Teologisen tiedekunnan henkilöstösuunnitelma Hyväksytty teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa

Transkriptio

1 1(7) Teologisen tiedekunnan henkilöstösuunnitelma Hyväksytty teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa Perustehtävät ja yleiset tavoitteet Teologia on uskontoa, erityisesti kristinuskoa tutkiva tiede. Yliopistossa harjoitettava teologinen tutkimus ja siihen perustuva korkein opetus on yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta välttämätöntä. Ne hyödyttävät itse yliopistoyhteisöä, uskonnollisia yhteisöjä ja yhteiskuntaa kokonaisuutena sekä auttavat yksilöä rakentamaan omaa maailmankuvaansa ja vakaumustaan ja tarkastelemaan niitä kriittisesti. Teologisen tiedekunnan tehtävä on harjoittaa tutkimusta, antaa siihen perustuvaa perus- ja jatkotutkinto-opetusta ja täydennyskoulutusta sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja teologista asiantuntemusta edellyttävien tehtävien hoitamiseen Suomessa ja kansainvälisessä yhteisössä. Teologisessa tiedekunnassa on viisi ainelaitosta, eksegetiikan, kirkkohistorian, käytännöllisen teologian, systemaattisen teologian sekä uskontotieteen laitokset. Katariina-instituutti on Venäjän ja Itä-Euroopan uskontoihin erikoistunut tutkimusyksikkö. Tiedekunnan kirjaston tehtävänä on edistää tiedekunnan opetusta, tutkimusta ja opiskelua. Hallintopalvelut -yksikkö (kanslia) vastaa yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, esittelystä, toimeenpanosta ja tiedottamisesta. 2 Resurssit 2.1 Perusrahoitus Tiedekunnan v saama perusrahoitus on ollut suunnilleen saman suuruinen, noin 5 M, eikä se ole kasvanut samassa suhteessa kustannustason nousun tai tiedekunnan tuloksen kanssa. Määrärahojen riittämättömyys on ollut jatkuva huoli. Vuonna 2007 tiedekunnalle myönnetty valtion budjettirahoitus oli yhteensä euroa. Yliopiston laskennallisen rahanjakomallin perusteella tiedekunnalle määräytyvä osuus oli noin 3,3 M. Tuloksellisuusrahaa tiedekunnalle myönnettiin yhteensä euroa, ja lisäksi erilaisista määräaikaisiin hankkeisiin tarkoitettua hankerahoitusta eurolla. Yliopisto myönsi omista varoistaan tiedekunnalle euroa, joka sisälsi valtakunnalliselle teologian tutkijakoululle suunnatun rahoituksen, tiedekunnalle myönnetyn palkintorahan tutkimuksen arvioinnin perusteella sekä varoja yliopistollisten erityistehtävien hoitamiseen. Tiedekunnan voimavarat sekä rahanjako tiedekunnan laitoksille ja yksiköille liitteessä 1. Teologinen tiedekunta Teologiska fakulteten Faculty of Theology PL 33 (Aleksanterinkatu 7), Helsingin yliopisto Puhelin (09) 1911, faksi (09) , PB 33 (Aleksandersgatan 7), FIN Helsingfors universitet Telefon , fax +358-(0) , P.O. Box 33 (Aleksanterinkatu 7), FIN University of Helsinki Telephone , fax 358-(0) ,

2 2(7) Tiedekunta pyrkii vaikuttamaan yliopiston rahanjaon perusteisiin sekä tukemaan osaltaan opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ( ) esitettyjä ehdotuksia tulosohjausjärjestelmän uudistamisesta koulutuksen laatua painottavaksi sekä opiskelija-opettaja suhdeluvun parantamisesta. Teologisen tiedekunnan opiskelija-opettaja suhdeluku on yksi suomalaisten korkeakoulujen huonoimmista. Siksi tiedekunta pyrkii saamaan lisärahoitusta erityisesti opetushenkilöstön virkojen perustamiseksi. 2.2 Ulkopuolinen rahoitus Täydentävän rahoituksen osuus tiedekunnan kokonaisrahoituksesta on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Tiedekunnan tavoitteena on vakiinnuttaa täydentävän rahoituksen osuus 35 prosenttiin kokonaismäärärahoista. Täydentävän rahoituksen suurin lähde on edelleen Suomen Akatemia. Lisäksi tiedekunta pyrkii saamaan EU:n rahoitusta tutkimushankkeisiin ja koulutusverkostoihin. Säätiöiden myöntämä rahoitus on merkittävää erityisesti jatkokoulutuksessa. Tiedekunta on vahvistanut lokakuussa 2007 yhteiset periaatteet, joiden mukaan tiedekunta ja laitokset perivät yleiskustannusosuuden täydentävästä rahoituksesta. Tiedekunta kartoittaa myös mahdollisuuksia laskutukseen perustuvan tutkimuksen ja maksullisen palvelutoiminnan lisäämiseen. Tiedekunta kehittää yhdessä laitosten kanssa ulkopuolista rahoitusta opetus- ja tutkimusvirkojen sekä tutkimushankkeiden rahoittamiseksi systemaattisen teologian laitoksen tekemän selvityksen pohjalta. Jatkossa laitosten tulee yhä tiiviimmässä yhteistyössä valmistella rahoitushakemuksia tutkimushankkeille, jotka palvelevat kaikissa laitoksissa tehtävää tutkimusta ja opetusta tai tiedekunnan yhteistä etua. Laitosten keskinäisen kilpailemisen sijasta tiedekunnan yhtenäisyyttä tulee edistää. Tiedekunnan menestykseen tulevaisuudessa vaikuttaa, missä määrin tiedekunta pystyy yhtenä rintamana kilpailemaan tutkimusrahoituksesta muiden tiedekuntien ja tutkimuslaitosten kanssa. 2.3 Tilat Teologinen tiedekunta toimii kahdessa kiinteistössä. Pääosa tiedekunnan laitoksista ja yksiköistä sijaitsee Aleksanterinkatu 7:n kiinteistössä. Uskontotieteen laitos sijaitsee Topelian kiinteistössä (Unioninkatu 38), jossa on edustettuna myös muita yliopiston historia- ja kulttuuriaineita. Aleksanterinkatu 7 kiinteistössä kerrokset ovat jaettu laitos/kerros lukuun ottamatta eksegetiikan laitosta, joka toimii 2. ja 3. kerroksessa. Tiedekunnan hallintopalvelut toimii 3. kerroksessa ja kirjasto 4. kerroksessa. Aleksanterinkatu 7 odottaa peruskorjausta, joka on viivästynyt useilla vuosilla alkuperäisistä suunnitelmista (näillä näkymin v. 2012). Aleksanterinkatu 7 peruskorjauksen yhteydessä voidaan selvittää myös mahdollisuuksia muuttaa kokonaan toisiin tiloihin keskustakampuksella. 3 Henkilöstö Yliopiston henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti Helsingin yliopisto on yksi työnantaja, jonka henkilöstön muodostavat kaikki yliopistoon palvelussuhteessa olevat henkilöt riippumatta mahdollisista ulkopuolisista rahoituslähteistä. Tiedekunta noudattaa yliopiston henkilöstöpoliittista ohjelmaa sekä muita yliopiston yhteisiä ohjeita ja käytäntöjä.

3 3(7) Henkilöstö vuonna 2007 (pysyvät vakanssit + määräaikaiset) Professorit Yliopistonlehtorit Assistentit Tutkijat (v. 2006) Kirjastohenkilöstö Atkhenkilöstö Hallinto- ja tukihenkilöstö Muut Yht Teologinen tiedekunta 1 0, ,2 1,1 17,7 Eksegetiikan lts 4+0,6 4 11,6 2 0,2 22,4 Kirkkohistorian lts 3 3 4,3 2+0,1 0,4 12,8 Käytännöllisen teol. lts ,8 2+0,1 0,2 26,1 /Systemaattisen teol. lts ,6 2+0,6 0,2 24,4 Uskontotieteen lts 1 2 0,1 1 4,1 Katariina-instituutti 1 0,2 1,2 Kirjasto 6 + 2,1 1 0,3 9,4 Yhteensä 17+0, , , ,5 118,1 Tiedekunnassa on vakinaisia palvelussuhteita 67 (vakanssia), joista pääosa on virkasuhteita. Opetus- ja tutkimushenkilöstö Tiedekunnan noin 118 htv:sta 81 lukeutuu opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Budjettirahoitteista tutkimus- ja opetushenkilöstöä tiedekunnassa on 40,4. Tiedekunnan laitoksilla on 17 professorin virkaa, lisäksi uskontotieteen laitoksessa on yksi humanistisen tiedekunnan professorin virka ja eksegetiikan laitoksella määräaikainen (5 vuotta) pooliprofessorin virka ( ). Yliopistonlehtorin virkoja tiedekunnassa on yhteensä 21, joista yksi täydentävällä rahoituksella perustettu määräaikainen virka ja yksi pedagogisen yliopistonlehtorin poolivirka. Pedagogisen yliopistonlehtorin virka on tarkoitus konsistorin päätöksen 179/2006 mukaisesti vakinaistaa nykyisen yliopistonlehtorin virkasuhteen päättyessä. Tiedekunnassa professorin ja yliopistonlehtorin virat ovat opetus- ja tutkimusvirkoja, eikä virkoja ole määritelty joko opetus- tai tutkimuspainotteiseksi. Täydentävällä rahoituksella toimivia tutkijoita on n. 40. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö Hallinto- ja tukipalveluita hoidetaan tiedekunnassa keskitetysti hallintopalvelut -yksikössä sekä hajautetusti tiedekunnan laitoksissa ja yksiköissä. Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön (ml. atkhenkilöstö) vuosityömäärä on 34 htv:tta, ja heistä pysyvää vakanssia hoitaa 19 henkilöä. Hallintopalvelut yksikön (kanslia) tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, esittelystä, toimeenpanosta ja tiedottamisesta. Hallintopalveluihin on sijoitettu 9 tiedekunnan vakinaista hallintovirkaa, kuusi henkilöä on palkattu määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Lisäksi opiskelijavalintoja ja -tuutorointia varten palkataan osa-aikaisia projektisihteereitä. Jokaisella tiedekunnan laitoksella on osastosihteeri, joka vastaa laitoksen talous-, henkilöstö- ja yleishallinnosta. Usein osastosihteerin tehtäviin kuuluu myös opintohallinnon tehtäviä (opintoneuvontaa) sekä muita palvelutehtäviä. Lisäksi jokaisella laitoksella on amanuenssi (uskontotieteen laitoksessa humanistisen tiedekunnan virka), joka tukee laitoksen johtajaa ja opetushenkilöstöä opetuksen suunnittelussa ja koordinoinnissa sekä opintohallintoon liittyvissä tehtävissä. Usein amanuenssin tehtäviin kuuluu myös yleis-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. Teologisen tiedekunnan kirjaston tehtävänä on edistää tiedekunnan tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Julkisena palvelulaitoksena kirjasto palvelee kaikkia teologisen tiedon tarvitsijoita. Kirjastossa työskentelee 8 henkilöä, joista yksi osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Lisäksi

4 4(7) kirjastossa työskentelee tuntipalkkaisia kirjastoavustajia tarpeen mukaan. Kirjaston vahtimestarin virka on täyttämättä. Tiedekunnan virat on tarkemmin esitelty laitosten ja yksiköiden henkilöstösuunnitelmissa. 3.1 Henkilöstörakenteen kehittäminen Opetus- ja tutkimushenkilöstö Tiedekunnan laitokset ovat laatineet omat henkilöstösuunnitelmansa, joiden mukaisesti laitoksilla kehitetään opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakennetta. Henkilöstösuunnitelmien mukaan laitoksilla ei ole tarvetta eikä mahdollisuuksia merkittäviin virkojen uudelleen kohdentamisiin saati lakkauttamisiin, koska vakinaista, virkaan nimitettyä opetus- ja tutkimushenkilöstöä on niukasti koulutustarpeisiin ja tavoitteisiin nähden. Tiedekunnassa päätetään virkojen perustamisista ja lakkauttamisista yliopiston hallintojohtosäännön mukaisesti tiedekuntaneuvostossa laitoksen johtoryhmän esityksestä. Perustettaessa, lakkautettaessa tai uudelleenkohdennettaessa virkoja käsitellään asia toimintayksikön yhteistoimintamenettelyn lisäksi pääsääntöisesti tiedekunnan yhteistoimintaelimenä toimivan talouden ja toiminnan suunnitteluryhmän (TTS-ryhmä) kokouksessa. (T1) Päätettäessä tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja auki julistamisesta tiedekunnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: Virat kohdennetaan ja niiden alat määritellään tiedekunnan yhteisen edun edellyttämällä tavalla. Tiedekunnan virkarakenteen on vastattava niitä tehtäviä, joita tiedekunnan on välttämätöntä hoitaa. Tiedekunnan tutkintorakenteen vaatimukset ovat yksi virkarakennetta ohjaava tekijä. Virkojen kohdentamiseen vaikuttavat myös pitkän aikavälin tutkintomäärät ja pääaineopiskelijoiden määrien kehitys. Lisäksi on tärkeää pitää huolta siitä, että tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen monimuotoisuus ja korkea taso kyetään säilyttämään. Virkoja auki julistettaessa on näin ollen varmistettava, että tiedekunta kykenee hoitamaan sille asetetun koulutusvastuun. Tämä on erityisen välttämätöntä, mikäli tiedekunnan käytössä olevat varat edelleen pienenevät ja virkoja on sen vuoksi lakkautettava. Yliopistonlehtorin virkaa haettavaksi julistettaessa laitos voi ottaa kantaa tutkimusja opetustehtävien painotukseen ao. virassa. Virkojen määrittelemisen opetus- tai tutkimuspainotteiseksi pitää perustua pitkäjänteiseen henkilöstösuunniteluun. Viran painotusalueiden määrittely ei myöskään saa olla ristiriidassa yliopiston strategisen linjauksen kanssa, jonka mukaan kaikki opettajat tutkivat ja kaikki tutkijat opettavat. Tiedekunnan laitoksissa ja yksiköissä ryhdytään toimeen yliopiston henkilöstöpoliittisten linjausten toteuttamiseksi. Neliportainen virkarakenne on jo pääsääntöisesti käytössä. Viimeiset lehtorin ja assistentin virat muutetaan yliopistonlehtorin viroiksi haettavaksi julistamisen yhteydessä. (T2) Tiedekunnassa kiinnitetään erityistä huomiota määräaikaisten työsuhteiden vähentämiseen. Ulkopuolisesta rahoituksesta johtuvissa määräaikaisuuksissa annetaan niin pitkä määräys kuin mahdollista, ja vältetään turhaa työsuhteiden ketjuttamista. Yliopiston henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan kukin tiedekunta varaa rahoituksen omien laitostensa johtajien sapattivapaata varten laitosten koon ja johtamistehtävän vaatimusten mukaisesti. Sapattivapaalla tarkoitetaan luottamusmiesjohtajille tarkoitettua vähintään puolen vuoden pituista ajanjaksoa johtamistehtävän päättymisen jälkeen, jotta henkilö voi keskittyä omaan tutkimustyöhönsä ja opetuksen valmisteluun. Rehtorin, vararehtorin ja dekaanin tehtävän päättymisen jälkeen sapattivapaa rahoitetaan yliopistossa keskitetysti. (T3) Tiedekunnan laitokset varautuvat tarjoamaan täyden kolmivuotiskauden laitosjohtajana toimineelle henkilölle vähintään 6 kuukauden pituisen sapattivapaan. Sapattivapaa toteutetaan lai-

5 5(7) toksen sisäisin virka- ja työjärjestelyin. Vapautuksen pituutta harkittaessa otetaan huomioon johtamistehtävän kesto ja siihen käytetyn työmäärän laajuus. (T4) Laitoksilla turvataan opetus- ja tutkimushenkilöstölle mahdollisuudet opetuksesta vapaaseen tutkimusjaksoon hyödyntämällä kokonaistyöaikaa ja periodiopetusta. Tavoitteena on tarjota säännöllisesti yksi opetuksesta vapaa periodi lukuvuodessa. (T5) Tiedekunta pyrkii yhdessä laitosten kanssa kehittämään laitosrajat ylittävää opetusyhteistyötä opetushenkilöstön kuormittumisen keventämiseksi. Opetustehtäviä voidaan tiedekunnassa jakaa kehittämällä laitosrajat ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja seminaareja. Erityisesti tiedekunnan kansainvälistymistä edistetään laitosrajat rikkovalla opetusyhteistyöllä. Tiedekunnan englanninkielinen maisteriohjelma voidaan toteuttaa laitosten yhteistyönä. Tiedekunnan laitoksilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia pysyvien virkojen täyttämiseen ulkomaalaisilla asiantuntijoilla, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa hallintotehtävien hoitamiseen. (T6) Laitokset voivat kuitenkin yhteistyössä kehittää keinoja vierailevien kansainvälisten tutkijoiden saamiseksi tiedekuntaan. Tiedekunnan laitokset valmistelevat yhteistyössä kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointia esim. määräaikaisina vierailevina tutkijoina / professoreina (FiDiPro). Hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstö Yliopistossa hallinnon v arvioinut ryhmä kiinnitti loppupäätelmissään huomiota erityisesti yliopiston hallinnon organisoimiseen ja johtamiseen. Työryhmän mukaan hallinnon prosessien toimivuuden ja osaamisen kehittymisen kannalta olisi keskeistä, että tiedekunnissa ja laitoksissa kaikki talous- ja henkilöstöasioita hoitavat henkilöt kuuluisivat organisatorisesti (ei välttämättä fyysisesti) yhteen yksikköön [ ]. Yliopiston hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelman mukaisesti hallintotehtäviä keskitetään kampuspalvelukeskuksiin. Aiempien päätösten mukaisesti osa henkilöstöhallinnosta (erityisesti henkilöstöhallinnon järjestelmät ja niiden edellyttämä tallennustyö) on jo siirretty tiedekunnista ja laitoksista kampuspalvelukeskukseen. Tiedekunnan ja yliopiston hallintoviraston välisessä palvelusopimuksessa tiedekuntakunta on sitoutunut siirtämään atk-suunnittelijan palvelussuhteen sekä yhden taloushallinnon viran palvelukeskukseen. Tiedekuntaneuvoston päätöksellä tiedekunnan atk-suunnittelija palvelussuhteineen on siirretty palvelukeskukseen lukien. Lisäksi tiedekunta neuvottelee yhden taloushallinnon viran siirtämisestä kampuspalvelukeskuksen projektihallintopisteeseen lukien (kampuspalvelukeskukseen siirtyvät projektihallinnon tehtävät on lueteltu liitteessä 2). Projekti- ja taloushallinnon keskittäminen palvelukeskukseen muuttaa laitoksilla ja hallintopalveluissa tehtävää hallintotyötä. Virkasiirtojen myötä tiedekunnan hallintohenkilöstön määrä vähenee. Todennäköistä on, että keväällä 2008 yksi laitos jää vaille omaa osastosihteeriä. Tiedekunta joutuu näin välttämättä organisoimaan hallinto- ja tukipalveluiden tehtävät uudelleen, eikä nykyinen työnjako ole enää mahdollinen. Laitosten hallintohenkilöstöllä on lisäksi varsin erilaiset toimenkuvat yhtenäisistä nimikkeistä huolimatta, ja toimenkuvien yhdenmukaistaminen mahdollisuuksien mukaan on perusteltua. Jotta tiedekunnassa voidaan jatkossakin turvata riittävät hallinto- ja tukipalvelut, (T7) tiedekunnan hallintoa tulee tarkastella jatkossa yhtenä kokonaisuutena. (T8) Tiedekunnassa keskitetään ja rationalisoidaan kevätlukukauden 2008 aikana opinto-, talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon tehtäviä työmäärän ja -tehtävien vähentämiseksi. Tiedekunnan hallintoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena ja edistetään laitos- ja yksikkörajat ylittävää yhteistyötä. Sekä laitoksilla että hallintopalveluissa opinto-, talous- henkilöstö- ja yleishallinnon tehtäviä hoitavien henkilöiden toimenkuvia kehitetään siten, että

6 6(7) yksikkökohtaisten lähipalvelutehtävien lisäksi selvitetään mahdollisuuksia tiedekuntatason palvelutehtävien hoitamiseen. Näitä yhteisiä tehtäviä hoitamaan perustetaan tiimejä ja työskentelypareja. Tiimit voivat toimia esimerkiksi itseohjautuvina asiantuntijatiimeinä, joiden vetovastuu siirtyy lukukausittain / kalenterivuosittain tiimin jäseneltä toiselle. Toimenkuvia kehittämällä ja yhteistyötä tiivistämällä voidaan vähentää päällekkäistä hallinnollista työtä ja edistää tiedonkulkua. Hallintohenkilöstön toimenkuvia kehitetään henkilön osaamisen, kiinnostuksen ja työnantajan tarpeiden mukaisesti. (T9) Laitosten osastosihteerit siirretään organisatorisesti tiedekunnan hallintopalveluyksikköön. Osa hallinto- ja tukipalveluista edellyttää, että työntekijä työskentelee palveluiden lähellä. Mahdolliset muutokset toimenkuvissa eivät aiheuta huonejärjestelyitä, ja laitoksilla työskentelevät osastosihteerit jatkavat työskentelyä laitosten tiloissa. Muutoksessa turvataan jokaiselle laitokselle riittävät osastosihteeripalvelut. Hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstöä koskevat linjaukset toteutetaan kaikilla tiedekunnan viidellä laitoksella ja hallintopalveluissa samojen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstön toimenkuvia ja käytännön työtehtäviä koskevat neuvottelut käydään erikseen kullakin laitoksella, jotta toimenkuvat saadaan kuormittavuudeltaan tasapainoon. Virkasiirtojen osalta tiedekunta noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Ennen siirtoja työntekijöitä kuullaan yhteistoimintamenettelyssä yksilö-, toimintayksikkö- ja tiedekuntatasolla. Tehtävien uudelleenorganisoinnissa noudatetaan Helsingin yliopiston henkilöstöpoliittisia linjauksia ja valtion palkkausjärjestelmän ohjeita. Uskontotieteen laitoksen osalta noudatetaan lisäksi niitä periaatteita, jotka on kirjattu vuonna 2002 humanistisen ja teologisen tiedekunnan yhdessä hyväksymään asiakirjaan "Tiedekuntien yhteinen uskontotieteen laitos". Uudistuksen tavoitteena on kehittää ja johtaa tiedekunnan hallintoa yhtenä kokonaisuutena turvata prosessien ja tukipalveluiden sujuvuus tarjota hallintohenkilöstölle mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan vähentää opettajien ja tutkijoiden hallintotehtäviä turvata riittävä varamiesjärjestelmä sairaus- ja poissaolotapausten varalta estää hallintomenojen kasvu toteuttaa hallinnon arvioinnin toimenpidesuosituksia. Hallinto- ja tukihenkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan kannustamalla henkilöstöä osallistumaan henkilöstöosaston järjestämiin koulutuksiin sekä edistämällä sisäistä tiedonkulkua ja levittämällä hyviä käytänteitä tiedekunnan laitosten kesken. (T10) Kirjastonjohtajan jäädessä eläkkeelle virkaa ei täytetä vakinaisesti vaan määräaikaisena yliopiston kirjastolaitoksen rakenteellisen kehittämisen johdosta. Tiedekuntakirjasto liitetään osaksi keskustakampuksen kirjastoa vuonna 2010, jolloin henkilöstö virkoineen siirtyy uuteen laitokseen. Täyttämättä olevaa kirjaston vahtimestarin virkaa ei täytetä kirjastolaitoksen rakenteellisen kehittämisen vuoksi, tarvittaessa selvitetään mahdollisuus viran lakkauttamiseen. Kaudella valmistaudutaan kirjastolaitoksen rakenteelliseen kehittämiseen, keskustakampuksen kirjaston perustamiseen ja tiedekuntakirjaston siirtämiseen osaksi kampuskirjastoa. Kampuskirjaston suunnittelun yhteydessä on varmistettava, että kirjaston nykyiselle henkilökunnalle turvataan kunkin koulutusta ja työkokemusta vastaavat monipuoliset tehtävät, ja että kirjastossa turvataan laaja-alainen teologinen asiantuntemus ja korkeatasoiset teologiset aineistot. Mikäli määräaikaisesti täytettävän kirjastonjohtajan viran haltijan virkasuhdetta ei ole

7 7(7) tarpeen jatkaa kampuskirjastossa, palkkausmäärärahat on käytettävä tiedekunnan kirjastopalvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen. 3.2 Kehitys- ja palkkakeskustelut Tiedekunnassa noudatetaan kehitys- ja palkkakeskusteluissa yliopiston henkilöstöpoliittisia ohjeita. Esimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskeskustelut vuosittain syksyllä. Keväisin käydään valtion palkkausjärjestelmän edellyttämät arviointikeskustelut. VPJ:n ohjeiden mukaisesti henkilöstöllä on oikeus vaatia arviointikeskustelua myös muuna ajankohtana kun VPJ:n ohjeissa mainitut ehdot täyttyvät. 3.3 Koulutus ja työhyvinvointi Henkilöstöä kannustetaan ylläpitämään osaamistaan osallistumalla yliopiston henkilöstöosaston järjestämille kursseille ja koulutuksiin. Erityisesti esimiehiä kannustetaan osallistumaan henkilöstöosaston järjestämään johtajakoulutukseen. Teologisen tiedekunnan pedagoginen yksikkö tarjoaa opetukseen ja sen kehittämiseen sekä opiskeluun ja oppimiseen liittyviä asiantuntijapalveluita sekä harjoittaa näihin liittyvää tutkimustoimintaa. Pedagoginen yksikkö järjestää laitosten tarpeisiin ja laitosten pyynnöstä täsmäkoulutusta ajankohtaisista pedagogisista aiheista. Lisäksi yksikkö tarjoaa tiedekunnan opettajille henkilökohtaista opetuksen kehittämisen tukea. Hallintopalvelut-yksikössä on erikseen palkattu verkko-opetuksen tukihenkilö, jonka tehtäviin kuuluu verkko-opetuksen tuki tiedekunnan opettajille. (T11) Liukuvan työajan käyttöä laajennetaan tiedekunnassa niin, että kaikki kiinteää työaikaa noudattavat siirtyvät työajanseurannan piiriin. Etätyö on Helsingin yliopistossa mahdollista yleensä vain poikkeustapauksissa ja siitä on tehtävä kirjallinen sopimus. Henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan yliopisto laatii kuluvan strategiakauden aikana ohjeet etätyön tekemiselle. (T12) Tiedekunta odottaa yliopiston ohjeistusta ja pidättäytyy toistaiseksi antamasta omia ohjeita etätyöstä. Tiedekunnan dekaani voi kuitenkin harkintansa mukaan hyväksyä etätyösopimuksen virkamääräyksen liitteenä. (T13) Tiedekunnassa toteutetaan kolmen vuoden välein henkilöstön hyvinvointia ja työilmapiiriä kartoittava työtyytyväisyyskysely yhdessä työhyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tiedekunnan tavoiteohjelman laadinnassa. Tavoiteohjelman toteutumista seurataan vuosittaisin välikyselyin. Työympäristön viihtyisyyteen ja ergonomiaan kiinnitetään huomiota erityisesti kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä, mutta puutteellista työergonomiaa parannetaan välittömästi puutteiden havaitsemisen jälkeen. (T14) Tiedekunnan henkilöstön työhyvinvointia ylläpidetään maksamalla kaikille halukkaille tiedekunnan virka- tai työsuhteisille työntekijöille yliopistoliikunnan palvelumaksu palvelussuhteen ajalta sekä järjestämällä koko henkilöstön yhteisiä liikuntavuoroja. Tiedekunnan laitokset ja yksiköt vastaavat yliopistoliikunnan palvelumaksuista. Työhyvinvointia edistetään ensisijaisesti laitos- ja yksikkötasolla, mutta myös koko tiedekuntaa koskevia, työhyvinvointia edistäviä hankkeita pyritään lisäämään. Liiteet: Tiedekunnan voimavarat (liite 1) Kampuspalvelukeskukseen siirtyvät projekti- ja taloushallinnon tehtävät (liite 2)