FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia"

Transkriptio

1 FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia giavaihtoehtoaihtoehto Euroopalle YLEINEN TIEDOTE EURATOM

2

3

4 Oletko kiinnostunut eurooppalaisesta tutkimuksesta? RTD info on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, joka pitää sinut ajan tasalla tärkeimmistä tutkimusasioista (tulokset, ohjelmat, tapahtumat jne.) Se on saatavana englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Ilmaisen näytenume-ron voi tilata osoitteesta: European Commission Directorate-General for Research Information and Communication Unit B-1049 Brussels Fax (32-2) Internet: EUROPEAN COMMISSION Directorate-General for Research Fusion energy research Unit J6 Fusion Association Agreements Contact: Hugues Desmedt European Commission Office CDMA 00/66 B-1049 Brussels Tel. (32-2) Fax (32-2)

5 EUROOPAN KOMISSIO FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia giavaihtoehtoaihtoehto Euroopalle 2005 Tutkimuspääosasto Fuusioenergiatutkimus

6 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Euroopan komissio ja komissiota edustavat henkilöt eivät vastaa tämän esitteen sisällön mahdollisesta käytöstä. Tässä esitteessä esitetyt näkemykset ovat puhtaasti kirjoittajien vastuulla eivätkä välttämättä vastaa Euroopan komission kantaa. Runsaasti lisätietoa Euroopan Unionista on saatavissa internetissä Europpa-palvelimelta (http://europa.eu.int). Luettelotiedot löytyvät tämän julkaisun lopusta. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2005 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium 6 PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

7 SISÄLTÖ JOHDANTO FUUSIOON Eurooppa tarvitsee luotettavia ja kestäviä energiamuotoja 9 Tähtien energialähde 10 Fuusioenergian tuotanto 11 Turvallisuus 12 Ympäristövaikutukset 13 Fuusiotutkimuksen edistysaskeleita 14 EUROOPAN FUUSIOTUTKIMUSOHJELMA ITER ja eurooppalainen fuusiostrategia 16 Eurooppalainen tutkimusalue fuusio 18 KUINKA FUUSIO TOIMII? Magneettiseen koossapitoon perustuva fuusio 20 Tokamakin pääkomponentit 22 Plasman kuumentaminen 24 Plasmadiagnostiikat ja mallinnus 25 ITER tie fuusioenergiaan 26 Pitkän tähtäimen teknologiatutkimus 28 Tiedotustoiminta Euroopassa 30 EIROforum 32 Opetus- ja koulutustoiminta Euroopassa 33 Fuusiotutkimuksen oheistuotteet muilla huipputeknologian aloilla 34 Viitteet 35 Tähdentekijät 38 DVD 39 7

8 8

9 Eurooppa tarvitsee luotettavia ja kestäviä energiam giamuotoja Euroopan unionin (EU) talous riippuu riittävästä ja vakaasta energiantuotannosta. Toistaiseksi energian tarve on tyydytetty pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kivihiili ja maakaasu), joiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on 80%. Lähes 67% fossiilista polttoaineista on tuonnin varassa. Kaiken kaikkiaan noin 50% EU:n energiatarpeesta tyydytetään muualta tuoduilla fossiilisilla poltto-aineilla, ja tuonnin odotetaan kasvavan ennen kaikkea öljyn osalta 70%:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisen elintasomme ylläpitäminen vaatii kestäviä ja luotettavia energialähteitä. Euroopassa kehitetään ympäristömyönteisiä, turvallisia ja kestäviä energiantuotantomuotoja. Fuusio on yksi näistä. Pitkällä tähtäimellä fuusio on erinomainen vaihtoehto suuren mittakaavan energiantuotantoon. Sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset, se on turvallista ja valtavat polttoainevarat ovat jakaantuneet maapallolla tasaisesti. Fuusiovoimalat tulevat soveltumaan erityisen hyvin peruskuormatuotantoon, jota tarvitaan suurissa asutuskeskuksissa sekä teollisuusalueilla. Niillä voidaan myös tuottaa vetytalouden perustaksi tarvittavaa vetyä. Tämä kirjanen esittelee eurooppalaisten tutkijoiden työtä, jonka päämääränä on valjastaa fuusioenergia ihmiskunnan käyttöön. 9

10 Tähtien energianlähde Fuusio on auringon ja muiden tähtien energianlähde. Kevyet atomiytimet yhdistyvät raskaammiksi ja samalla vapautuu energiaa. Auringon keskustassa vallitseva valtava paine ja noin 10 miljoonan asteen lämpötila tekevät fuusioreaktiot mahdollisiksi. Korkeassa lämpötilassa kaasusta tulee plasmaa, jossa elektronit ovat täysin irtaantuneet atomiytimistä (ioneista). Plasma on aineen neljäs olomuoto omine erityispiirteineen, jota tutkiva tieteenala on plasmafysiikka. Vaikka plasma on maapallolla harvinainen olomuoto, yli 99% maailmankaikkeuden tunnetusta materiasta on plasmatilassa. Maan päällä ei ylletä auringon sisäosien paineeseen, ja lämpötila onkin nostettava yli 100 miljoonaan asteeseen, jotta fuusioenergiaa voi vapautua merkittäviä määriä. Näin korkeiden lämpötilojen saavuttaminen edellyttää tehokasta plasman kuumennusta ja lämpöhäviöiden minimoimista eristämällä plasma-astian seinämistä. Tämä voidaan tehdä vangitsemalla plasma voimakkaista magneettikentistä muodostuvaan toroidaaliseen häkkiin, joka estää sähköisesti varattuja plasmahiukkasia pakenemasta. Magneettinen koossapito on pisimmälle kehittynyt fuusioteknologia, johon Euroopan fuusiotutkimusohjelmassa on keskitytty. 10

11 Fuusioenergian tuotanto Fuusioreaktio D+T 4 He+n+17,6 MeV Ensimmäisen polven fuusioreaktorien kehitystyö perustuu kahden vedyn isotoopin, deuteriumin (D) ja tritiumin (T) väliseen reaktioon. Muut reaktiot vaativat korkeamman lämpötilan. Deuterium on luonnossa esiintyvä ei-radioaktiivinen isotooppi, jota saadaan vedestä keskimäärin 35 g kuutiometriä kohden. Tritiumia ei esiinny luonnossa, joten sitä tuotetaan fuusioreaktorin sisällä litiumista, joka on kevyt, maankuoressa runsaana esiintyvä metalli. Jokainen fuusioreaktio tuottaa alfa-hiukkasen (heliumin) ja suurienergisen neutronin. Plasma Vaippa (sisältää litiumia) Suojarakenne Lämmönvaihdi n D+T Suprajohtava magneetti Tyhjiökammi o T+ 4 He Deuteriumpolttoaine Tritium Tritium ja helium Helium Neutronit karkaavat plasmasta ja hidastuvat plasmaa ympäröivässä vaipassa. Siellä litiumia muuntuu tritiumiksi, joka kierrätetään takaisin plasmakammioon polttoaineena. Neutronien vapauttamalla lämmöllä voidaan tuottaa höyryä, joka pyörittää turbiineja sähkön tuottamista varten. Vain pieni kuorma-autolastillinen polttoainetta riittää tuottamaan sähköä vuodeksi noin miljoonan asukkaan kaupungille. Sähköteho Höyrystin Turbiini ja generaattori Fuusioreaktio 11

12 Turvallisuus Fuusioreaktori on kuin kaasupoltin, jossa sisään syötetty polttoaine palaa. Reaktorin sisällä kerrallaan olevan polttoaineen määrä on hyvin pieni (suunnilleen 1 gramma DT-polttoainetta / 1000 m3), ja jos polttoaineen syöttö jostakin syystä keskeytyy, fuusiopalo jatkuu vain muutaman sekunnin ajan. Mikä tahansa häiriötilanne reaktorissa aiheuttaa plasman nopean jäähtymisen ja fuusiopalon sammumisen. Fuusion peruspolttoaineet, deuterium ja litium, sekä reaktiotuotteena syntyvä helium eivät ole radioaktiivisia. Litiumista syntyvä välituote, tritium, hajoaa suhteellisen nopeasti (sen puoliintumisaika on 12.6 vuotta), ja hajoamisessa syntyvällä elektronilla on hyvin pieni energia. Ilmassa tämä elektroni voi kulkea vain muutaman millimetrin, eikä se läpäise edes paperiarkkia. Tritium on kuitenkin haitallista, jos sitä pääsee elimistöön. Siksi fuusioreaktoriin on suunniteltu omat järjestelmät tritiumin turvallista käsittelyä varten. Tritiumin käsittelylaitteisto Fuusiovoimalaitokseen ei tarvitse kuljettaa säännöllisesti radioaktiivista polttoainetta, koska fuusioreaktiossa tarvittava tritium tuotetaan paikan päällä reaktorissa. 12

13 Ympäristövaikutukset Fuusioreaktioista vapautuva energia käytetään sähkön tuottamiseen, teollisuuden prosessilämmöksi tai mahdollisesti vedyn tuottamiseen. Fuusiovoimala tulee tarvitsemaan hyvin vähän polttoainetta. Fuusiolaitos, jonka sähköteho on 1 GW, tarvitsee vuodessa noin 100 kg deuteriumia ja kolme tonnia luonnon litiumia tuottaen noin 7 miljardia kwh. Kivihiilellä toimiva voimala ilman hiilidioksidin talteenottoa tarvitsee noin 1.5 miljoonaa tonnia polttoainetta tuottaakseen saman määrän energiaa! Fuusioreaktorit eivät tuota kasvihuonekaasuja tai muita päästöjä, jotka voisivat vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa ilmastonmuutoksia. Fuusioreaktiossa syntyvät neutronit aktivoivat plasman ympärillä olevia materiaaleja. Reaktorin sisäosien materiaalien huolellinen valinta mahdollistaa sen, että noin sadan vuoden kuluttua voimalan lakkauttami-sesta niitä ei enää tarvitse valvoa ja ne voidaan myös mahdollisesti kierrättää. Näistä syistä fuusiovoimaloiden jäte ei ole taakka tuleville sukupolville. Eurooppalainen JET-tokamak (Culham, UK) 13

14 Fuusiotutkimuksen uksen edistysaskeleita eleita Culhamissa Englannissa sijaitseva eurooppalainen JET-tokamak (Joint European Torus) on maailman suurin fuusiolaite ja voi tällä hetkellä ainoana maailmassa käsitellä DT -polttoaineseosta. JET on saavuttanut kaikki alkuperäiset tavoitteensa ja on joissain tapauksissa ylittänytkin ne. Fuusiotehon maailmanennätys 16 MW saavutettiin sillä vuonna Fuusioteho (MW) Aika (s) Saavutetut fuusiotehot Euroopassa on lukuisia tärkeitä koelaitteita, joilla luodaan fuusiotutkimuksen etenemiseen vaadittavaa perustietoa. Ranskalaisella Tore Supra -tokamakilla, jolla tutkitaan fuusiolaitteiden jatkuvatoimisuutta, on saavutettu yksi lähivuosien merkittävistä tuloksista: vuonna 2003 sillä tehtiin ennätyspitkä suuritehoinen purkaus, kuusi ja puoli minuuttia. Plasman ylläpitoon syötettiin tänä aikana yli yksi gigajoule energiaa, joka myös piti poistaa lämpönä (1000 miljoonaa joulea riittävästi kiehuttamaan kolme tonnia vettä). Tore Supralla (Cadarache, Ranska) voidaan tehdä pitkiä (jatkuvatoimisia) plasmapurkauksia. 14

15 Fuusiolaitteiden suorituskykyä mitataan fuusiovahvistuksella Q, joka on tuotetun fuusiotehon suhde plasman kuumennukseen käytettyyn tehoon. Fuusioplasmassa syttyy itseään ylläpitävään palo (Q = ), kun fuusioreaktioiden aikaansaama kuumennusenergia kompensoi plasman energiahäviöt. Tällöin ulkoista kuumennusta ei enää tarvita ylläpitämään korkeaa fuusiolämpötilaa. Plasman palo jatkuu kuten tuli nuotiossa, niin kauan kuin se saa uutta polttoainetta. Tulevaisuuden fuusioreaktorien ei tarvitse yltää palo-olosuhteisiin, vaan ne voidaan suunnitella tehovahvistimiksi. JET on tuottanut 16 MW fuusiotehoa Q-arvolla Seuraava kone, ITER, pyrkii Q- arvoon 10 ja tulevaisuuden fuusioreaktoreilla Q voi ehkä yltää arvoon 40 tai 50. Maailmanlaajuisen fuusiotutkimuksen edistyminen Reaktoriolosuhteet Koska useimmat nykyiset fuusiolaitteet eivät vielä käytä tritiumia polttoaineena, niiden suorituskykyä mitataan sillä, kuinka lähelle niiden plasmaparametrit pääsevät fuusiolle välttämättömiä olosuhteita. Kuvassa on esitetty suurelle joukolle maailman tokamakeja mitattuja Q-arvoja plasman lämpötilan funktiona. Suorituskykyisimmillä laitteilla saavutetut plasmaparametrit ovat lähellä reaktorin vaatimia arvoja. Saavuttamaton alue Jarrutussäteilyraja TFTR Syttyminen DT-kokeet Time (s) 15

16 ITER ja eurooppalainen fuusiostrate tegia Euroopan unionin jäsenmaissa (sekä Sveitsissä, Bulgariassa ja Romaniassa) tehtävän fuusiotutkimuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää yhteis-työnä fuusiovoimala, joka täyttää yhteiskunnan vaatimukset käyttöturvallisuudessa, ympäristöystävällisyydessä ja taloudellisuudessa." Tämän pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttaminen edellyttää ITER-fuusiokoereaktorin rakentamista kansainvälisenä yhteistyönä. ITERin tehtävänä on osoittaa rauhanomaisen fuusioenergian teknistieteellinen toteutettavuus. Tämä tavoite saavutetaan demonstroimalla ITERillä deuterium-tritiumplasman hallittu fuusiopalo sekä fuusioreaktorin kannalta olennaiset teknologiat yhtenäisessä kokonaisuudessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on jatkuvatoimisuus. ITERin jälkeen rakennetaan demontstraatiovoimala (DEMO), joka tuottaa merkittävästi sähkötehoa ja on tritiumin suhteen omavarainen. ITERin ja myöhemmin DEMOn rakentaminen edellyttää teollisuuden vahvaa osallistumista. Teollisuuden tukena on tutkimuslaitosten ja yliopistojen fysiikan ja teknologian tutkimus- ja kehitystyö. 16 ITERin kaaviokuva

17 ITERin suunnittelutyö (yhteistyössä muiden ITER-osapuolten kanssa) on ollut keskeinen osa Euroopan fuusiotutkimusohjelmaa viime vuosina. Suunnittelutyötä on pohjustanut eurooppalainen JET-laite (Joint European Torus) Culhamissa Englannissa. Sillä saavutettiin fuusiotehon maailmanennätys 16 megawattia vuonna ITERin suorituskyvyn arviointi perustuu laajaan mallinnustyöhön, jonka pohjana on eurooppalaisissa ja kansainvälisissä fuusiokokeissa syntynyt kattava koetulosten tietokanta. ITER-yhteistyötä tehdään kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n suojelussa. ITERin strategisena tavoitteena on demonstroida rauhanomaisen fuusioenergian teknistieteellinen toteutettavuus. Taiteilijan näkemys ITERin sijoituspaikasta Cadarachessa Ranskassa ITERin rinnalla tehdään pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystyötä DEMOa silmälläpitäen. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kehittää fuusioreaktorille optimaalisia ja heikosti aktivoituvia rakennemateriaaleja. 17

18 Eurooppalainen tutkimusalue usalue fuusio Euroopan fuusiotutkimuksen keskeinen piirre on ainutlaatuinen koordinointi, jonka ansiosta kaikki asiaankuuluvat T&K -resurssit voidaan tehokkaasti käyttää eurooppalaisen yhteistyön tärkeimpiin tutkimusalueisiin. Erityisen tärkeitä kohteita ovat JETin yhteiskäyttö sekä eurooppalaisen fuusiotutkimussopimuksen EFDA:n puitteissa toimiva teknologiaohjelma, joka suuntautuu voimakkaasti ITERiin, mutta sisältää myös DEMOn toteuttamiseen liittyvää tutkimustyötä. Koordinoituun fuusiotutkimusohjelmaan osallistuu sekä suuria että pieniä laboratorioita, ja tämä kattava ohjelma on malliesimerkki eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja se on nostanut Euroopan magneettisen koossapidon fuusiotutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Euratomin liittosopimukseen kuuluvissa laboratorioissa saavutettu menestyson tehnyt mahdolliseksi JETin rakentamisen ja nostanut tutkimuksen tasolle, jolla ITER voidaan toteuttaa. Tähän ei ainoakaan Euroopan valtio olisi yksin yltänyt. Varsinaisen kansainvälisen ITER-yhteistyön ohella eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten laboratorioiden välillä on tehty maailman parhaan asiantuntemuksen kokoamiseksi joukko kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat osapuolia yhteisesti kiinnostavia tutkimuskohteita. 18

19 Euratom-sopimuksen mukaan fuusioenergian tutkimus- ja kehitystyötä koordinoi Euroopan komissio. Työn toteuttamiseksi on luotu: Liittosopimus jäsenvaltion tutkimuslaitosten tai organisaatioiden ja Euratomin puiteohjelman välillä (liittosopimuksen alaiset laboratoriot on merkitty karttaan punaisilla ympyröillä). EFDA-sopimus, joka kattaa: - liittosopimusosapuolten ja teollisuuden teknologia-aktiviteetit, - JET-koneen yhteiskäytön, ja - Euroopan panostuksen ITERiin ja muihin kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Määräaikaiset yksittäissopimukset sellaisten valtioiden välillä, jotka eivät ole solmineet fuusiota koskevaa liittosopimusta. Tutkijoiden liikkuvuutta edistävä sopimus ja Euratomin tutkija-apurahat. EU:n kuudennessa puiteohjelmassa ( ) fuusioenergiatutkimus on temaattinen prioriteettialue, jonka EU-budjetti on 750 miljoonaa euroa (tästä 200 miljoonaa euroa voidaan käyttää ITERin rakentamisen aloittamiseen). Euroopan fuusiotutkimuksen onnistumisen takana on noin 2000 fyysikon ja insinöörin työpanos eurooppalaisissa laboratorioissa ja teollisuuslaitoksissa. 19

20 Magneettiseen koossak oossapitoon perustuv ustuva a fuusio Magneettisessa koossapidossa plasma vangitaan voimakkailla magneettikentillä tyhjiökammioon, joka eristää plasman ilmasta. Plasma koostuu sähköisesti varatuista elektroneista ja ioneista, jotka pääsääntöisesti liikkuvat magneettisten kenttäviivojen suuntaisesti. Kela Kela Plasma magneettikentässä Magneettiseen koossapitoon perustuva fuusio Periaatteessa plasma voidaan pitää koossa taivuttamalla kenttäviivat renkaaksi. Näin hiukkaset ja niiden energia saadaan tehokkaasti eristetyksi seinämistä, jolloin plasma pysyy kuumana. Rengasmaisen magneettikentän koossapito ei kuitenkaan ole täydellinen. Energiaa karkaa mm. säteilemällä ja törmäyksien seurauksena hiukkasten kulkeutuessa vähitellen kenttäviivojen poikki ulos plasmasta. Plasma ilman magneettikenttää Magneettikentät luodaan reaktiokammion ulkopuolisin käämein, joissa kulkee voimakas sähkövirta. Usein myös plasmassa kulkee sähkövirtoja, jotka täydentävät plasmaa kahlitsevia magneettikenttiä. 20

21 Plasmavirta Plasma Poloidaalikelat Tokamak-tyyppisessä laitteessa plasma toimii muuntajan toisiokääminä, ja virran muutos ulkoisessa ensiökäämissä indusoi plasmaan sähkövirran. Koossapidon kannalta oleellisen magneettikentän lisäksi tämä virta tuottaa lämpöä plasman sähköisen vastuksen ansiosta. Koska muuntajalla ei voida tuottaa jatkuvaa tasavirtaa keskeytyksettä, plasmapurkauksen kesto on rajallinen ja jatkuvatoimisuus edellyttää muita ratkaisuja. Toroidaalikelat Magneettinen voimaviiva Stellaraattori perustuu myös magneettiseen koossapitoon. Siinä koossapitävä magneettikenttä luodaan kokonaan ulkoisilla mutkikkaan Tokamakin kaavakuva muotoisilla käämeillä. Toisin kuin tokamakissa, stellaraattorissa ei tarvita lainkaan plasmavirtaa. Stellaraattorilla onkin luontaiset edellytykset jatkuvatoimisuuteen. Suurin rakenteilla oleva stellaraattori on Wendelstein 7-X Greifswaldissa Saksassa. Muita magneettiseen koossapitoon perustuvia rengasmaisia laitteita ovat kompakti (tai pallomainen) tokamak ja kääntökenttä-pinne. Stellaraattorin kaavakuva 21

22 Tokamakin pääkomponentit Keskussolenoidi Plasmavirtaa ajavan muuntajan ensiöpiiri. Toisiopiirin muodostaa itse plasma. Toroidaali- ja poloidaalikenttäkäämit Nämä käämit tuottavat plasman koossapitoon tarvittavan voimakkaan magneettikentän (tyypillisesti noin 5 Teslaa, joka on noin kertaa suurempi kuin maan magneettikenttä), joka estää plasmaa koskettamasta tyhjiökammion seiniä. Diverttori Poistaa epäpuhtaudet ja heliumin tyhjiökammiosta. Ainoa alue jossa plasman annetaan koskettaa seinämiä. 22

23 Kryostaatti Käämejä ja tyhjiökammiota ympäröivä jäähdytetty tila (n C), joka mahdollistaa suprajohtavien magneettien pitämisen käyttölämpötilassaan (-269 C). Tyhjiökammio Eristää plasman ilmasta. Vaippa Nämä vaippamodulit sisältävät litiumia, josta fuusiossa syntyvät neutronit tuottavat tritiumia. Tritium kerätään talteen ja syötetään plasmaan. Neutronien luovuttama energia poistetaan lämpönä jäähdytysvesikierron avulla, ja näin tuotettu höyry pyörittää sähköä tuottavia generaattoreita. 23

24 Plasman kuumentaminen Tokamak-plasmassa kulkeva sähkövirta kuumentaa plasmaa. Kun plasman lämpötila nousee, tämän nk. ohmisen kuumennuksen teho laskee. Tällä menetelmällä plasma voidaan kuumentaa vain muutamaan miljoonaan asteeseen, mikä on noin 10 kertaa liian matala, jotta fuusioreaktioita voisi tapahtua riittävässä määrin. Korkeampiin lämpötiloihin pääsemiseksi tarvitaan ulkoisia kuumennusmenetelmiä. Suurtaajuuskuumennus käyttää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja, jotka siirtävät energiansa plasmaan resonanssiabsorption kautta. Kolme suurtaajuussysteemiä on kehitetty: ionisyklotroniresonanssikuumennus (20-55 MHz), elektronisyklotroniresonanssikuumennus ( GHz, pääasiassa mikroaaltoja) ja alahybridikuumennus (1-8 GHz). OHMINEN KUUMENNUS Virta Ionisoituneita, vangittuja atomeja Energeettisiä vetyatomeja Neutraloija Kela Aaltoputki Vetyionilähde KUUMENNUS RADIOTAA- Tore Supran JUUSAALLOIL- radiotaajuusantenni (CEA LA Cadarache, Ranska) KUUMENNUS NEUTRAAL- ISUIHKUIN- JEKTIOLLA Plasmaan voidaan ampua hiukkassuihku, joka koostuu neutraaleista atomeista. Suihku tunkeutuu plasmaan ja ionisoituu. Hiukkasten energia siirtyy plasmaan hiukkastörmäysten välityksellä. 24 JETin neutraalisuihkujärjestelmä

25 Plasmadiagnostiika gnostiikat t ja mallinnus Fuusioreaktorin suunnittelemiseksi on välttämätöntä ymmärtää prosessit, joita plasmassa tapahtuu. Tämä vaatii kehittyneitä ja mutkikkaita mittausjärjestelmiä, nk. diagnostiikkajärjestelmiä. Eurooppalaisissa laboratorioissa kehitetään mittausmenetelmiä ja -laitteita plasman ominaisuuksien seurantaan - erittäin voimakkaiden laserien avulla tapahtuvasta plasman keskustan lämpötilamittauksesta aina plasman epäpuhtauksien määrän ja syntypaikan mittaamiseen reunalla. Mittauslaitteilla saatuja tuloksia käytetään uusien tietokonemallien tukena. Koetulosten ja tietokonemallien avulla pystytään lopulta ennustamaan fuusiokoelaitteen suorituskyky ja varmistamaan, että laite toimii odotetusti. Kaaviokuva ITERin diagnostiikoista 25

26 ITER tie fuusioenergiaan ITER on seuraava virstanpylväs kehitettäessä kaupallista fuusio-reaktoria. ITER-projekti perustuu onnistuneeseen kansainväliseen yhteistyöhön ja lukuisiin yhteisiin teknologia-, tutkimus- ja kehityshankkeisiin. ITER tulee tuottamaan yli 400 MW fuusiotehoa 6 minuutin jaksoissa. Toimintaaikaa tullaan myöhemmin pidentämään, kunnes saavutetaan tilanne jossa tehoa tuotetaan jatkuvasti. ITERin pääomakustannukset ovat n. 4,6 miljardia euroa (vuoden 2000 rahassa). ITERin rakentaminen kestää 8-10 vuotta, ja laitetta tullaan käyttämään noin 20 vuotta. ITER perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin, jotka on saavutettu eri puolilla maailmaa sijaitsevilla koelaitteilla ITERin diverttorin täysimittainen prototyyppi 26 Gyrotroni: suuritaajuuksinen mikroaaltolähde

27 Tyhjiökammion sektoreiden suurteholaserhitsaus (11 kw) Toroidaalikelan mallikappaleen testaus Gyrotroni: suuritaajuuksinen mikroaaltolähde (1 MW) ITERin diverttorin etähuollon testausalusta (uusi ITERin diverttorin etähuollon testauskeskus on VTT:llä Tampereella) Vaipan testauslaitteisto Ensiseinämän tiilien lämpökuormitustestaus Täysimittaisen diverttorikohtion mallin testaus Framatomella 27

28 Pitkän tähtäimen teknologia giatutkimusus ITERin lisäksi tehdään myös runsaasti fuusioteknologian tutkimus- ja kehitystyötä DEMOa varten. Eurooppalaiset hyötövaippatutkimukset keskittyvät heliumilla jäähdytettävään vaipparatkaisuun, jossa hyötöaine on litiumlyijyä tai litiumkeraamia. Eurooppalainen rakennemateriaalien kehitystyö keskittyy heikosti aktivoituviin ferriittisiin ja martensiittisiin teräksiin (EUROFER) ja pidemmällä tähtäimellä piikarbidikomposiittien tutkintaan. Turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään huomiota. Pääsääntöisesti on keskitytty menetelmien jatkokehitykseen ja aktivoituvien materiaalien määrän minimointiin. Johtopäätös on, että fuusioreaktori voidaan suunnitella siten, ettei mikään laitoksen sisäinen onnettomuus vaadi lähistöllä asuvan väestön evakuointia. Sosioekonomiset tutkimukset analysoivat fuusion talousnäkökohtia ja pitkän tähtäimen näkymiä. He -alijärjestelmät Radiomyrkyllisyys (hengitettynä) Fuusiomateriaalit Hiilituhka Radiomyrkyllisyyden väheneminen eri fuusiovoimalakonsepteissa verrattuna hiilituhkan radiomyrkyllisyyteen He Pb-17Li 28 Varastointiaika (vuosia) Piikarbidikomposiittisista valmistetut läpiviennit Pol. Rad. Hyötövaippa Tor. EUROFER - ensiseinämä

29 Tritiumpumppu Nestemetallikorroosiotesti Berylliumkuulat EUROFER-teräsnäytteitä EUROFER-teräksen ominaisuuksia Jäähdyteliittymät Kuuma suoja Kylmä suoja KFKI-tutkimusreaktori Unkarissa He Ensiseinään kiinnitetty vahvistettu levyrakenne Säteilytyssuihku n profiili IFMIFissä 29

30 Tiedotustoiminta Euroopassa Monissa Euroopan kaupungeissa kiertänyt Fuusio-Expo -näyttely luotiin edistämään suuren yleisön ja opiskelijoiden tietoisuutta Euroopassa tehtävästä fuusiotutkimuksesta. 30 Fuusio-Expo Santanderissa Espanjassa (joulukuu 2003)

31 Fusion Road Show Toinen malliesimerkki fuusioyhteisön luomasta yleistajuisesta fuusiota selventävästä esityksestä on hollantilaisen Euratom-FOM assosiaation kehittämä Fusion Road Show. Se koostuu sarjasta yksinkertaisia kokeita, joilla havainnollistetaan ja selitetään fuusion perusperiaatteet viihdyttävässä muodossa. 31

32 EIROf Oforum Euroopan fuusio-ohjelma on EFDA-sopimuksen kautta mukana EIROforumissa, joka on seitsemän eurooppalaisen monikansallisen tutkimusorganisaation yhteistyöhanke. EIROforumin päämääränä on aktiivisesti ja rakentavasti edistää eurooppalaisen tutkimuksen laatua ja painoarvoa. Erityisesti tavoitteena on koordinoida jäsenorganisaatioiden kontaktitoimintaa mukaan lukien teknologioiden siirto ja yleisön valistaminen. EIROforumiin kuuluu seitsemän jäsentä: CERN European Organisation for Nuclear Research (Sveitsi) EFDA European Fusion Development Agreement (Iso-Brittannia, Saksa) EMBL European Molecular Biology Laboratory (Saksa) ESA European Space Agency (EU), ESO European Southern Observatory (Saksa, Chile) ESRF European Synchrotron Radiation Facility (Ranska) ILL Institut Laue Langevin (Ranska). 32 Fysiikka esittäytyy 3 - opettajat työssä

33 Opetus- ja koulutustoimintak Euroopassa Nuorten tutkijoiden koulutus ja harjoittelu on tärkeä osa fuusioassosiaatioiden ohjelmaa. Suurella osalla assosiaatioiden henkilökunnasta on opetusvelvollisuuksia oppilaitoksissa, lähinnä yliopistoissa, ja noin perus- ja jatko-opiskelijaa tekee tutkimusta assosiaatioiden laboratorioissa. Monet assosiaatiot järjestävät fuusio- ja plasmafysiikan jatko-opintokursseja ja kesäkouluja jatko-opiskelijoille ja hiljattain valmistuneille tutkijoille. Eräitä assosiaatioiden järjestämiä kesäkouluja Carolus Magnus Summer School The TEC group of Associations (Belgia, Saksa, Hollanti), Culham Summer School Association Euratom-UKAEA (Iso-Britannia), Volos Summer School Association Euratom-Greece (Kreikka), IPP CR Summer School - Association Euratom-Institute of Plasma Physics, (Tshekin Tasavalta). 33

34 Fuusiotutkimuksen uksen oheistuotteet muilla huipputeknologian aloilla Teollisuudella on ollut tärkeä osuus laitteiden rakentamisessa ja fuusiotutkimukseen tarvittavien teknologioiden kehittämisessä. Teollisuus on pystynyt soveltamaan fuusiotutkimuksessa kehittämäänsä osaamista myös muilla aloilla. Tkimuksesta ovat hyötyneet mm. plasmaprosessointitekniikat, materiaalien pintakäsittely, valaistus, plasmanäytöt, tyhjiöteknologia, tehoelektroniikka ja metallurgia. Tietoa siirtyy fuusioalalta muille teknologiasektoreille myös tutkimusalaa vaihtavien fuusiotutkijoiden mukana. Tällainen tietotaidon siirto ja poikkitieteellisyys toimii osaltaan tärkeänä Euroopan tieteellisen ja teknologisen kehityksen moottorina. Avaruusaluksen ionimoottori 34

35 Viitteet Taustatietoa: Vihreä kirja energiahuoltostrategia Euroopalle, Euroopan komissio, COM (2000) 769 Asiaan liittyviä nettisivuja: Lisätietoja: R.Antidormi European Commission Directorate General RTD J6 Fusion Association Agreements 75 rue Montoyer B-1049 Brussels - Belgium tel: fax:

36 MYYNTI JA TILAUKSET Julkaisutoimiston toimittamat maksulliset julkaisut ovat saatavissa myyntiedustajiltamme kautta maailman. Miten jonkin julkaisun voi hankkia? Myyntiedustajien luettelosta valitaan sopiva edustaja, johon otetaan yhteys tilauksen jättämiseksi. Mistä myyntiedustajien luettelon saa? joko julkaisutoimiston Internet-sivustosta osoitteesta tai pyytämällä sitä faksitse numerosta (352) , jolloin se toimitetaan painettuna versiona.

37 Euroopan komissio Fuusiotutkimus Tavoitteena tulevaisuuden energiavaihtoehto Euroopalle Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto pp. format A5, 14.8 X 21.0 cm ISBN Price (excluding VAT) in Luxembourg: EUR 25 37

38 Tähdentekijät Kahdeksan minuutin mittainen Tähdentekijät elokuva kertoo ITERistä, suuresta koelaitteesta joka tullaan rakentamaan maailmanlaajuisena yhteistyönä ja joka on seuraava askel tiellä kohti fuusioenergiaa. Virtuaalitodellisuusvierailu laitoksella luo katsojalle havainnollisen kuvan tästä jättiläisprojektista. Fuusio- Expossa 3D-lasien läpi nähtynä elokuva vie yleisön huikealle virtuaalitodellisuusmatkalle. Tämä jakeluversio on kaksiulotteinen eikä vaadi erityislaseja. Elokuvan on tuottanut Centre de Recherches en Physique des Plasmas, École Polytechnique Fédérale de Lausanne (CH) Euroopan komission tutkimuspääosaston rahallisella tuella. Elokuvan on luonut tietokoneilla Digital Studios SA Pariisissa käyttäen apuna ITER-koelaitteen tietokoneavusteista suunnittelua. 38

39 39

40 Euratomin erityisohjelmaa koskevassa päätöksessään ministerineuvosto totesi: "Fuusioenergia saattaa vuosisadan jälkipuoliskolla tuottaa saasteettomasti osan suuren mittakaavan peruskuormasähköntuotannosta. Fuusiotutkimuksessa saavutetut edistysaskeleet antavat aiheen tarmokkaisiin jatkoponnistuksiin kohti pitkän aikavälin tavoitteena siintävää fuusiovoimaa." Tämä kirjanen kuvaa fuusiotutkimusta sekä sen koordinointia ja hallinnointia Euroopassa. Seuraavan sukupolven fuusiokoelaite on ITER, jonka odotetaan viitoittavan fuusiolle tietä merkittäväksi osaksi maailman energiantuotantoa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. 15 KI FI-C Tässä kirjasessa esitetyt tiedot on koottu Euroopan fuusiotutkimusohjelman tutkimushankkeista.

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Fuusiolla puhtaampaa energiaa. FUSION-teknologiaohjelma

Fuusiolla puhtaampaa energiaa. FUSION-teknologiaohjelma Fuusiolla puhtaampaa energiaa FUSION-teknologiaohjelma 2003 2006 Fuusiolla puhtaampaa energiaa FUSION Fuusioenergian teknologiaohjelma 2003 2006 Tekesin FUSION-teknologiaohjelma on osa Euroopan Unionin

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

CERN-matka

CERN-matka CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%' "$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Paula Eerola 17.1.2012

Paula Eerola 17.1.2012 Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta

Lontoo-Malaga julistus. Astmatutkimukseen panostamisesta Lontoo-Malaga julistus Astmatutkimukseen panostamisesta Johdanto Astma on sairaus, joka vaikuttaa 30 miljoonan eurooppalaisen ja yhteensä 300 miljoonan ihmisen päivittäiseen elämään maailmassa. Vuoteen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HydroHeater HW HydroHeater UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi Tuotantokyky: 103 kw 0-100 0 C Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HW HydroHeater Liikkuva yksikkö lämpimän veden nopeaan toimitukseen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Fuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa

Fuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa Fuusiopalosta ehtymätöntä perusvoimaa Markus Airila ja Seppo Karttunen Fuusioreaktorissa humisee eksoottinen tuli. Kuten kemiallinen palaminen fuusiopalokin voi ylläpitää itseään niin kauan kuin polttoainetta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Mika Lauhde Vice President, Government Relations and Business Development SSH Communications Security

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

metallianalytiikan työkalu

metallianalytiikan työkalu Vertailulaboratoriotoiminta ICP-MS-tekniikan käytöstä Eviran elintarvikeanalytiikassa Keskustelua 1 Evira kansallisena ja kansainvälisenä vertailulaboratoriona Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran perustehtäviin

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Elektra V ... 13 ... 7... 9 GB... 11 NO ... 21 ... 15 ... 17 DE... 19 PL ... 23 ... 27 ... 25

Elektra V ... 13 ... 7... 9 GB... 11 NO ... 21 ... 15 ... 17 DE... 19 PL ... 23 ... 27 ... 25 SE... 7... 9 GB... 11 NO FR... 13 RU... 15... 17 DE... 19 PL FI... 21 NL... 23 ES... 25 IT... 27 ELV3333, ELV3344, ELV5333, ELV6344 375 300 340 min 300 mm c-c 277 24 9 16 min 300 mm min 500 mm Fig. 1 10

Lisätiedot

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät

ihmiset etusijalle! SANO asettaa Akkutoimiset porraskiipijät Akkutoimiset porraskiipijät ihmiset SANO asettaa etusijalle! LIFTKAR PT PORRASKIIPIJÄT LIFTKAR PT ON TURVALLINEN PORTAISSA JA HELPPOKÄYTTÖINEN. ELÄMÄNLAATU ON ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISTA TÄYSILLÄ JA YHDESSÄ

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TUOTETIEDOT SAHATARVIKKEET. Text

TUOTETIEDOT SAHATARVIKKEET. Text TUOTETIEDOT Text SAHATARVIKKEET ProSelect on ainutlaatuinen valikoimamme metsäkoneiden varaosia, lisätarvikkeita ja kuluvia osia. Sarja on suunniteltu tarjoamaan metsäkoneen käyttäjälle mahdollisuus parantaa

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006)

Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) KombiTemp HACCP Elintarviketarkastuksiin Käyttöopas (ver. 1.29 Injektor Solutions 2006) web: web: www.haccp.fi 2006-05-23 KombiTemp HACCP on kehitetty erityisesti sinulle, joka työskentelet elintarvikkeiden

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot