Sisävesi LIFE IP hankkeen informaatio- ja osallistamiskokous Säätytalo

Transkriptio

1 Sisävesi LIFE IP hankkeen informaatio- ja osallistamiskokous Säätytalo 8.30 Kaffia ja nisua 9.00 Tervetulotoivotus ja johdanto, Ilkka Heikkinen, YM 9.08 LIFE integroidut hankkeet, Pekka Harju-Autti, YM 9.23 Sisävesihankkeen idea, Ilkka Heikkinen YM 9.30 Mikä ihmeen LIFE IP hanke?, Mikko Tiira, Metsähallitus LP 9.50 Sisävesi LIFE IP hankkeen esittely, Jari Ilmonen, Metsähallitus LP Hankkeeseen osallistuminen, edunsaajista urakoitsijoihin, valtakunnan tasolta alueille, Mikko Tiira, Metsähallitus LP Ryhmäkeskustelujen ohjeistus, Jari Ilmonen, Metsähallitus LP Ryhmäkeskustelut kolmessa ryhmässä Loppuyhteenveto 1

2 LIFE INTEGROIDUT HANKKEET - uusi LIFE hanketyyppi Mistä oikein on kysymys? Sisävesi LIFE IP vai IP LIFE? Säätytalo Mikko Tiira/Luontopalvelut

3 INTEGROIDUT HANKKEET VAIHE 1 1. Isoja laajan alueen kattavia hankkeita, joilla ratkotaan usein tyyppisiä ympäristöön liittyviä ongelmia (tavoitteet realistisia) Avoinna haussa 4 teemaa: Natura 2000 alueiden hoito, jätehallinta, vesien hoito, ilman laatu Tulee liittyä kansallisiin, alueellisiin strategioihin/toimintaohjelmiin ja niiden toteuttamiseen merkittäviltä osin Sisävesi IP: Natura 2000 alueiden hoito PAF (Priority Action Framework for N2000) Avoinna vielä voiko eri teemoja yhdistää? Natura ja vesien hoito; luonto ja tulva Joustoa toimimisessa Natura 2000 alueiden ulkopuolella enemmän kuin normihankkeissa (yksityiskohtia ei vielä tiedossa) 2. Hyödyntävät vähintään yhtä muuta EU tai kansallista rahoituslähdettä hankkeen aikana Rahoittajien on sitouduttava vähintään (vakavasti) harkitsemaan rahoittamista (letter of intent); komissio arvio todennäköisyyden ja riskin Käytännössä tarvitaan vähintään 3 muuta hanketta rinnalle, joista n. 100 % varmuus Rahoituksen alettava hankkeen aikana eli hankkeen mobilisoimaa Käynnissä olevia voi liittää osaksi LIFE+ osiota, jos tavoitteet sopivat ja ei muuta EU rahaa 3

4 INTEGROIDUT HANKKEET PERUSTEET 3. Hankkeen tavoitteiden kannalta olennaisimmat tahot oltava mukana Kriteerit 1-3 täytettävä, että pääsee vaiheesta 1. Jatko ratkeaa normaalein LIFE laatukriteerein (lopuksi); vaihe 2. MUUTA YLEISTÄ Jäsenvaltiolle taataan 3 IP hanketta (2 x ENV ja 1 x Climate) EU- rahoitusosuus 60% (LIFE omarahoitus 40%, vakituisten palkat voi olla 98% omarahoituksesta); kustannukset realistisia Ei pituus rajaa mutta LIFE EU-osuus max. 12M (tavoite 8 vuotta ja LIFE IP 20 M, josta 5 M integroiduista) Kullakin hankkeella oma omarahoituksensa! Omat säännöt. 2-vaiheinen haku (konsepti ja lopullinen); uudet hakulomakkeet Toteutetaan 2 vuoden sykleissä; raportointi ja suunnittelu 4

5 AIKATAULU MISSÄ MENNÄÄN konsepti YM kommentit valmistelija 1.2. (Sanna-Kaisa Juvonen) kumppanineuvotteluja mm. MMM, SMK, Metla, Vesien hoitoyhdistyksiä, Riistakeskus, Luomus, Mustio Info- ja osallistamistilaisuus Säätytalo Neuvotteluja/konseptointia (alueet, valtakunnalliset toimet) Alue-ehdotukset mennessä Komissio julkaisee ohjeet viimeistään toukokuussa Stage 1 Call for proposals (May) Prepare concept note (June- August) Submit concept note (September October) Evaluation (October) Hearings (November) Stage 2 Request full proposal (Nov.) Prepare proposal (Dec Jan) Submit full proposal (February) Evaluation (March-April) Revision (hearings) (May-June) Sign grants (July- August) 5

6 LIFE Integrated Projects WATER: connecting people Hankeidean esittely ja esimerkkejä mahdollisista kohdealueista Säätytalo Jari Ilmonen/Luontopalvelut

7 Hankkeen tausta Euroopan yhteisön vesiluontoa koskevien direktiivien (luonto-, lintu-, vesipuite-, meristrategia- ja tulvadirektiivi) tavoitteet ovat monilta osin samansuuntaisia Perustiedot sisävesien vedenalaisesta luonnosta ja biologisesta monimuotoisuudesta ovat puutteelliset Vesienhoidon ja vesiluonnon suojelun toteutus tapahtuu hajallaan ja saman suuntaisia toimenpiteitä tehdään eri tahoilla >> yhteistyöllä kohti tehokkaampaa vesien hoitoa, suojelua ja kestävää käyttöä! Valtakunnallinen, eri mittakaavoissa toimiva hanke Päätavoitteena luonto- ja lintudirektiivien suojelutavoitteet sisäja rannikkovesillä 7

8 Hankkeen tausta Taustalla monenlaisia kansallisia tavoitteita ja tarpeita, mm. Vesistä riippuvaisten luontotyyppien ja lajien suojelutason parantaminen Vesien ekologisen tilan parantaminen Lintuvesien kunnostustarve Maa- ja metsätalouden ja muiden elinkeinojen vesistövaikutusten arviointi ja seuranta Vesienhoidon, luonnonsuojelun sekä elinkeinojen ja väestön tarpeiden yhteensovittaminen Tulva- ja kuivuusriskien hallinnan suhde elinkeinoihin sekä vesienhoitoon ja luonnonsuojeluun Matkailu, hyvinvointi, terveys, vapaaehtoistyö 8

9 Hankkeen päämäärät I. Kehittää vesienhoidon ja luonnonsuojelun yhteistyöverkostoja ja ottaa käyttöön toimintamalli sisä- ja rannikkovesiluontotyyppien ja -lajien tilan arvioinnin sekä hoidon ja suojelun parantamiseksi. II. III. IV. Kehittää ja demonstroida innovatiivisia sisävesiluonnon monimuotoisuuden, uhkien ja ekosysteemipalveluiden kartoitus- ja arviointijärjestelmiä sekä toteuttaa näitä mahdollisimman monella kohdealueella. Kehittää valuma-alueiden ja vesistöjen hoito- ja kunnostustoimenpiteitä ja vaikuttavuuden arviointiin tarvittavia työkaluja sekä parantaa vesiluontotyyppien ja -lajien suojelutasoa konkreettisin hoitotoimenpitein. Lisäksi huomioidaan vesiin liittyvät sosioekonomiset ja terveysvaikutukset (mm. elinkeinot, matkailu, virkistyskäyttö) 9

10 Toiminnan mittakaavat Valtakunnallinen valuma-aluetaso (VK-VA): verkostoituminen, valuma-aluenäkökulma yli viranomais- ja elinkeinosektorien Valuma-alue vesimuodostumataso (VA-VeMU): hoito- ja kunnostustoimenpiteet, parhaat käytännöt, vesienhoito-, luonto- ja elinkeinotavoitteiden huomioiminen VA-tason mittakaava voi vaihdella: päävaluma-alue paikallinen VA Vesimuodostumataso (VeMu): kartoitus- ja arviointijärjestelmät 10

11 Alustavat toimenpide-ehdotukset Tavoite 1: Vesienhoidon toimintatavat kehittyvät yhteistyöverkostojen avulla (VK-VA) 1. Valuma-aluetason suunnittelu 2. Luonnonsuojelun kannalta tärkeimpien pohjavesialueiden tunnistaminen sekä pohjavesien käytön ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen 3. Lintuvesien suojelutavoitteiden priorisointi ja monivaikutteisten toimenpiteiden suunnittelu 4. Vieraslajien torjunta 5. Raportointi- ja tietojärjestelmien kehitystyö ja nykyisten järjestelmien parantaminen 11

12 Alustavat toimenpide-ehdotukset Tavoite 2. Sisävesiluonnon kartoitus ja arviointi (VA-VeMu) 6. Tiedon keruu ja tallennus 7. Järvien vedenalaisen luonnon kartoitus 8. Pien- ja virtavesien tilan kartoitus 12

13 Alustavat toimenpide-ehdotukset Tavoite 3. Vesiluontotyyppien ja lajien tilaa parannetaan hoito- ja kunnostustoimenpitein (VA-VeMu) 9. Lintuvesien ja muiden rehevien vesien monitavoitteinen elinympäristökunnostus; elinympäristö + valuma-alue 10. Arvokkaiden latvavesien tilan parantaminen metsätalousvaltaisilla alueilla 11. Uhanalaisten jokihelmisimpukkapopulaatioiden elvyttäminen 12. Rakennettujen vesistöjen eliöyhteisöjen tilan sekä ekosysteemin toiminnan parantaminen 13. Valuma-aluetason kunnostustoimet 13

14 Alustavat toimenpide-ehdotukset Tavoite 4. Hankkeen vaikutusten arviointi (VK-VeMu) 14. Toimenpidekohtaiset vaikutukset 15. Hanke toteuttaa Natura-2000 verkostoa koskevia priorisoituja toimia (PAF) 16. Vesien ekosysteemipalvelut ja niiden vaste ympäristön muutoksiin 17. Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin suojelutason kannalta 18. Hankkeen vaikutukset vesienhoidon tavoitteiden kannalta 19. Hankkeen vaikutukset kansallisen ja kansainvälisen BDtoimintaohjelmien tavoitteiden kannalta (2020) 20. Hankkeen vaikutukset EU:n ennallistamistavoitteiden kannalta (2020) 14

15 Tavoite-toimenpide Verkostoituminen Toimenpiteet 1-5 x x x x x x x x x 2 Kartoitus ja tiedonkeruu Toimenpide 6 x x x x Toimenpiteet 7-8 x x x x x x x 3 Kunnostustoimet Toimenpiteet 9-13 x x x x x x x 4 Vaikuttavuus Toimenpiteet x x x x x x x x Toimenpiteet x x x Toimenpiteet x x x Väliraportti ja suunnitelmien tarkennus x x x Loppuraportti x 15

16 Life -rahoitusosuus 60% Muuta rahoitusta hankkeelle esim. Perusomarahoitus (työ, toimintamenot, ostopalvelut, ) Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksen rahoitus, mm. KEMERA ja Metsähallituksen metsätalouden vesiensuojeluhankkeet Kalatiestrategian + lohistrategian toteuttamisen toimenpiteet, esim. kalateiden suunnittelu ja rakentaminen Muut rahoitusohjelmat (EAKR, ESR, ENI, Interreg, ) Yhteistyö vesistöihin vaikuttavien yritysten kanssa, esim. vesivoimayhtiöt Yritys- ja innovaatiotoiminnasta, esim. laitteiden ja menetelmien kehittämisen kautta 16

17 Kohdealueiden valintakriteerit Kohteen tulee palvella hankkeen tavoitteita Maantieteellinen kattavuus: koko Suomi, mahdollisuudet eri rahoituksiin mm. EAKR, Interreg, ENI (toimintaa myös rajojemme ulkopuolella) Kokonaisia pää- tai osavaluma-alueita, eri alueilla voi olla erilaista ja eri mittakaavan toimintaa Kalatie- ja lohistrategian kärkikohteet kannattaa huomioida Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuspiirissä valuma-alueella tulee olla Natura-alueita, joilla on pohja- tai pintavedestä riippuvaisia lajeja tai luontotyyppejä (esim. VPD erityisiä suojelualueita) Voidaan toimia valuma-alueella Naturan ulkopuolella, mutta on pystyttävä mittaamaan vaikutusta Natura-alueelle ja todennettava vaikutus Konkreettisen tekemisen tarve ja toimet toteuttamiskelpoisia (paikallinen halukkuus, rahallinen realismi, alueella jo hankehalukkuutta ja -virityksiä) Alueilla voi olla luonnonsuojelullisia tavoitteita tai kestävän käytön edistämistavoitteita (esim. sisävesimatkailu, paikalliset elinkeinot ja luonnonvaratalous) Hoito- ja kunnostustarpeiden liityttävä veteen ja tähdättävä vedestä riippuvaisten luontotyyppien ja lajien tilan parantamiseen Jotkut alueet voivat olla (pelkästään) tutkimus- ja referenssikohteita Joillakin alueilla (pelkästään) sisävesien kartoitusta (Sisävesi-VELMU) 17

18 Esimerkkialue-ehdotuksia Miksi esitetty: Valmiita hankeaihioita Lajien ja luontotyyppien tilan parantamistavoitteita Kalatiestrategian kärkikohteita Vesistöihin vaikuttavia hankkeita vireillä/käynnissä Matkailun ja virkistyskäytön kehittäminen Tulvasuojelun ja vesienhoidon yhteensovittaminen Monessa mittakaavassa 18

19 Esimerkkialue-ehdotuksia Miksi esitetty: Valmiita hankeaihioita Lajien ja luontotyyppien tilan parantamistavoitteita Kalatiestrategian kärkikohteita Vesistöihin vaikuttavia hankkeita vireillä/käynnissä Matkailun ja virkistyskäytön kehittäminen Tulvasuojelun ja vesienhoidon yhteensovittaminen Monessa mittakaavassa 19

20 Esimerkkialueita: Siuntionjoen-Karjaanjoen-Kiskonjoen VA:t Kalatiestrategian kärkikohteita VPD:n suojelualuerekisterin erityisiä suojelualueita 11 Mustionjoen alaosat, Kiskonjoen alaosa+latvat, Siuntionjoki pääosin) Pohjanpitäjänlahti Lintuvesiä Latvoilla pohjavesialueita ja pienvesiä (mm. Hyyppärän harjualue, Maakylän- Räyskälän alue, Nuuksion kansallispuisto) Suojeluperusteina mm. vuollejoki- ja jokihelmisimpukka, jokireitit ym. luontotyypit Valuma-aluetason suunnittelu suojelu- ja vesienhoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi, kohdennetut toimenpiteet pilottialueilla Natura kattaa pääjoet osin tai kokonaan, valtion omistusosuus melko pieni 20

21 Latvavesiä Lintuvesiä Jokireittejä Pohjanpitäjänlahti 21

22 Esimerkkialueita: Karvian-Lapväärtin-Isojoen VA:t Kalatiestrategian kärkikohteita: Lapväärtinjoki-Isojoki VPD:n suojelualuerekisterin erityisiä suojelualueita Latvoilla pohjavesialueita ja pienvesiä (mm. Lauhanvuoren kansallispuisto, Pohjankangas) Alkuperäisiä, uhanalaisia taimenkantoja Suojeluperusteina mm. jokihelmisimpukka, jokireitit ym. luontotyypit Natura kattaa pääjoet osin, valtion omistusosuutta lähinnä latvoilla Lapväärtinjoki-Isojoki lähes kokonaan + latvat erillisillä alueilla Karvianjoen yläosia + latvat erillisillä alueilla Erityisenä kysymyksenä esim. Natura-alueiden kytkeytyminen jokilatvoilla yli metsätalousalueiden sekä tulvasuojelun, vesienhoidon ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen VA-tasolla 22

23 Ekologinen kytkeytyvyys, kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantaminen, vesienhoidon kehittäminen arvokkailla latvavesillä 23

24 Esimerkkialueita: Iijoen vesistöalue Kalatiestrategian kärkikohde HELCOMin ainoa suomalaiskohde, jonka palauttamisessa lohijoeksi vaadittujen edellytysten ohella olemassa myös alkuperäiset lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakanta. Vaelluskalojen palauttamishankkeita 2008 lähtien, kalatiesuunnitelmat (alaosan 5 voimalaa) valmistumassa, kalateiden rahoitus puuttuu toistaiseksi Monitavoitearviointi 2011: laaja kannatus laajoilla toimenpiteillä vaelluskalojen palautukseen Valuma-alueen pinta-alasta 45 % valtion Selvitys Iijoen vesistöalueen metsäojitusten ennallistamismahdollisuuksista MH:n mailla (2011). Ennallistettavaa ha. Ennallistamista tehty ja myös seuranta-alueet Puroinventointeja 1700 km/450 puroa, kunnostuksia 15 vuotta Meneillään Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen (SYKE, OY, ELY, MH) Tiedossa 29 raakkujokea- ja puroa, luontoarvoltaan n. 120 milj. Suurin osa löydetty viime vuosina Kymmeniä Natura-alueita: soita, jokialueita, latvapuroja, lampia, tulvametsiä,-niittyjä,-suistoja ja -saaria, lähteitä, lintualueita VPD:n suojelualuerekisterissä 11 kohdetta

25 25

26 Hankkeeseen osallistuminen edunsaajista urakoitsijoihin, valtakunnan tasolta alueille Säätytalo Mikko Tiira/Luontopalvelut

27 Roolit LIFE Koordinoiva edunsaaja: Metsähallitus luontopalvelut Vastaa hankkeesta Kumppaniedunsaajat mm. RKTL, SYKE Aktiivinen toimija; saa ja laittaa panostusta Yritykset tervetulleita (metsä, turve, vesivoima) Osarahoittaja mm. ministeriöt, maakuntaliitot Antaa edunsaajille rahaa toteuttamiseen Alihankkijat Urakoitsijoita, joilta edunsaajat ostavat palveluita Osapuoli (stakeholder) Sidosryhmä, joka ei aktiivinen toteuttamisessa, ei saa eikä laita euroja Voi olla myös yritys Integroitavat hankkeet Kuten rahoittaja ohjeistaa Rahoitukset ja raportoinnit erillään Ei saa sotkea EU-rahoja keskenään omarahoituksissa 27

28 HANKKEEN (VALMISTELUN) HALLINNOINTI YM, MMM?, Riistakeskus?, Luomus? Muut valtakunnalliset toimijat Mukana valtakunnantason toimissa sekä alueen toimissa (tarpeen mukaan) Koordinointitiimi (Valtakunnalliset organisaatiot) Kokonaiskoordinointi ja vastuu Valtakunnan tason toimet ja alueelliset toimet (tarpeen mukaan) MHLP, SYKE, RKTL, MHMT?, SMK?, METLA?, GTK? Hanke 1 Alue 1 Alueen toimijat Alueen (sekä valtakunnan) käytännön toimien suunnittelu (toimet ja rahoitus) Alue 2 Alueen toimijat Alueen (sekä valtakunnan) käytännön toimien suunnittelu (toimet ja rahoitus) Teema 1 Alueelliset demonstraatio/tutkimukset Alueen (sekä valtakunnan) käytännön toimien suunnittelu (toimet ja rahoitus) Hanke 2 Hanke 3 28

29 Kuinka mukaan? 60/40 tai integroitava hanke Kumppaniksi valtakunnallisiin toimiin; olemassa olevien tekemisten integrointi Kumppaniksi/osarahoittajaksi alueille Valintakriteerit Yhteydenotto mennessä; ennakkopalaveri koordinaatiotiimin kanssa Toimenpiteet (tavoite, tulokset ja aikataulu) Kumppanit Rahoitussuunnitelma Yhteystiedot: Jari Ilmonen, Sanna-Kaisa Juvonen ja Mikko 29