FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia
|
|
- Pasi Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia giavaihtoehtoaihtoehto Euroopalle YLEINEN TIEDOTE EURATOM
2
3
4 Oletko kiinnostunut eurooppalaisesta tutkimuksesta? RTD info on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, joka pitää sinut ajan tasalla tärkeimmistä tutkimusasioista (tulokset, ohjelmat, tapahtumat jne.) Se on saatavana englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Ilmaisen näytenume-ron voi tilata osoitteesta: European Commission Directorate-General for Research Information and Communication Unit B-1049 Brussels Fax (32-2) Internet: EUROPEAN COMMISSION Directorate-General for Research Fusion energy research Unit J6 Fusion Association Agreements Contact: Hugues Desmedt European Commission Office CDMA 00/66 B-1049 Brussels Tel. (32-2) Fax (32-2)
5 EUROOPAN KOMISSIO FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia giavaihtoehtoaihtoehto Euroopalle 2005 Tutkimuspääosasto Fuusioenergiatutkimus
6 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Euroopan komissio ja komissiota edustavat henkilöt eivät vastaa tämän esitteen sisällön mahdollisesta käytöstä. Tässä esitteessä esitetyt näkemykset ovat puhtaasti kirjoittajien vastuulla eivätkä välttämättä vastaa Euroopan komission kantaa. Runsaasti lisätietoa Euroopan Unionista on saatavissa internetissä Europpa-palvelimelta ( Luettelotiedot löytyvät tämän julkaisun lopusta. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2005 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium 6 PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE
7 SISÄLTÖ JOHDANTO FUUSIOON Eurooppa tarvitsee luotettavia ja kestäviä energiamuotoja 9 Tähtien energialähde 10 Fuusioenergian tuotanto 11 Turvallisuus 12 Ympäristövaikutukset 13 Fuusiotutkimuksen edistysaskeleita 14 EUROOPAN FUUSIOTUTKIMUSOHJELMA ITER ja eurooppalainen fuusiostrategia 16 Eurooppalainen tutkimusalue fuusio 18 KUINKA FUUSIO TOIMII? Magneettiseen koossapitoon perustuva fuusio 20 Tokamakin pääkomponentit 22 Plasman kuumentaminen 24 Plasmadiagnostiikat ja mallinnus 25 ITER tie fuusioenergiaan 26 Pitkän tähtäimen teknologiatutkimus 28 Tiedotustoiminta Euroopassa 30 EIROforum 32 Opetus- ja koulutustoiminta Euroopassa 33 Fuusiotutkimuksen oheistuotteet muilla huipputeknologian aloilla 34 Viitteet 35 Tähdentekijät 38 DVD 39 7
8 8
9 Eurooppa tarvitsee luotettavia ja kestäviä energiam giamuotoja Euroopan unionin (EU) talous riippuu riittävästä ja vakaasta energiantuotannosta. Toistaiseksi energian tarve on tyydytetty pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kivihiili ja maakaasu), joiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on 80%. Lähes 67% fossiilista polttoaineista on tuonnin varassa. Kaiken kaikkiaan noin 50% EU:n energiatarpeesta tyydytetään muualta tuoduilla fossiilisilla poltto-aineilla, ja tuonnin odotetaan kasvavan ennen kaikkea öljyn osalta 70%:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisen elintasomme ylläpitäminen vaatii kestäviä ja luotettavia energialähteitä. Euroopassa kehitetään ympäristömyönteisiä, turvallisia ja kestäviä energiantuotantomuotoja. Fuusio on yksi näistä. Pitkällä tähtäimellä fuusio on erinomainen vaihtoehto suuren mittakaavan energiantuotantoon. Sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset, se on turvallista ja valtavat polttoainevarat ovat jakaantuneet maapallolla tasaisesti. Fuusiovoimalat tulevat soveltumaan erityisen hyvin peruskuormatuotantoon, jota tarvitaan suurissa asutuskeskuksissa sekä teollisuusalueilla. Niillä voidaan myös tuottaa vetytalouden perustaksi tarvittavaa vetyä. Tämä kirjanen esittelee eurooppalaisten tutkijoiden työtä, jonka päämääränä on valjastaa fuusioenergia ihmiskunnan käyttöön. 9
10 Tähtien energianlähde Fuusio on auringon ja muiden tähtien energianlähde. Kevyet atomiytimet yhdistyvät raskaammiksi ja samalla vapautuu energiaa. Auringon keskustassa vallitseva valtava paine ja noin 10 miljoonan asteen lämpötila tekevät fuusioreaktiot mahdollisiksi. Korkeassa lämpötilassa kaasusta tulee plasmaa, jossa elektronit ovat täysin irtaantuneet atomiytimistä (ioneista). Plasma on aineen neljäs olomuoto omine erityispiirteineen, jota tutkiva tieteenala on plasmafysiikka. Vaikka plasma on maapallolla harvinainen olomuoto, yli 99% maailmankaikkeuden tunnetusta materiasta on plasmatilassa. Maan päällä ei ylletä auringon sisäosien paineeseen, ja lämpötila onkin nostettava yli 100 miljoonaan asteeseen, jotta fuusioenergiaa voi vapautua merkittäviä määriä. Näin korkeiden lämpötilojen saavuttaminen edellyttää tehokasta plasman kuumennusta ja lämpöhäviöiden minimoimista eristämällä plasma-astian seinämistä. Tämä voidaan tehdä vangitsemalla plasma voimakkaista magneettikentistä muodostuvaan toroidaaliseen häkkiin, joka estää sähköisesti varattuja plasmahiukkasia pakenemasta. Magneettinen koossapito on pisimmälle kehittynyt fuusioteknologia, johon Euroopan fuusiotutkimusohjelmassa on keskitytty. 10
11 Fuusioenergian tuotanto Fuusioreaktio D+T 4 He+n+17,6 MeV Ensimmäisen polven fuusioreaktorien kehitystyö perustuu kahden vedyn isotoopin, deuteriumin (D) ja tritiumin (T) väliseen reaktioon. Muut reaktiot vaativat korkeamman lämpötilan. Deuterium on luonnossa esiintyvä ei-radioaktiivinen isotooppi, jota saadaan vedestä keskimäärin 35 g kuutiometriä kohden. Tritiumia ei esiinny luonnossa, joten sitä tuotetaan fuusioreaktorin sisällä litiumista, joka on kevyt, maankuoressa runsaana esiintyvä metalli. Jokainen fuusioreaktio tuottaa alfa-hiukkasen (heliumin) ja suurienergisen neutronin. Plasma Vaippa (sisältää litiumia) Suojarakenne Lämmönvaihdi n D+T Suprajohtava magneetti Tyhjiökammi o T+ 4 He Deuteriumpolttoaine Tritium Tritium ja helium Helium Neutronit karkaavat plasmasta ja hidastuvat plasmaa ympäröivässä vaipassa. Siellä litiumia muuntuu tritiumiksi, joka kierrätetään takaisin plasmakammioon polttoaineena. Neutronien vapauttamalla lämmöllä voidaan tuottaa höyryä, joka pyörittää turbiineja sähkön tuottamista varten. Vain pieni kuorma-autolastillinen polttoainetta riittää tuottamaan sähköä vuodeksi noin miljoonan asukkaan kaupungille. Sähköteho Höyrystin Turbiini ja generaattori Fuusioreaktio 11
12 Turvallisuus Fuusioreaktori on kuin kaasupoltin, jossa sisään syötetty polttoaine palaa. Reaktorin sisällä kerrallaan olevan polttoaineen määrä on hyvin pieni (suunnilleen 1 gramma DT-polttoainetta / 1000 m3), ja jos polttoaineen syöttö jostakin syystä keskeytyy, fuusiopalo jatkuu vain muutaman sekunnin ajan. Mikä tahansa häiriötilanne reaktorissa aiheuttaa plasman nopean jäähtymisen ja fuusiopalon sammumisen. Fuusion peruspolttoaineet, deuterium ja litium, sekä reaktiotuotteena syntyvä helium eivät ole radioaktiivisia. Litiumista syntyvä välituote, tritium, hajoaa suhteellisen nopeasti (sen puoliintumisaika on 12.6 vuotta), ja hajoamisessa syntyvällä elektronilla on hyvin pieni energia. Ilmassa tämä elektroni voi kulkea vain muutaman millimetrin, eikä se läpäise edes paperiarkkia. Tritium on kuitenkin haitallista, jos sitä pääsee elimistöön. Siksi fuusioreaktoriin on suunniteltu omat järjestelmät tritiumin turvallista käsittelyä varten. Tritiumin käsittelylaitteisto Fuusiovoimalaitokseen ei tarvitse kuljettaa säännöllisesti radioaktiivista polttoainetta, koska fuusioreaktiossa tarvittava tritium tuotetaan paikan päällä reaktorissa. 12
13 Ympäristövaikutukset Fuusioreaktioista vapautuva energia käytetään sähkön tuottamiseen, teollisuuden prosessilämmöksi tai mahdollisesti vedyn tuottamiseen. Fuusiovoimala tulee tarvitsemaan hyvin vähän polttoainetta. Fuusiolaitos, jonka sähköteho on 1 GW, tarvitsee vuodessa noin 100 kg deuteriumia ja kolme tonnia luonnon litiumia tuottaen noin 7 miljardia kwh. Kivihiilellä toimiva voimala ilman hiilidioksidin talteenottoa tarvitsee noin 1.5 miljoonaa tonnia polttoainetta tuottaakseen saman määrän energiaa! Fuusioreaktorit eivät tuota kasvihuonekaasuja tai muita päästöjä, jotka voisivat vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa ilmastonmuutoksia. Fuusioreaktiossa syntyvät neutronit aktivoivat plasman ympärillä olevia materiaaleja. Reaktorin sisäosien materiaalien huolellinen valinta mahdollistaa sen, että noin sadan vuoden kuluttua voimalan lakkauttami-sesta niitä ei enää tarvitse valvoa ja ne voidaan myös mahdollisesti kierrättää. Näistä syistä fuusiovoimaloiden jäte ei ole taakka tuleville sukupolville. Eurooppalainen JET-tokamak (Culham, UK) 13
14 Fuusiotutkimuksen uksen edistysaskeleita eleita Culhamissa Englannissa sijaitseva eurooppalainen JET-tokamak (Joint European Torus) on maailman suurin fuusiolaite ja voi tällä hetkellä ainoana maailmassa käsitellä DT -polttoaineseosta. JET on saavuttanut kaikki alkuperäiset tavoitteensa ja on joissain tapauksissa ylittänytkin ne. Fuusiotehon maailmanennätys 16 MW saavutettiin sillä vuonna Fuusioteho (MW) Aika (s) Saavutetut fuusiotehot Euroopassa on lukuisia tärkeitä koelaitteita, joilla luodaan fuusiotutkimuksen etenemiseen vaadittavaa perustietoa. Ranskalaisella Tore Supra -tokamakilla, jolla tutkitaan fuusiolaitteiden jatkuvatoimisuutta, on saavutettu yksi lähivuosien merkittävistä tuloksista: vuonna 2003 sillä tehtiin ennätyspitkä suuritehoinen purkaus, kuusi ja puoli minuuttia. Plasman ylläpitoon syötettiin tänä aikana yli yksi gigajoule energiaa, joka myös piti poistaa lämpönä (1000 miljoonaa joulea riittävästi kiehuttamaan kolme tonnia vettä). Tore Supralla (Cadarache, Ranska) voidaan tehdä pitkiä (jatkuvatoimisia) plasmapurkauksia. 14
15 Fuusiolaitteiden suorituskykyä mitataan fuusiovahvistuksella Q, joka on tuotetun fuusiotehon suhde plasman kuumennukseen käytettyyn tehoon. Fuusioplasmassa syttyy itseään ylläpitävään palo (Q = ), kun fuusioreaktioiden aikaansaama kuumennusenergia kompensoi plasman energiahäviöt. Tällöin ulkoista kuumennusta ei enää tarvita ylläpitämään korkeaa fuusiolämpötilaa. Plasman palo jatkuu kuten tuli nuotiossa, niin kauan kuin se saa uutta polttoainetta. Tulevaisuuden fuusioreaktorien ei tarvitse yltää palo-olosuhteisiin, vaan ne voidaan suunnitella tehovahvistimiksi. JET on tuottanut 16 MW fuusiotehoa Q-arvolla Seuraava kone, ITER, pyrkii Q- arvoon 10 ja tulevaisuuden fuusioreaktoreilla Q voi ehkä yltää arvoon 40 tai 50. Maailmanlaajuisen fuusiotutkimuksen edistyminen Reaktoriolosuhteet Koska useimmat nykyiset fuusiolaitteet eivät vielä käytä tritiumia polttoaineena, niiden suorituskykyä mitataan sillä, kuinka lähelle niiden plasmaparametrit pääsevät fuusiolle välttämättömiä olosuhteita. Kuvassa on esitetty suurelle joukolle maailman tokamakeja mitattuja Q-arvoja plasman lämpötilan funktiona. Suorituskykyisimmillä laitteilla saavutetut plasmaparametrit ovat lähellä reaktorin vaatimia arvoja. Saavuttamaton alue Jarrutussäteilyraja TFTR Syttyminen DT-kokeet Time (s) 15
16 ITER ja eurooppalainen fuusiostrate tegia Euroopan unionin jäsenmaissa (sekä Sveitsissä, Bulgariassa ja Romaniassa) tehtävän fuusiotutkimuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää yhteis-työnä fuusiovoimala, joka täyttää yhteiskunnan vaatimukset käyttöturvallisuudessa, ympäristöystävällisyydessä ja taloudellisuudessa." Tämän pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttaminen edellyttää ITER-fuusiokoereaktorin rakentamista kansainvälisenä yhteistyönä. ITERin tehtävänä on osoittaa rauhanomaisen fuusioenergian teknistieteellinen toteutettavuus. Tämä tavoite saavutetaan demonstroimalla ITERillä deuterium-tritiumplasman hallittu fuusiopalo sekä fuusioreaktorin kannalta olennaiset teknologiat yhtenäisessä kokonaisuudessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on jatkuvatoimisuus. ITERin jälkeen rakennetaan demontstraatiovoimala (DEMO), joka tuottaa merkittävästi sähkötehoa ja on tritiumin suhteen omavarainen. ITERin ja myöhemmin DEMOn rakentaminen edellyttää teollisuuden vahvaa osallistumista. Teollisuuden tukena on tutkimuslaitosten ja yliopistojen fysiikan ja teknologian tutkimus- ja kehitystyö. 16 ITERin kaaviokuva
17 ITERin suunnittelutyö (yhteistyössä muiden ITER-osapuolten kanssa) on ollut keskeinen osa Euroopan fuusiotutkimusohjelmaa viime vuosina. Suunnittelutyötä on pohjustanut eurooppalainen JET-laite (Joint European Torus) Culhamissa Englannissa. Sillä saavutettiin fuusiotehon maailmanennätys 16 megawattia vuonna ITERin suorituskyvyn arviointi perustuu laajaan mallinnustyöhön, jonka pohjana on eurooppalaisissa ja kansainvälisissä fuusiokokeissa syntynyt kattava koetulosten tietokanta. ITER-yhteistyötä tehdään kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n suojelussa. ITERin strategisena tavoitteena on demonstroida rauhanomaisen fuusioenergian teknistieteellinen toteutettavuus. Taiteilijan näkemys ITERin sijoituspaikasta Cadarachessa Ranskassa ITERin rinnalla tehdään pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystyötä DEMOa silmälläpitäen. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kehittää fuusioreaktorille optimaalisia ja heikosti aktivoituvia rakennemateriaaleja. 17
18 Eurooppalainen tutkimusalue usalue fuusio Euroopan fuusiotutkimuksen keskeinen piirre on ainutlaatuinen koordinointi, jonka ansiosta kaikki asiaankuuluvat T&K -resurssit voidaan tehokkaasti käyttää eurooppalaisen yhteistyön tärkeimpiin tutkimusalueisiin. Erityisen tärkeitä kohteita ovat JETin yhteiskäyttö sekä eurooppalaisen fuusiotutkimussopimuksen EFDA:n puitteissa toimiva teknologiaohjelma, joka suuntautuu voimakkaasti ITERiin, mutta sisältää myös DEMOn toteuttamiseen liittyvää tutkimustyötä. Koordinoituun fuusiotutkimusohjelmaan osallistuu sekä suuria että pieniä laboratorioita, ja tämä kattava ohjelma on malliesimerkki eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja se on nostanut Euroopan magneettisen koossapidon fuusiotutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Euratomin liittosopimukseen kuuluvissa laboratorioissa saavutettu menestyson tehnyt mahdolliseksi JETin rakentamisen ja nostanut tutkimuksen tasolle, jolla ITER voidaan toteuttaa. Tähän ei ainoakaan Euroopan valtio olisi yksin yltänyt. Varsinaisen kansainvälisen ITER-yhteistyön ohella eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten laboratorioiden välillä on tehty maailman parhaan asiantuntemuksen kokoamiseksi joukko kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat osapuolia yhteisesti kiinnostavia tutkimuskohteita. 18
19 Euratom-sopimuksen mukaan fuusioenergian tutkimus- ja kehitystyötä koordinoi Euroopan komissio. Työn toteuttamiseksi on luotu: Liittosopimus jäsenvaltion tutkimuslaitosten tai organisaatioiden ja Euratomin puiteohjelman välillä (liittosopimuksen alaiset laboratoriot on merkitty karttaan punaisilla ympyröillä). EFDA-sopimus, joka kattaa: - liittosopimusosapuolten ja teollisuuden teknologia-aktiviteetit, - JET-koneen yhteiskäytön, ja - Euroopan panostuksen ITERiin ja muihin kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Määräaikaiset yksittäissopimukset sellaisten valtioiden välillä, jotka eivät ole solmineet fuusiota koskevaa liittosopimusta. Tutkijoiden liikkuvuutta edistävä sopimus ja Euratomin tutkija-apurahat. EU:n kuudennessa puiteohjelmassa ( ) fuusioenergiatutkimus on temaattinen prioriteettialue, jonka EU-budjetti on 750 miljoonaa euroa (tästä 200 miljoonaa euroa voidaan käyttää ITERin rakentamisen aloittamiseen). Euroopan fuusiotutkimuksen onnistumisen takana on noin 2000 fyysikon ja insinöörin työpanos eurooppalaisissa laboratorioissa ja teollisuuslaitoksissa. 19
20 Magneettiseen koossak oossapitoon perustuv ustuva a fuusio Magneettisessa koossapidossa plasma vangitaan voimakkailla magneettikentillä tyhjiökammioon, joka eristää plasman ilmasta. Plasma koostuu sähköisesti varatuista elektroneista ja ioneista, jotka pääsääntöisesti liikkuvat magneettisten kenttäviivojen suuntaisesti. Kela Kela Plasma magneettikentässä Magneettiseen koossapitoon perustuva fuusio Periaatteessa plasma voidaan pitää koossa taivuttamalla kenttäviivat renkaaksi. Näin hiukkaset ja niiden energia saadaan tehokkaasti eristetyksi seinämistä, jolloin plasma pysyy kuumana. Rengasmaisen magneettikentän koossapito ei kuitenkaan ole täydellinen. Energiaa karkaa mm. säteilemällä ja törmäyksien seurauksena hiukkasten kulkeutuessa vähitellen kenttäviivojen poikki ulos plasmasta. Plasma ilman magneettikenttää Magneettikentät luodaan reaktiokammion ulkopuolisin käämein, joissa kulkee voimakas sähkövirta. Usein myös plasmassa kulkee sähkövirtoja, jotka täydentävät plasmaa kahlitsevia magneettikenttiä. 20
21 Plasmavirta Plasma Poloidaalikelat Tokamak-tyyppisessä laitteessa plasma toimii muuntajan toisiokääminä, ja virran muutos ulkoisessa ensiökäämissä indusoi plasmaan sähkövirran. Koossapidon kannalta oleellisen magneettikentän lisäksi tämä virta tuottaa lämpöä plasman sähköisen vastuksen ansiosta. Koska muuntajalla ei voida tuottaa jatkuvaa tasavirtaa keskeytyksettä, plasmapurkauksen kesto on rajallinen ja jatkuvatoimisuus edellyttää muita ratkaisuja. Toroidaalikelat Magneettinen voimaviiva Stellaraattori perustuu myös magneettiseen koossapitoon. Siinä koossapitävä magneettikenttä luodaan kokonaan ulkoisilla mutkikkaan Tokamakin kaavakuva muotoisilla käämeillä. Toisin kuin tokamakissa, stellaraattorissa ei tarvita lainkaan plasmavirtaa. Stellaraattorilla onkin luontaiset edellytykset jatkuvatoimisuuteen. Suurin rakenteilla oleva stellaraattori on Wendelstein 7-X Greifswaldissa Saksassa. Muita magneettiseen koossapitoon perustuvia rengasmaisia laitteita ovat kompakti (tai pallomainen) tokamak ja kääntökenttä-pinne. Stellaraattorin kaavakuva 21
22 Tokamakin pääkomponentit Keskussolenoidi Plasmavirtaa ajavan muuntajan ensiöpiiri. Toisiopiirin muodostaa itse plasma. Toroidaali- ja poloidaalikenttäkäämit Nämä käämit tuottavat plasman koossapitoon tarvittavan voimakkaan magneettikentän (tyypillisesti noin 5 Teslaa, joka on noin kertaa suurempi kuin maan magneettikenttä), joka estää plasmaa koskettamasta tyhjiökammion seiniä. Diverttori Poistaa epäpuhtaudet ja heliumin tyhjiökammiosta. Ainoa alue jossa plasman annetaan koskettaa seinämiä. 22
23 Kryostaatti Käämejä ja tyhjiökammiota ympäröivä jäähdytetty tila (n C), joka mahdollistaa suprajohtavien magneettien pitämisen käyttölämpötilassaan (-269 C). Tyhjiökammio Eristää plasman ilmasta. Vaippa Nämä vaippamodulit sisältävät litiumia, josta fuusiossa syntyvät neutronit tuottavat tritiumia. Tritium kerätään talteen ja syötetään plasmaan. Neutronien luovuttama energia poistetaan lämpönä jäähdytysvesikierron avulla, ja näin tuotettu höyry pyörittää sähköä tuottavia generaattoreita. 23
24 Plasman kuumentaminen Tokamak-plasmassa kulkeva sähkövirta kuumentaa plasmaa. Kun plasman lämpötila nousee, tämän nk. ohmisen kuumennuksen teho laskee. Tällä menetelmällä plasma voidaan kuumentaa vain muutamaan miljoonaan asteeseen, mikä on noin 10 kertaa liian matala, jotta fuusioreaktioita voisi tapahtua riittävässä määrin. Korkeampiin lämpötiloihin pääsemiseksi tarvitaan ulkoisia kuumennusmenetelmiä. Suurtaajuuskuumennus käyttää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja, jotka siirtävät energiansa plasmaan resonanssiabsorption kautta. Kolme suurtaajuussysteemiä on kehitetty: ionisyklotroniresonanssikuumennus (20-55 MHz), elektronisyklotroniresonanssikuumennus ( GHz, pääasiassa mikroaaltoja) ja alahybridikuumennus (1-8 GHz). OHMINEN KUUMENNUS Virta Ionisoituneita, vangittuja atomeja Energeettisiä vetyatomeja Neutraloija Kela Aaltoputki Vetyionilähde KUUMENNUS RADIOTAA- Tore Supran JUUSAALLOIL- radiotaajuusantenni (CEA LA Cadarache, Ranska) KUUMENNUS NEUTRAAL- ISUIHKUIN- JEKTIOLLA Plasmaan voidaan ampua hiukkassuihku, joka koostuu neutraaleista atomeista. Suihku tunkeutuu plasmaan ja ionisoituu. Hiukkasten energia siirtyy plasmaan hiukkastörmäysten välityksellä. 24 JETin neutraalisuihkujärjestelmä
25 Plasmadiagnostiika gnostiikat t ja mallinnus Fuusioreaktorin suunnittelemiseksi on välttämätöntä ymmärtää prosessit, joita plasmassa tapahtuu. Tämä vaatii kehittyneitä ja mutkikkaita mittausjärjestelmiä, nk. diagnostiikkajärjestelmiä. Eurooppalaisissa laboratorioissa kehitetään mittausmenetelmiä ja -laitteita plasman ominaisuuksien seurantaan - erittäin voimakkaiden laserien avulla tapahtuvasta plasman keskustan lämpötilamittauksesta aina plasman epäpuhtauksien määrän ja syntypaikan mittaamiseen reunalla. Mittauslaitteilla saatuja tuloksia käytetään uusien tietokonemallien tukena. Koetulosten ja tietokonemallien avulla pystytään lopulta ennustamaan fuusiokoelaitteen suorituskyky ja varmistamaan, että laite toimii odotetusti. Kaaviokuva ITERin diagnostiikoista 25
26 ITER tie fuusioenergiaan ITER on seuraava virstanpylväs kehitettäessä kaupallista fuusio-reaktoria. ITER-projekti perustuu onnistuneeseen kansainväliseen yhteistyöhön ja lukuisiin yhteisiin teknologia-, tutkimus- ja kehityshankkeisiin. ITER tulee tuottamaan yli 400 MW fuusiotehoa 6 minuutin jaksoissa. Toimintaaikaa tullaan myöhemmin pidentämään, kunnes saavutetaan tilanne jossa tehoa tuotetaan jatkuvasti. ITERin pääomakustannukset ovat n. 4,6 miljardia euroa (vuoden 2000 rahassa). ITERin rakentaminen kestää 8-10 vuotta, ja laitetta tullaan käyttämään noin 20 vuotta. ITER perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin, jotka on saavutettu eri puolilla maailmaa sijaitsevilla koelaitteilla ITERin diverttorin täysimittainen prototyyppi 26 Gyrotroni: suuritaajuuksinen mikroaaltolähde
27 Tyhjiökammion sektoreiden suurteholaserhitsaus (11 kw) Toroidaalikelan mallikappaleen testaus Gyrotroni: suuritaajuuksinen mikroaaltolähde (1 MW) ITERin diverttorin etähuollon testausalusta (uusi ITERin diverttorin etähuollon testauskeskus on VTT:llä Tampereella) Vaipan testauslaitteisto Ensiseinämän tiilien lämpökuormitustestaus Täysimittaisen diverttorikohtion mallin testaus Framatomella 27
28 Pitkän tähtäimen teknologia giatutkimusus ITERin lisäksi tehdään myös runsaasti fuusioteknologian tutkimus- ja kehitystyötä DEMOa varten. Eurooppalaiset hyötövaippatutkimukset keskittyvät heliumilla jäähdytettävään vaipparatkaisuun, jossa hyötöaine on litiumlyijyä tai litiumkeraamia. Eurooppalainen rakennemateriaalien kehitystyö keskittyy heikosti aktivoituviin ferriittisiin ja martensiittisiin teräksiin (EUROFER) ja pidemmällä tähtäimellä piikarbidikomposiittien tutkintaan. Turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään huomiota. Pääsääntöisesti on keskitytty menetelmien jatkokehitykseen ja aktivoituvien materiaalien määrän minimointiin. Johtopäätös on, että fuusioreaktori voidaan suunnitella siten, ettei mikään laitoksen sisäinen onnettomuus vaadi lähistöllä asuvan väestön evakuointia. Sosioekonomiset tutkimukset analysoivat fuusion talousnäkökohtia ja pitkän tähtäimen näkymiä. He -alijärjestelmät Radiomyrkyllisyys (hengitettynä) Fuusiomateriaalit Hiilituhka Radiomyrkyllisyyden väheneminen eri fuusiovoimalakonsepteissa verrattuna hiilituhkan radiomyrkyllisyyteen He Pb-17Li 28 Varastointiaika (vuosia) Piikarbidikomposiittisista valmistetut läpiviennit Pol. Rad. Hyötövaippa Tor. EUROFER - ensiseinämä
29 Tritiumpumppu Nestemetallikorroosiotesti Berylliumkuulat EUROFER-teräsnäytteitä EUROFER-teräksen ominaisuuksia Jäähdyteliittymät Kuuma suoja Kylmä suoja KFKI-tutkimusreaktori Unkarissa He Ensiseinään kiinnitetty vahvistettu levyrakenne Säteilytyssuihku n profiili IFMIFissä 29
30 Tiedotustoiminta Euroopassa Monissa Euroopan kaupungeissa kiertänyt Fuusio-Expo -näyttely luotiin edistämään suuren yleisön ja opiskelijoiden tietoisuutta Euroopassa tehtävästä fuusiotutkimuksesta. 30 Fuusio-Expo Santanderissa Espanjassa (joulukuu 2003)
31 Fusion Road Show Toinen malliesimerkki fuusioyhteisön luomasta yleistajuisesta fuusiota selventävästä esityksestä on hollantilaisen Euratom-FOM assosiaation kehittämä Fusion Road Show. Se koostuu sarjasta yksinkertaisia kokeita, joilla havainnollistetaan ja selitetään fuusion perusperiaatteet viihdyttävässä muodossa. 31
32 EIROf Oforum Euroopan fuusio-ohjelma on EFDA-sopimuksen kautta mukana EIROforumissa, joka on seitsemän eurooppalaisen monikansallisen tutkimusorganisaation yhteistyöhanke. EIROforumin päämääränä on aktiivisesti ja rakentavasti edistää eurooppalaisen tutkimuksen laatua ja painoarvoa. Erityisesti tavoitteena on koordinoida jäsenorganisaatioiden kontaktitoimintaa mukaan lukien teknologioiden siirto ja yleisön valistaminen. EIROforumiin kuuluu seitsemän jäsentä: CERN European Organisation for Nuclear Research (Sveitsi) EFDA European Fusion Development Agreement (Iso-Brittannia, Saksa) EMBL European Molecular Biology Laboratory (Saksa) ESA European Space Agency (EU), ESO European Southern Observatory (Saksa, Chile) ESRF European Synchrotron Radiation Facility (Ranska) ILL Institut Laue Langevin (Ranska). 32 Fysiikka esittäytyy 3 - opettajat työssä
33 Opetus- ja koulutustoimintak Euroopassa Nuorten tutkijoiden koulutus ja harjoittelu on tärkeä osa fuusioassosiaatioiden ohjelmaa. Suurella osalla assosiaatioiden henkilökunnasta on opetusvelvollisuuksia oppilaitoksissa, lähinnä yliopistoissa, ja noin perus- ja jatko-opiskelijaa tekee tutkimusta assosiaatioiden laboratorioissa. Monet assosiaatiot järjestävät fuusio- ja plasmafysiikan jatko-opintokursseja ja kesäkouluja jatko-opiskelijoille ja hiljattain valmistuneille tutkijoille. Eräitä assosiaatioiden järjestämiä kesäkouluja Carolus Magnus Summer School The TEC group of Associations (Belgia, Saksa, Hollanti), Culham Summer School Association Euratom-UKAEA (Iso-Britannia), Volos Summer School Association Euratom-Greece (Kreikka), IPP CR Summer School - Association Euratom-Institute of Plasma Physics, (Tshekin Tasavalta). 33
34 Fuusiotutkimuksen uksen oheistuotteet muilla huipputeknologian aloilla Teollisuudella on ollut tärkeä osuus laitteiden rakentamisessa ja fuusiotutkimukseen tarvittavien teknologioiden kehittämisessä. Teollisuus on pystynyt soveltamaan fuusiotutkimuksessa kehittämäänsä osaamista myös muilla aloilla. Tkimuksesta ovat hyötyneet mm. plasmaprosessointitekniikat, materiaalien pintakäsittely, valaistus, plasmanäytöt, tyhjiöteknologia, tehoelektroniikka ja metallurgia. Tietoa siirtyy fuusioalalta muille teknologiasektoreille myös tutkimusalaa vaihtavien fuusiotutkijoiden mukana. Tällainen tietotaidon siirto ja poikkitieteellisyys toimii osaltaan tärkeänä Euroopan tieteellisen ja teknologisen kehityksen moottorina. Avaruusaluksen ionimoottori 34
35 Viitteet Taustatietoa: Vihreä kirja energiahuoltostrategia Euroopalle, Euroopan komissio, COM (2000) Asiaan liittyviä nettisivuja: Lisätietoja: R.Antidormi European Commission Directorate General RTD J6 Fusion Association Agreements 75 rue Montoyer B-1049 Brussels - Belgium tel: fax: rosa.antidormi@cec.eu.int 35
36 MYYNTI JA TILAUKSET Julkaisutoimiston toimittamat maksulliset julkaisut ovat saatavissa myyntiedustajiltamme kautta maailman. Miten jonkin julkaisun voi hankkia? Myyntiedustajien luettelosta valitaan sopiva edustaja, johon otetaan yhteys tilauksen jättämiseksi. Mistä myyntiedustajien luettelon saa? joko julkaisutoimiston Internet-sivustosta osoitteesta tai pyytämällä sitä faksitse numerosta (352) , jolloin se toimitetaan painettuna versiona.
37 Euroopan komissio Fuusiotutkimus Tavoitteena tulevaisuuden energiavaihtoehto Euroopalle Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto pp. format A5, 14.8 X 21.0 cm ISBN Price (excluding VAT) in Luxembourg: EUR 25 37
38 Tähdentekijät Kahdeksan minuutin mittainen Tähdentekijät elokuva kertoo ITERistä, suuresta koelaitteesta joka tullaan rakentamaan maailmanlaajuisena yhteistyönä ja joka on seuraava askel tiellä kohti fuusioenergiaa. Virtuaalitodellisuusvierailu laitoksella luo katsojalle havainnollisen kuvan tästä jättiläisprojektista. Fuusio- Expossa 3D-lasien läpi nähtynä elokuva vie yleisön huikealle virtuaalitodellisuusmatkalle. Tämä jakeluversio on kaksiulotteinen eikä vaadi erityislaseja. Elokuvan on tuottanut Centre de Recherches en Physique des Plasmas, École Polytechnique Fédérale de Lausanne (CH) Euroopan komission tutkimuspääosaston rahallisella tuella. Elokuvan on luonut tietokoneilla Digital Studios SA Pariisissa käyttäen apuna ITER-koelaitteen tietokoneavusteista suunnittelua. 38
39 39
40 Euratomin erityisohjelmaa koskevassa päätöksessään ministerineuvosto totesi: "Fuusioenergia saattaa vuosisadan jälkipuoliskolla tuottaa saasteettomasti osan suuren mittakaavan peruskuormasähköntuotannosta. Fuusiotutkimuksessa saavutetut edistysaskeleet antavat aiheen tarmokkaisiin jatkoponnistuksiin kohti pitkän aikavälin tavoitteena siintävää fuusiovoimaa." Tämä kirjanen kuvaa fuusiotutkimusta sekä sen koordinointia ja hallinnointia Euroopassa. Seuraavan sukupolven fuusiokoelaite on ITER, jonka odotetaan viitoittavan fuusiolle tietä merkittäväksi osaksi maailman energiantuotantoa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. 15 KI FI-C Tässä kirjasessa esitetyt tiedot on koottu Euroopan fuusiotutkimusohjelman tutkimushankkeista.
Fuusiotutkimuksen kuulumisia. Karin Rantamäki VTT
Fuusiotutkimuksen kuulumisia Karin Rantamäki VTT Energiaa tarve kasvaa voimakkaasti väestön kasvun ja taloudellisen kehityksen myötä Väestö lähes kaksinkertaistuu 2050 mennessä Energiankulutus 2-3 kertaistuu
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan
LisätiedotKI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus
KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen
LisätiedotFuusiolla puhtaampaa energiaa. FUSION-teknologiaohjelma
Fuusiolla puhtaampaa energiaa FUSION-teknologiaohjelma 2003 2006 Fuusiolla puhtaampaa energiaa FUSION Fuusioenergian teknologiaohjelma 2003 2006 Tekesin FUSION-teknologiaohjelma on osa Euroopan Unionin
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, maanantai 11.3.2019 Reaktorivierailu ma 25.3. klo 10.00 Osoite: Otakaari 3 Pakollinen ilmoittautuminen:
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotMitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN
Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ FUUSIOVOIMA
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ FUUSIOVOIMA Työn tekijä: Harri Vuorinen Työn valvoja ja ohjaaja: Sampsa Kupari Työ hyväksytty:.. 2010 Sampsa Kupari lehtori,
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotYhdysvaltalaisen koereaktorin. käynnistyy, kun192 laseria suunnataan pieneen polttoainesäiliöön. PHILIP SALTONSTALL/LLNL
1 5 7 8 9 10 11 1 1 1 15 1 17 18 1 5 7 8 9 0 1 5 7 8 9 0 1 5 7 8 9 50 51 5 5 5 55 5 57 58 59 Yhdysvaltalaisen koereaktorin ytimessä fuusio käynnistyy, kun laseria suunnataan pieneen polttoainesäiliöön.
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotKosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson
Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken
LisätiedotYdinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan
Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotFuusiovoimala (ja) ITER. Taina Kurki-Suonio Aalto University, Department of Applied Physics
Fuusiovoimala (ja) ITER Taina Kurki-Suonio Aalto University, Department of Applied Physics 1 Fuusiosta ja energiantuottamisesta «Intergalaktinen vs tellulaarinen fuusioenergia Erilaisia fuusioreaktioita
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotFuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa
Fuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa Markus Airila ja Seppo Karttunen Fuusioreaktorissa humisee eksoottinen tuli. Kuten kemiallinen palaminen fuusiopalokin voi ylläpitää itseään niin kauan kuin polttoainetta
LisätiedotJohdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotSuomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa
Suomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa Fuusio ITER EU:n organisoituminen Suomi ja fuusio Verkottuminen ja yhteistyö H Plit, TVO 15.10.2003 Fuusion periaate Ydinreaktiossa joko syntyy tai sitoutuu energiaa
LisätiedotToivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille miellyttävää elokuvanautintoa ja oppituntityöskentelyä.
Ruoka ja ravinto ovat olennainen osa päivittäistä elämäämme eivätkä ainoastaan sen vuoksi, että tarvitsemme energiaa ja ravinteita pysyäksemme hengissä, vaan myös, koska ne muodostavat kulttuurimme ja
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotDemo2013 kokeilualustahanke esittely
Demo2013 kokeilualustahanke esittely Joulukuu 2011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen projektihallintatiimi Tekesin Polttokennot-ohjelma tutkii,
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotTeoreettisen fysiikan esittely
Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotRaportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle Bryssel 4. lokakuuta 2011 Aloittelevien opettajien bruttoperuspalkat ovat lähes kaikissa Euroopan maissa
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotVALMIUSTILAT KODISSANI
VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fuusioreaktorit, maanantai 1.4.2019 Päivän aiheet Käydään läpi Timo Kiviniemen & Mathias Grothin kalvoja Magneettinen koossapito
LisätiedotEuroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja
Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Yhteinen tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) e. r p. / r 65 % 80 % 60 % 20 % 73 % FI TSUNAMIS ALERT SYSTEM MUNICIPAL SERVICE + 27.5 1020.0
Lisätiedot1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?
1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotKevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007
Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan
LisätiedotHi-Flo II XLT 7 HI-FLO II XLT 7 MAAILMAN PARAS A+ LUOKITELTU ILMANSUODATIN. Clean air solutions
Hi-Flo II XLT 7 HI-FLO II XLT 7 MAAILMAN PARAS A+ LUOKITELTU ILMANSUODATIN Clean air solutions ESITTELEMME MARKKINOIDEN PARHAAN ILMANSUODATTIMEN A+ energialuokiteltu ilmansuodatin joka säästää energiaa
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotAalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016
Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.
1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena toisinto asiakohdassa mainitusta asiakirjasta, jonka turvallisuusluokitus on poistettu.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. syyskuuta 2017 (OR. en) 7094/12 DCL 1 RECH 71 ATO 27 CH 10 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN 1 Asiakirja: 7094/12 Päivämäärä: 29. helmikuuta 2012 Muuttunut jakelu:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla
Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena
LisätiedotFB puhaltimet. Savujen, kaasujen ja partikkelien poistoon OUREX OY Mäkirinteentie 3, Kangasala Puh. (03) ourex.
11.4.2017 Savujen, kaasujen ja partikkelien poistoon 1 FB puhaltimet Suorituskykyyn ja muotoiluun keskittymällä FB puhallin on saavuttanut monia etuja. FB on puhallinsarja savujen, kaasujen ja pienien
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotAktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?
Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
Lisätiedot