Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavaehdotus, Kuhmo Kaavanlaatijan vastineet annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Transkriptio

1 1 Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavaehdotus, Kuhmo Kaavanlaatijan et annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Pyydetyt lausunnot: Kainuun ELY keskus, Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kainuun liitto, Kainuun Pelastuslaitos, Kainuun museo, Fingrid Oyj, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, Lentua Seura Ry, sivistyslautakunta, rakennusvalvonta, Kainuun rajavartiosto ja Trafi Kaavaehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa ja 7 muistutusta LAUSUNNOT KAINUUN MUSEO Kiinteät muinaisjäännökset Muinaisjäännösten osalta kaavaehdotuksessa on otettu huomioon Kainuun Museon lausunto kaavaluonnoksessa. Vain luvun 6.1 otsikossa on edelleen lyöntivirhe. Joitain huomautuksia museolla kuitenkin on. Yleiskaavamerkintöjen selityksissä on merkinnästä "s 2" jäänyt s 2 pois. Tämän merkinnän selityksessä on lause: "Aluemerkintään liitetty numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen luetteloon." Ilmeisesti merkinnällä osoitetaan kuitenkin vain yksi kohde, Pajakkakosken uittomöljä, mitään luetteloa siihen ei näytä liittyvän. Esihistoriallinen asuinpaikka Sylväjänniemen 29 on kaavassa rajattu liian pieneksi. Se on korjattava esimerkiksi Paikkatietoikkunassa nähtävissä olevan muinaisjäännösrekisterin aluerajauksen mukaiseksi. Salpalinjaan kuuluva Mäntymäen tykkiasema on osoitettu kaavassa s 3 kohdemerkinnällä. Asemaan liittyviä rakennelmia on kuitenkin niin laajalla alueella, että osa aluemerkintä antaisi todellisemman kuvan kohteesta. Mäntymäen tykkiasemasta noin kilometri koilliseen, TY alueella on kartalla tervahauta, jolla ei ole s 1 merkintää. Museo ei ole järjestelmällisesti käynyt näitä merkintöjä läpi, joten muitakin puutteita kaavassa saattaa olla. Kaavaselostuksen luvussa "Perinnemaisema alueet ja vesimaisemallisesti arvokkaat alueet" on lause: "Ennen Saarikosken vanhan ruukin nykytilaa muuttavia toimenpiteitä on Museovirastolle annettava mahdollisuus tutkia alue". Tämän saattaa antaa tilanteesta väärän kuvan. Esimerkiksi seuraava muotoilu ehkä kuvaa tilannetta selkeämmin: Ennen Saarikosken vanhan ruukin nykytilaa muuttavia toimenpiteitä on asiasta neuvoteltava Kainuun Museon / Museoviraston kanssa. Töillä on oltava Museoviraston hyväksyntä ja ne saattavat edellyttää työn toteuttajan kustannuksella tehtäviä arkeologisia tutkimuksia." Liitteenä 10 olevassa taulukossa on kohteesta SM 322 jäänyt kohteen nimi "Pajuniemi" pois. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön maakunnalliset ja paikalliset kohteet on esitetty kaavakartan lisäksi kahdella erillisellä liitekartalla (5 ja 10), joista käy selville kohteiden perustelut ja lähteet. Kaavaselostuksessa kohdassa on maininta, etteivät Kuhmo kirkko ja Pajakkakoski enää ole valtakunnallisia kohteita, mutta kohtaan sivulle 45 maininta on vielä jäänyt. Kaavakartassa ja erillisessä liitekartassa (10) nro 16 on merkitty pelkästään sr merkinnällä. Kainuun Museolla ei ole muuta huomautettavaa Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksesta.

2 2 S 2 kaavamerkintä lisätään ja kohde lisätään liitteenä olevaan luetteloon 10. Mäntymäen tykkiaseman alue lisätään ja TY alueen rajaus tarkistetaan. Muut ehdotetut korjaukset ja puutteet korjataan kaava asiakirjoihin. Kainuun liitto Kainuun ELY keskus Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavan sisältö ja tavoitteet ovat, ottaen huomioon pitkä kaavaprosessi, tarkoituksenmukaiset ja ne vastaavat yleiskaavan tarkoitusta ja yleiskaavoitukselle asetettavia sisältövaatimuksia sekä Kuhmon kaupungin kehittämistarpeita. Tarkennuksena osayleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksen kohtaan 7.1 Kainuun maakuntakaava 2020, 2. kappale todetaan, että "Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi pitämässään kokouksessa Kainuun liiton laatiman maankäyttö ja rakennuslain (MRL 27 ) mukaisen Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan ja teki samalla päätöksen Kainuun maakuntakaava 2020:ssa osoitettujen selvitysalueiden kumoamisesta sekä selvitysalueilla sijaitsevien eräiden muiden kaavamerkintöjen ja määräysten kumoamisesta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan " Kaavaselostukseen tehdään lausunnon mukainen korjaus. Vähittäiskaupan suuryksiköt Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan liittyvässä kuntakohtaisessa täydennysosassa Kuhmon oman väestön ostovoiman pohjalta on laskennalliseksi liiketilatarpeeksi vuonna 2030 arvioitu tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta n k m2. Yleiskaavaluonnoksessa tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle oli määritelty 7000 k m2. Vastaavasti julkisesti nähtävillä olevassa yleiskaavaehdotuksessa kerrosalaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta on nostettu k m :iin. Kun huomioidaan kuntakohtaisessa täydennysosassa arvioitu tilan tarve, Kainuun ELY keskus edellyttää, että kaavaehdotuksen mukaista ratkaisua perustellaan. Kaupan palveluverkkoselvityksessä Kuhmon laskennallinen liiketilantarve vuonna 2030 on noin k m2, josta tilaa vaativaan erikoiskauppaa on noin 8000 k m2. Kaavassa tilaa vaativalle kaupalle on osoitettu keskusta alueen (C ) eteläpuolelle kaupallisten palvelujen alue (KM ), jossa kokonaisrakennusoikeus k m2. Kaavamääräys; tällä alueella voi olla liikerakentamista ja ympäristöhaittoja tuottamatonta yritystoimintaa, kuten auto, rauta, huonekalu, puutarha ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaran kaupan myymälätiloja. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan mikäli keskustatoimintojen ( C ) ulkopuolelle osoitetulle vähittäiskaupan suuryksikön alueelle sijoitetaan myös alle kerrosneliömetrin myymälöitä, on ohjeena, että enimmäismitoitukseen sisällytetään myös alle kerrosneliömetrin myymälät.

3 3 Kaavaratkaisussa esitettyyn kerrosalaan on huomioitu myös ko. alle 2000m2 liiketilat. Kainuun maakuntakaavan kauppapaikkaselvityksen Kuhmon erilliselvityksessä ko.alueen kokonaismitoitukseksi on edellä mainitun perusteella esitetty k m2 ja kaupan maakuntakaavan luonnoksen ko. alueen KM alueen mitoitukseksi on tulossa k m2. Kaavaselostusta täydennetään edellä mainituilla perusteilla. Erityisalueet ELY keskus näkee edelleen, että Multikankaan pohjavesialueelle sijoitetut ampumarataalueet (EA) ovat ristiriidassa MRL 39 :n mukaisten yleiskaavan sisältövaatimusten suhteen (yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. ympäristöhaittojen vähentäminen). Kainuun ELY keskus huomauttaa, että MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Jotta em. ampumarata voidaan osoittaa yleiskaavassa, Kainuun ELYkeskus edellyttää tarkempia selvityksiä ja perusteluja ratkaisulle, sillä kaavaselostuksessa kuvatut tiedot eivät ole riittäviä. Tulee huomioida, että ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 169/2000) 1 :n mukaan ampumaradoilla on oltava ympäristölupa, jonka ratkaiseminen kuuluu YSA 7 :n mukaan kunnan toimivaltaan. Kainuun ELY keskuksen tietojen mukaan Multikankaan ampumaradoille ei ole tehty ympäristöluvan hakutarpeen harkintaa. Koska etenkin pohjavesialueella ampumaradoilla ympäristöluvan saamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, kaavamääräyksissä on edellytettävä ympäristöluvan hakemista kyseisille toiminnoille. Kainuun ELY keskus esittää, että kaavamääräyksissä huomioidaan alueen muuttuva maankäyttö, mikäli ympäristölupaa toiminnoille ei myönnetä (esim. EA/MY). Koska ympäristöluvan saaminen ampumaradalle pohjavesialueelle on epävarmaa, Kainuun ELY keskus esittää, että ampumaradoille (sekä haulikko että kivääriradoille) etsitään vaihtoehtoiset sijoituspaikat. Multikankaan ampumaradat aktiivisessa käytössä vuosikymmeniä eli kiväärirata perustettu 1965 ja haulikkorata Radoille ei ole haettu kuitenkaan nykylainsäädännön mukaisia lupia. Kainuun liiton tekemän selvityksen mukaan kiväärirata on seudullinen ja haulikkorata paikallinen. Kaavaratkaisussa on haluttu lähteä siitä, että radat voisivat olla toiminnassa, ottaen kuitenkin huomioon nykylainsäädännön vaatimukset ja mm. pohjavesi alue. Lähtökohtaisesti osayleiskaavan alueelta ei ole osoitettavissa vaihtoehtoista paikkaa. Kaavaselostukseen lisätään perustelut ampumaratojen esittämiselle kaavaan ja tuodaan esille, että ampumaradoille tulisi etsiä vaihtoehtoinen paikka. Kaavamääräykseen lisätään vaatimus ympäristöluvasta, jonka yhteydessä ampumaratojen toimintaedellytykset tulevat ratkaistavaksi. Lisäksi kaavamääräystä tehostetaan muuttuvan maankäytön merkinnällä (EA/MY). Maa ainesalueet Yleiskaavassa Multikankaalle on osoitettu maa ainesten ottoalueita (EO, EO 1), joilla on voimassa olevat ympäristöluvat. EO 1 määräyksessä viitataan alueen kunnostamiseen maaainesten ottamisen päätyttyä. Kaavaselostuksen mukaan maa ainesten oton päätyttyä alueet maisemoidaan ja ne voidaan liittää Multikankaan ulkoilualueeksi. Jotta kaavamerkinnät tukisivat näitä tavoitteita, Kainuun ELY keskus esittää kyseisten merkintöjen tehostamista korvaavalla maankäytöllä maa ainesoton toiminnan päätyttyä (esim. EO 1/MY).

4 4 Maa ainesottoalueiden merkintää täydennetään seuraavasti; EO 1/MY, Alue kunnostetaan maa ainesten ottamisen päätyttyä maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Pohjavesialueen rajaus Kuhmon kaupunki on esittänyt Mammankaivon pohjavesialueen rajausta muutettavaksi. Kainuun ELY keskus on hyväksynyt rajausmuutosesityksen. Kainuun ELY keskus esittää, että Mammankaivon pohjavesialueen rajat tarkistetaan kaavaehdotukseen uuden muutosesityksen mukaiseksi. Pohjavesialueen rajauksen muutoksen hyväksyminen on tullut tiedoksi kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Rajaus korjataan muutoksen mukaiseksi. Lentokenttä YSA 1 :n mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa, jonka ratkaiseminen kuuluu YSA 7 :n mukaan kunnan toimivaltaan. Kainuun ELY keskuksen tietojen mukaan Kuhmon lentokentälle ei ole haettu ympäristölupaa. Kaavassa vastaavasti lentopaikan läheisyyteen on osoitettu uusia lomarakennuksen rakennuspaikkoja. Koska kaavassa ei voida asettaa rajoitteita itse toiminnalle, vaan asia ratkaistaan ympäristöluvassa, Kainuun ELY keskus esittää kaavamääräyksessä edellytettävän ympäristöluvan hakemista kyseiselle toiminnalle. Lentomelualueen (lme 1) kaavamääräystä Kainuun ELY keskus pitää ristiriitaisena. Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei tulisi sijoittaa uusia melulle herkkiä toimintoja, mutta kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa loma asuinrakennuksia. Kun huomioidaan, että mm. loma asuminen, kuin myös vakituinen asuminen, ovat melulle herkkiä toimintoja, kaavamääräyksen sisältämä ristiriita on poistettava kaavamääräyksen sisältöä muuttamalla. Kaavamääräykseen lisätään vaatimus lentopaikan ympäristöluvasta. Kaavamääräys lme 1 muutetaan muotoon; Alueelle ei tulisi sijoittaa uusia melulle erityisen herkkiä toimintoja. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Rakennuksen korkeusasema Kaavaselostuksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä on arvioitu, että tulvariskit kaavassa on huomioitu sijoittamalla rantarakennuspaikat pois alavilta mailta. Kainuun ELY keskuksen tulkinnan mukaan itse kaavamääräykset eivät taysin tue tätä väitettä, sillä yleiskaavamääräyksissä ei ole määrätty esim. alinta rakentamiskorkeutta. Siten Kainuun ELY keskus edellyttää, että alimman lattiatason korkeusasema on määritelty kaavamääräyksissä. Kaavamääräyksiin lisätään alimman lattiatason korkeusasema seuraavasti; Rakennuksen kosteudelle alttiiden rakenteiden tulee olla vähintään 1 metri mitoitusvedenkorkeutta korkeammalla. Mitoitusvedenkorkeutena käytetään säännöstellyissä vesistöissä säännöstelyn ylärajaa ja säännöstelemättömissä vesistöissä tulvavedenkorkeutta HW1/100. Ellei edellä tarkoitettuja mitoitus vedenkorkeuksia ole tiedossa, tulee em. rakenteiden alimman tason olla vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeuden yläpuolella ja lisäksi tulee huomioida aaltoiluvara.

5 5 Rantavyöhykkeet Kaava alue käsittää sekä asemakaavoittavan taajama alueen, että suoraan yleiskaavalla ratkaistavan haja asutusluontoisen ranta alueen. Yleiskaavaehdotuksessa on edelleen joitakin kaavamerkintöjä, jotka ovat samansisältöisiä sekä haja asutusluontoiselle ranta alueella että taajama alueella (esim. AP, AM ja RA merkintöjä). Koska taajama alueen ulkopuolisen rantaalueen rakennusoikeus on tarkoitus ratkaista kyseisellä osayleiskaavalla, Kainuun ELY keskus edellyttää, että haja asutuksen ja taajama alueen merkinnät erotellaan toisistaan. Ohjeellinen rantavyohyke (rv) ei yksistään ole riittävä erottelemaan näitä alueita toisistaan. Merkintöjen oikeellisuus tarkistetaan AP, AM ja RA alueiden osalta. Ko. samat merkinnät haja asutusalueella sijaitsevat ranta asemakaavoitetuilla tai asemakaavoitettavilla alueilla ja on rajattu rk 1 merkinnällä ja näille ei ole tarpeen olla eri merkintää, koska asemakaava määrittelee rakentamisen ko.kohteilla. Muuta huomioitavaa Yleiskaavaehdotuksessa asemakaava alueen ulkopuolisille rakennuspaikoille ei ole esitetty tieyhteyksiä. Koska MRL 135 :n mukaan rakennuspaikalle on oltava käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen iärjestämiseen, Kainuun ELY keskus esittää, että yleiskaavan yhteydessä selvitetään onko rakennuspaikoille mahdollista järjestää tieyhteys. Tieyhteydet voidaan merkitä ohjeellisina. Asemakaava alueen ulkopuolella jo oleville rakennuspaikoille on olemassa olevat tieyhteydet. Kaavassa osoitetuille uusille rantarakennuspaikoille ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa edes ohjeellisia tieyhteyksiä, koska rakennuspaikkojen läheisyyteen pääsee pääsääntöisesti olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja varsinaiset tonttihaarat ratkaistaan rakennusvaiheessa kiinteistötoimituksilla tai maanomistajan sopimuksilla. Olemassa olevia tieyhteyksiä pyritään korostamaan tulostusvaiheessa. Yleiskaavassa taajaman keskustaan on osoitettu korttelialue, jota pidetään rakennushistoriallisesti yhtenäisenä kokonaisuutena (sr 3). Alueen luonnetta, eli ominaispiirteitä, ei ole kuvattu kaavaselostuksessa. Esitys sinällään tukee MRL 39 :n mukaisia sisältövaatimuksia (rakennetun ympäristön vaaliminen). Silti Kainuun ELY keskus huomauttaa, että kaavaratkaisun tulee perustua riittäviin selvityksiin. Näitä selvityksiä ei ote esitetty kaavaselostuksessa. Tämän osalta kaavaselostusta on täydennettävä. Alue todettu kaavakonsultin ja kaupungin toimesta rakennushistorialliseksi alueeksi. Alue yhtenäinen puurakennuskortteli, joka on rakentunut 50 luvulla. Kaavaselostusta täydennetään. Liikennemelua Saarikosken uudet pientalovaltaiset asuntoalueet (AP 1) on rajattu lähelle kantatie 76:a. Vuoden 2012 liikennemäärät (2805 ajon./vrk), nopeusrajoitukset ja raskaan liikenteen osuus (yli 8 %) liikennemäärä huomioiden teoreettinen liikennemelualue saattaa ulottua osittain AP 1 alueelle. Kaava asiakirjoista tulee ilmetä, että liikennemelun vaikutukset tulee selvittää asemakaavaa laadittaessa, kun alueen tarkempi maankäyttö ja rajaukset tarkentuvat. Kantatien liikennemääriä ei ole selvitetty eikä esitetty kaava asiakirjoissa, joten tämän osalta kaava asiakirjoja on täydennettävä.

6 6 Kaava asiakirjoja täydennetään siten, että ko. olevan uuden AP alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee selvittää liikennemelun vaikutukset. Kantatien liikennemäärät esitetään kaava asiakirjoissa olemassa olevan tiedon mukaisesti Sylväjänniemi Sylväjänniemen kaavoittamisesta omarantaisiksi loma asuntojen rakennuspaikojksi on luovuttu. Kaavaselostukseen on kirjattu alueelta syntyvä teoreettinen rakennusoikeus, jota ei ole esitetty kaavassa tai siirretty toisaalle. Kainuun ELY keskus huomauttaa, että tätä teoreettista laskelmaa ei välttämättä voida käyttää myöhemmissä lupaharkinnoissa ilman kaavamuutosta ja siihen liittyviä selvityksiä. Kohta ei aiheuta toimenpiteitä. Alueen maanomistaja on tietoinen, että Sylväjänniemen mahdollinen rakentaminen vaatii kaavamuutoksen, jossa rakentamisen edellytykset tutkitaan tarkemmin. Kaavaselostuksen teoreettinen rakennusoikeus on tarkoitus olla informaationa mahdollista myöhempää suunnittelua varten. Vaikutusten arviointi Kaavaselostuksessa mainitaan, että yleiskaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonvaroihin. Yleiskaavassa on osoitettu Multikankaan alueelle laajat maa aineistenottoalueet (EO, EO 1). Nämä pohjavesialueella sijaitsevat aluevaraukset ovat sen verran merkittäviä ja osin laajoja, että Kainuun ELY keskuksen tulkinnan mukaan näillä maankäyttömuodoilla on vaikutusta luonnonvaroihin. Lisaksi Kainuun ELY keskus huomauttaa, että kaavaselostuksessa on puutteellisesti otettu huomioon ampumaratojen ja maa ainesten oton vaikutukset pohjavesialueeseen (vrt. pohjavesialueen suojelusuunnitelma). Vaikutusten arviointia on tämän osalta laajennettava. Vaikutusten arviointia täydennetään. Kaavamääräykset Yleiskaavaehdotuksesta on tulkittavissa, että M alueille (M, MU, MY) kaavamääräyksen mukaan sallitaan vain maa ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Sitä vastoin kaavaselostuksessa mainitaan, että asema kaava alueen ulkopuolella, ranta alueet pois lukien, asumiseen on osoitettu vain olemassa olevat rakennuspaikat. Tästä on tulkittavissa, että rantaalueen ulkopuolella haja alueelle voitaisiin sijoittaa yksittäisiä uusia rakennuspaikkoja. Tässä yhteydessä Kainuun ELY keskus huomauttaa, että MRL 16 ;n mukaan kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueen, jolla sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Siten Kainuun ELY keskus esittää, että edeltä mainittujen M alueiden kaavamääräyksen sisältöä on syytä selkeyttää ja mahdollisesti viitata MRL 16 :ään. Kaavaratkaisun lähtökohtana on, että ns. ranta alueen ulkopuolella oleva hajaasuinrakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisujen kautta MRL:n mukaisesti. Kaavamääräystä täydennetään siten, että haja asutusluontoinen asuin ja lomarakentaminen sallitaan ranta alueen ulkopuolelle suunnittelutarveharkinnalla.

7 7 AO ja AM alueiden kaavamääräyksissä viitataan vanhaan pihapiiriin. Terminä "vanha pihapiiri" on epämääräinen eikä kerro milloin pihapiiri tulkitaan vanhaksi. Kyseistä kaavamääräystä tulee tarkentaa ja termiä avata kaavaselostuksessa. Kaavamääräystä ja selostusta täydennetään. Vanha pihapiiri käsittää olemassa asuinrakennuksen pihapiirin, joka on yhtä kokonaisuutta kaikkien rakennusten kanssa. Kaavamääräyksessä on haluttu mahdollistaa uuden asuinrakennuksen rakentaminen olemassa olevan asuinrakennuksen pihapiiriin ns.sivuasunnoksi. tai mahdollisesti korvaamaan olemassa oleva asuinrakennus. Kaavamääräys täydennetään seuraavasti; Ennen olemassa olleeseen pihapiiriin voidaan rakentaa toinen asuinrakennus. AP 2 alueen kaavamääräyksen mukaan alue on mahdollisesti asemakaavoitettava lisärakentamisen yhteydessä. Lähtökohtana tulee olla, että alue asemakaavoitetaan eikä "mahdollisesti". Kaavamääräys muutetaan muotoon, että alue on asemakaavoitettava lisärakentamisen yhteydessä. Yleiskaavamääräyksissä (4.) on määrätty kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 :n mukaisesti. Pelkkä viittaus asuin ja lomarakentamiseen osoitettuihin alueisiin ei ole riittävä, vaan kaavamääräykseen tulee lisätä selkeästi ne asuin ja lomarakennusalueet, joita kaavamääräyksen on erityisesti tarkoitettu koskevan (esim. RA). Kaavamääräystä tarkennetaan lisäämällä mitä kohteita määräys koskee ( RA, AO, AM). Saunarakennuksen sijoittumiselle ja koolle on kaavamääräyksissä annettu eri etäisyyksia ja kerrosaloja riippuen saunan etäisyydestä rantaviivasta. Kainuun ELY keskus esittää, että saunan koolle asetetaan vain yksi kerrosalaraja, etäisyysvaatimus ja kerroskorkeus. Tulee huomioida, että saunan käyttötarkoituksen määrää sen pääasiallisen käyttötarkoitus, ei kaavamääräyksessä esitetyt pinta alamääreet, pinta alojen erilaiset suhteet tai kerroskorkeus. Kaavaehdotuksen mukaiset määräykset ovat harhaanjohtavia ja siten niitä tulee tarkistaa. Kaavamääräys yksinkertaistetaan esim. seuraavaksi; Saunarakennus, kerrosala 30 k m2 tulee rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Yleiskaavamääräyksissä on määritelty rantavyöhykkeelle sijoittuvan rakentamisen määrä (lomarakennus 7 % rakennuspaikan pinta alasta, kuitenkin enintään 250 m, asunto enintään 170 m, asuinrakentamisen enimmäiskerrosala 10 % rakennuspaikan pinta alasta). Kainuun ELY keskus esittää em. termien tarkentamista: asunto tarkoittanee asuinrakennusta riippumatta käyttötarkoituksesta, asuinrakentamisessa viitattaneen vakituisen asumisen käyttötarkoitukseen. Lisäksi Kainuun ELY keskus esittää enimmäiskerrosalan määrittämistä myös vakituisen asumisen rakennuspaikoille.

8 8 Kaavamääräystä tarkennetaan siten, että asunto tarkoittaa loma ja asuinrakennusta. Vakituisen asumisen rakennuspaikan enimmäiskerrosalaksi määrätään 500 k m2. (10% rakennuspaikan koosta 5000m2). Yleiskaavamääräyksissä rakennuksen kerrosaloja on ilmoitettu joko neliömetreinä (m2) tai kerrosalaneliömetreinä (k m ). Jotta määräykset olisivat yhdenmukaisia, Kainuun ELY keskus esittää, että rakennusten kerrosalaa kuvaavissa määreissä käytetään yhtenäisesti kerrosalaneliömetriä (k m ). Kerrosalat korjataan muotoon k m2. Kaavamääräysten mukaan asuntoon liittyvät rakennelmat tulee sijoittaa vähintään 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Tämän lisäksi pienet rakennelmat voi sijoittaa jopa 5 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Kun huomioidaan MRL 73 :ssä säädetyt ranta alueita koskevat säännökset (mm. rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan, maisema arvot, maaston ja luonnon ominaispiirteet), Kainuun ELY keskuksen tulkinnan makaan edellä mainitut määräykset saattavat johtaa ranta alueella tilanteeseen, jossa pykälässä esitetyt sisältövaatimukset eivät täyty. Kaavamääräyksellä on pyritty turvaamaan myös pienten rakennelmien sopeutuminen rantamaisemaan. Kaavamääräyksistä jätetään ko. määräys pois ja ko. rakennusten osalta luvitus tapahtuu rakennusjärjestyksen mukaisesti. Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen rajan (pv/s) kaavamääräyksessä viitataan alueelliseen ympäristökeskukseen. Kainuun ELY keskus huomauttaa, että alueelliset ympäristökeskukset ovat aluehallintouudistuksen myötä elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksia. Virhe korjataan ja samalla tarkistetaan myös mahdolliset muut vastaavat virheet. Kaavaselostus Yleiskaavamääräyksissä viemäriverkoston ulkopuolisten jätevesien käsittelyn osalta viitataan mm. YSL 3a lukuun. Sitä vastoin kaavaselostuksessa viitataan jo kumottuihin säännöksiin. Uudet säännökset ovat YSL 3a luvun osalta tulleet voimaan ja valtioneuvoston asetuksen osalta Kainuun ELY keskus esittää kaavaselostuksen tarkistamista tämän osalta. Kaavaselostus tarkistetaan ja korjataan. Pilaantuneiden maiden (PIMA kohteiden) osalta viitataan kaavaselostuksen liitteeseen nro 10. Kainuun ELY keskus esittää, että kaavaselostuksessa kuvataan tarkemmin, mihin tämä luettelo perustuu. Kaavaselostuksesta on tulkittavissa, että moni maankäytöllinen ratkaisu perustuu johonkin jo valmistuneeseen selvitykseen tai tutkimukseen (esim. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvitys ja siihen liittyvät kuntien täydennysosat ja Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma). Näitä ei ole kirjattu tai referoitu kaavaselostuksessa. Kainuun ELY keskus esittää, että mahdolliset selvitykset ja tutkimukset ilmoitetaan lähdeaineistona tai näistä poimitaan ne tiedot, jotka liittyvät kaavaratkaisuun. Tätä kautta myös vaikutusten arviointi on läpinäkyvää.

9 9 Kaavaselostukseen lisätään lähdeluettelo ja selostukseen lisätään lähdeviittauksia. Kainuun ELY keskus esittää, että kaavahankkeesta järjestetään MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu sen jälleen kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvottelu on pidetään Pohjois pohjanmaan ELY keskus Lausuntonaan Pohjois Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus toteaa seuraavaa: Saarikosken uusien asuntoalueiden ajoneuvoliikenne on järjestettävä joko pelkästään Lakkatien kautta tai toteutettava kantatien rinnalle uusi katuyhteys Lakkatien ja Permulanaho Suolammen teollisuusalueille johtavan kadun välille. Kadut, jotka toimivat kevyen liikenteen reittien osina, olisi hyvä merkitä kevyen liikenteen reitin osaksi. Maantiellä 912 eli Peuranpolulla ja Lentiirantiellä on kaksi erilaista merkintaä: kt ja vt/kt. Ktmerkintä on korvattavat vt/kt merkinnallä. Lammasjärventiellä on kaksi erilaista merkintää: yt ja yt/kk. Yt merkintä on korvattavat yt/kk merkinnällä. Mustajärventielle on lisättävä yt/kk merkinta. FINGRID Kevyen liikenteen reittinä olevat kadut merkitään pääkulku reittien osalta kaavaan myös asemakaava alueelle. Ko. reitit ovat jatkoa jo kaavaehdotuksessa oleviin merkintöihin. ja sijaitsevat asemakaava alueella. Kaava asiakirjoihin tehdään muut lausunnon mukaiset korjaukset. Fingrid Oyj:n voimajohdoista osayleiskaavan alueelle sijoittuu 110 kv (kilovoltin) voimajohto Seitenoikea Katerma. Voimajohdon läheisyyteen ei ole esitetty merkittavia maankäytön muutoksia kaavaluonnokseen nähden ja voimajohtoalue on otettu huomioon kaavamerkinnässä (vaara alue). Teknisena virheenä kaavaehdotuksen kaavakartalta puuttuu osin v 23 merkinnän viiva, joka näkyy pohjakartassa. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa. V 23 merkinnän voimajohto virhe korjataan teknisenä virheenä. RAJAVARTIOLAITOS Kainuun rajavartiostolla ei ole lausuttavaa nähtävillä olevaan Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavaehdotukseen. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä.

10 10 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma omistaa yleiskaava alueella kiinteistön osoitteessa Jauratie 1, jolla sijaitsee A Katsastus Oy:n käyttöön vuokrattu rakennus. Alueen ehdotettu käyttötarkoitus on PY eli julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Nykyisellään katsastustoiminta on luvanvaraista toimintaa, mutta sitä harjoittavat yksityiset yritykset eikä yksikään viranomainen harjoita katsastustoimintaa. Toiminnan julkishallinnollinen luonne on siten lainsäädännön muuttuessa vähentynyt eikä toiminta käsityksemme mukaan siten ole käsityksemme mukaan ehdotetun kaavamerkinnän mukaista. Tältä osin pitäisimme parempana että kaavamerkintä olisi esimerkiksi P eli palvelujen ja hallinnon alue. Kaavamerkintä muutetaan muistutuksen mukaisesti P merkinnäksi eli palvelujen ja hallinnon alueeksi. Väyrynen Heikki, Siimes 56:31 Esitän seuraavaa; Yhdessä avovaimoni Olga Vatasen kanssa omistamallamme tilalle Siimes RN:O 56:31 jätettäisiin rakentamismahdollisuus tilan yläreunaan. Tila Siimes RN:o 56:31 on rantaan rajoittuva kiinteistö, jolla ei ole rantarakennusoikeutta. Ko. kiinteistölle ei siten voida osoittaa rantarakennuspaikkaa. Ranta alueen ulkopuolella rakentaminen ratkaistaan mahdollisen lupahakemuksen yhteydessä suunnittelutarveharkinnalla. Määttä Pentti, Kuoppala 28:490 Esitän seuraavaa; Omistamani Kuoppala tila (haatajankylällä) ei ole merkitty esityksessä suoraan rakennusmaaksi. Tila lohkaistiin aikanaan, jotta voisin rakentaa paikalle talon tai vast. Jotta välttyisin mahdolliselta poikkeusluvan kankealta anomismenettelyltä ja kuluilta haluan, että em. tila merkitään vireillä olevaan kaavaan kokonaisuudessaan rakennusmaaksi huomioiden myös rasitteena olevan venevalkaman 20x20 m. Tila Kuoppala 28:490 sijaitsee rantavyöhykkeen ulkopuolella. Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu rantavyöhykkeen ulkopuolelle uusia rakennuspaikkoja. Näillä alueilla rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisujen avulla. Ko. paikka on soveltuva rakennuspaikaksi ympäristöltään ja rakennuspaikka on liitettävissä Haatajankylän viemäriin, joten lähtökohtaisesti esteitä luvan myöntämiseksi ei ole. Kaavaan ei merkitä uutta rakennuspaikkaa ja mahdollinen rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveharkinnalla. Venevalkama on kiinteistörekisteriin merkitty oikeus ja kaavaratkaisussa ei ole tarpeen esittää yksityisten maanomistajien käytössä olevia venevalkamia. Määttä Pekka, Peltola 28:485 Haluaisin Haatajankylällä olevan kiinteistön (Peltola) rakennusoikeuden määrittelemistä uudessa kaavassa.

11 11 Tila Peltola 28:485 sijaitsee ohjeellisen rantavyöhykkeen rajalla ja tila ei rajoitu rantaan. Rannan ja tilan välinen alue on eri maanomistajan omistuksessa. Peltolan tilan kantatilaselvityksen mukainen kantatilan rantarakennusoikeus on osoitettu kokonaan kaavaratkaisussa. Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu rantavyöhykkeen ulkopuolelle uusia rakennuspaikkoja. Näillä alueilla rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisujen avulla. Ko. paikka on soveltuva rakennuspaikaksi ympäristöltään ja rakennuspaikka on liitettävissä Haatajankylän viemäriin. Kaavaan ei merkitä uutta rakennuspaikkaa ja mahdollinen rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveharkinnalla Piirainen Eeva Liisa, Matti Piipponen ( Kuhmon Sora Ay) 1. Muistutus koskee Multikankaan maa ainesoton mahdollistamista. Muistutuksessa todetaan, että kaavaratkaisu ei saa olla esteenä maa ainesotolle, joten kaavamerkintä MY:n sijaan merkintä tulisi olla maa ainesoton mahdollistava, joka rajoittaisi vähemmän maanomistajan oikeuksia ja samalla mahdollistaisi Kuhmo Sora Ay toimintaedellytykset 2. Akonkoskentien varren ja Multikankaan alueiden MY merkintää toivotaan muutettavaksi M merkinnäksi 3. Kaavaselostuksen sivulla 69 on mainittu kaava alueen merkittävimmät suunnittelukohteista Multikankaan virkistysalueen suunnitelma, joka on ainakin ko.alueen maanomistajien keskuudessa tuntematon hanke. Muistutuksen jättäjän haluaa lisää tietoa asiasta. 1. Multikankaan olevat maa ainesottoalueet merkitään muuttuvan maankäytön merkinnällä EO/MY Kainuun ELY keskuksen esityksen mukaan. Kaava ratkaisussa ei merkitä uusia maa ainesottoalueita Multikankaan pohjavesialueelle. Mahdollinen maa ainesotto käsitellään erillisellä lupamenettelyllä, jossa ratkaistaan onko maa ainesotolle edellytyksiä. 2. Akonkosken varren ja Multikankaan alueiden MY merkintä on aiheellinen ympäristö ja maisemarakenteen kannalta. Merkintä ei rajoita esim. metsäntaloustoimenpiteitä. 3. Kaavaselostuksessa on mainittu mahdollisia kehitettäviä aluekokonaisuuksia ja Multikankaan alue on todettu ympäristöltään ulkoiluun ja virkistykseen soveltuva alueeksi. Alueella kulkee tälläkin hetkellä kaupungin ylläpitämä latuverkosto. Alueella on myös ampumaratatoimintaa, jonka toiminta edellytykset ovat ratkaisematta toistaiseksi. Mahdollinen alueen kehittäminen tapahtuu erillisellä toimenpiteenä, jos sellaiselle tulee tarvetta. Klemetti Jaakko Muistutuksessa esitetään mielipiteenä seuraavat asiat: Jämäsjoki 23:79 Kaavaan merkitty uusi RA paikan sijaintia ehdotetaan muutettavaksi rakentamiselle paremmin soveltuvalle paikalle. Lisäksi rakennuspaikka toivotaan muutettavaksi AO paikaksi. Jämäslahden alue Todetaan Suolammin Rn:o 23:69 tilaan kuuluvalle Hanhilahden palstalle sijoitettu 1 RA paikka on hyvä mutta toivotaan, että viereen sijoittuville MY alueille ei sijoiteta pysyviä nautintaoikeuksia (rasiteoikeuksia) Jämäslahti Muistutuksessa kyseenalaistetaan Jämäslahdelle sijoitettujen rakennuspaikkojen määrä, joka voi vaikuttaa lahden virkistyskäyttöön ja mikä on Jämäslahden ympäristön tila jatkossa. Pääjärvi Suolampi, Suolampi 23:69

12 12 Todetaan, että Permulan ahon ja Suolammen T alueille osoitettu ohjellinen tieyhteys on oikea ratkaisu. T alueen sijoittamista Suolammin tilan alueelle ei hyväksytä ja ehdotetaan T alueen sijainnin muuttamista. Todetaan, että maanomistaja tulee tekemään maanvaihtoesityksen kaupungille, jolla mahdollistettaisiin sujuvampi toiminta ko. alueella. Jämäsjoki 23:79 RA paikan sijainti muutetaan ja RA paikka voidaan muuttaa AO paikaksi mitoituksen puolesta. Jämäslahden alue Kaavassa alueelle ei ole esitetty mitään erityisiä aluevarauksia ko. RA paikan ympärille. Jämäslahti Jämäslahdelle sijoitetuille rakennuspaikoille on mitoituksen puolesta perusteet ja rakennuspaikkojen sijoittelussa on otettu huomioon ympäristöasiat ja mm. rakennuspaikkojen vesihuoltosäännökset ovat nykylainsäädännön mukaiset. Pääjärvi Suolampi, Suolampi 23:69 Kaavaratkaisussa on päädytty luopumaan Permulan ahon ja Suolammen T alueista. Kaavaan jää riittävästi pitkällekin ajalle uusia T alueita Välimäen ja Mäntymäen alueelle. Maanvaihto ei kuulu varsinaiseen kaavaprosessiin ja kaupunki on valmis neuvottelemaan maanvaihdosta, jos sille on tarvetta. Esa Heikkinen Osoitteessa Mäntyniementie 181 Tila: Mäntyniemi kuvaan piirretyllä/väritetyllä alueella on elinkeino /puunjalostustoimintaa mm. kenttäsirkkeli, höylä, puutavaraa. Korjattava kaavaan. Mainitun paikan kaavamerkintä ei estä ko. olevaa toimintaa, joten kaavamerkintää ei ole tarpeen muuttaa. Parma Antero Mielipiteessä todetaan, että yleiskaava on korjattu Pajakkakosken läheisyydessä olevan APalueen osalta asemakaavan mukaiseksi sovitusti. Ei aiheuta toimenpiteitä. Kuhmossa Mika Hakkarainen