News ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "News 2012. ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti. www.prometal."

Transkriptio

1 News 2012 ProMetal News on Nivala Raahe Tornio tuotantostudioiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista kertova tiedotuslehti

2 Sisällysluettelo 2 Perämeren metallikaari Bothnian Arc Steel & Metal Industry (BASMI) 3 MeriOSKE tekee systemaattista työtä Brasilian markkinoilla 4 OSKE robotin paikoitus konenäön avulla 5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimis- ja innovaatioympäristö M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen 7 Optim 650 MC teräksen muovattavuudesta 10 NIHAK / Nivalan teollisuuskylä Oy, tarjoavat Kasvuyritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluja 11 Uusia tutkimuslaitteita ja menetelmiä ELME Studion laboratoriossa Teksti: Antero Kyröläinen Perämeren metallikaari Bothnian Arc Steel & Metal Industry (BASMI) Projekti on Interreg IV A Nord ohjelmaan kuuluva verkostohanke, jonka tavoitteena on lisätä Perämeren kaaren metallialan pk-yritysten ja elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden yhteistyötä paikallisilta kaivos-, bioenergia- ja niiden kuljetustekniikka-toimialoilta globaaleille markkinoille. Mukana ovat Projektia toteuttavat koordinoijana Steelpolis (Lead Partner) ja partnereina Business Oulu, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu, Ab Centek, Luulajan teknillinen yliopisto ja Perämerenkaari-yhdistys. Suuri määrä Perämerenkaaren metallialan yrityksiä pohjoisen kaivoksiin saakka on mukana toiminnassa. Mitä teemme Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti metallialan pk-yrityksiin, niiden liiketoimintaan ja teknologian kehittämiseen. Business Oulun ja Ab Centekin tehtävänä on selvittää toimialojen yritysrakennetta ja saada aikaan Tornionjoen yli ulottuvaa liiketoimintaa, aluksi kaivos-toimialalla. Pyrimme hyödyntämään alueella toimivien teräksenvalmistajien SSAB:n, Duroc Special Steelin, Outokummun ja Rautaruukin teräksiä sekä Luulajan teknisen yliopiston, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Steelpoliksen tietotaitoa näistä teräksistä ja niiden käsittelystä. Tärkeimpänä näemme kaivostoimialan, josta erityisenä pk-yritysten ponnahduslaitana pyritään hyödyntämään volyymiltaan suurinta LKAB:n kaivostoimintaa. Toinen merkittävä alue on kehittämistoimintaa aktivoivan innovaatiosysteemin ja sen toiminnan kehittäminen alueelle. Tämä innovaatiosysteemi koostuu opetus/tutkimusorganisaatioista, elinkeinoelämää kehittävistä organisaatioista ja yrityksistä. Perämeren Metallikaari Bothnian Metal Arc brändi Perämerenkaarella Raahesta Luulajaan sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin teräksiä, metallituotteita ja niitä kehittävien organisaatioiden keskittymä. Yhteistoimintaa lisäämällä siihen liittyvää metallialan pk-yritysten verkostoa on vielä mahdollista kasvattaa uusilla, nousevilla toimialoilla. Perämeren metallikaari-brändiä tullaan kehittämään ja tekemään tunnetuksi yhdessä paikallisten kuntien, yritysten ja tämän projektin toimijoiden kanssa. Projektin yhteyshenkilö Projektipäällikkö Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy (Steelpolis), Rantakatu 8 C, Raahe, puh , 2

3 MeriOSKE tekee systemaattista työtä Brasilian markkinoilla Teksti Mervi Pitkänen, Marianne Leistén Meriklusteriohjelma eli MeriOSKE on rakentanut pitkäjänteistä yhteistyötä Brasilian meri-, öljy- ja telakkateollisuuden edustajien kanssa vuodesta 2009 lähtien. Taustalla on suomalaisten meriteollisuuden vientipyrkimysten edistäminen Brasiliaan ja tavoitteena on ollut aikaansaada tiivistä yhteistyötä suomalaisten ja brasilialaisten kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten välille. Vierailut ovat tärkeitä uusia avauksia uusien markkina-alueiden löytämiseksi, kaiken tähdätessä pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja markkinamahdollisuuksien kehittämiseen. Brasilialaisyhteistyö käynnistyi vuonna 2009 ministeri Väyrysen vienninedistämismatkalla ja ensimmäinen brasilialaisdelegaatio vieraili Suomessa MeriOSKEn toimesta vuonna Tuolloin kymmenkunta Brasilian suurimman öljy-yhtiön Petrobrasin keskijohdon edustajaa tutustuivat suomalaiseen teollisuuteen. Petrobras rankataan maailman neljänneksi suurimmaksi öljy-yhtiöksi. Se on markkina-arvoltaan Brasilian suurin ja maailman laajuisesti kahdeksanneksi suurin yritys. Petrobrasin edustajat vierailivat 30 yrityksessä ympäri Suomen ja avoimessa tilaisuudessa yrityksillä ja muilla tahoilla oli mahdollisuus tutustua investointiohjelmaan ja yritykseen. Vierailun ensisijaisena tavoitteena oli tukea suomalaisten yritysten pääsyä Brasilian markkinoille. Brasilialainen meri- ja telakkateollisuusdelegaatio vieraili Suomessa elokuussa Vieraat edustivat kolmeatoista telakkaa, Sinaval-telakoiden etujärjestöä, valtion- ja aluehallintojen meriteollisuusvirkamiehiä ja yliopistoja Rio de Janeiron (UFRJ) ja Pernambucon (UFPE, UPE) osavaltioista. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteistyösopimukset Pernambucon alueen tiede- ja teknologiaministeriön sekä Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Pori välillä. Lisäksi Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut sekä Pernambucon yliopisto (UFPE) allekirjoittivat opiskelijaja opettajavaihtoa sekä teknis-tieteellistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen. Vuoden 2012 keväällä ensimmäiset brasilialaiset vaihto-opiskelijat aloittivat opintonsa Turun ammattikorkeakoulussa. Syksystä 2011 alkaen on lounaisrannikolla toiminut Brasilia-yhteistyöryhmä, joka koostuu alueen eri organisaatioista etsien aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia ja helpottaen niiden hallintaa. Suomen puolelta työtä koordinoi MeriOSKE ja Brasiliassa Pernambucon tiede- ja teknologiaministeriö. Lisäksi Aalto yliopiston Meritekniikan ja Rio de Janeiron COPPE yliopiston raamiyhteistyösopimukseen perustuva tiivis yhteistyö toimii viiden eri tiede- ja tutkimusosa-alueen puitteissa. Yhteistyö jatkuu ja syvenee alueiden ja korkeakoulujen kanssa. Kuluvan vuoden 2012 elokuussa Meriklusteriohjelma, Finpro ja EK kutsuivat Sao Paolon alueen teollisuuden ja rahoittajan edustajat sekä brasilialaiset satamatoimijat tutustumaan suomalaisiin toimijoihin. Toiminta laajenee edelleen aikana muun muassa satamien investointiohjelmiin liittyvien markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen. Vauhti siis vain kiihtyy loppua kohden. Osaamiskeskusohjelman päättyessä ensi vuoden lopulla, on tärkeää vakiinnuttaa jo hyviksi koetut käytännöt ja toimintamallit toimimaan myös ohjelmakauden jälkeen. Ohjelma on kuitenkin osoittanut onnistumisensa jo nyt. 3

4 OSKE robotin paikoitus konenäön avulla Hankkeen tavoitteena oli tutkia mahdollisuutta helpottaa kappaleen paikoittamista esim. hitsausrobotille konenäön avulla. Tavoitteena oli tehdä demo toiminnan esittelemiseksi käytössä olevan Motomanin robotti NX100:n ohjausyksiköllä. Aluksi tutkittiin mahdollisuudet robotin ulkoiseen ohjaamiseen. RST Oy:n NX100 mahdollisti ulkoisen ohjaamisen ethernetin tai sarjaportin kautta. Näissä oli toteutettuna tiedonsiirto ftp:llä, sekä Motomanin oma DCI protokolla. DCI mahdollistaa reaaliaikaisen robotinohjauksen ulkoiselta lähteeltä, FTP:llä taas voidaan siirtää robotille ohjelmatiedostoja ja suorittaa niitä. Brandsoft Oy toimitti robottiin kytkettävän konenäköjärjestelmän. Tämä koostui kamerasta, valaisusta sekä tietokoneesta konenäkösovelluksella. Kamerana oli Imperxin GigE kamera. Valaisu hoidettiin Brandsoftin tehokkaalla ledivalaisimella ja konenäkökehitysympäristönä toimi Tordivelin Scorpion Vision ohjelmisto. Konenäön yleisenä tavoitteena on saada kone ymmärtämään, mitä kameran tai muun sensorin kuvaama näkymä sisältää ja käyttää tätä tietoa hyväksi erilaisissa sovelluksissa. Koneen on pystyttävä tunnistamaan kohteita ja määrittämään niiden sijainnit ja asennot, ilmaisemaan kohteissa tapahtuneita muutoksia ja tulkitsemaan eri havaintojen merkitys. Kuvassa alla projektissa käytössä ollut laitteistojärjestely: 4 Paikoitus Yleinen ongelmakohta robotisoidussa tuotannossa on kappaleiden paikoittaminen. Robotti ohjelmoidaan tekemään tietty toiminto joka kerta samalla tavalla. Jotta toiminta olisi johdonmukaista, on kohdekappaleiden oltava aina juuri robotille ohjelmoidussa kohdassa. Muutoin esim. robotin tekemä hitsaus osuu paikoitusvirheen verran väärään kohtaan. Yleensä tämä ongelma ratkaistaan jigillä, joka varmistaa oikean paikoituksen. Tämän hankkeen konenäkösovelluksella robotille pyrittiin saamaan logiikkaa, joka ottaisi huomioon paikoitusvirheet ja vähentäisi paikoittamiseen tarvittavaa työpanosta. Järjestelmässä kameralla kuvataan kappaleen sijoitusta, jonka jälkeen konenäkösovellus tunnistaa kappaleen kuvista ja laskee poikkeaman oletetusta sijainnista. Tämän sijaintitiedon perusteella taas ohjataan robottia suorittamaan operaatio oikein, virheellisestä paikoituksesta huolimatta. On olemassa muutamia eri tapoja toteuttaa sijaintitiedon muutos robotille. Tässä tapauksessa sivuttaissiirron rajoittuneisuuden ja kappaleen täydellisen tunnistamisen ongelmallisuuden vuoksi päädyttiin käyttämään koordinaatiston muokkaamista. Relatiivinen koordinaatisto Normaalisti robotin ohjelman pisteet määritetään pulssiarvoina eri akseleille. Kun ohjelma tehdään relatiiviseen koordinaatistoon ohjelman pisteestä määritelläänkin x,y,z arvoina tietyssä koordinaatistossa. Vaihtamalla koordinaatisto toiseksi myös ohjelman suoritus siirtyy erikohtaan. Koordinaatisto voidaan määrittää kolmen pisteen avulla. Koordinaatiston origo, piste x-akselilla ja piste y-akselilla. Jotta koordinaatiston muutosta voidaan käyttää hyväksi kappaleen paikoituksessa, nämä pisteet on valittava kappaleesta ja kyettävä tunnistamaan. Relatiivisen koordinaatiston käytönvaiheet: 1. Asetetaan kappale robotille ja ohjelmoidaan robotti normaalisti. 2. Kappaleesta valitaan origo ja pisteet x- ja y-akseleilla ja luodaan koordinaatisto näillä tiedoilla. 3. Konvertoidaan robotin ohjelma relatiiviseksi, käyttäen relaationa luotua koordinaatistoa. Tässä vaiheessa ohjelma sijaitsee luodun koordinaatiston xyz avaruudessa. 4. Ajetaan ohjelma halutussa koordinaatistossa. Relatiivista työtä suoritettaessa valitaan aina koordinaatisto jossa se ajetaan. Ajamalla kohdassa kaksi määritellyssä koordinaatistossa, ohjelma suoritetaan, niin kuin se alunperin ohjelmoitiin. Jos kappale on siirtynyt, käytetään uutta koordinaatistoa, joka luodaan kohdan kaksi mukaisesti. (Kuva 3) Demo 1 Ensimmäinen demo päätettiin toteuttaa mahdollisimman helposti konenäöllä tunnistettavalla kappaleella ja päädyttiin käyttämään kuviota paperilla. Kuviosta päätettiin helposti tunnistettava origopiste ja pisteet akseleilla. Aluksi tehtiin robotille ohjelma, joka seuraa kuviota ja konvertoituna relatiiviseksi, käyttäen aiemmista pisteistä muodostettua koordinaatistoa. Tämän ennakkovalmistelun jälkeen luotiin konenäkösovellus, joka tarkkailee näiden pisteitten muuttumista. Sovellus luotiin Scorpion Vision konenäkökehitystyökalulla. Pisteitten tunnistukseen käytettiin seuraavanlaista järjestelyä: 1. Etsitään iso valkoinen alue. 2. Etsitään tältä alueelta pisin yhtenäinen viiva 3. Tutki kummassa päässä viivaa on siihen kohtisuorassa toinen viiva. 4. Etsitään näiden viivojen risteyskohta, tätä pistettä käytetään origona koordinaatistossa. 5. Etsitään piste origosta lähtevältä pitkältä viivalta, x-akseli on tähän suuntaan 6. Etsitään piste origosta lähtevältä lyhyeltä viivalta, se sijaitsee y-akselilla. Tuloksena saadut kolme pistettä syötettiin robotille, joka laski niistä uuden koordinaatiston ja suoritti ohjelman uudessa koordinaatistossa. Tulokset olivat rohkaisevia, robotti reagoi paperin siirtämiseen ja kiertämiseen odotetulla tavalla ja pystyi seuraamaan kuviota koko pöydän alueella kaikissa mahdollisissa kulmissa. Varsinainen ohjelma robotilla on kolmitasoinen. Ensimmäinen ohjelma ajaa robottikäden asentoon, jossa se ei ole esteenä kappaleen kuvaamiselle. Toi-

5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun metallialan oppimisja innovaatioympäristö M-Lab/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen Yllä kuvassa on konenäköjärjestelmän saama näkymä paikoitettavasta kappaleesta robotin työpöydällä. sen tason ohjelma muodostetaan konenäköjärjestelmässä ja siirretään uudelleen robotille jokaisen kuvan analysoinnin jälkeen. Kun konenäköjärjestelmä on löytänyt pisteet, se syöttää ne ohjelma-tiedostoon, joka siirretään robotille. Tässä aliohjelmassa robotti muodostaa pisteistä koordinaatiston. Kolmas taso on varsinainen ohjelma kuvion seuraamiseen relatiivisessa koordinaatistossa. Demo 2 Toisena demona käytettiin todellisen metallikappaleen paikoitusta. Metalli on materiaalina huomattavasti hankalampi konenäölle, erilaiset heijastumat, kiillot, varjot jne. aiheuttavat ongelmia kappaleen tunnistamisessa. Kts. kuva alla. Päädyttiin tekemään demo, jossa paikoitus voidaan korjata vain, jos kappale on suurin piirtein oikeassa paikassa ja asennossa. Sovellus antaa käyttäjälle tietoa paikoituksesta liikennevalotyyppisellä indikaattorilla. Liikennevalojen lisäksi ohjelma yrittää arvioida x- ja y-akselien mukaista poikkeamaa sekä kulmamuutosta ja näyttää näitä käyttäjälle. Pisteiden etsintä tapahtuu käyttämällä ns. texture match toimintoa. Tekstuurien vertailu on konetekoa vaativaa puuhaa, joten etsintää suoritetaan vain rajatulla alueella ja rajatulla kierrolla. Näin paikantaminen saatiin toimimaan kohtuullisen pienellä viiveellä, mutta rajoituksena kappale tunnistetaan vain, kun se on lähellä oikeaa asemointia. Lisäksi varjot vaikeuttavat tarkkaa paikannusta, kappaleen liikkuessa varjot muuttuvat. Jatkokehityksenä varjoja voisi vähentää valaisutekniikkaa parantamalla. Konenäkö selvitys keväältä 2012, tekijä Tuomo Kittilä Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Kemi Tornion ammattikorkeakoulu sai vuonna 2008 silloiselta Lapin lääninhallitukselta n. 2,6 miljoonan euron tuen metallialan oppimis- ja innovaatioympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tätä M-Lab:ksi nimettyä ympäristöä rakennettiin vuoden 2011 maaliskuun loppuun ja tähän mennessä se on palvellut opetusta, soveltavaa tutkimusta ja alueen yrityksiä. Ympäristö on mahdollistanut myös materiaalien käytettävyyden soveltavan tutkimuksen ylösajamisen. Tällä hetkellä tutkimusryhmässä työskentelee jo noin parikymmentä henkilöä. Tutkimusryhmän strategia lähtee Lappilaisten metallialan yritysten tarpeista ja ongelmista sekä nojautuu tiiviisti Lapin maakuntaohjelmaan. Alueen PK yritykset ovat ensisijainen yritysyhteistyötaho ja aluekehitystyö tätä kautta tärkeässä asemassa. Tiivis yhteistyö, joka on kehittynyt kahden suomalaisen teräksentuottajan, Ruukin ja Outokummun, kanssa takaa viimeisimmän ja maailmanlaajuisesti huippuluokan tiedon ruostumattomista ja ultralujista kulutus-, rakenne- ja suojausteräksistä ja niihin liittyvästä teräsrakentamisesta ja sen normistoista. Viimeisintä teknologiaa Projektin alussa tehtiin tarkat laitespesifi kaatiot, joiden ominaisuuksien määrittelyt tehtiin yhteistyössä Outokummun Tornion, Ruukin Raahen ja Hämeenlinnan tutkimuskeskuksien sekä metallialan yritysten kanssa. Projektissa investoitiin monipuolinen rikkovan aineenkoetuksen laboratorio, jossa voidaan tutkia ja testata mm. mekaanisia ominaisuuksia, iskusitkeyttä, muovattavuutta, korroosionkestoa ja mikrorakenteita. Ympäristö muodostaa Torniossa si- 5

6 jaitsevan JaloteräsStudion kanssa korkeatasoisen metallialan oppimis- ja innovaatioympäristön kansainvälisestikin mitattuna. Laboratorion tutkimuslaitteistoihin kuuluvat mm. Zwick Roell Z250kN vetokone, Zwick Roell PSW750 iskuvasara, Struers Duramin A2500ET kovuusmittari, Erichsen ohutlevyjen muovattavuuden tutkimuslaitteisto (kts. kuva 1), GOM Aramis/Argus/Atos/Tritop mittausjärjestelmät, optinen mikroskooppi, FEI:n Quanta 450 SC kenttäionipyyhkäisyelektronimikroskooppi (FESEM) Thermonoran energiadispersiivisellä alkuaineanalysaattorilla (EDS) varustettuna, Ascott suolasumutestilaitteisto (kts. kuva 1), olosuhdekammio ja strauss testilaitteisto. Kuva 1.Yläkuvassa GOM Atos/Tritop järjestelmällä kuvattu teräslevy ja sen paksuusjakauma, alla projekti-insinööri Tiina Rissanen (ins.(amk), tekn. yo) lataamassa näytteitä Ascott in suolasumukammioon. Laitteiden ominaisuuksia määriteltäessä annettiin suuri painoarvo niiden käytettävyydelle ja toiminnan automatisoinnille. Tämä vaatimus tulee suoraan materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa uutta, tilastollisesti luotettavaa tietoa materiaalien käytettävyydestä terästen jatkojalostajille ja toimittajille sekä osallistua yritysten tuotekehitykseen omalla osaamisalueellaan. Toisaalta laitteiden käyttö opetuksessa edellyttää riittävän hyvää käytettävyyttä ja käytön nopeaa oppimista. M-Lab -ympäristönä on antanut mahdollisuudet materiaalien käytettävyyden monipuoliseen tutkimiseen. 6 Leikkaamisen, liittämisen, muovauksen, mekaanisten ominaisuuksien ja vaurioiden tutkiminen sekä siihen liittyvä näytteenvalmistus tehdään samassa ympäristössä Kemissä ja Torniossa. Hanketoiminta Ensimmäinen materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän koordinoima TE- KES/EAKR -projekti Jalosärmä käynnistyi Projektiin osallistui viisi yritystä, joista ainoastaan Outokumpu oli Lapin alueelta. Hankkeessa tutkittiin ruostumattomien terästen särmättävyyttä ja erityisesti uusien ferriittisten teräslaatujen (mm. EN ) käyttöä austeniittista ruostumatonta terästä korvaavana materiaalina särmätyissä tuotteissa. Särmättävyystiedon ohella hankkeen keskeisintä antia oli se toimintatapa, jolla yritysten tapaustutkimukset hoidettiin ja hoidetaan edelleenkin. Projektin yhteydessä mm. kehitettiin konenäköön perustuvaa takaisinjouston on-line mittausjärjestelmää (kuva 2 alla). Kuva 2 yllä. Takaisinjouston mittaus käynnissä, särmäyksen takaisinjouston mittaussovelluksen käyttöliittymällä. Ultralujien rakenne- ja kulutusterästen käytettävyyden tutkiminen alkoi Tekes/ Lapin läänin EAKR-rahoitteisessa KuU- RaK projektissa Projektin osallistui kuusi yritystä. Oulun yliopiston eteläisellä oli samaan aikaan rinnakkaisprojekti Oulun ja Nivalan toimipisteissä. Projektissa tutkittiin ultralujien terästen särmättävyyttä sekä konepajakäytettävyyttä ja samalla kehitettiin särmättävyyden tutkimusmenetelmiä (kts. kuva alla). Aluekehityksen kannalta hanke tuotti hyödyllistä tietoa ja ratkaisuja Lappilaisille metallialan yrityksille mm. tappikaarihitsauksesta, S690 lujuustason materiaalin käytöstä väsyttävässä kuormituksessa, ultralujien terästen särmäyksestä ja hitsauksesta sekä kulutusterästen kestävyydestä eri kohteissa. Kuva 3. KuURaK projektin yhdessä yrityksen tapaustutkimuksessa tehtiin tappikaarihitsauksen kehitystyötä. Jalosärmä hankkeen hyvän pohjatyön jälkeen käynnistettiin TEKES/EAKR rahoitteinen Jalosauma -hanke. Tässä projektissa keskityttiin tutkimaan ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuutta ja tekemään niille alustavia hitsausohjeita (pwps). Projektiin osallistui kahdeksan yritystä, joista viisi oli alueen yrityksiä. Projektin kautta alueen yritykset saivat uutta ja viimeisintä tietoa ferriittisten ruostumattomien terästen käytöstä hitsatuissa rakenteissa. TEKES/EAKR rahoitteinen ASA (Advanced Strain Analysis) projekti käynnistyi , mikä pystytettiin M-Lab hankkeessa investoidun GOM mittausjärjestelmän ympärille. Mittausjärjestelmällä voidaan mitata venymiä (GOM Argus/Aramis), jotka muodostuvat kappaletta muovattaessa tai kuormitettaessa. GOM Aramis/Argus järjestelmällä saadaan esim. vetokokeessa perinteiseen ekstensometrimittaukseen verrattuna tieto materiaalin muovautumisesta koko mitta-alueelta ja näin ollen määritettyä huomattavasti aiempaa monipuolisemmin ja tarkemmin materiaalin plastisia ominaisuuksia. Järjestelmällä voidaan määrittää myös tasopintojen muotoja (GOM Atos/ Tritop) ja saattaa ne digitaaliseksi tiedoksi. Tyypillinen sovelluskohde on rakenne, josta ei ole käytettävissä kunnollista 3D mallia. Tällainen rakenne voidaan kuvata GOM Atos/Tritop järjestelmällä ja muokata saatua 3D mallia sitten eteenpäin. Kansallisen TEKES rahoituksen saanut ConceptCar projekti käynnis-

7 tyi ja hankkeen toteutukseen osallistuvat materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän ohella Metropolian ammattikorkeakoulu / teollinen tuotanto, Aalto yliopisto / sovellettu mekaniikka ja TTY / fysiikan laitos. Hankkeessa on mukana 16 yritystä ja se loppuu Projektissa tehdään paljon kehitystyötä ja tutustaan uusiin ekotehokkaisiin ratkaisuihin sekä autoteollisuuden toimittajuuteen. Hankkeen konkreettisena lopputuloksena syntyy demonstraatioajoneuvo, joka julkistetaan Geneven 2014 autonäyttelyssä. Tekesin Green Mining ohjelmaan kuuluva MineSteel Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta projekti käynnistyi vuoden 2012 alussa ja siihen osallistuu kolmen kaivoksen lisäksi 10 yritystä. Hankkeessa saadaan uutta tietoa kaivoksilla käytettävien terästen kestävyydestä ja käytettävyydestä sekä siten siirretään teräksiin liittyvää teknologiatietoa kaivannaisteollisuuden toimittajaketjuun. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa. Näiden lisäksi Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä on mukana Interreg IV A Nord ohjelman rahoittamassa BASMI Bothnian Arc Steel & Metal Industry -hankkeessa, missä K-TAMK:n rooli liittyy tuote- ja valmistusteknologioiden kehittämiseen sekä osaamiskeskusohjelman Meriklusterissa. Lisäksi tutkimusryhmä on ollut mukana tutkimusalihankkijan (subcontractor) roolissa eurooppalaisen RFCS:n (Research Fund for Coal and Steel) rahoittamissa FERRAK- ja SAFSS hankkeissa. Aluekehityksen kannalta hyvin merkittävä ProtoDesignII hankkeen johtoajatuksena on valjastaa Lapin korkeakoulukonsernin toimijat yritysten tuotekehityksen avuksi. Lappiaa tässä hankkeessa edustaa ensisijaisesti materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä ja yrityskohtaisia tapaustutkimuksia on toteutettu jo useita. Hanketoiminnan lisäksi Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä on julkaistu useampia selvityksiä, mm. Kaivosten toimialakatsaus (Tiina Rissanen 2010), Ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit (Tiina Rissanen 2011), SSAB:n ultralujien terästen käyttö ja konepajaprosessit (Tiina Rissanen 2011), Pk-yritysten ruostumattoman teräksen jatkomahdollisuudet Suomessa (VTT, K-TAMK). Tutkijayliopettaja Timo Kauppi, K-TAMK, Optim 650 MC teräksen muovattavuudesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tekniikka, TKI, materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmän TEKES/EAKR rahoitteinen projekti Advanced Strain Analysis eli ASA on muovaukseen ja muodonmuutoksiin liittyvän venymäanalysoinnin mittaussovelluksiin keskittyvä tutkimushanke. Ohutlevyjen muodonmuutosten online- ja offl ine-mittaamiseen on Kemi- Tornion ammattikorkeakoululle hankittu GOM:n kamerajärjestelmä, joka on yhtenä tärkeänä sovellusten ja venymien mittaustekniikoiden kehittämisvälineenä ASA-projektissa. Saatua kokemusta on siirretty aktiivisesti muihin projekteihin ja toimeksantoihin. Tässä artikkelissa esitetään yhteenveto Ruukki Metals Oy:n rahoittaman SuROII projektin (Superterästen Rakenteen Optimointi) Raahen kuumanauhavalssauslinjalla termomekaanisesti valssatun 3 mm vahvuisen Optim 650 MC teräksen muovattavuustutkimuksesta, joka tehtiin opinnäytetyönä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koneja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa 2012 keväällä. Tarve testaukselle syntyi siitä, että julkaistua tietoa kuumavalssattujen UHSS terästen muovattavuudesta ei juurikaan ole. Ruukin kuumavalssattujen ultralujien terästen viimeaikainen kehitys on johtanut mm. siihen, että niiden muovattavuusominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti. Tehdyllä tutkimuksella haluttiin selvittää Optim 650 MC teräksen muovattavuutta ja verrata sitä Optim 700 MC Plus teräkseen. OPTIM TERÄKSET Optim MC on Ruukin kauppanimi rakenneteräkselle, joka on termomekaanisesti valssattua (M), kylmämuovattavaa (C) ja joka ylittää EN-standardien vaatimukset (EN ). Tässä tutkittu teräs Optim 650 MC (EN ) on standardin mukaiselta koostumukseltaan taulukossa 1 annetun kaltainen. Taulukossa on annettu myös verrokkimateriaalin Optim 700 MC Plus koostumus. Teräs % C max % Si max Taulukko 1. Koemateriaalien koostumukset. Tutkittujen terästen mikrorakenteen (keskimääräinen raekoko D =1-5µm) ja haitallisten sulkeumien eliminoinnin myötä tutkittujen terästen muovattavuusominaisuudet ovat terästen lujuuteen nähden hyvät. Myös terästen hitsattavuus on erinomainen. Niitä voi hitsata kaikilla tavanomaisilla hitsausmenetelmillä. Esikuumennusta ei tarvita normaaleissa olosuhteissa. Hitsausliitoksen muutosvyöhykkeelle (HAZ), hitsin välittömään läheisyyteen, voi muodostua kapea perusainetta pehmeämpi vyöhyke. Pehmenemistä rajoitetaan välttämällä tarpeettoman suurta hitsausenergiaa. Hitsausliitokset on pyrittävä sijoittamaan vähemmän rasitettuihin rakenteen osiin, minkä ansiosta hitsin vaikutus rakenteessa minimoidaan. KOEMENETELMÄT Työssä tehtiin muovattavuustestejä koe- ja verrokkimateriaalille. Kokeet suoritettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rikkovan aineenkoetuksen laboratoriossa testikohtaisten standardien ja niihin liittyvien työohjeiden mukaisesti. Ruukki Metals Oy toimitti 3 mm:n paksuiset Optim 650 MC ja 700 MC Plus levynäyteaihiot, joista leikattiin testinäytteet Lp5e kombilevytyökeskuksen laserilla Torniossa Jaloteräs- Studiolla. Sen jälkeen näytteet toimitettiin Kemiin testattavaksi. Toimitetuille materiaaleille tehtiin seuraavat testit: Erichsen (IE) luvun määritys (SFS-EN ISO mukaisesti) Reiänlaajennustesti (SFS-EN ISO mukaisesti) FLC käyrän määritys (SFS-EN ISO :2008) TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Erichsen indeksi Yleisesti venytysmuovattavuutta tutkittaessa käytetään Erichsenin koetta, jos- % Mn max % P max % S max %Al min 650 MC MC Plus

8 sa koekappaleeseen aiheutetaan kaksiaalinen jännitys- ja venymätila. Erichsenin kokeen tuloksena saadaan Erichsenin luku IE, joka kuvaa venytysmuovattavuutta. Mitä suurempi IE:n arvo on, sitä parempi venytysmuovattavuus materiaalilla on. Kokeissa käytettiin kyseiselle levynpaksuudelle soveltuvaa standardin mukaista IE40 koetta, missä vastinrenkaan reijän halkaisija on 40 mm. Standardi edellyttää vähintään kolmea onnistunutta testiä. Kaikki tehdyt testit onnistuivat. Määritetyt IE luvut on annettu taulukossa 2. Tulokset on eritelty reunan ja keskikohdan osalta. Näyteaihio oli leikattu kohtisuoraan valssaussuuntaan nähden ja tulokset kertovat mahdollisesta IE-luvun vaihtelusta nauhan leveyssuunnassa. Tuloksissa oli pientä eroa reuna- ja keskikohtien välillä, mutta ei merkittävää ja koko levyn IE-luku on siis näiden tulosten keskiarvo. Teräksen Optim 650 MC 3 mm IE40- luku on keskiarvoltaan 14,40 ja Optim 700 Plus terälsen Kuvassa 1 on vertailtu kokeissa mitattujen Optim 650 MC teräksen Erichsen indeksin (IE40) arvoja vertailumateriaalin Optim 700 MC Plus vastaavien arvojen kanssa. Optim 650 MC:n Erichsen indeksin arvo on n. 0,6 mm pienempi kuin Optim 700 MC Plus teräksellä eli sen venytysmuovattavuus on hieman huonompi. Molempien materiaalien muovattavuutta voidaan pitää kuitenkin suhteellisen hyvänä. Optim 700 MC Plus on kehitetty erityisesti hyviä särmäysominaisuuksia silmälläpitäen eli sen muovattavuus on myös yleisesti ottaen parempi verrattuna perinteisiin 700-lujiin teräksiin. Reijänlaajennuskokeet Taulukossa 3 on esitetty standardin mukaisesti tehdyn reiänlaajennuskokeen tulokset. Kaikissa tapauksissa muovausnopeus oli 15 mm/min, pidätinvoima 50 kn ja alkureiän halkaisija 10 mm. Taulukon mukaan Optim 650 MC teräkselle reijänlaajennussuhteen keskiarvoksi (54,5) on selvästi suurempi kuin Optim 700 MC Plus teräksen (34,5). Näyte n:o Paikka Paksuus [mm] Muovausnopeus [mm/min] Pidätinvoima [kn] Muovausvoima max.[kn] IE40- luku [mm] ka. IE40 [mm] 1 reuna reuna reuna keski keski keski keski keski reuna reuna reuna Taulukko 2. Optim 650 MC teräksen Erichsen kuppikokeen tulokset IE-luku [mm] Testi 15, ,8 14,6 14,4 14, ,8 Kuva 1. Optim 650 Mc ja Optim 700 MC Plus terästen Erichsen indeksit Paksuus [mm] Muovausnopeus [mm/min] Erichsenin luku IE40 reuna keski Pidätinvoima [kn] Muovausvoima max.[kn] D0 [mm] Dh [mm] Suhde λ [%] ka. Λ [%] Taulukko 3. Optim 650 MC teräksen reiänlaajennuskokeen tulokset Optim 650 MC Optim 700 MC Plus 8

9 Optim 650 MC:n paremmat reiänlaajennustulokset johtuvat sen mikrorakenteesta. Kirjallisuudesta on todettu, että rieänlaajennuksen kannalta paras vaihtoehto on yksifaasinen ferriittinen mikrorakenne. Tämä nähdään kuvasta 3, jossa on esitetty reiänlaajennussuhteen ja teräksen mikrorakenteen välinen yhteys. /4/ DP-tyyppisissä teräksissä faasien väliset kovuuserot johtavat siihen, että reiänlaajennuksessa faasien rajapintaan muodostuu pieniä onkaloita ja reiänlaajennussuhde heikkenee. Optim 700 MC Plus teräksen reiänlaajennuskyky on kuitenkin hyvällä tasolla, sillä sen mekaanisesti leikatun reunan laatu on erinomainen. Reunan laadulla on havaittu olevan merkittävä vaikutus ultralujien terästen reiänlaajennuskykyyn. /5/ 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,2-0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 Kuva 2. Optim 650 MC ja Optim 700 MC Plus terästen FLC-käyrät Optim 650 MC Optim 700 MC Plus FLC-käyrät Rajamuovattavuuskäyrän tietoja tarvitaan mm. muovauksen simulointiin. Mikäli muovaustapahtuma pystytään mallintamaan luotettavasti, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä tuotteen suunnittelu- ja tuotantokustannuksissa. Kuvassa 2 on esitetty rajamuovattavuuskäyrät Optim 650 MC ja Optim 700 MC Plus teräksille. Rajamuovattavuuspisteet kaaviossa osoittavat kuinka paljon prosentuaalisesti koeaihio on venynyt tai puristunut. Miinusmerkkinen muodonmuutos tarkoittaa puristumista ja plusmerkkinen taas venymistä. Pysty- ja vaaka-akseleilla ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa olevat päävenymät. FLC-käyrät ovat melko samalla tasolla, mutta Optim 650 MC:n syvävedettävyys eli käyrien vasen puoli näyttäisi kuitenkin olevan hiukan parempi kuin Optim 700 MC Plus teräksellä. Venytysmuovattavuus eli käyrien oikea puoli taas näyttäisi olevan hiukan parempi Optim 700 MC Plus teräksellä, mikä havaittiin myös Erichsenin kuppikoetestissä. Lujien kuumavalssattujen terästen muovauskoetuloksia on saatavilla erittäin vähän. Nyt tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun laitteistolla muovattavuustestaus on kuitenkin mahdollisuus suorittaa. Ruukin viimeaikainen teräskehitys on johtanut kuumavalssattujen terästen parantuneisiin muovausominaisuuksiin. Jatkotutkimusten kohteena on MPa lujuusluokan teräksien muovausominaisuuksien tarkempi kartoittaminen. YHTEENVETO Optim 650 MC teräksen muovattavuus on jokseenkin samaa luokkaa kuin Optim 700 MC Plus teräksen tai jopa tietyltä osin hieman parempikin. Koska reiänlaajennuskyky on hyvä, sopii Optim 650 MC muovausominaisuuksiltaan käytettäväksi esimerkiksi autoteollisuuden alustan osissa. Toisaalta myös Optim 700 MC Plus terästä voidaan tarjota vaihtoehtoisesti Optim 650 MC:n tilalle, mikäli reiänlaajennuskyky ei ole kohteen tärkein ominaisuus. Kirjoittajat: Ins.(AMK), projektitutkija Raimo Vierelä ja TkL, tutkijayliopettaja Timo Kauppi, DI, erikoisasiantuntija Raimo Ruoppa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, tekniikka, TKI, N.N. Ruukki Metals Oy. Lähteet /1/ Optim MC rakenneteräkset, ominaisuudet, web-sivu, <URL> ja-ratkaisut/ Terastuotteet/Kuumavalssatut-terakset/Rakenneterakset/Optim-MCrakenneterakset#tab3 /2/ Kesti V. Mikrorakenteen vaikutus ultralujan teräksen muovausominaisuuksiin. Diplomityö, Oulun ylioisto, /3/ Seto K., Funakawa Y., Kaneko S., Hot rolled high strength steels for suspension and chassis parts NANOHI- TEN and BHT Steel. JFE Technical report, JFE GIHO, No. 16, pp , 2007 /4/ Mori K., Abe Y., Suzui Y., Improvement of stretch fl angeability of ultra high strength steel by smoothing of sheared edge. Journal of Materials Processing Technology, Vol. 210, pp ,

10 Kasvuyritysten vienti- ja kansainvälistymispalveluja NIHAK ja Nivalan Teollisuuskylä Oy tarjoavat Nivala-Haapajärven seudun yrityksille vientisihteeripalvelua, yrityshautomo- ja kasvuyrityspalveluja sekä kansanvälisiä teknologiapalveluja. Palvelut mahdollistaa Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämä EU/EAKRrahoitus ELME Center International Services (ECIS) -projektille. Yhteisvientisihteeri pitää mm. yhteyksiä vientiyritysten asiakkaisiin, järjestää asiakastapaamisia, laatii vientiasiakirjoja, antaa tulkkaus- ja muuta käytännön apua vientiä käynnistettäessä ja kehitettäessä. Asiakas maksaa kustannuksista sopimuksen mukaan. Lisäksi vientisihteeri hankkii asiakkaille projektirahoituksella asiantuntijapalveluna tarpeen mukaan mm. kansainvälistymisstrategioiden laadintaa, messuapua ja -palvelua, tulkkauspalvelua, vierailupalvelua, lakiasiainpalvelua. Vientisihteeripalvelusta vastaa NIHAKissa Ari Alakangas. Yrityshautomo- ja kasvuyrityspalvelu auttaa aloittavia innovatiivisia yrittäjiä käynnistymisvaiheessa ja toimivuuden varmistamisessa. Hautomon palveluja voidaan tarjota myös toimiville, kasvua hakeville yrityksille niiden kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Räätälöity hautomo-ohjelma voi sisältää muun muassa neuvontaa, koulutusta, verkostokontakteja, räätälöityjä rahoitusratkaisuja ja asiantuntijapalveluita. Hautomo- ja kasvuyrityspalvelusta vastaa NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen. Kansanväliset teknologiapalvelut koostuvat erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemista T&Kpalveluista. Lisäksi yrityksille laaditaan mm. teknisiä selvityksiä ja muita kansainvälisen kilpailukyvyn turvaavia suunnitelmia, kuten teknologiastrategioita. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään palvelujaan, tuotteitaan ja tuotannon teknologioitaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Teknologiapalvelujen yhteyshenkilönä on Nivalan Teollisuuskylä Oy:n kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen. ECIS -hankkeella pyritään yhdistämään viennin käynnistämiseksi tarvittava vienti-hautomo/kasvuyritys- ja teknologia -osaaminen yhdeksi yrityksille tarjottavaksi palvelukokonaisuudeksi. Erityisesti tällä hankkeella pyritään saamaan mukana oleville yrityksille uutta teknologista ja vientiosaamista apuvälineeksi yritysten kilpailukyvyn nostamiseksi kansainväliselle tasolle. NIHAK on seudullinen kehitysyhtiö, joka kuuluu Yritys-Suomi -verkostoon. Se toimii kaikissa Nivala-Haapajärven seudun kunnissa ja tuottaa kuntien yritys- ja aluekehityspalvelut. Nivalan Teollisuuskylä Oy vuokraa ja rakennuttaa toimitiloja yrityksille Nivalassa. Lisäksi yhtiö osallistuu aktiivisesti yrityksille suunnattujen teknologiapalveluiden kehittämiseen. Nivalan teollisuuskylässä on tällä hetkellä noin tuhat työpaikkaa ja toimitiloja yli neliötä. Organisaatioista ja niiden palveluista löytyy lisää tietoa Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja NIHAKin nettisivuilta. Lisätietoja antavat kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen, yrityspalvelupäällikkö Ossi Turunen, vientiasiantuntija Ari Alakangas, Kuvassa yhteisosasto Tampereen Alihankintamessuilla: vasemmalta lukien Pertti Haataja, Jarmo Haiju, Heikki Jylhä-Ollila, Jari Tirkkonen, Jari Harjula ja Tommi Löytynoja. Teknologiayritykset kansainvälisillä alihankintamessuilla Nivalan Teollisuuskylä Oy ja alueen yritykset osallistuivat syyskuussa järjestetyille Tampereen Alihankintamessuille. Alueen yritykset esittäytyivät yhteisosastolla, jolla esiteltiin muun muassa ohutlevyosien valmistusta laserilla ja mekaanisesti sekä koneistusta ja työstöpalvelujen moniosaamista. Osastolla esittäytyi kolme teknologiateollisuuden yritystä: Lasercomp Oy, Omek Automation Oy ja Pro Estore Oy. Messujen antina yritykset saivat hyvän kuvan teknologiateollisuuden tilanteesta ja paljon kontakteja asiakkaidensa yhteyshenkilöihin, uusiin asiakkaisiin, muihin alihankkijoihin sekä palvelu- ja tuotetoimittajiin. Tutustumalla muiden näytteilleasettajien osastoihin löytyi myös uusia asiakkaita ja ideoita omien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Alihankinta on onnistunutkin säilyttämään Euroopan toiseksi suurimman asemansa alan näkymiä heijastavana messutapahtumana, joka tarjoaa kävijöille ja näytteilleasettajille erinomaisen paikan kohdata ja verkostoitua myös kansainvälisesti. Osaston organisoivat Nivalan Teollisuuskylä Oy ja NIHAK. Yhteistyössä mukana ELME Studio, ProMetal / Meriklusteriohjelma ja ECIS kansainvälistymishanke. ELME Studio on asiantuntijapalveluita tuottava organisaatio, jonka projekteja rahoittavat pääsääntöisesti yritykset, kunnat, EU/EAKR, TEKES ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto. 10

11 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI Uusia tutkimuslaitteita ja menetelmiä ELME Studion laboratoriossa Laserlaboratorion laajennus Nivalan tuotantostudio ELME Studion laserlaboratorion laajennus on otettu käyttöön vuoden 2012 aikana. Laboratorio tulee ensisijaisesti laserhitsaus- ja materiaaliteknologian tutkimuksen käyttöön palvelemaan alueen yritysten tutkimustarpeita. Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -hankkeen myötä laboratorioon saadaan uutta tutkimuslaitteistoa, joista uusimman laserhitsaussolun asennustyöt alkoivat kesälomien jälkeen ja käyttöönottokoulutukset ovat parhaillaan menossa syksyn 2012 aikana. Kuvassa Prolas-hankkeen projektipäällikkö Markku Keskitalo valvoo meneillään olevaa testaustapahtumaa. Kuvassa osa Nivalan tuotantostudion henkilökunnasta uusimman robottisolun äärellä: Heikki Kaarlela, Jari Tirkkonen, Kimmo Leppäkoski, Kimmo Illikainen, Timo Rautio, Jarmo Mäkikangas ja Mika Puirava. Materiaalien ja liitosmenetelmien testauslaitteisto ELME Studion mittauslaboratorioon asennettu servohydraulinen aineenkoetuslaitteisto on hankittu ja asennettu myös Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -hankkeen myötä kuluvan vuoden kesän aikana. Servohydraulinen aineenkoetuslaitteisto mahdollistaa materiaalien ja liitosmenetelmien kuormituskestävyyttä väsytyskokein mm. standardien BS 7270:2006, ASTM E606 ja ISO 1099 mukaan sekä staattisten veto- ja puristuskokein mm. standardien EN ISO :2009, ASTM E8M ja ASTM E9 mukaan. Koneella voi metallirakenteiden lisäksi testata esim. puuta ja kangasta, mutta laitteistoa tullaan käyttämään lähinnä lujien terästen hitsien, leikkausreunojen ja erilaisten rakenneosien testaamiseen. Mittaussondin prototyypin valmistus ja testaus ELME Studion toiminnassa on aktiivisesti seurattu myös rinnakkaisia toimialoja ja pyritty löytämään uusia mahdollisuuksia, missä hyödyntää tuotantostudion osaamista. KOKO/VER 2011-hankkeen puitteissa tehtiinkin energiatutkimuksen esiselvitys, jossa selvityskohteena on ollut kerrostumasondin prototyypin valmistus ja käyttöönoton testaus. Nivalassa on valmistunut 2010 kerrosleijukattila, joka on nimellisteholtaan 20 MW, 15 MW lämpöä ja 5 MW sähköä. Nivalan Kaukolämpö Oy:n omistamalla voimalaitoksella on mahdollista polttaa erilaisia polttoaineita mukaan lukien kierrätyspolttoaineet eli kyseessä on rinnakkaispolttolaitos. Pääpolttoaineena ovat puu ja turve. Laitoksella on mahdollista polttaa kierrätyspolttoaineina muovia ja kierrätyspuuta. Kattilan likaantuminen saattaa tulla ongelmaksi, kun erilaisia polttoaineseoksia käytetään, erityisesti kierrätyspolttoainetta. Asian selvittämistä edesauttaa kerrostumasondi, joka voidaan asentaa ko. kattilan mittauspisteisiin. Kerrostumasondin valmistus ja käyttöönotto palvelee useita tarkoituksia: kattilan likaantumisen tutkiminen, esiselvitys muiden vastaavien laitteiden tekemiseksi ja prototyypin valmistusprosessin testaus kuumalujia teräksiä käytettäessä. Esimerkiksi kattilan palotilan lämpötilojen mittaaminen saattaa antaa tietoa ilma- ja polttoainejaosta. Sondin toiminta on testattu voimalaitoksella yhden lämmityskauden ajan ja saatujen kokemuksien myötä on kerrostumasondin rakennetta edelleen kehitetty. Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että sondi on perusperiaatteeltaan toimiva ja sen myötä voidaan tehdä lisätutkimuksia mm. likaantumisen ja tuhkan kerrostumisen osalta. Kuvassa kerrostumasondi vinosti takaa: keskellä sondia asennuslaippa, vasemmalla siitä huonetilaan jäävä osuus ja oikealla kattilan palotilaan tuleva osa. 11

12 ProMetal Metalliosaajan vahva kumppani ProMetal edistää metallialan kehitystä erityisesti Pohjois-Suomessa. ProMetalin ytimen muodostavat Nivalan, Raahen ja Tornion tuotantostudiot. ProMetal on osa kansallista osaamiskeskusohjelmaa , jossa se toimii Raahen Seudun Osaamiskeskuksena osana meriosaamisklusteria. ELME Studio ELME Studio Nivalassa on erikoistunut elektroniikan mekaniikan tuotantoteknologiaan. JaloteräsStudio Tornion JaloteräsStudion erikoistumisalueena on jaloterästuotteiden tuote- ja tuotantoteknologia. Steelpolis Steelpoliksessa Raahessa toimii teräsrakenteiden materiaali- ja liittämisteknologian tuotantostudio. /?DeptID=14923

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen LaserWorkShop 2006 ProMetal Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen ProMetal -projekti Hankkeen tarkoitus: Metallituoteteollisuuden kehityksen edistäminen ja

Lisätiedot

Bothnian Arc Steel & Metal Industry

Bothnian Arc Steel & Metal Industry Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 31.10.2012 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset

Lisätiedot

Ohutlevyn muovattavuuden tutkimusta oppimisprojektina

Ohutlevyn muovattavuuden tutkimusta oppimisprojektina Ohutlevyn muovattavuuden tutkimusta oppimisprojektina TkL, tutkijayliopettaja Timo Kauppi, Milka Linke, Noora Piisilä, Sari Välimaa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, tekniikka, DI Vili Kesti, tuotekehitysinsinööri,

Lisätiedot

6. Lasertekniikan WorkShop Nivalassa 26.5.2010

6. Lasertekniikan WorkShop Nivalassa 26.5.2010 6. Lasertekniikan WorkShop Nivalassa 26.5.2010 1 Ohjelma 11.30 Järjestäytyminen 11.40 Avaussanat, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 12.00 Workshop alustuspuheenvuorot Sähkömoottorin rungon laserhitsaus,

Lisätiedot

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön. www.ruukki.fi

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön. www.ruukki.fi Optim erikoisluja teräs Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön www.ruukki.fi Paremmin, korkeammalle Nosturivalmistuksessa suunnittelupöydän ja edistyksellisen lopputuotteen välinen kuilu kapenee

Lisätiedot

MIKÄ ON PROTO DESIGN ESITTELY

MIKÄ ON PROTO DESIGN ESITTELY PROTO DESIGN ESITTELY MIKÄ ON PROTO DESIGN Proto Design II hanke on esimerkki lappilaisten korkeakoulujen ja ammattiopistojen monialaisesta yhteistyöstä. Hanke edistää elinkeinoelämän kasvua jalkauttamalla

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438

Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438 Timo Kauppi & Marko Ylitolva Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438 Tekninen raportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2013 Ruostumattomien

Lisätiedot

Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita

Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita Strenx-teräksessä yhdistyvät 1300 MPa Domex } Weldox Optim 600 MPa Strenx

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Steelpolis tuotantostudio Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Sami Heikkilä Tutkimusinsinööri 17.9.2009 Steelpolis tuotantostudio

Lisätiedot

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus Tunnusluvut Lapin AMK Oy aloittanut toimintansa 1.1.2014 Vuotuinen liikevaihto noin 50 M 5600 tutkinto-opiskelijaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Tutkimus ultralujien rakenne- ja kulutusterästen jännitys-venymäkäyttäytymisestä Advanced Strain Analysis Jouni Rissanen Kone- ja tuotantotekniikan opinnäytetyö Tuotekehitys

Lisätiedot

Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä

Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä Lumen 1/2016 TEEMA-ARTIKKELI Ultralujien terästen särmättävyyden tutkimus Arctic Steel and Mining (ASM) tutkimusryhmässä Raimo Ruoppa, DI, erityisasiantuntija, Teollisuus ja luonnonvarat, Arctic Steel

Lisätiedot

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013

CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE. Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja. WAMS-seminaari 8.10.2013 CENTRIAN PALVELUT YRITYKSILLE Vesa Martinkauppi Tutkimus- ja kehitysjohtaja WAMS-seminaari 8.10.2013 Toiminta-alue Opetustoiminta Tutkimus- ja Kehitystoiminta Ammattikorkeakoulututkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot

Lisätiedot

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille

Lisätiedot

Osaamista ajoneuvoteollisuuden kanssa ConceptCar. Jukka Joutsenvaara

Osaamista ajoneuvoteollisuuden kanssa ConceptCar. Jukka Joutsenvaara Osaamista ajoneuvoteollisuuden kanssa ConceptCar Jukka Joutsenvaara 25/8/2011 Taustaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan TKI:n alla toimiva materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä on tutkinut

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SÄRMÄYS, RAEX KULUTUS- TERÄKSET, ULTRALUJAT OPTIM QC TERÄKSET

SÄRMÄYS, RAEX KULUTUS- TERÄKSET, ULTRALUJAT OPTIM QC TERÄKSET www.ruukki.fi SÄRMÄYS, RAEX KULUTUS- TERÄKSET, ULTRALUJAT OPTIM QC TERÄKSET KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Johdanto Raex on erinomaisen kova ja luja kulutusteräs, jota toimitamme karkaistuna nauhalevynä

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

ThyssenKrupp Steel Europe

ThyssenKrupp Steel Europe Erikoislujat erikoisrakenneteräkset Laatu ennen määrää Steel Europe Meidän tulevaisuus on teräksessä high strength Erikoislujat nuorrutuskarkaistut N-A-XTRA XABO ja XABO high strength -rakenneteräkset

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

MiningWorld Russia 2012 kaivosmessut Moskovassa

MiningWorld Russia 2012 kaivosmessut Moskovassa Rauno Toppila Raimo Ruoppa MiningWorld Russia 2012 kaivosmessut Moskovassa Matkaraportti MiningWorld Russia 2012 kaivosmessut Moskovassa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun henkilökuntaa osallistui Moskovan

Lisätiedot

Ohutlevyalan uudet menetelmät

Ohutlevyalan uudet menetelmät Ohutlevyalan uudet menetelmät Miltä maailma näyttää Nivalan ELME Studion tutkimuksen näkökulmasta 1 Taustaa: Oulun Eteläisen ohutlevyteollisuus Vaativat kotelomaiset ohutlevyrakenteet Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA

METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO PALOLABORATORIO TUTKIMUSSELOSTUS NRO PALO 2405/2015 METALLISAVUPIIPPUJEN PALOTURVALLINEN KÄYTTÖ EPS-/PIR-YLÄPOHJISSA Tampere 2015 1 /(61) 61 sivua Rahoittajat Palosuojelurahasto

Lisätiedot

Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku

Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku Tule suorittamaan kansainvälisesti hyväksytty robottihitsauksen koulutuskokonaisuus ja tutkinto. Tutkintoa voi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Optinen venymämittaus ultralujien terästen särmäys- ja vetokokeessa sekä taivutusvoimien laskenta

Optinen venymämittaus ultralujien terästen särmäys- ja vetokokeessa sekä taivutusvoimien laskenta Raimo Ruoppa Vili Kesti Optinen venymämittaus ultralujien terästen särmäys- ja vetokokeessa sekä taivutusvoimien laskenta SURO2-projektin särmäys-ja vetokokeet Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet

1. Lujitusvalssaus 2. Materiaalin ominaisuudet 3. Sovellukset 4. Standardit 5. Outokumpu Tornio Worksin lujitetut tuotteet Lujat ruostumattomat teräkset, ominaisuudet ja käyttösovelluksia October 25, 2012 (Nordic Welding Expo 2012 - Tampere) Hannu-Pekka Heikkinen, tutkimusinsinööri, IWE Outokumpu Stainless Oy www.outokumpu.com

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Tutkimus teräksen EN 1.4512 rajamuovattavuudesta Advanced Strain Analysis Päivi Juntunen Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Konetekniikka Insinööri(AMK)

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Ohutlevykeskus. 15-vuotias, HAMKin vanhin tutkimusyksikkö. Tukimusta ja palvelutoimintaa yrityksille. Teräsrakennetekniikan opetusta HAMK:ssa

Ohutlevykeskus. 15-vuotias, HAMKin vanhin tutkimusyksikkö. Tukimusta ja palvelutoimintaa yrityksille. Teräsrakennetekniikan opetusta HAMK:ssa Ohutlevykeskus 15-vuotias, HAMKin vanhin tutkimusyksikkö Tukimusta ja palvelutoimintaa yrityksille Teräsrakennetekniikan opetusta HAMK:ssa Koulutusta yrityksille 11.3.2014 2 Henkilökunta Kauko Jyrkäs,

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

AINESPUTKET JA SAUMATTOMAT TERÄSPUTKET

AINESPUTKET JA SAUMATTOMAT TERÄSPUTKET AINESPUTKET JA SAUMATTOMAT TERÄSPUTKET V & M TUBES - kumppanisi onnistumiseen Laaja asiantuntemus Erikoisosaaminen saumattomasta, kuumavalssatusta teräsputkesta. Kattava mittavalikoima Halkaisijat 17,3

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015

HANKKEEN ESITTELY. SHY:n vaalikokousseminaari 12.11.2015 HANKKEEN ESITTELY Ohjelmajohtaja Petri Merisaari Raahen seudun yrityspalelut Tutkimusjohtaja Kari Mäntyjäri - Oulun yliopisto Tuleaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) Yliopettaja Timo Kauppi Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Prizztechin kansainvälinen toiminta Vetääkö Venäjä? 9.4.2014, Pasi Pitkänen

Prizztechin kansainvälinen toiminta Vetääkö Venäjä? 9.4.2014, Pasi Pitkänen Prizztechin kansainvälinen toiminta Vetääkö Venäjä? 9.4.2014, Pasi Pitkänen Missio Tehtävämme on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Visio Prizztech Oy on kansallisesti arvostettu

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Laboratoriotyö. 1. Laitteisto. 1.1 Kamera

Laboratoriotyö. 1. Laitteisto. 1.1 Kamera Laboratoriotyö 1. Laitteisto 1.1 Kamera Järjestelmän kamerassa (Hitachi, VK-C77E) on CCD -kenno ja mahdollisuus kuvan asynkroniseen päivitykseen. Kamerassa on sarjaliitäntä, jonka kautta voidaan ohjata

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Työkalujen Laserkorjauspinnoitus

Työkalujen Laserkorjauspinnoitus Työkalujen Laserkorjauspinnoitus Laser Workshop 2008, Nivala Markku Keskitalo Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin elektroniikan mekaniikan ja metallin tutkimusryhmä Työkalujen laserpinnoitus Kuluneiden

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa. Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014

Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa. Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014 Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014 Mitä osallistavan suunnittelun paikkatietotyökaluilla tarkoitetaan? Nettiselaimen välityksellä käytettäviä

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI TUOTANTOPALVELUT LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ YRITYKSELLESI BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta BE Group

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot