TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA)"

Transkriptio

1 Suomussalmen (Ylä-Kainuun) toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raportti TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA) Lyhyt lähihistoria, nykytila ja tulevaisuuspolku vuoteen 2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala ja Suomussalmen kunta

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTA VÄESTÖ KAINUUSSA JA YLÄ-KAINUUSSA SYNTYNEET LAPSET VUOTIAIDEN IKÄLUOKAT TOISEN ASTEEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS VUONNA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN NYKYTILA ENSISIJAISET HAKIJAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITYS VUOSINA KEVÄÄN 2007 YHTEISHAKU OPISKELIJAMÄÄRÄENNUSTEET VUOSILLE 2010 JA TULEVAISUUDEN OPISKELIJAENNUSTEET JA MUUT TEKIJÄT YLÄ-KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUSPOLKU VUOSILLE KAINUUN HALLINTOKOKEILU JA PARAS-LAINSÄÄDÄNTÖ KOULUTUSTARJONTA Ammatillinen perustutkintokoulutus Syrjäytymisen ehkäisy Ammatillinen aikuiskoulutus Lukiokoulutus MARKKINOINTI Kansainvälisyys TILARATKAISU Ylä-Kainuun tilakysymysten nykytilanne Toisen asteen tilaratkaisuissa huomioon otettavat asiat HENKILÖSTÖN TYÖLLISTYMINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ TALOUS YHTEENVETO LIITTEET... 25

3 1 (27) 1. TAUSTA Johdanto Raportissa tarkastellaan Suomussalmen ja myös Ylä-Kainuun toisen asteen koulutuksen lähihistoriaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Lähihistorian vertailuvuodeksi valittiin vuosi Toisen asteen oppilaitosverkko oli Kainuussa tuolloin lähes nykyistä vastaava toimipaikkojen ja koulukiinteistöjen osalta. Maakuntahallinnon käynnistymisvuoden 2005 vertailu vuoteen 1985 antaa selkeän kuvan toisen asteen koulutuksen määrällisestä kehityksestä Kainuussa viimeisen 20 vuoden aikana. Kainuun ja Ylä-Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokan suuruusluokka on jo nyt tiedossa vuoteen 2022 asti (syntyneet vuonna 2006). Työ on jatkoa Kainuun hallintokokeilun valmistelutyössä keväällä 2005 valmistuneisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevaisuuspolkuraportteihin sekä Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raporttiin. Työryhmän asettaminen ja tehtävä Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutuslautakunta asetti Suomussalmen toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -nimisen työryhmän. Tehtävänä oli selvittää Suomussalmen toisen asteen koulutuksen tila ja tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2015 ulottuvalla tarkastelulla. Työryhmän tuli tuottaa esitys strategisista linjauksista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastelussa tuli ottaa huomioon Ylä-Kainuun koulutustarve, ikäluokkien kehitys, tilakysymykset sekä koulutukseen kohdistuvat taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen, muut jäsenet ovat: - Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen - Suomussalmen kunnan sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen - Suomussalmen kunnan tekninen johtaja Antti Westersund - Suomussalmen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen - Filiaalilukion rehtori Matti Tuura - Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan johtaja Matti Kuntsi - Kainuun ammattiopiston koulutuspäällikkö Petra Tolonen - Koulutustoimialan talousjohtaja Pirjo Kovalainen Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoina Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Kerästä ja Puolangan kunnan kunnanjohtaja Seppo Rajalaa sekä rehtori, sivistysosaston päällikkö Satu Kemppaista. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kokoukset on pidetty aina Suomussalmella. Koulutustoimialan johtaja on pitänyt tiedotustilaisuuden työryhmän tehtävistä ja toimintaperiaatteista Suomussalmella työskentelevälle opetushenkilöstölle to Työryhmän työskentelystä ei ole tiedotettu työskentelyn aikana, koska työryhmän loppuasiakirja on kokonaisuus ja se on hyväksytty työryhmän viimeisessä kokouksessa ti Välittömästi viimeisen kokouksen jälkeen on pidetty tiedotustilaisuus Suomussalmella työskentelevälle toisen asteen henkilöstölle.

4 2 (27) 2. VÄESTÖ 2.1 Kainuussa ja Ylä-Kainuussa syntyneet lapset 1980-luvun alkuvuosina Kainuussa syntyi noin 1500 lasta ja Ylä-Kainuussa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) noin 330 lasta vuosittain. Vuonna 1985 Kainuussa syntyi 1367 lasta ja Ylä-Kainuussa 292 lasta. Mainittuna vuonna Kainuun syntyvyys kääntyi pysyvään laskuun. Vuonna 2005 Kainuussa syntyi 813 lasta ja Ylä-Kainuussa 100 lasta. (Lähde: Tilastokeskus. Väestömuutokset kunnittain.) 20 -vuoden kehitys: Kainuun syntyvyys on alentunut 41 % ja Ylä-Kainuun 66 %. Liite 1. Syntyneet Kainuussa vuotiaiden ikäluokat Vuonna 1985 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka oli 1540 nuorta ja Ylä-Kainuussa 363 nuorta. Ylä-Kainuun osuus Kainuun ikäluokasta oli 23,6 %. Vuonna 2005 ikäluokka Kainuussa oli 1078 nuorta ja Ylä-Kainuussa 214 nuorta. Ylä-Kainuun osuus ikäluokasta oli 19,9 %. 20 vuoden kehitys: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Ylä-Kainuun 40 %. Tilastokeskuksen mukaan Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka vuonna 2015 on 829 nuorta ja Ylä-Kainuun 135 nuorta. Ylä-Kainuun osuus Kainuun ikäluokasta on ennusteen mukaan 16,3 %. Ennakkotieto vuodelle 2015: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka alenee 23 % ja Ylä-Kainuun 37 % vuoteen 2005 verrattuna

5 3 (27) Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on 46 % ja Ylä-Kainuun 63 % pienempi kuin vuoden 1985 ikäluokka. Liite 2. Kainuun perusopetus, opiskelijamäärä luokat, syksy 2007 Liite vuotiaat Kainuussa kunnittain Taulukko 1. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2005 Muutos [%] Ylä-Kainuu ,1 Kainuu ,0 Taulukko 2. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Ylä-Kainuu ,0 Kainuu ,2 Taulukko 3. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos Alue / vuosi Ikäluokka 2005 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Ylä-Kainuu ,8 Kainuu ,4

6 4 (27) 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3.1 Toisen asteen koulutus vuonna 1985 Vuonna 1985 Kainuun toista astetta vastaavassa ammatillisessa koulutuksessa oli 3242 opiskelijaa. Lukiokoulutuksessa oli 2445 opiskelijaa. Ylä-Kainuun toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oli Kainuun keskusammattikoulun (KKAK) Suomussalmen sivukoulussa Siikarannassa 124 opiskelijaa ja Suomussalmen emäntäkoulussa 143 opiskelijaa sekä Taivalkosken metsäkonekoulun Hyrynsalmen, Puolangan ja Ämmänsaaren toimipisteissä yhteensä 46 opiskelijaa. Yhteensä Ylä-Kainuun ammatillisessa koulutuksessa oli 313 opiskelijaa. Ylä-Kainuun lukioissa oli yhtensä 506 opiskelijaa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi). Ylä-Kainuussa opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 9,65 %. Ylä-Kainuun lukioiden opiskelijoiden osuus oli 20,7 % Kainuun lukioopiskelijoista. Kainuun keskusammattikoulun Suomussalmen sivukoulun (Siikaranta) opintolinjoja olivat: kone- ja metallitekniikka, asentaja-koneistaja ja levyseppähitsaaja; auto- ja kuljetustekniikka, autoasentaja; puutekniikka, puuseppä sekä ravitsemis- ja talousala, keittäjä. Karhulanvaaralla toimi Suomussalmen emäntäkoulu. Ammatillista aikuiskoulutusta Ylä-Kainuussa Suomussalmella toteutti Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen (KAKK) Suomussalmen sivuosasto. Vuodesta 1977 alkaen Suomussalmen sivuosasto toimi lähinnä ravintola-, puu- ja maansiirto -alan koulutusten tuottajana. Vuosikymmenen lopulla tuli sähkö- ja maatalousalat. Oppilaita oli keskimäärin n. 86 vuosiopiskelijaa. Vuonna 1975 aloitettiin 42 oppilaan oppilasasuntolan rakentaminen oppilastyönä. Asuntola valmistui keväällä Vuonna 1985 kursseja olivat mm. hirsirakentaja, maatalouslomittaja, mehiläistenhoitaja. Oppilaita oli keskimäärin luvulla työhallinnon koulutukset muuttuivat kilpailutettaviksi. Oppilaita oli keskimäärin 350. Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen, sittemmin Kajaanin aikuiskoulutuskeskus Oy:n, sivuosasto hallinnollisena yksikkönä Suomussalmella lopetettiin syksyllä Aikuiskoulutustoiminta jatkui Edukain koulutusalojen maakunnallisen toimintaperiaatteen mukaisesti myös Suomussalmella. 3.2 Toisen asteen koulutuksen nykytila Tilastointipäivänä Kainuun toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2061 opiskelijaa ja lukiokoulutuksessa 1752 opiskelijaa. Suomussalmella oli ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2007 yhteensä 170 opiskelijaa ja Ylä-Kainuun lukioissa 286 opiskelijaa (Hyrynsalmi 57, Puolanka 54 ja Suomussalmi 175).

7 5 (27) Suomussalmella opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 8,2 % syksyllä 2007 ja Ylä-Kainuun lukio-opiskelijoiden osuus oli 16,3 % Kainuun lukio-opiskelijoista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen Suomussalmella järjestää Kainuun ammattiopisto. Kiinteät toimipisteet Suomussalmella ovat Karhulanvaara ja Siikaranta. Kainuun ammattiopisto on Kainuun maakunta -kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos ja osa maakunnan koulutustoimialaa. Lukiokoulutuksella on Ylä-Kainuussa erilliset toimipaikat Hyrynsalmella ja Suomussalmella. Puolangalla on uusi yhteinen toimitila perusopetuksen kanssa. Ylä-Kainuun lukiot kuuluvat filiaalilukioverkostoon, johon kuuluvat edellä mainittujen toimipaikkojen lisäksi Paltamon ja Vuolijoen lukiot (Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008). Ammatillinen perustutkintokoulutus (2007) Koulutusalat ja koulutusohjelmat Suomussalmella ovat: Siikaranta Tekniikka ja liikenne - kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan koulutusohjelma, levyseppähitsaaja - autoalan perustutkinto, autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja - sähköalan perustutkinto, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja (loppuu keväällä 2009) Karhulanvaara Ravitsemis- ja matkailuala - hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintola-alan ruokatuotannon koulutusohjelma, ravintolakokki Sosiaali- ja terveysala - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, vanhustyön koulutusohjelma, lähihoitaja Vuonna 2007 ensisijaisia hakijoita Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen oli 51 hakijaa 72 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 61, vapaita paikkoja jäi 9. Aloittaneet ryhmät olivat: - Kone- ja metallialan perustutkinto (levyseppähitsaaja), valmistustekniikan koulutusohjelma - Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan perustutkinto (ajoneuvoasentaja), autotekniikan koulutusohjelma - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja), sairaanhoidon ja huolenpidonkoulutusohjelma - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (ravintolakokki), ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma Ylä-Kainuussa lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 75 (Hyrynsalmi 21, Puolanka 11 ja Suomussalmi 43). Aloituspaikkoja oli 134 (Hyrynsalmi 32, Puolanka 32 ja Suomussalmi 70). Lukiokoulutuksen aloitti 92 opiskelijaa (Hyrynsalmi 23, Puolanka 13 ja Suomussalmi 56) eli vapaita lukiopaikkoja jäi 42.

8 6 (27) Vuoden 2007 Suomussalmen 16-vuotiaiden ikäluokka oli 117 nuorta. Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 23,9 % ja lukiokoulutukseen 36,8 % Suomussalmen ikäluokasta. Muualle, Suomussalmen ulkopuolelle, ammatilliseen koulutukseen hakeutui 28,2 % ja lukiokoulutukseen 1,7 % ikäluokasta. Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen 2000-luvun alku oli kovaa kilpailua yksityisten koulutuspalveluja tuottavien yritysten sekä paikallisen ammatillisen oppilaitoksen ja kansalaisopiston kanssa. Aikajaksolla, vuodesta 2000 vuoteen 2006, Suomussalmella aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut 190 opiskelijasta 430 opiskelijaan. Oppisopimuskoulutusten osalta kasvu on ollut vuoden 2000 yhteensä 13 opiskelijasta vuoden 2006 yhteensä 90 opiskelijaan. Jatkossa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen tulee positiivisesti vaikuttamaan ensi vuoden alusta voimaan tuleva laki virkasuhteisten mahdollisuudesta oppisopimukseen. Ammatillista aikuiskoulutusta Suomussalmella järjestää Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut (Edukai). Opiskelijatyöpäiviä Suomussalmella tuotettiin vuonna 2006 yhteensä työpäivää vuodessa eli noin 9,4 % KAO:n aikuiskoulutuspalvelujen kokonaismäärästä, joka vuonna 2006 oli noin opiskelijatyöpäivää. 3.3 Ensisijaiset hakijat Vuonna 1985 Kainuun keskusammattikoulun Suomussalmen sivukouluun ensisijaisia peruskoulupohjaisia hakijoita oli 62 ja aloituspaikkoja oli 90. Opiskelijoita otettiin 69, joten vapaita paikkoja jäi 21. Ylä-Kainuun lukioiden, Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi, ensisijaisia hakijoita vuonna 1985 oli 162 (28/32/102). Aloituspaikkoja oli 168 (32/32/104) ja opiskelijoiksi otettiin 163 (28/32/103), vapaita paikkoja jäi 5 (4/0/1). Vuoden 1985 Suomussalmen 16-vuotiaiden ikäluokka oli 363 (71/55/237) nuorta. Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden suhteellinen osuus oli 17,1 % ikäluokasta ja lukiokoulutukseen 44,6 % (39,4/58,2/43,0) ikäluokasta. Vuonna 2005 ensisijaisia hakijoita Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen oli 46 hakijaa 78 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 48, vapaita paikkoja jäi 30. Aloittaneet ryhmät olivat matkailu- ja ravitsemisalalla, tekniikan ja liikenteen koulutusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi) lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 96 (19/21/56). Aloituspaikkoja oli 134 (32/32/70). Lukiokoulutuksen aloitti 104 (21/21/62) opiskelijaa eli vapaita lukiopaikkoja jäi 30 (11/11/8). Vuoden vuotiaiden ikäluokka Ylä-Kainuussa oli 214 (50/40/124) nuorta. Ylä-Kainuun (Suomussalmen) ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 21,5 % ja lukiokoulutukseen 44,9 % ikäluokasta.

9 7 (27) 3.4 Toisen asteen koulutuksen kehitys vuosina Vuonna 1985 Kainuussa toista astetta vastaavaa ammatillista koulutusta toteutti kymmenen eri oppilaitosta 17 eri toimipaikassa. Nyt ammattioppilaitoksia on yksi Kainuun ammattiopisto, jonka kiinteät toimipaikat ovat Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Vaalan toiminta päättyy Perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä on alentunut reilun viidenneksen. Lukioverkko on nyt sama kuin vuonna Merkittävät rakenneuudistukset ovat Kajaanin lukion perustaminen alkaen (Linnan lukion ja Kajaanin lyseon lukion fuusio) sekä pienten lukioiden filiaalimallin muodostaminen alkaen. Vuolijoen lukion toiminta päättyy lopullisesti keväällä Kainuun lukioiden opiskelijamäärä on alentunut noin 18 % vuodesta 1985 vuoteen Muutos 20 vuoden aikana Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Ylä-Kainuu 40 %. Ylä-Kainuun osuus ikäluokasta on alentunut 23,6 %:sta arvoon 19,9 %. Ylä-Kainuuseen toiselle asteelle hakevien ensisijaisten hakijoiden määrä on lähes puolittunut ja se seuraa Ylä-Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokan kehitystä (ammatillinen 62 / 46, lukio 162 / 96, ikäluokka 363 / 214 ). Ensisijaisten hakijoiden osuus ikäluokasta Ylä-Kainuun toisen asteen oppilaitoksiin on pysynyt vakiona. Lukion osuus on pysynyt lähes samana ja ammatillisen on kasvanut (ammatillinen 17,1 % / 21,5 % ja lukio 44,6 % / 44,9 %). Liite 4. Toisen asteen oppilaitokset ja opiskelijamäärät Kainuussa vuosina 1985 ja Kevään 2007 yhteishaku Ammatilliseen koulutukseen Ylä-Kainuuseen, Suomussalmelle, 1. sijaisia hakijoita oli 57 ja aloituspaikkoja oli tarjolla 100. Toissijaisia hakijoita oli 51. Ylä-Kainuun lukioihin (Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi) 1. sijaisia hakijoita oli 75 (21/11/43). Aloituspaikkoja oli 134 (32/32/70). Toissijaisia hakijoita oli 23 (3/2/18).

10 8 (27) Taulukko 4. Aloituspaikat, hakijat ja tilastointipäivän opiskelijamäärä Ylä-Kainuun toisen asteen oppilaitoksissa Oppilaitos / koulutusala KAO, Suomussalmi, yht. * tekniikka ja liikenne aloituspaikat 1. sijaiset hakijat ( ) 2. sijaiset hakijat ( ) Opiskelijamäärä * hyvinvointiala * matkailu- ja ravitsemis Hyrynsalmen lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Vuonna 2007 Ylä-Kainuun ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 29,2 % (17,1 % vuonna 2005) ja lukiokoulutukseen 38,5 % (44,6 % vuonna 2005) suhteessa ikäluokkaan 195 (48/31/116). Taulukko 5. Ylä-Kainuun nuorten hakeutuminen toisen asteen koulutukseen keväällä 2007 ja valintaehdotus, kuntakohtainen tarkastelu. (lähde: Oulun lääninhallitus, Kajaanin palvelupiste ) HAKIJAT YLÄ-KAINUUSTA/ SIJOITUSESITYS Ylä-Kainuu yhteensä Lukiokoulutus YHTEISVALINTATOIMISTON VALINTAEHDOTUS Ammatillinen koulutus Yhteensä Hakijat KAJAANI HYRYNSALMI PUOLANKA SUOMUSSALMI Muut kunnat YHTEENSÄ Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden kotipaikkajakauma on esitetty liitteessä 5.

11 9 (27) Taulukko 6. Syksyllä 2007 Kajaanissa ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloittaneet Ylä-Kainuun opiskelijat (Kainuun maakunnan hakutoimisto ). KOULUTUSALA KAJAANISSA ERI KOULUTUSALOILLA ALOITTANEET YLÄ- KAINUULAISET OPISKELIJAT KOTIKUNNITTAIN Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi Yhteensä sosiaali- ja terveys kulttuuri liiketalous luonnonvara- ja ympäristö matkailu- ja ravitsemis tekniikka ja liikenne Yhteensä Taulukko 7. Syksyllä 2007 Kajaanissa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevat Ylä-Kainuun opiskelijat koulutusaloittain (Kainuun maakunnan hakutoimisto ). KOULUTUSALA KAJAANISSA (ja suluissa muualla Kao:ssa kuin Kajaanissa ja Suomussalmella) ERI KOULUTUSALOILLA OPISKELEVAT YLÄ- KAINUULAISET OPISKELIJAT KOTIKUNNITTAIN sis. aloittaneet Hyrynsalmelta Puolangalta Suomussalmelta Yhteensä sosiaali- ja terveys kulttuuri liiketalous luonnonvara- ja ympäristö matkailu- ja ravitsemis 2 3 (Sotkamo 1) 1 (Sotkamo 1) 6 (8) tekniikka ja liikenne 28 (Kuhmo 1) 19 (Vaala 1) 26 (Kuhmo 1) 73 (76) Yhteensä 55 (56) 34 (36) 63 (65) 152 (157)

12 10 (27) Taulukko 8. Syksyllä 2007 Suomussalmella ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevat Ylä-Kainuun opiskelijat koulutusaloittain (Kainuun maakunnan hakutoimisto ). KOULUTUSALA SUOMUSSALMELLA OPISKELEVAT YLÄ-KAINUULAISET OPISKELI- JAT KOTIKUNNITTAIN Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi Yhteensä sosiaali- ja terveys matkailu- ja ravitsemis tekniikka ja liikenne Yhteensä Opiskelijamääräennusteet vuosille 2010 ja 2015 Vuosien 2010 ja 2015 opiskelijamääräennusteet laadittiin Kainuun hallintokokeilun valmisteluvaiheessa ja ne on esitetty Lukioiden tulevaisuuspolku -asiakirjassa (Koostaja Raili Kemppainen 2005). Laskentatapa on kuvattu liitteessä 6. Taulukko 9. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä- sekä aloittajaennuste ja 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste Ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16- vuotiaiden ikäluokkaennuste (Tilastokeskus 03/2006) Hyrynsalmi Kajaani (sis. 793 (54) 264 (18) (43) Vuolijoki) Kuhmo Paltamo Puolanka (Ristijärvi) 20 Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuu yhteensä (Vuolijoen ennustearvot sisältyvät Kajaanin arvoihin)

13 11 (27) Taulukko 10. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä- sekä aloittajaennuste ja 16-vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16 - vuotiaiden ikäluokkaennuste (Tilastokeskus 03/2006) Hyrynsalmi Kajaani (sis. 645 (39) 215 (13) (31) Vuolijoki) Kuhmo Paltamo Puolanka (Ristijärvi) 16 Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuu yhteensä (Vuolijoen ennustearvot sisältyvät Kajaanin arvoihin) Huom! Lukiokoulutukseen hakeutumisprosentit ovat olleet erilaiset eri kunnissa. Näitä historian kautta tulevia prosentteja on hyödynnetty ennustetta laadittaessa. Ennusteet eivät huomioi esim. työelämän muutoksia. 3.7 Tulevaisuuden opiskelijaennusteet ja muut tekijät Ikäluokkien kehitystrendi Ylä-Kainuun osalta on laskeva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Ylä-Kainuussa on 16-vuotiaita hakeutumassa toisen asteen koulutukseen yhteensä 135 (18/30/87). Tätä tilannetta voi muuttaa maahanmuuttajat sekä Kainuun ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka hakeutuvat mahdollisesti toisen asteen koulutukseen Ylä- Kainuuseen. Ylä-Kainuun ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä ylläpitäjän toimilla on pyrittävä nostamaan maakunnan ulkopuolelta Ylä-Kainuuseen toisen asteen koulutukseen tulevien opiskelijoiden määrää. Keskeisinä elementteinä tässä ovat kilpailukykyiset koulutuspalvelut ja niiden määrätietoinen markkinointityö. Toisen asteen koulutustarjonta on Kainuussa laaja-alaista ja alueen väestöpohjaan nähden jopa vahvaa. Kajaanissa musiikkialan koulutus ja syksyllä 2007 aloitettu turvallisuusalan koulutus keräävät hakijoita myös Kainuun ulkopuolelta. KAO:n aikuiskoulutuspalveluilla on valtakunnallisesti arvostettuja osaamiskeskittymiä (turvallisuusala, autosähkötekniikka ja vanhustyö), joiden tuottamalle osaamiselle on kysyntää myös Suomussalmella. Kainuun lähimaakunnat kärsivät ikäluokkien pienenemisestä samalla tavalla kuin Kainuu. Tästä syystä ei ole realistista odottaa kovin runsasta Kainuun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden joukkoa. Globaalissa maailmassa väkeä kyllä riittää, mutta lakisääteinen suomen kieli opetuskielenä rajoittaa merkittävästi rekrytointia ulkomailta.

14 12 (27) 4. YLÄ-KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS- POLKU VUOSILLE Kainuun hallintokokeilu ja Paras-lainsäädäntö Kainuun hallintokokeilu alkoi Hallintokokeilusta säädetyn lain (L 343 / 2003) voimassa olo päättyy vuoden 2012 lopussa. Silloin poistuu käytöstä myös suora kansanvaalijärjestelmä maakuntavaltuuston osalta ja ns. Kainuun kehittämisrahan jakomalli. Palvelujen tuotanto- ja hallintomalli ei tule päättymään. Kuntayhtymä voisi teoriassa purkautua siten, että kuntien valtuustojen vuonna 2013 valitsemat yhtymävaltuuston edustajat päättäisivät lakkauttaa koko kuntayhtymän vuoden 2013 aikana. Tätä vaihtoehtoa ei voitane pitää todennäköisenä, koska Paras-lainsäädäntö velvoittaisi Kainuun kunnat tiiviiseen yhteistyöhön. Jos kunta tai yhteistoiminta-alue huolehtii ammatillisesta peruskoulutuksesta, on asukasmäärän oltava vähintään noin Opetusministeriö on käynnistänyt (OPM:n kirje Dnro 1/502/2006, ) ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn turvaaminen ja ammatillisen koulutuksen roolin vahvistaminen järjestäjäverkkoa kokoamalla. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Kuusamossa Tulevaisuuspolun aikatähtäykseksi on asetettu vuosi Perusteena valinnalle on toisen asteen nuorten koulutuksen suunnittelun vaatima pitkäjänteisyys. Opiskelijat ovat toisen asteen koulutuksessa kolme vuotta. Syksyllä 2012 aloittavat opiskelijat valmistuvat keväällä 2015 (nyt perusopetuksen viidennellä luokalla). Lukiokoulutus saa maakunnan talousarviossa 1,4 milj. euroa maa(kunta)rahaa subventiona laajasta ja kattavasta kouluverkosta. Lisäksi KAO maksaa 0,3 milj. euroa koulutustoimialan palveluista. Lukiokoulutuksen rahoituksen perusta muodostuu opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Lukiokoulutuksen yksikköhinta on suhteellisesti huonompi kuin ammatillisen koulutuksen yksikköhinta ja perinteisesti kaikki Suomen kunnan ovat tukeneet lukiokoulutusta sadoilla euroilla yli opiskelijakohtaisen yksikköhinnan. Kainuussa tuki on ollut vieläkin suurempi ja toimintakulttuuriin liittyviä muutoksia on voitu vältellä kohtuuttomankin pitkään. Yhteenvetona voisi todeta, että Kainuussa käytetään keskimääräistä enemmän rahaa per opiskelija lukiokoulutukseen, mutta rakenteesta johtuen sillä kyetään toteuttamaan opetustunteja per opiskelija hieman alle valtakunnallisen opiskelijakohtaisen keskiarvon. Pienten lukioiden filiaalimalli tulee toimimaan nykymuodossaan kevääseen 2012 asti, mikäli koulutuslautakunnan asettama vähimmäishakijamäärä (16 ensisijaista hakijaa) yhteishaussa täyttyy keväällä 2008 ja Toiminnan päättäminen keväällä 2012 edellyttää, että keväällä 2010 ei Hyrynsalmen ja Puolangan lukioihin enää valita uusia opiskelijoita. Jos keväällä 2010 valitaan uusia opiskelijoita pienimpiin lukioihin, niin silloin opiskelijat ovat kouluissa vielä keväällä 2013, mutta silloin ei ole enää lukiokoulutuksessa käytettävissä hallintokokeilulain turvaamia korotettuja yksikköhintoja. Tässä tapauksessa maakunnan antaman erillisrahoituksen pitäisi kasvaa nykyisestä yli per lukioopiskelija pienissä lukioissa. Samassa ajankohdassa myös Kuhmon ja Suomussalmen lukion rahoitustarve kasvaa. Valtionosuusuudistus voi tuoda lukioiden rahoitusjärjestelmään muutoksia ja ne on otettava huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen pienten lukioiden korotetun yksikköhinnan säilymisestä myös sil-

15 13 (27) loin, kun lukio siirretään osaksi toista lukiokoulutuksen järjestäjää. Tämä asetus ei kuitenkaan helpota Kainuun pienten lukioiden tilannetta, koska lukiot on siirretty yhdelle järjestäjälle ennen asetuksen voimaantuloa. Tästä asiasta on kuitenkin käytävä neuvottelut valtiovallan kanssa, koska Kainuun mallin takia Kainuun pieniä lukioita kohdeltaisiin osittain epätasa-arvoisesti vuonna Korotettua yksikköhintaa maksetaan lukiokoulutuksessa, jos koulutuksen järjestäjällä on lukiolaisia alle 200 opiskelijaa. Kainuun pienten kuntien perusopetuksen aineenopettajajärjestelmä on rapautumassa mahdollisten lukioratkaisujen takia. Maakunnan koulutustoimialan ja peruskuntien tulee tiivistää yhteistyötään aineenopettajajärjestelmän ja koko perusopetuksen turvaamisessa. Vuoden 2013 alusta voisi aloittaa toimintansa koko toisen asteen koulutuksen käsittävä liikelaitos. Mahdollinen päätös tulee tehtäväksi viimeistään vuoden 2011 alussa. Tällä ratkaisulla voitaisiin entisestään tehostaa toisen asteen koulutuksen sisäistä yhteistyötä ja ohjata toimintoja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Samalla mahdollistettaisiin toisen asteen koulutukselle enemmän toimintatilaa ja nopealiikkeisyyttä. 4.2 Koulutustarjonta Ammatillinen perustutkintokoulutus KAO:n Suomussalmen toimipaikkaan valittiin vuonna 2007 yhteensä 51 ja Kajaaniin 34 opiskelijaa Ylä-Kainuusta (taulukko 5. sivulla 8). Kainuun ammattiopistossa opiskeli syyskuussa vuonna 2007 yhteensä 305 opiskelijaa Ylä-Kainuusta (85 Hyrynsalmelta, 40 Puolangalta ja 180 Suomussalmelta). Kao:n Kajaanin toimipaikassa yläkainuulaisia opiskeli yhteensä 152 opiskelijaa (55 Hyrynsalmelta, 34 Puolangalta ja 63 Suomussalmelta) sekä Suomussalmella 148 opiskelijaa (29 Hyrynsalmelta, 4 Puolangalta ja 115 Suomussalmelta). Muissa KAO:n toimipaikoissa opiskelijoita oli yhteensä 5 Ylä-Kainuusta. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärät kotikunnittain on esitetty taulukoissa 7. ja 8. sivuilla 9 ja 10. Ensisijaisten hakijoiden määrä Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen laskettuna 16 -vuotiaiden ikäluokasta on noussut (17,1 % vuonna 1985, 21,5 % vuonna 2005 ja 23,9 % vuonna 2007). Aloittajien määrä vuonna 2007 oli 16 -vuotiaiden ikäluokasta laskettuna 29,1 %. Taulukoissa 9. ja 10. esitetyt aloittajaennusteet voitaneen asettaa tulevaisuuspolun lähtökohdiksi, Suomussalmella vuonna 2010 aloittajia 57 ja vuonna 2015 yhteensä 41. Kunnanjohtaja Timo Säkkinen toteutti Ylä-Kainuun alueen työelämän ja yrittäjien kuulemisen. Asiaa on käsittely Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan kokoonpanoon ovat kuuluneet Ritva Mäkeläinen (pj.), Timo Säkkinen, Sirpa Mikkonen, Kyllikki Pyykkönen, Artti Antila, Sirkka-Liisa Karjalainen, Matti Tuura, Leena Manner, Teuvo Merilä, Tapani Haapalainen ja Matti Kuntsi (siht.). Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä kunnan, elinkeinoelämän ja koulutuksen välillä.

16 14 (27) Esitys ammatillisen perusopetuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotarjontaa uudistetaan Suomussalmen osalta. Lähtökohta uudelle tutkintojen tarjonnalle on hakijoiden toiveet ja eri alojen kiinnostavuus, Ylä-Kainuun kuntien strategioiden tukeminen tutkintovalinnoilla sekä Ylä-Kainuun työ- ja elinkeinoelämän tarpeet eri alojen osaajista tulevaisuudessa. Taulukko 11. Kainuun ja Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi) työpaikat toimialoittain (Tilastokeskus, ennakkotieto) Kainuu Ylä-Kainuu Toimiala työpaikkoja osuus Kainuun työpaikkoja osuus Ylä- [kpl] työ- [kpl] Kainuun paikoista [%] työpaikoista [%] A Maatalous, riista- ja metsätalous , ,9 B Kalatalous 48 0,2 10 0,2 C Kaivostoiminta ja louhinta 212 0,7 1 0,0 D Teollisuus , ,5 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 187 0,6 15 0,3 F Rakentaminen , ,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa , ,2 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 893 3, ,4 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , ,0 J Rahoitustoiminta 323 1,1 58 1,2 K Kiinteistö-, vuokraus ja tutk , ,6 Palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus , ,0 M Koulutus , ,8 N Terveydenhuolto- ja , ,4 sos.palvelut O Muut yht. kunnalliset palvelut , ,4 X Toimiala tuntematon , ,6 Yhteensä , ,0 Kainuun ja Ylä-Kainuun työpaikkajakautuma toimialoittain tarkasteltuna on samankaltainen. Työpaikkoja on eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa. Maatalous, riista- ja metsätalouden (alkutuotannon) merkitys on Ylä-Kainuussa voimakkaampi kuin koko Kainuussa. Opetusministeriö aikoo sisällyttää valmisteilla olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU ) koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle Koulutustarjonnan tavoitteet on ennakoitu maakunnittain yhteistyössä Opetushallituksen Koulutustarjonta projektin ja maakuntien liittojen toimesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on osallistunut ennakointityöhön.

17 15 (27) Taulukossa 12. on toisen asteen ammatillisen koulutuksen uuden työvoiman kokonaistarve vuosina laskettuna vuotta kohti. Uuden työvoiman tarpeen synnyttäjänä merkittävä tekijä poistuma (mm. eläkkeelle siirtyvät ja ammatinvaihtajat). Toinen päätekijä on työllisten määrän muutos. Tässä tarkastelussa toimialat jaetaan kasvaviin, vakaisiin ja sopeutuviin aloihin. Suomussalmen toimipaikan tutkintovalikoima kohdistuu lievästi kasvaviin ja vakaisiin aloihin, joiden koulutustarve on melko luotettavasti ennakoitavissa. Voimakkaasti kasvien alojen valintaan liittyy riski, viimeaikaisista tunnetuin on ns. it kupla. Aloituspaikkatarvetta määritettäessä otetaan huomioon edellä mainitun työvoimatarpeen lisäksi koulutuksen läpäisyaste, koulutusväylät (mm. jatko-opintoihin siirtyvät) ja moninkertainen koulutus sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus. Koulutusalasta riippuen työvoimatarpeen tyydyttämiseen tarvitaan 1,5 2,0 -kertainen määrä aloituspaikkoja. Taulukko 12. Kainuun koulutus- ja aloituspaikkatarve vuosina (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26) Uuden työvoiman Aloituspaikkatarve kokonaistarve [aloituspaikkaa / vuosi] koulutusala [työntekijää / vuosi] 1. Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus 4 5 Yhteensä Ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkatarjonta keskittyy vuodesta 2009 alkaen kolmeen perustutkintoon: 1) Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja tai levyseppähitsaaja Tutkinto kuuluu ennestään Suomussalmen toimipaikan tarjontaan. Koulutustarve ennakointilaskelman mukaan rakennusalan laskennallinen aloituspaikkatarve tavoitekehitysvaihtoehdon mukaan on Kainuussa 94. Perusresurssit, opettajat, tilat ja laitteet ovat valmiina. Ylä-Kainuussa on metalliteollisuutta ja koulutus sopii hyvin myös peruskoulutukseksi luonnonvara-alan koneasentajien töihin. 2) Talotekniikan perustutkinto, lvi -asentaja Tutkinto on Suomussalmella uusi. Koulutustarve ennakointilaskelman mukaan rakennusalan aloituspaikkatarve Kainuussa on 94. Rakennusalan työntekijöistä noin 15 % on lvi-asentajia. Lvi-asentajien tarve kasvaa edellä mainitusta rakennuskannan peruskorjaustarpeen ja Kainuun kaivoshankkeiden myötä. Edellä mainitut tekijät huomioon ottamalla Kainuun talotekniikan perustutkinnon aloituspaikkatarve on vä-

18 16 (27) hintään 24. Alan koulutuksessa on yhteisiä sisältöjä kone- ja metallialan kanssa, joten koulutuksessa voidaan osittain käyttää yhteisiä ennestään olevia opettaja- ja laiteresursseja. 3) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinto on ennestään Suomussalmen tarjonnassa. Koulutustarve ennakointilaskelman mukaan lähihoitajien aloituspaikkatarve Kainuussa on vuosittain 141 aloituspaikkaa. Tutkinnon ongelmaksi saattaa muodostua alalle sopivien hakijoiden -soveltuvuustestissä hyväksyttyjen - riittävyys. Aloittavien ryhmien tutkintotarjonta vuosina Vuonna 2007 yhteisvalinnassa olivat tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto (16 opiskelijaa) - Sähköalan perustutkinto (ei alkanut) - Autoalan perustutkinto (16 opiskelijaa) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (14 opiskelijaa) - Talouskoulu maahanmuuttajille (12 opiskelijaa) - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (18 opiskelijaa) - Valmentava ja kuntouttava opetus (ammatilliseen koulutukseen valmentava AVA, ei alkanut) Vuonna 2008 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Autoalan perustutkinto - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus (ammatilliseen koulutukseen valmentava AVA) Vuonna 2009 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Vuonna 2010 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Vuonna 2011 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Suoritetun linjavalinnan väliarviointi tehdään syksyllä 2011.

19 17 (27) Ryhmien aloittamisessa noudatetaan Kainuun ammattiopiston johtokunnan päätöstä aloitusryhmien ryhmäkokopäätöstä (Kainuun ammattiopiston johtokunta: 32 / ). Alle 10 opiskelijan ryhmällä ei opetussuunnitelmaperusteista koulutusta aloiteta. Poikkeuksena ovat liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot, joita ei aloiteta alle 14 opiskelijan ryhmällä. Edellä mainituissa koulutusta ei jatketa alle 10 opiskelijan ryhmällä. Jos tulosyksikössä tai toimipaikassa voidaan vähentää pienten ryhmien opetusta yhdistämällä näitä vastaamaan keskimäärin edellä lueteltuja ryhmäkokoja, voidaan yhdistelmäryhmän opetus aloittaa tai opetusta jatkaa Syrjäytymisen ehkäisy Ammatillisen koulutuksen säilyminen paikkakunnalla on tärkeää. Ammatilliseen koulutukseen valmentava (AVA) -koulutus on hyvä väline ammatinvalintojen selkeyttämisessä. Suomussalmella lukiossa on tyttöjen osuus 60 %, ammatillisista perustutkinnoista yksi on tyttövaltainen ja poikavaltaisia on kaksi. Huomioitava on lähihoitajalinjan pääsytestien karsintavaikutukset tyttöjen koulutukseen pääsyyn. KAOssa on aina mahdollista opiskella yksilöllisen suunnitelman mukaan toimipaikkakohtaisen koulutusrakenteen sisällä. Opiskelija, huoltaja (alle 18 v opiskelijat), ryhmänohjaaja, koulutusalan erityisopetuksesta vastaava opettaja, kuraattori ja tarvittavat muut asiantuntijat suunnittelevat yksilöllisen oppimispolun tukitoimineen. Tukitoimien tarkoituksena on tukea opiskelijan yhteiskuntaan integroitumista, kehittää hänen ammattitaitoaan ja edistää hänen työllistymistään. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon normaalein tavoittein, osittain tai kokonaan mukautetusti tai hän voi saada todistuksen suoritetuista opinnoista. Opetukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): yksilöohjaus opiskelija saa tarvittaessa yksilöllistä tukea opinnoissaan etenemiseen aineenopettajilta tai erityisopettajilta samanaikaisopetus opiskelijaryhmän kanssa työskentelee kaksi opettajaa, jolloin opiskelijat voivat edetä oman taitotasonsa mukaan pienryhmäopetus opiskelija voi opiskella esim. yhteisiä aineita oman taitotasonsa mukaisesti pienemmässä ryhmässä työpainotteinen opetus opiskelija suorittaa valtaosan tutkinnon sisällöistä työssäoppimalla Tukitoimien toteutumista ja tuloksellisuutta arvioidaan jaksoittain opiskelijan kanssa. Kuratiiviset tukitoimet: opiskelijahuoltoryhmä (toimipaikanjohtaja, terveydenhoitaja, kuraattori, opintoohjaaja, erityisopettaja, asuntolahoitaja, koulupastori, opettajien edustaja ja opintosihteeri) kokoontuu kahden viikon välein kuraattorin vastaanotto kahtena päivänä kuukaudessa / tarvittaessa useammin 4 5 yksilöohjausta / päivä kuraattori pitää päihdekasvatustunnit ja ohjeitukset kiusaamisen vastaiseen työskentelyyn kaikilla luokka-asteilla kuraattorin ja opiskelijoiden tapaamiset koulutusaloittain asuntolassa asuvien opiskelijoiden ohjaus- ja kriisipalaverit

20 18 (27) Kuraattori osallistuu verkostoyhteistyöhön Suomussalmen eri toimijoiden kanssa, esim. päihdetyöryhmä, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveystoimi, työvoimatoimisto, perusopetus, lukio ja poliisi. Henkilöstön työnohjaukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): ryhmänohjaajien tukeminen opiskelijoiden psykososiaalisten ongelmien käsittelyssä työnohjaukset eli yksilöohjaukset ja työyhteisön ryhmäohjaukset Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 40 ov (AVA I) Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat ilman ammatillista koulutusta ja tarvitsevat opinnoissaan yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. AVA I tavoitteena on löytää nuoren omat voimavarat ja ottaa ne käyttöön sekä rakentaa samalla hänen omaa elämänhallintaansa mahdollistamaan ammatilliset opinnot. Opiskelua on tukemassa yhteistyö- ja tukiverkosto joka koostuu perusopetuksen ja KAO:n opiskelijahuoltoryhmistä, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimiston ja työelämänedustajista. Valmentavaa koulutusta järjestetään aina tarpeen mukaan oppilaitoksen eri toimipaikoissa. Koulutuksessa on aloituspaikkaa / ryhmä ja siihen haetaan erillisellä hakulomakkeella, jotka löytyvät KAOn www-sivuilta. Vähimmäisryhmäkoko on 10 opiskelijaa Ammatillinen aikuiskoulutus Koulutusalakohtainen tarkastelu Suomussalmen talousalue ei kaikilta osin tuota oppijoita sellaisia määriä, että niistä saadaan paikallisia ryhmiä. Kuusamon ja Kainuun ammatillisen perusopetuksen yhteen liittyminen kuitenkin vaikuttaa myös aikuiskoulutukseen ja opiskelijoiden rekrytointialue sen myötä kasvaa. Lisäksi alaryhmiä voidaan videoneuvottelujärjestelmien ja verkkooppimisjärjestelyjen kautta liittää muihin Kainuulaisiin ryhmiin. Tekniikka ja Liikenne Rakennusalalle on alueella ollut koulutuskysyntää ja tähän elinkeinoelämän tarpeeseen vastataan. Autoalan täydennyskoulutusta järjestetään kysynnän mukaisesti hyödyntäen verkko- ja videoneuvottelujärjestelmiä. Tulityö-, työturvallisuus- ja muita vastaavia korttikoulutuksia järjestetään ryhmien muodostumisen myötä. Kaivannaisteollisuutta tukevia koulutuksia järjestetään elinkeinoelämän kehittymisen vaatimusten myötä. Palvelualat Matkailun kasvaminen tulee vaikuttamaan koko Kainuun tasolla koulutustarjonnan tarpeeseen. Suomussalmen osalta matkailun, ja sitä tukevien palvelujen osaamista ja osaajia alueella tullaan tarvitsemaan lisää. Erityistä tarvetta on nähtävissä kotityöpalvelujen osaajien kouluttamiseksi, jolla alalla mm. maahanmuuttajilla voi olla merkittävä rooli. Suomussalmen osalta matkailun, ja sitä tukevien palvelujen perus- ja täydennyskoulutus aikuiskoulutuksena tulee kasvamaan elinkeinoelämän kehittymisen myötä. Hygieniapassi- ja muita vastaavia koulutuksia järjestetään elinkeinoelämän kysynnän mukaisesti.

21 19 (27) ICT ICT alan koulutustarve tulee siirtymään erillisistä koulutuksista muiden ammattien koulutusten sisällä tapahtuviin integroituihin osaamisen kehittämisosioihin. Yrittäjyys- ja yritystoimintakoulutus ovat nousevia kokonaisuuksia, jossa on myös mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Näissä koulutuksissa verkko- ja videoneuvottelujärjestelmät tulevat mahdollistamaan laaja-alaisen oppimisympäristön ja moninaisen asiantuntijaverkoston saattamisen oppijoiden käyttöön. Hyvinvointiala On kasvava ala väestön ikääntymisen ja siitä johtuvan lisääntyvän hoitotarpeen vuoksi. Erityistä paikallisesti toteutettavaa aikuiskoulutusta tarvitaan henkilöstön osaamisen päivittämisessä sekä niiden, alalla toimivien, henkilöiden perusosaamisen varmentamiseksi, joilta ammatillinen tutkinto puuttuu kokonaan. Yhtenä potentiaalisena koulutusryhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla tullee olemaan jatkossa merkittävämpi rooli hoivapalveluiden tuottamisessa. Luonnonvara-ala Alan koulutustarjonta tulee Suomussalmella kasvamaan osana sekä matkailualan kehittymistä, että erityisesti metsätalouden henkilöstövaatimusten vuoksi. Metsätalouden henkilöstössä on lähivuosina tulossa merkittävä eläköityminen ja tarvitaan sekä uutta henkilöstöä että nykyisen osaamisen kehittämistä. Suomussalmella on nähtävissä metsurikoulutus nousevana tuotteena Ylä-Kainuun ja eteläisen Koillismaan tarpeiden tyydyttämiseksi. Taulukko 13. Ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilastyöpäivien määrän kehitys Suomussalmella. Vuosi Organisaatio Organisaation tuottamat oppilastyöpäivät Muiden tuottamat oppilastyöpäivät Yhteensä 2000 alku Edukai n n KAO / Edukai n n KAO / Edukai n n Oppilastyöpäivämäärä säilynee Suomussalmella vuoden 2006 tasolla. Tämän lisäksi tulee kasvava määrä Kainuun maakunnan tasolla toteutettuja koulutuksia, joissa oppilasryhmä kootaan kolmeen perusopetuspaikkaan, Kajaaniin, Kuhmoon ja Suomussalmelle. Näille ryhmille opetus toteutetaan verkko- ja videoneuvottelujärjestelmien kautta. Syventyvä yhteistyö Kuusamon kanssa saattaa vaikuttaa positiivisesti Suomussalmen tarjontaan, sillä opiskelijoita voidaan rekrytoida aikuiskoulutukseen eteläisen Kuusamon ja Taivalkosken alueelta yhteistyössä Kuusamon Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

22 20 (27) Esitys ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen aikuiskoulutuksen nykyinen toteutusmalli toimii hyvin. Kehityskohteena on monialaiset ja teknologiaa hyödyntävät opetus- ja ohjausmenetelmät, joiden ansiosta koulutuksen tarjontaa Suomussalmen kuntalaisille voidaan lisätä. Työvoimakoulutusten rooli tulee muuttumaan työttömien koulutuksessa työssäolevien osaamisen päivittämiseen, osin työttömyyttä ennalta ehkäiseväksi. Oppilastyöpäivävolyymissä ei tapahtune merkittäviä muutoksi. Kasvukohteena Suomussalmella ovat ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus, kuten trendit jo osoittavat Lukiokoulutus Ylä-Kainuun lukiokoulutus on osa Kainuun filiaalilukioverkostoa, jonka keskuslukio tällä hetkellä on Suomussalmella. Suomussalmen lisäksi verkostoon kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon ja Puolangan lukiot. (Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008). Ylä-Kainuussa lukiot toimivat läheisessä yhteistyössä perusopetuksen yläluokkien kanssa. Erityisesti Hyrynsalmella ja Puolangalla on vähän yksistään lukiossa opettavia opettajia, vaan enemmistö opettajista on yhteisiä. Monimuoto-opetus on työkalu, jonka avulla kainuulaisille voidaan pyrkiä tarjoamaan tasavertaiset opiskelumahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Monimuoto-opetuksen toteuttamisessakin opiskelijamäärillä on ratkaiseva merkitys toimintojen ja talouden onnistumisessa. Vuonna 2007 on Kainuussa toteutettu monimuoto-opetuksen vakinaistaminen -hanke. Tämän hankkeen tuloksia tulee pyrkiä viemään eteenpäin hallintokokeilun aikana. Toisaalta keskustelussa on varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että keväällä 2010 Hyrynsalmen ja Puolangan kunnissa ei enää nykymuotoista lukio-opetusta tarjota ensimmäisen vuosikurssin uusille opiskelijoille. Esitys lukiokoulutuksen tulevaisuuspoluksi Suomussalmen lukio toimii Ylä-Kainuun lukiokoulutuksen veturina. Maakunnan koulutuslautakunnan elokuussa 2007 tekemät opiskelijamäärärajat ohjaavat pitkälle Hyrynsalmen ja Puolangan lukion tulevaisuutta. Valtionosuusuudistus ja ensisijaiset opiskelijamäärät ratkaisevat lopulta pienten lukioiden kohtalon Kainuussa vuodesta 2013 eteenpäin. 4.3 Markkinointi Tiedottamista parannetaan Ylä-Kainuun alueen nuorille. Opettajien pitää ottaa enemmän vastuuta vuorovaikutuksesta perusopetukseen ja heidän tulee olla enemmän esillä oman lukion toimintojen ja teemojen kanssa. Markkinointi on yhteisvalintaan liittyvää toimintaa. Oman paikkakunnan merkityksen korostaminen nuorille on tärkeää jatko-opintojen valintaprosessissa. Opettajien tulee nousta esille alansa esille nostamisessa. Sisäiseen markkinointiin on luotava ohjelma.

23 21 (27) Kansainvälisyys Suomussalmen ystävyyskunnat ovat Nordmaling Ruotsista ja Kalevala Karjalan tasavallasta. Kainuun ammattiopiston kansainvälisiä yhteistyöoppilaitoksia, joiden kanssa Suomussalmen toimipaikalla on yhteistyötä, ovat mm. Japanissa Hokkaidon saarella ja Venäjällä Petroskoin kaupungissa sijaitsevat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tsěkin tasavallan Chomutovin kaupungissa sijaitseva oppilaitos. Suomussalmen lukion ystävyyskouluja ovat mm. Kalevalan keskikoulu ja Petroskoin koulu numero 17 Venäjällä sekä toisen asteen oppilaitos Het Stedelijk Lyceum Enschedessä Alankomaissa. Suomussalmen sijainti raja-alueella ja jatkuva, erityisesti venäläisten maahanmuutto ovat ne todellisuuden realiteetit, jossa Suomussalmella toimitaan. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajien (MAMU) -koulutus voisi olla perusta, jolla venäläiset maahanmuuttajat voidaan ensiksi kouluttaa suomalaisen työelämän osaamisvaatimusten mukaisesti työelämän palvelukseen ja toiseksi koulutus edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista meidän suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä innokkaampia käynnistämään yritystoimintaa uudessa asuinmaassaan ja tämä toiminta voi edistää Suomussalmella uusien syntyvien yritysten määrää. Tulevaisuuden haasteena on Suomussalmen toisen asteen koulutuksen toiminnan kansainvälisten ulottuvuuksien rakentaminen. Kehittämistehtävinä ovat - Itäosaamisen edelleen vahvistaminen - Ylä-Kainuuseen jo muuttaneiden maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistäminen - Opettajien kielitaidon kehittäminen, maahanmuuttajien kouluttaminen osittain heidän omalla äidinkielellään - Työperäisen maahanmuuton tehostaminen

24 22 (27) 4.4 Tilaratkaisu Suomussalmella opiskelijamäärän kehitys on johtanut siihen, että kiinteistöjen käyttöaste on laskenut rajusti ja se on synnyttänyt kustannustehottomuutta Ylä-Kainuun tilakysymysten nykytilanne Taulukko 13. Ylä-Kainuun kiinteistötilat. Kiinteistötilat Suomussalmi ja Ylä-Kainuu pinta-ala m 2 yht. KAO, Karhulanvaara, koulu 3547 KAO, Karhulanvaara, asuntola KAO, Siikaranta, koulu 4281 KAO, Siikaranta, asuntola Suomussalmen lukio 2348 Suomussalmi yhteensä Hyrynsalmen lukio 1639 Puolangan lukio Ylä-Kainuu yhteensä Suomussalmen toisen asteen koulutuksella on tällä hetkellä tiloja käytettävissä reilusti yli m2. Määrään ei sisälly Karhulanvaaran maataloustuotantoon liittyvät osat koska ne eivät kuulu Kainuun ammattiopistolle vuokrattaviin tiloihin. Kainuun maakunnan toisen asteen koulutus tulee toimimaan mahdollisimman pitkälle yhteisissä tiloissa. Ammatillisen koulutuksen erityisiä tilatarpeita on Siikarannassa ja koko ammatillisen koulutuksen toiminta keskitetään sinne syksystä 2009 alkaen. Karhulanvaaran kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön (maakunnan tulee suorittaa kiinteistön irtisanominen mennessä). Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että syksyllä 2008 aloittavat matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat joutuisivat siirtymään syksyllä 2009 opiskelijoiksi Kajaaniin, jollei tarvittavia opetustiloja olisi enää käytettävissä Suomussalmella. Asuntola Tavoitteena on opiskelija-asuntolan toiminnan jatkaminen, mikäli riittävää tarvetta ilmenee.

25 23 (27) Toisen asteen tilaratkaisuissa huomioon otettavat asiat Kainuun ammattiopisto luopuu Karhulanvaaran kiinteistöstä alkaen. Siikarannan yksikkö ja lukio jatkavat Siikarannassa toimivat lähihoitajan ja LVIasentajan sekä levyseppähitsaajan koulutukset. Asuntolassa on Siikarannassa 80 ja Karhulanvaaralla 118 paikkaa. Ruukinkankaan koulukeskuksessa perusopetus ja toinen aste ovat kiinteässä yhteistyössä. Ruukinkankaan koulukeskukseen tulee peruskorjaus vuonna Henkilöstön työllistyminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialalla työskentelee noin 530 henkilöä ja heistä on Suomussalmella yhteensä 34 henkilöä (ammattiopetus 22 ja lukio 12). Koulutustoimialalla oppilasmäärä ohjaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien määrää ja sitä kautta henkilöstön tarvetta. Henkilöstömäärän vähentämistä helpottaa henkilöstön eläköityminen. Suomussalmen osalta voidaan todeta, että lukiokoulutuksessa käytettävissä oleva henkilöstö voitaneen työllistää kokonaisuudessaan ja asiantuntijuudet turvata pienillä erillisjärjestelyillä yhteistyössä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kanssa sekä etäopetusta tarjoten ja hyödyntäen. Ammatillisen koulutuksen määrällinen pieneneminen ja uudelleen suuntaaminen tulevat johtamaan työvoimatarpeen vähenemiseen. Tällä hetkellä KAO:n Suomussalmen toimipaikassa toimii yhteensä kolme koulutusalaa: Ravitsemis- ja matkailuala sekä Sosiaali- ja terveysala Karhulanvaaralla, Tekniikka ja liikenne Siikarannassa. Karhulanvaaralla koulutetaan ravintolakokkeja ja lähihoitajia. Siikarannassa koulutetaan levyseppähitsaajia, ajoneuvoasentajia ja elektroniikka-asentajia. Uudessa tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen järjestämisrakenteessa näistä jatkavat lähihoitaja- ja levyseppähitsaajakoulutus ja aloitetaan uutena LVI-asentajan koulutus. Tällä hetkellä toimipaikassa työskentelevästä 22 henkilöstä tulee 12 henkilöä joko siirtymään eläkkeelle, siirrettäväksi muihin tehtäviin, irtisanotuksi tai määräaikaisuus päättyy. Lisäksi tullaan palkkaamaan uutta henkilöstöä talotekniikan linjan opetukseen. KAO:n Suomussalmen toimipaikan henkilöstömäärä tulee siis pienenemään noin 10 henkilöllä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Sopeuttaminen voitaneen hoitaa kokonaisuudessaan ns. pehmeillä keinoilla. Hallinto- ja tukipalveluissa ruokahuolto pyritään hankkimaan ostopalveluina Suomussalmen kunnalta. Toimisto- ja tukipalvelutehtävissä henkilöstöresurssi pienenee oppilasmäärän suhteessa. 4.6 Johtamisjärjestelmä EHDOTUS: Suomussalmen toisen asteen koulutus muodostaa alkaen lukion rehtorin viran ympärille keskitettävän hallinnollisen kokonaisuuden. Lukion rehtori toimii sekä Suomussalmen lukion rehtorina että KAO:n Suomussalmen toimipaikan johtajana. Suomussalmen lukio on edelleen osa lukiokoulutuksen tulosaluetta ja KAO:n Suomussalmen toimi-

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS KUHMOSSA

TOISEN ASTEEN KOULUTUS KUHMOSSA Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raportti TOISEN ASTEEN KOULUTUS KUHMOSSA Lyhyt lähihistoria, nykytila ja tulevaisuuspolku vuoteen 2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Kainuun maakunnan hakutoimisto Maija-Liisa Valtanen Ketunpolku 1 (Tieto 2) 87100 Kajaani Puh. 044 777 3115 hakutoimisto@kao.fi 1 Yhteishaku keväällä

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012

OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012 OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012 TOIMINTAA OHJAAMASSA - Kaon strategia - Kao:n laatujärjestelmä - Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut

Opetushallitus - rahoitus- ja kustannustietopalvelut mhtml:file://f:\opetushallitus20-20rahoitus-20ja20kustannustietopalvelut20h-salm... @ 001056 Kainuun maakunta-kuntayhtymä / Hyrynsalmi 07.11.2008 sivu 63 Lukion opiskelijamäärä: 38 Yli 18 v. aloitt. opiskelijoiden

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

Lausunnossa korostetut seikat

Lausunnossa korostetut seikat Koonti annetuista lausunnoista Liite nro: Maakuntahallituksen lausuntopyyntö päätöksestä, koskien lukiokoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin vähimmäisopiskelijamäärää keväällä 2009, 10.10.2008 Huomaa! Tekstilainaukset

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot