi Oulaisten Huima. Nimekkäitä hiihtäjiä olivat tuolloin Veikko Hakulinen, joka Tauno Kaarelan haastattelussa mainitsi, että hän oli tulevinaan tasaiseen maastoon mutta maasto olikin ennakkotiedoista poiketen mäkinen. Honkamajalla pidettiin paljon myös kansallisia kilpailuja. 60-luvun lopussa ja 70- luvun alussa Huiman hiihtäjiä olivat Lauri Pauna, Kari Peltokoski, Martti Vähätörmä, Tauno ja Matti Kaski, kun taas 70 luvun lopussa ja 80 luvun alussa Soini Rahkola ja Paavo Mustakangas olivat yleisen sarjan hiihtäjiä. Nuorten sarjan hiihtäjinä olivat tuolloin Jukka-Pekka Väyrynen, Jukka Salonpää, Pekka Nurmela ja Seppo Nuorala. Raahessa pidetyissä piirineteläisen lohkon mestaruuskilpailuissa vuonna 1977 Oulaisten Huiman hiihtäjiä olivat Matti Hautamaki P16 ja Marita Erkkilä T16, jotka voittivat omat sarjansa. Omien sarjojen voittajia olivat myös Heikki Heikkilä P14 ja Merja Huttula T luvun alussa Oulaisten Huimaa edustivat menestyksekkäästi Aira Laulumaa, Jaana Pienihäkkinen, Eija Arola ja Marjo Vikström (Elasvirta). Hiihdon valmentaja toimi tuolloin Jari Hannus. Yhtenä merkittävänä saavutuksena Oulaisten Huiman hiihtäjillä oli PM- kilpailun N 3x5 km perinteisen viestimestaruus vuonna 81 Pudasjärvellä. Joukkueessa hiihtivät Leila Aho, Marita Erkkilä ja Päivi Pienihäkkisen toimiessa ankkurina. Matti Hautamäki voitti M20 sarjan 15 km kilpailun 4 min 50 s erolla seuraavaan Hemmo Pesolaan. Kuusamon Eräveikoilla oli epäily, että Matti olisi oikaissut mutta ero oli syntynyt hiihtoladulla. Seuraavassa SM kilpailussa Saarijärvellä Matti voitti Hemmon noin 3 minuutilla, jonka jälkeen Kuusamolaiset eivät enää kyseenalaistaneet Matin vauhtia. Lisäksi Matti voitti samana vuonna Piirinmestaruuden 30 km:n kilpailussa. Vuonna 82 Aini Mäkelä (Hautamäki) oli kolmannella sijalla 15 km:n PM kilpailussa. Matti Hautamäki Juniori Cup:in kilpailut alkoivat 80 luvun alussa Oulaisten Huiman järjestämänä. Hiihtäjiä oli parhaillaan 100 ja kisat pidettiin iltakilpailuina. Sarjat olivat 8 vuotiaista 14 vuotiaisiin. Paremmuus ratkaistiin pisteiden perusteella. Kilpailuja pidettiin Honkamajalla, Kalliokankaalla, Petäjäskoskella, Ouluntiellä ja Toholassa. Näillä kilpailuilla saatiin aktivoitua paljon hiihtäjiä mukaan. Ilmoittautumiset saatiin ajoissa tehtyä ennen kilpailun alkua, kun päätettiin, että ensimmäinen ilmoittautunut lähtee matkaan viimeisenä.

9 Tämän jälkeen hiihtäjät saapuivat ajoissa paikalle. 80-luvun puolivälissä nuorten hiihtäjien yhteisharjoituksia veti Sulevi Hautamäki. Leireillä käytiin Kalajoella sekä Vuokatissa. Lisäksi käytiin vaeltamassa Kuusamossa karhunkierros kahden päivän aikana. Vuonna 1986 Lehtolan Terhi sijoittui HS-loppukilpailussa Kiteellä sijalle luvun lopussa Terhi oli mukana useissa nuorten SM-kisoissa. Paras sijoitus oli 18. Terhi voitti tuolloin myös useita PM mitaleita. Yleisessä sarjassa vuonna 1992 Huhmarissa Terhin sijoitus oli km:n perinteisellä tyylillä. Keulassa olivat Marjut Rolig(Lukkarinen) ja Marja-Liisa Kirvesniemi. Terhin ero kärkeen oli 1 ja 30 s. Marjut voitti samana vuonna olympiakultaa Albertvillen olympialaisissa. Pronssi SM mitalia Oulaisten Huiman M20 joukkueessa vuonna 1997 olivat hiihtämässä Marko Mäyrä, Harri Anttila ja Antti Kiviniemi. Vuoden 99 SM-kilpailuissa Antti Kiviniemi oli vapaalla hiihtotavalla kahdeksas ja perinteisellä sijoituksena oli neljäs sija sarjassa M alle 23 v. Aki Kaski oli Hopeasompamestari vuosina 97 ja 98. Vuonna 99 Akin saavutuksena oli hopeaa. Lisäksi hän on ollut KLL:n kilpailussa mestari kaksi kertaa. Hopeasomman finaaleissa luvulla pistesijoille hiihtäneitä edustajia olivat Mervi Tyyskä (Anttila), Mervi Hukari (Kaski), Kirsi Putila, Arto Pauna ja Mikko Muhonen. Hopeasomman loppukilpailussa 2006 Kouvolassa Joona Männistö oli 7. M 14-sarjassa sekä viestissä (M 14) sijoitus oli 11. joukkueella; Joona, Pauli Pylväs ja Veli-Matti Salonpää. Joona oli aloitusosuuden paras ja toi Huiman ensimmäisenä vaihtoon. Samana vuonna 2006 Terhi Lehtola hiihti pronssia veteraanien SM-kisoissa Rovaniemellä. Sarjana oli N 35. Vuonna 2007 HS-loppukilpailussa Joona Männistö oli 3. M 15-sarjassa ja Veli-Matti Salonpää 15. M 14 sarjassa. Vuonna 2007 järjestettiin myös Masters World Cup Rovaniemellä. Terhi Lehtola hiihti siellä N 35 sarjassa. Tuomisina oli pronssia 15 km:n vapaalta, hopeaa 10 km:n perinteiseltä, kultaa viestistä ja lisäksi vielä pronssi 30 km:n vapaalta. Vuonna 2008 HS-loppukilpailussa Lapinlahdella Veli-Matti Salonpää oli 7. M 15-sarjassa ja Joona Männistö oli 11. M 16-sarjassa. Viestissä pojat olivat sijalla 9. Kolmas lenkki joukkueessa oli Pauli Pylväs. Piirinmestaruuksia pojilla on myös usealta vuodelta sekä henkilökohtaisista kilpailuista, että viesteistä. Mikko Muhonen oli aluksi yhtenä viestinviejänä, myöhemmin Pauli tuli Mikon tilalle. Vuonna 2008 aloitettiin yhteistreenit jo huhti-toukokuun vaihteessa. Treenejä pidettiin 2 kertaa viikossa 2009 helmikuun alkupuolelle asti. Harjoitukset sisälsivät alkuvaiheessa paljon taito-,koordinaatio- ja lihaskuntoharjoittelua. Myöhemmin mukaan tulivat juoksutreenit, RH-tekniikkatreenit ja sauvarinneharjoitteet. Leireillä oltiin useampaan otteeseen Vuokatissa sekä sulanmaan aikaan että lumileireillä. Lumileireillä keskityttiin paljolti hiihtotekniikkaan. Terhi Lehtola veti harjoituksia osana omaa valmentajaopiskeluaan. Vuonna 2009 Rokuan nuorten SM-kilpailuissa M km:n vapaalla Joona Männistö oli 20. Saman sijoituksen Joona nappasi myös 15 km:n perinteiseltä matkalta. HS-loppukilpailussa Teuvalla Veli-Matti Salonpää oli 21. M 16 viestistä tuomisina oli 14.sija joukkueella Pauli Pylväs, Marko Kemppainen ja Veli-Matti. KLL:n kilpailuissa Rovaniemellä Joona Männistö oli 14. PM-kisoista Honkamajalta Marko Kemppainen toi pronssia M 15-sarjassa. M 16- sarjassa Veli-Matti voitti kultaa ja samoin Joona M 17-sarjassa. Anni Huuha täydensi kultasaalista N 15- sarjassa. Haapaveden PMsprinteistä tuloksena oli 4 kultamitalia. Kultamitalisteja olivat Roosa Hussa, Riikka Lehtonen, Pauli Pylväs ja Terhi Lehtola. Veteraanien SM-kisoista Äänekoskelta Terhi toi sekä hopeaa että pronssia. Joona Männistö Juniorihiihtäjien määrän väheneminen on jonkinlainen uhkatekijä maastohiihdon saralla meidän alueellamme ja myös koko Suomessa. Yksilöurheilulajit yleisesti ovat menettäneet paljon lupaavia urheilijoita joukkueurheilulajien pariin. Valitettavasti myös urheilu/liikunta itsestään ei ole kaikille lapsille ja nuorille läheskään jokapäiväistä toimintaa. Lapsia ja nuoria pitäisi kannustaa liikkumaan ja saada myös näiden perinteisten kestävyysurheilulajien pariin, joita ovat juoksu, suunnistus ja hiihto. Seuran toiminnan puitteissa on hyvä panostaa myös terveysliikuntaan eli ei ainoastaan kilpaurheilua ajatellen. Talvella hiihtokouluja voitaisiin pitää useammin lapsille ja koulut olisi hyvä saada aktivoitua toimintaan mukaan, jotta vanhemmat toisivat lapsensa hiihtokouluihin mukaan esim. koulupäivän jälkeen tapahtuvana toimintana. Yksi uhkatekijä hiihdolle on myös lumen vähyys. Siihen toki parannusta saataisiin lumitykillä ja varastoimalla lunta kuten useilla pienilläkin paikkakunnilla jo tehdään. Hiihtokausi saadaan näin pidemmäksi ja harrastusinnokkuus säilyy hiihdon harrastajilla. Hiihdon tulevaisuusnäkymiin kuuluu nykyisin oleellisesti lumen varastointi ja lumitykit. Aineisto & Kirjoittajat: Erkki Lehtonen, Kalevi Yliniitty, Eino Pienihäkkinen, Sulevi Hautamäki, Markku Joensuu, Terhi Lehtola ja Asko Muhonen.

10 Järjestäytyneen urheilutoiminnan juuret ulottuvat Oulaisissa liki 120 vuoden taakse, sillä Oulaisten Hevosystävät -nimisen yhdistyksen tiedetään järjestäneen raveja Piipsjärven jäällä vuodesta 1890 alkaen. Vuonna 1893 ravien yhteydessä pidettiin myös paikkakunnan ensimmäiset hiihtokilpailut. Hiihtokilpailut kuuluivat niin ikään vuoden 1893 lopulla perustetun nuorisoseura Wirkistyksen toimimuotoihin. Oulaskankaan alueella vuosina toimineen reservikomppanian sporttiklubi pani puolestaan toimeen ampumakilpailuja. Liikunta kuului myös osana reservimiesten koulutukseen. Reservikasarmilaisten innostava panos urheilutoiminnan edistäjänä olikin suuri. Oulaisten raittiusväki organisoitui vuonna 1905 Soihtu-nimiseksi seuraksi. Uusi seura otti varsin pian ohjelmaansa myös urheilun. Tästä kertoo elokuussa 1908 järjestetyistä arpajaisista yhdistyksen pöytäkirjaan kirjattu toteamus: Olihan siellä ohjelmassa tavallista erikoisempaakin: potkupallopeli, voimistelu ja torvisoitto. Hauskaa oli katsella urheilijain esityksiä urheilupuvuissa. Mukava oli myös silmäillä yleisön toimintaa. Oulaisten ensimmäisenä varsinaisena urheiluseurana voidaan pitää työväenyhdistyksen alaosastoksi vuonna 1907 perustettua Rientoa, jonka lajivalikoimaan kuuluivat sekä voimistelu, kenttä- eli yleisurheilu että hiihto. Parisen vuotta myöhemmin, 24. marraskuuta 1909, kokoontui joukko paikkakuntalaisia vielä viimeistelyvaiheessa olleen raittiusseurantalo Soihtulan suojiin keskustelemaan urheiluseuran tarpeesta. Seura perustettiin raittiusseura Soihdun alaosastoksi ja sen nimeksi päätettiin Huima. Nimen isä oli asemamies Walter Lahti, joka oli tutustunut vastaavannimiseen seuraan USA: ssa. Uuden seuran toiminta käynnistyi suuren innostuksen vallassa. Keskeisiä lajeja olivat voimistelu, yleisurheilu, hiihto ja jalkapallo. Jalkapalloa pelattiin edellä mainitun reservikasarmin entisellä äkseerauskentällä. Palloilijoita ohjasi Väinö Oksa, ja siniset vastaan valkoiset ottelut tempasivat katsojat mukaansa. Voimistelijoiden ohjauksesta vastasi Lehtopään Olkossa sijainneella Juséliuksen sahalla työssä ollut Niilo Pulkkinen. Harjoituspaikkana oli Soihtula, minne hankittiin urheiluseuran varoilla rekki ja nojapuut. Soihtulan pihalla harrastettiin kenttälajeja, ja juoksuradaksi sai kelvata läheinen maantie. Miika Honkimaa ja Heikki Honganpuhto oli seuran alkuvuosien menestyneimpiä yleisurheilijoita. Uuden seuran lajivalikoimaan yritettiin juurruttaa myös painia, mistä kertoo Jalmari Anttilan ja Toivo Paavolan lähettäminen olympiavoittaja Yrjö Saarelan painikursseille. Kilpailukosketuksen puutteessa paini ei koskaan noussut kuitenkaan elinvoimaiseksi lajiksi Oulaisten Huiman piirissä. Kun raittiusseura Soihdun toiminta alkoi hiipua luvun alussa, Huima siirtyi nuorisoseuran siipien suojaan vuonna Huimalaiset harrastivat erityisen innokkaasti hiihtoa, voimistelua ja pesäpalloa. Pesäpalloilijat voittivat useita nuorisoseurapiirin mestaruuksia ja vuonna 1929 yllettiin SVUL:n Oulun piirin mestareiksi yhdeksiköllä Aale ja Aimo Häkkilä, Martti ja Paavo Penttilä, Jussi ja Ilmari Merilehto, Toivo Sallmén (myöh. Sallamaa), Tauno Päivikkö ja Väinö Keränen. Betty Nybergin ja Helmi Pohton ohjaamat naisvoimistelijat saavuttivat myös menestystä. Vuonna 1927 naiset järjestäytyivät omaksi Oulaisten nuorisoseuran naisvoimistelijat -nimiseksi seuraksi. Miesten voimisteluharjoituksia ohjasivat ainakin Heikki Heiskala, Väinö Keränen ja Georg Helin. Muitakin lajeja harrastettiin. Esimerkiksi vuoden 1923 heinäkuussa kisailtiin paremmuudesta miesten 5-ottelussa, alle 18-vuotiaiden 3-ottelussa, pyöräilyssä ja hitausajossa. Viimeksi mainittu tapahtui 50 metriä pitkällä ja metrin levyisellä radalla. Paras hidastelija palkittiin pyöränpumpulla luvun lopulla seuran johtokunta sai tehtäväkseen hankkia kahdet nyrkkeilyhansikkaat, koska laji tuntui innostavan kovasti nuoria poikia. Vuonna 1932 seura saattoikin lähettää edustajansa Ahti Nybergin, Matti Roukasen ja Taavi Kanniaisen nyrkkeilykisoihin Ouluun. Vuotta myöhemmin keskusteltiin jälleen painimaton hankkimisesta, mutta lopulta hankinta jäi pelkäksi aikomukseksi. Huima järjesti sotien välisenä aikakautena innolla jäsenten välisiä yleisurheilu- ja hiihtokisoja. Yleisurheilun etenemisen suurimpana esteenä oli kunnollisen urheilukentän puuttuminen. Osaltaan Huiman harrastajapohjaa kavensi suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen paikallisosastojen voimakas liikunta- ja urheilutoiminta. Piipsjärvellä toimi myös aktiivinen urheiluseura Reippaat. Oulaisten Huima rekisteröitiin itsenäiseksi seuraksi vuonna Kaiken kaikkiaan sotavuodet merkitsivät kuitenkin hiljaiseloa seuran toiminnassa. Mutta sotien jälkeen toiminta virisi entistä innostuneemmin. Jäsenmäärä nousi vuoden 1941 lopun 50: stä viidessä vuodessa 264: ään. Osaselityksenä jäsenmääräpiikkiin oli suojeluskunnan ja Lotta-Svärd -yhdistyksen lakkauttaminen. Vuonna 1947 Huiman valokuntia eli jaostoja olivat yleisurheilu-, hiihto, voimistelu-, pesäpallo-, nyrkkeilyja poikatyöjaostot. Vuonna 1950 mukaan tulivat vielä jalkapallo- ja suunnistusjaostot. Oulaistelaisen urheiluväen pitkäaikainen toive, Voimistelijanuorukaisia Huiman alkuajoilta. Ylärivissä vas. Väinö Korhonen, Janne Maunula, Jalmari Anttila, Ahti Jaakola, Viljo Törmälä ja Oskari Norrena, keskellä vas. Lauri Jaakkola, Väinö Ranta, Kauno Martikainen, Siivert Hemmilä ja Alarik Björnvik sekä edessä vas. Huima-nimen isä Walter Lahti ja August Turja keskusurheilukenttä, valmistui Kasarminmäelle vihdoin vuonna Elokuun 15. päivänä pidettyjen vihkiäiskilpailujen vetonauloina olivat Bostonin maratonin sankari Mikko Hietanen, oululaisurheilijat moninkertaisen SM-kisojen mitalistin Esko Inkalan johdolla sekä ulkomaista väriä antamassa pikajuoksija Franco Bettella. Myös Huiman omat kasvatit menestyivät sotien jälkeen erinomaisesti. Jalkapallon A-junioreiden saavuttama Pohjois-Suomen mestaruus vuonna 1946 oli suuri maineteko. Yleisurheilussa Matkanivan neitoset Aini ja Annikki Kosola, Eila Ylitalo, Kerttu Ojala ja Anni Papinaho menestyivät piirin tasolla. Vuonna 1951 tuomisina oli 12 eli peräti 2/3 jaossa olleista mitaleista. Urheiluseuratoiminnan aaltoliike lasku- ja nousukausineen näkyy selvästi myös Oulaisten Huiman historiassa. Vuonna 1957 toiminta painottui lähinnä nuoriin. Voimisteluharrastus oli vankalla pohjalla, kiitos yhteiskoulun liikunnanopettajien Kerttu Kuusen ja Auvo Pietilän. Nuorten suosiossa olivat myös painonnosto ja hiihto. Kesälajien ykköseksi nousi pesäpallo. Markkoja kerättiin mm. tanssilavatoiminnalla ja syksystä 1957 alkaen Siiri Ulmosen johtamalla veikkaustoimistolla luvun alkuvuosina Huima ajautui toimitsijapulaan ja suuriin taloudellisiin ongelmiin. Pyhäjokiseudun mukaan seura oli niin tiukoilla, että se etsi narua hirttäytyäkseen lähimpään puuhun. Lakkautuksen sijasta päätettiin kuitenkin ryhdistäytyä. Rahasammoksi kaavailtiin uutta tanssipaikkaa. Nyt purkutuomion saaneen Huiman Hallin rakentaminen oli varsinainen talkoovoiman näyte. Työt hallin tontilla alkoivat 6. toukokuuta Työpäällikkönä ahkeroi Antti Sormunen, ja kylien talkoopäälliköt olivat Toivo Pienihäkkinen, Veikko Lahtinen, Eemil Takalo ja Arvi Tuomikangas. Kymmenet ja taas kymmenet urheilun ystävät antoivat aineellista ja rahallista tukea tai osallistuivat talkootöihin. Niilo Mikkola näytti mallia nuoremmille lupaamalla 50 markan edestä muurausapua. Avajaistanssit voitiin järjestää toki vielä monin osin keskeneräisellä hallilla jo 1. kesäkuuta. Avajaisissa tahdin takasi Teemu Malisen yhtye solistinaan Anita Hirvonen. Yleisöä viihdyttivät myös Oulaisten Torvi- Pojat sekä tanssiesityksistä vastannut kaksikko Jouni ja Pirkko Brännare. Huiman toiminnan kirjo oli vuonna 1963 todella laaja. Vuosikokouksessa valittiin huvitoimikunnan ohella jaostot seuraaville lajeille: pesäpallo, pyöräily, suunnistus ja hiihto, voimistelu, jalkapallo, kuntourheilu, yleisurheilu ja painonnosto. Lisäksi nimettiin talous-, nuorisoja naisjaostot. Painonnostojaostoa johti vuonna 1969 syöpään menehtynyt Tapani Tatu Lund, itsekin Oulun Pyrinnön väreissä SM-tasolla menestynyt nostaja, jonka muistokisat pidetään vuosittain Oulussa. Talviurheilun harrastusedellytykset kohenivat 1960-luvun jälkipuoliskolla. Jääkiekkokaukalo nousi urheilukentälle ensimmäisen kerran vuonna Hiihtäjien harjoitus- ja kilpailumahdollisuudet paranivat puolestaan olennaisesti vuonna 1968, kun kauppalan rakennuttama Honkamaja valmistui. Vuosikymmen myöhemmin valmistunut liikuntahalli paransi entisestään urheilijoiden olosuhteita luku oli urheilullisesti Huiman historiassa hyvin menestyksekäs. Seura saavutti esimerkiksi yleisurheilussa eri ikäluokissa yhdeksän SM-kultaa, kuusi SM-hopeaa ja kuusi SMpronssia. Kirkkaimpana tähtenä oli monissa maaotteluissa Suomea edustanut pika-aituri Esko Olkkonen. Vaikka palkattuna ohjaajana toimineen Esko Palviaisen pesti loppui rahapulaan vuonna 1980, yleisurheilijoiden hyvä ote jatkui luvulla. Oulaisten Huima rankattiin useampana vuotena seuraluokittelussa valioluokkaan. Yleisurheilijoille antoi varmasti lisäpotkua vuosikymmenen puolivälissä toteutettu urheilukentän mittava uudistaminen. Suurimmat ilonaiheet toivat nuoret, joista mainittakoon erityisesti moninkertainen kuulan ja kiekon SM-mitalisti Virpi Korkiakoski luku alkoi taloudellisessa ahdingossa luvulla hyvin tuottanut bingo alkoi nilkuttaa ja päivisin pyöritetystä elektrobingosta kirjattiin ensi kerran tappiota vuonna Vaikka seuran yli markan nettovelka saatiin puolitetuksi nopeasti, elektrobingo lopetettiin vuonna Bingon

11 jälkilaskuna jouduttiin maksamaan vielä markan arpajaisverot vuosilta Taloudellista vastuuta sälytettiin entistä enemmän jokaisen jaoston niskoille. Tilanne alkoikin helpottaa. Vuonna 1985 voitiin pitää Hallin remontin 1975 velkakirjan repijäiset. Kaksi vuotta myöhemmin seuran silloinen puheenjohtaja Jussi Mäkinen saattoi jo todeta toimintakertomuksessa: Huolta ja murhetta on ollut vähän, johtokunnalle on riittänyt vain juoksevien asioiden hoito. Talousjaosto lopetettiin ja päävastuu raha-asioissa siirtyi rahastonhoitaja Matti Haapakoskelle. Hallin bingon ja ventin sekä Hallin ravintola- ja vuokratulojen ohella markkoja koottiin mm. seuralehdellä, markkinoilla ja kunniakierroksella. Yhä jatkuva Oulaisten markkinaperinne alkoi vuonna Kunniakierros, jonka tuotosta seura saa osan, organisoitiin ensi kerran vuotta myöhemmin. Kunniakierroksen vauhdittajina on nähty Oulaisissa Lasse Viren ja Pirkko Määttä. Jääkiekko tuli mukaan Huiman lajivalikoimaan luvun puolivälissä. Tuolloin kuvioissa oli mukana nuori mies nimeltään Matti Alatalo, jonka kaikki jääkiekkoa seuraavat varmasti tuntevat nykyisenä huippuvalmentajana. Jääkiekkoväki muistaa syksyn 2000 ilon aikana, sillä tuolloin laji siirtyi luonnonjäiltä hallikauteen. Huiman aktiiveilla oli keskeinen rooli hallin aikaansaamisessa. Pitkään nukuksissa ollut suunnistustoiminta heräsi henkiin 1980-luvun puolivälissä ja siitä alkaen jaosto on pitänyt yllä lajin harrasteja kilpailutoimintaa. Suunnistusjaoston parhaimman urheilijan palkinnon on pokannut useaan kertaan Rolf Helander. Vuonna 1988 perustetun karatejaoston alkuvuosien aktiivinen toiminta hiipui uusien vetäjien ja lajin harrastajien puutteessa vuonna Huiman osana on ollut jo pitkään kasvattajaseuran rooli. Tämä tehtävä on vain korostunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Niin hiihdon, yleisurheilun, pesäpallon, jalkapallon, lentopallon kuin jääkiekon osalta suuntaus on kulkenut entistä enemmän junioreihin painottuvaan toimintaan. Menestystäkin on tullut luvun Vetoapu-kisojen voittajia olivat Tuulikki Kortet keihäässä ja Aki Mäyrä 3-loikassa, Hopeasompa-kisoissa ykköseksi ylsi Aki Kaski. Tuon aikakauden lupaava keihäänheittäjä Merja Kiviranta on nykyisin maamme ykköstriathlonisti luvulla menestystä ovat nuorten sarjoissa tuoneet mm. pikajuoksija Mikko Häkkilä ja monipuolisesti lahjakas Sonja Alasalmi. Varttuneempi kaartikin on yltänyt mitaleille kansallisella ja osin jopa kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi Tapio Alasalmi ja Erja Nurkkala yleisurheilussa sekä Terhi Lehtola hiihdossa. Oulaisten Huiman joukkuelajien harrastuksen laajuudesta saa hyvän kuvan tarkastelemalla vaikkapa vuoden 2007 toimintalukuja. Tuolloin juniorisarjoissa pelasi neljä lentopallo-, neljä pesäpallo-, seitsemän jääkiekko- ja peräti 12 jalkapallojoukkuetta. Pisimmälle aikuisikäisten joukkuelajeissa ovat yltäneet Huiman naisjoukkueet, huippuna nousu jääkiekon 1-divisioonaan keväällä Oulaisten Huiman puheenjohtajien nimilista Walter Lahdesta Ari Sarpolaan on pitkä ja miehinen. Se sisältää edellä mainittujen lisäksi seuraavat: Aatto Havulinna, Yrjö Siirilä, Onni Talvenheimo, Veikko Wäre, A. Koponen, Heikki Heiskala, Eino Järvi, Toivo Sallmén, Maunu Laikari, Paavo Piippo, Aarne Immonen, Vilho Hemmilä, Aimo Junila, Georg Helin, Huugo Saarilampi, Oskari Tamminen, Jukka Takalo, Onni Mäkelä, Esko Niskanen, Veikko Ranta-Eskola, Unto Ukkola, Olli Ulmonen, Aarto Arvio, Mauno Tenkula, Matti Ruokola, Pertti Karelehto, Risto Sorvoja, Esa Anttila, Jussi Mäkinen (kahteen otteeseen), Lauri Knuutila, Sauli Lehtikangas ja Timo Hertteli. Pitkäaikaisista sihteereistä ansaitsevat tulla mainituiksi Kalevi Peltonen ja Hannu Rajaniemi. Edellä mainittujen ohella on vuosien varrella tarvittu satojen urheilunystävien panosta johtokunta-, jaosto-, valmennus- ja toimitsijatehtävissä. Tämä pyyteetön vapaaehtoistyö on mahdollistanut sen, että Oulaisten Huima on jo 100 vuoden ajan ollut oulaistelaisten merkittävin liikuttaja. Näin se on samalla osoittanut olevansa perustajiensa antaman nimen veroinen, huima eli suunnaton ja huikea Teksti: Harri Turunen Kuvat: Oulaisten kotiseutuarkisto Jalkapallo liittyi Huiman lajivalikoimaan heti seuran perustamisen jälkeen. Harjoituskenttänä palveli reservikasarmin entinen äksiisikenttä nykyisen Oulaskankaan sairaalan alueella. Huiman hiihtäjänaisia 1920-luvulla. Kuva osoittaa, että hiihdon varuste- ja asukehitys on ollut valtaisaa 90 vuoden aikana. Suojeluskuntajärjestön paikkakunnalle juurruttama pesäpallo kuului Huiman vahvoihin lajeihin 1920-luvulla. Kuva on vuodelta 1925.

12 Edustusjoukkue vuodelta Ylärivi: Seppo Nuorala, Heikki Epäilys, Kari Peltokoski, Tuomo Lahtinen, Juha Nevala, Harri Lahtinen, Olli Nummelin, Jari Hannus ja Heikki Korhonen. Alarivi: Risto Kääntä, Esko Korkiakoski, Juha Putila, Ilkka Tolonen, Antti Kokko, Matti Vaara, Anssi Hietaharju ja Jari Sarja. Joukkueessa pelasi myös Ilari Hannus ja Jarmo Räisänen. Oulaisten Huimassa on pelattu jalkapalloa virallisesti jo noin 7 vuosikymmentä. Kenties yksi parhaimmista tuloksistakin on saavutettu heti sotavuosien jälkeen, kun Huiman A-juniorit voittivat Pohjois- Suomen mestaruuden. Pelaajia kutsuttiin tuolloin Huiman Pallopojiksi. Kotikenttänään he pitivät nykyisellä sairaala- alueella sijainnutta kasarminkenttää, jonka ympärillä oli pelien aikana aina runsaasti yleisöä. Nämä Huiman Pallopojat kokoontuivat vuonna 1980 Oulaisiin ja pelasivat näytösottelun. Tuolloin yksi Pallopojista Aimo Viitala lahjoitti ikuisesti kiertävän Aimon pytyn. Pytty onkin jaettu siitä lähtien joka vuosi huiman parhaalle jalkapalloilijalle. Myös 1950 ja 1960 luvuilla huiman jalkapallotoiminta oli vilkasta. Yleensä ainakin miesten jalkapallojoukkue oli olemassa luvun lopulla Huimalla oli hyvä joukkue, joka nousi vuodeksi 1969 silloiseen aluesarjaan, joka oli siihen aikaan liiton sarja. joukkue taisteli hyvin ja sai pisteitä, mutta joutui kauden päätteeksi karsimaan sarjapaikastaan. karsinnan joukkue hävisi niukasti Limingan Niittomiehille. Tappio oli kohtalokas sillä virallinen jalkapallotoiminta päättyi lähes kymmeneksi vuodeksi silloisessa kauppalassa luvulla jalkapallo nukkui lähes kokonaan Prinsessa Ruususen unta. Vuosikymmenen lopulla vuonna 1978 alkoi kuitenkin jotain tapahtua. Oulaisten miesjoukkue pelasi pari harjoitusottelua Haapaveden Urheilijoita vastaan. Kaupunkiin muuttanut Niilo Ventonen oli tutustunut paikallisiin urheiluihmisiin ja niinpä syksyllä 1978 pidettiin vanhalla paloasemalla kokous, jonka perusteella esitettiin Oulaisten Huimalle, että seuraan perustettaisiin jalkapallojaosto. Oulaisten Huiman johtokunta hyväksyi esityksen ja kaudelle 1979 Huima ilmoitettiin Keski- Pohjanmaan piirin VI- divisioonaan. ensimmäinen sarjaottelu pelattiin toukokuussa 1979 Kalajoen Junkkareita vastaan. Ottelu päättyi Huiman 3-1 voittoon, vaikka juuri kenelläkään Huiman pelaajista ei ollut kokemusta sarjajalkapalloilusta. Niilo Ventonen toimi joukkueen valmentajana 1979 ja Joukkueen johtajana toimi aluksi Vianor Braithwaite, joka oli ollut keskeinen henkilö jo aikaisempina vuosikymmeninä eri tehtävissä. Pian joukkueenjohtajan tehtävät otti Helsingistä kotikonnuilleen palannut Heikki Korhonen, jonka pitkä ura alkoi tuolloin. Heikki oli lisäksi toiminut jo 1960 luvulla useita vuosia joukkueen maalivahtina. Vuosina 1981 ja 1982 seura pelasi edelleen VI- divisioonaa. Vuonna 1983 Juha Putila palasi Sinkki- Sepoista Huiman pelaajavalmentajaksi. Sinkki-Sepoilla oli takanaan historiansa paras kausi III- divisioonassa 1982 ja Juha toi tullessaan sen mukaisen harjoittelun. Kaudella 1983 Huima ei hävinnyt yhtään sarjapeliä. Useimmat pelit voitettiin vieläpä murskanumeroin ja kauden päätteeksi koettiin uusi ilmiö sarjanousu. Kaudeksi 1984 harjoittelua kiristettiin entisestään. Harjoittelu aloitettiin joulukuun alusta ja jo talvella osallistuttiin piirin talvisarjaan, joka pelattiin Kokkolassa Santahaan lumisella talvikentällä. Kova rääkki tuotti tulosta Suomen Cupissa, jossa joukkue saavutti kaudella 1984 historiansa parhaan tuloksen selviämällä 64 parhaan joukkoon. Matka katkesi vasta Rovaniemen Lappia vastaan kunniakkaasti 0-2 numeroilla. Lappi johti tuolloin III:n Pohjois- Suomen lohkoa. Sarjanousu jäi kuitenkin niukasti saavuttamatta. Kaudella 1985 joukkue uusiutui. Junioreita alettiin ajaa sisään ja osa vanhemmasta kaartista siirtyi muualle. Niinpä kauden jälkeen tuloksena oli tipahtaminen takaisin VI- divisioonaan ja joukkueen uusiutuminen. Juniorityö oli kuitenkin aloitettu vuonna 1981 ja se alkoi nyt tuottaa tulosta. Kauden 1986 päätteeksi noustiin välittömästi takaisin V- divisioonaan. valmentajaksi tuli tuolloin naapuri YPA:sta palannut Harri Lahtinen. Harri toimi valmentajana kaudet 1987 ja Kauden 1988 päätteeksi Huima nousi ensimmäisen kerran IV- divisioonaan. Vuodeksi 1989 valmentajaksi pestattiin raahelainen Juhani Nieminen. Niemisen johdolla sarjapaikka pidettiin hienosti. Kaudet 1990 ja 1991 pelattiin IV- divisioonassa, josta kaudeksi 1992 tipahdettiin V- divisioonaan. Kausilla 1993 ja 1994 Huimalla oli yhteistyösopimus naapuri Ylivieskan Pallon kanssa, jolloin Huiman parhaat pelaajat saivat vapaasti siirtyä ylempänä pelaavan naapuriin. Vastaavasti Huiman junioreissa olivat molempien seurojen parhaat pelaajat. Seuran 1980 luvun ylivoimainen maalitykki Jari Hannus aloitti vuorostaan edustusjoukkueen valmentamisen yhteistyövuosina. Jallun johdolla joukkue nousi ensin kaudelle 1994 IV- divisioonaan ja sieltä suoraan vuonna 1995 ensimmäistä kertaa III- divisioonaan. Kaudella 1996 Huima johti juhannuksen aikoihin kovaa III- divisioonaa, joka tuolloin pelattiin yhdessä Vaasan piirin kanssa. Kaudet 1997 ja 1998 viihdyttiin kovassa III- divisioonassa. Vuodeksi 1998 valmentajaksi pestattiin ylivieskalainen Kimmo Mattila, joka joutui kuitenkin muuttamaan kesken kauden pois ja osittain tämän vuoksi joukkue tipahti jälleen kaudeksi 1999 IV- divisioonaan. Vuonna 1999 vetovastuun joukkueessa ottivat Tapio Aikio ja menestyksekkäästi B- junioreita valmentanut Timo Hertteli. Kaksikko luotsasi seuran heti takaisin III- divisioonaan, jossa se pelasi vuoteen 2006 asti. Sarjapaikka tosin on monesti ratkennut vasta viimeisessä pelissä luvulla miesten joukkuetta ovat valmentaneet myös Juha Ahola, Kimmo Mattila uudelleen ja Jussi Eskola. Vuodet miesten LVI TÖRMÄLÄ ASENNUS JA HUOLTO p Tiukupolku 6, OULAINEN KAIKKI KODIN LVI-TYÖT Ilmastointi Lämpö Vesi ja viemäri Ilmalämpöpumput (kaikki merkit) kysy tarjous asennettuna tukesin hyväksymä asennusliike LVI-remontit, uudistyöt sekä huollot

13 joukkue on pelannut IV- divisioonaa. Myös naisilla on ollut useita vuosia joukkue piirisarjassa luvulla Huiman juniorijalkapallotoiminta on kasvanut tärkeäksi osaksi yleisseuran toimintaa ja junioripuolella on useina vuosina saavutettu mitalisijoja piirin sarjoissa ja taitokilpailuissa. Tyttöjen osuus etenkin on nostanut harrastajien ja joukkueiden määrää. Vuoden 2009 menestyksekkäin joukkue olikin C- tyttöjen joukkue, joka taustajoukkoineen saavutti talvikaudella ikäluokkansa SM- kultaa futsalissa ja oli järjestävänä isäntäjoukkueena F.U.N- turnauksessa Oulaisissa ja Ylivieskassa yhdessä YPA:n kanssa. Alkuaikoihin verrattuna jalkapallojaoston toiminta on kasvanut valtavasti pelaajien ja joukkueiden määrien kasvaessa luvulla Oulaisissa on pelattu mm Oulun Eteläisen avoimia mestaruusturnauksia, osallistuvien joukkueiden määrän ollessa yli 50, 2003, 2004, 2007 ja Seuran juhlavuonna 2009 jalkapallopuolella järjestettiin myös juhlaottelu, jossa miesten joukkueen vastustajaksi saatiin jääkiekossa enemmän mainetta ja kunniaa saavuttanut Oulun Kärppien liigamiehistö. Vierailijat osoittivat satapäiselle yleisölle osaavansa myös jalkapallon peluun voittaen ottelun 3-1 Tälläisia turnauksia ja otteluita ei voitaisi järjestää ilman hyviä kenttäolosuhteita, organisaatiota ja taustajoukkojen apua. Mm Oulaisten kaupunki onkin pitänyt keskuskentän (1987 ruoho), siirtonurmen (1997) ja terveydenhuolto-oppilaitoksen juniori- ja harjoituskentät (2004) oikein hyvässä kunnossa niiden voimakkaasti lisääntyneestä käytöstä huolimatta. Olosuhteet vaativat kuitenkin tulevaisuudessa myös kehittämistä, sillä nykyisillä pelaaja- ja harrastajamäärillä eivät tarjonta ja tarpeet ole riittäviä, koska kentillä ja saleilla on muitakin käyttäjiä. Keskustelua ja visiointia ovatkin aiheuttaneet viime aikoina kuplahalli ja siirtonurmikenttä tulevaisuuden olosuhteita ja tarpeita parantamaan. Menneiden vuosien jalkapallojaoston puheenjohtajina ovat toimineet mm. Klaus Korkiakoski, Heikki Korhonen, Risto Kääntä, Risto Huhtala, Ari Ojala, Jarmo Räisänen peräti 7 vuotta ja Asko Seppänen. Oulaisten Huiman 100-vuotisjuhlaottelu keräsi urheilupuistoon yli tuhannen hengen yleisön katsomaan Oulaisten Huiman ja Oulun Kärppien jalkapallo-ottelua. ATK-TUKI JA HUOLTOPALVELU TIETOKONEET, PALVELIMET, OHEISLAITTEET, OHJELMAT, LÄHIVERKOT, TUKI, HUOLTO RAAHE, PYHÄJOKI, KALAJOKI, OULAINEN, VIHANTI, HAAPAVESI Revonkatu 1, Oulainen (yritysasiakkaat) (yksityisasiakkaat)

14 PaHu:n Topi Kosonen ja Huiman tytöt OuHu 100 v. tapahtumassa. Katsaus Oulaisten pesishistoriaan 40 vuoden aikajänteellä luvun lopulla Oulaisissa oli toimintaa kolmella joukkueella, jotka pelasivat piirisarjassa. Jo siihen aikaan pelattiin mailamarkkinamestaruuksista alueen joukkueiden välillä luvun alussa ei pesismenestys päätä huimannut. Miehet voittivat ottelun Alatemmeksen Vesaa vastaan. Ampiaiset (alle 13-vuotiaat) hävisivät kaikki ottelunsa, eikä Oravillakaan (alle 15- vuotiailla) sen paremmin mennyt. Syynä lienee harjoitusten puute totesi pesäpallojaoston puheenjohtaja Esko Hämäläinen. Vuonna 1973 pesäpallossa jouduttiin luopumaan miesten sarjapaikasta, koska pelaajien saapuminen otteluihin tuotti vaikeuksia. Vuonna 1974 jouduttiin tyytymään ystävyysotteluihin, sillä vetäjää ei ollut eikä liioin innostuneita pelaajiakaan. 70-luvun loppupuolella miehet kävivät siksakkia piirisarjan ja maakuntasarjan välillä. Jaosto oli erittäin huolestunut kenttätilanteesta, sillä urheilukenttä oli montussa ja salaojitus ei ollut kunnossa. Tämän ajan tähtipelaajia olivat Jaakko Kittilä, Saukki Lehtikangas ja Jaska Pienipaavola harrastuksen pariin olivat lähteneet myös naiset. Mailamarkkinoiden hyvän menestyksen jälkeen miehet lähtivät maakuntasarjaan hyvillä mielin. Ylivieska oli avausvastustaja ja niittasi meidät märällä kentällä perusteellisesti maan rakoon. Mikään ei tuntunut menevän niin kuin piti ja lähes kaikki tilanteet luisti käsistä, Lopputilanne 41-1 Ylivieskalle oli sellainen tulos, josta ei meinaa toipua totesi Mikko Kangas ja Lassi Hänninen aikanaan muisteluissaan. Tästä tappioputki alkoi ja taas joukkue putosi piirisarjaan ja seuraavalla kaudella ei joukkue ollut lainkaan mukana pelaamassa. Vuonna 1985 toiminta vilkastui ja Oulainen sai kokoon ensimmäistä kertaa Huiman historiassa tyttöjoukkueen. Miesjoukkue nosti profiiliaan nousemalla perussarjasta piirisarjaan. Pelaajia löytyi riittävästi jokaiseen peliin kertoi Lassi Hänninen ja Mikko Kangas, joka myös valittiin Pohjois- Pohjanmaan nuorisovetäjäksi tuolloin. Miehet, C-tytöt ja D-pojat kokosivat joukkueensa vuodelle Junioritoiminta saatiin Oulaisissa ensimmäistä kertaa toimimaan. Kankaan Mikon vetämään pesiskouluun osallistui lähes 50 innokasta lasta ja nuorta. 80-luvun loppu oli pesäpallotoiminnaltaan Huiman parasta aikaa ennen vuosituhannen vaihdetta. Peräti viisi joukkuetta osallistui piirisarjoihin: naiset, B-tytöt, miehet, D-pojat ja vuotiaiden sekasarja luvun alussa joukkueet vakiinnuttivat paikkansa piirin sarjatasolla, Naiset kävivät välillä maakuntasarjassakin kokeilemassa siipiään Jääskelän Tapion johdolla. Junioritoimintaa oli mukavasti ja pesiskoulusta tuli joka kesäinen tapahtuma. Vuonna 1992 Huima havahtui vetäjäpulaan. Pelaajia löytyi toisin kuin aikaisemmin, mutta vetäjistä tuli kova pula. Ennen kuin Tapsa Aulis Jääskelä oli tajunnut, mitä oli luvannut, hän jo komeili naisten, C-tyttöjen ja B-poikien valmentajana ja pelinjohtajana jaoston keulakuvaksi asettui ensimmäistä kertaa nainen eli Pirjo Kortesoja. Pelaajat pelasivat ensimmäistä kertaa Keski- Pohjanmaan Pesiksen piirissä Pohjois-Pohjanmaan Pesiksen sijasta. Naiset kävivät maakuntasarjan karsinnassa, mutta Reisjärven Pilke osoittautui vielä liian kovaksi vastustajaksi. Loppujen lopuksi naiset kuitenkin pääsivät seuraavana kautena pelaamaan maakuntasarjaan luvun puolessa välissä vetäjiä ja pelaajia oli mukavasti. Kuusi joukkuetta pelasi sarjassa ja junioritoimintaa oli kiitettävästi. D-pojat pääsivät valtakunnalliselle leirille Joensuuhun, mistä voisi päätellä, että jaosto oli aktiivinen ja keräsi varoja. Nuoria innokkaita vetäjiä lähetettiin Nuorisovalmentajakoulutukseen ja vanhemmat olivat aktiivisesti mukana toiminnassa. Naiset koputtelivat Suomensarjan ovea, mutta ovi pysyi vielä kiinni. Vuonna 1997 naisjoukkueen vetäjäksi tuli Marko Äijälä Vihannista. Tuttu kasvo kuitenkin ihastutti ja vihastutti otteillaan. Mutta mikä parasta kauden päätteeksi juhlittiin Oulaisten Huiman pesäpallon parasta hetkeä tähän saakka. Naiset nousivat Suomensarjaan ja Sievinkylää vastaan käyty ratkaiseva ottelu oli pesäpallouran kohdalla lähinnä sydäntä. Linja-autolastillinen uskollisia kannattajia oli tullut todistamaan Sieviin, mi-

15 Kivikankaantie 7 puh. (08) GSM OULAINEN fax. (08) hannu.ponnikas@oulasteel.fi Naisten Suomisarja -joukkue. ten naiset tekivät hurmiossa OuHun pesishistoriaa. Ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua! muistelevat Marika Ahlholm ja Ninni Kuisma. Naisten noustua miehet puolestaan putosivat piirisarjaan, B-pojat ottivat piirisarjan pronssia loistavalla joukkueella, jolla olisi ollut rahkeita ehkä voittoonkin asti. Joukkuetta vahvisti neljä vihantilaista poikaa. Vuosi 1998 oli loistava vuosi. Miesjoukkue nousi maakuntasarjaan. C- ja D-tytöt pitivät junioripuolta yllä. Mutta naisjoukkue oli yli muiden. Marko Läjä Äijälä sai Oulaisten flikat vahvistettuna Kumpumäen Jaanalla ja Rajalan Hannella Nivalasta ja Kati Matinlauri Raahesta pelaamaan. Tavoitteet ylitettiin ja sijoitus sarjassa keltanokilla oli neljäs. Joukkue ei unohda Jääskelän Tapsaa, huoltajaa, joka joutui joskus taikomaan esimerkiksi vihreän mehun punaiseksi, kun naisilla oikkuja riittää. Katsojiakin riitti. Harmi, että sekin loppui lyhyeen, kun joukkueen mahtavasta yhteishengestä huolimatta, joukkue hajosi. Hyyryläiset palasivat paikkakunnilleen pelinjohtaja mukaan lukien ja ykköstähti Piia Ojala vaihtoi maata. jatkoivat Marika ja Ninni Ou- Hun parhaiten menestyneen pesisjoukkueen muistelua. Vuosituhannen loppun miehet pelasivat maakuntasarjaa. Miesjoukkueeseen panostettiin ja vierastyöläisiä hankittiin Haapavedeltä Jani Kaikkonen ja Ylivieskasta tehotykki Jari Viitanen ja pelinjohtajaksi Jyrki Rajaniemi. Janin vanhemmat tekivät suunnattomasti talkootyötä joukkueen eteen jokeripaitojen pesemisestä alkaen. Tämä miesten joukkue oli tällä erää viimeinen suuri miesten joukkue. OuHu on jatkanut miesten maakuntasarjassa aina vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen miesten puolella ei ole pelattu kuin harrastesarjaa Miehet ovat tämän jälkeen siirtyneet naapuriseuroihin Ylivieskaan, Toholammille tai Pattijoelle pelaamaan Suomisarjaa ja Ykköspesistä sekä poikien Superia tai Haapavedelle maakuntasarjaa. Naiset ovat pelanneet 2000-luvun maakuntasarjassa lähes joka vuosi. Junioreita on ollut vuosittain viidestä seitsemään joukkuetta. Vuonna 2004 järjestettiin kaikilla Oulaisten ala-asteilla Pesis on Pop- pesiskerhot, joissa oli mukana lähes 300 kerholaista viikoittain kuukauden ajan. Mukana hankkeessa oli Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Oulaisten kaupunki. Vuoden 2004 pesiskoulu järjestetiin yhdessä Pattijoen Urheilijoiden kanssa ja rehtorina pesiskoulussa toimi Jari Törmänen. Pesiskoulut ovat olleet hyvin suosittuja. Vuonna 2009 pesiskoulussa oli yli 50 osallistujaa ja koulun rehtorina toimi Pohjoisen alueen ainoa pesiskoulurehtori-koulutuksen käynyt Jenni Hussa. Hän sai vuonna 2009 Keski-Pohjanmaan Pesiksen nuorisovetäjä palkinnon ansiokkaasta nuorisotyöstä. Saman palkinnon sai Ari Sarpola vuonna OuHun pesäpallokoulu täyttää Suomen pesäpalloliiton laatukriteerit ja on oikeutettu käyttämään laatupesiskoulun tunnuslogoa. Vuonna 2009 OuHussa oli lisenssipelaajia 106, joista pesiskoululisenssejä oli 43. Harrastajia oli lisäksi pari kymmentä miesten harrastepesiksessä ja kolmisen kymmentä naisten akkapesiksessä. Lisenssimäärällä OuHu on viidenneksi suurin pesäpalloseura Keski-Pohjanmaan Pesiksen alueella. Hieno homma. Pesäpallojaosto toivottaa onnea meidän Oulaisten Huimalle 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Puheenjohtajat Marika Aalholm, Ari Sarpola ja Tapio Jääskelä MATKARASTI YLIVIESKA KALAJOKI Asemakatu 4, YLIVIESKA P. (08) Pohjankyläntie 1, KALAJOKI P. (08)

16 Onnittelemme 100-vuotiasta Huimaa! Viisikymmentäluvun puolessa välissä Oulaisten Huima lähestyi urheiluseurana jo 50 vuoden ikää. Oulaisiin rakennettiin keskusurheilukenttä v Yleisurheilua harrastivat lähinnä poikaset ahkerasti, mutta kentälle saatiin myös jonkin verran tyttöjä mukaan. Piirikunnallisia kilpailuja oli paljon ja vuosittain Huima järjesti myös isot kansalliset kisat. Huimalla toimivat myös eri alaosastot Oulaisten sivukylillä. Huiman Petäjäskosken alaosasto järjesti vuonna 1956 niin sanotut luokittelukisat Petäjäskosken Nuorisoseuran kentällä. Kaikki osallistujat olivat Huimalaisia. Vuosi 1959 oli Huiman juhlavuosi. Seura oli tullut miehen ikään. Juhlavuoden merkeissä Oulaisten kentällä Huima järjesti isot kansalliset yleisurheilukilpailut. Paikallinen lehti Pyhäjokiseutu uutisoi komeasti kilpailujen tulosantia. Huiman juhlakisoissa oli hyvä tulostaso ja yleisöä oli paljon paikalla. Miesten keihäässä 50-luvun kansallinen keihästähti Mikko Paananen Karijoen Tapparasta heitti komean tuloksen yli 74 metriä. Se oli siihen aikaan kova tulos luvulla Huiman yleisurheilu kehittyi tuntuvasti. Vuona 1964, Huima oli jo alkukesästä lähellä I- luokan seuraa, koska monet lahjakkaat urheilijat olivat tehneet hyviä tuloksia ja olympiavuoden innoittamina, monet nuoret alkoivat urheilla entistä rivakammin. Esko Olkkonen nousi kohisten poikien kärkikaartiin eteenkin aitajuoksuissa ja 10-ottelussa, jossa hän v saavutti hienon pistemäärän 6493, ollessaan tuolloin 20-vuotias. Tuolloin v. 1964, Huima haastoi poikien seuraotteluun Vihannin mahtiseuran Sinkki Sepot. Huimalaiset olivat tuohon otteluun hyvin valmentautuneet ja niinpä Huima voittikin tuon poikien seuraottelun. Huiman kirkkaimpia tähtiä olivat tuossa voitokkaassa seuraottelussa mm. juoksijat Esko Olkkosen lisäksi mm. nykyisetkin oulaistelaiset Tapani Tirilä ja Kari Pajala. Vuonna 1965 Huiman nuoret yleisurheilijat voittivat alueellisen kotiratakilvan eli olivat Pyhäjokialueen seuroista pisteissä ykkösiä. Huimalaisia osallistui kesällä 1965 SVUL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin poikaleirille Oulunsalon Koppanaan peräti 17 innokasta poikaa Esko Olkkosen johdolla. Vuoden 1967 Huiman sen hetken kirkkain yleisurheilija Esko Olkkonen voitti ylivoimaisesti 10-ottelun nuorten Suomenmestaruuden. Myöhemmin syksyllä Olkkonen pääsi muutamien Suomen huippujen kanssa Saksan Hampuriin valmennusleirille luku oli Huiman menestyksellisintä aikaa. Mauno Rajaniemen valmennustallissa olleet urheilijat menestyivät hienosti. Menestystä osoittivat mm. Tapio Takalo-Eskola, Sauli Lehtikangas, Jaakko Pienipaavola, Samuli Pirttijärvi, Hilkka Kostet, Hannu Myllylä ja Anita Kosola. Näistä mainitakseni, mm. Sauli saavutti parikymppisenä pari 10-ottelun SM kultamitalia. Sitä ennen oli tullut jo B- poikien SM hopeakin 6-ottelussa. Maunon jälkeen Huiman valmennuksesta alkoi vastaamaan Esko Olkkonen. Hänen valmennustalliinsa kuului aikoinaan myös Arto Bryggare ja Markku Kukkoaho. Merijärveltä mukaamme liittyi Myllymäen veljekset, Vesa, Juha ja Jarmo sekä yli 80 keihäskaariin yltänyt Risto Viirelä ja 1990-luvulla Oulaisissa järjestettiin useita suuria kisoja ja kisojen välissä urheilukoulut vetivät runsaasti nuoria liikkumaan yhdessä. Urheilukenttä uusittiin ja sen kunniaksi järjestettiin Urheilukentän Vihkiäiskilpailut v Sen jälkeen edessä oli isoja, tasokkaita kilpailuja, joista esim. Pohjois-Suomen mestaruuskisat 1987, Kalottimaaottelu v (Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat), VetoApuKisat (eli vuotiaiden Suomen Mestaruus-kisat) v Kalottimaaottelu oli suuri kilpailutapahtuma, jonka järjestelyt aloitettiin jo vuotta aiemmin. Myös jaoston talouden kannattavuuden vuoksi järjestettiin isoja tempauksia. Huiman ensimmäinen Kunniakierros järjestettiin v Maailman Pisin Viestikapula-Operaatio Rooma 87, oli SUL:in ja MTV:n yhteisprojekti, jossa Huimakin oli vahvasti mukana. Viestikapula oli pituudeltaan maratonin verran, eli m ja se koostui erilliskapulasta, joi- x + by n (3x + 5) = 2x + 4 = x + 9-3x + 7y - 12z + 8t = 0

17 ta urheiluseurat myivät, saadakseen tuloja urheilutoiminnalleen. Aikion Tapio tuli jaostoomme valmentajaksi mukaan 1987 ja mm. hänen ansiostaan Huima sijoittui valtakunnallisessa Nuorisotoimintakilpailussa 26. sijalle ja siitä kiitokseksi SUL myönsi hänelle kunnioitettavan muistotaulun. Myös Sauli Lehtikangas toimi valmentajana yleisurheilupuolella yhtä aikaa Tapio Aikion kanssa. Yleisessä sarjassa Huima nousi Valioluokkaan v. 1988, johon olivat edesauttaneet v urheilumenestys. Valioluokassa Huima säilyi pari vuotta luvun lahjakkaista urheilijoista löytyy mm. monipuoliset lahjakkuudet Laakkosen veljekset Juha ja Mika (Juhan 10-ottelun piste-ennätys jopa 6913), pikamatkajuoksija Marko Ylitalo, joka juoksi mm. 18-vuotiaana Piirinmestaruus voittoon kaikilla pikamatkoilla ja tuota suoritusta pidetään vielä tänä päivänä mallisuorituksena tämän sukupolven juoksijoille. Naisten pikamatkoilla taas kunnostautui Maarit Malmberg. Muita menestyjiä mm. korkeushypyssä 208 hypännyt Marko Penttilä ja heittopuolen menestyjiä olivat mm. kuulantyöntäjä Virpi Korkiakoski, joka työnsi 5 kg kuulalla upeat 13 m ja jota myös kutsuttiin leikkisästi Suomen kauneimmaksi kuulantyöntäjäksi. Keihäänheitossa Jaana Malmberg saavutti useita SM-mitaleja. Epäilyksen Harri ja Kari (nyk. Elamaa) kiersivät myös ahkerasti kisoja Markku Piilolan tehdessä samoin ja tuoden mukanaan useita mitaleja. Oulaisten Nuorten VetoApuKisoissa v.-90, kuulantyöntäjä Karoliina Autioaho voitti SM-hopeaa. Nykyinen Triathlonin maailman huippuihin kuuluva Merja Kiviranta heitti ko. kisoissa keihästä sijalle 9. Kati Hannus ja Merja Kiviranta kävivät heittämässä keihästä Nuorten SM-kisoissa parikilpailun hopeaa. Tuulikki Kortet voitti SMkultaa v keihäänheitossa 13-vuotiaana ja seuraavana vuonna SM hopeaa. Veteraanisarjan naisten kävelijänä muistetaan -90 luvun alusta Anja Ylitalo, joka nappasi SM pronssia sekä kestävyysjuoksija/maratoonari Erja Nurkkala, joka nähtiin kilparadoilla - 90 luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella. Hän kävi mm. nappaamassa Veteraanien MM-kisoissa 6. sijan metrillä. Oulaisissa järjestettiin toinen kalottiottelu v Tuossa kilpailussa mukana yleisurheilun lisäksi olivat myös jousiammunta ja suunnistus. Samana vuonna järjestettiin myös Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut. Nyt kuluvalla 2000-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä, olemme saaneet seurata mm. Alasalmen perheenjäsenten hienoja suorituksia (Tapio, Janne, Tuomo, Sonja). Perheen isä, Tapio Alasalmi, urheilee yhä veteraanisarjassa ja saavuttikin Italiassa MM pronssia korkeushypyn M50-sarjassa v Tänä suurena juhlavuonna olemme järjestäneet paljon kilpailuja, joista mainitakseni jo perinteeksi muodostunut Kunniakierros, joka järjestettiin Oulaisissa jo 25:nnen kerran. Perinteisesti meillä on ollut myös vuosittain Pekan Pinkaus, Hippokisat, seuran mestaruuskisat, sekä viikkokisat, joita on pidetty 7 krt kesän aikana. Lisänä muutaman vuoden ohjelmassa ollut Wanhan Woiman keihäänheittokisat ja Vattenfall II. Lisäksi olemme järjestäneet 100-vuotis juhlakisat ja aivan uutena perinteenä aiomme ottaa tulevinakin vuosina Seiväshyppykisan, joka järjestetään yhteistyössä Merijärven Kestävän kanssa. Menestystä on saavutettu tänä juhlavuonna runsain mitoin. Alasalmen Sonja voitti N22-sarjan SM-kultaa 200 m:llä ja hopeaa 100 m: llä. Nuorempana hän pääsi keihäänheitossa jopa 19- vuotiaiden MM-kisoihin Kiinan Pekingiin asti. Uralla on myös lukuisia muita nuorten maaotteluedustuksia. Janne Alasalmi sijoittui nyt tänä vuonna SM-kisoissa sijalle 7 kolmiloikassa, häviten vain kengän mitan verran pronssille. Tämän vuosituhannen alkupuolella olemme saaneet seurata hienoja pikamatkasuorituksia mm. Barksin Samulilta ja Matiakselta ja Samuli kävikin kokeilemassa rajojaan pari vuotta sitten SM-kisoissa asti, kuten myös Sonja Malmberg keihäänheitossa. Kävelypuolella kunnostautui Jukka Sorvoja, sijoittuen 4:ksi P17-sarjan SM kisoissa. v meiltä oli 15-vuotiaiden tyttöjen 4x100 m pikaviestijoukkue SM-kisoissa Kuvassa keskellä Huiman Sonja Alasalmi N22 SM-kulta 200 m:llä v (joukkueella Sonja Alasalmi, Jaana Hanhikorpi, Riia Rautio ja Kirsi Putila) ja sitä seuraavana vuonna Jenni Huuha ja Sonja Hussa kävivät juoksemassa 800 m SM-kisoissa T14 ja T15-sarjoissa. Kuluvana vuonna Tapio Aikio kävi Australiassa asti Elinsiirtoväen MM-kisoissa, voittamassa kiekonheiton hopeamitalin ja kuulantyönnön pronssin. Edellisenä vuonna hän saavutti Elinsiirtoväen Euroopan Mestaruus pronssia kuulassa. Tänä vuonna nuorten sarjoissa saavutettiin jopa 5:llä urheilijalla A-luokan taso, joista 3 oli keihäänheitossa (Henna Kittilä, Sandra Laulumaa, Riikka Lehtonen), 1 kiekossa (Annika Knuutila) ja 1 korkeudessa (Jasse Penttilä). Riikka Lehtonen osoittaa huippulahjakkuuttaan myös muissa heittolajeissa. Hän suoritti A-rajan myös moukarissa ja kiekonheitossa ja osoittaa siten olevansa ikäluokkansa lupaavimpia heittäjiä. Nuorista urheilijoistamme Henna Kittilä, pääsi tänä vuonna kokeilemaan rajojaan 14-vuotiaiden SMkisoihin Harjavaltaan. Nuorissa urheilijoissa olemme viime vuosina saaneet hienoa menestystä varsinkin heittopuolella. Tapio Aikio jatkaa taas tauon jälkeen valmentajana jaostossamme ja urheilukouluissa opetellaan kaikkia lajeja talven sisäharjoittelukaudellakin. Pikajuoksijamme Sonja ilmoittaa seuraavan vuoden tavoitteiksi uudet ennätykset, menestyminen SM-kisoissa, päästä edustamaan Suomea Euroopan joukkuemestaruuskilpailuihin ja pääseminen Ruotsi-Suomi maaotteluun ainakin viestijoukkueeseen, sekä 22-vuotiaiden Nordic-Baltic mestaruuskisoihin pikamatkoille. Tulevaisuuden haaveena onkin sitten jo nousta pikkuhiljaa kohti Suomen terävintä kärkeä. Ja totta kai, tulevaisuudessa päästä lähelle Euroopan ja maailman kärkeä, ja päästä edustamaan Suomea ja Oulaista aikuisten arvokisoihin. Tarkennettua historiikkia ja tuloksia nettisivuillamme à yleisurheilujaosto à historiikkia. Yleisurheilujaosto toivottaa kaikille nykyisille, entisille, sekä tulevaisuuden urheilijoillemme ja heidän kannustajilleen sekä kaikille toimitsijoille oikein hyvää ja urheilullista 100-vuotis juhlavuotta. Jatketaanhan vähintäänkin samalla teholla eteenpäin! Heidi Hannus YU-jaoston puheenjohtaja Myynti ja asennus Aarno Murto Oulaistentie 1142, Mieluskylä Puh ,

18 Ryhmäkuvassa 1979 legendaarinen valmentaja Sanfried Niemi kuulun B-junnujoukkueen kanssa. Oulaisten Huiman jääkiekon syntyhistoriaa on kirjoitettu 70- luvun alkupuolelta asti. Toki jo ennen sitä ovat järvet ja joet jäätyneet, mutta varsinaisesti jäätä on alettu järjestelmällisesti urheilukentälle tekemään noihin aikoihin. Ensimmäisiä johdettuja harjoituksia mistä voidaan sanoa jääkiekkoharrastuksen alkaneen, on kaudelta 74 75, jolloin jääkiekko kuului vielä palloilujaostoon. Tuolloin vetäjänä toimi eräs oulaistelainen nuori nimeltään Matti Alatalo, josta tuli kaudella perustetun jääkiekkojaoston ensimmäinen puheenjohtaja. Vasta seuraavalla kaudella alettiin harjoitella jo alkusyksystä, jolloin osa joukkueesta lähti pururadalle lenkille ja toinen jäi urheilukentän painonnostohuoneeseen tekemään voimaharjoitustreenejä. Kaudella Huimalla oli neljä juniorijoukkuetta, joista B- ja D-juniorit osallistuivat Jokilaaksojen sarjaan. C/B-junnuja valmensi pelaajavalmentaja Matti Tölövi Alatalo ja D-junnuja kesällä Oulaisiin Helsingistä muuttanut ja eläkkeelle jäänyt Sanfried Niemi. Vanhemman ikäryhmän oli tarkoitus osallistua miesten III-divisioonaan kaudella mutta joukkueen taival jäi varsin lyhyeksi, koska 5000 markan budjetilla sarjaan osallistuminen ei ollut mahdollista. Osa sen aikaisesta joukkueesta jätti harrastuksen kokonaan ja osa siirtyi valmentajiksi tai tuomareiksi, joista mieleen tulee Irvan Ilpo ja Kotilaisen Jussi. Joukkueen lopetettua toimintansa Matti haki pelipaikkaa Haapaveden Urheilijoiden miesten joukkueesta III-divisioonasta. Matti onkin sille tielle lähdettyään kirjoittanut huimalaista jääkiekkohistoriaa ensin pelaajana ja myöhemmin valmentajana. Matin lähdön jälkeen jääkiekkojaoston puheenjohtajan paikalle nousi Sanfried. Hän kuului myöhemmin myös Pohjoisen alueen alueparlamenttiin, jossa Huimalla on ollut oma mies, Markku Karsikas, myös vuodesta -93 lähtien. Sanfried Niemen kokemuksen ja innostuksen pohjalta syntyi muitakin juniorijoukkueita, mutta vuonna -62 syntyneistä tuli Huiman historian menestynein juniorijoukkue. Ainoastaan Oulun Kärppien vastaava ikäryhmä oli parempi niin Lapin kuin Pohjoisenkin alueella. Joukkueen keulakuvana pelasi Heikki Hena Epäilys, josta tuli ensimmäinen huimalainen niin Pohjola-leiriläinen kuin Kärppienkin junioripelaaja. Myöhemmin Heikki edusti ja hauskuutti oveluudellaan ja taidoillaan niin Ylivieskan kuin Kalajoenkin kotikatsomoita. Heikki lopetti peliuransa Oulaisissa II-divisioonassa ja tietysti uudessa jäähallissa. Noina alkuaikoina alueella ei ollut jäähalleja, vaan silloin pelattiin ulkojäillä. Vaekankaan soramontut tulivat syksyisin tutuiksi, kun emme malttaneet odottaa jään tulemista urheilukentälle. Myös jään puhdistus kuului ohjelmaan, kun kentänhoitaja ei muiden työkohteiden vuoksi joutanut jäätä auraamaan. 80-luvulla joukkueet seurasivat toisiaan ja aina löytyi myös muutamia nuoria sekä innokkaita valmentajia, joita koulutettiin tehtäviinsä Pohjoisen alueen valmentajakursseilla. Näistä nuorista miehistä mieleen tulee yksi ylitse muiden Marko Ahvenlampi. Hän toimi valmentajana 80-luvun loppupuolella, jolloin hänen valmentamansa D77-juniorit ylsi aina alueen lopputurnaukseen asti. Hän on huhujen mukaan pitänyt opettamistaan jääkiekkotiedoista ihan kirjallisia kokeita, jotta ainakin teoriassa kaikki tiesivät miten pitäisi pelata lukujen taitteessa perustettiin Pohjoisen alueelle miesten IV-divisioona, johon Huimakin osallistui kaudella Parin vuoden taukoa lukuun ottamatta Huiman miesten joukkue pelasi 80-luvulla IV-divisioonassa ja nousi kaudelle III-divisioonaan. Kauan odotettu jäähalli valmistui uudelle vuosituhannelle, jolloin myös miesten joukkue aloitti pelinsä II-divisioonassa. Oma lukunsa Huiman jääkiekkohistoriassa on naisjääkiekolla. Ensimmäinen Huiman naisjääkiekkoilija, joka nousi SM-tasolle Oulun Kärppien paidassa, oli Marjo Mäyrä. Hän saavutti taitonsa pelaamalla poikien joukkueissa, koska 90-luvun alkupuolella ei nähty vielä naiskiekkoilussa tulevaisuutta luvulla Marjon jalanjälkiä seuraamalla Sari Kärnä on saavuttanut useita SM-mitaleita myös Kärppien paidassa. Hän on ollut mukana myös N18 maajoukkueen leirityksissä, johon tällä hetkellä kuuluu Oulaisten naisjoukkueen pelaaja Hanna Vaara. Tällä hetkellä Oulaisten Huiman naisjoukkue pelaa jo toista kautta Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla naisten divisioonassa. Divisioonaan naiset johdatti Markku Karsikas, jolla on vankkaa kokemusta jääkiekon parista jo luvun juniorivalmennuksessa, lisäksi pitkäaikaisessa erotuomaritoiminnassa kuin myös jääkiekkojaoston puheenjohtajana. Näin suppea katsaus jääkiekon historiaan Oulaisten Huiman osalta. Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut monenlaista ja varmasti monia tarinoita on kertomatta ja ihmisiä jääkiekon parista muistamatta, mutta meidän kaikkien panos on ollut ratkaisevaa kirjoitettaessa oulaistelaista jääkiekkohistoriaa. Haluan pitkään mukana olleena kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet tukemassa lajin kehitystä Oulaisissa niin katsomoissa, jäällä, aitioissa kuin lippu- ja kahvinmyyntikojuissakin. Ennen kaikkea haluan myös muistaa niitä henkilöitä, jotka ovat ottaneet vastaan vastuullisia johtotehtäviä, sekä tärkeitä taustavaikuttajia, jotka ovat omalla taloudellisella panoksellaan vieneet toimintaa eteenpäin. Kiekollista 100-vuotisjuhlavuotta 2009 toivottaa Esko Korkiakoski (perheineen) Jääkiekon valmennuspäällikkö Oulaisten Huima Oulaistenkatu 59, Oulainen Puh. (08) Palveleva puhelin

19 Oulaisten Huiman jalkapallon C-juniorit 1989, SPL Keskipohjanmaan piirin pronssimitallijoukkue. Valmentajat Jari Hannus ja Tapani Sakko. Pelaajat Tomi Karsikas, Kurki Samuli, Marko Rintala, Marko Hannus, Heikki Jyväsjärvi, Vesa Rasinaho, Jari Pienihäkkinen, Niko Koivukangas, Janne Kukkola, Jari Murtoperä, Jani Honkimaa, Kai Nevala, Antti Mulari ja Tuomas Sipilä. Kustantaja: Oulaisten Huima ry Vastaava toimittaja: Ari Sarpola Sivunvalmistus: Painoykkönen Ky, Oulainen 2009 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Nyt on hyvä aika tehdä puukauppa ja varmistaa metsätuloille 50 prosentin verohyöty. Hyvän lisätuoton puukauppatuloille saat myös Stora Enson SE Tähtitilillä. Kysy lisää puunostajiltamme! Stora Enso Metsä p OPISKELEMAAN ARTEMAan! Meillä voit opiskella käsi- ja taideteollisuus- sekä matkailualan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa uusissa ja uudistetuissa tiloissa. Huomioimme koulutuksessa alueelliset tarpeet ja olemme tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Yhdistelmätutkintomahdollisuus ja liikuntapainotteisuus (mm. jääkiekko, lentopallo, yleisurheilu, hiihto ja tanssi) Kalajoen lukion kanssa! Kaikilla osastoilla on mahdollisuus aikuisopiskeluun! OPISKELUMAHDOLLISUUDET Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinto: Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Artesaani, puuala - puu- ja sisustuspuuseppä, entisöijä, mallinrakentaja, käsityöläinen sekä työskentely kaupanalalla Artesaani, metalliala - metalliseppä, hitsaaja, levyseppähitsaaja, asentaja, koneistaja, käsityöläinen, yrittäjä Artesaani, vaatetusala (vaatetus- ja sisustuskokonaisuudet) - vaatetus- ja sisustusalan uniikki- ja piensarjatuotteden ja kokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus, vaatetus- ja sisustusyritysten myynti-, asiakaspalveluja ompelutehtävät, yrittäjä Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma Artesaani, rakennusala - uudisrakennustyömailla, korjaus- tai saneerauskohteissa; kirvesmies, muurari, laatoittaja, elementtiasentaja, sisustaja, yrittäjä Artesaani, sisustusrakentaja-ylioppilas (yhdistelmätutkinto) - asuinhuoneistojen sisustussuunnittelu ja sisäpuolinen rakentaminen, mm. puun työstö, tapetointi, maalaus- ja laatoitustyöt, ovien ja ikkunoiden asennus sekä listoitukset - yhdistelmäopinnot tarjoavat erinomaiset jatko-opintomahdollisuudet sisustus- ja rakennusalalle Matkailualan perustutkinto: Matkailupalvelujen koulutusohjelma Matkailupalvelujen tuottaja - suunnittelee, toteuttaa ja markkinoi erilaisia luontoon, liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä matkailupalveluja asiakkaille - toimii erilaisten aktiviteettien ohjaajana ja oppaana Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen koulutusohjelma Matkailuvirkailija - hotellin vastaanotossa, matkatoimistossa, liikenneyhtiössä, matkailuneuvonnassa tai matkailukeskuksessa asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointisekä tuotantotehtävissä kotimaassa tai ulkomailla Jatko-opintomahdollisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin Mahdollisuus ulkomailla suoritettavaan työssäoppimiseen HAKEMINEN Artesaani- ja matkailualan opintoihin haetaan valtakunnallisen yhteishaun kautta. Koulutukseen otetaan peruskoulun ja lukion suorittaneita sekä aikuisopiskelijoita. Vapaita opiskelupaikkoja voi tiedustella oppilaitoksesta. ASUMINEN ja VAPAA-AIKA Oppilaitoksella on opiskelija-asuntola, jossa opiskelija voi asua ilmaiseksi kahden hengen huoneissa. Kalajoki tarjoaa hyvät ja monipuoliset palvelut sekä viihtyisän, virikkeellisen ja rauhallisen opiskeluympäristön, josta löytyy erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Yhteistä latua kohti uusia haasteita. 100-vuotiasta Oulaisten Huimaa onnitellen Opintie 2, KALAJOKI puh. (08) fax (08) artema@kam.fi

20