News ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti.

Transkriptio

1 News 2012 ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti

2 Sisällysluettelo 2 Perämeren metallikaari Bothnian Arc Steel & Metal Industry (BASMI) 3 MeriOSKE tekee systemaattista työtä Brasilian markkinoilla 4 OSKE robotin paikoitus konenäön avulla 5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimis- ja innovaatioympäristö M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen 7 Optim 650 MC teräksen muovattavuudesta 10 NIHAK / Nivalan teollisuuskylä Oy, tarjoavat Kasvuyritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluja 11 Uusia tutkimuslaitteita ja menetelmiä ELME Studion laboratoriossa Teksti: Antero Kyröläinen Perämeren metallikaari Bothnian Arc Steel & Metal Industry (BASMI) Projekti on Interreg IV A Nord ohjelmaan kuuluva verkostohanke, jonka tavoitteena on lisätä Perämeren kaaren metallialan pk-yritysten ja elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden yhteistyötä paikallisilta kaivos-, bioenergia- ja niiden kuljetustekniikka-toimialoilta globaaleille markkinoille. Mukana ovat Projektia toteuttavat koordinoijana Steelpolis (Lead Partner) ja partnereina Business Oulu, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Ab Centek, Luulajan teknillinen yliopisto ja Perämerenkaari-yhdistys. Suuri määrä Perämerenkaaren metallialan yrityksiä pohjoisen kaivoksiin saakka on mukana toiminnassa. Mitä teemme Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti metallialan pk-yrityksiin, niiden liiketoimintaan ja teknologian kehittämiseen. Business Oulun ja Ab Centekin tehtävänä on selvittää toimialojen yritysrakennetta ja saada aikaan Tornionjoen yli ulottuvaa liiketoimintaa, aluksi kaivos-toimialalla. Pyrimme hyödyntämään alueella toimivien teräksenvalmistajien SSAB:n, Duroc Special Steelin, Outokummun ja Rautaruukin teräksiä sekä Luulajan teknisen yliopiston, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Steelpoliksen tietotaitoa näistä teräksistä ja niiden käsittelystä. Tärkeimpänä näemme kaivostoimialan, josta erityisenä pk-yritysten ponnahduslaitana pyritään hyödyntämään volyymiltaan suurinta LKAB:n kaivostoimintaa. Toinen merkittävä alue on kehittämistoimintaa aktivoivan innovaatiosysteemin ja sen toiminnan kehittäminen alueelle. Tämä innovaatiosysteemi koostuu opetus/tutkimusorganisaatioista, elinkeinoelämää kehittävistä organisaatioista ja yrityksistä. Perämeren Metallikaari Bothnian Metal Arc brändi Perämerenkaarella Raahesta Luulajaan sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin teräksiä, metallituotteita ja niitä kehittävien organisaatioiden keskittymä. Yhteistoimintaa lisäämällä siihen liittyvää metallialan pk-yritysten verkostoa on vielä mahdollista kasvattaa uusilla, nousevilla toimialoilla. Perämeren metallikaari-brändiä tullaan kehittämään ja tekemään tunnetuksi yhdessä paikallisten kuntien, yritysten ja tämän projektin toimijoiden kanssa. Projektin yhteyshenkilö Projektipäällikkö Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy (Steelpolis), Rantakatu 8 C, Raahe, puh , antero.kyrolainen@steelpolis.com 2

3 MeriOSKE tekee systemaattista työtä Brasilian markkinoilla Teksti Mervi Pitkänen, Marianne Leistén Meriklusteriohjelma eli MeriOSKE on rakentanut pitkäjänteistä yhteistyötä Brasilian meri-, öljy- ja telakkateollisuuden edustajien kanssa vuodesta 2009 lähtien. Taustalla on suomalaisten meriteollisuuden vientipyrkimysten edistäminen Brasiliaan ja tavoitteena on ollut aikaansaada tiivistä yhteistyötä suomalaisten ja brasilialaisten kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten välille. Vierailut ovat tärkeitä uusia avauksia uusien markkina-alueiden löytämiseksi, kaiken tähdätessä pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja markkinamahdollisuuksien kehittämiseen. Brasilialaisyhteistyö käynnistyi vuonna 2009 ministeri Väyrysen vienninedistämismatkalla ja ensimmäinen brasilialaisdelegaatio vieraili Suomessa MeriOSKEn toimesta vuonna Tuolloin kymmenkunta Brasilian suurimman öljy-yhtiön Petrobrasin keskijohdon edustajaa tutustuivat suomalaiseen teollisuuteen. Petrobras rankataan maailman neljänneksi suurimmaksi öljy-yhtiöksi. Se on markkina-arvoltaan Brasilian suurin ja maailman laajuisesti kahdeksanneksi suurin yritys. Petrobrasin edustajat vierailivat 30 yrityksessä ympäri Suomen ja avoimessa tilaisuudessa yrityksillä ja muilla tahoilla oli mahdollisuus tutustua investointiohjelmaan ja yritykseen. Vierailun ensisijaisena tavoitteena oli tukea suomalaisten yritysten pääsyä Brasilian markkinoille. Brasilialainen meri- ja telakkateollisuusdelegaatio vieraili Suomessa elokuussa Vieraat edustivat kolmeatoista telakkaa, Sinaval-telakoiden etujärjestöä, valtion- ja aluehallintojen meriteollisuusvirkamiehiä ja yliopistoja Rio de Janeiron (UFRJ) ja Pernambucon (UFPE, UPE) osavaltioista. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteistyösopimukset Pernambucon alueen tiede- ja teknologiaministeriön sekä Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Pori välillä. Lisäksi Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut sekä Pernambucon yliopisto (UFPE) allekirjoittivat opiskelijaja opettajavaihtoa sekä teknis-tieteellistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen. Vuoden 2012 keväällä ensimmäiset brasilialaiset vaihto-opiskelijat aloittivat opintonsa Turun ammattikorkeakoulussa. Syksystä 2011 alkaen on lounaisrannikolla toiminut Brasilia-yhteistyöryhmä, joka koostuu alueen eri organisaatioista etsien aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia ja helpottaen niiden hallintaa. Suomen puolelta työtä koordinoi MeriOSKE ja Brasiliassa Pernambucon tiede- ja teknologiaministeriö. Lisäksi Aalto yliopiston Meritekniikan ja Rio de Janeiron COPPE yliopiston raamiyhteistyösopimukseen perustuva tiivis yhteistyö toimii viiden eri tiede- ja tutkimusosa-alueen puitteissa. Yhteistyö jatkuu ja syvenee alueiden ja korkeakoulujen kanssa. Kuluvan vuoden 2012 elokuussa Meriklusteriohjelma, Finpro ja EK kutsuivat Sao Paolon alueen teollisuuden ja rahoittajan edustajat sekä brasilialaiset satamatoimijat tutustumaan suomalaisiin toimijoihin. Toiminta laajenee edelleen aikana muun muassa satamien investointiohjelmiin liittyvien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Vauhti siis vain kiihtyy loppua kohden. Osaamiskeskusohjelman päättyessä ensi vuoden lopulla, on tärkeää vakiinnuttaa jo hyviksi koetut käytännöt ja toimintamallit toimimaan myös ohjelmakauden jälkeen. Ohjelma on kuitenkin osoittanut onnistumisensa jo nyt

4 OSKE robotin paikoitus konenäön avulla Hankkeen tavoitteena oli tutkia mahdollisuutta helpottaa kappaleen paikoittamista esim. hitsausrobotille konenäön avulla. Tavoitteena oli tehdä demo toiminnan esittelemiseksi käytössä olevan Motomanin robotti NX100:n ohjausyksiköllä. Aluksi tutkittiin mahdollisuudet robotin ulkoiseen ohjaamiseen. RST Oy:n NX100 mahdollisti ulkoisen ohjaamisen ethernetin tai sarjaportin kautta. Näissä oli toteutettuna tiedonsiirto ftp:llä, sekä Motomanin oma DCI protokolla. DCI mahdollistaa reaaliaikaisen robotinohjauksen ulkoiselta lähteeltä, FTP:llä taas voidaan siirtää robotille ohjelmatiedostoja ja suorittaa niitä. Brandsoft Oy toimitti robottiin kytkettävän konenäköjärjestelmän. Tämä koostui kamerasta, valaisusta sekä tietokoneesta konenäkösovelluksella. Kamerana oli Imperxin GigE kamera. Valaisu hoidettiin Brandsoftin tehokkaalla ledivalaisimella ja konenäkökehitysympäristönä toimi Tordivelin Scorpion Vision ohjelmisto. Konenäön yleisenä tavoitteena on saada kone ymmärtämään, mitä kameran tai muun sensorin kuvaama näkymä sisältää ja käyttää tätä tietoa hyväksi erilaisissa sovelluksissa. Koneen on pystyttävä tunnistamaan kohteita ja määrittämään niiden sijainnit ja asennot, ilmaisemaan kohteissa tapahtuneita muutoksia ja tulkitsemaan eri havaintojen merkitys. Kuvassa alla projektissa käytössä ollut laitteistojärjestely: 4 Paikoitus Yleinen ongelmakohta robotisoidussa tuotannossa on kappaleiden paikoittaminen. Robotti ohjelmoidaan tekemään tietty toiminto joka kerta samalla tavalla. Jotta toiminta olisi johdonmukaista, on kohdekappaleiden oltava aina juuri robotille ohjelmoidussa kohdassa. Muutoin esim. robotin tekemä hitsaus osuu paikoitusvirheen verran väärään kohtaan. Yleensä tämä ongelma ratkaistaan jigillä, joka varmistaa oikean paikoituksen. Tämän hankkeen konenäkösovelluksella robotille pyrittiin saamaan logiikkaa, joka ottaisi huomioon paikoitusvirheet ja vähentäisi paikoittamiseen tarvittavaa työpanosta. Järjestelmässä kameralla kuvataan kappaleen sijoitusta, jonka jälkeen konenäkösovellus tunnistaa kappaleen kuvista ja laskee poikkeaman oletetusta sijainnista. Tämän sijaintitiedon perusteella taas ohjataan robottia suorittamaan operaatio oikein, virheellisestä paikoituksesta huolimatta. On olemassa muutamia eri tapoja toteuttaa sijaintitiedon muutos robotille. Tässä tapauksessa sivuttaissiirron rajoittuneisuuden ja kappaleen täydellisen tunnistamisen ongelmallisuuden vuoksi päädyttiin käyttämään koordinaatiston muokkaamista. Relatiivinen koordinaatisto Normaalisti robotin ohjelman pisteet määritetään pulssiarvoina eri akseleille. Kun ohjelma tehdään relatiiviseen koordinaatistoon ohjelman pisteestä määritelläänkin x,y,z arvoina tietyssä koordinaatistossa. Vaihtamalla koordinaatisto toiseksi myös ohjelman suoritus siirtyy erikohtaan. Koordinaatisto voidaan määrittää kolmen pisteen avulla. Koordinaatiston origo, piste x-akselilla ja piste y-akselilla. Jotta koordinaatiston muutosta voidaan käyttää hyväksi kappaleen paikoituksessa, nämä pisteet on valittava kappaleesta ja kyettävä tunnistamaan. Relatiivisen koordinaatiston käytönvaiheet: 1. Asetetaan kappale robotille ja ohjelmoidaan robotti normaalisti. 2. Kappaleesta valitaan origo ja pisteet x- ja y-akseleilla ja luodaan koordinaatisto näillä tiedoilla. 3. Konvertoidaan robotin ohjelma relatiiviseksi, käyttäen relaationa luotua koordinaatistoa. Tässä vaiheessa ohjelma sijaitsee luodun koordinaatiston xyz avaruudessa. 4. Ajetaan ohjelma halutussa koordinaatistossa. Relatiivista työtä suoritettaessa valitaan aina koordinaatisto jossa se ajetaan. Ajamalla kohdassa kaksi määritellyssä koordinaatistossa, ohjelma suoritetaan, niin kuin se alunperin ohjelmoitiin. Jos kappale on siirtynyt, käytetään uutta koordinaatistoa, joka luodaan kohdan kaksi mukaisesti. (Kuva 3) Demo 1 Ensimmäinen demo päätettiin toteuttaa mahdollisimman helposti konenäöllä tunnistettavalla kappaleella ja päädyttiin käyttämään kuviota paperilla. Kuviosta päätettiin helposti tunnistettava origopiste ja pisteet akseleilla. Aluksi tehtiin robotille ohjelma, joka seuraa kuviota ja konvertoituna relatiiviseksi, käyttäen aiemmista pisteistä muodostettua koordinaatistoa. Tämän ennakkovalmistelun jälkeen luotiin konenäkösovellus, joka tarkkailee näiden pisteitten muuttumista. Sovellus luotiin Scorpion Vision konenäkökehitystyökalulla. Pisteitten tunnistukseen käytettiin seuraavanlaista järjestelyä: 1. Etsitään iso valkoinen alue. 2. Etsitään tältä alueelta pisin yhtenäinen viiva 3. Tutki kummassa päässä viivaa on siihen kohtisuorassa toinen viiva. 4. Etsitään näiden viivojen risteyskohta, tätä pistettä käytetään origona koordinaatistossa. 5. Etsitään piste origosta lähtevältä pitkältä viivalta, x-akseli on tähän suuntaan 6. Etsitään piste origosta lähtevältä lyhyeltä viivalta, se sijaitsee y-akselilla. Tuloksena saadut kolme pistettä syötettiin robotille, joka laski niistä uuden koordinaatiston ja suoritti ohjelman uudessa koordinaatistossa. Tulokset olivat rohkaisevia, robotti reagoi paperin siirtämiseen ja kiertämiseen odotetulla tavalla ja pystyi seuraamaan kuviota koko pöydän alueella kaikissa mahdollisissa kulmissa. Varsinainen ohjelma robotilla on kolmitasoinen. Ensimmäinen ohjelma ajaa robottikäden asentoon, jossa se ei ole esteenä kappaleen kuvaamiselle. Toi-

5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimisja innovaatioympäristö M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen Yllä kuvassa on konenäköjärjestelmän saama näkymä paikoitettavasta kappaleesta robotin työpöydällä. sen tason ohjelma muodostetaan konenäköjärjestelmässä ja siirretään uudelleen robotille jokaisen kuvan analysoinnin jälkeen. Kun konenäköjärjestelmä on löytänyt pisteet, se syöttää ne ohjelma-tiedostoon, joka siirretään robotille. Tässä aliohjelmassa robotti muodostaa pisteistä koordinaatiston. Kolmas taso on varsinainen ohjelma kuvion seuraamiseen relatiivisessa koordinaatistossa. Demo 2 Toisena demona käytettiin todellisen metallikappaleen paikoitusta. Metalli on materiaalina huomattavasti hankalampi konenäölle, erilaiset heijastumat, kiillot, varjot jne. aiheuttavat ongelmia kappaleen tunnistamisessa. Kts. kuva alla. Päädyttiin tekemään demo, jossa paikoitus voidaan korjata vain, jos kappale on suurin piirtein oikeassa paikassa ja asennossa. Sovellus antaa käyttäjälle tietoa paikoituksesta liikennevalotyyppisellä indikaattorilla. Liikennevalojen lisäksi ohjelma yrittää arvioida x- ja y-akselien mukaista poikkeamaa sekä kulmamuutosta ja näyttää näitä käyttäjälle. Pisteiden etsintä tapahtuu käyttämällä ns. texture match toimintoa. Tekstuurien vertailu on konetekoa vaativaa puuhaa, joten etsintää suoritetaan vain rajatulla alueella ja rajatulla kierrolla. Näin paikantaminen saatiin toimimaan kohtuullisen pienellä viiveellä, mutta rajoituksena kappale tunnistetaan vain, kun se on lähellä oikeaa asemointia. Lisäksi varjot vaikeuttavat tarkkaa paikannusta, kappaleen liikkuessa varjot muuttuvat. Jatkokehityksenä varjoja voisi vähentää valaisutekniikkaa parantamalla. Konenäkö selvitys keväältä 2012, tekijä Tuomo Kittilä Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Kemi Tornion ammattikorkeakoulu sai vuonna 2008 silloiselta Lapin lääninhallitukselta n. 2,6 miljoonan euron tuen metallialan oppimis- ja innovaatioympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tätä M-Lab:ksi nimettyä ympäristöä rakennettiin vuoden 2011 maaliskuun loppuun ja tähän mennessä se on palvellut opetusta, soveltavaa tutkimusta ja alueen yrityksiä. Ympäristö on mahdollistanut myös materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen ylösajamisen. Tällä hetkellä tutkimusryhmässä työskentelee jo noin parikymmentä henkilöä. Tutkimusryhmän strategia lähtee Lappilaisten metallialan yritysten tarpeista ja ongelmista sekä nojautuu tiiviisti Lapin maakuntaohjelmaan. Alueen PK yritykset ovat ensisijainen yritysyhteistyötaho ja aluekehitystyö tätä kautta tärkeässä asemassa. Tiivis yhteistyö, joka on kehittynyt kahden suomalaisen teräksentuottajan, Ruukin ja Outokummun, kanssa takaa viimeisimmän ja maailmanlaajuisesti huippuluokan tiedon ruostumattomista ja ultralujista kulutus-, rakenne- ja suojausteräksistä ja niihin liittyvästä teräsrakentamisesta ja sen normistoista. Viimeisintä teknologiaa Projektin alussa tehtiin tarkat laitespesifi kaatiot, joiden ominaisuuksien määrittelyt tehtiin yhteistyössä Outokummun Tornion, Ruukin Raahen ja Hämeenlinnan tutkimuskeskuksien sekä metallialan yritysten kanssa. Projektissa investoitiin monipuolinen rikkovan aineenkoetuksen laboratorio, jossa voidaan tutkia ja testata mm. mekaanisia ominaisuuksia, iskusitkeyttä, muovattavuutta, korroosionkestoa ja mikrorakenteita. Ympäristö muodostaa Torniossa si- 5

6 jaitsevan JaloteräsStudion kanssa korkeatasoisen metallialan oppimis- ja innovaatioympäristön kansainvälisestikin mitattuna. Laboratorion tutkimuslaitteistoihin kuuluvat mm. Zwick Roell Z250kN vetokone, Zwick Roell PSW750 iskuvasara, Struers Duramin A2500ET kovuusmittari, Erichsen ohutlevyjen muovattavuuden tutkimuslaitteisto (kts. kuva 1), GOM Aramis/Argus/Atos/Tritop mittausjärjestelmät, optinen mikroskooppi, FEI:n Quanta 450 SC kenttäionipyyhkäisyelektronimikroskooppi (FESEM) Thermonoran energiadispersiivisellä alkuaineanalysaattorilla (EDS) varustettuna, Ascott suolasumutestilaitteisto (kts. kuva 1), olosuhdekammio ja strauss testilaitteisto. Kuva 1.Yläkuvassa GOM Atos/Tritop järjestelmällä kuvattu teräslevy ja sen paksuusjakauma, alla projekti-insinööri Tiina Rissanen (ins.(amk), tekn. yo) lataamassa näytteitä Ascott in suolasumukammioon. Laitteiden ominaisuuksia määriteltäessä annettiin suuri painoarvo niiden käytettävyydelle ja toiminnan automatisoinnille. Tämä vaatimus tulee suoraan materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa uutta, tilastollisesti luotettavaa tietoa materiaalien käytettävyydestä terästen jatkojalostajille ja toimittajille sekä osallistua yritysten tuotekehitykseen omalla osaamisalueellaan. Toisaalta laitteiden käyttö opetuksessa edellyttää riittävän hyvää käytettävyyttä ja käytön nopeaa oppimista. M-Lab -ympäristönä on antanut mahdollisuudet materiaalien käytettävyyden monipuoliseen tutkimiseen. 6 Leikkaamisen, liittämisen, muovauksen, mekaanisten ominaisuuksien ja vaurioiden tutkiminen sekä siihen liittyvä näytteenvalmistus tehdään samassa ympäristössä Kemissä ja Torniossa. Hanketoiminta Ensimmäinen materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän koordinoima TE- KES/EAKR -projekti Jalosärmä käynnistyi Projektiin osallistui viisi yritystä, joista ainoastaan Outokumpu oli Lapin alueelta. Hankkeessa tutkittiin ruostumattomien terästen särmättävyyttä ja erityisesti uusien ferriittisten teräslaatujen (mm. EN ) käyttöä austeniittista ruostumatonta terästä korvaavana materiaalina särmätyissä tuotteissa. Särmättävyystiedon ohella hankkeen keskeisintä antia oli se toimintatapa, jolla yritysten tapaustutkimukset hoidettiin ja hoidetaan edelleenkin. Projektin yhteydessä mm. kehitettiin konenäköön perustuvaa takaisinjouston on-line mittausjärjestelmää (kuva 2 alla). Kuva 2 yllä. Takaisinjouston mittaus käynnissä, särmäyksen takaisinjouston mittaussovelluksen käyttöliittymällä. Ultralujien rakenne- ja kulutusterästen käytettävyyden tutkiminen alkoi Tekes/ Lapin läänin EAKR-rahoitteisessa KuU- RaK projektissa Projektin osallistui kuusi yritystä. Oulun yliopiston eteläisellä oli samaan aikaan rinnakkaisprojekti Oulun ja Nivalan toimipisteissä. Projektissa tutkittiin ultralujien terästen särmättävyyttä sekä konepajakäytettävyyttä ja samalla kehitettiin särmättävyyden tutkimusmenetelmiä (kts. kuva alla). Aluekehityksen kannalta hanke tuotti hyödyllistä tietoa ja ratkaisuja Lappilaisille metallialan yrityksille mm. tappikaarihitsauksesta, S690 lujuustason materiaalin käytöstä väsyttävässä kuormituksessa, ultralujien terästen särmäyksestä ja hitsauksesta sekä kulutusterästen kestävyydestä eri kohteissa. Kuva 3. KuURaK projektin yhdessä yrityksen tapaustutkimuksessa tehtiin tappikaarihitsauksen kehitystyötä. Jalosärmä hankkeen hyvän pohjatyön jälkeen käynnistettiin TEKES/EAKR rahoitteinen Jalosauma -hanke. Tässä projektissa keskityttiin tutkimaan ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuutta ja tekemään niille alustavia hitsausohjeita (pwps). Projektiin osallistui kahdeksan yritystä, joista viisi oli alueen yrityksiä. Projektin kautta alueen yritykset saivat uutta ja viimeisintä tietoa ferriittisten ruostumattomien terästen käytöstä hitsatuissa rakenteissa. TEKES/EAKR rahoitteinen ASA (Advanced Strain Analysis) projekti käynnistyi , mikä pystytettiin M-Lab hankkeessa investoidun GOM mittausjärjestelmän ympärille. Mittausjärjestelmällä voidaan mitata venymiä (GOM Argus/Aramis), jotka muodostuvat kappaletta muovattaessa tai kuormitettaessa. GOM Aramis/Argus järjestelmällä saadaan esim. vetokokeessa perinteiseen ekstensometrimittaukseen verrattuna tieto materiaalin muovautumisesta koko mitta-alueelta ja näin ollen määritettyä huomattavasti aiempaa monipuolisemmin ja tarkemmin materiaalin plastisia ominaisuuksia. Järjestelmällä voidaan määrittää myös tasopintojen muotoja (GOM Atos/ Tritop) ja saattaa ne digitaaliseksi tiedoksi. Tyypillinen sovelluskohde on rakenne, josta ei ole käytettävissä kunnollista 3D mallia. Tällainen rakenne voidaan kuvata GOM Atos/Tritop järjestelmällä ja muokata saatua 3D mallia sitten eteenpäin. Kansallisen TEKES rahoituksen saanut ConceptCar projekti käynnis-

7 tyi ja hankkeen toteutukseen osallistuvat materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän ohella Metropolian ammattikorkeakoulu / teollinen tuotanto, Aalto yliopisto / sovellettu mekaniikka ja TTY / fysiikan laitos. Hankkeessa on mukana 16 yritystä ja se loppuu Projektissa tehdään paljon kehitystyötä ja tutustaan uusiin ekotehokkaisiin ratkaisuihin sekä autoteollisuuden toimittajuuteen. Hankkeen konkreettisena lopputuloksena syntyy demonstraatioajoneuvo, joka julkistetaan Geneven 2014 autonäyttelyssä. Tekesin Green Mining ohjelmaan kuuluva MineSteel Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta projekti käynnistyi vuoden 2012 alussa ja siihen osallistuu kolmen kaivoksen lisäksi 10 yritystä. Hankkeessa saadaan uutta tietoa kaivoksilla käytettävien terästen kestävyydestä ja käytettävyydestä sekä siten siirretään teräksiin liittyvää teknologiatietoa kaivannaisteollisuuden toimittajaketjuun. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Näiden lisäksi Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä on mukana Interreg IV A Nord ohjelman rahoittamassa BASMI Bothnian Arc Steel & Metal Industry -hankkeessa, missä K-TAMK:n rooli liittyy tuote- ja valmistusteknologioiden kehittämiseen sekä osaamiskeskusohjelman Meriklusterissa. Lisäksi tutkimusryhmä on ollut mukana tutkimusalihankkijan (subcontractor) roolissa eurooppalaisen RFCS:n (Research Fund for Coal and Steel) rahoittamissa FERRAK- ja SAFSS hankkeissa. Aluekehityksen kannalta hyvin merkittävä ProtoDesignII hankkeen johtoajatuksena on valjastaa Lapin korkeakoulukonsernin toimijat yritysten tuotekehityksen avuksi. Lappiaa tässä hankkeessa edustaa ensisijaisesti materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä ja yrityskohtaisia tapaustutkimuksia on toteutettu jo useita. Hanketoiminnan lisäksi Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä on julkaistu useampia selvityksiä, mm. Kaivosten toimialakatsaus (Tiina Rissanen 2010), Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit (Tiina Rissanen 2011), SSAB:n ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit (Tiina Rissanen 2011), Pk-yritysten ruostumattoman teräksen jatkomahdollisuudet Suomessa (VTT, K-TAMK). Tutkijayliopettaja Timo Kauppi, K-TAMK, timo.kauppi@tokem.fi Optim 650 MC teräksen muovattavuudesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tekniikka, TKI, materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän TEKES/EAKR rahoitteinen projekti Advanced Strain Analysis eli ASA on muovaukseen ja muodonmuutoksiin liittyvän venymäanalysoinnin mittaussovelluksiin keskittyvä tutkimushanke. Ohutlevyjen muodonmuutosten online- ja offl ine-mittaamiseen on Kemi- Tornion ammattikorkeakoululle hankittu GOM:n kamerajärjestelmä, joka on yhtenä tärkeänä sovellusten ja venymien mittaustekniikoiden kehittämisvälineenä ASA-projektissa. Saatua kokemusta on siirretty aktiivisesti muihin projekteihin ja toimeksantoihin. Tässä artikkelissa esitetään yhteenveto Ruukki Metals Oy:n rahoittaman SuROII projektin (Superterästen Rakenteen Optimointi) Raahen kuumanauhavalssauslinjalla termomekaanisesti valssatun 3 mm vahvuisen Optim 650 MC teräksen muovattavuustutkimuksesta, joka tehtiin opinnäytetyönä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koneja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa 2012 keväällä. Tarve testaukselle syntyi siitä, että julkaistua tietoa kuumavalssattujen UHSS terästen muovattavuudesta ei juurikaan ole. Ruukin kuumavalssattujen ultralujien terästen viimeaikainen kehitys on johtanut mm. siihen, että niiden muovattavuusominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti. Tehdyllä tutkimuksella haluttiin selvittää Optim 650 MC teräksen muovattavuutta ja verrata sitä Optim 700 MC Plus teräkseen. OPTIM TERÄKSET Optim MC on Ruukin kauppanimi rakenneteräkselle, joka on termomekaanisesti valssattua (M), kylmämuovattavaa (C) ja joka ylittää EN-standardien vaatimukset (EN ). Tässä tutkittu teräs Optim 650 MC (EN ) on standardin mukaiselta koostumukseltaan taulukossa 1 annetun kaltainen. Taulukossa on annettu myös verrokkimateriaalin Optim 700 MC Plus koostumus. Teräs % C max % Si max Taulukko 1. Koemateriaalien koostumukset. Tutkittujen terästen mikrorakenteen (keskimääräinen raekoko D =1-5µm) ja haitallisten sulkeumien eliminoinnin myötä tutkittujen terästen muovattavuusominaisuudet ovat terästen lujuuteen nähden hyvät. Myös terästen hitsattavuus on erinomainen. Niitä voi hitsata kaikilla tavanomaisilla hitsausmenetelmillä. Esikuumennusta ei tarvita normaaleissa olosuhteissa. Hitsausliitoksen muutosvyöhykkeelle (HAZ), hitsin välittömään läheisyyteen, voi muodostua kapea perusainetta pehmeämpi vyöhyke. Pehmenemistä rajoitetaan välttämällä tarpeettoman suurta hitsausenergiaa. Hitsausliitokset on pyrittävä sijoittamaan vähemmän rasitettuihin rakenteen osiin, minkä ansiosta hitsin vaikutus rakenteessa minimoidaan. KOEMENETELMÄT Työssä tehtiin muovattavuustestejä koe- ja verrokkimateriaalille. Kokeet suoritettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rikkovan aineenkoetuksen laboratoriossa testikohtaisten standardien ja niihin liittyvien työohjeiden mukaisesti. Ruukki Metals Oy toimitti 3 mm:n paksuiset Optim 650 MC ja 700 MC Plus levynäyteaihiot, joista leikattiin testinäytteet Lp5e kombilevytyökeskuksen laserilla Torniossa Jaloteräs- Studiolla. Sen jälkeen näytteet toimitettiin Kemiin testattavaksi. Toimitetuille materiaaleille tehtiin seuraavat testit: Erichsen (IE) luvun määritys (SFS-EN ISO mukaisesti) Reiänlaajennustesti (SFS-EN ISO mukaisesti) FLC käyrän määritys (SFS-EN ISO :2008) TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Erichsen indeksi Yleisesti venytysmuovattavuutta tutkittaessa käytetään Erichsenin koetta, jos- % Mn max % P max % S max %Al min 650 MC MC Plus

8 sa koekappaleeseen aiheutetaan kaksiaalinen jännitys- ja venymätila. Erichsenin kokeen tuloksena saadaan Erichsenin luku IE, joka kuvaa venytysmuovattavuutta. Mitä suurempi IE:n arvo on, sitä parempi venytysmuovattavuus materiaalilla on. Kokeissa käytettiin kyseiselle levynpaksuudelle soveltuvaa standardin mukaista IE40 koetta, missä vastinrenkaan reijän halkaisija on 40 mm. Standardi edellyttää vähintään kolmea onnistunutta testiä. Kaikki tehdyt testit onnistuivat. Määritetyt IE luvut on annettu taulukossa 2. Tulokset on eritelty reunan ja keskikohdan osalta. Näyteaihio oli leikattu kohtisuoraan valssaussuuntaan nähden ja tulokset kertovat mahdollisesta IE-luvun vaihtelusta nauhan leveyssuunnassa. Tuloksissa oli pientä eroa reuna- ja keskikohtien välillä, mutta ei merkittävää ja koko levyn IE-luku on siis näiden tulosten keskiarvo. Teräksen Optim 650 MC 3 mm IE40- luku on keskiarvoltaan 14,40 ja Optim 700 Plus terälsen Kuvassa 1 on vertailtu kokeissa mitattujen Optim 650 MC teräksen Erichsen indeksin (IE40) arvoja vertailumateriaalin Optim 700 MC Plus vastaavien arvojen kanssa. Optim 650 MC:n Erichsen indeksin arvo on n. 0,6 mm pienempi kuin Optim 700 MC Plus teräksellä eli sen venytysmuovattavuus on hieman huonompi. Molempien materiaalien muovattavuutta voidaan pitää kuitenkin suhteellisen hyvänä. Optim 700 MC Plus on kehitetty erityisesti hyviä särmäysominaisuuksia silmälläpitäen eli sen muovattavuus on myös yleisesti ottaen parempi verrattuna perinteisiin 700-lujiin teräksiin. Reijänlaajennuskokeet Taulukossa 3 on esitetty standardin mukaisesti tehdyn reiänlaajennuskokeen tulokset. Kaikissa tapauksissa muovausnopeus oli 15 mm/min, pidätinvoima 50 kn ja alkureiän halkaisija 10 mm. Taulukon mukaan Optim 650 MC teräkselle reijänlaajennussuhteen keskiarvoksi (54,5) on selvästi suurempi kuin Optim 700 MC Plus teräksen (34,5). Näyte n:o Paikka Paksuus [mm] Muovausnopeus [mm/min] Pidätinvoima [kn] Muovausvoima max.[kn] IE40- luku [mm] ka. IE40 [mm] 1 reuna reuna reuna keski keski keski keski keski reuna reuna reuna Taulukko 2. Optim 650 MC teräksen Erichsen kuppikokeen tulokset IE-luku [mm] Testi 15, ,8 14,6 14,4 14, ,8 Kuva 1. Optim 650 Mc ja Optim 700 MC Plus terästen Erichsen indeksit Paksuus [mm] Muovausnopeus [mm/min] Erichsenin luku IE40 reuna keski Pidätinvoima [kn] Muovausvoima max.[kn] D0 [mm] Dh [mm] Suhde λ [%] ka. Λ [%] Taulukko 3. Optim 650 MC teräksen reiänlaajennuskokeen tulokset Optim 650 MC Optim 700 MC Plus 8

9 Optim 650 MC:n paremmat reiänlaajennustulokset johtuvat sen mikrorakenteesta. Kirjallisuudesta on todettu, että rieänlaajennuksen kannalta paras vaihtoehto on yksifaasinen ferriittinen mikrorakenne. Tämä nähdään kuvasta 3, jossa on esitetty reiänlaajennussuhteen ja teräksen mikrorakenteen välinen yhteys. /4/ DP-tyyppisissä teräksissä faasien väliset kovuuserot johtavat siihen, että reiänlaajennuksessa faasien rajapintaan muodostuu pieniä onkaloita ja reiänlaajennussuhde heikkenee. Optim 700 MC Plus teräksen reiänlaajennuskyky on kuitenkin hyvällä tasolla, sillä sen mekaanisesti leikatun reunan laatu on erinomainen. Reunan laadulla on havaittu olevan merkittävä vaikutus ultralujien terästen reiänlaajennuskykyyn. /5/ 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,2-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 Kuva 2. Optim 650 MC ja Optim 700 MC Plus terästen FLC-käyrät Optim 650 MC Optim 700 MC Plus FLC-käyrät Rajamuovattavuuskäyrän tietoja tarvitaan mm. muovauksen simulointiin. Mikäli muovaustapahtuma pystytään mallintamaan luotettavasti, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä tuotteen suunnittelu- ja tuotantokustannuksissa. Kuvassa 2 on esitetty rajamuovattavuuskäyrät Optim 650 MC ja Optim 700 MC Plus teräksille. Rajamuovattavuuspisteet kaaviossa osoittavat kuinka paljon prosentuaalisesti koeaihio on venynyt tai puristunut. Miinusmerkkinen muodonmuutos tarkoittaa puristumista ja plusmerkkinen taas venymistä. Pysty- ja vaaka-akseleilla ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa olevat päävenymät. FLC-käyrät ovat melko samalla tasolla, mutta Optim 650 MC:n syvävedettävyys eli käyrien vasen puoli näyttäisi kuitenkin olevan hiukan parempi kuin Optim 700 MC Plus teräksellä. Venytysmuovattavuus eli käyrien oikea puoli taas näyttäisi olevan hiukan parempi Optim 700 MC Plus teräksellä, mikä havaittiin myös Erichsenin kuppikoetestissä. Lujien kuumavalssattujen terästen muovauskoetuloksia on saatavilla erittäin vähän. Nyt tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laitteistolla muovattavuustestaus on kuitenkin mahdollisuus suorittaa. Ruukin viimeaikainen teräskehitys on johtanut kuumavalssattujen terästen parantuneisiin muovausominaisuuksiin. Jatkotutkimusten kohteena on MPa lujuusluokan teräksien muovausominaisuuksien tarkempi kartoittaminen. YHTEENVETO Optim 650 MC teräksen muovattavuus on jokseenkin samaa luokkaa kuin Optim 700 MC Plus teräksen tai jopa tietyltä osin hieman parempikin. Koska reiänlaajennuskyky on hyvä, sopii Optim 650 MC muovausominaisuuksiltaan käytettäväksi esimerkiksi autoteollisuuden alustan osissa. Toisaalta myös Optim 700 MC Plus terästä voidaan tarjota vaihtoehtoisesti Optim 650 MC:n tilalle, mikäli reiänlaajennuskyky ei ole kohteen tärkein ominaisuus. Kirjoittajat: Ins.(AMK), projektitutkija Raimo Vierelä ja TkL, tutkijayliopettaja Timo Kauppi, DI, erikoisasiantuntija Raimo Ruoppa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, tekniikka, TKI, N.N. Ruukki Metals Oy. Lähteet /1/ Optim MC rakenneteräkset, ominaisuudet, web-sivu, <URL> ja-ratkaisut/ Terastuotteet/Kuumavalssatut-terakset/Rakenneterakset/Optim-MCrakenneterakset#tab3 /2/ Kesti V. Mikrorakenteen vaikutus ultralujan teräksen muovausominaisuuksiin. Diplomityö, Oulun ylioisto, /3/ Seto K., Funakawa Y., Kaneko S., Hot rolled high strength steels for suspension and chassis parts NANOHI- TEN and BHT Steel. JFE Technical report, JFE GIHO, No. 16, pp , 2007 /4/ Mori K., Abe Y., Suzui Y., Improvement of stretch fl angeability of ultra high strength steel by smoothing of sheared edge. Journal of Materials Processing Technology, Vol. 210, pp ,

10 Kasvuyritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluja NIHAK ja Nivalan Teollisuuskylä Oy tarjoavat Nivala-Haapajärven seudun yrityksille vientisihteeripalvelua, yrityshautomo- ja kasvuyrityspalveluja sekä kansanvälisiä teknologiapalveluja. Palvelut mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämä EU/EAKRrahoitus ELME Center International Services (ECIS) -projektille. Yhteisvientisihteeri pitää mm. yhteyksiä vientiyritysten asiakkaisiin, järjestää asiakastapaamisia, laatii vientiasiakirjoja, antaa tulkkaus- ja muuta käytännön apua vientiä käynnistettäessä ja kehitettäessä. Asiakas maksaa kustannuksista sopimuksen mukaan. Lisäksi vientisihteeri hankkii asiakkaille projektirahoituksella asiantuntijapalveluna tarpeen mukaan mm. kansainvälistymisstrategioiden laadintaa, messuapua ja -palvelua, tulkkauspalvelua, vierailupalvelua, lakiasiainpalvelua. Vientisihteeripalvelusta vastaa NIHAKissa Ari Alakangas. Yrityshautomo- ja kasvuyrityspalvelu auttaa aloittavia innovatiivisia yrittäjiä käynnistymisvaiheessa ja toimivuuden varmistamisessa. Hautomon palveluja voidaan tarjota myös toimiville, kasvua hakeville yrityksille niiden kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Räätälöity hautomo-ohjelma voi sisältää muun muassa neuvontaa, koulutusta, verkostokontakteja, räätälöityjä rahoitusratkaisuja ja asiantuntijapalveluita. Hautomo- ja kasvuyrityspalvelusta vastaa NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen. Kansanväliset teknologiapalvelut koostuvat erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemista T&Kpalveluista. Lisäksi yrityksille laaditaan mm. teknisiä selvityksiä ja muita kansainvälisen kilpailukyvyn turvaavia suunnitelmia, kuten teknologiastrategioita. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään palvelujaan, tuotteitaan ja tuotannon teknologioitaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Teknologiapalvelujen yhteyshenkilönä on Nivalan Teollisuuskylä Oy:n kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen. ECIS -hankkeella pyritään yhdistämään viennin käynnistämiseksi tarvittava vienti-hautomo/kasvuyritys- ja teknologia -osaaminen yhdeksi yrityksille tarjottavaksi palvelukokonaisuudeksi. Erityisesti tällä hankkeella pyritään saamaan mukana oleville yrityksille uutta teknologista ja vientiosaamista apuvälineeksi yritysten kilpailukyvyn nostamiseksi kansainväliselle tasolle. NIHAK on seudullinen kehitysyhtiö, joka kuuluu Yritys-Suomi -verkostoon. Se toimii kaikissa Nivala-Haapajärven seudun kunnissa ja tuottaa kuntien yritys- ja aluekehityspalvelut. Nivalan Teollisuuskylä Oy vuokraa ja rakennuttaa toimitiloja yrityksille Nivalassa. Lisäksi yhtiö osallistuu aktiivisesti yrityksille suunnattujen teknologiapalveluiden kehittämiseen. Nivalan teollisuuskylässä on tällä hetkellä noin tuhat työpaikkaa ja toimitiloja yli neliötä. Organisaatioista ja niiden palveluista löytyy lisää tietoa Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja NIHAKin nettisivuilta. Lisätietoja antavat kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen, yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen, vientiasiantuntija Ari Alakangas, Kuvassa yhteisosasto Tampereen Alihankintamessuilla: vasemmalta lukien Pertti Haataja, Jarmo Haiju, Heikki Jylhä-Ollila, Jari Tirkkonen, Jari Harjula ja Tommi Löytynoja. Teknologiayritykset kansainvälisillä alihankintamessuilla Nivalan Teollisuuskylä Oy ja alueen yritykset osallistuivat syyskuussa järjestetyille Tampereen Alihankintamessuille. Alueen yritykset esittäytyivät yhteisosastolla, jolla esiteltiin muun muassa ohutlevyosien valmistusta laserilla ja mekaanisesti sekä koneistusta ja työstöpalvelujen moniosaamista. Osastolla esittäytyi kolme teknologiateollisuuden yritystä: Lasercomp Oy, Omek Automation Oy ja Pro Estore Oy. Messujen antina yritykset saivat hyvän kuvan teknologiateollisuuden tilanteesta ja paljon kontakteja asiakkaidensa yhteyshenkilöihin, uusiin asiakkaisiin, muihin alihankkijoihin sekä palvelu- ja tuotetoimittajiin. Tutustumalla muiden näytteilleasettajien osastoihin löytyi myös uusia asiakkaita ja ideoita omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Alihankinta on onnistunutkin säilyttämään Euroopan toiseksi suurimman asemansa alan näkymiä heijastavana messutapahtumana, joka tarjoaa kävijöille ja näytteilleasettajille erinomaisen paikan kohdata ja verkostoitua myös kansainvälisesti. Osaston organisoivat Nivalan Teollisuuskylä Oy ja NIHAK. Yhteistyössä mukana ELME Studio, ProMetal / Meriklusteriohjelma ja ECIS kansainvälistymishanke. ELME Studio on asiantuntijapalveluita tuottava organisaatio, jonka projekteja rahoittavat pääsääntöisesti yritykset, kunnat, EU/EAKR, TEKES ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto. 10

11 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI Uusia tutkimuslaitteita ja menetelmiä ELME Studion laboratoriossa Laserlaboratorion laajennus Nivalan tuotantostudio ELME Studion laserlaboratorion laajennus on otettu käyttöön vuoden 2012 aikana. Laboratorio tulee ensisijaisesti laserhitsaus- ja materiaaliteknologian tutkimuksen käyttöön palvelemaan alueen yritysten tutkimustarpeita. Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -hankkeen myötä laboratorioon saadaan uutta tutkimuslaitteistoa, joista uusimman laserhitsaussolun asennustyöt alkoivat kesälomien jälkeen ja käyttöönottokoulutukset ovat parhaillaan menossa syksyn 2012 aikana. Kuvassa Prolas-hankkeen projektipäällikkö Markku Keskitalo valvoo meneillään olevaa testaustapahtumaa. Kuvassa osa Nivalan tuotantostudion henkilökunnasta uusimman robottisolun äärellä: Heikki Kaarlela, Jari Tirkkonen, Kimmo Leppäkoski, Kimmo Illikainen, Timo Rautio, Jarmo Mäkikangas ja Mika Puirava. Materiaalien ja liitosmenetelmien testauslaitteisto ELME Studion mittauslaboratorioon asennettu servohydraulinen aineenkoetuslaitteisto on hankittu ja asennettu myös Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -hankkeen myötä kuluvan vuoden kesän aikana. Servohydraulinen aineenkoetuslaitteisto mahdollistaa materiaalien ja liitosmenetelmien kuormituskestävyyttä väsytyskokein mm. standardien BS 7270:2006, ASTM E606 ja ISO 1099 mukaan sekä staattisten veto- ja puristuskokein mm. standardien EN ISO :2009, ASTM E8M ja ASTM E9 mukaan. Koneella voi metallirakenteiden lisäksi testata esim. puuta ja kangasta, mutta laitteistoa tullaan käyttämään lähinnä lujien terästen hitsien, leikkausreunojen ja erilaisten rakenneosien testaamiseen. Mittaussondin prototyypin valmistus ja testaus ELME Studion toiminnassa on aktiivisesti seurattu myös rinnakkaisia toimialoja ja pyritty löytämään uusia mahdollisuuksia, missä hyödyntää tuotantostudion osaamista. KOKO/VER 2011-hankkeen puitteissa tehtiinkin energiatutkimuksen esiselvitys, jossa selvityskohteena on ollut kerrostumasondin prototyypin valmistus ja käyttöönoton testaus. Nivalassa on valmistunut 2010 kerrosleijukattila, joka on nimellisteholtaan 20 MW, 15 MW lämpöä ja 5 MW sähköä. Nivalan Kaukolämpö Oy:n omistamalla voimalaitoksella on mahdollista polttaa erilaisia polttoaineita mukaan lukien kierrätyspolttoaineet eli kyseessä on rinnakkaispolttolaitos. Pääpolttoaineena ovat puu ja turve. Laitoksella on mahdollista polttaa kierrätyspolttoaineina muovia ja kierrätyspuuta. Kattilan likaantuminen saattaa tulla ongelmaksi, kun erilaisia polttoaineseoksia käytetään, erityisesti kierrätyspolttoainetta. Asian selvittämistä edesauttaa kerrostumasondi, joka voidaan asentaa ko. kattilan mittauspisteisiin. Kerrostumasondin valmistus ja käyttöönotto palvelee useita tarkoituksia: kattilan likaantumisen tutkiminen, esiselvitys muiden vastaavien laitteiden tekemiseksi ja prototyypin valmistusprosessin testaus kuumalujia teräksiä käytettäessä. Esimerkiksi kattilan palotilan lämpötilojen mittaaminen saattaa antaa tietoa ilma- ja polttoainejaosta. Sondin toiminta on testattu voimalaitoksella yhden lämmityskauden ajan ja saatujen kokemuksien myötä on kerrostumasondin rakennetta edelleen kehitetty. Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että sondi on perusperiaatteeltaan toimiva ja sen myötä voidaan tehdä lisätutkimuksia mm. likaantumisen ja tuhkan kerrostumisen osalta. Kuvassa kerrostumasondi vinosti takaa: keskellä sondia asennuslaippa, vasemmalla siitä huonetilaan jäävä osuus ja oikealla kattilan palotilaan tuleva osa. 11

12 ProMetal Metalliosaajan vahva kumppani ProMetal edistää metallialan kehitystä erityisesti Pohjois-Suomessa. ProMetalin ytimen muodostavat Nivalan, Raahen ja Tornion tuotantostudiot. ProMetal on osa kansallista osaamiskeskusohjelmaa , jossa se toimii Raahen Seudun Osaamiskeskuksena osana meriosaamisklusteria. ELME Studio ELME Studio Nivalassa on erikoistunut elektroniikan mekaniikan tuotantoteknologiaan. JaloteräsStudio Tornion JaloteräsStudion erikoistumisalueena on jaloterästuotteiden tuote- ja tuotantoteknologia. Steelpolis Steelpoliksessa Raahessa toimii teräsrakenteiden materiaali- ja liittämisteknologian tuotantostudio. /?DeptID=