> Tuuli ei vienyt ramilaisten

Transkriptio

1 Asiakaslehti 1/2008 Ramikontakti: Kuuden hehtaarin kokoinen kauppakeskus vain muutaman metrin päähän Ruotsin rajasta Tornioon nousee Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus, jonka on tarkoitus olla avoinna vuoden lopulla joulumyynnin aikaan. Peräti kuuden hehtaarin kokoinen keskus valmistuu vain kuuden metrin päähän Ruotsin rajasta. Sijainti on muutenkin varsin erikoinen, sillä vieressä on Haaparannan ja Tornion rajanylityspaikka ja tullit. Lisäksi Tornion pääkatu puolestaan päättyy aikanaan uuden kauppakeskuksen pääoven eteen. sivu 6 > Tuuli ei vienyt ramilaisten kisatunnelmaa Salpausselällä sivu 3 > Alvar Aallon kädenjälki näkyy Viitaniemen koulun ympäristössä Jyväskylässä sivu 5

2 2 Haasteena turvallisuus Koneiden ja laitteiden käyttöön ja käsittelyyn liittyy aina paljon turvallisuusriskejä. Riskit ovat usein luonteeltaan laatuun liittyviä tai toiminnallisia ongelmia, mutta yhä useammin valitettavasti myös työturvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä. Kone- ja laitevuokraajat kohtaavat näitä päivittäin. Tuotevalikoimiin kuuluu paljon painavia ja hankalasti käsiteltäviä koneita ja laitteita. Koneissa on usein suurilla nopeuksilla pyöriviä teriä. Sähkö ja palavat sekä räjähdysalttiit aineet liittyvät jatkuvasti toimintaan. Ylivoimaisesti suurimman riskin muodostavat koneet ja laitteet, joilla noustaan työskentelemään maasta ylös tai nostetaan materiaalia. Koneiden käyttö erilaisissa työsuorituksissa lisääntyy jatkuvasti. Käyttöominaisuuksien kehittyessä koneilla voidaan suorittaa yhä monipuolisempia töitä yhä helpommin ja nopeammin. Samalla monet kone- ja laiteryhmät muuttuvat yhä raskaammiksi, ja niiden tekninen kehitys on muuttunut entistä nopeammaksi. Tämä tarkoittaa, että koneita ja laitteita on myös hankalampi käsitellä sekä kuljettaa, ja että niiden käyttäminen vaatii entistä enemmän laitetuntemusta sekä osaamista. Kehitys on siis tuonut mukanaan aivan uusia turvallisuusriskejä, joiden hallitseminen on suuri haaste toimitusketjun kaikille osapuolille valmistajille, kaluston toimittajille ja käyttäjille. Myös eri edunvalvontajärjestöt ja viranomaiset ovat joutuneet paneutumaan uusiin ongelmiin. Ramirent on aina panostanut voimakkaasti laatuun, ympäristöasioihin sekä turvallisuuteen. Tästä ovat osoituksena sertifioidut ISO 9001 laatu-, ISO ympäristö- ja OHSAS turvallisuusjärjestelmät. Näiden käyttöönotossa ja soveltamisessa Ramirent on ollut edelläkävijäyritys toimialallaan Suomessa. Parhaimmat ja toimivimmat johtamisjärjestelmätkään eivät kuitenkaan takaa täysin ongelmatonta ja turvallista toimintaa. Kone- ja laitekannan kasvaessa sekä muuttuessa olemme osaltamme saaneet huomata tämän ikävän tosiasian. Onnettomuuksia ja tapaturmia tapahtuu toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Nykyisin ei riitä, että yritykset paneutuvat turvallisuuteen omassa sisäisessä toiminnassaan; turvallisuusajattelu on ulotettava niin omiin toimittajiin ja alihankkijoihin kuin asiakkaisiinkin. Kone- ja laitevuokrauksessa tämä on erityisen tärkeää, koska suurimmat riskit liittyvät koneiden käyttöön, jolloin ne ovat vuokraajan kontrollin ulottumattomissa. Koneiden oikea käyttö ja riskien tunnistamisen merkitys käyttöolosuhteissa korostuvat. On tärkeää, että koneiden ja laitteiden valmistajat ja vuokraajat toimivat yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa turvallisuuden parantamiseksi. Tämän ovatkin alan järjestöt ja johtavat toimijat huomanneet ja käynnistäneet yhteisen projektin koneiden ja laitteiden käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen keskeisenä tarkoituksena on tarkastella koko toimitusketjua, tunnistaa riskit ja luoda käytännön työkaluja riskien hallitsemiseksi. Tuloksia on odotettavissa tulevan syksyn aikana. Ramirent on Suomessa asettanut selkeän tavoitteen puolittaa tapaturmataajuutensa kahden vuoden mittaisen ohjelman aikana. Lisäksi haluamme osaltamme olla mukana luomassa turvallisempaa työympäristöä missä vain koneitamme ja laitteitamme käytetään. Turvallista kevättä! Kari Aulasmaa Kuva. Vaula Aunonen Vuosi 2007 oli Ramirentin historian paras Heli Iisakka Ramirentin liikevaihto Suomessa kasvoi 133,6 miljoonaan euroon (102,7 vuonna 2006), eli kasvua tuli 30,1 prosenttia. Vuoden 2006 yritysostot kasvattivat liikevaihtoa 6 %. Liikevoitto nousi 34,8 miljoonaan euroon (25,1) ja liikevoittomarginaali koheni 26,1 prosenttiin (24,5). Investoinnit palasivat lähemmäs edellisvuosien tasoa vuoden 2006 yritysostojen jälkeen. Investointien kokonaismäärä oli 26,5 miljoonaa euroa (35,8). Henkilöstön määrä nousi 645 työntekijään (578). Toimipisteitä oli 95 (94). Kolmenkymmenen prosentin kasvu liikevaihdossa kertoo, että Ramirentin markkinaosuus on vahvistunut entisestään. Hyvää kehitystä tukivat yhtiön sisäisten liiketoimintaprosessien tehostaminen ja vuokrattavan kaluston käyttöasteen nousu. Lisäksi Ramirent Finland myi tehokkaaseen pääoman tuottoon tähtäävän strategiansa mukaisesti vuoden toisella neljänneksellä suurimman osan omista kiinteistöistään ja jatkoi toimintaa niissä vuokralaisena. KASVUA KAIKILLA RINTAMILLA Vuoden alussa 2007 Ramirentin Suomen liiketoiminta siirrettiin omaan yhtiöön. Tämä yhtiö on Ramirent Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö Ramirent Finland Oy. Ramirent Finlandin menestyksen taustalla olivat rakennusalan ennakoitua parempi, noin viiden prosentin kasvuvauhti, vuokralaitteiden voimakas kysyntä rakennusmarkkinoilla, telakkateollisuuden ennätyksellinen tilauskanta sekä teollisuuden lisääntyneet investoinnit tuotantolaitoksiin ja kunnossapitoon. Yhtiön ennusteiden mukaisesti rakennuskoneiden vuokrausmarkkinat kasvoivat vuonna 2007 selvästi rakennusmarkkinoita nopeammin. Liiketoiminta vilkastui varsin tasaisesti kaikilla tuotealueilla koko maassa. Vuokrakoneiden kysyntä vilkastui teollisuudessa, rakennusalan yrityksissä, julkisella sektorilla sekä yksityisillä markkinoilla, jossa asiakkaina ovat muun muassa omakoti- ja vapaa-ajan rakentajat. Vuoden 2007 merkittävimpiä hankkeita olivat muun muassa Olkiluodon ydinvoimala, Pohjois-Suomessa käynnistyneet kaivoshankkeet sekä Turun telakan laivatilaukset. Kasvua vauhdittivat myös kolme yritysostoa vuodelta Niiden mukanaan tuomat palvelulaajennukset ja liiketoiminnalliset hyödyt alkoivat näkyä täydessä laajuudessaan vuoden 2007 aikana. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Rakennusteollisuus RT ennustaa Suomen rakennusmarkkinoille noin kolmen prosentin kasvua vuodelle 2008 (viisi prosenttia vuonna 2007). Vuokrakonemarkkinoiden odotetaan kuitenkin kasvavan selvästi nopeammin, sillä voimakkaasta kasvusta huolimatta vuokralaitteiden käyttö on Suomessa edelleen vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa. Kysyntää kasvattavat rakennus- ja teollisuusyritysten jatkuvasti tiukentuvat kustannus-, tuottavuus- ja turvallisuusvaatimukset. Uusien talonrakennuskohteiden aloitusten ennustetaan vähenevän vuoden 2008 aikana. Vuokrausalan kannalta tärkeän korjausrakentamisen kasvu jatkuu tasaisena ja infrarakentamisen odotetaan vilkastuvan. Teollisuuden kunnossapitoprojektit ovat edelleen kasvussa, ja tärkeimpiin asiakasryhmiin kuuluvan telakkateollisuuden tilauskannan odotetaan pysyvän korkealla tasolla. Suomen konevuokrausmarkkinat ovat pitkälti keskittyneet kahdelle valtakunnalliselle toimijalle, ja Ramirent aikoo vahvistaa asemaansa markkinajohtajana. Orgaanista kasvua haetaan laajentamalla tuotevalikoimaa ja kehittämällä palvelutarjontaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tieto- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen jatkuu IT-investoinnein, ja Ramirent tutkii edelleen myös sopivia yritysostokohteita. Lue Ramirent Oyj:n vuosikertomus kokonaisuudessaan osoitteesta:

3 3 Tuuli ei vienyt ramilaisten kisatunnelmaa Salpausselällä Lahden perinteikkäät Salpausselän kisat houkuttelivat jälleen maaliskuussa tuhansittain talviurheilun ystäviä nauttimaan kisatunnelmasta. Mukana oli myös kymmenittäin Ramirentin asiakkaita, jotka olivat saapuneet Ramirentin vieraina kannustamaan ennen kaikkea Hannu Mannista kohti menestystä yhdistetyn kilpailussa. Ramirent on Hannu Mannisen pääyhteistyökumppani. Tuuliset olosuhteet aiheuttivat sen, että hyppyrimäestä ei voinut hypätä. Niinpä seurattavaa riitti tällä kertaa vain ladulla. Sprinttihiihto oli erittäin yleisöystävällisenä lajina myös ramilaisten mieleen. Katsomossa oli Ramirentin asiakkaita ympäri Suomea. Mukana oli kisojen ensikertalaisia, mutta joukossa oli kokeneitakin kisakävijöitä. Lahdessa syntyneelle SRV:n hankintainsinöörille Jorma Laaksolle kisamonttu oli enemmän kuin tuttu paikka. - Vuodesta 1953 aina 1970-luvulle asti kävin Salpausselän kisoissa joka vuosi. Meillä oli aina koulun hiihtolomat kisojen aikaan ja tämä tapahtuma oli tärkeä osa lomaa. Vuoden 1958 MM-kisoissa olin myymässä käsiohjelmia ja muita kisajuttuja, kertoo Laakso luvulla jokaisen lahtelaisen pikkupojan unelmana oli saada mäkisukset. Niin minullakin. Minä en niitä koskaan saanut, mutta tavallisia suksia on tullut melkoinen määrä pikkupoikana katkottua. Siihen aikaan Lahdessa oli urheilukauppias, jolta pystyi ostamaan yksittäisiäkin suksia. En ollut ainoa kun katkoi suksiaan, nauraa Laakso. Kun Laakso muutti pois Lahdesta, niin kisoissa käynnit harvenivat. Hänen äitinsä asuu edelleen Lahdessa, joten kotikaupungissa tulee käytyä säännöllisesti. - Kaikkien lahtelaisten mäkimiesten puolesta on tullut jännitettyä. Vuonna 1960 olin samassa koulussa Niilo Halosen kanssa. Opettajat suhtautuvat hieman vähättelevästi, kun pojat olivat vain kiinnostuneet urheilusta ja mäkihypystä. Kun Halonen tuli sitten olympialaisista hopeamitali kaulassaan, niin suhtautuminen muuttui. Koulussa kerättiin jopa rahaa, jotta hän saattoi jatkaa lajia, naurahtaa Laakso. Mäkikisa kiinnosti myös Jyväskylästä saapunutta Perttu Aarniolehtoa. Rakennus-Otava Oy:n vastaavana työnjohtajana työskentelevät Aarniolehto seurasi sprinttihiihtoa mielenkiinnolla. Odotuksia oli myös mäen suhteen. - Tämä on ensimmäinen kerta, kun näen hiihdon maailman cupia paikan päällä. SM-kisoja ja pienempiä kisoja on tullut katseltua aikaisemmin. Kyllä tämä kisahulina jollakin tapaa jopa yllätti meikäläisen. En ehkä odottanut ihan näin isoa kisatapahtumaa, kertoo Aarniolehto. - Mäkikisaa odotan tosi mielenkiinnolla. En ole koskaan nähnyt mäkikisaa paikalla. Kieltämättä se on aika hurjan näköinen tuo iso mäki. Kovia jätkiä, kun hyppäävät, hymyilee Aarniolehto. Aarniolehdolta ja muilta kisajännäreiltä jäi mäkikisa kuitenkin tuulen takia näkemättä, mutta lajiin liittyvää näkemystä löytyi tarvittaessa kätevästi. Olympiavoittaja Toni Nieminen nimittäin pyöri aktiivisesti Ramirentin VIP-tiloissa ja jakoi ajatuksiaan ramilaisten kanssa. Vieraiden joukossa oli myös muun muassa Hjallis Harkimo. Hän ei pahemmin hiihtourheiluun ottanut kantaa, mutta jutun aihetta löytyi vaikkapa lähestyneistä jääkiekon SM-liigan pudotuspeleistä. Ramirentin tyylikäs vierasjoukko erottui edukseen Salpausselän katsomossa. Kisarepusta löytyivät pipon, istuinalustan, kiikarin ja virvokkeiden lisäksi edustava Hannu Manninen kaulaliina. Tällä kertaa Manninen ei päässyt kisaamaan nimikkoliinojen edessä, mutta seuraavaa tilaisuutta ajatellen Lahdessa käynyt Rami-joukko on hyvin varustautunut.

4 4 Jyväskylän biovoimalaitoksen työmaa käynnistyi Jyväskylän voimalaitoshankkeen työmaapäällikkö Lasse Tupasela ja Ramirentin Martin Liljeström ihastelevat louhostyön etenemistä. Työt ovat alkaneet lupaavasti. mittavalla louhinnalla Jyväskylä saa oman biovoimalaitoksensa vuonna 2010, kun rakenteilla oleva Keljonlahden laitos valmistuu. Tulevassa voimalaitoksessa polttoaine pystytään hyödyntämään lähes kokonaan, sillä samassa prosessissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Jyväskylän nykyinen, Rauhalahden voimalaitos jää toimimaan uuden laitoksen lisäksi. Keljonlahden biovoimalaitos vastaa aikanaan teholtaan 1,5 kertaa Rauhalahtea. - Tämä voimalaitos käyttää polttoaineenaan 70 prosenttia turvetta ja 30 prosenttia haketta. Tällä vastataan tietysti kasvussa olevan kaukolämmön ja sähkön tarpeeseen, kertoo työmaapäällikkö Lasse Tupasela. Keljonlahden voimalaitoksen alue on 9,6 hehtaarin kokoinen. Se löysi paikkansa siten, että viereisellä tontilla asustelevat liito-oravat eivät häiriinny. Ikään kuin yhteistyösopimuksen merkiksi uuden voimalaitoksen symbolina toimii suloinen liito-oravamaskotti. Alueen louhintatyöt käynnistyivät vuodenvaihteessa ja ensimmäisiä perustuksia valmistui helmikuussa. Kattilarakennuksen pystytykset on tarkoitus aloittaa toukokuussa. - Paikkana tämä on todella haasteellinen. Tämä sijaitsee jyrkässä rinteessä. Kallion päällä on moreenia noin miljoona irtokuutiota. Sen lisäksi joudumme louhimaan kalliota lähemmäs kiintokuutiota. Meillä on marraskuun puolivälistä lähtien ajanut kuorma-autoa maata pois, kertoo Tupasela. - Voimalaitos tulee tukevalla alustalle, sillä perustukset päästään tekemään kallion päälle, hymyilee Tupasela. - Ylimääräinen maa on mennyt hyötykäyttöön. Sitä on ajettu täyttömaaksi, mutta mursketta on varastoitu tuonne tontin kulmalle. Se on tarkoitus käyttää aikanaan tien pohjaksi, kunhan kaava valmistuu ja tiedämme minne tie tulee, toteaa Tupasela. Maanajon takia rekkaliikenne on ollut varsin vilkasta, mutta muuten tontilla on vielä rauhallisen oloista. - Tämä vilkastuu, kun saamme varsinaiset rakennustyöt käyntiin. Parhaimmillaan täällä tulee työskentelemään tuollaiset neljä sataa ihmistä. Ramirentin sosiaalitiloja on tilattu sadalle, mutta niitä tarvitaan vielä lisää. Toimihenkilöitä tulee työskentelemään 50-60, joiden toimistotilat ovat nyt muuttovalmiina, kertoo Tupasela. Voimalaitoksen rakentamisen on arvioitu tarjoavan rakennusvaiheessa töitä noin henkilötyövuotta. Laitoksen ollessa käytössä se työllistää Jyväskylässä 70 henkilötyövuoden verran ja muualla Keski-Suomen alueella vähintään 400 henkilötyövuoden verran. Työmaan logistiikka vaatii runsaasti suunnittelua, sillä pitkän omainen tontti täyttyy nopeasti. - Joo logistiikka vaatii panostusta, ettei tämä toimi varastona. Urakoitsijoiden kesken pitää olla yhtenäinen linja. Työmaa jaetaan luonnollisesti pienempiin urakoihin, joita jaetaan sitä mukaa kun suunnitelmat etenevät, valaisee Tupasela. Tupaselalla on vankka kokemus voimalaitoksista. Jyväskylän biovoimalaitos on Tupaselan uran viides olin Pietarin voimalaitoksella. Sen jälkeen menin Puolaan Katowicen voimalaitokselle ja sieltä Irlannin ja Tornion kautta Jyväskylään, Vantaalta kotoisin oleva Tupasela kertaa kierrostaan. Tupaselan toimisto oli Torniossa Ramirentin vuokraamissa työmaatiloissa ja vastaavat tilat ovat käytössä Jyväskylässäkin.

5 5 Alvar Aallon kädenjälki näkyy Viitaniemen koulun ympäristössä Jyväskylässä Viitaniemen koululla Jyväskylässä ei tällä lukukaudella näy oppilaita lainkaan. Koulu on täydellisessä remontissa luvulla rakennetun vanhan osan kaikki pinnat uusitaan. Lisäksi rakennukseen tulee kahdeksan uutta ilmastointikonetta luvulla rakennettu liikuntahalli puolestaan revittiin maan tasalle ja tilalle rakennetaan kutakuinkin vastaavan mallinen uusi halli. Suuriin ulkoisiin muutoksiin ei voinut ryhtyä, sillä Viitaniemen alueen kaavan on aikoinaan suunnitellut itse Alvar Aalto. Niinpä kyseinen kaava on suojeltu. - Liikuntahalli purettiin aivan atomeiksi. Uuteen rakennukseen tulevat tekniset tilat liikuntatilojen lisäksi, kertoo NCC:n vastaavamestari Tuomo Häyhä. - Vanhasta kouluosasta tulee yhdyskäytävä uuteen puoleen. Myös ruokalaa laajennettiin hieman. Ilmastointiin tässä rakennuksessa panostetaan paljon. Tämä rakennetaan Terve talo kriteerien mukaan. toteaa Häyhä. - Vanha kellarikerros jää jatkossa ikään kuin tuulettuvaksi alapohjaksi. Kellarista löytyi tuon ajan tyylin mukaisesti vanhat muottikaluston laudoitukset. Enää niitä ei löydy lattian alta, sanoo Häyhä. Purkutyöt Viitaniemellä käynnistyivät jo syksyllä Liikuntahalli purettiin keväällä 2007, joten siellä ei viime keväänäkään päästy Suvivirttä laulamaan. - Syksyllä koulun on tarkoitus olla taas normaalissa käytössä. Olemme ihan hyvin aikataulussa, kertoo Häyhä. -Vietimme hiljattain harjakaisia. Noudatimme 1960-luvun henkeä, joten meillä oli tuon ajan mukainen bändi esiintymässä, naureskelee Häyhä. Häyhälle saneerauskohde tuo mielenkiintoista vaihtelua, sillä hän on viime aikoina työskennellyt uudisrakennuspuolella. Erityisesti Terve talo kohteista hänellä on vankka kokemus. Ja tuollainen rakennushan Viitaniemen koulusta on tarkoitus jatkossa tehdä. Viitaniemen koulun remontin kustannusarvio on 6,7 miljoonaa euroa. Myös Ramirent on vahvasti mukana työmaalla. Muun muassa alueen kaikki työmaatilat ja telineet ovat Ramirentiltä. Viitaniemen koulua remontoitiin Telineramin telineiden suojissa. Muutoinkin Ramirent näkyi kohteessa vahvasti. Salmisaari on Telineramin yksi suurimmista kohteista tällä hetkellä Työeläkevakuutusyhtiö Varma rakennuttaa parhaillaan Helsingin Salmisaareen mittavaa toimitilakokonaisuutta. Kesällä 2009 kokonaisuudessaan valmistuvaan kohteeseen tulee toimitiloja kaikkiaan kerrosneliömetrin verran. Tuosta hieman vajaa puolet tulee Varman omaan käyttöön ja loput yhtiö vuokraa ulkopuolisille. Varman omaan käyttöön tulevat tilat ovat valmiita jo kesällä Salmisaaren rakennusurakasta vastaa Alfred A. Palmberg. Teline-Rami Oy toimii kohteessa telineurakoitsijana. Kyseessä onkin varsin haastava kohde telinetoimittajan näkökulmastakin. - Kohde on meren rannalla eli myrskypäivät piti ottaa suunnitelmissa tarkasti huomioon. Lisäsimme Salmisaaressa varmuuskertoimia eli telinettä ankkuroitiin tavallista enemmän ja suojapeitteeksi valittiin normaalia vahvempi materiaali. Peitteen pitää olla sellaista, että se kestää kovempiakin kelejä, kommentoi Telineramin työnjohtaja Mikko Heljälä. - Tuuli ei ole meille ongelma, sillä se on telinetöissä arkipäivää. Salmisaaressakin, kun rakennetaan yli 30 metriä korkeita telineitä, niin siellä ylhäällä on jo erilaiset tuuliolosuhteet kuin alhaalla, muistuttaa Heljälä. Varsinkin Etelä-Suomen alueella telineet peitetään ny- kyisin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina. - Hyvin tehtyä telinettä on turha pilata huonolla peitteellä. Peite on erittäin tärkeä osa telinettä, sanoo Heljälä. Telinerami käyttää Salmisaaressa Plettac Contur telinettä. Kyseinen teline on tuttua myös esimerkiksi Stora Enson pääkonttorin ja Porvoon tuomiokirkon työmailta. - Salmisaaren telinehommat alkoivat syksyllä 2007 raudoitustelineillä. Seiniä tehtiin paikalla valuna, joten sinne tarvittiin esivalmisteluihin telineitä. Myöhemmin sinne on rakennettu paljon muuraustelinettä. Parhaimmillaan Salmisaaressa on ollut seinäneliötä kerralla kiinni, kertoo Heljälä. - Salmisaari onkin yksi meidän suurimmista työmaakohteista tällä hetkellä. Siis jos Salmisaaren telineet lasketaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Meilläkin on parhaimmillaan ollut Salmisaaressa lähemmäs 30 miestä hommissa. Tai jos tarkkoja ollaan niin yksi näistä on nainen eli meidän projektipäällikkömme Sari Rantanen, laskee Heljälä. Salmisaaren työmaa sijaitsee varsin mielenkiintoisessa paikassa, sillä meren lisäksi vieressä pauhaa autoliikenne tasaisena virtana Länsiväylällä. - Joo ei siinä liikaa pihatiloja ole, mutta Palmbergin väki on hoitanut tuon logistisen puolen todella upeasti. Lisäksi saimme pihalta oman pienen telinevarastoalueemme, joka on oikein sääsuojalla katettu. Tämä on erittäin hyvä asia, sillä nyt pystymme reagoimaan muutostarpeisiin nopeastikin, kun meillä on kalustoa alueella, pohtii Heljälä. Telineiden lisäksi alueella on käytössä Ramirentin suoja-aitoja, nostimia, työlavoja ja runsaasti pienkalustoa. Salmisaaren työmaa valmistuu siis reilun vuoden kuluttua.

6 6 Tornion kauppakeskuksen sisääntuloaulassa on hyvin tilaa isommillekin asiakasvirroille. Kuuden hehtaarin kokoinen kauppakeskus vain muutaman metrin päähän Ruotsin rajasta Tornioon nousee Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus, jonka on tarkoitus olla avoinna vuoden lopulla joulumyynnin aikaan. Peräti kuuden hehtaarin kokoinen keskus valmistuu vain kuuden metrin päähän Ruotsin rajasta. Sijainti on muutenkin varsin erikoinen, sillä vieressä on Haaparannan ja Tornion rajanylityspaikka ja tullit. Lisäksi Tornion pääkatu puolestaan päättyy aikanaan uuden kauppakeskuksen pääoven eteen. - Pääkatu jatkuu keskuksen sisällä. Siihen tulee Galleriaalue, joka on kokonaan lasitettu. Rakennuksen Ruotsin puolelle, ikään kuin sisäpihalle, valmistuu rajatori, kertoo kohdetta rakentavan NCC:n työmaapäällikkö Jorma Ramirentin Raimo Jämsä, NCC:n Jari Pöppönen, NCC:n Jorma Vuorenmaa ja Ramirentin Veikko Rantamaa huolehtivat omilta osiltaan siitä, että työt kauppakeskuksella sujuvat jouheasti. - Tämä on suurin piirtein Tampereen Koskikeskuksen kokoluokkaa. Tänne tulee iso Citymarket, sekä siihen etumyymälöitä. Kaikkiaan erikoisliikkeitä tulee noin 60. Ravintolamaailmasta aukeavat näkymät Ruotsiin päin, valaisee NCC:n työmaainsinööri Jari Pöppönen. Pohjakerrokseen valmistuu lähes 600 parkkipaikkaa autoille. - IV-koneet vievät myös oman tilansa. Taitaa mennä tässäkin kohteessa toiselle tuhannelle IV-koneiden tarvitsemat neliöt, laskeskelee Pöppönen. Kauppakeskuksen kustannusarvio on 86 miljoonaa euroa ja se onkin Vuorenmaan mukaan NCC:n suurin työmaa Pohjois-Suomessa kautta aikojen. Kauppakeskuksen rahoittajana ja rakennuttajana toimii Työeläkevakuutusyhtiö Varma. - Työmaan miesvahvuus on noin 210, eikä se siitä muutukaan kuin kymmenellä tai kahdella korkeintaan. Meillä on omia miehiä kymmenkunta. Loput ovat aliurakoitsijoiden työntekijöitä. Ainakin tähän mennessä olemme onnistuneet aliurakoitsijoiden valinnoissa todella hyvin, toteaa - Kaikki työntekijät ovat Haapajärven ja Sodankylän väliltä eli kotimaisin voimin mennään, jatkaa Pöppönen. - Aikataulullisesti olemme pysyneet hyvin vauhdissa. Itse asiassa olemme mukavasti jopa etuajassa. Talvi ei ole tänä vuonna haitannut työntekoa lainkaan. Räntäsade hieman hidasti kattohommaa, mutta ei mitenkään merkittävästi, pohtii - Vesikatto valmistuu kokonaan helmikuun aikana. Ulkotyöt ovat varsin pitkällä. Melkein täällä sisähommia tehdään, hymyilee Sisähommia tehdessä suurta roolia vetää asiakasmuutosinsinööri Pentti Karjalainen. Hän huolehtii, että liikkeistä tulee asiakkaan toiveiden mukaisia. - Jokaisella erikoisliikkeellä on omat tarkkaan varjellut brändinsä. Minä edustan työmaalla asiakkaiden näkökulmaa. Tulen käytännössä mukaan siinä vaiheessa, kun asiakas tekee vuokrasopimuksen. Olin mukana jo Kauppakeskus Sellon työmaalla vastaavassa hommassa. Tämä on alueeseen nähden tosi mittava työmaa, miettii Karjalainen. - Tällä alueella on vetovoimaa. Tuohon viereen Ruotsin puolelle nousi taannoin Ikean liike. Heidän tavoitteenaan oli ensimmäisenä vuonna saada hurjan tuntuinen miljoonan kävijän raja rikki. Arvatkaa miten kävi? Avausvuonna oli yli 2 miljoonaa kävijää, kertoo Pöppönen. - Täällä käydään laajalta alueelta, muistuttaa Ramirentin logot näkyvät Tornion kauppakeskustyömaalla kaikkialla. Sosiaalitiloja, toimistorakennuksia, valtavasti henkilönostimia, sekä suuri joukko muita koneita ja laitteita on ahkerassa käytössä Ruotsin rajalla. - Työmaatilojahan on kahdessa kerroksessa. Ne ovat kaikki Ramirentiltä. Nosturit olivat aikoinaan myös ja muottikalusto. Nythän täällä on paljon erilaisia koneita, laskeskelee - Tänne on ostettu paljon uuttakin kalustoa suoraan tämän työmaan tarpeisiin. Normaalin valikoimamme lisäksi olemme hankkineet muun muassa päältä ajettavan työmaaimurin, kertoo Ramirentin aluemyyntipäällikkö Veikko Rantamaa. - Se on ollutkin todella hyvä, sillä kerrosalaa on sen verran paljon, että pienemmällä koneella olisi ollut mahdoton homma päästä pölystä eroon, miettii Pöppönen. Tuleva kauppakeskus houkuttelee varmasti paljon kävijöitä Ruotsin puoleltakin. Miten toimii kaluston vuokraaminen? Käykö Tornion pisteellä asiakkaita Haaparannasta? - Tuo Ruotsin raja on niin helppo, että asiakkaiden on helppo tulla Ruotsistakin hakemaan kalustoa vuokralle. Ramirentillä ei ole Haaparannassa pistettä, joten on luonnollista, että sieltä tullaan Tornion puolelta vuokraamaan, kertoo Rantamaa.

7 uutiset 7 Ramirent myy jatkossa AGA:n kaasua Teksti ja kuva: Marko Enberg Ramirentin vuokrapisteillä myytävä pullokaasu tulee jatkossa AGA:n täyttölaitokselta. Ramirent teki Linde konserniin kuuluvan AGA:n kanssa yhteistyösopimuksen, joka takaa Ramirentin asiakkaille varmat ja luotettavat kaasutoimitukset. - Asiakas saa Ramirentin pisteeltä pullokaasut edullisesti ja varmasti, lupaa AGA:n nestekaasuyksikön päällikkö Mika Konttila. - Nestekaasu on meidän vuokrapisteillä suurin yksittäinen myyntituote. Se on muun muassa työmaiden lämmityksessä todella kysytty tuote. Meillä on työmaiden lämmityksiä ajatellen, jopa oma säiliökalusto. Odotamme erityisesti logistiikkapuolelta yhteistyön myötä paljon, sanoo Ramirent Finlandin toimitusjohtaja Kari Aulasmaa. - Kaasutoimittajamme on vaihtunut muutaman vuoden sisällä meistä johtumattomista syistä. Eli aluksi kaasumme tulivat Essolta. ST1:n ja Esson välisen kaupan jälkeen kaasut tulivat ST1:ltä. Nyt pullokaasupuoli siirtyi vastaavasti AGA:lle, miettii Aulasmaa. - Nyt siirryitte todelliseen kaasutaloon. Kaasu on meidän ydinliiketoimintaa, muistuttaa Mika Konttila AGA:lta. AGA-yhteistyön myötä Ramirentilla on mahdollista jopa laajentaa kaasupuolen valikoimaansa. Uutuustuotteena mukaan ovatkin tulossa ainakin jumbopullot. - Lämmitykseen kaasua tarvitseville jumbopullot ovat merkittävä uutuus, toteaa Ramirentin hankintapäällikkö Jukka-Pekka Heikkinen. Suurten yritysasiakkaiden lisäksi Ramirentin tärkeitä kaasuasiakkaita ovat yksityiset ihmiset. - Meillä on noin sata toimipistettä ympäri maata, joten varmasti jokaisen mökkireitin varrelle osuu joku meidän pisteistämme. Tai ainakin lähelle, hymyilee Heikkinen. AGA on toiminut Suomessa vuodesta 1917 lähtien. Sillä on tuotantoa 13 paikkakunnalla. AGA kuuluu 2006 perustettuun Linde konserniin, jossa on työntekijää sadassa maassa. Pohjois-Euroopassa Linde tunnetaan AGA:na. Ramirentin pisteiltä kannetaan jatkossa pelkästään AGA:n kaasua. Ramirentin Finlandin toimitusjohtaja Kari Aulasmaa (vas), hankintapäällikkö Jukka-Pekka Heikkinen ja AGA:n nestekaasuyksikön päällikkö Mika Konttila sopivat asiasta kevättalvella. Ramirent satsaa rajusti maanrakennuskoneiden tarjontaan vuokrakaluston keski-ikä noin 2 vuotta Teksti ja kuva: Marko Enberg Asema ylivoimaisena markkinajohtajana vankistuu Ramirent on maanrakennuskoneiden vuokrauksessa ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Asema vankistui entisestään, kun Ramirent hankki merkittävän määrän uusia koneita. Ramirentin maanrakennuskaluston keski-ikä onkin hankintojen myötä noin 2 vuotta, joka kertoo uusien koneiden määrän huomattavasta lisäämisestä. - Asiakaskunnallamme on selkeästi tarvetta kaivinkone-, kuormaus- ja jyräkalustolle. Tarjontamme ollessa näin uutta ja nykyaikaista, asiakas saa käyttövarmuutta ja -mukavuutta, toteaa Ramirentin Marko Turunen tyytyväisenä. Ramirent luottaa jatkossakin maanrakennuspuolella muutamaan isompaan tuotemerkkiin. - Se on hankintojen ja ylläpidon kannalta toimivampaa, kun on vain pari luotettavaa merkkiä käytössä, kertoo Turunen. Myös yhteistyö huollon ja ylläpidon puolesta on tällöin luotettavampaa. Kaivinkoneiden ja kuormaajien päätuotemerkkinä on Volvo. Uusien konehankintojen myötä Ramirent tuplaa Volvojensa määrän. - Meille tulee 1,5-14 tonnisia kaivinkoneita ja 5-20 tonnisia kuormaajia. Luonnollisesti kun koneiden määrä kasvaa, niin myös niiden saatavuus paranee entisestään. Alle 1,5 tn painoluokassa lisäämme jälleen kuormaajien määrää. Avant-merkkisiä pienkuormaajia voi vuokrata jo noin 25:stä Ramirent-vuokraamosta! Me vuokraamme edelleen koneita ilman kuljettajaa, muistuttaa Turunen. Ramirentin kaikkia koneita ja laitteita voi vuokrata jokaiselta toimipisteeltä. Ylläpidon vuoksi varastointia on kuitenkin keskitetty. Minikaivureita ja kuormaajia löytyy jatkossa suoraan toimipisteeltä peräti 14 paikkakunnalta. Uudet Volvot asettuvat Helsinkiin, Turkuun, Lahteen, Lappeenrantaan, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Orivedelle, Poriin, Mikkeliin, Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Ouluun ja Rovaniemelle. - Pelkästään Volvoja on kaikkiaan yli 150, joten siitä riittää tarjontaa ympäri maan. Orivedellähän meillä on raskaan kaluston kalustokeskus, josta on toimitettu asiakkaille koneita jo yli 30 vuoden ajan, valaisee Turunen. Muun muassa suuret maantiivistyskoneet tulevat pääsääntöisesti Orivedeltä. Suuria maantiivistyskoneita eli niin sanottuja valssijyriä Ramirent hankki myös siinä määrin lisää, että niitä on kaikkiaan pitkälti toistasataa kokoluokissa 5-20 tonnia. Pääasiassa koneet ovat Bomagin merkkisiä. - Niitä käytetään lähinnä tie-, katu- ym. infrarakentamiseen. Yleensä tällaisista koneista puhuttaessa kyseessä ovatkin pitkäaikaiset vuokraukset, eli isoja työmaita, kuvailee Turunen. Maamassojen siirtoon tuli myös uusia koneita. 1,5-10 tonnin tela- ja pyöräalustaisia dumppereita on Suomessa varsin vähän vuokralle tarjolla. Ramirentiltä löytyy niitä jatkossa kymmeniä! - Dumpperi on sellainen kottikärryjen korvike. Se soveltuu esim. maa-, tai purkumassojen tai betoninmassan siirtoon vaikeissa ja ahtaissakin olosuhteissa. Isoimmat dumpperimme yltävät jo pienen kuorma-auton kantavuuteen, mutta maasto-olosuhteissa dumpperit ovat ylivertaisia. Tämä oli meille suhteellisen uusi aluevaltaus. Harjoittelimme sitä pari vuotta ja nyt panostamme koneisiin runsaasti, kertoo Turunen. Ramirent on lisännyt myös vaunukompressoreiden ja -generaattoreiden määrää huomattavasti. Ramirent onkin noussut maanrakennuskoneiden vuokrauksessa aivan omaan luokkaansa ja se aikoo pysyä tuossa luokassa jatkossakin.

8 8 Uusi kalusto tutuksi rakennuskonepäivillä Hannu Mannisella ikimuistoinen vierailu kiertueen avajaisissa Teksti ja kuva: Marko Enberg Ramirent tuplasi Volvojensa määrän. Näitä minikaivureita löytyy varastosta 14 Ramirentin pisteeltä. Tilauksesta niitä saa miltä pisteeltä tahansa. Ramirentin uusi maanrakennuskonekalusto esittäytyy asiakkailleen ensimmäisen kerran rakennuskonepäivillä. Läpi maan kulkeva kiertue starttasi maaliskuun alussa Ramirentin Lahden toimipisteeltä. Vastaavia päiviä järjestetään myös Porin, Lappeenrannan, Joensuun, Kajaanin ja Rovaniemen toimipisteillä. - Näistä tulee samalla maanrakennuskoneiden uusia kotipaikkoja, joten tämä on vähän niin kuin tulojuhla samalla. Näillä rakennuskonepäivillä asiakkailla on hyvä tilaisuus tutustua meidän laajentuneeseen kalustotarjontaan ja käydä koeajamassa niitä, kertoo Ramirentin maanrakennuskoneiden tuotelinjapäällikkö Marko Turunen. - Kiertueella on mukana myös esimerkiksi Volvon asiantuntijoita, joten siellä pääsee kysymään tiukempiakin teknisiä juttuja. Tällainen kiertue on mielestämme hyvä järjestää heti maalis-huhtikuussa, kun uudet koneet tulevat maahan. Tähän aikaan vuodesta meillä on runsaasti kalustoa saatavilla koeajokäyttöön. Myöhemmin keväällä kalusto on taas vuokralla eri työmailla ympäri maan, miettii Turunen. Lahden pisteellä tuuli tuiversi tuimasti, mutta koneiden puikoissa kävi silti mukavasti asiakkaita. Kiertueen avajaisissa kävi myös yhdistetyn maailmanmestari Hannu Manninen, jolle vierailu jäi varmasti ikimuistoisesti mieleen. Hän lähti nimittäin Ramirentin rakennuskonepäiviltä ensimmäisellä lennolla kohti Rovaniemeä ja synnytyssalia. Perheen esikoinen, terve poika, syntyi vielä samana iltana. Kiertue päättyy Mannisen kotikulmille Rovaniemelle, joten tuolloin hän on taas paikalla. NIMITYSUUTISET JA TOIMIPISTEMUUTOT Ramirent järjestää kaikille avoimia koulutuksia henkilönostimien käyttäjille Teksti: Marko Enberg Muotit tuotelinja Jani Viinamäki ja Jaakko Järveläinen on nimitetty projektipäälliköiksi. Antti Somero on nimitetty Kainuun alueen aluemyyntipäälliköksi Ramirent järjestää säännöllisesti koulutusta henkilönostimien käyttäjille. Turvallinen käyttäjä koulutus on päivän mittainen ja se koostuu neljän tunnin teoriaosasta, sekä neljän tunnin käytäntöosasta. Koulutus on erittäin korkeatasoinen. Kurssimateriaalit on laadittu yhteistyössä Rotator Oy:n ja Scaninter Ltd:n kanssa. Kurssin käytäntöosiossa harjoitellaan neljän erilaisen nostimen kanssa, joten se on todella monipuolinen katsaus alan laitteisiin. - Päivän koulutus on minimi silloin kun tähdätään koneen turvalliseen käyttöön. Me emme mene koulutuksessa mihinkään teknisiin yksityiskohtiin vaan keskitymme koneen käyttöön ja normaaleihin päivittäisiin tarkastuksiin. Tavoite on, että kurssilainen on koulutuksen jälkeen perehtynyt hydraulikoneiden käyttäjä, kommentoi Ramirentin asiakaspalvelupäällikkö Markus Niemelä. - Ramirent konsernin toimialueista esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa viranomaiset vaativat jo tällaisen koulutuksen. Me haluamme olla ikään kuin edelläkävijä ja huolehtia omalta osaltamme koneiden turvallisesta käytöstä. Henkilönostimien kanssa työskennellään sellaisissa korkeuksissa ja paikoissa, että siellä on aina ihmishenki vaarassa. Siksi on tärkeätä, että koneen kanssa toimitaan oikein, jatkaa Jussi Muhonen. - Me olemme kehittäneet tuota koulutuspuolta jo yhden miestyövuoden verran. Olemme alusta alkaen tähdänneet siihen, että koulutus olisi mahdollisimman laadukas, kertoo Muhonen. - Tämä koulutus ei silti poista käyttöopastuksen tarvetta. Vaikka täällä tutustutaan neljään erilaiseen laitteeseen useamman ohjaajan avustuksella, niin meilläkin on valikoimassamme vielä ainakin 150 muutakin mallia. Pääperiaatteet koneissa ovat kuitenkin varsin samanlaisia, joten perustiedot ovat melkoisen hyvät, sanoo Muhonen. Hydraulikoneiden käyttäjäkoulutuksen lisäksi tarjolla on erillinen koulutus hammastankokoneiden käyttäjille. Koulutuksia järjestetään kysynnän mukaan eri paikkakunnilla. Helsingissä seuraava kurssi on 15. huhtikuuta ja viikkoa myöhemmin (22.4.) kyseinen koulutus järjestetään Jyväskylässä. Maksulliseen koulutukseen voi ilmoittautua Markus Niemelälle numeroon tai sähköpostilla osoitteella markus.niemela@ramirent.fi. Niemelä antaa mielellään myös lisätietoja koulutuksesta. Jyrki Saarela on nimitetty Koillismaan aluemyyntipäälliköksi Henkilönostimet tuotelinja Markus Niemelä on nimitetty asiakaspalvelupäälliköksi Arto Huhtanen on aloittanut Etelä-Suomen asiakkuuspäällikkönä Juhani Mannila on aloittanut Kuopiossa huoltopäällikkönä Tuomas Koskialho on nimitetty Olkiluodon toimipisteen tekniseksi myyjäksi Henkilönostimet tuotelinja Jyri Järvinen on aloittanut Turun kalustokeskuksen asiakaspalvelupäällikkönä Tony Pitkänen on aloittanut Kajaanin toimipisteen esimiehenä. Anne Vähätalo on nimitetty Salon toimipisteen esimieheksi. Ramirent ja Are tekivät pitkän sopimuksen Teksti: Marko Enberg Ramirent ja Are Oy allekirjoittivat kevääseen 2010 asti ulottuvan yhteistyösopimuksen. Ramirent toimii jatkossa kaikilla Aren työmailla vuokrakaluston päätoimittajana. - Me toimimme Aren tavoin maanlaajuisesti, joten pystymme aina palvelemaan heitä paikallisesti. Päätuotteena tulevat varmasti olemaan henkilönostimet, mutta alumiinitelineet ja pienkalusto tulevat olemaan näkyvässä roolissa myös, arvioi Ramirentin aluetuotepäällikkö Jussi Muhonen. Are Oy on vuosittain ollut yksi Suomen suurimmista henkilönostimien vuokraajista. - Are on meille merkittävä asiakas. Se työskentelee muun muassa teollisuuden, saneerauksen ja uudisrakentamisen parissa, jotka ovat meidänkin vahvoja alueita vuokrauspuolella, kertoo Ramirent Finlandin toimitusjohtaja Kari Aulasmaa. Are Oy on Suomen johtavia urakointi- ja kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Aren palveluihin kuuluvat muun muassa talotekniikan ja teollisuuden urakointipalvelut. Are vahvisti helmikuussa palvelutarjontaansa entisestään, kun se osti Lujapalveluiden kunnossapito- ja korjausrakentamisen palvelut. Are toimii tytäryhtiöidensä kautta myös Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Aren liikevaihto on 220 miljoonaa euroa (2007). Kaikkiaan konserni työllistää ihmistä Antti Nuutinen on aloittanut Business Controllerina Sami Anttila on nimitetty Jyväskylän toimipisteen työnjohtajaksi Minna Huovinen on nimitetty Tuusulan pääkonttoriin toimistosihteeriksi Kari Virtanen on nimitetty Turun toimipisteen työnjohtajaksi Heikki Partanen on nimitetty telinesuunnittelijaksi. Päätoimittaja: Kari Aulasmaa Ramirent Finland Oy PL 31, Helsinki Puh Faksi kari.aulasmaa@ramirent.fi Toimitus: Soile Pousár Ramirent Finland Oy PL 31, Helsinki Puh Faksi soile.pousar@ramirent.fi Toimituspäällikkö: Mirkka Kortelainen/Edita Press Oy Ulkoasu: Marjut Vikkula/Edita Press Oy Taitto: Kaisa Savolainen Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki, 2008 Painosmäärä: Pääkirjoitus: toimitusjohtaja Kari Aulasmaa