News ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "News 2012. ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti. www.prometal."

Transkriptio

1 News 2012 ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti

2 Sisällysluettelo 2 Perämeren metallikaari Bothnian Arc Steel & Metal Industry (BASMI) 3 MeriOSKE tekee systemaattista työtä Brasilian markkinoilla 4 OSKE robotin paikoitus konenäön avulla 5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimis- ja innovaatioympäristö M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen 7 Optim 650 MC teräksen muovattavuudesta 10 NIHAK / Nivalan teollisuuskylä Oy, tarjoavat Kasvuyritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluja 11 Uusia tutkimuslaitteita ja menetelmiä ELME Studion laboratoriossa Teksti: Antero Kyröläinen Perämeren metallikaari Bothnian Arc Steel & Metal Industry (BASMI) Projekti on Interreg IV A Nord ohjelmaan kuuluva verkostohanke, jonka tavoitteena on lisätä Perämeren kaaren metallialan pk-yritysten ja elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden yhteistyötä paikallisilta kaivos-, bioenergia- ja niiden kuljetustekniikka-toimialoilta globaaleille markkinoille. Mukana ovat Projektia toteuttavat koordinoijana Steelpolis (Lead Partner) ja partnereina Business Oulu, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Ab Centek, Luulajan teknillinen yliopisto ja Perämerenkaari-yhdistys. Suuri määrä Perämerenkaaren metallialan yrityksiä pohjoisen kaivoksiin saakka on mukana toiminnassa. Mitä teemme Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti metallialan pk-yrityksiin, niiden liiketoimintaan ja teknologian kehittämiseen. Business Oulun ja Ab Centekin tehtävänä on selvittää toimialojen yritysrakennetta ja saada aikaan Tornionjoen yli ulottuvaa liiketoimintaa, aluksi kaivos-toimialalla. Pyrimme hyödyntämään alueella toimivien teräksenvalmistajien SSAB:n, Duroc Special Steelin, Outokummun ja Rautaruukin teräksiä sekä Luulajan teknisen yliopiston, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Steelpoliksen tietotaitoa näistä teräksistä ja niiden käsittelystä. Tärkeimpänä näemme kaivostoimialan, josta erityisenä pk-yritysten ponnahduslaitana pyritään hyödyntämään volyymiltaan suurinta LKAB:n kaivostoimintaa. Toinen merkittävä alue on kehittämistoimintaa aktivoivan innovaatiosysteemin ja sen toiminnan kehittäminen alueelle. Tämä innovaatiosysteemi koostuu opetus/tutkimusorganisaatioista, elinkeinoelämää kehittävistä organisaatioista ja yrityksistä. Perämeren Metallikaari Bothnian Metal Arc brändi Perämerenkaarella Raahesta Luulajaan sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin teräksiä, metallituotteita ja niitä kehittävien organisaatioiden keskittymä. Yhteistoimintaa lisäämällä siihen liittyvää metallialan pk-yritysten verkostoa on vielä mahdollista kasvattaa uusilla, nousevilla toimialoilla. Perämeren metallikaari-brändiä tullaan kehittämään ja tekemään tunnetuksi yhdessä paikallisten kuntien, yritysten ja tämän projektin toimijoiden kanssa. Projektin yhteyshenkilö Projektipäällikkö Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy (Steelpolis), Rantakatu 8 C, Raahe, puh , 2

3 MeriOSKE tekee systemaattista työtä Brasilian markkinoilla Teksti Mervi Pitkänen, Marianne Leistén Meriklusteriohjelma eli MeriOSKE on rakentanut pitkäjänteistä yhteistyötä Brasilian meri-, öljy- ja telakkateollisuuden edustajien kanssa vuodesta 2009 lähtien. Taustalla on suomalaisten meriteollisuuden vientipyrkimysten edistäminen Brasiliaan ja tavoitteena on ollut aikaansaada tiivistä yhteistyötä suomalaisten ja brasilialaisten kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten välille. Vierailut ovat tärkeitä uusia avauksia uusien markkina-alueiden löytämiseksi, kaiken tähdätessä pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja markkinamahdollisuuksien kehittämiseen. Brasilialaisyhteistyö käynnistyi vuonna 2009 ministeri Väyrysen vienninedistämismatkalla ja ensimmäinen brasilialaisdelegaatio vieraili Suomessa MeriOSKEn toimesta vuonna Tuolloin kymmenkunta Brasilian suurimman öljy-yhtiön Petrobrasin keskijohdon edustajaa tutustuivat suomalaiseen teollisuuteen. Petrobras rankataan maailman neljänneksi suurimmaksi öljy-yhtiöksi. Se on markkina-arvoltaan Brasilian suurin ja maailman laajuisesti kahdeksanneksi suurin yritys. Petrobrasin edustajat vierailivat 30 yrityksessä ympäri Suomen ja avoimessa tilaisuudessa yrityksillä ja muilla tahoilla oli mahdollisuus tutustua investointiohjelmaan ja yritykseen. Vierailun ensisijaisena tavoitteena oli tukea suomalaisten yritysten pääsyä Brasilian markkinoille. Brasilialainen meri- ja telakkateollisuusdelegaatio vieraili Suomessa elokuussa Vieraat edustivat kolmeatoista telakkaa, Sinaval-telakoiden etujärjestöä, valtion- ja aluehallintojen meriteollisuusvirkamiehiä ja yliopistoja Rio de Janeiron (UFRJ) ja Pernambucon (UFPE, UPE) osavaltioista. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteistyösopimukset Pernambucon alueen tiede- ja teknologiaministeriön sekä Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Pori välillä. Lisäksi Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut sekä Pernambucon yliopisto (UFPE) allekirjoittivat opiskelijaja opettajavaihtoa sekä teknis-tieteellistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen. Vuoden 2012 keväällä ensimmäiset brasilialaiset vaihto-opiskelijat aloittivat opintonsa Turun ammattikorkeakoulussa. Syksystä 2011 alkaen on lounaisrannikolla toiminut Brasilia-yhteistyöryhmä, joka koostuu alueen eri organisaatioista etsien aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia ja helpottaen niiden hallintaa. Suomen puolelta työtä koordinoi MeriOSKE ja Brasiliassa Pernambucon tiede- ja teknologiaministeriö. Lisäksi Aalto yliopiston Meritekniikan ja Rio de Janeiron COPPE yliopiston raamiyhteistyösopimukseen perustuva tiivis yhteistyö toimii viiden eri tiede- ja tutkimusosa-alueen puitteissa. Yhteistyö jatkuu ja syvenee alueiden ja korkeakoulujen kanssa. Kuluvan vuoden 2012 elokuussa Meriklusteriohjelma, Finpro ja EK kutsuivat Sao Paolon alueen teollisuuden ja rahoittajan edustajat sekä brasilialaiset satamatoimijat tutustumaan suomalaisiin toimijoihin. Toiminta laajenee edelleen aikana muun muassa satamien investointiohjelmiin liittyvien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Vauhti siis vain kiihtyy loppua kohden. Osaamiskeskusohjelman päättyessä ensi vuoden lopulla, on tärkeää vakiinnuttaa jo hyviksi koetut käytännöt ja toimintamallit toimimaan myös ohjelmakauden jälkeen. Ohjelma on kuitenkin osoittanut onnistumisensa jo nyt. 3

4 OSKE robotin paikoitus konenäön avulla Hankkeen tavoitteena oli tutkia mahdollisuutta helpottaa kappaleen paikoittamista esim. hitsausrobotille konenäön avulla. Tavoitteena oli tehdä demo toiminnan esittelemiseksi käytössä olevan Motomanin robotti NX100:n ohjausyksiköllä. Aluksi tutkittiin mahdollisuudet robotin ulkoiseen ohjaamiseen. RST Oy:n NX100 mahdollisti ulkoisen ohjaamisen ethernetin tai sarjaportin kautta. Näissä oli toteutettuna tiedonsiirto ftp:llä, sekä Motomanin oma DCI protokolla. DCI mahdollistaa reaaliaikaisen robotinohjauksen ulkoiselta lähteeltä, FTP:llä taas voidaan siirtää robotille ohjelmatiedostoja ja suorittaa niitä. Brandsoft Oy toimitti robottiin kytkettävän konenäköjärjestelmän. Tämä koostui kamerasta, valaisusta sekä tietokoneesta konenäkösovelluksella. Kamerana oli Imperxin GigE kamera. Valaisu hoidettiin Brandsoftin tehokkaalla ledivalaisimella ja konenäkökehitysympäristönä toimi Tordivelin Scorpion Vision ohjelmisto. Konenäön yleisenä tavoitteena on saada kone ymmärtämään, mitä kameran tai muun sensorin kuvaama näkymä sisältää ja käyttää tätä tietoa hyväksi erilaisissa sovelluksissa. Koneen on pystyttävä tunnistamaan kohteita ja määrittämään niiden sijainnit ja asennot, ilmaisemaan kohteissa tapahtuneita muutoksia ja tulkitsemaan eri havaintojen merkitys. Kuvassa alla projektissa käytössä ollut laitteistojärjestely: 4 Paikoitus Yleinen ongelmakohta robotisoidussa tuotannossa on kappaleiden paikoittaminen. Robotti ohjelmoidaan tekemään tietty toiminto joka kerta samalla tavalla. Jotta toiminta olisi johdonmukaista, on kohdekappaleiden oltava aina juuri robotille ohjelmoidussa kohdassa. Muutoin esim. robotin tekemä hitsaus osuu paikoitusvirheen verran väärään kohtaan. Yleensä tämä ongelma ratkaistaan jigillä, joka varmistaa oikean paikoituksen. Tämän hankkeen konenäkösovelluksella robotille pyrittiin saamaan logiikkaa, joka ottaisi huomioon paikoitusvirheet ja vähentäisi paikoittamiseen tarvittavaa työpanosta. Järjestelmässä kameralla kuvataan kappaleen sijoitusta, jonka jälkeen konenäkösovellus tunnistaa kappaleen kuvista ja laskee poikkeaman oletetusta sijainnista. Tämän sijaintitiedon perusteella taas ohjataan robottia suorittamaan operaatio oikein, virheellisestä paikoituksesta huolimatta. On olemassa muutamia eri tapoja toteuttaa sijaintitiedon muutos robotille. Tässä tapauksessa sivuttaissiirron rajoittuneisuuden ja kappaleen täydellisen tunnistamisen ongelmallisuuden vuoksi päädyttiin käyttämään koordinaatiston muokkaamista. Relatiivinen koordinaatisto Normaalisti robotin ohjelman pisteet määritetään pulssiarvoina eri akseleille. Kun ohjelma tehdään relatiiviseen koordinaatistoon ohjelman pisteestä määritelläänkin x,y,z arvoina tietyssä koordinaatistossa. Vaihtamalla koordinaatisto toiseksi myös ohjelman suoritus siirtyy erikohtaan. Koordinaatisto voidaan määrittää kolmen pisteen avulla. Koordinaatiston origo, piste x-akselilla ja piste y-akselilla. Jotta koordinaatiston muutosta voidaan käyttää hyväksi kappaleen paikoituksessa, nämä pisteet on valittava kappaleesta ja kyettävä tunnistamaan. Relatiivisen koordinaatiston käytönvaiheet: 1. Asetetaan kappale robotille ja ohjelmoidaan robotti normaalisti. 2. Kappaleesta valitaan origo ja pisteet x- ja y-akseleilla ja luodaan koordinaatisto näillä tiedoilla. 3. Konvertoidaan robotin ohjelma relatiiviseksi, käyttäen relaationa luotua koordinaatistoa. Tässä vaiheessa ohjelma sijaitsee luodun koordinaatiston xyz avaruudessa. 4. Ajetaan ohjelma halutussa koordinaatistossa. Relatiivista työtä suoritettaessa valitaan aina koordinaatisto jossa se ajetaan. Ajamalla kohdassa kaksi määritellyssä koordinaatistossa, ohjelma suoritetaan, niin kuin se alunperin ohjelmoitiin. Jos kappale on siirtynyt, käytetään uutta koordinaatistoa, joka luodaan kohdan kaksi mukaisesti. (Kuva 3) Demo 1 Ensimmäinen demo päätettiin toteuttaa mahdollisimman helposti konenäöllä tunnistettavalla kappaleella ja päädyttiin käyttämään kuviota paperilla. Kuviosta päätettiin helposti tunnistettava origopiste ja pisteet akseleilla. Aluksi tehtiin robotille ohjelma, joka seuraa kuviota ja konvertoituna relatiiviseksi, käyttäen aiemmista pisteistä muodostettua koordinaatistoa. Tämän ennakkovalmistelun jälkeen luotiin konenäkösovellus, joka tarkkailee näiden pisteitten muuttumista. Sovellus luotiin Scorpion Vision konenäkökehitystyökalulla. Pisteitten tunnistukseen käytettiin seuraavanlaista järjestelyä: 1. Etsitään iso valkoinen alue. 2. Etsitään tältä alueelta pisin yhtenäinen viiva 3. Tutki kummassa päässä viivaa on siihen kohtisuorassa toinen viiva. 4. Etsitään näiden viivojen risteyskohta, tätä pistettä käytetään origona koordinaatistossa. 5. Etsitään piste origosta lähtevältä pitkältä viivalta, x-akseli on tähän suuntaan 6. Etsitään piste origosta lähtevältä lyhyeltä viivalta, se sijaitsee y-akselilla. Tuloksena saadut kolme pistettä syötettiin robotille, joka laski niistä uuden koordinaatiston ja suoritti ohjelman uudessa koordinaatistossa. Tulokset olivat rohkaisevia, robotti reagoi paperin siirtämiseen ja kiertämiseen odotetulla tavalla ja pystyi seuraamaan kuviota koko pöydän alueella kaikissa mahdollisissa kulmissa. Varsinainen ohjelma robotilla on kolmitasoinen. Ensimmäinen ohjelma ajaa robottikäden asentoon, jossa se ei ole esteenä kappaleen kuvaamiselle. Toi-

5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimisja innovaatioympäristö M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen Yllä kuvassa on konenäköjärjestelmän saama näkymä paikoitettavasta kappaleesta robotin työpöydällä. sen tason ohjelma muodostetaan konenäköjärjestelmässä ja siirretään uudelleen robotille jokaisen kuvan analysoinnin jälkeen. Kun konenäköjärjestelmä on löytänyt pisteet, se syöttää ne ohjelma-tiedostoon, joka siirretään robotille. Tässä aliohjelmassa robotti muodostaa pisteistä koordinaatiston. Kolmas taso on varsinainen ohjelma kuvion seuraamiseen relatiivisessa koordinaatistossa. Demo 2 Toisena demona käytettiin todellisen metallikappaleen paikoitusta. Metalli on materiaalina huomattavasti hankalampi konenäölle, erilaiset heijastumat, kiillot, varjot jne. aiheuttavat ongelmia kappaleen tunnistamisessa. Kts. kuva alla. Päädyttiin tekemään demo, jossa paikoitus voidaan korjata vain, jos kappale on suurin piirtein oikeassa paikassa ja asennossa. Sovellus antaa käyttäjälle tietoa paikoituksesta liikennevalotyyppisellä indikaattorilla. Liikennevalojen lisäksi ohjelma yrittää arvioida x- ja y-akselien mukaista poikkeamaa sekä kulmamuutosta ja näyttää näitä käyttäjälle. Pisteiden etsintä tapahtuu käyttämällä ns. texture match toimintoa. Tekstuurien vertailu on konetekoa vaativaa puuhaa, joten etsintää suoritetaan vain rajatulla alueella ja rajatulla kierrolla. Näin paikantaminen saatiin toimimaan kohtuullisen pienellä viiveellä, mutta rajoituksena kappale tunnistetaan vain, kun se on lähellä oikeaa asemointia. Lisäksi varjot vaikeuttavat tarkkaa paikannusta, kappaleen liikkuessa varjot muuttuvat. Jatkokehityksenä varjoja voisi vähentää valaisutekniikkaa parantamalla. Konenäkö selvitys keväältä 2012, tekijä Tuomo Kittilä Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Kemi Tornion ammattikorkeakoulu sai vuonna 2008 silloiselta Lapin lääninhallitukselta n. 2,6 miljoonan euron tuen metallialan oppimis- ja innovaatioympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tätä M-Lab:ksi nimettyä ympäristöä rakennettiin vuoden 2011 maaliskuun loppuun ja tähän mennessä se on palvellut opetusta, soveltavaa tutkimusta ja alueen yrityksiä. Ympäristö on mahdollistanut myös materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen ylösajamisen. Tällä hetkellä tutkimusryhmässä työskentelee jo noin parikymmentä henkilöä. Tutkimusryhmän strategia lähtee Lappilaisten metallialan yritysten tarpeista ja ongelmista sekä nojautuu tiiviisti Lapin maakuntaohjelmaan. Alueen PK yritykset ovat ensisijainen yritysyhteistyötaho ja aluekehitystyö tätä kautta tärkeässä asemassa. Tiivis yhteistyö, joka on kehittynyt kahden suomalaisen teräksentuottajan, Ruukin ja Outokummun, kanssa takaa viimeisimmän ja maailmanlaajuisesti huippuluokan tiedon ruostumattomista ja ultralujista kulutus-, rakenne- ja suojausteräksistä ja niihin liittyvästä teräsrakentamisesta ja sen normistoista. Viimeisintä teknologiaa Projektin alussa tehtiin tarkat laitespesifi kaatiot, joiden ominaisuuksien määrittelyt tehtiin yhteistyössä Outokummun Tornion, Ruukin Raahen ja Hämeenlinnan tutkimuskeskuksien sekä metallialan yritysten kanssa. Projektissa investoitiin monipuolinen rikkovan aineenkoetuksen laboratorio, jossa voidaan tutkia ja testata mm. mekaanisia ominaisuuksia, iskusitkeyttä, muovattavuutta, korroosionkestoa ja mikrorakenteita. Ympäristö muodostaa Torniossa si- 5

6 jaitsevan JaloteräsStudion kanssa korkeatasoisen metallialan oppimis- ja innovaatioympäristön kansainvälisestikin mitattuna. Laboratorion tutkimuslaitteistoihin kuuluvat mm. Zwick Roell Z250kN vetokone, Zwick Roell PSW750 iskuvasara, Struers Duramin A2500ET kovuusmittari, Erichsen ohutlevyjen muovattavuuden tutkimuslaitteisto (kts. kuva 1), GOM Aramis/Argus/Atos/Tritop mittausjärjestelmät, optinen mikroskooppi, FEI:n Quanta 450 SC kenttäionipyyhkäisyelektronimikroskooppi (FESEM) Thermonoran energiadispersiivisellä alkuaineanalysaattorilla (EDS) varustettuna, Ascott suolasumutestilaitteisto (kts. kuva 1), olosuhdekammio ja strauss testilaitteisto. Kuva 1.Yläkuvassa GOM Atos/Tritop järjestelmällä kuvattu teräslevy ja sen paksuusjakauma, alla projekti-insinööri Tiina Rissanen (ins.(amk), tekn. yo) lataamassa näytteitä Ascott in suolasumukammioon. Laitteiden ominaisuuksia määriteltäessä annettiin suuri painoarvo niiden käytettävyydelle ja toiminnan automatisoinnille. Tämä vaatimus tulee suoraan materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa uutta, tilastollisesti luotettavaa tietoa materiaalien käytettävyydestä terästen jatkojalostajille ja toimittajille sekä osallistua yritysten tuotekehitykseen omalla osaamisalueellaan. Toisaalta laitteiden käyttö opetuksessa edellyttää riittävän hyvää käytettävyyttä ja käytön nopeaa oppimista. M-Lab -ympäristönä on antanut mahdollisuudet materiaalien käytettävyyden monipuoliseen tutkimiseen. 6 Leikkaamisen, liittämisen, muovauksen, mekaanisten ominaisuuksien ja vaurioiden tutkiminen sekä siihen liittyvä näytteenvalmistus tehdään samassa ympäristössä Kemissä ja Torniossa. Hanketoiminta Ensimmäinen materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän koordinoima TE- KES/EAKR -projekti Jalosärmä käynnistyi Projektiin osallistui viisi yritystä, joista ainoastaan Outokumpu oli Lapin alueelta. Hankkeessa tutkittiin ruostumattomien terästen särmättävyyttä ja erityisesti uusien ferriittisten teräslaatujen (mm. EN ) käyttöä austeniittista ruostumatonta terästä korvaavana materiaalina särmätyissä tuotteissa. Särmättävyystiedon ohella hankkeen keskeisintä antia oli se toimintatapa, jolla yritysten tapaustutkimukset hoidettiin ja hoidetaan edelleenkin. Projektin yhteydessä mm. kehitettiin konenäköön perustuvaa takaisinjouston on-line mittausjärjestelmää (kuva 2 alla). Kuva 2 yllä. Takaisinjouston mittaus käynnissä, särmäyksen takaisinjouston mittaussovelluksen käyttöliittymällä. Ultralujien rakenne- ja kulutusterästen käytettävyyden tutkiminen alkoi Tekes/ Lapin läänin EAKR-rahoitteisessa KuU- RaK projektissa Projektin osallistui kuusi yritystä. Oulun yliopiston eteläisellä oli samaan aikaan rinnakkaisprojekti Oulun ja Nivalan toimipisteissä. Projektissa tutkittiin ultralujien terästen särmättävyyttä sekä konepajakäytettävyyttä ja samalla kehitettiin särmättävyyden tutkimusmenetelmiä (kts. kuva alla). Aluekehityksen kannalta hanke tuotti hyödyllistä tietoa ja ratkaisuja Lappilaisille metallialan yrityksille mm. tappikaarihitsauksesta, S690 lujuustason materiaalin käytöstä väsyttävässä kuormituksessa, ultralujien terästen särmäyksestä ja hitsauksesta sekä kulutusterästen kestävyydestä eri kohteissa. Kuva 3. KuURaK projektin yhdessä yrityksen tapaustutkimuksessa tehtiin tappikaarihitsauksen kehitystyötä. Jalosärmä hankkeen hyvän pohjatyön jälkeen käynnistettiin TEKES/EAKR rahoitteinen Jalosauma -hanke. Tässä projektissa keskityttiin tutkimaan ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuutta ja tekemään niille alustavia hitsausohjeita (pwps). Projektiin osallistui kahdeksan yritystä, joista viisi oli alueen yrityksiä. Projektin kautta alueen yritykset saivat uutta ja viimeisintä tietoa ferriittisten ruostumattomien terästen käytöstä hitsatuissa rakenteissa. TEKES/EAKR rahoitteinen ASA (Advanced Strain Analysis) projekti käynnistyi , mikä pystytettiin M-Lab hankkeessa investoidun GOM mittausjärjestelmän ympärille. Mittausjärjestelmällä voidaan mitata venymiä (GOM Argus/Aramis), jotka muodostuvat kappaletta muovattaessa tai kuormitettaessa. GOM Aramis/Argus järjestelmällä saadaan esim. vetokokeessa perinteiseen ekstensometrimittaukseen verrattuna tieto materiaalin muovautumisesta koko mitta-alueelta ja näin ollen määritettyä huomattavasti aiempaa monipuolisemmin ja tarkemmin materiaalin plastisia ominaisuuksia. Järjestelmällä voidaan määrittää myös tasopintojen muotoja (GOM Atos/ Tritop) ja saattaa ne digitaaliseksi tiedoksi. Tyypillinen sovelluskohde on rakenne, josta ei ole käytettävissä kunnollista 3D mallia. Tällainen rakenne voidaan kuvata GOM Atos/Tritop järjestelmällä ja muokata saatua 3D mallia sitten eteenpäin. Kansallisen TEKES rahoituksen saanut ConceptCar projekti käynnis-

7 tyi ja hankkeen toteutukseen osallistuvat materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän ohella Metropolian ammattikorkeakoulu / teollinen tuotanto, Aalto yliopisto / sovellettu mekaniikka ja TTY / fysiikan laitos. Hankkeessa on mukana 16 yritystä ja se loppuu Projektissa tehdään paljon kehitystyötä ja tutustaan uusiin ekotehokkaisiin ratkaisuihin sekä autoteollisuuden toimittajuuteen. Hankkeen konkreettisena lopputuloksena syntyy demonstraatioajoneuvo, joka julkistetaan Geneven 2014 autonäyttelyssä. Tekesin Green Mining ohjelmaan kuuluva MineSteel Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta projekti käynnistyi vuoden 2012 alussa ja siihen osallistuu kolmen kaivoksen lisäksi 10 yritystä. Hankkeessa saadaan uutta tietoa kaivoksilla käytettävien terästen kestävyydestä ja käytettävyydestä sekä siten siirretään teräksiin liittyvää teknologiatietoa kaivannaisteollisuuden toimittajaketjuun. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Näiden lisäksi Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä on mukana Interreg IV A Nord ohjelman rahoittamassa BASMI Bothnian Arc Steel & Metal Industry -hankkeessa, missä K-TAMK:n rooli liittyy tuote- ja valmistusteknologioiden kehittämiseen sekä osaamiskeskusohjelman Meriklusterissa. Lisäksi tutkimusryhmä on ollut mukana tutkimusalihankkijan (subcontractor) roolissa eurooppalaisen RFCS:n (Research Fund for Coal and Steel) rahoittamissa FERRAK- ja SAFSS hankkeissa. Aluekehityksen kannalta hyvin merkittävä ProtoDesignII hankkeen johtoajatuksena on valjastaa Lapin korkeakoulukonsernin toimijat yritysten tuotekehityksen avuksi. Lappiaa tässä hankkeessa edustaa ensisijaisesti materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä ja yrityskohtaisia tapaustutkimuksia on toteutettu jo useita. Hanketoiminnan lisäksi Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä on julkaistu useampia selvityksiä, mm. Kaivosten toimialakatsaus (Tiina Rissanen 2010), Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit (Tiina Rissanen 2011), SSAB:n ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit (Tiina Rissanen 2011), Pk-yritysten ruostumattoman teräksen jatkomahdollisuudet Suomessa (VTT, K-TAMK). Tutkijayliopettaja Timo Kauppi, K-TAMK, Optim 650 MC teräksen muovattavuudesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tekniikka, TKI, materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän TEKES/EAKR rahoitteinen projekti Advanced Strain Analysis eli ASA on muovaukseen ja muodonmuutoksiin liittyvän venymäanalysoinnin mittaussovelluksiin keskittyvä tutkimushanke. Ohutlevyjen muodonmuutosten online- ja offl ine-mittaamiseen on Kemi- Tornion ammattikorkeakoululle hankittu GOM:n kamerajärjestelmä, joka on yhtenä tärkeänä sovellusten ja venymien mittaustekniikoiden kehittämisvälineenä ASA-projektissa. Saatua kokemusta on siirretty aktiivisesti muihin projekteihin ja toimeksantoihin. Tässä artikkelissa esitetään yhteenveto Ruukki Metals Oy:n rahoittaman SuROII projektin (Superterästen Rakenteen Optimointi) Raahen kuumanauhavalssauslinjalla termomekaanisesti valssatun 3 mm vahvuisen Optim 650 MC teräksen muovattavuustutkimuksesta, joka tehtiin opinnäytetyönä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koneja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa 2012 keväällä. Tarve testaukselle syntyi siitä, että julkaistua tietoa kuumavalssattujen UHSS terästen muovattavuudesta ei juurikaan ole. Ruukin kuumavalssattujen ultralujien terästen viimeaikainen kehitys on johtanut mm. siihen, että niiden muovattavuusominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti. Tehdyllä tutkimuksella haluttiin selvittää Optim 650 MC teräksen muovattavuutta ja verrata sitä Optim 700 MC Plus teräkseen. OPTIM TERÄKSET Optim MC on Ruukin kauppanimi rakenneteräkselle, joka on termomekaanisesti valssattua (M), kylmämuovattavaa (C) ja joka ylittää EN-standardien vaatimukset (EN ). Tässä tutkittu teräs Optim 650 MC (EN ) on standardin mukaiselta koostumukseltaan taulukossa 1 annetun kaltainen. Taulukossa on annettu myös verrokkimateriaalin Optim 700 MC Plus koostumus. Teräs % C max % Si max Taulukko 1. Koemateriaalien koostumukset. Tutkittujen terästen mikrorakenteen (keskimääräinen raekoko D =1-5µm) ja haitallisten sulkeumien eliminoinnin myötä tutkittujen terästen muovattavuusominaisuudet ovat terästen lujuuteen nähden hyvät. Myös terästen hitsattavuus on erinomainen. Niitä voi hitsata kaikilla tavanomaisilla hitsausmenetelmillä. Esikuumennusta ei tarvita normaaleissa olosuhteissa. Hitsausliitoksen muutosvyöhykkeelle (HAZ), hitsin välittömään läheisyyteen, voi muodostua kapea perusainetta pehmeämpi vyöhyke. Pehmenemistä rajoitetaan välttämällä tarpeettoman suurta hitsausenergiaa. Hitsausliitokset on pyrittävä sijoittamaan vähemmän rasitettuihin rakenteen osiin, minkä ansiosta hitsin vaikutus rakenteessa minimoidaan. KOEMENETELMÄT Työssä tehtiin muovattavuustestejä koe- ja verrokkimateriaalille. Kokeet suoritettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rikkovan aineenkoetuksen laboratoriossa testikohtaisten standardien ja niihin liittyvien työohjeiden mukaisesti. Ruukki Metals Oy toimitti 3 mm:n paksuiset Optim 650 MC ja 700 MC Plus levynäyteaihiot, joista leikattiin testinäytteet Lp5e kombilevytyökeskuksen laserilla Torniossa Jaloteräs- Studiolla. Sen jälkeen näytteet toimitettiin Kemiin testattavaksi. Toimitetuille materiaaleille tehtiin seuraavat testit: Erichsen (IE) luvun määritys (SFS-EN ISO mukaisesti) Reiänlaajennustesti (SFS-EN ISO mukaisesti) FLC käyrän määritys (SFS-EN ISO :2008) TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Erichsen indeksi Yleisesti venytysmuovattavuutta tutkittaessa käytetään Erichsenin koetta, jos- % Mn max % P max % S max %Al min 650 MC MC Plus

8 sa koekappaleeseen aiheutetaan kaksiaalinen jännitys- ja venymätila. Erichsenin kokeen tuloksena saadaan Erichsenin luku IE, joka kuvaa venytysmuovattavuutta. Mitä suurempi IE:n arvo on, sitä parempi venytysmuovattavuus materiaalilla on. Kokeissa käytettiin kyseiselle levynpaksuudelle soveltuvaa standardin mukaista IE40 koetta, missä vastinrenkaan reijän halkaisija on 40 mm. Standardi edellyttää vähintään kolmea onnistunutta testiä. Kaikki tehdyt testit onnistuivat. Määritetyt IE luvut on annettu taulukossa 2. Tulokset on eritelty reunan ja keskikohdan osalta. Näyteaihio oli leikattu kohtisuoraan valssaussuuntaan nähden ja tulokset kertovat mahdollisesta IE-luvun vaihtelusta nauhan leveyssuunnassa. Tuloksissa oli pientä eroa reuna- ja keskikohtien välillä, mutta ei merkittävää ja koko levyn IE-luku on siis näiden tulosten keskiarvo. Teräksen Optim 650 MC 3 mm IE40- luku on keskiarvoltaan 14,40 ja Optim 700 Plus terälsen Kuvassa 1 on vertailtu kokeissa mitattujen Optim 650 MC teräksen Erichsen indeksin (IE40) arvoja vertailumateriaalin Optim 700 MC Plus vastaavien arvojen kanssa. Optim 650 MC:n Erichsen indeksin arvo on n. 0,6 mm pienempi kuin Optim 700 MC Plus teräksellä eli sen venytysmuovattavuus on hieman huonompi. Molempien materiaalien muovattavuutta voidaan pitää kuitenkin suhteellisen hyvänä. Optim 700 MC Plus on kehitetty erityisesti hyviä särmäysominaisuuksia silmälläpitäen eli sen muovattavuus on myös yleisesti ottaen parempi verrattuna perinteisiin 700-lujiin teräksiin. Reijänlaajennuskokeet Taulukossa 3 on esitetty standardin mukaisesti tehdyn reiänlaajennuskokeen tulokset. Kaikissa tapauksissa muovausnopeus oli 15 mm/min, pidätinvoima 50 kn ja alkureiän halkaisija 10 mm. Taulukon mukaan Optim 650 MC teräkselle reijänlaajennussuhteen keskiarvoksi (54,5) on selvästi suurempi kuin Optim 700 MC Plus teräksen (34,5). Näyte n:o Paikka Paksuus [mm] Muovausnopeus [mm/min] Pidätinvoima [kn] Muovausvoima max.[kn] IE40- luku [mm] ka. IE40 [mm] 1 reuna reuna reuna keski keski keski keski keski reuna reuna reuna Taulukko 2. Optim 650 MC teräksen Erichsen kuppikokeen tulokset IE-luku [mm] Testi 15, ,8 14,6 14,4 14, ,8 Kuva 1. Optim 650 Mc ja Optim 700 MC Plus terästen Erichsen indeksit Paksuus [mm] Muovausnopeus [mm/min] Erichsenin luku IE40 reuna keski Pidätinvoima [kn] Muovausvoima max.[kn] D0 [mm] Dh [mm] Suhde λ [%] ka. Λ [%] Taulukko 3. Optim 650 MC teräksen reiänlaajennuskokeen tulokset Optim 650 MC Optim 700 MC Plus 8

9 Optim 650 MC:n paremmat reiänlaajennustulokset johtuvat sen mikrorakenteesta. Kirjallisuudesta on todettu, että rieänlaajennuksen kannalta paras vaihtoehto on yksifaasinen ferriittinen mikrorakenne. Tämä nähdään kuvasta 3, jossa on esitetty reiänlaajennussuhteen ja teräksen mikrorakenteen välinen yhteys. /4/ DP-tyyppisissä teräksissä faasien väliset kovuuserot johtavat siihen, että reiänlaajennuksessa faasien rajapintaan muodostuu pieniä onkaloita ja reiänlaajennussuhde heikkenee. Optim 700 MC Plus teräksen reiänlaajennuskyky on kuitenkin hyvällä tasolla, sillä sen mekaanisesti leikatun reunan laatu on erinomainen. Reunan laadulla on havaittu olevan merkittävä vaikutus ultralujien terästen reiänlaajennuskykyyn. /5/ 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,2-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 Kuva 2. Optim 650 MC ja Optim 700 MC Plus terästen FLC-käyrät Optim 650 MC Optim 700 MC Plus FLC-käyrät Rajamuovattavuuskäyrän tietoja tarvitaan mm. muovauksen simulointiin. Mikäli muovaustapahtuma pystytään mallintamaan luotettavasti, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä tuotteen suunnittelu- ja tuotantokustannuksissa. Kuvassa 2 on esitetty rajamuovattavuuskäyrät Optim 650 MC ja Optim 700 MC Plus teräksille. Rajamuovattavuuspisteet kaaviossa osoittavat kuinka paljon prosentuaalisesti koeaihio on venynyt tai puristunut. Miinusmerkkinen muodonmuutos tarkoittaa puristumista ja plusmerkkinen taas venymistä. Pysty- ja vaaka-akseleilla ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa olevat päävenymät. FLC-käyrät ovat melko samalla tasolla, mutta Optim 650 MC:n syvävedettävyys eli käyrien vasen puoli näyttäisi kuitenkin olevan hiukan parempi kuin Optim 700 MC Plus teräksellä. Venytysmuovattavuus eli käyrien oikea puoli taas näyttäisi olevan hiukan parempi Optim 700 MC Plus teräksellä, mikä havaittiin myös Erichsenin kuppikoetestissä. Lujien kuumavalssattujen terästen muovauskoetuloksia on saatavilla erittäin vähän. Nyt tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laitteistolla muovattavuustestaus on kuitenkin mahdollisuus suorittaa. Ruukin viimeaikainen teräskehitys on johtanut kuumavalssattujen terästen parantuneisiin muovausominaisuuksiin. Jatkotutkimusten kohteena on MPa lujuusluokan teräksien muovausominaisuuksien tarkempi kartoittaminen. YHTEENVETO Optim 650 MC teräksen muovattavuus on jokseenkin samaa luokkaa kuin Optim 700 MC Plus teräksen tai jopa tietyltä osin hieman parempikin. Koska reiänlaajennuskyky on hyvä, sopii Optim 650 MC muovausominaisuuksiltaan käytettäväksi esimerkiksi autoteollisuuden alustan osissa. Toisaalta myös Optim 700 MC Plus terästä voidaan tarjota vaihtoehtoisesti Optim 650 MC:n tilalle, mikäli reiänlaajennuskyky ei ole kohteen tärkein ominaisuus. Kirjoittajat: Ins.(AMK), projektitutkija Raimo Vierelä ja TkL, tutkijayliopettaja Timo Kauppi, DI, erikoisasiantuntija Raimo Ruoppa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, tekniikka, TKI, N.N. Ruukki Metals Oy. Lähteet /1/ Optim MC rakenneteräkset, ominaisuudet, web-sivu, <URL> ja-ratkaisut/ Terastuotteet/Kuumavalssatut-terakset/Rakenneterakset/Optim-MCrakenneterakset#tab3 /2/ Kesti V. Mikrorakenteen vaikutus ultralujan teräksen muovausominaisuuksiin. Diplomityö, Oulun ylioisto, /3/ Seto K., Funakawa Y., Kaneko S., Hot rolled high strength steels for suspension and chassis parts NANOHI- TEN and BHT Steel. JFE Technical report, JFE GIHO, No. 16, pp , 2007 /4/ Mori K., Abe Y., Suzui Y., Improvement of stretch fl angeability of ultra high strength steel by smoothing of sheared edge. Journal of Materials Processing Technology, Vol. 210, pp ,

10 Kasvuyritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluja NIHAK ja Nivalan Teollisuuskylä Oy tarjoavat Nivala-Haapajärven seudun yrityksille vientisihteeripalvelua, yrityshautomo- ja kasvuyrityspalveluja sekä kansanvälisiä teknologiapalveluja. Palvelut mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämä EU/EAKRrahoitus ELME Center International Services (ECIS) -projektille. Yhteisvientisihteeri pitää mm. yhteyksiä vientiyritysten asiakkaisiin, järjestää asiakastapaamisia, laatii vientiasiakirjoja, antaa tulkkaus- ja muuta käytännön apua vientiä käynnistettäessä ja kehitettäessä. Asiakas maksaa kustannuksista sopimuksen mukaan. Lisäksi vientisihteeri hankkii asiakkaille projektirahoituksella asiantuntijapalveluna tarpeen mukaan mm. kansainvälistymisstrategioiden laadintaa, messuapua ja -palvelua, tulkkauspalvelua, vierailupalvelua, lakiasiainpalvelua. Vientisihteeripalvelusta vastaa NIHAKissa Ari Alakangas. Yrityshautomo- ja kasvuyrityspalvelu auttaa aloittavia innovatiivisia yrittäjiä käynnistymisvaiheessa ja toimivuuden varmistamisessa. Hautomon palveluja voidaan tarjota myös toimiville, kasvua hakeville yrityksille niiden kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Räätälöity hautomo-ohjelma voi sisältää muun muassa neuvontaa, koulutusta, verkostokontakteja, räätälöityjä rahoitusratkaisuja ja asiantuntijapalveluita. Hautomo- ja kasvuyrityspalvelusta vastaa NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen. Kansanväliset teknologiapalvelut koostuvat erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemista T&Kpalveluista. Lisäksi yrityksille laaditaan mm. teknisiä selvityksiä ja muita kansainvälisen kilpailukyvyn turvaavia suunnitelmia, kuten teknologiastrategioita. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään palvelujaan, tuotteitaan ja tuotannon teknologioitaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Teknologiapalvelujen yhteyshenkilönä on Nivalan Teollisuuskylä Oy:n kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen. ECIS -hankkeella pyritään yhdistämään viennin käynnistämiseksi tarvittava vienti-hautomo/kasvuyritys- ja teknologia -osaaminen yhdeksi yrityksille tarjottavaksi palvelukokonaisuudeksi. Erityisesti tällä hankkeella pyritään saamaan mukana oleville yrityksille uutta teknologista ja vientiosaamista apuvälineeksi yritysten kilpailukyvyn nostamiseksi kansainväliselle tasolle. NIHAK on seudullinen kehitysyhtiö, joka kuuluu Yritys-Suomi -verkostoon. Se toimii kaikissa Nivala-Haapajärven seudun kunnissa ja tuottaa kuntien yritys- ja aluekehityspalvelut. Nivalan Teollisuuskylä Oy vuokraa ja rakennuttaa toimitiloja yrityksille Nivalassa. Lisäksi yhtiö osallistuu aktiivisesti yrityksille suunnattujen teknologiapalveluiden kehittämiseen. Nivalan teollisuuskylässä on tällä hetkellä noin tuhat työpaikkaa ja toimitiloja yli neliötä. Organisaatioista ja niiden palveluista löytyy lisää tietoa Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja NIHAKin nettisivuilta. Lisätietoja antavat kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen, yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen, vientiasiantuntija Ari Alakangas, Kuvassa yhteisosasto Tampereen Alihankintamessuilla: vasemmalta lukien Pertti Haataja, Jarmo Haiju, Heikki Jylhä-Ollila, Jari Tirkkonen, Jari Harjula ja Tommi Löytynoja. Teknologiayritykset kansainvälisillä alihankintamessuilla Nivalan Teollisuuskylä Oy ja alueen yritykset osallistuivat syyskuussa järjestetyille Tampereen Alihankintamessuille. Alueen yritykset esittäytyivät yhteisosastolla, jolla esiteltiin muun muassa ohutlevyosien valmistusta laserilla ja mekaanisesti sekä koneistusta ja työstöpalvelujen moniosaamista. Osastolla esittäytyi kolme teknologiateollisuuden yritystä: Lasercomp Oy, Omek Automation Oy ja Pro Estore Oy. Messujen antina yritykset saivat hyvän kuvan teknologiateollisuuden tilanteesta ja paljon kontakteja asiakkaidensa yhteyshenkilöihin, uusiin asiakkaisiin, muihin alihankkijoihin sekä palvelu- ja tuotetoimittajiin. Tutustumalla muiden näytteilleasettajien osastoihin löytyi myös uusia asiakkaita ja ideoita omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Alihankinta on onnistunutkin säilyttämään Euroopan toiseksi suurimman asemansa alan näkymiä heijastavana messutapahtumana, joka tarjoaa kävijöille ja näytteilleasettajille erinomaisen paikan kohdata ja verkostoitua myös kansainvälisesti. Osaston organisoivat Nivalan Teollisuuskylä Oy ja NIHAK. Yhteistyössä mukana ELME Studio, ProMetal / Meriklusteriohjelma ja ECIS kansainvälistymishanke. ELME Studio on asiantuntijapalveluita tuottava organisaatio, jonka projekteja rahoittavat pääsääntöisesti yritykset, kunnat, EU/EAKR, TEKES ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto. 10

11 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI Uusia tutkimuslaitteita ja menetelmiä ELME Studion laboratoriossa Laserlaboratorion laajennus Nivalan tuotantostudio ELME Studion laserlaboratorion laajennus on otettu käyttöön vuoden 2012 aikana. Laboratorio tulee ensisijaisesti laserhitsaus- ja materiaaliteknologian tutkimuksen käyttöön palvelemaan alueen yritysten tutkimustarpeita. Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -hankkeen myötä laboratorioon saadaan uutta tutkimuslaitteistoa, joista uusimman laserhitsaussolun asennustyöt alkoivat kesälomien jälkeen ja käyttöönottokoulutukset ovat parhaillaan menossa syksyn 2012 aikana. Kuvassa Prolas-hankkeen projektipäällikkö Markku Keskitalo valvoo meneillään olevaa testaustapahtumaa. Kuvassa osa Nivalan tuotantostudion henkilökunnasta uusimman robottisolun äärellä: Heikki Kaarlela, Jari Tirkkonen, Kimmo Leppäkoski, Kimmo Illikainen, Timo Rautio, Jarmo Mäkikangas ja Mika Puirava. Materiaalien ja liitosmenetelmien testauslaitteisto ELME Studion mittauslaboratorioon asennettu servohydraulinen aineenkoetuslaitteisto on hankittu ja asennettu myös Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -hankkeen myötä kuluvan vuoden kesän aikana. Servohydraulinen aineenkoetuslaitteisto mahdollistaa materiaalien ja liitosmenetelmien kuormituskestävyyttä väsytyskokein mm. standardien BS 7270:2006, ASTM E606 ja ISO 1099 mukaan sekä staattisten veto- ja puristuskokein mm. standardien EN ISO :2009, ASTM E8M ja ASTM E9 mukaan. Koneella voi metallirakenteiden lisäksi testata esim. puuta ja kangasta, mutta laitteistoa tullaan käyttämään lähinnä lujien terästen hitsien, leikkausreunojen ja erilaisten rakenneosien testaamiseen. Mittaussondin prototyypin valmistus ja testaus ELME Studion toiminnassa on aktiivisesti seurattu myös rinnakkaisia toimialoja ja pyritty löytämään uusia mahdollisuuksia, missä hyödyntää tuotantostudion osaamista. KOKO/VER 2011-hankkeen puitteissa tehtiinkin energiatutkimuksen esiselvitys, jossa selvityskohteena on ollut kerrostumasondin prototyypin valmistus ja käyttöönoton testaus. Nivalassa on valmistunut 2010 kerrosleijukattila, joka on nimellisteholtaan 20 MW, 15 MW lämpöä ja 5 MW sähköä. Nivalan Kaukolämpö Oy:n omistamalla voimalaitoksella on mahdollista polttaa erilaisia polttoaineita mukaan lukien kierrätyspolttoaineet eli kyseessä on rinnakkaispolttolaitos. Pääpolttoaineena ovat puu ja turve. Laitoksella on mahdollista polttaa kierrätyspolttoaineina muovia ja kierrätyspuuta. Kattilan likaantuminen saattaa tulla ongelmaksi, kun erilaisia polttoaineseoksia käytetään, erityisesti kierrätyspolttoainetta. Asian selvittämistä edesauttaa kerrostumasondi, joka voidaan asentaa ko. kattilan mittauspisteisiin. Kerrostumasondin valmistus ja käyttöönotto palvelee useita tarkoituksia: kattilan likaantumisen tutkiminen, esiselvitys muiden vastaavien laitteiden tekemiseksi ja prototyypin valmistusprosessin testaus kuumalujia teräksiä käytettäessä. Esimerkiksi kattilan palotilan lämpötilojen mittaaminen saattaa antaa tietoa ilma- ja polttoainejaosta. Sondin toiminta on testattu voimalaitoksella yhden lämmityskauden ajan ja saatujen kokemuksien myötä on kerrostumasondin rakennetta edelleen kehitetty. Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että sondi on perusperiaatteeltaan toimiva ja sen myötä voidaan tehdä lisätutkimuksia mm. likaantumisen ja tuhkan kerrostumisen osalta. Kuvassa kerrostumasondi vinosti takaa: keskellä sondia asennuslaippa, vasemmalla siitä huonetilaan jäävä osuus ja oikealla kattilan palotilaan tuleva osa. 11

12 ProMetal Metalliosaajan vahva kumppani ProMetal edistää metallialan kehitystä erityisesti Pohjois-Suomessa. ProMetalin ytimen muodostavat Nivalan, Raahen ja Tornion tuotantostudiot. ProMetal on osa kansallista osaamiskeskusohjelmaa , jossa se toimii Raahen Seudun Osaamiskeskuksena osana meriosaamisklusteria. ELME Studio ELME Studio Nivalassa on erikoistunut elektroniikan mekaniikan tuotantoteknologiaan. JaloteräsStudio Tornion JaloteräsStudion erikoistumisalueena on jaloterästuotteiden tuote- ja tuotantoteknologia. Steelpolis Steelpoliksessa Raahessa toimii teräsrakenteiden materiaali- ja liittämisteknologian tuotantostudio. /?DeptID=14923

M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen

M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen Lumen 1/2016 TEEMA-ARTIKKELI M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen Timo Kauppi, TkT, yliopettaja, Arctic Steel and Mining -tutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

@tokem.fi. Tiivistelmä. asioista. Asiasanat: Abstractt. usability. Johdanto

@tokem.fi. Tiivistelmä. asioista. Asiasanat: Abstractt. usability. Johdanto 1 Kemi Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimis ja innovaatioympäristö M Lab/Hydro+ hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen Tutkijayliopettaja Timo Kauppi, timo.kauppi@

Lisätiedot

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa

Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa Jussi A. Karjalainen Lujat teräkset -seminaari 17.9.2009 ULLE lujien ja ultralujien levymateriaalien käyttö -hanke Pääpaino

Lisätiedot

Ultralujien terästen konepajakäytettävyys

Ultralujien terästen konepajakäytettävyys Särmättävyyden ja lastuttavuuden tutkiminen Oulun yliopisto Tutkimuksen sisältö tutkii ja kehittää yhteistyössä teräksenvalmistajien kanssa lujia kuumavalssattuja teräksiä keskittyen niiden särmättävyyteen,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet TTY:n palvelut yrityksille Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet Miksi yhteistyöhön? Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yrityksille ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää tuoreinta asiantuntemusta ja ratkaista

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Osaamista ajoneuvoteollisuuden kanssa ConceptCar. Jukka Joutsenvaara

Osaamista ajoneuvoteollisuuden kanssa ConceptCar. Jukka Joutsenvaara Osaamista ajoneuvoteollisuuden kanssa ConceptCar Jukka Joutsenvaara 25/8/2011 Taustaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan TKI:n alla toimiva materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä on tutkinut

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä

Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä Lumen 1/2016 TEEMA-ARTIKKELI Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä Raimo Ruoppa, DI, erityisasiantuntija, Teollisuus ja luonnonvarat, Arctic Steel

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE

MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE MERIPOHJOLA-HANKKEEN MAHDOLLISUUDET METALLI- JA KONEPAJATEOLLISUUDELLE Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen kauppakamariosasto aamukahitilaisuus 15.12.2015 1 Hankkeen tausta ja toteuttajat Metalli- ja

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

Ultralujien terästen särmäys

Ultralujien terästen särmäys Ultralujien terästen särmäys Työväline- ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät 26-27.1.2017, Vierumäki, Suomi Anna-Maija Arola, tohtorikoulutettava Anna-Maija.Arola@oulu.fi Oulun yliopisto, Materiaali-

Lisätiedot

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet Lujat ruostumattomat teräkset, ominaisuudet ja käyttösovelluksia October 25, 2012 (Nordic Welding Expo 2012 - Tampere) Hannu-Pekka Heikkinen, tutkimusinsinööri, IWE Outokumpu Stainless Oy www.outokumpu.com

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet 13.1.2015 Tornio/videoyhteydet Pertti Tikkala EURES-asiantuntija Lapin TE-toimisto Tornion LNG-terminaali (Kuva Wärtsilä) Tornion LNG-terminaali Tornion

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Nopeutettu Elinkaaren Määritys. TEKES tutkimusprojekti

Nopeutettu Elinkaaren Määritys. TEKES tutkimusprojekti Nopeutettu Elinkaaren Määritys Accelerated Life Cycle Estimation NEM -projekti TEKES tutkimusprojekti Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus 2014 2017 Juha Miettinen, Materiaaliopin laboratorio,

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Tehokkaammin lujilla teräksillä

Tehokkaammin lujilla teräksillä Tehokkaammin lujilla teräksillä SHY Oulu 50v juhlaseminaari Marko Lehtinen welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö 2 Visiomme on 3 Näin

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUETTELO Päätösluettelo. Päätöspvmväli Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös.

PÄÄTÖSLUETTELO Päätösluettelo. Päätöspvmväli Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös. 1/5 Hakuehto Käyttäjä luettelo Arvo Hiltula Mirja pvmväli 04.06.2016-12.08.2016 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös Järjestys Viranhaltija/päätöstyyppi, pykälänumero Viranhaltijan päätöstyypit

Lisätiedot

LP-mallit, L19. Aiheet. Yleistä, LP-malleista. Esimerkki, Giapetto. Graafisen ratkaisun vaiheet. Optimin olemassaolo

LP-mallit, L19. Aiheet. Yleistä, LP-malleista. Esimerkki, Giapetto. Graafisen ratkaisun vaiheet. Optimin olemassaolo LP-mallit, L19 Yleistä 1 LP-mallit on yksi Operaatioanalyysin (Operations Research) perustyökaluista. Perusongelma: Miten pitää suorittaa operaatio mahdollisimman hyvin, kun käytettävissä on rajalliset

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot