FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia"

Transkriptio

1 FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia giavaihtoehtoaihtoehto Euroopalle YLEINEN TIEDOTE EURATOM

2

3

4 Oletko kiinnostunut eurooppalaisesta tutkimuksesta? RTD info on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, joka pitää sinut ajan tasalla tärkeimmistä tutkimusasioista (tulokset, ohjelmat, tapahtumat jne.) Se on saatavana englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Ilmaisen näytenume-ron voi tilata osoitteesta: European Commission Directorate-General for Research Information and Communication Unit B-1049 Brussels Fax (32-2) Internet: EUROPEAN COMMISSION Directorate-General for Research Fusion energy research Unit J6 Fusion Association Agreements Contact: Hugues Desmedt European Commission Office CDMA 00/66 B-1049 Brussels Tel. (32-2) Fax (32-2)

5 EUROOPAN KOMISSIO FUUSIOTUTKIMUS Tavoitteena tulevaisuuden energia giavaihtoehtoaihtoehto Euroopalle 2005 Tutkimuspääosasto Fuusioenergiatutkimus

6 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: Euroopan komissio ja komissiota edustavat henkilöt eivät vastaa tämän esitteen sisällön mahdollisesta käytöstä. Tässä esitteessä esitetyt näkemykset ovat puhtaasti kirjoittajien vastuulla eivätkä välttämättä vastaa Euroopan komission kantaa. Runsaasti lisätietoa Euroopan Unionista on saatavissa internetissä Europpa-palvelimelta (http://europa.eu.int). Luettelotiedot löytyvät tämän julkaisun lopusta. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 ISBN Euroopan yhteisöt, 2005 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium 6 PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

7 SISÄLTÖ JOHDANTO FUUSIOON Eurooppa tarvitsee luotettavia ja kestäviä energiamuotoja 9 Tähtien energialähde 10 Fuusioenergian tuotanto 11 Turvallisuus 12 Ympäristövaikutukset 13 Fuusiotutkimuksen edistysaskeleita 14 EUROOPAN FUUSIOTUTKIMUSOHJELMA ITER ja eurooppalainen fuusiostrategia 16 Eurooppalainen tutkimusalue fuusio 18 KUINKA FUUSIO TOIMII? Magneettiseen koossapitoon perustuva fuusio 20 Tokamakin pääkomponentit 22 Plasman kuumentaminen 24 Plasmadiagnostiikat ja mallinnus 25 ITER tie fuusioenergiaan 26 Pitkän tähtäimen teknologiatutkimus 28 Tiedotustoiminta Euroopassa 30 EIROforum 32 Opetus- ja koulutustoiminta Euroopassa 33 Fuusiotutkimuksen oheistuotteet muilla huipputeknologian aloilla 34 Viitteet 35 Tähdentekijät 38 DVD 39 7

8 8

9 Eurooppa tarvitsee luotettavia ja kestäviä energiam giamuotoja Euroopan unionin (EU) talous riippuu riittävästä ja vakaasta energiantuotannosta. Toistaiseksi energian tarve on tyydytetty pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kivihiili ja maakaasu), joiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on 80%. Lähes 67% fossiilista polttoaineista on tuonnin varassa. Kaiken kaikkiaan noin 50% EU:n energiatarpeesta tyydytetään muualta tuoduilla fossiilisilla poltto-aineilla, ja tuonnin odotetaan kasvavan ennen kaikkea öljyn osalta 70%:iin vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisen elintasomme ylläpitäminen vaatii kestäviä ja luotettavia energialähteitä. Euroopassa kehitetään ympäristömyönteisiä, turvallisia ja kestäviä energiantuotantomuotoja. Fuusio on yksi näistä. Pitkällä tähtäimellä fuusio on erinomainen vaihtoehto suuren mittakaavan energiantuotantoon. Sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset, se on turvallista ja valtavat polttoainevarat ovat jakaantuneet maapallolla tasaisesti. Fuusiovoimalat tulevat soveltumaan erityisen hyvin peruskuormatuotantoon, jota tarvitaan suurissa asutuskeskuksissa sekä teollisuusalueilla. Niillä voidaan myös tuottaa vetytalouden perustaksi tarvittavaa vetyä. Tämä kirjanen esittelee eurooppalaisten tutkijoiden työtä, jonka päämääränä on valjastaa fuusioenergia ihmiskunnan käyttöön. 9

10 Tähtien energianlähde Fuusio on auringon ja muiden tähtien energianlähde. Kevyet atomiytimet yhdistyvät raskaammiksi ja samalla vapautuu energiaa. Auringon keskustassa vallitseva valtava paine ja noin 10 miljoonan asteen lämpötila tekevät fuusioreaktiot mahdollisiksi. Korkeassa lämpötilassa kaasusta tulee plasmaa, jossa elektronit ovat täysin irtaantuneet atomiytimistä (ioneista). Plasma on aineen neljäs olomuoto omine erityispiirteineen, jota tutkiva tieteenala on plasmafysiikka. Vaikka plasma on maapallolla harvinainen olomuoto, yli 99% maailmankaikkeuden tunnetusta materiasta on plasmatilassa. Maan päällä ei ylletä auringon sisäosien paineeseen, ja lämpötila onkin nostettava yli 100 miljoonaan asteeseen, jotta fuusioenergiaa voi vapautua merkittäviä määriä. Näin korkeiden lämpötilojen saavuttaminen edellyttää tehokasta plasman kuumennusta ja lämpöhäviöiden minimoimista eristämällä plasma-astian seinämistä. Tämä voidaan tehdä vangitsemalla plasma voimakkaista magneettikentistä muodostuvaan toroidaaliseen häkkiin, joka estää sähköisesti varattuja plasmahiukkasia pakenemasta. Magneettinen koossapito on pisimmälle kehittynyt fuusioteknologia, johon Euroopan fuusiotutkimusohjelmassa on keskitytty. 10

11 Fuusioenergian tuotanto Fuusioreaktio D+T 4 He+n+17,6 MeV Ensimmäisen polven fuusioreaktorien kehitystyö perustuu kahden vedyn isotoopin, deuteriumin (D) ja tritiumin (T) väliseen reaktioon. Muut reaktiot vaativat korkeamman lämpötilan. Deuterium on luonnossa esiintyvä ei-radioaktiivinen isotooppi, jota saadaan vedestä keskimäärin 35 g kuutiometriä kohden. Tritiumia ei esiinny luonnossa, joten sitä tuotetaan fuusioreaktorin sisällä litiumista, joka on kevyt, maankuoressa runsaana esiintyvä metalli. Jokainen fuusioreaktio tuottaa alfa-hiukkasen (heliumin) ja suurienergisen neutronin. Plasma Vaippa (sisältää litiumia) Suojarakenne Lämmönvaihdi n D+T Suprajohtava magneetti Tyhjiökammi o T+ 4 He Deuteriumpolttoaine Tritium Tritium ja helium Helium Neutronit karkaavat plasmasta ja hidastuvat plasmaa ympäröivässä vaipassa. Siellä litiumia muuntuu tritiumiksi, joka kierrätetään takaisin plasmakammioon polttoaineena. Neutronien vapauttamalla lämmöllä voidaan tuottaa höyryä, joka pyörittää turbiineja sähkön tuottamista varten. Vain pieni kuorma-autolastillinen polttoainetta riittää tuottamaan sähköä vuodeksi noin miljoonan asukkaan kaupungille. Sähköteho Höyrystin Turbiini ja generaattori Fuusioreaktio 11

12 Turvallisuus Fuusioreaktori on kuin kaasupoltin, jossa sisään syötetty polttoaine palaa. Reaktorin sisällä kerrallaan olevan polttoaineen määrä on hyvin pieni (suunnilleen 1 gramma DT-polttoainetta / 1000 m3), ja jos polttoaineen syöttö jostakin syystä keskeytyy, fuusiopalo jatkuu vain muutaman sekunnin ajan. Mikä tahansa häiriötilanne reaktorissa aiheuttaa plasman nopean jäähtymisen ja fuusiopalon sammumisen. Fuusion peruspolttoaineet, deuterium ja litium, sekä reaktiotuotteena syntyvä helium eivät ole radioaktiivisia. Litiumista syntyvä välituote, tritium, hajoaa suhteellisen nopeasti (sen puoliintumisaika on 12.6 vuotta), ja hajoamisessa syntyvällä elektronilla on hyvin pieni energia. Ilmassa tämä elektroni voi kulkea vain muutaman millimetrin, eikä se läpäise edes paperiarkkia. Tritium on kuitenkin haitallista, jos sitä pääsee elimistöön. Siksi fuusioreaktoriin on suunniteltu omat järjestelmät tritiumin turvallista käsittelyä varten. Tritiumin käsittelylaitteisto Fuusiovoimalaitokseen ei tarvitse kuljettaa säännöllisesti radioaktiivista polttoainetta, koska fuusioreaktiossa tarvittava tritium tuotetaan paikan päällä reaktorissa. 12

13 Ympäristövaikutukset Fuusioreaktioista vapautuva energia käytetään sähkön tuottamiseen, teollisuuden prosessilämmöksi tai mahdollisesti vedyn tuottamiseen. Fuusiovoimala tulee tarvitsemaan hyvin vähän polttoainetta. Fuusiolaitos, jonka sähköteho on 1 GW, tarvitsee vuodessa noin 100 kg deuteriumia ja kolme tonnia luonnon litiumia tuottaen noin 7 miljardia kwh. Kivihiilellä toimiva voimala ilman hiilidioksidin talteenottoa tarvitsee noin 1.5 miljoonaa tonnia polttoainetta tuottaakseen saman määrän energiaa! Fuusioreaktorit eivät tuota kasvihuonekaasuja tai muita päästöjä, jotka voisivat vahingoittaa ympäristöä tai aiheuttaa ilmastonmuutoksia. Fuusioreaktiossa syntyvät neutronit aktivoivat plasman ympärillä olevia materiaaleja. Reaktorin sisäosien materiaalien huolellinen valinta mahdollistaa sen, että noin sadan vuoden kuluttua voimalan lakkauttami-sesta niitä ei enää tarvitse valvoa ja ne voidaan myös mahdollisesti kierrättää. Näistä syistä fuusiovoimaloiden jäte ei ole taakka tuleville sukupolville. Eurooppalainen JET-tokamak (Culham, UK) 13

14 Fuusiotutkimuksen uksen edistysaskeleita eleita Culhamissa Englannissa sijaitseva eurooppalainen JET-tokamak (Joint European Torus) on maailman suurin fuusiolaite ja voi tällä hetkellä ainoana maailmassa käsitellä DT -polttoaineseosta. JET on saavuttanut kaikki alkuperäiset tavoitteensa ja on joissain tapauksissa ylittänytkin ne. Fuusiotehon maailmanennätys 16 MW saavutettiin sillä vuonna Fuusioteho (MW) Aika (s) Saavutetut fuusiotehot Euroopassa on lukuisia tärkeitä koelaitteita, joilla luodaan fuusiotutkimuksen etenemiseen vaadittavaa perustietoa. Ranskalaisella Tore Supra -tokamakilla, jolla tutkitaan fuusiolaitteiden jatkuvatoimisuutta, on saavutettu yksi lähivuosien merkittävistä tuloksista: vuonna 2003 sillä tehtiin ennätyspitkä suuritehoinen purkaus, kuusi ja puoli minuuttia. Plasman ylläpitoon syötettiin tänä aikana yli yksi gigajoule energiaa, joka myös piti poistaa lämpönä (1000 miljoonaa joulea riittävästi kiehuttamaan kolme tonnia vettä). Tore Supralla (Cadarache, Ranska) voidaan tehdä pitkiä (jatkuvatoimisia) plasmapurkauksia. 14

15 Fuusiolaitteiden suorituskykyä mitataan fuusiovahvistuksella Q, joka on tuotetun fuusiotehon suhde plasman kuumennukseen käytettyyn tehoon. Fuusioplasmassa syttyy itseään ylläpitävään palo (Q = ), kun fuusioreaktioiden aikaansaama kuumennusenergia kompensoi plasman energiahäviöt. Tällöin ulkoista kuumennusta ei enää tarvita ylläpitämään korkeaa fuusiolämpötilaa. Plasman palo jatkuu kuten tuli nuotiossa, niin kauan kuin se saa uutta polttoainetta. Tulevaisuuden fuusioreaktorien ei tarvitse yltää palo-olosuhteisiin, vaan ne voidaan suunnitella tehovahvistimiksi. JET on tuottanut 16 MW fuusiotehoa Q-arvolla Seuraava kone, ITER, pyrkii Q- arvoon 10 ja tulevaisuuden fuusioreaktoreilla Q voi ehkä yltää arvoon 40 tai 50. Maailmanlaajuisen fuusiotutkimuksen edistyminen Reaktoriolosuhteet Koska useimmat nykyiset fuusiolaitteet eivät vielä käytä tritiumia polttoaineena, niiden suorituskykyä mitataan sillä, kuinka lähelle niiden plasmaparametrit pääsevät fuusiolle välttämättömiä olosuhteita. Kuvassa on esitetty suurelle joukolle maailman tokamakeja mitattuja Q-arvoja plasman lämpötilan funktiona. Suorituskykyisimmillä laitteilla saavutetut plasmaparametrit ovat lähellä reaktorin vaatimia arvoja. Saavuttamaton alue Jarrutussäteilyraja TFTR Syttyminen DT-kokeet Time (s) 15

16 ITER ja eurooppalainen fuusiostrate tegia Euroopan unionin jäsenmaissa (sekä Sveitsissä, Bulgariassa ja Romaniassa) tehtävän fuusiotutkimuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää yhteis-työnä fuusiovoimala, joka täyttää yhteiskunnan vaatimukset käyttöturvallisuudessa, ympäristöystävällisyydessä ja taloudellisuudessa." Tämän pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttaminen edellyttää ITER-fuusiokoereaktorin rakentamista kansainvälisenä yhteistyönä. ITERin tehtävänä on osoittaa rauhanomaisen fuusioenergian teknistieteellinen toteutettavuus. Tämä tavoite saavutetaan demonstroimalla ITERillä deuterium-tritiumplasman hallittu fuusiopalo sekä fuusioreaktorin kannalta olennaiset teknologiat yhtenäisessä kokonaisuudessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on jatkuvatoimisuus. ITERin jälkeen rakennetaan demontstraatiovoimala (DEMO), joka tuottaa merkittävästi sähkötehoa ja on tritiumin suhteen omavarainen. ITERin ja myöhemmin DEMOn rakentaminen edellyttää teollisuuden vahvaa osallistumista. Teollisuuden tukena on tutkimuslaitosten ja yliopistojen fysiikan ja teknologian tutkimus- ja kehitystyö. 16 ITERin kaaviokuva

17 ITERin suunnittelutyö (yhteistyössä muiden ITER-osapuolten kanssa) on ollut keskeinen osa Euroopan fuusiotutkimusohjelmaa viime vuosina. Suunnittelutyötä on pohjustanut eurooppalainen JET-laite (Joint European Torus) Culhamissa Englannissa. Sillä saavutettiin fuusiotehon maailmanennätys 16 megawattia vuonna ITERin suorituskyvyn arviointi perustuu laajaan mallinnustyöhön, jonka pohjana on eurooppalaisissa ja kansainvälisissä fuusiokokeissa syntynyt kattava koetulosten tietokanta. ITER-yhteistyötä tehdään kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n suojelussa. ITERin strategisena tavoitteena on demonstroida rauhanomaisen fuusioenergian teknistieteellinen toteutettavuus. Taiteilijan näkemys ITERin sijoituspaikasta Cadarachessa Ranskassa ITERin rinnalla tehdään pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystyötä DEMOa silmälläpitäen. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kehittää fuusioreaktorille optimaalisia ja heikosti aktivoituvia rakennemateriaaleja. 17

18 Eurooppalainen tutkimusalue usalue fuusio Euroopan fuusiotutkimuksen keskeinen piirre on ainutlaatuinen koordinointi, jonka ansiosta kaikki asiaankuuluvat T&K -resurssit voidaan tehokkaasti käyttää eurooppalaisen yhteistyön tärkeimpiin tutkimusalueisiin. Erityisen tärkeitä kohteita ovat JETin yhteiskäyttö sekä eurooppalaisen fuusiotutkimussopimuksen EFDA:n puitteissa toimiva teknologiaohjelma, joka suuntautuu voimakkaasti ITERiin, mutta sisältää myös DEMOn toteuttamiseen liittyvää tutkimustyötä. Koordinoituun fuusiotutkimusohjelmaan osallistuu sekä suuria että pieniä laboratorioita, ja tämä kattava ohjelma on malliesimerkki eurooppalaisesta tutkimusalueesta ja se on nostanut Euroopan magneettisen koossapidon fuusiotutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Euratomin liittosopimukseen kuuluvissa laboratorioissa saavutettu menestyson tehnyt mahdolliseksi JETin rakentamisen ja nostanut tutkimuksen tasolle, jolla ITER voidaan toteuttaa. Tähän ei ainoakaan Euroopan valtio olisi yksin yltänyt. Varsinaisen kansainvälisen ITER-yhteistyön ohella eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten laboratorioiden välillä on tehty maailman parhaan asiantuntemuksen kokoamiseksi joukko kahden- ja monenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat osapuolia yhteisesti kiinnostavia tutkimuskohteita. 18

19 Euratom-sopimuksen mukaan fuusioenergian tutkimus- ja kehitystyötä koordinoi Euroopan komissio. Työn toteuttamiseksi on luotu: Liittosopimus jäsenvaltion tutkimuslaitosten tai organisaatioiden ja Euratomin puiteohjelman välillä (liittosopimuksen alaiset laboratoriot on merkitty karttaan punaisilla ympyröillä). EFDA-sopimus, joka kattaa: - liittosopimusosapuolten ja teollisuuden teknologia-aktiviteetit, - JET-koneen yhteiskäytön, ja - Euroopan panostuksen ITERiin ja muihin kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Määräaikaiset yksittäissopimukset sellaisten valtioiden välillä, jotka eivät ole solmineet fuusiota koskevaa liittosopimusta. Tutkijoiden liikkuvuutta edistävä sopimus ja Euratomin tutkija-apurahat. EU:n kuudennessa puiteohjelmassa ( ) fuusioenergiatutkimus on temaattinen prioriteettialue, jonka EU-budjetti on 750 miljoonaa euroa (tästä 200 miljoonaa euroa voidaan käyttää ITERin rakentamisen aloittamiseen). Euroopan fuusiotutkimuksen onnistumisen takana on noin 2000 fyysikon ja insinöörin työpanos eurooppalaisissa laboratorioissa ja teollisuuslaitoksissa. 19

20 Magneettiseen koossak oossapitoon perustuv ustuva a fuusio Magneettisessa koossapidossa plasma vangitaan voimakkailla magneettikentillä tyhjiökammioon, joka eristää plasman ilmasta. Plasma koostuu sähköisesti varatuista elektroneista ja ioneista, jotka pääsääntöisesti liikkuvat magneettisten kenttäviivojen suuntaisesti. Kela Kela Plasma magneettikentässä Magneettiseen koossapitoon perustuva fuusio Periaatteessa plasma voidaan pitää koossa taivuttamalla kenttäviivat renkaaksi. Näin hiukkaset ja niiden energia saadaan tehokkaasti eristetyksi seinämistä, jolloin plasma pysyy kuumana. Rengasmaisen magneettikentän koossapito ei kuitenkaan ole täydellinen. Energiaa karkaa mm. säteilemällä ja törmäyksien seurauksena hiukkasten kulkeutuessa vähitellen kenttäviivojen poikki ulos plasmasta. Plasma ilman magneettikenttää Magneettikentät luodaan reaktiokammion ulkopuolisin käämein, joissa kulkee voimakas sähkövirta. Usein myös plasmassa kulkee sähkövirtoja, jotka täydentävät plasmaa kahlitsevia magneettikenttiä. 20

21 Plasmavirta Plasma Poloidaalikelat Tokamak-tyyppisessä laitteessa plasma toimii muuntajan toisiokääminä, ja virran muutos ulkoisessa ensiökäämissä indusoi plasmaan sähkövirran. Koossapidon kannalta oleellisen magneettikentän lisäksi tämä virta tuottaa lämpöä plasman sähköisen vastuksen ansiosta. Koska muuntajalla ei voida tuottaa jatkuvaa tasavirtaa keskeytyksettä, plasmapurkauksen kesto on rajallinen ja jatkuvatoimisuus edellyttää muita ratkaisuja. Toroidaalikelat Magneettinen voimaviiva Stellaraattori perustuu myös magneettiseen koossapitoon. Siinä koossapitävä magneettikenttä luodaan kokonaan ulkoisilla mutkikkaan Tokamakin kaavakuva muotoisilla käämeillä. Toisin kuin tokamakissa, stellaraattorissa ei tarvita lainkaan plasmavirtaa. Stellaraattorilla onkin luontaiset edellytykset jatkuvatoimisuuteen. Suurin rakenteilla oleva stellaraattori on Wendelstein 7-X Greifswaldissa Saksassa. Muita magneettiseen koossapitoon perustuvia rengasmaisia laitteita ovat kompakti (tai pallomainen) tokamak ja kääntökenttä-pinne. Stellaraattorin kaavakuva 21

22 Tokamakin pääkomponentit Keskussolenoidi Plasmavirtaa ajavan muuntajan ensiöpiiri. Toisiopiirin muodostaa itse plasma. Toroidaali- ja poloidaalikenttäkäämit Nämä käämit tuottavat plasman koossapitoon tarvittavan voimakkaan magneettikentän (tyypillisesti noin 5 Teslaa, joka on noin kertaa suurempi kuin maan magneettikenttä), joka estää plasmaa koskettamasta tyhjiökammion seiniä. Diverttori Poistaa epäpuhtaudet ja heliumin tyhjiökammiosta. Ainoa alue jossa plasman annetaan koskettaa seinämiä. 22

23 Kryostaatti Käämejä ja tyhjiökammiota ympäröivä jäähdytetty tila (n C), joka mahdollistaa suprajohtavien magneettien pitämisen käyttölämpötilassaan (-269 C). Tyhjiökammio Eristää plasman ilmasta. Vaippa Nämä vaippamodulit sisältävät litiumia, josta fuusiossa syntyvät neutronit tuottavat tritiumia. Tritium kerätään talteen ja syötetään plasmaan. Neutronien luovuttama energia poistetaan lämpönä jäähdytysvesikierron avulla, ja näin tuotettu höyry pyörittää sähköä tuottavia generaattoreita. 23

24 Plasman kuumentaminen Tokamak-plasmassa kulkeva sähkövirta kuumentaa plasmaa. Kun plasman lämpötila nousee, tämän nk. ohmisen kuumennuksen teho laskee. Tällä menetelmällä plasma voidaan kuumentaa vain muutamaan miljoonaan asteeseen, mikä on noin 10 kertaa liian matala, jotta fuusioreaktioita voisi tapahtua riittävässä määrin. Korkeampiin lämpötiloihin pääsemiseksi tarvitaan ulkoisia kuumennusmenetelmiä. Suurtaajuuskuumennus käyttää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja, jotka siirtävät energiansa plasmaan resonanssiabsorption kautta. Kolme suurtaajuussysteemiä on kehitetty: ionisyklotroniresonanssikuumennus (20-55 MHz), elektronisyklotroniresonanssikuumennus ( GHz, pääasiassa mikroaaltoja) ja alahybridikuumennus (1-8 GHz). OHMINEN KUUMENNUS Virta Ionisoituneita, vangittuja atomeja Energeettisiä vetyatomeja Neutraloija Kela Aaltoputki Vetyionilähde KUUMENNUS RADIOTAA- Tore Supran JUUSAALLOIL- radiotaajuusantenni (CEA LA Cadarache, Ranska) KUUMENNUS NEUTRAAL- ISUIHKUIN- JEKTIOLLA Plasmaan voidaan ampua hiukkassuihku, joka koostuu neutraaleista atomeista. Suihku tunkeutuu plasmaan ja ionisoituu. Hiukkasten energia siirtyy plasmaan hiukkastörmäysten välityksellä. 24 JETin neutraalisuihkujärjestelmä

25 Plasmadiagnostiika gnostiikat t ja mallinnus Fuusioreaktorin suunnittelemiseksi on välttämätöntä ymmärtää prosessit, joita plasmassa tapahtuu. Tämä vaatii kehittyneitä ja mutkikkaita mittausjärjestelmiä, nk. diagnostiikkajärjestelmiä. Eurooppalaisissa laboratorioissa kehitetään mittausmenetelmiä ja -laitteita plasman ominaisuuksien seurantaan - erittäin voimakkaiden laserien avulla tapahtuvasta plasman keskustan lämpötilamittauksesta aina plasman epäpuhtauksien määrän ja syntypaikan mittaamiseen reunalla. Mittauslaitteilla saatuja tuloksia käytetään uusien tietokonemallien tukena. Koetulosten ja tietokonemallien avulla pystytään lopulta ennustamaan fuusiokoelaitteen suorituskyky ja varmistamaan, että laite toimii odotetusti. Kaaviokuva ITERin diagnostiikoista 25

26 ITER tie fuusioenergiaan ITER on seuraava virstanpylväs kehitettäessä kaupallista fuusio-reaktoria. ITER-projekti perustuu onnistuneeseen kansainväliseen yhteistyöhön ja lukuisiin yhteisiin teknologia-, tutkimus- ja kehityshankkeisiin. ITER tulee tuottamaan yli 400 MW fuusiotehoa 6 minuutin jaksoissa. Toimintaaikaa tullaan myöhemmin pidentämään, kunnes saavutetaan tilanne jossa tehoa tuotetaan jatkuvasti. ITERin pääomakustannukset ovat n. 4,6 miljardia euroa (vuoden 2000 rahassa). ITERin rakentaminen kestää 8-10 vuotta, ja laitetta tullaan käyttämään noin 20 vuotta. ITER perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin, jotka on saavutettu eri puolilla maailmaa sijaitsevilla koelaitteilla ITERin diverttorin täysimittainen prototyyppi 26 Gyrotroni: suuritaajuuksinen mikroaaltolähde

27 Tyhjiökammion sektoreiden suurteholaserhitsaus (11 kw) Toroidaalikelan mallikappaleen testaus Gyrotroni: suuritaajuuksinen mikroaaltolähde (1 MW) ITERin diverttorin etähuollon testausalusta (uusi ITERin diverttorin etähuollon testauskeskus on VTT:llä Tampereella) Vaipan testauslaitteisto Ensiseinämän tiilien lämpökuormitustestaus Täysimittaisen diverttorikohtion mallin testaus Framatomella 27

28 Pitkän tähtäimen teknologia giatutkimusus ITERin lisäksi tehdään myös runsaasti fuusioteknologian tutkimus- ja kehitystyötä DEMOa varten. Eurooppalaiset hyötövaippatutkimukset keskittyvät heliumilla jäähdytettävään vaipparatkaisuun, jossa hyötöaine on litiumlyijyä tai litiumkeraamia. Eurooppalainen rakennemateriaalien kehitystyö keskittyy heikosti aktivoituviin ferriittisiin ja martensiittisiin teräksiin (EUROFER) ja pidemmällä tähtäimellä piikarbidikomposiittien tutkintaan. Turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään huomiota. Pääsääntöisesti on keskitytty menetelmien jatkokehitykseen ja aktivoituvien materiaalien määrän minimointiin. Johtopäätös on, että fuusioreaktori voidaan suunnitella siten, ettei mikään laitoksen sisäinen onnettomuus vaadi lähistöllä asuvan väestön evakuointia. Sosioekonomiset tutkimukset analysoivat fuusion talousnäkökohtia ja pitkän tähtäimen näkymiä. He -alijärjestelmät Radiomyrkyllisyys (hengitettynä) Fuusiomateriaalit Hiilituhka Radiomyrkyllisyyden väheneminen eri fuusiovoimalakonsepteissa verrattuna hiilituhkan radiomyrkyllisyyteen He Pb-17Li 28 Varastointiaika (vuosia) Piikarbidikomposiittisista valmistetut läpiviennit Pol. Rad. Hyötövaippa Tor. EUROFER - ensiseinämä

29 Tritiumpumppu Nestemetallikorroosiotesti Berylliumkuulat EUROFER-teräsnäytteitä EUROFER-teräksen ominaisuuksia Jäähdyteliittymät Kuuma suoja Kylmä suoja KFKI-tutkimusreaktori Unkarissa He Ensiseinään kiinnitetty vahvistettu levyrakenne Säteilytyssuihku n profiili IFMIFissä 29

30 Tiedotustoiminta Euroopassa Monissa Euroopan kaupungeissa kiertänyt Fuusio-Expo -näyttely luotiin edistämään suuren yleisön ja opiskelijoiden tietoisuutta Euroopassa tehtävästä fuusiotutkimuksesta. 30 Fuusio-Expo Santanderissa Espanjassa (joulukuu 2003)

31 Fusion Road Show Toinen malliesimerkki fuusioyhteisön luomasta yleistajuisesta fuusiota selventävästä esityksestä on hollantilaisen Euratom-FOM assosiaation kehittämä Fusion Road Show. Se koostuu sarjasta yksinkertaisia kokeita, joilla havainnollistetaan ja selitetään fuusion perusperiaatteet viihdyttävässä muodossa. 31

32 EIROf Oforum Euroopan fuusio-ohjelma on EFDA-sopimuksen kautta mukana EIROforumissa, joka on seitsemän eurooppalaisen monikansallisen tutkimusorganisaation yhteistyöhanke. EIROforumin päämääränä on aktiivisesti ja rakentavasti edistää eurooppalaisen tutkimuksen laatua ja painoarvoa. Erityisesti tavoitteena on koordinoida jäsenorganisaatioiden kontaktitoimintaa mukaan lukien teknologioiden siirto ja yleisön valistaminen. EIROforumiin kuuluu seitsemän jäsentä: CERN European Organisation for Nuclear Research (Sveitsi) EFDA European Fusion Development Agreement (Iso-Brittannia, Saksa) EMBL European Molecular Biology Laboratory (Saksa) ESA European Space Agency (EU), ESO European Southern Observatory (Saksa, Chile) ESRF European Synchrotron Radiation Facility (Ranska) ILL Institut Laue Langevin (Ranska). 32 Fysiikka esittäytyy 3 - opettajat työssä

33 Opetus- ja koulutustoimintak Euroopassa Nuorten tutkijoiden koulutus ja harjoittelu on tärkeä osa fuusioassosiaatioiden ohjelmaa. Suurella osalla assosiaatioiden henkilökunnasta on opetusvelvollisuuksia oppilaitoksissa, lähinnä yliopistoissa, ja noin perus- ja jatko-opiskelijaa tekee tutkimusta assosiaatioiden laboratorioissa. Monet assosiaatiot järjestävät fuusio- ja plasmafysiikan jatko-opintokursseja ja kesäkouluja jatko-opiskelijoille ja hiljattain valmistuneille tutkijoille. Eräitä assosiaatioiden järjestämiä kesäkouluja Carolus Magnus Summer School The TEC group of Associations (Belgia, Saksa, Hollanti), Culham Summer School Association Euratom-UKAEA (Iso-Britannia), Volos Summer School Association Euratom-Greece (Kreikka), IPP CR Summer School - Association Euratom-Institute of Plasma Physics, (Tshekin Tasavalta). 33

34 Fuusiotutkimuksen uksen oheistuotteet muilla huipputeknologian aloilla Teollisuudella on ollut tärkeä osuus laitteiden rakentamisessa ja fuusiotutkimukseen tarvittavien teknologioiden kehittämisessä. Teollisuus on pystynyt soveltamaan fuusiotutkimuksessa kehittämäänsä osaamista myös muilla aloilla. Tkimuksesta ovat hyötyneet mm. plasmaprosessointitekniikat, materiaalien pintakäsittely, valaistus, plasmanäytöt, tyhjiöteknologia, tehoelektroniikka ja metallurgia. Tietoa siirtyy fuusioalalta muille teknologiasektoreille myös tutkimusalaa vaihtavien fuusiotutkijoiden mukana. Tällainen tietotaidon siirto ja poikkitieteellisyys toimii osaltaan tärkeänä Euroopan tieteellisen ja teknologisen kehityksen moottorina. Avaruusaluksen ionimoottori 34

35 Viitteet Taustatietoa: Vihreä kirja energiahuoltostrategia Euroopalle, Euroopan komissio, COM (2000) 769 Asiaan liittyviä nettisivuja: Lisätietoja: R.Antidormi European Commission Directorate General RTD J6 Fusion Association Agreements 75 rue Montoyer B-1049 Brussels - Belgium tel: fax:

36 MYYNTI JA TILAUKSET Julkaisutoimiston toimittamat maksulliset julkaisut ovat saatavissa myyntiedustajiltamme kautta maailman. Miten jonkin julkaisun voi hankkia? Myyntiedustajien luettelosta valitaan sopiva edustaja, johon otetaan yhteys tilauksen jättämiseksi. Mistä myyntiedustajien luettelon saa? joko julkaisutoimiston Internet-sivustosta osoitteesta tai pyytämällä sitä faksitse numerosta (352) , jolloin se toimitetaan painettuna versiona.

37 Euroopan komissio Fuusiotutkimus Tavoitteena tulevaisuuden energiavaihtoehto Euroopalle Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto pp. format A5, 14.8 X 21.0 cm ISBN Price (excluding VAT) in Luxembourg: EUR 25 37

38 Tähdentekijät Kahdeksan minuutin mittainen Tähdentekijät elokuva kertoo ITERistä, suuresta koelaitteesta joka tullaan rakentamaan maailmanlaajuisena yhteistyönä ja joka on seuraava askel tiellä kohti fuusioenergiaa. Virtuaalitodellisuusvierailu laitoksella luo katsojalle havainnollisen kuvan tästä jättiläisprojektista. Fuusio- Expossa 3D-lasien läpi nähtynä elokuva vie yleisön huikealle virtuaalitodellisuusmatkalle. Tämä jakeluversio on kaksiulotteinen eikä vaadi erityislaseja. Elokuvan on tuottanut Centre de Recherches en Physique des Plasmas, École Polytechnique Fédérale de Lausanne (CH) Euroopan komission tutkimuspääosaston rahallisella tuella. Elokuvan on luonut tietokoneilla Digital Studios SA Pariisissa käyttäen apuna ITER-koelaitteen tietokoneavusteista suunnittelua. 38

39 39

40 Euratomin erityisohjelmaa koskevassa päätöksessään ministerineuvosto totesi: "Fuusioenergia saattaa vuosisadan jälkipuoliskolla tuottaa saasteettomasti osan suuren mittakaavan peruskuormasähköntuotannosta. Fuusiotutkimuksessa saavutetut edistysaskeleet antavat aiheen tarmokkaisiin jatkoponnistuksiin kohti pitkän aikavälin tavoitteena siintävää fuusiovoimaa." Tämä kirjanen kuvaa fuusiotutkimusta sekä sen koordinointia ja hallinnointia Euroopassa. Seuraavan sukupolven fuusiokoelaite on ITER, jonka odotetaan viitoittavan fuusiolle tietä merkittäväksi osaksi maailman energiantuotantoa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. 15 KI FI-C Tässä kirjasessa esitetyt tiedot on koottu Euroopan fuusiotutkimusohjelman tutkimushankkeista.

Fuusiotutkimuksen kuulumisia. Karin Rantamäki VTT

Fuusiotutkimuksen kuulumisia. Karin Rantamäki VTT Fuusiotutkimuksen kuulumisia Karin Rantamäki VTT Energiaa tarve kasvaa voimakkaasti väestön kasvun ja taloudellisen kehityksen myötä Väestö lähes kaksinkertaistuu 2050 mennessä Energiankulutus 2-3 kertaistuu

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2016 (OR. en) 5475/16 ADD 1 RECH 8 ATO 3 COMPET 18 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 19.

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Suomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa

Suomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa Suomi EU:n fuusioteknologiaohjelmassa Fuusio ITER EU:n organisoituminen Suomi ja fuusio Verkottuminen ja yhteistyö H Plit, TVO 15.10.2003 Fuusion periaate Ydinreaktiossa joko syntyy tai sitoutuu energiaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan esittely

Teoreettisen fysiikan esittely Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Neljännen sukupolven fissioreaktorit

Neljännen sukupolven fissioreaktorit Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpöp Kylmilläkin alueilla talvella maaperän lämpö on melko tasaisesti noin 10 º C yli 15 metrin syvyydellä. Tämä lämpö on

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

1/2005 vol. 34. Tässä numerossa. Pääkirjoitus Odotellessa... 3. Editorial Waiting... 4 UUTISIA... 5. SAFIR-puoliväliseminaari... 6

1/2005 vol. 34. Tässä numerossa. Pääkirjoitus Odotellessa... 3. Editorial Waiting... 4 UUTISIA... 5. SAFIR-puoliväliseminaari... 6 1/2005 vol. 34 Tässä numerossa Pääkirjoitus Odotellessa... 3 Editorial Waiting... 4 UUTISIA... 5 SAFIR-puoliväliseminaari... 6 Fuusio: mitä, missä, milloin?... 7 Fuusioreaktori etsii muotoaan... 10 Som

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kansallisen infrastruktuurin kriteerit

Kansallisen infrastruktuurin kriteerit Tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen valtakunnallinen tiekartta ja museoiden rooli Mirja Arajärvi 24.03.2009 Kansallisen infrastruktuurin kriteerit hallintorakenteet ja vastuuhenkilöstö vuosittainen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA

12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA 12 SÄHKÖLÄMPÖTEKNIIKKA Juhani Kärnä 12.1 Mitä on sähkölämpötekniikka? Sähkölämpötekniikoilla ymmärretään yleisesti niitä erilaisia sähköteknisiä menetelmiä, joilla tuotetaan lämpöä teollisuuden prosesseihin.

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Paula Eerola 17.1.2012

Paula Eerola 17.1.2012 Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot