Kunnanvaltuuston hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010

Transkriptio

1 Kunnanvaltuuston hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010

2 R Y M Ä T T Y L Ä 2010 SISÄLTÖ 1. Saatesanat 2. Strategian lähtökohdat Alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Talous 3. Toiminta-ajatus 4. Rymättylä 2010 visio 5. Toiminnan painopisteet 6. Tavoitteet ja toiminta painopistealueittain 6.1 Asuinkuntapolitiikka Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Elinkeinopolitiikka Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointi Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Kunnan talous Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet

3 2 1 SAATESANAT Kuntien toimintaympäristö (kunnan toimintaan vaikuttavat muutostekijät) muuttuu pelottavan nopeasti. Väestörakenteiden muutokset, muuttoliike, aluerakenteen uudelleenmuotoutuminen, kuntien talouskehityksen eriytyminen, teknologian kehityksen tuomat mahdollisuudet, kansainvälistymisen nopea kasvu jne. vaikuttavat voimakkaasti, mutta eri tavoin kuntien toimintaedellytyksiin. Muutoksille on tyypillistä niiden heikko ennustettavuus, asioiden lisääntyvä monimutkaisuus ja kiihtyvä kilpailu osaavista ihmisistä, asukkaista ja yrityksistä. Muutosten seurauksena kunnat joutuvat tänä päivänä entistä tarkemmin miettimään mm. palvelutarpeitaan, toimintatapojaan ja niukkojen resurssien käyttöä. Meneillään olevaan muutokseen liittyy kunnan roolin muuttuminen perinteisestä palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Tämä merkitsee mm. sitä, että erilaisten järjestelmien ja hierarkioiden maailmasta siirrytään monimuotoisten verkostojen maailmaan eli tarve hakeutua monipuoliseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa kasvaa ja korostuu. Rymättylän kunnan toimintaan vaikuttaa edellä mainituista muutostekijöistä ehkä eniten muutokset väestössä. Väestö ikääntyy, mikä tuo paineita yleisen yhdyskuntasuunnittelun lisäksi erityisesti vanhustenhuoltoon. Vaatimukset eri palvelu- ja hoitomuotoja kohtaan lisääntyvät ikärakennemuutosten myötä. Koska Rymättylälle on ominaista kaikkein korkeimpien ikäryhmien suuri kasvu, nykyiset resurssit eivät riitä kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen. Vanhustenhuoltoon tarvitaan mm. tarkoituksenmukaisia tiloja ja uudenlaisia toimintatapoja. Vanhustenhuoltoon liittyviä asioita on tarkasteltu Rymättylän kunnan vanhustenhuollon ja terveyspalvelujen kehittämistä koskevassa raportissa ( ). Rymättylä on moneen kuntaan verrattuna mielenkiintoisessa asemassa siinä, että myös lapsimäärän kasvu aiheuttaa kunnalle paineita. Päivähoitoasiat ovat tällä hetkellä kunnossa ja uuden koulunkin rakentaminen alkanee pikapuoliin. Valtakunnallisten ennusmerkkien mukaan Rymättylässä on kuitenkin varauduttava jatkuvasti kasvussa oleviin nuoriso-ongelmiin, erityisesti nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen. Strategiassa on omaksi painopisteeksi asetettu lapsi- ja nuorisopolitiikka. Rymättylän kunnan strategian sisällön oleellinen osa on profiloituminen asuinkunnaksi. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on hoidettava tinkimättömästi maapolitiikkaan, kaavoitukseen ja asuntotuotantoon liittyvät asiat. Lisäksi on huolehdittava luonnosta ja ympäristön siistiydestä sekä tarjottava hyvät peruspalvelut. Jotta työssäkäynti kunnan ulkopuolella (ja kunnassa) sujuu ongelmitta, on myös liikenneväylät saatava sellaiseen kuntoon, että asuinkunta-ajattelu on realistista. Tämä vaatii tehokasta edunvalvontaa tieviranomaisiin päin. Työpaikkaomavaraisuuden nosto ja kunnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen vaativat kunnalta aktiivista ja tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Kunnan strategiassa onkin elinkeinopolitiikka, mukaan lukien matkailu ja maaseutupolitiikka, otettu yhdeksi toiminnan painopistealueeksi.

4 3 Rymättylä panostaa strategiatyössään verkostoyhteyksiensä kehittämiseen, hyödyntää omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä käyttää hyväksi jokaisen esille tulevan, vähäisenkin mahdollisuuden. Kunnan strategia on valmisteltu kunnan johtavien luottamushenkilöiden (valtuusto ja hallitus) ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Se on tehty toteutettavaksi. 2 STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Rymättylän vuonna 1869 perustettu kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä keskellä Turun saaristoa. Naapurikuntia ovat Merimasku, Naantali, Turku, Parainen, Nauvo, Korppoo ja Velkua. Kunnalla on pohjoisessa Merimaskun kanssa maaraja, mutta muihin ilmansuuntiin kunnat erottelee toisistaan vesiraja. Rymättylän keskustasta on matkaa Turkuun 32 km ja Helsinkiin 204 km. Lähin merisatama on Röölässä (4 km), lentokenttä Ruskon kunnassa (40 km, Turun lentoasema) ja rautatieasema Naantalissa (19 km). Kunnan kokonaispinta-ala on 335 km 2, josta vesistöä on 186 km 2. Kunnan rantaviivan pituus on 590 km. Rymättyläläiselle maisemalle on tyypillistä meren lahdet, järvet ja jyrkkäpiirteinen mäkimaasto. Pääsaaren lisäksi kunnan suurimpia saaria ovat etelässä Airismaa, Aaslaluoto, Kramppi, Kuusinen, Vähämaisaari, Maisaari, Samsaari. Lännessä Pakinainen, Ruotsalainen, Sakoluoto, Korvenmaa ja Pähkinäinen. Suurten saarten lisäksi kuntaan kuluu noin 400 pienempää saarta. Kunnanvaltuustossa on 17 valtuutettua. Suomen keskustalla on 8, kansallisella kokoomuksella 7 ja sosialidemokraateilla 2 paikkaa. Rymättylän asukasluku oli 1954 henkeä jakautuen seuraavasti: 0-15 vuotiaita 20 %, vuotiaita 62 % yli 65 vuotiaita 18 %. Rymättylän väestöllinen huoltosuhde*) on toiseksi korkein Turun seutukunnassa. Rymättylän luku on 0,60 kun se Turun seutukunnassa keskimäärin on 0,47. ) Väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 v)kohti. Kunnan alueella olevien työpaikkojen toimialarakenne v alkutuotanto 25.5 % jalostus 32,5 % palvelut 39,1 % toimiala tuntematon 2,9 %

5 4 Ammatissa toimivan väestön elinkeinorakenteen kehitykselle on ollut ominaista maaja metsätalousväestön väheneminen ja palveluammateissa toimivien määrän voimakas lisääntyminen. Työttömyysaste on Rymättylässä noin 7.9 %. Tämä on alempi kuin maassa keskimäärin (12,6 % ) ja myös alempi kuin Turun työvoimapiirin kunnissa ( 11 %). Rymättylässä on loma-asuntoja Ympärivuotisia näistä on vajaa 700 kappaletta. Talous Kunnan taloudellinen tila on vakaa. Vuoden 2001 tilinpäätöksen mukaan vuosikate ylittää selvästi poistojen määrän ja on asukasta kohti laskettuna 268 euroa. Verotuloprosentti on ollut vuoden 2000 alusta lukien 17,75 %. Ennen korotusta veroprosentti oli yli 20 vuotta 17. Verojen osuus kunnan tuloista on 66.6 %. Valtionosuuksien osuus kunnan tuloista on 20.5 % ja toimintatuottojen 11.4 %. Kunnalla on velkaa asukasta kohti noin 14 euroa. Kassavaroja on euroa ja kassan riittävyys 27 päivää. 3 TOIMINTA-AJATUS Rymättylän saaristokunta tarjoaa puhtaan, merellisen ympäristön vakituiseen ja vapaaajan asumiseen, mahdollisuuden yrittämiseen sekä hyvät peruspalvelut kaikenikäisille asukkailleen. 4 RYMÄTTYLÄ 2010 VISIO Visio kertoo lyhyesti sen, millainen kunta Rymättylä on vuonna Se on valtuuston määrittelemä tavoitetila, jota kohti kunta kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan etenee. Rymättylä on vuonna 2010 viihtyisä asuinkunta, jossa on säilynyt puhdas luonto, saaristoluonnon omaleimaisuus ja perinteinen viljelymaisema. Kunnassa on kolme keskusta, kaupallis-hallinnollinen kuntakeskus, matkailullinen Röölä ja Poikon kylätaajama. Kuntakeskuksen yleisilme on viihtyisä ja palvelut monipuoliset. Röölä on kunnan matkailuvaltti, jonka saunat, savustamot, kaupat ja ravintolat ovat laajalti tunnettuja. Poikko on palveluvarustukseltaan kehittyvä asuinalue, jonka asukkaiden enemmistö käy työssä Turun seudulla. Kunnassa hallinto on motivoitu ja mitoitettu järkevästi olemassa oleviin tehtäviin nähden. Valtuuston ja hallituksen työskentelyssä noudatetaan osallistuvia työmenetelmiä ja lautakuntiin on valittu innostuneita, asiansa tuntevia jäseniä. Keskeisessä asemassa kunnan päätöksenteon valmistelussa on tulevaisuuslautakunta, joka on korvannut kuntasuunnittelutoimikunnan. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat läheisessä yhteistyössä ja vievät kunnan asioita eteenpäin yhdessä valmistelemaansa strategiaan sitoutuneina. Kuntalaisille on kehitetty erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon jo ennakolta. Kunta on hallinnossaan panostanut tietotekniikan hyväksikäyttöön ja avoimeen tiedottamiseen.

6 5 Kunnan taloutta on hoidettu suunnitelmallisesti. Kunnan veroprosentti on onnistuttu pitämään kohtuullisena ja vuosikate positiivisena. Verotuloja on kasvatettu hankkimalla uusia asukkaita ja luomalla työpaikkoja aktiivista tonttipolitiikkaa noudattaen ja kunnan asuinkunta -imagoa hyödyntäen. Velkaantumista ei ole päästetty ylittämään maan keskitasoa. Kunnan toiminta on koordinoitu talouden kanssa mm. niin, että kunnan rahoja ei ole sidottu pitkiksi ajoiksi kaava-alueisiin. Investointien ajoitus on kaikin puolin suunniteltu loppuun saakka ja niiden rahoitukseen on varauduttu ennakolta. Kunnan väestönkasvu on hallittua. Useat Rymättylän kesäasukkaat ovat muuttaneet vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotisiksi ja osa kunnassa työssäkäyvistä on asettautunut asumaan kuntaan pysyvästi. Kunnan asuinkuntaimago on houkutellut kuntaan sopivasti uusia työikäisiä, lähiseuduilla ja etätyönä työtä tekeviä asukkaita. Kunnan lapsiluku on voimakkaassa kasvussa. Kunta kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin, jotka voivat hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Nuorten poismuutto Rymättylästä on jonkin verran vähentynyt. Kunta on varautunut vastaanottamaan paluumuuttajia suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen yhteydessä luomalla kotona asumista ja omatoimisuutta tukevan ikäihmisten vanhuuspolitiikan. Kunnan elinkeinoelämässä alkutuotannolla on merkittävämpi osuus kuin yleensä Suomen kunnissa. Rymättylä tunnetaan varhaisperunastaan, kalatuotteistaan ja koristekasveistaan. Jatkuvasti kasvava pieni ja keskisuuri yritystoiminta on alkutuotantoa jalostavaa ja erityisesti saaristoon soveltuvaa. Matkailu elinkeinona on kehittynyt merkittäväksi. Röölän satama-alue ja Aaslalle rakennettu elämysmatkailun keskus toimivat monipuolisina matkailutukikohtina, minkä lisäksi hyvin organisoitu ohjelmallinen maatilamatkailu on kysyttyä. Perinteiset kyläyhteisöt ovat saaneet lisää elinvoimaa. Eri ikäiset kyläläiset tukevat toisiaan. Jokaisella kylällä on oma kyläasiamiehensä, joka pitää yhteyttä kunnan kehityksestä vastuussa olevaan tulevaisuuslautakuntaan. 5 TOIMINNAN PAINOPISTEET Painopistealueet ovat kunnan strategiassa niitä toiminnallisia asiakokonaisuuksia, joihin kunta lähitulevaisuudessa panostaa sekä henkisiä että aineellisia voimavaroja. Rymättylän kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Rymättylän strategian tarkistamisen yhteydessä tarkastellaan erityisinä painopistealueina asuinkuntapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kunnan taloutta. Vanhustenhuoltoa ei ole asetettu tässä omaksi painopistealueeksi vaan Rymättylän kunnanhallituksen hyväksymä vanhustenhuollon ja terveyspalvelujen kehittämisen raportti toimii omana strategiana kunnan strategian rinnalla. Ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita on sijoitettu soveltuvin osin kunnan muihin painopistealueisiin.

7 6 6 TAVOITTEET JA TOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN 6.1 Asuinkuntapolitiikka Lähtökohdat VAHVUUDET Tontteja on Saariston omaleimaisuus Kaupunkikeskusten läheisyys. Turvallinen maaseutuympäristö Väestö tuntee toisensa Koko kylä kasvattaa ja tukee/hoivaa/pitää Huolta Monipuolinen elinkeinorakenne Kesäpitäjä MAHDOLLISUUDET Teollisuustontit Kunnan sijainti Kesäpitäjä Väljät tontit Vuokratontit Kesäasuntoja talvikäyttöön Rymättylä 2010: Kunnassa on saatu aikaiseksi eri ikäisten asukkaiden asumisen, elämisen ja luonnon sopusointu. Rakentaminen tapahtuu kunnassa hyväksyttyihin yleiskaavoihin perustuen. Kunnan kiinteistöt ja yleiset alueet on hoidettu asianmukaisesti. Rymättylän julkisuuskuva on myönteinen ja kunnan markkinointi toimii tehokkaasti. Kunnassa on tarkoituksenmukaiset, laadukkaat peruspalvelut ja ne ovat lähellä käyttäjiä. Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ja toimintaan lähidemokratian periaatteiden mukaisesti. Kunnan tiestö ja liikennejärjestelyt ovat kunnossa. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Hankitaan kunnalle raakamaata asemakaavoitusta varten. - Käytetään valtuustokausittain tarkistettuja osayleiskaavoja kunnan alueiden käytön yleisinä kehittämisvälineinä. Kuntakeskukset suunnitellaan detaljikaavoilla. - Kaavoitetaan ja rakennetaan ainoastaan hyvin ympäristöön sopeutuvia pientaloalueita. - Vaikutetaan aktiivisesti eri tahoihin kunnan tieyhteyksien parantamiseksi sekä kehitetään kunnan tieverkostoa ja parannetaan tiestön laatua tukemalla yksityistiekuntia kunnan tieavustuksilla. - Lisätään työntekijöitä vanhustenhuollon avopalveluihin ja kannustetaan yksityisen hoivapalvelun kehittymistä ja kiinnitetään huomiota vanhusten itsenäistä asumista tukeviin perusparannuksiin sekä kehitetään palveluasuntomuotoista asumista. - Turvataan riittävä erityisopetus omassa kunnassa sekä pidetään luokkakoot inhimillisinä ja huolehditaan siitä, että koulutilat ja opetusvälineet ovat riittävät sekä kehitetään kunnan kirjastoa monipalvelupisteenä kuntalaisten tapaamispaikaksi. - Määritellään peruspalvelut ja niiden laatukriteerit (sisältää myös liikenteen).

8 7 - Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti asuinkuntana ja valmistellaan Tervetuloa rymättyläläiseksi paketti, joka sisältää mm. Rymättylässä tarjottavat palvelut (myös yksityiset). - Teetätetään viihtyvyyden lisäämiseksi yleisten alueiden osalta parannussuunnitelma ja toteutetaan suunnitelmaa välittömästi. - Valmistellaan laajat ympäristökysymykset yhdessä naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. 6.2 Elinkeinopolitiikka Lähtökohdat VAHVUUDET Ainutlaatuinen saaristo Omaleimaisuus Kaupunkien läheisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Erikoisviljely Turvallinen elinympäristö MAHDOLLISUUDET Matkailun kehittäminen Maatalouden erikoistuminen Liikenneyhteyksien parantaminen Seutukunnallinen yhteistyö Kalastus, jalostus Asuinkuntapolitiikka Rahastokauden mahdollisuudet Rymättylä 2010: Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 75 prosenttia. Kunnan maaseutu saaristo-osineen on säilynyt elinvoimaisena. Rymättylä tunnetaan laajalti matkailupitäjänä ja erikoistuotteistaan. Liikenneyhteydet ovat kunnossa. Osa keskiasteen opinnon suorittaneista saa valmistuttuaan työpaikan Rymättylästä. Kunnalla on ajan tasalla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Parannetaan liikenneyhteyksiä (tehokas yhteistyö tieviranomaisiin päin). - Valmistellaan 2010-strategiaan perustuva elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan mm. - kunnan markkinointia, - tonttitarjontaa, - yrittäjyyskasvatusta kouluissa, - seutukunnallista yhteistyötä ja verkostoitumista, - yritystoiminnana edellytyksiä, - saaristoon sopivan, ympäristöystävällisen pk-yritystoiminnan saamista kuntaan, - maatalouden ja kalastuselinkeinojen kehittämistä (mm.liitännäiselinkeinot/tuotteiden jatkojalostus/hoivapalvelut). - Kehitetään matkailua kiinnittämällä huomiota mm. - yhteismarkkinointiin osallistumiseen ja internetin hyödyntämiseen, - Röölän satama-alueen kehittämiseen (asemakaava, EU-tuet), - Kirkonkylän venesataman kehittämiseen (Kirkkolahden yleissuunnitelman päivittäminen/toteuttaminen), - Aaslan elämysmatkailun kehittämiseen,

9 8 - maatilamatkailun kehittämiseen. - Edistetään eri tukimuotojen hyödyntämistä ja yhteistyötahojen tunnetuksi tulemista 6.3 Lasten ja nuorten hyvinvointi Lähtökohdat VAHVUUDET Turvallinen ja hyvä elinympäristö yhteisön koko sopiva tunnettavuus Hyvä päivähoito ja tuettu kotihoito perhepäivähoito päiväkoti iltapäiväkerho kuntalisä; kotihoito ja yksityinen hoito Hyvä koulu Lasten monipuoliset harrastusmahdol- Lisuudet myös kirkonkylän ulkopuolella nuorisojärjestöt, muut järjestöt ja yhteisöt liikuntajärjestöt vapaa-aikatoimi Luonto; erilaiset elementit: vesi, metsä, Kalliot, väljää ja puhdasta Rymättyläläisillä nuorilla arvot kohdallaan MAHDOLLISUUDET Kaikki lasten ja nuorten asialle järjestöt; yhteistyö kunta; kaikki hallintokunnat ja viranhaltijat Kasvatus tulevaisuuteen projekti Vanhemmat rupeavat jälleen vanhemmiksi Yhteistyö kaikki kaikkien kanssa ja alueellinen yhteistyö muiden kuntien kanssa Kuntastrategia: lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan Kaavoitus Yrittäjyyskasvatus kouluissa Rymättylä 2010: Rymättyläläinen nuori on toista ihmistä kunnioittava, toisten omaisuutta ja omaa elinympäristöään arvostava ihminen. Rymättyläläiset lapset ja nuoret ovat aikuiseksi kasvaessaan muodostaneet kunnasta myönteisen asuinkuntakuvan. Kunnan perhekulttuurissa on omaksuttu aikaa lapselle periaate. Kunnan päivähoito toteutuu monipuolisena, eri vaihtoehtoja valinnanvapauksia sisältävänä. Kunta toimii lasten ja nuorten asioissa läheisessä yhteistyössä ns. kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa olemassa olevat resurssit tehokkaasti hyödyntäen. Kunnan nuorisolla on käytettävissä viihtyisä aikuisten valvoma nuorisotila. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : palkataan koulukuraattori/perhetyöntekijä tuetaan vanhemmuutta jatketaan Rymättylä-lisän myöntämistä

10 9 säilytetään monipuoliset päivähoitopalvelut ja huomioidaan erityislapset eri sukupolvien yhteistyötä kehitetään; päivähoitopappa, esikoulumummo, adoptoitu lapsenlapsi jne kehitetään ekologista ajattelua kunnassa järjestämällä esim. teemavuosia ehkäistään ilkivaltaa hoitamalla ympäristö hyvin otetaan luonto huomioon kaikessa toiminnassa järjestetään koululaisille iltapäivätoimintaa. luodaan toimiva suhde ala-asteen ja yläasteen välille saadaan osa seitsemännen luokan kursseista Rymättylään otetaan yläasteikäiset mukaan suunnitteluun luodaan nuorisolinkki nuorten ja päättäjien välille tehdään nuorten ja lasten kyselyjä ja haastatteluja tarpeen mukaan tehdään tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä ja aloitetaan sosiaalitoimen, vapaa-aikatoimen ja koulutoimen yhteiset kuukausipalaverit tehdään liikennejärjestelyillä ja suunnittelulla liikkuminen turvalliseksi 6.4 Kunnan talous ja henkilöstö Rymättylä 2010: Vuosikate positiivinen. Verotusperusteet ovat maan keskimääräisessä tasossa. Velkaantumistaso on alle maan kaikkien kuntien keskiarvon. Maksuvalmius on hyvä. Investoinnit toteutetaan suunnitelmallisesti. Kunnan henkilöstö on osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Henkilökunnan määrä on mitoitettu riittäväksi tuotettavien palvelujen määrään nähden. Kunta huolehtii henkilöstöstään. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Tarkistetaan maksujen ja taksojen taso vuosittain. - Panostetaan verotulojen lisäämiseksi asuinkuntapolitiikkaan ja elinkeinojen kehittämiseen suunnitellulla tavalla. - Hyödynnetään kunta-alan uuden palkkausjärjestelmän uudistamisen aikana kertyneitä tietoja esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa ja pelisääntöjen luomisessa. - Pidetään yllä henkilöstön osaamista tarpeellisella koulutuksella. - Mahdollistetaan työntekijöiden hakeutuminen koulutukseen, josta saa valmiuksia kehittää omaa työtään. - Huolehditaan siitä, että kunnan koko henkilöstö tulee työkykyä ylläpitävän toiminnan piiriin. - Kannustetaan henkilöstöä omatoimiseen fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. - Suhtaudutaan henkilöstöön voimavarana, ei yksin menoeränä. - Selvitetään sektoreittain henkilömäärän riittävyys tuotettaviin palveluihin nähden.