Johtajan alkusanat vuodesta 2011 Vuoden alussa edessämme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johtajan alkusanat vuodesta 2011 Vuoden alussa edessämme"

Transkriptio

1

2

3 Sisällysluettelo Johtajan alkusanat vuodesta Pohjoiskalotin koulutussäätiö... 2 Tehtävä ja tavoite... 2 Organisaatio... 2 Toiminta... 3 Koulutukset... 3 Opiskelijat... 4 Opiskelijoiden vapaa-aika... 4 Markkinointi... 5 Opiskelijoiden tutustumiskäynnit... 5 Muut vierailut... 5 Messut ja työpajat... 5 PR... 5 Toiminnan kehitys... 7 Arviointi ja uusi sopimus... 7 Toimialaneuvosto... 7 Validointi... 7 Kansainvälinen toiminta... 7 Osaamisen kehittäminen... 9 Opintomatka Osloon... 9 Investointi Vihreään IT:hen... 9 Rakennusprojektit... 9 Toiminta numeroina Talous Suoritetut tutkinnot Koulutuksen päättäneiden opiskelijoiden seuranta Avainluvut Avainluvut Muu koulutusmyynti Työntekijät... 13

4

5 Johtajan alkusanat vuodesta 2011 Vuoden alussa edessämme oli haasteita, joihin löysimme hyvät ratkaisut. Säätiö tarvitsi kolme uutta toimihenkilöä tärkeisiin johtamistehtäviin. Yhdessä ammattiyhdistysten ja työntekijöiden kanssa saimme perusteellisella ja hyvällä rekrytointiprosessilla hyvät ja pätevät työntekijät johtaviin tehtäviin henkilöstöhallintoon, talouteen sekä rakennus- ja käsiteollisuusalan koulutukseen. Talouspäällikön tehtävään onnistuimme palkkaamaan Norjan kansalaisen, mikä on myönteistä toimintamme pohjoismaista profiilia ajatellen. Ruotsin työmarkkinaministeriö antoi Bo Bylundille tehtäväksi arvioida säätiön toiminta ja arviointiraportti julkaistiin myöhemmin keväällä. Raportin johtopäätöksenä on, että Pohjoiskalotin koulutussäätiö on ammattitaitoinen koulutusorganisaatio, jonka ammattikoulutukset ovat korkealaatuisia ja työmarkkinoiden tarpeisiin hyvin ankkuroituja. Oslossa järjestetyt henkilöstöpäivät onnistuivat erittäin hyvin huolellisen suunnittelun ansiosta. Henkilöstö osallistui erittäin onnistuneeseen oman ammattialan ohjelmaan ja vieraili aikuiskoulutuksessa, ammattikouluissa, lukiokouluissa ja yrityksissä Oslossa. Työntekijämme saivat kokea Norjan kansallispäivän juhlintaa 17. toukokuuta keskeiseltä paikalta Kuninkaanlinnan edestä, jonka editse kansallispäivän kulkue vaelsi kolme tunnin ajan. Tapahtuma oli suuri elämys kaikille. Onnistuimme myös kokoamaan kaksi viestijoukkuetta, jotka osallistuivat Holmenkollen-viestiin, mutta jääköön "olympiajoukkueidemme" tulokset mainitsematta. säätiössä vieraili SEDU Aikuiskoulutus ja Ruotsista säätiöön kävi tutustumassa useita opiskelijaehdokkaita sekä työnvälityksen edustajia. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen meillä oli EU:n Leonardo-projektien kautta italialaisia ja irlantilaisia opiskelijoita vaihdossa. Vuoden aikana osa ammattiopettajistamme aloitti pedagogiikkaopinnot ja muut opettajat osallistuivat toimialakoulutuksiin. Muutamat opettajat osallistuivat näyttelyihin ja tekivät opintokäyntejä opiskelijoidensa kanssa. Kokiksi opiskeleva Abdi Guled sai kunnian valmistaa lounaan kruununprinsessalle tämän vieraillessa Jokkmokkissa. Guledia pyydettiin myös kokiksi kuninkaan syksyiselle metsästysretkelle Norrbotteniin. Guledista ja kruununprinsessasta otetusta kuvasta tuli Se och Hör -lehden kuukauden kuva. Asta Modig, Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) Ruotsin kansallinen koordinaattori, vieraili säätiössä ja ylisti Koulutus Nordista saamiaan kokemuksia, erityisesti validointiprojektimme yhteydessä. Taloudelle on viime vuosina ollut tunnusomaista vakavaraisuus ja vakaus, joka säilyi myös kuluneena vuotena. Kiintiöpaikkojen määrä on vuoden aikana ollut vakaa ja paikat on käytetty lähes täysimääräisesti. Vuoden 2011 kohokohta oli luonnollisesti tilaisuus, jossa Ruotsin työmarkkinaministeri Hillevi Engström, Suomen suurlähettiläs Henry Helenius ja Norjan suurlähettiläs Anne K. Lund allekirjoittivat uuden nelivuotisen sopimuksen. Uusi sopimus antaa turvaa neljälle tulevalle vuodelle ja toimii kannustimena toiminnassa. Sopimus ei sisällä mitään merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna, mutta se on yksityiskohtaisempi ja tavoitteellisempi. Markkinoinnin parantamiseksi ja lisäopin saamiseksi Koulutus Nord osallistui merkittäville messuille, vieraili yrityksissä ja osallistui erilaisiin tapahtumiin kolmessa Pohjoismaassa. Säätiössä on vieraillut useita NAV:n delegaatioita Finnmarkista ja Tromssasta. Koulutus Nordin ammattiosaaminen ammattikouluttajana teki edustajiin erittäin suuren vaikutuksen. Suomesta Odotan jännittävää ja haastavaa kautta, joka tarjoaa paljon kehitysmahdollisuuksia. Olen erittäin kiitollinen saadessani johtaa organisaatiota, jossa on niin paljon ammattitaitoisia ja päteviä työntekijöitä! Kiitos teille kaikille! Sture Troli 1

6 Pohjoiskalotin koulutussäätiö Tehtävä ja tavoite Pohjoiskalotin koulutussäätiö on Suomen, Norjan ja Ruotsin koulutusjärjestäjä, jonka tarkoituksena on edistää toimenpiteitä työmarkkinoiden kehittämiseksi ja alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi lähinnä näiden kolmen maan pohjoisimmissa osissa. Säätiö pyrkii saavuttamaan tavoitteensa muun muassa kehittämällä, organisoimalla ja toteuttamalla ammattikoulutuksia sovituilla aloilla aikuisille. Suomessa ja Ruotsissa koulutuksiin voi hakea koko maan alueelta. Norja asettaa etusijalle hakijat kolmesta pohjoisimmasta läänistä. Koulutustoimintaa on harjoitettava joustavasti ja se on sovitettava kunkin maan tarpeisiin. Koulutusta on harjoitettava niin, että sitä voivat seurata opiskelijat, jotka hallitsevat joko suomen, norjan tai ruotsin kielen. Säätiön on pyrittävä antamaan opiskelijoille ammattipätevyys, joka mahdollistaa liikkuvuuden Pohjoismaiden työmarkkinoiden välillä. Koulutustoiminnan lisäksi säätiön on tarjottava maiden laskuun asuntoja opiskelijoille. Organisaatio Pohjoiskalotin koulutussäätiön ovat perustaneet Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset ja sen kotipaikka on Övertorneå, Ruotsi. Juridinen nimi on Pohjoiskalotin koulutussäätiö, ruotsiksi Stiftelsen Ubildning Nordkalotten. Työnimenä päivittäisessä toiminnassa käytetään nimeä Koulutus Nord. Toimintaa säätelevät kolmen maan välinen nelivuotinen sopimus ja säätiön säännöt. Edustajina Pohjoiskalotin koulutussäätiön hallituksessa ovat vuonna 2011 toimineet: Suomi: Kai Koivumäki, Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus Norja: Per Brannsten, Arbeids- og Velferdsdirektoratet, Arnold Eliseussen, NAV Finnmark Sverige: Karin Alm Chearnley, Arbetsmarknadsdepartementet Lena Jatko, Pajalan kunta, puheenjohtaja. Henkilöstön edustaja: Bo Henriksson Opiskelijaneuvostolla on ollut edustaja kokouksissa Övertorneåssa. Säätiön operatiivisesta toiminnasta vastaa johtaja, jona vuodesta 2010 lähtien on toiminut Sture Troli, Norjasta. Johtajan lisäksi ovat säätiön johtoryhmään kuuluneet koulutuspäälliköt, hallintopäällikkö sekä tiedotus- ja markkinointipäällikkö. Hallitus Johtaja Tiedotus- ja markkinointipäällikkö Hallintopäällikkö Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Koulutuspäällikkö Tiedotus Sisäiset palvelut ja kiinteistö Rakennus - Käsiteollisuus Informaatiotekniikka Ravintola-hoito Tekniikka - Teollisuus Kuva 1: Organisaatiokaavio Vuoden aikana on hallintopäällikön toimi jaettu usiin henkilöstöpäällikön ja talouspäällikön toimiin. 2

7 Toiminta Pohjoiskalotin koulutussäätiö Toiminta vuonna 2011 on tarkoittanut pääasiassa erilaisten työmarkkinakoulutusten, ammattilukiokoulutusten sekä sovitettujen yrityskoulutusten tarjontaa. Koulutukset suunnitellaan läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toiminta on sertifioitu standardin ISO 9001:2008 mukaisesti. Maat olivat erityisellä sopimuksella sitoutuneet ostamaan säätiöltä käyttöönsä 285 vuosipaikkaa vuonna Vuosipaikat on jaettu maiden välillä seuraavasti: Suomi 80, Norja 60 ja Ruotsi 145. Ruotsi lunasti mahdollisuutensa 40 lisäpaikkaan. Säätiön koulutukset jakaantuivat neljälle pääalueelle: Rakennus - Käsiteollisuus, Informaatiotekniikka, Ravintola - Hoito sekä Tekniikka - Teollisuus. Opetuskielenä on ollut suomi, norja, ruotsi tai englanti. Koulutuksiin, lähihoitajakoulutusta lukuun ottamatta, sovelletaan jatkuvaa valintaa. Koulutustoimintaa on harjoitettu Övertorneån kuntakeskuksessa ja Hedenäsetissä. Yhteistyössä Övertorneån kunnan kanssa säätiö on antanut opetusta lukiokoulun ammattiaineissa seuraavissa viidessä ohjelmassa: rakennus, käsiteollisuus, hotelli ja ravintola, sähkö sekä ajoneuvot. Säätiö on myös tehnyt yhteistyötä lukiokoulun kanssa aikuisten toisen asteen ammattikoulutuksessa. Lisäksi säätiö on myynyt koulutuspalveluja Kalix UniverCityn järjestämään ammattikorkeakoulutukseen sekä työnvälitykselle koskien Kriminaalihuollon Haaparannalla järjestämää koulutusta. Koulutukset Informaatiotekniikka Sertif. järj.asiantuntija Sertif. järjestelmätuki ECDL (Atk-ajokortti) Hotellipalvelu Taloushallinto Talousassistentti Automaatioasentaja Originaalien valmistaja Mainospainaja Sertif. ohjelmoija Sertif. websuunnittelija Rakennus - Käsiteollisuus Betonityöntekijäraudoittaja Rakennusmaalari Kirvesmies Konepuuseppä Parturi-kampaaja Lattianpäällystäjä Muurari Laatoittaja Jalkinekorjaaja Kuva 2: Koulutustarjonta koulutusaloittain. Seuraavalla sivulla on kaavio työmarkkinakoulutusten vuositilauksen jakaantumisesta koulutusaloittain ja maittain. Sekä Norja että Ruotsi käyttivät mahdollisuutta järjestellä uudelleen vuositilauksensa koulutuspaikkoja vuoden aikana. Siirrot alkaen viikosta 36 käyvät ilmi Ravintola - Hoito Tekniikka - Teollisuus Talousapulainen Kotitalouskoneasent. Suurkeittiökokki Sähköasentaja Á la carte -kokki Kylmäasentaja Tarjoilu Pienkonemekaanikko Lähihoitaja Automekaanikko Kuorma-autoasentaja Raskaskalustoasentaja Ilmastointiasentaja Rakennuspeltiseppä Eristyspeltiseppä Koneistaja CNC-operaattori kaaviosta. Norja siirsi aloituspaikkoja koulutusaloilta Ravintola - Hoito ja Tekniikka - Teollisuus Informaatiotekniikkaan sekä Rakennus- ja Käsiteollisuusalalle. Ruotsi siirsi syksyllä aloituspaikkoja Tekniikasta ja Teollisuudesta Informaatiotekniikkaan. 3

8 Vuosipaikat/koulutusalue ja maa Finland Norge v.1-35 Norge v. 36- Sverige v Sverige v. 36- Bygg-hantverk Informationsteknik Restaurang-Vård Teknik och industri Totalt Kaavio 1: Vuositilaus koulutusaloittain ja maittain Norjan ja Ruotsin koulutuspaikkojen siirrot alkaen viikosta 36 käyvät ilmi kaaviosta. Opiskelijat Opiskelijoiden keski-ikä työmarkkinakoulutuksissa oli suomalaisilla opiskelijoilla 38 vuotta, norjalaisilla 33 vuotta ja ruotsalaisilla 38 vuotta. Kaikkien opiskelijoiden keski-ikä oli 36 vuotta. Edellisvuoteen verrattuna keski-ikä on suunnilleen sama (ks. myös taulukon 4 avainluvut sivulta 11). Aiempien vuosien tapaan suurin osa vuonna 2011 valmistuneista opiskelijoista tuli Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimmista osista. Merkille pantavaa on, että huomattava osa suomalaisista (25 %) ja ruotsalaisista (23 %) opiskelijoista tuli Suomen ja Ruotsin keski- ja eteläosista. Noin 8 % norjalaisista opiskelijoista tuli Norjan eteläosasta. Määrä on kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2011 opintonsa päättäneiden opiskelijoiden kokonaismäärä oli 423. Näistä naisia oli 125 eli noin 30 %. Sivulla 6 on kaavio koulutuksensa vuonna 2011 päättäneiden opiskelijoiden kotipaikkajakaumasta. 1 Kuvateksti: Harrastustila Övertorneålla Opiskelijoiden vapaa-aika Opiskelijaneuvostolla on ollut kiireinen vuosi. Övertorneån ulkopuolelle järjestetyt matkat ovat suosittuja, mistä syystä opiskelijaneuvosto järjesti pari tällaista matkaa vuoden aikana. Matkoja on tehty muun muassa Jukkasjärven Jäähotelliin, karting-radalle Haaparannalle ja Joulupukin maahan Rovaniemelle. Opiskelijat osallistuivat myös toista kertaa Övertorneån lohikäärmesoutuun kahdella joukkueella. Vuoden aikana järjestettiin myös kaksi ulkoilupäivää ja juhannusjuhlat, ja vuosi päätettiin Ylitorniolla järjestettyyn pikkujouluun. Osallistuminen opiskelijaneuvoston toimintaan on ollut aktiivista vuonna 2011 ja neuvostolla on ollut säännölliset kuukausitapaamiset johdon kanssa. Opiskelijaneuvosto suunnitteli oman logon (ks. edellä). Övertorneålle pitkään odotettu harrastustila valmistui joulukuussa. 1 Lähde: Opiskelijarekisteri. Yhteenveto koskee kaikkia opiskelijoita, joiden opinnot ovat päättyneet 4 vuonna 2011, lukuun sisältyvät myös opintonsa keskeyttäneet opiskelijat.

9 Markkinointi Opiskelijoiden tutustumiskäynnit Ruotsin työnvälityksessä on käytössä menestyksellinen malli, jossa koulutuksesta kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa opiskelupaikkaan, ennen kuin päättävät hyväksyä koulutustarjouksen. Oheisesta kartasta käy ilmi, mistä tutustumiskäyntejä tehtiin vuonna Vuoden aikana tehtiin 172 tutustumiskäyntiä, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2010 vastaava luku oli 157. Tutustumiskäynti vaikuttaa merkittävästi siihen, päättääkö kyseinen henkilö hyväksyä koulutusmahdollisuuden vai ei. Erittäin suuri osa tutustumiskäynnin tehneistä myös aloittaa koulutuksen. Näiden tutustumiskäyntien lisäksi säätiöön on myös vuonna 2011 tehty paljon muita vastaavia opintokäyntejä, esimerkiksi työnvälitystä täydentäviltä toimijoilta kuten MIROI:sta Ruotsista ja Tornion Työvoimalasäätiöstä Suomesta. Muut vierailut Säätiöön tehtiin vuoden aikana useita tärkeitä vierailuja kaikista kolmesta maasta. Suomalaisten tekemistä vierailuista voidaan mainita esimerkiksi Suomen Tukholman suurlähetystön vierailu toukokuussa. Maaliskuussa säätiössä vieraili Suomen rakennuspeltisepäntyön ja teknisen eristyksen tutkintotoimikunta. Norjasta tehdyistä vierailuista voidaan mainita esimerkiksi NAV:n Finnmarkin, Tromssan ja Nordlandin lääninjohdon vierailu elokuussa. Ruotsista säätiö sai vieraita Skolverketistä ja Aikuisten oppimisen pohjoismaisesta verkostosta (NVL) sekä Norrbottenin läänin maakäräjiltä ja HÖN:stä (Itä-Norrbottenin korkeakoululiitto). Kuva 3: Presumtiva besök från Sverige 2011 Messut ja työpajat Pohjoiskalotin koulutussäätiö on vuonna 2011 osallistunut moniin messutapahtumiin kaikissa kolmessa maassa. Suomessa säätiö on yhteistyössä Tornionlaakson TEtoimiston kanssa ensimmäisen kerran markkinoinut itseään kotiutuville varusmiehille. Toimintaa esiteltiin järjestämällä Pohjois-Suomen kolmeen varuskuntaan pienoistyöpajat. Norjassa säätiö on osallistunut koulutusmessuille Bodössä ja Tromssassa sekä ammatinvalinnanohjaus päiville Hammerfestissä, Altassa ja Berlevågissa. Ruotsissa säätiö on osallistunut työnvälityksen järjestämille koulutus- ja rekrytointimessuille mm. Sundsvallissa, Gävlessä, Söderhamnissa, Ångessa ja Haaparannalla. Tässä yhteydessä voidaan myös mainita, että säätiössä vieraili kaksi IT-alan yritystä, PEAK-IT ja Logica Norr AB, jotka ovat voineet markkinoida itseään ITalan opiskelijoille. PR Säätiö on myös vuonna 2011 saanut hyvää PR:ää ennen kaikkea Norrbottenin mediassa. Säätiö on ollut esillä myös kolmessa TV-lähetyksessä; alueellisissa uutislähetyksissä Nordnytt ja ABC Nytt sekä Ruotsin television suomenkielisissä uutisissa, jonka toimitus kävi tekemässä säätiön toiminnasta viiden minuutin ohjelman syksyllä. Säätiö on vuoden aikana esitelty myös kahdessa koulutusreportaasissa NVL:n (Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto) web-julkaisussa. Norjassa Pohjoiskalotin koulutussäätiö on esitelty Tromssan NAV:n web-sivustolla. 5

10 Suluissa oleva luku viittaa karttaan Suomalaiset opiskelijat Lappi (5) 58 % (67 %) Oulun ympäristö (4) 18 % (13 %) Etelä-Suomi (1) 9 % (11 %) Länsi-Suomi (2) 13 % (7 %) Itä-Suomi (3) 3 % (2 %) Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut. Suluissa oleva luku viittaa karttaan Norjalaiset opiskelijat Finnmarkin lääni (20) 32 % (40 %) Tromssan lääni (19) 34 % (13 %) Nordlandin lääni (18) 25 % (40 %) Østfoldin lääni (1) 1 % (1 %) Sogn ja Fjordanen lääni (14) 4 % (1 %) Buskerudin lääni (6) 0% (1 %) Telemarkin lääni (8) 0 % (1 %) Vestfold (7), Oslo (3) 3 % (0 %) Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut. Suluissa oleva luku viittaa karttaan Ruotsalaiset opiskelijat Norrbottenin lääni (BD) 50 % (58 %) Västerbottenin lääni (AC) 12 % (9 %) Västernorrlandin lääni (Y) 9 % (8 %) Jämtlandin lääni (Z) 6 % (7 %) Gävleborgin lääni (X) 8 % (4 %) Taalainmaan lääni (W) 2 % (2 %) Tukholman lääni (AB) 3 % (2 %) Länsi-Göötanmaan lääni (O) < 1 % (2 %) Hallandin lääni (N) 0 % (2 %) Uppsalan lääni (C), Jönköpingin lääni (F), Kalmarin lääni (H), Värmlandin lääni (S), Västmanlandin lääni (U), Skaraborgin lääni (R), Örebro (T), Gotlannin lääni (I), Itä- Göötanmaan lääni (E), Södermanlandin lääni (D), Kronobergin lääni (G), Skånen lääni (M) Nämä läänit yhteensä noin 10 % 6

11 Toiminnan kehitys Arviointi ja uusi sopimus Säätiön toiminta arvioitiin vuoden aikana Ruotsin työmarkkinaministeriön toimeksiannosta. Arvioinnin tarkoituksena oli tarjota työmarkkinaministeriölle sekä Suomen ja Norjan vastaaville ministeriöille mahdollisuus tarvittaessa tarkistaa säätiön tehtävää. Työmarkkinaministeriö antoi arvioinnin tehtäväksi Ruotsin työvoimahallinnon entiselle pääjohtajalle Bo Bylundille. Arviointi valmistui toukokuussa ja ministeriöt käyttivät sitä taustamateriaalina Tukholmassa 23. marraskuuta 2011 allekirjoitettua uutta sopimusta varten. Uusi sopimus koskee kautta Uutta säätiön tehtävässä on muun muassa ammattipätevyyden validointi (AHOT). Toimialaneuvostot Koulutusalat kutsuvat säännöllisesti koolle nk. kolmen valtion toimialaneuvoston. Toimialaneuvoston tarkoituksena on tuoda esille toimialan näkemyksiä koulutuksen sisällöstä, tiloista ja varusteista. Vuonna 2011 järjestettiin neljä toimialaneuvoston kokousta; hoito-, ravintola-, automaatio- ja sähköasentajakoulutuksessa. Kuvateksti: Hoitokoulutus järjesti toimialaneuvoston kokouksen vuonna Validointi ( AHOT) Kolmivuotisen projektin tarkoituksena on kehittää säätiölle aiempia tietoja hyödyntävä sisäinen arviointijärjestelmä, parantaa ja yksilöidä koulutusta sekä olla mukana Pohjoismaiden ja EU:n validointikehityksessä. Vuonna 2011, toisena projektivuotena, on kartoitettu säätiön kaikki ammattiin johtavat koulutukset. Kartoitus osoitti, että koulutusosastoilla on käytössä erilaisia menetelmiä esim. arvioinnin ja dokumentoinnin suorittamisessa. Työtä jatketaan vuonna 2012 toimenpiteillä, joilla pyritään varmistamaan sisäisen työn laatu. Kuvateksti: Uuden nelivuotisen sopimuksen allekirjoittivat marraskuussa Tukholmassa työmarkkinaministeri Hillevi Engström, Norjan suurlähettiläs Anne K Lind ja Suomen suurlähettiläs Harry Helenius. Säätiössä kehitettiin aiempien tietojen arvioimiseksi yhteinen menetelmä, jota testataan pilottiprojektissa vuonna Kansainvälinen toiminta Leonardo da Vinci, liikkuvuusprojekti Intercultural competence Projektissa säätiön opiskelijat osallistuvat viisi viikkoa kestävään koulutukseen/työharjoitteluun jonkin toisen eurooppalaisen maan yrityksessä. Projekti käynnistyi vuonna 2010, jolloin suoritettiin myös ensimmäiset työharjoittelut. Työharjoittelun kohdemaina projektissa ovat Italia, Irlanti, Kypros, Saksa, Kreikka ja Puola. Internationella programkontoret (vastaa CIMOa) myönsi kuusi lisäpaikkaa ja lisää projektitukea tähän projektiin elokuussa Vuonna 2011 suoritettiin neljä työharjoittelujaksoa, joihin osallistui yhteensä 16 opiskelijaa, Irlannissa, Kyproksella, Saksassa ja Portugalissa. Leonardo da Vinci, liikkuvuusprojekti (VETPRO): Traditions of using natural stones in constructions and interiors Projektin tarkoitus on hankkia tietoa luonnonkivien tuotannosta, jalostuksesta ja käytöstä. Kiven käyttö lisääntyy ulkoympäristöissä, talojen pihoilla ja sisällä, ja säätiö suunnittelee opetussuunnitelman laatimista kivityökoulutusta varten. Vuonna 2011 johtaja teki yhden ammattiopettajan kanssa viikon kestäneen vierailun Lissaboniin. Myös tähän projektiin Internationella programkontoret myönsi kaksi lisäpaikkaa sekä lisämäärärahan. 7

12 Leonardo da Vinci, partnership: New European concepts for vocational training for educationally disadvantaged groups Projektin koordinoivana organisaationa on saksalainen yritys MP-Plus GmbH. Projektijohtaja Michael Beck on kehittänyt pedagogisen Scenario Plan Method -menetelmän henkilöille, joiden koulutukseen pääsyssä on erityisiä vaikeuksia. Lisäksi tarkoituksena on oppia toisilta pedagogisia ratkaisuja ja menetelmiä, joita osallistuvat organisaatiot käyttävät ihmisten kannustamiseksi ja aktivoimiseksi hankkimaan ammattikoulutusta. Muut projektiin osallistuvat maat ovat Tšekki, Liechtenstein, Italia ja Turkki. Säätiön työntekijät ovat osallistuneet vuonna 2011 kahteen projektikokoukseen, joista toinen järjestettiin Nicoterassa, Italiassa huhtikuussa ja toinen Istanbulissa, Turkissa lokakuussa. Kolarctic ENPI project ConEct - Economical, Ecological/Environmental and Social Construction Hakemus otsikon projektiin jätettiin marraskuussa Projektin koordinaattorina toimii Lapin Ammattiopisto Rovaniemellä. Pohjoiskalotin koulutussäätiön lisäksi projektikumppaneina toimivat Samisk Videregående Skole og reindriftsskole, Murmansk buildning college ja Björknäsgymnasiet. Projektin tarkoitus on muun muassa kehittää yhteistyötä ammattikoulutusta järjestävien koulujen, koulujen ja työelämän sekä rakennusalan ja kaivosalan yritysten välillä Pohjoiskalotilla. Globala resan Globala resan (Globaali matka) on Internationella programkontoretin rahoittama ohjelma. Ohjelman tarkoitus on interkulttuurinen oppiminen, joka aikaa myöten voi vahvistaa koulun kehitystä. Globaali matka tarjoaa mahdollisuuden haastaa ennakkoasenteensa ja saada parempi käsitys ja näkemys ihmisten elämäntilanteesta. Keväällä 2011 säätiö haki yhdessä Övertorneån kunnan, Hietaniemen vapaakoulun ja Tornionlaakson kansankorkeakoulun kanssa Globaalille matkalle. Hakemus hyväksyttiin ja matka suuntautui lokakuussa Etelä-Afrikan koillisosaan, jossa kohteena oli Ugu district municipality. Matkaan osallistui yhteensä 20 henkilöä, joista eteläisimmät tulivat Hudiksvallista ja pohjoisimmat Övertorneålta. Matkan jälkeen kaikki osallistujat kokoontuivat päätösseminaariin Huddiksvalliin. Seminaarissa Övertorneån ryhmä laati Globaalin Matkan kokemuksiin perustuvan tulevaisuusasiakirjan kestävästä kehityksestä ohjelmaan osallistuville kouluille. Etelä-Afrikan matkan jatkeeksi Sture Troli ja Leif Lahti matkustivat Mosambikiin saadakseen näkemyksen maan ammattikoulutuksesta sekä solmiakseen kumppanuuden paikallisen kouluviranomaisen kanssa. Matkalla käytiin keskusteluja paikallisten, alueellisten ja kansallisten koulutus- ja työllisyysviranomaisten sekä koulutusprojekteissa toimivien humanitaaristen organisaatioiden edustajien kanssa. Matka antoi hyvän kuvan koulutus- ja erityisesti ammattikoulutuskysymyksistä sekä pätevän työvoiman rekrytoinnista Mosambikissa. Vastaanotto oli kaikkialla erittäin hyvää ja kaikille tapaamisille oli tunnusomaista avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Eurooppalaisten kumppanuuskoulujen vierailut Neljä oppilasta ja vararehtori Gerald Brennan St. Johns Collegesta, Corkista, Irlannista vierailivat säätiössä välisensä aikana. Kaksitoista oppilasta ja opettaja Andrea Cattaneo vierailivat säätiöissä Leonardo da Vinci liikkuvuusprojektin PL.AB. IIS Volterra Elia puitteissa. Lähettävä organisaatio oli La Provincia di Ancona, Anconan provinssin kouluosasto Italiassa. Crossborder Tornedalen Säätiö on edustettuna Crossborder Tornedalenin ohjausryhmässä sekä kumppanuusryhmässä. Säätiö on osallistunut Haaparanta-Torniossa helmikuussa järjestettyjen European Job days -työpaikkamessujen sekä Levillä marraskuuta 2011 järjestetyn Ljuset kommer från norr -seminaarin järjestelyyn ja suunnitteluun. Muut tapahtumat Kansainvälinen ohjelmatoimisto suoritti joulukuussa tarkastuskäynnin hyvin tuloksin. Interreg IV A Nordpraktik-projektin työpaja Luulajassa 29. marraskuuta Pohjolan päivää vietettiin 23 maaliskuuta yhdessä Norden-yhdistyksen paikallisosaston kanssa. Säätiö palkkasi yhden Nordjobbtyöharjoittelijan Norjasta runsaaksi kahdeksi kuukaudeksi. 8

13 Kuvateksti: Allan Lehto sai vastaanottaa diplomin ja kukat ravintola Nordlysissä Norden-yhdistyksen pakallisosaston valittua hänet Vuoden Pohjoismaalaiseksi. Osaamisen kehittäminen Vuonna 2011 aloitettiin panostus pedagogiikkaan. Vuoden aikana kaksi työntekijää on saanut valmiiksi ammattiopettajatutkintonsa ja heidän lisäkseen viisi työntekijää on edennyt pedagogiikkaopinnoissaan eri vaiheisiin. Yhdeksän työntekijää on suorittanut pedagogiikan perehdyttämiskurssin. Yhdestä kylmätekniikkaalan opettajasta tuli suomalaisten tutkintojen tutkintomestari. Yhteistyössä Luulajan teknisen yliopiston kanssa säätiö järjesti neuropsykiatrisia toimintavajavuuksia käsitelleen luentopäivän, johon osallistui 16 työntekijää. Opintomatka Osloon Säätiö sijoitti henkilöstön opintopäivät Oslossa 17. toukokuuta vietetyn Norjan kansal- Vigelandin puisto Oslossa lispäivän yhteyteen. Matkaan osallistui runsaat 50 säätiön työntekijää. Viiteen intensiiviseen päivään sisältyi niin vierailut opetustoimistoon ja lukiokouluun kuin toimialakäyntejä ja sosiaalista ohjelmaakin. Ohjelmassa oli myös opintokäyntejä moniin Oslon tunnetuimpiin nähtävyyksiin, mutta myös koko päivän kestänyt ulkoilupäivä. Henkilöstö osallistui lauantaina Holmenkollenviestiin kahdella joukkueella, joilla molemmilla oli omat huoltotiiminsä. Ennen bussilla tehtyä kotimatkaa henkilöstö ehti kokea myös toukokuun 17. päivän juhlintaa Oslossa. Investointi Vihreään IT:hen Vuonna 2011 Pohjoiskalotin koulutussäätiö otti pitkän askeleen kohti vihreämpää informaatioteknologiaa. Säätiö investoi uusimpaan tekniikkaan. Investoinnin myötä henkilöstö ja lähes kaikki opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä uusimmalla Windows 7 -käyttöjärjestelmällä varustetut tietokoneet. Uuteen ohjelmistoon sisältyvä energiansäästötoiminto toi jopa %:n energiansäästön. Toiminnassa on lähes kokonaan siirrytty fyysisistä palvelimista virtuaalisiin palvelimiin. Sen ansiosta palvelinsali kuluttaa noin 7 kilowattia vähemmän energiaa tunnissa. Rakennusprojektit Vuonna 2011 säätiö on peruskorjannut kahdeksan opiskelija-asuntoa Tallennissa ja Björkenissä sekä Björkenin oppilaskeittiön. Syksyllä aloitettiin oman rivitalon peruskorjaus Tingshusvägenillä Övertorneåssa; projektiin osallistuvat kaikki rakennustekniset ammattikoulutukset ja sähköasentajakoulutus. Säätiö aloitti myös ilmanvaihtotyöt rakennushallissa Hedenäsetissä sekä ruiskumaalaustilan kunnostuksene. Syksyksi valmistui suuri ulkoilmoitustaulu, jonka on suunnitellut Mats Winsa Arkitekt uuden vuodenvaihteessa 2010/2011 valmistuneen uuden pääsisäänkäynnin yhteyteen. Kuvateksti: Suuri valaistu ilmoitustaulu valmistui syksyksi. Sen ja vuodenvaihteessa 2010/2011 valmistuneen uuden pääsisäänkäynnin on suunnitellut Mats Winsa Arkitekt AB. 9

14 Toiminta numeroina Talous Säätiön toiminta on rahoitettava pääasiassa koulutustoiminnasta saatavilla tuloilla. Koulutusmyynti maiden kiinteän tilauskannan lisäksi oli 7,2 MSEK (6,9 MSEK). 2 Tästä oli lukiokoulutuksen myynnin osuus 4,4 MSEK (4,4 MSEK) ja ammattikorkeakoulutus 1,1 MSEK (1,4 MSEK). Muiden yrityskoulutusten liikevaihto oli 1,7 MSEK (1,1 MSEK). Säätiön tulos oli SEK tappiollinen. Vuonna 2010 voittoa kertyi Tuotot Koulutus Alihankintatuotteet Asuminen Muuta Yhteensä Kustannukset Henkilökunta Tilat Koulutusmateriaali ja palvelut Muut kustannukset Poistot Yhteensä Taulukko 1: Tuotot ja kustannukset % 10% 5% Tulot 2011 Koulutus 3% 10% 5% Tulot 2010 Koulutus 82% Alihankinta Asuminen 82% Alihankinta Asuminen Muu Muu Menot 2011 Menot % 8% 3% 21% 52% Henkilöstö Tilat Koulutusmateri aalit ja palvelut Muut kulut 16% 10% 3% 23% 48% Henkilöstö Tilat Koulutusmateria ali ja palvelut Muut kulut Kaavio 2: Tuotto- ja kustannuserien prosenttijakauma 2011 verrattuna vuoteen Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut 10

15 Vuoden 2011 tuottoerien prosentuaalinen jakauma on sama kuin vuonna Kustannuspuolella on henkilöstökustannusten osuus kasvanut verrattuna vuoteen Tärkein syy siihen on vuonna 2010 syntynyt eläkekustannus, joka rasitti vuoden 2011 tulosta, uuden henkilön palkkaaminen uuteen tehtävään Haaparannan kriminaalihuoltoa varten, mikä ei sisältynyt budjettiin, sekä kauden aikana hankitut hallinnolliset tukipalvelut. Suoritetut tutkinnot Suomalaisen koko tutkinnon tai osatutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrä Koko suomalainen tutkinto Osatutkintojen määrä Norjan VG 2 tverrfaglige eksamen -tutkintojen määrä Taulukko 2: Suoritetut tutkinnot Vuonna opiskelijaa suoritti ohjelmointialan sertifikaatteja ja 48 opiskelijaa sertifikaatteja järjestelmäasiantuntija- ja järjestelmätukihenkilökoulutuksissa (yhteensä 66 opiskelijaa), yhteensä 233 sertifiointitestj- henkilökohtaisen koulutussuunnitelman mukaisesti. Sertifiointitestit jakaantuivat maittain seuraavasti: Ruotsi 48,5 %, Suomi 31,8 % ja Norja 19,7 %. Koulutuksen päättäneiden opiskelijoiden seuranta Vuosina kehitettiin seurantatyökalu 3 opiskelunsa päättäneille opiskelijoille. Ensimmäinen seuranta aloitettiin testijakson jälkeen syksyllä 2009 ja se käsitti myös vuonna 2010 koulutuksensa päättäneet opiskelijat. Toinen seuranta käsitti helmikuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisen ajan. Seurantakysely tehtiin opiskelijoille, jotka olivat päättäneet opintonsa 3-6 kuukautta aiemmin, ja käsitti yhteensä 420 opiskelijaa. Vastausfrekvenssi oli 25,5 %. Yhteensä 107 opiskelijaa on vastannut seurantakyselyyn. Näistä 89 opiskelijaa vastasi työtilannetta koskevaan kysymykseen hlö % hlö % Työ ammatissa Oppisopimuspaikka 4 4 Muu työ Aloittanut yrittäjänä Koulutus (myös työmarkkinakoulutus) Työmarkkinatoimenpide (ei koulutus) Tilapäiset sijaiset/työnhakijat 2 2 Työnhakijat Muu 5 3 Taulukko 3: Oppilasseuranta 3-6 kuukautta koulutuksen päättämisen jälkeen % sai työtä yrityksessä aiemmin suoritetun työharjoittelun seurauksena. 18 % yhteyksien kautta. 12 % työnvälityksen kautta. 25 % omasta aloitteesta. Enemmistö työskentelee kotimaassaan. 3 Säätiö on kehittänyt oman seurantatyökalun, koska Norjan, Suomen ja Ruotsin työmarkkinaviranomaisilta ei ole saatavissa keskenään vertailukelpoisia tilastotietoja entisten opiskelijoiden työllistymisestä koulutuksen jälkeen 11

16 81 % seurantakyselyyn vastanneista entisistä opiskelijoista on sitä mieltä, että työharjoittelu on äärimmäisen tärkeää tai erittäin tärkeää. 91 % seurantakyselyyn vastanneista opiskelijoista on sitä mieltä, että koulutuksen sisällön merkitys nykyiseen työhön tai aiempiin työtehtäviin on erittäin suuri tai suuri. 91 % työnantajista, joihin on otettu yhteyttä tai jotka ovat osallistuneet entisten opiskelijoiden seurantaan, on sitä mieltä, että opiskelijalla on sopiva pätevyys työtehtäviin. Työnantajat arvostavat eniten henkilökohtaisia ominaisuuksia (89 %), sen jälkeen hyvää koulutusta (69 %) ja sen jälkeen muuta työelämäkokemusta (39 %). Avainluvut Suomi Norja Ruotsi Yhteensä Vuosi Vuositilaus (opiskelijamäärä) Vuodepaikkoja Täyttöaste opintoviikoittain 24 % 25 % 20 % 21 % 56 % 54 % 100 % 100 % % Täyttöaste opiskelijoittain % 89 % 99 % 97 % 99 % 91 % % 97 % Pohjoiskalotin koulutussäätiön antamat todistukset Opiskelijoiden keski-ikä (v) 37, , , , Taulukko 4: Avainluvut Avainluvut Katsoaksemme vertailun vuoksi hieman taaksepäin olemme poimineet vuoden 1997 toimintakertomuksesta avainluvut ja esittäneet vastaavat luvut vuodelle Alla olevassa taulukossa esitetään avainlukujen vertailu näiden vuosien välillä Opiskelijoita keskimäärin vuoden aikana Vuoden aikana koulutuksensa päättäneet Tilat (m2) joista vuokrattuja/omia 6100/ /10151 Vuodepaikkoja joista vuokrattuja/omia 117/73 177/73 Liikevaihto 55,9 milj. SEK 76,2 milj. SEK Työntekijät Liikevaihto/työntekijä SEK SEK Opettajat/muut 45/20 50/25 Investoinnit 3,62 milj. SEK 2,33 milj. SEK Oman henkilöstön osaamisen kehitys 8 2,87 milj. SEK 1,8 milj. SEK Taulukko 5: Vuosien 1997 ja 2011 avainlukujen vertailu 4 Ruotsin perusvolyymi 145 paikkaa. Optio 40 paikkaa. 5 Vuonna 2011 koulutuksensa päättäneiden opiskelijoiden keski-ikä opiskelijarekisterin mukaan. 6 Luku ei sisällä lukiolaisia, aikuiskoulutuksen opiskelijoita ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. 7 Luku ei sisällä lukiolaisia, aikuiskoulutuksen opiskelijoita ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita. 8 Koska vuoden 1997 lähtötiedot ovat epävarmoja, eivät vuodet ole suoraan vertailukelpoisia. Koko vuoden 1997 ajan panostettiin voimakkaasti pedagogiikkakoulutukseen. 12

17 Muu koulutusmyynti Övertorneån kunta tarjosi kevätlukukaudella yhteistyössä Pohjoiskalotin koulutussäätiön kanssa kuusi lukio-ohjelmaa. Hotelli ja ravintola, Sähkö-, Ajoneuvo-, ja Teollisuusohjelma, Rakennus- sekä käsiteollisuusohjelma. Tarjotuista lukio-ohjelmista voitiin aloittaa kaikki teollisuusohjelmaa lukuun ottamatta, johon ei tullut riittävästi hakijoita. Ruotsissa suoritettiin lukiouudistus, jonka myötä ohjelmien nimet ja osittain myös sisältö muuttuivat. Kevätlukukaudella ohjelmissa opiskeli 64 oppilasta ja syyslukukaudella 53 oppilasta. Kevätlukukauden oppilaista tyttöjä oli kahdeksan (12,5%) ja syyslukukauden oppilaista 4 (7,5 %). Vuonna 2011 säätiö myi ammattikoulutuspaikkoja myös aikuisopiskelijoille Övertorneån kunnalle. Säätiö on yhteistyössä Kalixin kunnan kanssa järjestänyt ammattikoulutuksen (KY) Massa- ja paperiteollisuuden prosessioperaattori ja ammattikorkeakoulukoulutuksen (YH) Kauko/ lämpövoimalaitoksen operaattori. KY-koulutuksessa, joka päättyi 2011, säätiö vastasi prosessiteknisistä aineista, jotka muodostivat noin 50 % koulutuksen sisällöstä. YH-koulutuksen osalta säätiö on vastannut käytännöllisesti katsoen koko 1-vuotisesta koulutuksesta. Molemmista koulutuksista valmistui yhteensä 38 opiskelijaa keväällä Vuoden aikana säätiö voitti tarjouskilpailun Teollisuuden puuteknisen koulutuksen järjestämisestä Haaparannan kriminaalihuollolle. Koulutus käynnistyi 1. kesäkuuta. Sopimus on voimassa vuoden ja siihen sisältyy optio kahdesta jatkovuodesta. Sopimukseen sisältyy 200 kurssiosallistumisviikkoa. Työntekijät Luvut tarkoittavat tilannetta ja sisältävät toistaiseksi palkatun henkilöstön sekä henkilöstön, jonka yhtäjaksoinen työssäoloaika on ollut vähintään kuusi kuukautta. Naisia Naisia % Miehiä Miehiä % Yhteensä Johto, mkl % 4 50 % 8 toim.johtaja Ammattiopettajat % % 50 Muu 8 50 % 8 50 % 16 henkilöstö Yhteensä (24) 22 (34 %) 30 (48) 52 (66 %) 70 (71) 74 Taulukko 6: Työntekijämäärä sukupuolen ja henkilöstökategorian mukaan. Suluissa olevat luvut koskevat vuotta Rakennus- ja käsiteollisuus koulutusalalle palkattiin uusi koulutuspäällikkö. Toiminta hoitivat vuoden 2011 jälkipuoliskon sekä virkaa toimittava (mies) että uusi koulutuspäällikkö (nainen). Organisaatiota on 2011 muutettu jakamalla hallintopäällikön toimi uusiksi henkilöstöpäällikön ja talouspäällikön toimiksi. Taulukon 6 tilasto osoittaa sukupuolijakauman näiden organisaatio- Kuvateksti: Enar Triumf ja Rolf Rautila saivat tunnustuksen 25 vuoden työstä yrityksen palveluksessa. muutosten jälkeen. Henkilöstökategorioiden jako on viime vuosina ollut suhteellisen vakaa. Johdon osuus koko työntekijämäärästä on neljän viime vuoden aikana ollut 8-11 %. Muun henkilöstön osuus on vuosina ollut 20-22%. Vaihtelu on ollut suurinta opettajien osuudessa, joka on vastaavalla jaksolla ollut 67-73%. Henkilöstökategorioiden osuus vuonna 2011 käy ilmi vasemmasta ympyräkaaviosta seuraavalta sivulta. 13

18 Vertailu historiatietoihin voi toisinaan olla mielenkiintoista. Vuoden tasaarvosuunnitelmasta on haettu numerotiedot vuoden 1997 henkilöstökategorioiden osuuksiin (ympyräkaavio oikealla alhaalla). Johto ja esikunta esitetään siinä yhtenä ryhmänä. Sitä voidaan verrata toiminnan nykyiseen organisaatioon. Aiemmat esikuntatoiminnot sisältyivät olennaisilta osiltaan johtoryhmään Jos verrataan tämän päivän organisaatiota historiatietoihin, voidaan todeta, että johtohenkilöstön nykyinen osuus on vuoteen 1997 verrattuna vähentynyt 18 %:sta 11 %:iin. Opettajien osuus on kasvanut vuoden %:sta 67 %:iin vuonna Muun henkilöstön osuu on suunnilleen samalla tasolla kuin Henkilöstöryhmien osuus % 68% 11% Johto opettajat Muu henkilökunta Henkilöstöryhmien osuus 1997 Johto 19% 18% 63% Opettajat Muu henkilökunta Kaavio 3: Eri henkilöstöryhmien osuudet 2011 verrattuna vuoteen Prosenttiluvut on pyöristetty ylöspäin. 9 Eri henkilöstökategorioiden osuudet 2011 verrattuna vuoteen Prosenttiluvut on pyöristetty ylöspäin 14

19

20

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

18-79 vuotiaat Painottamaton n= 2399 149 1134 601 212 337 327 1029 136 Painotettu (.000) N= 3976 250 1874 987 349 563 531 1695 228

18-79 vuotiaat Painottamaton n= 2399 149 1134 601 212 337 327 1029 136 Painotettu (.000) N= 3976 250 1874 987 349 563 531 1695 228 TALOUSTUTKIMUS OY 20100518 09:09:07 TYÖ 2519.14 TAULUKKO 9017 ss VER % Telebus vko 17A-19A/2010 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Tiivistelmä Ruotsin lukiokoulusta. Finska

Tiivistelmä Ruotsin lukiokoulusta. Finska Tiivistelmä Ruotsin lukiokoulusta Finska Kaikilla nuorilla, jotka ovat suorittaneet peruskoulun Ruotsissa, on oikeus kolmivuotiseen lukiokoulutukseen. Lukiokoulutus antaa hyvän perustan työelämään, jatko-opinnoille,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA

Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa. Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö Islannissa Ingibjörg E. Guðmundsdóttir, johtaja Työelämän koulutuskeskus FA 1 Elinkeinoelämästä lähtenyt aloite Työmarkkinasopimus vuonna 2001 Ammattiliittojen

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista

Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista Kokemuksia kumppanuushankkeen suunnittelusta ja hakuprosessista Marja Saarela 28.11.2014 EBBD+ -kumppanuushankkeen taustaa - Taustalla European Business Baccalaureate Diploma (EuroBacDiploma) -hanke -

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot