TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA)"

Transkriptio

1 Suomussalmen (Ylä-Kainuun) toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raportti TOISEN ASTEEN KOULUTUS SUOMUSSALMELLA (YLÄ-KAINUUSSA) Lyhyt lähihistoria, nykytila ja tulevaisuuspolku vuoteen 2015 Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimiala ja Suomussalmen kunta

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTA VÄESTÖ KAINUUSSA JA YLÄ-KAINUUSSA SYNTYNEET LAPSET VUOTIAIDEN IKÄLUOKAT TOISEN ASTEEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS VUONNA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN NYKYTILA ENSISIJAISET HAKIJAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITYS VUOSINA KEVÄÄN 2007 YHTEISHAKU OPISKELIJAMÄÄRÄENNUSTEET VUOSILLE 2010 JA TULEVAISUUDEN OPISKELIJAENNUSTEET JA MUUT TEKIJÄT YLÄ-KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUSPOLKU VUOSILLE KAINUUN HALLINTOKOKEILU JA PARAS-LAINSÄÄDÄNTÖ KOULUTUSTARJONTA Ammatillinen perustutkintokoulutus Syrjäytymisen ehkäisy Ammatillinen aikuiskoulutus Lukiokoulutus MARKKINOINTI Kansainvälisyys TILARATKAISU Ylä-Kainuun tilakysymysten nykytilanne Toisen asteen tilaratkaisuissa huomioon otettavat asiat HENKILÖSTÖN TYÖLLISTYMINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ TALOUS YHTEENVETO LIITTEET... 25

3 1 (27) 1. TAUSTA Johdanto Raportissa tarkastellaan Suomussalmen ja myös Ylä-Kainuun toisen asteen koulutuksen lähihistoriaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Lähihistorian vertailuvuodeksi valittiin vuosi Toisen asteen oppilaitosverkko oli Kainuussa tuolloin lähes nykyistä vastaava toimipaikkojen ja koulukiinteistöjen osalta. Maakuntahallinnon käynnistymisvuoden 2005 vertailu vuoteen 1985 antaa selkeän kuvan toisen asteen koulutuksen määrällisestä kehityksestä Kainuussa viimeisen 20 vuoden aikana. Kainuun ja Ylä-Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokan suuruusluokka on jo nyt tiedossa vuoteen 2022 asti (syntyneet vuonna 2006). Työ on jatkoa Kainuun hallintokokeilun valmistelutyössä keväällä 2005 valmistuneisiin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulevaisuuspolkuraportteihin sekä Kuhmon toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -työryhmän raporttiin. Työryhmän asettaminen ja tehtävä Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutuslautakunta asetti Suomussalmen toisen asteen koulutuksen tulevaisuuspolku -nimisen työryhmän. Tehtävänä oli selvittää Suomussalmen toisen asteen koulutuksen tila ja tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2015 ulottuvalla tarkastelulla. Työryhmän tuli tuottaa esitys strategisista linjauksista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tarkastelussa tuli ottaa huomioon Ylä-Kainuun koulutustarve, ikäluokkien kehitys, tilakysymykset sekä koulutukseen kohdistuvat taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimukset. Työryhmän puheenjohtajana toimii koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen, muut jäsenet ovat: - Suomussalmen kunnanjohtaja Timo A. Säkkinen - Suomussalmen kunnan sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen - Suomussalmen kunnan tekninen johtaja Antti Westersund - Suomussalmen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen - Filiaalilukion rehtori Matti Tuura - Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan johtaja Matti Kuntsi - Kainuun ammattiopiston koulutuspäällikkö Petra Tolonen - Koulutustoimialan talousjohtaja Pirjo Kovalainen Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoina Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Kerästä ja Puolangan kunnan kunnanjohtaja Seppo Rajalaa sekä rehtori, sivistysosaston päällikkö Satu Kemppaista. Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kokoukset on pidetty aina Suomussalmella. Koulutustoimialan johtaja on pitänyt tiedotustilaisuuden työryhmän tehtävistä ja toimintaperiaatteista Suomussalmella työskentelevälle opetushenkilöstölle to Työryhmän työskentelystä ei ole tiedotettu työskentelyn aikana, koska työryhmän loppuasiakirja on kokonaisuus ja se on hyväksytty työryhmän viimeisessä kokouksessa ti Välittömästi viimeisen kokouksen jälkeen on pidetty tiedotustilaisuus Suomussalmella työskentelevälle toisen asteen henkilöstölle.

4 2 (27) 2. VÄESTÖ 2.1 Kainuussa ja Ylä-Kainuussa syntyneet lapset 1980-luvun alkuvuosina Kainuussa syntyi noin 1500 lasta ja Ylä-Kainuussa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi) noin 330 lasta vuosittain. Vuonna 1985 Kainuussa syntyi 1367 lasta ja Ylä-Kainuussa 292 lasta. Mainittuna vuonna Kainuun syntyvyys kääntyi pysyvään laskuun. Vuonna 2005 Kainuussa syntyi 813 lasta ja Ylä-Kainuussa 100 lasta. (Lähde: Tilastokeskus. Väestömuutokset kunnittain.) 20 -vuoden kehitys: Kainuun syntyvyys on alentunut 41 % ja Ylä-Kainuun 66 %. Liite 1. Syntyneet Kainuussa vuotiaiden ikäluokat Vuonna 1985 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka oli 1540 nuorta ja Ylä-Kainuussa 363 nuorta. Ylä-Kainuun osuus Kainuun ikäluokasta oli 23,6 %. Vuonna 2005 ikäluokka Kainuussa oli 1078 nuorta ja Ylä-Kainuussa 214 nuorta. Ylä-Kainuun osuus ikäluokasta oli 19,9 %. 20 vuoden kehitys: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Ylä-Kainuun 40 %. Tilastokeskuksen mukaan Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka vuonna 2015 on 829 nuorta ja Ylä-Kainuun 135 nuorta. Ylä-Kainuun osuus Kainuun ikäluokasta on ennusteen mukaan 16,3 %. Ennakkotieto vuodelle 2015: Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka alenee 23 % ja Ylä-Kainuun 37 % vuoteen 2005 verrattuna

5 3 (27) Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on 46 % ja Ylä-Kainuun 63 % pienempi kuin vuoden 1985 ikäluokka. Liite 2. Kainuun perusopetus, opiskelijamäärä luokat, syksy 2007 Liite vuotiaat Kainuussa kunnittain Taulukko 1. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2005 Muutos [%] Ylä-Kainuu ,1 Kainuu ,0 Taulukko 2. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos Alue / vuosi Ikäluokka 1985 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Ylä-Kainuu ,0 Kainuu ,2 Taulukko 3. Ylä-Kainuun ja Kainuun 16-vuotiaiden määrän muutos Alue / vuosi Ikäluokka 2005 Ikäluokka 2020 Muutos [%] Ylä-Kainuu ,8 Kainuu ,4

6 4 (27) 3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS 3.1 Toisen asteen koulutus vuonna 1985 Vuonna 1985 Kainuun toista astetta vastaavassa ammatillisessa koulutuksessa oli 3242 opiskelijaa. Lukiokoulutuksessa oli 2445 opiskelijaa. Ylä-Kainuun toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa oli Kainuun keskusammattikoulun (KKAK) Suomussalmen sivukoulussa Siikarannassa 124 opiskelijaa ja Suomussalmen emäntäkoulussa 143 opiskelijaa sekä Taivalkosken metsäkonekoulun Hyrynsalmen, Puolangan ja Ämmänsaaren toimipisteissä yhteensä 46 opiskelijaa. Yhteensä Ylä-Kainuun ammatillisessa koulutuksessa oli 313 opiskelijaa. Ylä-Kainuun lukioissa oli yhtensä 506 opiskelijaa (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi). Ylä-Kainuussa opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 9,65 %. Ylä-Kainuun lukioiden opiskelijoiden osuus oli 20,7 % Kainuun lukioopiskelijoista. Kainuun keskusammattikoulun Suomussalmen sivukoulun (Siikaranta) opintolinjoja olivat: kone- ja metallitekniikka, asentaja-koneistaja ja levyseppähitsaaja; auto- ja kuljetustekniikka, autoasentaja; puutekniikka, puuseppä sekä ravitsemis- ja talousala, keittäjä. Karhulanvaaralla toimi Suomussalmen emäntäkoulu. Ammatillista aikuiskoulutusta Ylä-Kainuussa Suomussalmella toteutti Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen (KAKK) Suomussalmen sivuosasto. Vuodesta 1977 alkaen Suomussalmen sivuosasto toimi lähinnä ravintola-, puu- ja maansiirto -alan koulutusten tuottajana. Vuosikymmenen lopulla tuli sähkö- ja maatalousalat. Oppilaita oli keskimäärin n. 86 vuosiopiskelijaa. Vuonna 1975 aloitettiin 42 oppilaan oppilasasuntolan rakentaminen oppilastyönä. Asuntola valmistui keväällä Vuonna 1985 kursseja olivat mm. hirsirakentaja, maatalouslomittaja, mehiläistenhoitaja. Oppilaita oli keskimäärin luvulla työhallinnon koulutukset muuttuivat kilpailutettaviksi. Oppilaita oli keskimäärin 350. Kajaanin ammatillisen kurssikeskuksen, sittemmin Kajaanin aikuiskoulutuskeskus Oy:n, sivuosasto hallinnollisena yksikkönä Suomussalmella lopetettiin syksyllä Aikuiskoulutustoiminta jatkui Edukain koulutusalojen maakunnallisen toimintaperiaatteen mukaisesti myös Suomussalmella. 3.2 Toisen asteen koulutuksen nykytila Tilastointipäivänä Kainuun toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2061 opiskelijaa ja lukiokoulutuksessa 1752 opiskelijaa. Suomussalmella oli ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2007 yhteensä 170 opiskelijaa ja Ylä-Kainuun lukioissa 286 opiskelijaa (Hyrynsalmi 57, Puolanka 54 ja Suomussalmi 175).

7 5 (27) Suomussalmella opiskelevien ammattiopiskelijoiden osuus Kainuun ammattiopiskelijoista oli 8,2 % syksyllä 2007 ja Ylä-Kainuun lukio-opiskelijoiden osuus oli 16,3 % Kainuun lukio-opiskelijoista. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen Suomussalmella järjestää Kainuun ammattiopisto. Kiinteät toimipisteet Suomussalmella ovat Karhulanvaara ja Siikaranta. Kainuun ammattiopisto on Kainuun maakunta -kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos ja osa maakunnan koulutustoimialaa. Lukiokoulutuksella on Ylä-Kainuussa erilliset toimipaikat Hyrynsalmella ja Suomussalmella. Puolangalla on uusi yhteinen toimitila perusopetuksen kanssa. Ylä-Kainuun lukiot kuuluvat filiaalilukioverkostoon, johon kuuluvat edellä mainittujen toimipaikkojen lisäksi Paltamon ja Vuolijoen lukiot (Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008). Ammatillinen perustutkintokoulutus (2007) Koulutusalat ja koulutusohjelmat Suomussalmella ovat: Siikaranta Tekniikka ja liikenne - kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan koulutusohjelma, levyseppähitsaaja - autoalan perustutkinto, autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja - sähköalan perustutkinto, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja (loppuu keväällä 2009) Karhulanvaara Ravitsemis- ja matkailuala - hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintola-alan ruokatuotannon koulutusohjelma, ravintolakokki Sosiaali- ja terveysala - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, vanhustyön koulutusohjelma, lähihoitaja Vuonna 2007 ensisijaisia hakijoita Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen oli 51 hakijaa 72 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 61, vapaita paikkoja jäi 9. Aloittaneet ryhmät olivat: - Kone- ja metallialan perustutkinto (levyseppähitsaaja), valmistustekniikan koulutusohjelma - Ajoneuvo- ja kuljetustekniikan perustutkinto (ajoneuvoasentaja), autotekniikan koulutusohjelma - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja), sairaanhoidon ja huolenpidonkoulutusohjelma - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (ravintolakokki), ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma Ylä-Kainuussa lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 75 (Hyrynsalmi 21, Puolanka 11 ja Suomussalmi 43). Aloituspaikkoja oli 134 (Hyrynsalmi 32, Puolanka 32 ja Suomussalmi 70). Lukiokoulutuksen aloitti 92 opiskelijaa (Hyrynsalmi 23, Puolanka 13 ja Suomussalmi 56) eli vapaita lukiopaikkoja jäi 42.

8 6 (27) Vuoden 2007 Suomussalmen 16-vuotiaiden ikäluokka oli 117 nuorta. Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 23,9 % ja lukiokoulutukseen 36,8 % Suomussalmen ikäluokasta. Muualle, Suomussalmen ulkopuolelle, ammatilliseen koulutukseen hakeutui 28,2 % ja lukiokoulutukseen 1,7 % ikäluokasta. Ammatillinen aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksen 2000-luvun alku oli kovaa kilpailua yksityisten koulutuspalveluja tuottavien yritysten sekä paikallisen ammatillisen oppilaitoksen ja kansalaisopiston kanssa. Aikajaksolla, vuodesta 2000 vuoteen 2006, Suomussalmella aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut 190 opiskelijasta 430 opiskelijaan. Oppisopimuskoulutusten osalta kasvu on ollut vuoden 2000 yhteensä 13 opiskelijasta vuoden 2006 yhteensä 90 opiskelijaan. Jatkossa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen tulee positiivisesti vaikuttamaan ensi vuoden alusta voimaan tuleva laki virkasuhteisten mahdollisuudesta oppisopimukseen. Ammatillista aikuiskoulutusta Suomussalmella järjestää Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut (Edukai). Opiskelijatyöpäiviä Suomussalmella tuotettiin vuonna 2006 yhteensä työpäivää vuodessa eli noin 9,4 % KAO:n aikuiskoulutuspalvelujen kokonaismäärästä, joka vuonna 2006 oli noin opiskelijatyöpäivää. 3.3 Ensisijaiset hakijat Vuonna 1985 Kainuun keskusammattikoulun Suomussalmen sivukouluun ensisijaisia peruskoulupohjaisia hakijoita oli 62 ja aloituspaikkoja oli 90. Opiskelijoita otettiin 69, joten vapaita paikkoja jäi 21. Ylä-Kainuun lukioiden, Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi, ensisijaisia hakijoita vuonna 1985 oli 162 (28/32/102). Aloituspaikkoja oli 168 (32/32/104) ja opiskelijoiksi otettiin 163 (28/32/103), vapaita paikkoja jäi 5 (4/0/1). Vuoden 1985 Suomussalmen 16-vuotiaiden ikäluokka oli 363 (71/55/237) nuorta. Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden suhteellinen osuus oli 17,1 % ikäluokasta ja lukiokoulutukseen 44,6 % (39,4/58,2/43,0) ikäluokasta. Vuonna 2005 ensisijaisia hakijoita Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen oli 46 hakijaa 78 aloituspaikkaan. Aloittajia oli 48, vapaita paikkoja jäi 30. Aloittaneet ryhmät olivat matkailu- ja ravitsemisalalla, tekniikan ja liikenteen koulutusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi) lukiokoulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 96 (19/21/56). Aloituspaikkoja oli 134 (32/32/70). Lukiokoulutuksen aloitti 104 (21/21/62) opiskelijaa eli vapaita lukiopaikkoja jäi 30 (11/11/8). Vuoden vuotiaiden ikäluokka Ylä-Kainuussa oli 214 (50/40/124) nuorta. Ylä-Kainuun (Suomussalmen) ammatilliseen koulutukseen ensisijaisten hakijoiden osuus oli 21,5 % ja lukiokoulutukseen 44,9 % ikäluokasta.

9 7 (27) 3.4 Toisen asteen koulutuksen kehitys vuosina Vuonna 1985 Kainuussa toista astetta vastaavaa ammatillista koulutusta toteutti kymmenen eri oppilaitosta 17 eri toimipaikassa. Nyt ammattioppilaitoksia on yksi Kainuun ammattiopisto, jonka kiinteät toimipaikat ovat Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Vaalan toiminta päättyy Perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä on alentunut reilun viidenneksen. Lukioverkko on nyt sama kuin vuonna Merkittävät rakenneuudistukset ovat Kajaanin lukion perustaminen alkaen (Linnan lukion ja Kajaanin lyseon lukion fuusio) sekä pienten lukioiden filiaalimallin muodostaminen alkaen. Vuolijoen lukion toiminta päättyy lopullisesti keväällä Kainuun lukioiden opiskelijamäärä on alentunut noin 18 % vuodesta 1985 vuoteen Muutos 20 vuoden aikana Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokka on alentunut 30 % ja Ylä-Kainuu 40 %. Ylä-Kainuun osuus ikäluokasta on alentunut 23,6 %:sta arvoon 19,9 %. Ylä-Kainuuseen toiselle asteelle hakevien ensisijaisten hakijoiden määrä on lähes puolittunut ja se seuraa Ylä-Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokan kehitystä (ammatillinen 62 / 46, lukio 162 / 96, ikäluokka 363 / 214 ). Ensisijaisten hakijoiden osuus ikäluokasta Ylä-Kainuun toisen asteen oppilaitoksiin on pysynyt vakiona. Lukion osuus on pysynyt lähes samana ja ammatillisen on kasvanut (ammatillinen 17,1 % / 21,5 % ja lukio 44,6 % / 44,9 %). Liite 4. Toisen asteen oppilaitokset ja opiskelijamäärät Kainuussa vuosina 1985 ja Kevään 2007 yhteishaku Ammatilliseen koulutukseen Ylä-Kainuuseen, Suomussalmelle, 1. sijaisia hakijoita oli 57 ja aloituspaikkoja oli tarjolla 100. Toissijaisia hakijoita oli 51. Ylä-Kainuun lukioihin (Hyrynsalmi/Puolanka/Suomussalmi) 1. sijaisia hakijoita oli 75 (21/11/43). Aloituspaikkoja oli 134 (32/32/70). Toissijaisia hakijoita oli 23 (3/2/18).

10 8 (27) Taulukko 4. Aloituspaikat, hakijat ja tilastointipäivän opiskelijamäärä Ylä-Kainuun toisen asteen oppilaitoksissa Oppilaitos / koulutusala KAO, Suomussalmi, yht. * tekniikka ja liikenne aloituspaikat 1. sijaiset hakijat ( ) 2. sijaiset hakijat ( ) Opiskelijamäärä * hyvinvointiala * matkailu- ja ravitsemis Hyrynsalmen lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Vuonna 2007 Ylä-Kainuun ammatilliseen koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 29,2 % (17,1 % vuonna 2005) ja lukiokoulutukseen 38,5 % (44,6 % vuonna 2005) suhteessa ikäluokkaan 195 (48/31/116). Taulukko 5. Ylä-Kainuun nuorten hakeutuminen toisen asteen koulutukseen keväällä 2007 ja valintaehdotus, kuntakohtainen tarkastelu. (lähde: Oulun lääninhallitus, Kajaanin palvelupiste ) HAKIJAT YLÄ-KAINUUSTA/ SIJOITUSESITYS Ylä-Kainuu yhteensä Lukiokoulutus YHTEISVALINTATOIMISTON VALINTAEHDOTUS Ammatillinen koulutus Yhteensä Hakijat KAJAANI HYRYNSALMI PUOLANKA SUOMUSSALMI Muut kunnat YHTEENSÄ Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden kotipaikkajakauma on esitetty liitteessä 5.

11 9 (27) Taulukko 6. Syksyllä 2007 Kajaanissa ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloittaneet Ylä-Kainuun opiskelijat (Kainuun maakunnan hakutoimisto ). KOULUTUSALA KAJAANISSA ERI KOULUTUSALOILLA ALOITTANEET YLÄ- KAINUULAISET OPISKELIJAT KOTIKUNNITTAIN Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi Yhteensä sosiaali- ja terveys kulttuuri liiketalous luonnonvara- ja ympäristö matkailu- ja ravitsemis tekniikka ja liikenne Yhteensä Taulukko 7. Syksyllä 2007 Kajaanissa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevat Ylä-Kainuun opiskelijat koulutusaloittain (Kainuun maakunnan hakutoimisto ). KOULUTUSALA KAJAANISSA (ja suluissa muualla Kao:ssa kuin Kajaanissa ja Suomussalmella) ERI KOULUTUSALOILLA OPISKELEVAT YLÄ- KAINUULAISET OPISKELIJAT KOTIKUNNITTAIN sis. aloittaneet Hyrynsalmelta Puolangalta Suomussalmelta Yhteensä sosiaali- ja terveys kulttuuri liiketalous luonnonvara- ja ympäristö matkailu- ja ravitsemis 2 3 (Sotkamo 1) 1 (Sotkamo 1) 6 (8) tekniikka ja liikenne 28 (Kuhmo 1) 19 (Vaala 1) 26 (Kuhmo 1) 73 (76) Yhteensä 55 (56) 34 (36) 63 (65) 152 (157)

12 10 (27) Taulukko 8. Syksyllä 2007 Suomussalmella ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelevat Ylä-Kainuun opiskelijat koulutusaloittain (Kainuun maakunnan hakutoimisto ). KOULUTUSALA SUOMUSSALMELLA OPISKELEVAT YLÄ-KAINUULAISET OPISKELI- JAT KOTIKUNNITTAIN Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi Yhteensä sosiaali- ja terveys matkailu- ja ravitsemis tekniikka ja liikenne Yhteensä Opiskelijamääräennusteet vuosille 2010 ja 2015 Vuosien 2010 ja 2015 opiskelijamääräennusteet laadittiin Kainuun hallintokokeilun valmisteluvaiheessa ja ne on esitetty Lukioiden tulevaisuuspolku -asiakirjassa (Koostaja Raili Kemppainen 2005). Laskentatapa on kuvattu liitteessä 6. Taulukko 9. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä- sekä aloittajaennuste ja 16 -vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste Ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16- vuotiaiden ikäluokkaennuste (Tilastokeskus 03/2006) Hyrynsalmi Kajaani (sis. 793 (54) 264 (18) (43) Vuolijoki) Kuhmo Paltamo Puolanka (Ristijärvi) 20 Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuu yhteensä (Vuolijoen ennustearvot sisältyvät Kajaanin arvoihin)

13 11 (27) Taulukko 10. Kuntakohtainen nuorten toisen asteen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä- sekä aloittajaennuste ja 16-vuotiaiden ikäluokkaennuste. Ennustevuosi on Oppilaitoksen sijaintikunta Lukioopiskelijat, kokonaismäärä Lukioiden aloittajaennuste ammatilliset opiskelijat, kokonaismäärä ammatillisten opiskelijoiden aloittajaennuste 16 - vuotiaiden ikäluokkaennuste (Tilastokeskus 03/2006) Hyrynsalmi Kajaani (sis. 645 (39) 215 (13) (31) Vuolijoki) Kuhmo Paltamo Puolanka (Ristijärvi) 16 Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuu yhteensä (Vuolijoen ennustearvot sisältyvät Kajaanin arvoihin) Huom! Lukiokoulutukseen hakeutumisprosentit ovat olleet erilaiset eri kunnissa. Näitä historian kautta tulevia prosentteja on hyödynnetty ennustetta laadittaessa. Ennusteet eivät huomioi esim. työelämän muutoksia. 3.7 Tulevaisuuden opiskelijaennusteet ja muut tekijät Ikäluokkien kehitystrendi Ylä-Kainuun osalta on laskeva. Ennusteen mukaan vuonna 2015 Ylä-Kainuussa on 16-vuotiaita hakeutumassa toisen asteen koulutukseen yhteensä 135 (18/30/87). Tätä tilannetta voi muuttaa maahanmuuttajat sekä Kainuun ulkopuolelta tulevat hakijat, jotka hakeutuvat mahdollisesti toisen asteen koulutukseen Ylä- Kainuuseen. Ylä-Kainuun ammatillisen ja lukiokoulutuksen sekä ylläpitäjän toimilla on pyrittävä nostamaan maakunnan ulkopuolelta Ylä-Kainuuseen toisen asteen koulutukseen tulevien opiskelijoiden määrää. Keskeisinä elementteinä tässä ovat kilpailukykyiset koulutuspalvelut ja niiden määrätietoinen markkinointityö. Toisen asteen koulutustarjonta on Kainuussa laaja-alaista ja alueen väestöpohjaan nähden jopa vahvaa. Kajaanissa musiikkialan koulutus ja syksyllä 2007 aloitettu turvallisuusalan koulutus keräävät hakijoita myös Kainuun ulkopuolelta. KAO:n aikuiskoulutuspalveluilla on valtakunnallisesti arvostettuja osaamiskeskittymiä (turvallisuusala, autosähkötekniikka ja vanhustyö), joiden tuottamalle osaamiselle on kysyntää myös Suomussalmella. Kainuun lähimaakunnat kärsivät ikäluokkien pienenemisestä samalla tavalla kuin Kainuu. Tästä syystä ei ole realistista odottaa kovin runsasta Kainuun ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden joukkoa. Globaalissa maailmassa väkeä kyllä riittää, mutta lakisääteinen suomen kieli opetuskielenä rajoittaa merkittävästi rekrytointia ulkomailta.

14 12 (27) 4. YLÄ-KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS- POLKU VUOSILLE Kainuun hallintokokeilu ja Paras-lainsäädäntö Kainuun hallintokokeilu alkoi Hallintokokeilusta säädetyn lain (L 343 / 2003) voimassa olo päättyy vuoden 2012 lopussa. Silloin poistuu käytöstä myös suora kansanvaalijärjestelmä maakuntavaltuuston osalta ja ns. Kainuun kehittämisrahan jakomalli. Palvelujen tuotanto- ja hallintomalli ei tule päättymään. Kuntayhtymä voisi teoriassa purkautua siten, että kuntien valtuustojen vuonna 2013 valitsemat yhtymävaltuuston edustajat päättäisivät lakkauttaa koko kuntayhtymän vuoden 2013 aikana. Tätä vaihtoehtoa ei voitane pitää todennäköisenä, koska Paras-lainsäädäntö velvoittaisi Kainuun kunnat tiiviiseen yhteistyöhön. Jos kunta tai yhteistoiminta-alue huolehtii ammatillisesta peruskoulutuksesta, on asukasmäärän oltava vähintään noin Opetusministeriö on käynnistänyt (OPM:n kirje Dnro 1/502/2006, ) ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn turvaaminen ja ammatillisen koulutuksen roolin vahvistaminen järjestäjäverkkoa kokoamalla. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Kuusamossa Tulevaisuuspolun aikatähtäykseksi on asetettu vuosi Perusteena valinnalle on toisen asteen nuorten koulutuksen suunnittelun vaatima pitkäjänteisyys. Opiskelijat ovat toisen asteen koulutuksessa kolme vuotta. Syksyllä 2012 aloittavat opiskelijat valmistuvat keväällä 2015 (nyt perusopetuksen viidennellä luokalla). Lukiokoulutus saa maakunnan talousarviossa 1,4 milj. euroa maa(kunta)rahaa subventiona laajasta ja kattavasta kouluverkosta. Lisäksi KAO maksaa 0,3 milj. euroa koulutustoimialan palveluista. Lukiokoulutuksen rahoituksen perusta muodostuu opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Lukiokoulutuksen yksikköhinta on suhteellisesti huonompi kuin ammatillisen koulutuksen yksikköhinta ja perinteisesti kaikki Suomen kunnan ovat tukeneet lukiokoulutusta sadoilla euroilla yli opiskelijakohtaisen yksikköhinnan. Kainuussa tuki on ollut vieläkin suurempi ja toimintakulttuuriin liittyviä muutoksia on voitu vältellä kohtuuttomankin pitkään. Yhteenvetona voisi todeta, että Kainuussa käytetään keskimääräistä enemmän rahaa per opiskelija lukiokoulutukseen, mutta rakenteesta johtuen sillä kyetään toteuttamaan opetustunteja per opiskelija hieman alle valtakunnallisen opiskelijakohtaisen keskiarvon. Pienten lukioiden filiaalimalli tulee toimimaan nykymuodossaan kevääseen 2012 asti, mikäli koulutuslautakunnan asettama vähimmäishakijamäärä (16 ensisijaista hakijaa) yhteishaussa täyttyy keväällä 2008 ja Toiminnan päättäminen keväällä 2012 edellyttää, että keväällä 2010 ei Hyrynsalmen ja Puolangan lukioihin enää valita uusia opiskelijoita. Jos keväällä 2010 valitaan uusia opiskelijoita pienimpiin lukioihin, niin silloin opiskelijat ovat kouluissa vielä keväällä 2013, mutta silloin ei ole enää lukiokoulutuksessa käytettävissä hallintokokeilulain turvaamia korotettuja yksikköhintoja. Tässä tapauksessa maakunnan antaman erillisrahoituksen pitäisi kasvaa nykyisestä yli per lukioopiskelija pienissä lukioissa. Samassa ajankohdassa myös Kuhmon ja Suomussalmen lukion rahoitustarve kasvaa. Valtionosuusuudistus voi tuoda lukioiden rahoitusjärjestelmään muutoksia ja ne on otettava huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen pienten lukioiden korotetun yksikköhinnan säilymisestä myös sil-

15 13 (27) loin, kun lukio siirretään osaksi toista lukiokoulutuksen järjestäjää. Tämä asetus ei kuitenkaan helpota Kainuun pienten lukioiden tilannetta, koska lukiot on siirretty yhdelle järjestäjälle ennen asetuksen voimaantuloa. Tästä asiasta on kuitenkin käytävä neuvottelut valtiovallan kanssa, koska Kainuun mallin takia Kainuun pieniä lukioita kohdeltaisiin osittain epätasa-arvoisesti vuonna Korotettua yksikköhintaa maksetaan lukiokoulutuksessa, jos koulutuksen järjestäjällä on lukiolaisia alle 200 opiskelijaa. Kainuun pienten kuntien perusopetuksen aineenopettajajärjestelmä on rapautumassa mahdollisten lukioratkaisujen takia. Maakunnan koulutustoimialan ja peruskuntien tulee tiivistää yhteistyötään aineenopettajajärjestelmän ja koko perusopetuksen turvaamisessa. Vuoden 2013 alusta voisi aloittaa toimintansa koko toisen asteen koulutuksen käsittävä liikelaitos. Mahdollinen päätös tulee tehtäväksi viimeistään vuoden 2011 alussa. Tällä ratkaisulla voitaisiin entisestään tehostaa toisen asteen koulutuksen sisäistä yhteistyötä ja ohjata toimintoja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Samalla mahdollistettaisiin toisen asteen koulutukselle enemmän toimintatilaa ja nopealiikkeisyyttä. 4.2 Koulutustarjonta Ammatillinen perustutkintokoulutus KAO:n Suomussalmen toimipaikkaan valittiin vuonna 2007 yhteensä 51 ja Kajaaniin 34 opiskelijaa Ylä-Kainuusta (taulukko 5. sivulla 8). Kainuun ammattiopistossa opiskeli syyskuussa vuonna 2007 yhteensä 305 opiskelijaa Ylä-Kainuusta (85 Hyrynsalmelta, 40 Puolangalta ja 180 Suomussalmelta). Kao:n Kajaanin toimipaikassa yläkainuulaisia opiskeli yhteensä 152 opiskelijaa (55 Hyrynsalmelta, 34 Puolangalta ja 63 Suomussalmelta) sekä Suomussalmella 148 opiskelijaa (29 Hyrynsalmelta, 4 Puolangalta ja 115 Suomussalmelta). Muissa KAO:n toimipaikoissa opiskelijoita oli yhteensä 5 Ylä-Kainuusta. Koulutusalakohtaiset opiskelijamäärät kotikunnittain on esitetty taulukoissa 7. ja 8. sivuilla 9 ja 10. Ensisijaisten hakijoiden määrä Suomussalmen ammatilliseen koulutukseen laskettuna 16 -vuotiaiden ikäluokasta on noussut (17,1 % vuonna 1985, 21,5 % vuonna 2005 ja 23,9 % vuonna 2007). Aloittajien määrä vuonna 2007 oli 16 -vuotiaiden ikäluokasta laskettuna 29,1 %. Taulukoissa 9. ja 10. esitetyt aloittajaennusteet voitaneen asettaa tulevaisuuspolun lähtökohdiksi, Suomussalmella vuonna 2010 aloittajia 57 ja vuonna 2015 yhteensä 41. Kunnanjohtaja Timo Säkkinen toteutti Ylä-Kainuun alueen työelämän ja yrittäjien kuulemisen. Asiaa on käsittely Kainuun ammattiopiston Suomussalmen toimipaikan neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan kokoonpanoon ovat kuuluneet Ritva Mäkeläinen (pj.), Timo Säkkinen, Sirpa Mikkonen, Kyllikki Pyykkönen, Artti Antila, Sirkka-Liisa Karjalainen, Matti Tuura, Leena Manner, Teuvo Merilä, Tapani Haapalainen ja Matti Kuntsi (siht.). Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteistyöelimenä kunnan, elinkeinoelämän ja koulutuksen välillä.

16 14 (27) Esitys ammatillisen perusopetuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintotarjontaa uudistetaan Suomussalmen osalta. Lähtökohta uudelle tutkintojen tarjonnalle on hakijoiden toiveet ja eri alojen kiinnostavuus, Ylä-Kainuun kuntien strategioiden tukeminen tutkintovalinnoilla sekä Ylä-Kainuun työ- ja elinkeinoelämän tarpeet eri alojen osaajista tulevaisuudessa. Taulukko 11. Kainuun ja Ylä-Kainuun (Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi) työpaikat toimialoittain (Tilastokeskus, ennakkotieto) Kainuu Ylä-Kainuu Toimiala työpaikkoja osuus Kainuun työpaikkoja osuus Ylä- [kpl] työ- [kpl] Kainuun paikoista [%] työpaikoista [%] A Maatalous, riista- ja metsätalous , ,9 B Kalatalous 48 0,2 10 0,2 C Kaivostoiminta ja louhinta 212 0,7 1 0,0 D Teollisuus , ,5 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 187 0,6 15 0,3 F Rakentaminen , ,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa , ,2 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 893 3, ,4 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne , ,0 J Rahoitustoiminta 323 1,1 58 1,2 K Kiinteistö-, vuokraus ja tutk , ,6 Palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus , ,0 M Koulutus , ,8 N Terveydenhuolto- ja , ,4 sos.palvelut O Muut yht. kunnalliset palvelut , ,4 X Toimiala tuntematon , ,6 Yhteensä , ,0 Kainuun ja Ylä-Kainuun työpaikkajakautuma toimialoittain tarkasteltuna on samankaltainen. Työpaikkoja on eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa. Maatalous, riista- ja metsätalouden (alkutuotannon) merkitys on Ylä-Kainuussa voimakkaampi kuin koko Kainuussa. Opetusministeriö aikoo sisällyttää valmisteilla olevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU ) koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle Koulutustarjonnan tavoitteet on ennakoitu maakunnittain yhteistyössä Opetushallituksen Koulutustarjonta projektin ja maakuntien liittojen toimesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on osallistunut ennakointityöhön.

17 15 (27) Taulukossa 12. on toisen asteen ammatillisen koulutuksen uuden työvoiman kokonaistarve vuosina laskettuna vuotta kohti. Uuden työvoiman tarpeen synnyttäjänä merkittävä tekijä poistuma (mm. eläkkeelle siirtyvät ja ammatinvaihtajat). Toinen päätekijä on työllisten määrän muutos. Tässä tarkastelussa toimialat jaetaan kasvaviin, vakaisiin ja sopeutuviin aloihin. Suomussalmen toimipaikan tutkintovalikoima kohdistuu lievästi kasvaviin ja vakaisiin aloihin, joiden koulutustarve on melko luotettavasti ennakoitavissa. Voimakkaasti kasvien alojen valintaan liittyy riski, viimeaikaisista tunnetuin on ns. it kupla. Aloituspaikkatarvetta määritettäessä otetaan huomioon edellä mainitun työvoimatarpeen lisäksi koulutuksen läpäisyaste, koulutusväylät (mm. jatko-opintoihin siirtyvät) ja moninkertainen koulutus sekä tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus. Koulutusalasta riippuen työvoimatarpeen tyydyttämiseen tarvitaan 1,5 2,0 -kertainen määrä aloituspaikkoja. Taulukko 12. Kainuun koulutus- ja aloituspaikkatarve vuosina (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:26) Uuden työvoiman Aloituspaikkatarve kokonaistarve [aloituspaikkaa / vuosi] koulutusala [työntekijää / vuosi] 1. Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus 4 5 Yhteensä Ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkatarjonta keskittyy vuodesta 2009 alkaen kolmeen perustutkintoon: 1) Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja tai levyseppähitsaaja Tutkinto kuuluu ennestään Suomussalmen toimipaikan tarjontaan. Koulutustarve ennakointilaskelman mukaan rakennusalan laskennallinen aloituspaikkatarve tavoitekehitysvaihtoehdon mukaan on Kainuussa 94. Perusresurssit, opettajat, tilat ja laitteet ovat valmiina. Ylä-Kainuussa on metalliteollisuutta ja koulutus sopii hyvin myös peruskoulutukseksi luonnonvara-alan koneasentajien töihin. 2) Talotekniikan perustutkinto, lvi -asentaja Tutkinto on Suomussalmella uusi. Koulutustarve ennakointilaskelman mukaan rakennusalan aloituspaikkatarve Kainuussa on 94. Rakennusalan työntekijöistä noin 15 % on lvi-asentajia. Lvi-asentajien tarve kasvaa edellä mainitusta rakennuskannan peruskorjaustarpeen ja Kainuun kaivoshankkeiden myötä. Edellä mainitut tekijät huomioon ottamalla Kainuun talotekniikan perustutkinnon aloituspaikkatarve on vä-

18 16 (27) hintään 24. Alan koulutuksessa on yhteisiä sisältöjä kone- ja metallialan kanssa, joten koulutuksessa voidaan osittain käyttää yhteisiä ennestään olevia opettaja- ja laiteresursseja. 3) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinto on ennestään Suomussalmen tarjonnassa. Koulutustarve ennakointilaskelman mukaan lähihoitajien aloituspaikkatarve Kainuussa on vuosittain 141 aloituspaikkaa. Tutkinnon ongelmaksi saattaa muodostua alalle sopivien hakijoiden -soveltuvuustestissä hyväksyttyjen - riittävyys. Aloittavien ryhmien tutkintotarjonta vuosina Vuonna 2007 yhteisvalinnassa olivat tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto (16 opiskelijaa) - Sähköalan perustutkinto (ei alkanut) - Autoalan perustutkinto (16 opiskelijaa) - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (14 opiskelijaa) - Talouskoulu maahanmuuttajille (12 opiskelijaa) - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (18 opiskelijaa) - Valmentava ja kuntouttava opetus (ammatilliseen koulutukseen valmentava AVA, ei alkanut) Vuonna 2008 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Autoalan perustutkinto - Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus (ammatilliseen koulutukseen valmentava AVA) Vuonna 2009 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Vuonna 2010 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Vuonna 2011 yhteisvalinnassa on tarjolla seuraavat tutkinnot: - Kone- ja metallialan perustutkinto - Talotekniikan perustutkinto - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - Valmentava ja kuntouttava opetus Suoritetun linjavalinnan väliarviointi tehdään syksyllä 2011.

19 17 (27) Ryhmien aloittamisessa noudatetaan Kainuun ammattiopiston johtokunnan päätöstä aloitusryhmien ryhmäkokopäätöstä (Kainuun ammattiopiston johtokunta: 32 / ). Alle 10 opiskelijan ryhmällä ei opetussuunnitelmaperusteista koulutusta aloiteta. Poikkeuksena ovat liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot, joita ei aloiteta alle 14 opiskelijan ryhmällä. Edellä mainituissa koulutusta ei jatketa alle 10 opiskelijan ryhmällä. Jos tulosyksikössä tai toimipaikassa voidaan vähentää pienten ryhmien opetusta yhdistämällä näitä vastaamaan keskimäärin edellä lueteltuja ryhmäkokoja, voidaan yhdistelmäryhmän opetus aloittaa tai opetusta jatkaa Syrjäytymisen ehkäisy Ammatillisen koulutuksen säilyminen paikkakunnalla on tärkeää. Ammatilliseen koulutukseen valmentava (AVA) -koulutus on hyvä väline ammatinvalintojen selkeyttämisessä. Suomussalmella lukiossa on tyttöjen osuus 60 %, ammatillisista perustutkinnoista yksi on tyttövaltainen ja poikavaltaisia on kaksi. Huomioitava on lähihoitajalinjan pääsytestien karsintavaikutukset tyttöjen koulutukseen pääsyyn. KAOssa on aina mahdollista opiskella yksilöllisen suunnitelman mukaan toimipaikkakohtaisen koulutusrakenteen sisällä. Opiskelija, huoltaja (alle 18 v opiskelijat), ryhmänohjaaja, koulutusalan erityisopetuksesta vastaava opettaja, kuraattori ja tarvittavat muut asiantuntijat suunnittelevat yksilöllisen oppimispolun tukitoimineen. Tukitoimien tarkoituksena on tukea opiskelijan yhteiskuntaan integroitumista, kehittää hänen ammattitaitoaan ja edistää hänen työllistymistään. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon normaalein tavoittein, osittain tai kokonaan mukautetusti tai hän voi saada todistuksen suoritetuista opinnoista. Opetukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): yksilöohjaus opiskelija saa tarvittaessa yksilöllistä tukea opinnoissaan etenemiseen aineenopettajilta tai erityisopettajilta samanaikaisopetus opiskelijaryhmän kanssa työskentelee kaksi opettajaa, jolloin opiskelijat voivat edetä oman taitotasonsa mukaan pienryhmäopetus opiskelija voi opiskella esim. yhteisiä aineita oman taitotasonsa mukaisesti pienemmässä ryhmässä työpainotteinen opetus opiskelija suorittaa valtaosan tutkinnon sisällöistä työssäoppimalla Tukitoimien toteutumista ja tuloksellisuutta arvioidaan jaksoittain opiskelijan kanssa. Kuratiiviset tukitoimet: opiskelijahuoltoryhmä (toimipaikanjohtaja, terveydenhoitaja, kuraattori, opintoohjaaja, erityisopettaja, asuntolahoitaja, koulupastori, opettajien edustaja ja opintosihteeri) kokoontuu kahden viikon välein kuraattorin vastaanotto kahtena päivänä kuukaudessa / tarvittaessa useammin 4 5 yksilöohjausta / päivä kuraattori pitää päihdekasvatustunnit ja ohjeitukset kiusaamisen vastaiseen työskentelyyn kaikilla luokka-asteilla kuraattorin ja opiskelijoiden tapaamiset koulutusaloittain asuntolassa asuvien opiskelijoiden ohjaus- ja kriisipalaverit

20 18 (27) Kuraattori osallistuu verkostoyhteistyöhön Suomussalmen eri toimijoiden kanssa, esim. päihdetyöryhmä, jossa on edustettuna sosiaali- ja terveystoimi, työvoimatoimisto, perusopetus, lukio ja poliisi. Henkilöstön työnohjaukselliset tukitoimet (KAO yleisesti): ryhmänohjaajien tukeminen opiskelijoiden psykososiaalisten ongelmien käsittelyssä työnohjaukset eli yksilöohjaukset ja työyhteisön ryhmäohjaukset Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 40 ov (AVA I) Ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat ilman ammatillista koulutusta ja tarvitsevat opinnoissaan yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. AVA I tavoitteena on löytää nuoren omat voimavarat ja ottaa ne käyttöön sekä rakentaa samalla hänen omaa elämänhallintaansa mahdollistamaan ammatilliset opinnot. Opiskelua on tukemassa yhteistyö- ja tukiverkosto joka koostuu perusopetuksen ja KAO:n opiskelijahuoltoryhmistä, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimiston ja työelämänedustajista. Valmentavaa koulutusta järjestetään aina tarpeen mukaan oppilaitoksen eri toimipaikoissa. Koulutuksessa on aloituspaikkaa / ryhmä ja siihen haetaan erillisellä hakulomakkeella, jotka löytyvät KAOn www-sivuilta. Vähimmäisryhmäkoko on 10 opiskelijaa Ammatillinen aikuiskoulutus Koulutusalakohtainen tarkastelu Suomussalmen talousalue ei kaikilta osin tuota oppijoita sellaisia määriä, että niistä saadaan paikallisia ryhmiä. Kuusamon ja Kainuun ammatillisen perusopetuksen yhteen liittyminen kuitenkin vaikuttaa myös aikuiskoulutukseen ja opiskelijoiden rekrytointialue sen myötä kasvaa. Lisäksi alaryhmiä voidaan videoneuvottelujärjestelmien ja verkkooppimisjärjestelyjen kautta liittää muihin Kainuulaisiin ryhmiin. Tekniikka ja Liikenne Rakennusalalle on alueella ollut koulutuskysyntää ja tähän elinkeinoelämän tarpeeseen vastataan. Autoalan täydennyskoulutusta järjestetään kysynnän mukaisesti hyödyntäen verkko- ja videoneuvottelujärjestelmiä. Tulityö-, työturvallisuus- ja muita vastaavia korttikoulutuksia järjestetään ryhmien muodostumisen myötä. Kaivannaisteollisuutta tukevia koulutuksia järjestetään elinkeinoelämän kehittymisen vaatimusten myötä. Palvelualat Matkailun kasvaminen tulee vaikuttamaan koko Kainuun tasolla koulutustarjonnan tarpeeseen. Suomussalmen osalta matkailun, ja sitä tukevien palvelujen osaamista ja osaajia alueella tullaan tarvitsemaan lisää. Erityistä tarvetta on nähtävissä kotityöpalvelujen osaajien kouluttamiseksi, jolla alalla mm. maahanmuuttajilla voi olla merkittävä rooli. Suomussalmen osalta matkailun, ja sitä tukevien palvelujen perus- ja täydennyskoulutus aikuiskoulutuksena tulee kasvamaan elinkeinoelämän kehittymisen myötä. Hygieniapassi- ja muita vastaavia koulutuksia järjestetään elinkeinoelämän kysynnän mukaisesti.

21 19 (27) ICT ICT alan koulutustarve tulee siirtymään erillisistä koulutuksista muiden ammattien koulutusten sisällä tapahtuviin integroituihin osaamisen kehittämisosioihin. Yrittäjyys- ja yritystoimintakoulutus ovat nousevia kokonaisuuksia, jossa on myös mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Näissä koulutuksissa verkko- ja videoneuvottelujärjestelmät tulevat mahdollistamaan laaja-alaisen oppimisympäristön ja moninaisen asiantuntijaverkoston saattamisen oppijoiden käyttöön. Hyvinvointiala On kasvava ala väestön ikääntymisen ja siitä johtuvan lisääntyvän hoitotarpeen vuoksi. Erityistä paikallisesti toteutettavaa aikuiskoulutusta tarvitaan henkilöstön osaamisen päivittämisessä sekä niiden, alalla toimivien, henkilöiden perusosaamisen varmentamiseksi, joilta ammatillinen tutkinto puuttuu kokonaan. Yhtenä potentiaalisena koulutusryhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla tullee olemaan jatkossa merkittävämpi rooli hoivapalveluiden tuottamisessa. Luonnonvara-ala Alan koulutustarjonta tulee Suomussalmella kasvamaan osana sekä matkailualan kehittymistä, että erityisesti metsätalouden henkilöstövaatimusten vuoksi. Metsätalouden henkilöstössä on lähivuosina tulossa merkittävä eläköityminen ja tarvitaan sekä uutta henkilöstöä että nykyisen osaamisen kehittämistä. Suomussalmella on nähtävissä metsurikoulutus nousevana tuotteena Ylä-Kainuun ja eteläisen Koillismaan tarpeiden tyydyttämiseksi. Taulukko 13. Ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilastyöpäivien määrän kehitys Suomussalmella. Vuosi Organisaatio Organisaation tuottamat oppilastyöpäivät Muiden tuottamat oppilastyöpäivät Yhteensä 2000 alku Edukai n n KAO / Edukai n n KAO / Edukai n n Oppilastyöpäivämäärä säilynee Suomussalmella vuoden 2006 tasolla. Tämän lisäksi tulee kasvava määrä Kainuun maakunnan tasolla toteutettuja koulutuksia, joissa oppilasryhmä kootaan kolmeen perusopetuspaikkaan, Kajaaniin, Kuhmoon ja Suomussalmelle. Näille ryhmille opetus toteutetaan verkko- ja videoneuvottelujärjestelmien kautta. Syventyvä yhteistyö Kuusamon kanssa saattaa vaikuttaa positiivisesti Suomussalmen tarjontaan, sillä opiskelijoita voidaan rekrytoida aikuiskoulutukseen eteläisen Kuusamon ja Taivalkosken alueelta yhteistyössä Kuusamon Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

22 20 (27) Esitys ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuuspoluksi Ammatillisen aikuiskoulutuksen nykyinen toteutusmalli toimii hyvin. Kehityskohteena on monialaiset ja teknologiaa hyödyntävät opetus- ja ohjausmenetelmät, joiden ansiosta koulutuksen tarjontaa Suomussalmen kuntalaisille voidaan lisätä. Työvoimakoulutusten rooli tulee muuttumaan työttömien koulutuksessa työssäolevien osaamisen päivittämiseen, osin työttömyyttä ennalta ehkäiseväksi. Oppilastyöpäivävolyymissä ei tapahtune merkittäviä muutoksi. Kasvukohteena Suomussalmella ovat ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus, kuten trendit jo osoittavat Lukiokoulutus Ylä-Kainuun lukiokoulutus on osa Kainuun filiaalilukioverkostoa, jonka keskuslukio tällä hetkellä on Suomussalmella. Suomussalmen lisäksi verkostoon kuuluvat Hyrynsalmen, Paltamon ja Puolangan lukiot. (Vuolijoen lukion toiminta päättyy keväällä 2008). Ylä-Kainuussa lukiot toimivat läheisessä yhteistyössä perusopetuksen yläluokkien kanssa. Erityisesti Hyrynsalmella ja Puolangalla on vähän yksistään lukiossa opettavia opettajia, vaan enemmistö opettajista on yhteisiä. Monimuoto-opetus on työkalu, jonka avulla kainuulaisille voidaan pyrkiä tarjoamaan tasavertaiset opiskelumahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Monimuoto-opetuksen toteuttamisessakin opiskelijamäärillä on ratkaiseva merkitys toimintojen ja talouden onnistumisessa. Vuonna 2007 on Kainuussa toteutettu monimuoto-opetuksen vakinaistaminen -hanke. Tämän hankkeen tuloksia tulee pyrkiä viemään eteenpäin hallintokokeilun aikana. Toisaalta keskustelussa on varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että keväällä 2010 Hyrynsalmen ja Puolangan kunnissa ei enää nykymuotoista lukio-opetusta tarjota ensimmäisen vuosikurssin uusille opiskelijoille. Esitys lukiokoulutuksen tulevaisuuspoluksi Suomussalmen lukio toimii Ylä-Kainuun lukiokoulutuksen veturina. Maakunnan koulutuslautakunnan elokuussa 2007 tekemät opiskelijamäärärajat ohjaavat pitkälle Hyrynsalmen ja Puolangan lukion tulevaisuutta. Valtionosuusuudistus ja ensisijaiset opiskelijamäärät ratkaisevat lopulta pienten lukioiden kohtalon Kainuussa vuodesta 2013 eteenpäin. 4.3 Markkinointi Tiedottamista parannetaan Ylä-Kainuun alueen nuorille. Opettajien pitää ottaa enemmän vastuuta vuorovaikutuksesta perusopetukseen ja heidän tulee olla enemmän esillä oman lukion toimintojen ja teemojen kanssa. Markkinointi on yhteisvalintaan liittyvää toimintaa. Oman paikkakunnan merkityksen korostaminen nuorille on tärkeää jatko-opintojen valintaprosessissa. Opettajien tulee nousta esille alansa esille nostamisessa. Sisäiseen markkinointiin on luotava ohjelma.

23 21 (27) Kansainvälisyys Suomussalmen ystävyyskunnat ovat Nordmaling Ruotsista ja Kalevala Karjalan tasavallasta. Kainuun ammattiopiston kansainvälisiä yhteistyöoppilaitoksia, joiden kanssa Suomussalmen toimipaikalla on yhteistyötä, ovat mm. Japanissa Hokkaidon saarella ja Venäjällä Petroskoin kaupungissa sijaitsevat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tsěkin tasavallan Chomutovin kaupungissa sijaitseva oppilaitos. Suomussalmen lukion ystävyyskouluja ovat mm. Kalevalan keskikoulu ja Petroskoin koulu numero 17 Venäjällä sekä toisen asteen oppilaitos Het Stedelijk Lyceum Enschedessä Alankomaissa. Suomussalmen sijainti raja-alueella ja jatkuva, erityisesti venäläisten maahanmuutto ovat ne todellisuuden realiteetit, jossa Suomussalmella toimitaan. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajien (MAMU) -koulutus voisi olla perusta, jolla venäläiset maahanmuuttajat voidaan ensiksi kouluttaa suomalaisen työelämän osaamisvaatimusten mukaisesti työelämän palvelukseen ja toiseksi koulutus edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista meidän suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat ovat keskimääräistä innokkaampia käynnistämään yritystoimintaa uudessa asuinmaassaan ja tämä toiminta voi edistää Suomussalmella uusien syntyvien yritysten määrää. Tulevaisuuden haasteena on Suomussalmen toisen asteen koulutuksen toiminnan kansainvälisten ulottuvuuksien rakentaminen. Kehittämistehtävinä ovat - Itäosaamisen edelleen vahvistaminen - Ylä-Kainuuseen jo muuttaneiden maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistäminen - Opettajien kielitaidon kehittäminen, maahanmuuttajien kouluttaminen osittain heidän omalla äidinkielellään - Työperäisen maahanmuuton tehostaminen

24 22 (27) 4.4 Tilaratkaisu Suomussalmella opiskelijamäärän kehitys on johtanut siihen, että kiinteistöjen käyttöaste on laskenut rajusti ja se on synnyttänyt kustannustehottomuutta Ylä-Kainuun tilakysymysten nykytilanne Taulukko 13. Ylä-Kainuun kiinteistötilat. Kiinteistötilat Suomussalmi ja Ylä-Kainuu pinta-ala m 2 yht. KAO, Karhulanvaara, koulu 3547 KAO, Karhulanvaara, asuntola KAO, Siikaranta, koulu 4281 KAO, Siikaranta, asuntola Suomussalmen lukio 2348 Suomussalmi yhteensä Hyrynsalmen lukio 1639 Puolangan lukio Ylä-Kainuu yhteensä Suomussalmen toisen asteen koulutuksella on tällä hetkellä tiloja käytettävissä reilusti yli m2. Määrään ei sisälly Karhulanvaaran maataloustuotantoon liittyvät osat koska ne eivät kuulu Kainuun ammattiopistolle vuokrattaviin tiloihin. Kainuun maakunnan toisen asteen koulutus tulee toimimaan mahdollisimman pitkälle yhteisissä tiloissa. Ammatillisen koulutuksen erityisiä tilatarpeita on Siikarannassa ja koko ammatillisen koulutuksen toiminta keskitetään sinne syksystä 2009 alkaen. Karhulanvaaran kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön (maakunnan tulee suorittaa kiinteistön irtisanominen mennessä). Tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että syksyllä 2008 aloittavat matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat joutuisivat siirtymään syksyllä 2009 opiskelijoiksi Kajaaniin, jollei tarvittavia opetustiloja olisi enää käytettävissä Suomussalmella. Asuntola Tavoitteena on opiskelija-asuntolan toiminnan jatkaminen, mikäli riittävää tarvetta ilmenee.

25 23 (27) Toisen asteen tilaratkaisuissa huomioon otettavat asiat Kainuun ammattiopisto luopuu Karhulanvaaran kiinteistöstä alkaen. Siikarannan yksikkö ja lukio jatkavat Siikarannassa toimivat lähihoitajan ja LVIasentajan sekä levyseppähitsaajan koulutukset. Asuntolassa on Siikarannassa 80 ja Karhulanvaaralla 118 paikkaa. Ruukinkankaan koulukeskuksessa perusopetus ja toinen aste ovat kiinteässä yhteistyössä. Ruukinkankaan koulukeskukseen tulee peruskorjaus vuonna Henkilöstön työllistyminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialalla työskentelee noin 530 henkilöä ja heistä on Suomussalmella yhteensä 34 henkilöä (ammattiopetus 22 ja lukio 12). Koulutustoimialalla oppilasmäärä ohjaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien määrää ja sitä kautta henkilöstön tarvetta. Henkilöstömäärän vähentämistä helpottaa henkilöstön eläköityminen. Suomussalmen osalta voidaan todeta, että lukiokoulutuksessa käytettävissä oleva henkilöstö voitaneen työllistää kokonaisuudessaan ja asiantuntijuudet turvata pienillä erillisjärjestelyillä yhteistyössä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kanssa sekä etäopetusta tarjoten ja hyödyntäen. Ammatillisen koulutuksen määrällinen pieneneminen ja uudelleen suuntaaminen tulevat johtamaan työvoimatarpeen vähenemiseen. Tällä hetkellä KAO:n Suomussalmen toimipaikassa toimii yhteensä kolme koulutusalaa: Ravitsemis- ja matkailuala sekä Sosiaali- ja terveysala Karhulanvaaralla, Tekniikka ja liikenne Siikarannassa. Karhulanvaaralla koulutetaan ravintolakokkeja ja lähihoitajia. Siikarannassa koulutetaan levyseppähitsaajia, ajoneuvoasentajia ja elektroniikka-asentajia. Uudessa tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen järjestämisrakenteessa näistä jatkavat lähihoitaja- ja levyseppähitsaajakoulutus ja aloitetaan uutena LVI-asentajan koulutus. Tällä hetkellä toimipaikassa työskentelevästä 22 henkilöstä tulee 12 henkilöä joko siirtymään eläkkeelle, siirrettäväksi muihin tehtäviin, irtisanotuksi tai määräaikaisuus päättyy. Lisäksi tullaan palkkaamaan uutta henkilöstöä talotekniikan linjan opetukseen. KAO:n Suomussalmen toimipaikan henkilöstömäärä tulee siis pienenemään noin 10 henkilöllä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Sopeuttaminen voitaneen hoitaa kokonaisuudessaan ns. pehmeillä keinoilla. Hallinto- ja tukipalveluissa ruokahuolto pyritään hankkimaan ostopalveluina Suomussalmen kunnalta. Toimisto- ja tukipalvelutehtävissä henkilöstöresurssi pienenee oppilasmäärän suhteessa. 4.6 Johtamisjärjestelmä EHDOTUS: Suomussalmen toisen asteen koulutus muodostaa alkaen lukion rehtorin viran ympärille keskitettävän hallinnollisen kokonaisuuden. Lukion rehtori toimii sekä Suomussalmen lukion rehtorina että KAO:n Suomussalmen toimipaikan johtajana. Suomussalmen lukio on edelleen osa lukiokoulutuksen tulosaluetta ja KAO:n Suomussalmen toimi-

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012

OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012 OPISKELIJAN HYVINVOINTI KAO:ssa Liisa Härmä, koulutuspäällikkö 22.3.2012 TOIMINTAA OHJAAMASSA - Kaon strategia - Kao:n laatujärjestelmä - Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen -seminaari 4.6.2015 / Markku Herrala / perheneuvolan päällikkö Lainsäädäntötaustaa Koulupsykologipalvelujen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Opetushallitus - http://vos.uta.fi/cgi-bin/tiedot2.cgi?saaja=1056;tnimi=vos/v10/v06yt7s10.lis @ 001056 Kainuun maakunta-kuntayhtymä / Hyrynsalmi 04.11.2009 sivu 63 Lukion opiskelijamäärä: 45 Yli 18 v.

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Hyrynsalmen lukion lukuvuosi ja aloite kyydityksen järjestämisestä Suomussalmelle

Hyrynsalmen lukion lukuvuosi ja aloite kyydityksen järjestämisestä Suomussalmelle Koulutuslautakunta 48 02.09.2010 Maakuntahallitus I 186 13.09.2010 Hyrynsalmen lukion lukuvuosi 2010-2011 ja aloite kyydityksen järjestämisestä Suomussalmelle 636/72/726/2010 KOLTK 48 Kainuun maakunta

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot