Kunnanvaltuuston hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnanvaltuuston 31.10.2002 hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010"

Transkriptio

1 Kunnanvaltuuston hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010

2 R Y M Ä T T Y L Ä 2010 SISÄLTÖ 1. Saatesanat 2. Strategian lähtökohdat Alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Talous 3. Toiminta-ajatus 4. Rymättylä 2010 visio 5. Toiminnan painopisteet 6. Tavoitteet ja toiminta painopistealueittain 6.1 Asuinkuntapolitiikka Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Elinkeinopolitiikka Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointi Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Kunnan talous Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet

3 2 1 SAATESANAT Kuntien toimintaympäristö (kunnan toimintaan vaikuttavat muutostekijät) muuttuu pelottavan nopeasti. Väestörakenteiden muutokset, muuttoliike, aluerakenteen uudelleenmuotoutuminen, kuntien talouskehityksen eriytyminen, teknologian kehityksen tuomat mahdollisuudet, kansainvälistymisen nopea kasvu jne. vaikuttavat voimakkaasti, mutta eri tavoin kuntien toimintaedellytyksiin. Muutoksille on tyypillistä niiden heikko ennustettavuus, asioiden lisääntyvä monimutkaisuus ja kiihtyvä kilpailu osaavista ihmisistä, asukkaista ja yrityksistä. Muutosten seurauksena kunnat joutuvat tänä päivänä entistä tarkemmin miettimään mm. palvelutarpeitaan, toimintatapojaan ja niukkojen resurssien käyttöä. Meneillään olevaan muutokseen liittyy kunnan roolin muuttuminen perinteisestä palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Tämä merkitsee mm. sitä, että erilaisten järjestelmien ja hierarkioiden maailmasta siirrytään monimuotoisten verkostojen maailmaan eli tarve hakeutua monipuoliseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa kasvaa ja korostuu. Rymättylän kunnan toimintaan vaikuttaa edellä mainituista muutostekijöistä ehkä eniten muutokset väestössä. Väestö ikääntyy, mikä tuo paineita yleisen yhdyskuntasuunnittelun lisäksi erityisesti vanhustenhuoltoon. Vaatimukset eri palvelu- ja hoitomuotoja kohtaan lisääntyvät ikärakennemuutosten myötä. Koska Rymättylälle on ominaista kaikkein korkeimpien ikäryhmien suuri kasvu, nykyiset resurssit eivät riitä kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen. Vanhustenhuoltoon tarvitaan mm. tarkoituksenmukaisia tiloja ja uudenlaisia toimintatapoja. Vanhustenhuoltoon liittyviä asioita on tarkasteltu Rymättylän kunnan vanhustenhuollon ja terveyspalvelujen kehittämistä koskevassa raportissa ( ). Rymättylä on moneen kuntaan verrattuna mielenkiintoisessa asemassa siinä, että myös lapsimäärän kasvu aiheuttaa kunnalle paineita. Päivähoitoasiat ovat tällä hetkellä kunnossa ja uuden koulunkin rakentaminen alkanee pikapuoliin. Valtakunnallisten ennusmerkkien mukaan Rymättylässä on kuitenkin varauduttava jatkuvasti kasvussa oleviin nuoriso-ongelmiin, erityisesti nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen. Strategiassa on omaksi painopisteeksi asetettu lapsi- ja nuorisopolitiikka. Rymättylän kunnan strategian sisällön oleellinen osa on profiloituminen asuinkunnaksi. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on hoidettava tinkimättömästi maapolitiikkaan, kaavoitukseen ja asuntotuotantoon liittyvät asiat. Lisäksi on huolehdittava luonnosta ja ympäristön siistiydestä sekä tarjottava hyvät peruspalvelut. Jotta työssäkäynti kunnan ulkopuolella (ja kunnassa) sujuu ongelmitta, on myös liikenneväylät saatava sellaiseen kuntoon, että asuinkunta-ajattelu on realistista. Tämä vaatii tehokasta edunvalvontaa tieviranomaisiin päin. Työpaikkaomavaraisuuden nosto ja kunnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen vaativat kunnalta aktiivista ja tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Kunnan strategiassa onkin elinkeinopolitiikka, mukaan lukien matkailu ja maaseutupolitiikka, otettu yhdeksi toiminnan painopistealueeksi.

4 3 Rymättylä panostaa strategiatyössään verkostoyhteyksiensä kehittämiseen, hyödyntää omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä käyttää hyväksi jokaisen esille tulevan, vähäisenkin mahdollisuuden. Kunnan strategia on valmisteltu kunnan johtavien luottamushenkilöiden (valtuusto ja hallitus) ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Se on tehty toteutettavaksi. 2 STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Rymättylän vuonna 1869 perustettu kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä keskellä Turun saaristoa. Naapurikuntia ovat Merimasku, Naantali, Turku, Parainen, Nauvo, Korppoo ja Velkua. Kunnalla on pohjoisessa Merimaskun kanssa maaraja, mutta muihin ilmansuuntiin kunnat erottelee toisistaan vesiraja. Rymättylän keskustasta on matkaa Turkuun 32 km ja Helsinkiin 204 km. Lähin merisatama on Röölässä (4 km), lentokenttä Ruskon kunnassa (40 km, Turun lentoasema) ja rautatieasema Naantalissa (19 km). Kunnan kokonaispinta-ala on 335 km 2, josta vesistöä on 186 km 2. Kunnan rantaviivan pituus on 590 km. Rymättyläläiselle maisemalle on tyypillistä meren lahdet, järvet ja jyrkkäpiirteinen mäkimaasto. Pääsaaren lisäksi kunnan suurimpia saaria ovat etelässä Airismaa, Aaslaluoto, Kramppi, Kuusinen, Vähämaisaari, Maisaari, Samsaari. Lännessä Pakinainen, Ruotsalainen, Sakoluoto, Korvenmaa ja Pähkinäinen. Suurten saarten lisäksi kuntaan kuluu noin 400 pienempää saarta. Kunnanvaltuustossa on 17 valtuutettua. Suomen keskustalla on 8, kansallisella kokoomuksella 7 ja sosialidemokraateilla 2 paikkaa. Rymättylän asukasluku oli 1954 henkeä jakautuen seuraavasti: 0-15 vuotiaita 20 %, vuotiaita 62 % yli 65 vuotiaita 18 %. Rymättylän väestöllinen huoltosuhde*) on toiseksi korkein Turun seutukunnassa. Rymättylän luku on 0,60 kun se Turun seutukunnassa keskimäärin on 0,47. ) Väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 v)kohti. Kunnan alueella olevien työpaikkojen toimialarakenne v alkutuotanto 25.5 % jalostus 32,5 % palvelut 39,1 % toimiala tuntematon 2,9 %

5 4 Ammatissa toimivan väestön elinkeinorakenteen kehitykselle on ollut ominaista maaja metsätalousväestön väheneminen ja palveluammateissa toimivien määrän voimakas lisääntyminen. Työttömyysaste on Rymättylässä noin 7.9 %. Tämä on alempi kuin maassa keskimäärin (12,6 % ) ja myös alempi kuin Turun työvoimapiirin kunnissa ( 11 %). Rymättylässä on loma-asuntoja Ympärivuotisia näistä on vajaa 700 kappaletta. Talous Kunnan taloudellinen tila on vakaa. Vuoden 2001 tilinpäätöksen mukaan vuosikate ylittää selvästi poistojen määrän ja on asukasta kohti laskettuna 268 euroa. Verotuloprosentti on ollut vuoden 2000 alusta lukien 17,75 %. Ennen korotusta veroprosentti oli yli 20 vuotta 17. Verojen osuus kunnan tuloista on 66.6 %. Valtionosuuksien osuus kunnan tuloista on 20.5 % ja toimintatuottojen 11.4 %. Kunnalla on velkaa asukasta kohti noin 14 euroa. Kassavaroja on euroa ja kassan riittävyys 27 päivää. 3 TOIMINTA-AJATUS Rymättylän saaristokunta tarjoaa puhtaan, merellisen ympäristön vakituiseen ja vapaaajan asumiseen, mahdollisuuden yrittämiseen sekä hyvät peruspalvelut kaikenikäisille asukkailleen. 4 RYMÄTTYLÄ 2010 VISIO Visio kertoo lyhyesti sen, millainen kunta Rymättylä on vuonna Se on valtuuston määrittelemä tavoitetila, jota kohti kunta kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan etenee. Rymättylä on vuonna 2010 viihtyisä asuinkunta, jossa on säilynyt puhdas luonto, saaristoluonnon omaleimaisuus ja perinteinen viljelymaisema. Kunnassa on kolme keskusta, kaupallis-hallinnollinen kuntakeskus, matkailullinen Röölä ja Poikon kylätaajama. Kuntakeskuksen yleisilme on viihtyisä ja palvelut monipuoliset. Röölä on kunnan matkailuvaltti, jonka saunat, savustamot, kaupat ja ravintolat ovat laajalti tunnettuja. Poikko on palveluvarustukseltaan kehittyvä asuinalue, jonka asukkaiden enemmistö käy työssä Turun seudulla. Kunnassa hallinto on motivoitu ja mitoitettu järkevästi olemassa oleviin tehtäviin nähden. Valtuuston ja hallituksen työskentelyssä noudatetaan osallistuvia työmenetelmiä ja lautakuntiin on valittu innostuneita, asiansa tuntevia jäseniä. Keskeisessä asemassa kunnan päätöksenteon valmistelussa on tulevaisuuslautakunta, joka on korvannut kuntasuunnittelutoimikunnan. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat läheisessä yhteistyössä ja vievät kunnan asioita eteenpäin yhdessä valmistelemaansa strategiaan sitoutuneina. Kuntalaisille on kehitetty erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon jo ennakolta. Kunta on hallinnossaan panostanut tietotekniikan hyväksikäyttöön ja avoimeen tiedottamiseen.

6 5 Kunnan taloutta on hoidettu suunnitelmallisesti. Kunnan veroprosentti on onnistuttu pitämään kohtuullisena ja vuosikate positiivisena. Verotuloja on kasvatettu hankkimalla uusia asukkaita ja luomalla työpaikkoja aktiivista tonttipolitiikkaa noudattaen ja kunnan asuinkunta -imagoa hyödyntäen. Velkaantumista ei ole päästetty ylittämään maan keskitasoa. Kunnan toiminta on koordinoitu talouden kanssa mm. niin, että kunnan rahoja ei ole sidottu pitkiksi ajoiksi kaava-alueisiin. Investointien ajoitus on kaikin puolin suunniteltu loppuun saakka ja niiden rahoitukseen on varauduttu ennakolta. Kunnan väestönkasvu on hallittua. Useat Rymättylän kesäasukkaat ovat muuttaneet vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotisiksi ja osa kunnassa työssäkäyvistä on asettautunut asumaan kuntaan pysyvästi. Kunnan asuinkuntaimago on houkutellut kuntaan sopivasti uusia työikäisiä, lähiseuduilla ja etätyönä työtä tekeviä asukkaita. Kunnan lapsiluku on voimakkaassa kasvussa. Kunta kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin, jotka voivat hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Nuorten poismuutto Rymättylästä on jonkin verran vähentynyt. Kunta on varautunut vastaanottamaan paluumuuttajia suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen yhteydessä luomalla kotona asumista ja omatoimisuutta tukevan ikäihmisten vanhuuspolitiikan. Kunnan elinkeinoelämässä alkutuotannolla on merkittävämpi osuus kuin yleensä Suomen kunnissa. Rymättylä tunnetaan varhaisperunastaan, kalatuotteistaan ja koristekasveistaan. Jatkuvasti kasvava pieni ja keskisuuri yritystoiminta on alkutuotantoa jalostavaa ja erityisesti saaristoon soveltuvaa. Matkailu elinkeinona on kehittynyt merkittäväksi. Röölän satama-alue ja Aaslalle rakennettu elämysmatkailun keskus toimivat monipuolisina matkailutukikohtina, minkä lisäksi hyvin organisoitu ohjelmallinen maatilamatkailu on kysyttyä. Perinteiset kyläyhteisöt ovat saaneet lisää elinvoimaa. Eri ikäiset kyläläiset tukevat toisiaan. Jokaisella kylällä on oma kyläasiamiehensä, joka pitää yhteyttä kunnan kehityksestä vastuussa olevaan tulevaisuuslautakuntaan. 5 TOIMINNAN PAINOPISTEET Painopistealueet ovat kunnan strategiassa niitä toiminnallisia asiakokonaisuuksia, joihin kunta lähitulevaisuudessa panostaa sekä henkisiä että aineellisia voimavaroja. Rymättylän kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Rymättylän strategian tarkistamisen yhteydessä tarkastellaan erityisinä painopistealueina asuinkuntapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kunnan taloutta. Vanhustenhuoltoa ei ole asetettu tässä omaksi painopistealueeksi vaan Rymättylän kunnanhallituksen hyväksymä vanhustenhuollon ja terveyspalvelujen kehittämisen raportti toimii omana strategiana kunnan strategian rinnalla. Ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita on sijoitettu soveltuvin osin kunnan muihin painopistealueisiin.

7 6 6 TAVOITTEET JA TOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN 6.1 Asuinkuntapolitiikka Lähtökohdat VAHVUUDET Tontteja on Saariston omaleimaisuus Kaupunkikeskusten läheisyys. Turvallinen maaseutuympäristö Väestö tuntee toisensa Koko kylä kasvattaa ja tukee/hoivaa/pitää Huolta Monipuolinen elinkeinorakenne Kesäpitäjä MAHDOLLISUUDET Teollisuustontit Kunnan sijainti Kesäpitäjä Väljät tontit Vuokratontit Kesäasuntoja talvikäyttöön Rymättylä 2010: Kunnassa on saatu aikaiseksi eri ikäisten asukkaiden asumisen, elämisen ja luonnon sopusointu. Rakentaminen tapahtuu kunnassa hyväksyttyihin yleiskaavoihin perustuen. Kunnan kiinteistöt ja yleiset alueet on hoidettu asianmukaisesti. Rymättylän julkisuuskuva on myönteinen ja kunnan markkinointi toimii tehokkaasti. Kunnassa on tarkoituksenmukaiset, laadukkaat peruspalvelut ja ne ovat lähellä käyttäjiä. Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ja toimintaan lähidemokratian periaatteiden mukaisesti. Kunnan tiestö ja liikennejärjestelyt ovat kunnossa. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Hankitaan kunnalle raakamaata asemakaavoitusta varten. - Käytetään valtuustokausittain tarkistettuja osayleiskaavoja kunnan alueiden käytön yleisinä kehittämisvälineinä. Kuntakeskukset suunnitellaan detaljikaavoilla. - Kaavoitetaan ja rakennetaan ainoastaan hyvin ympäristöön sopeutuvia pientaloalueita. - Vaikutetaan aktiivisesti eri tahoihin kunnan tieyhteyksien parantamiseksi sekä kehitetään kunnan tieverkostoa ja parannetaan tiestön laatua tukemalla yksityistiekuntia kunnan tieavustuksilla. - Lisätään työntekijöitä vanhustenhuollon avopalveluihin ja kannustetaan yksityisen hoivapalvelun kehittymistä ja kiinnitetään huomiota vanhusten itsenäistä asumista tukeviin perusparannuksiin sekä kehitetään palveluasuntomuotoista asumista. - Turvataan riittävä erityisopetus omassa kunnassa sekä pidetään luokkakoot inhimillisinä ja huolehditaan siitä, että koulutilat ja opetusvälineet ovat riittävät sekä kehitetään kunnan kirjastoa monipalvelupisteenä kuntalaisten tapaamispaikaksi. - Määritellään peruspalvelut ja niiden laatukriteerit (sisältää myös liikenteen).

8 7 - Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti asuinkuntana ja valmistellaan Tervetuloa rymättyläläiseksi paketti, joka sisältää mm. Rymättylässä tarjottavat palvelut (myös yksityiset). - Teetätetään viihtyvyyden lisäämiseksi yleisten alueiden osalta parannussuunnitelma ja toteutetaan suunnitelmaa välittömästi. - Valmistellaan laajat ympäristökysymykset yhdessä naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. 6.2 Elinkeinopolitiikka Lähtökohdat VAHVUUDET Ainutlaatuinen saaristo Omaleimaisuus Kaupunkien läheisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Erikoisviljely Turvallinen elinympäristö MAHDOLLISUUDET Matkailun kehittäminen Maatalouden erikoistuminen Liikenneyhteyksien parantaminen Seutukunnallinen yhteistyö Kalastus, jalostus Asuinkuntapolitiikka Rahastokauden mahdollisuudet Rymättylä 2010: Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 75 prosenttia. Kunnan maaseutu saaristo-osineen on säilynyt elinvoimaisena. Rymättylä tunnetaan laajalti matkailupitäjänä ja erikoistuotteistaan. Liikenneyhteydet ovat kunnossa. Osa keskiasteen opinnon suorittaneista saa valmistuttuaan työpaikan Rymättylästä. Kunnalla on ajan tasalla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Parannetaan liikenneyhteyksiä (tehokas yhteistyö tieviranomaisiin päin). - Valmistellaan 2010-strategiaan perustuva elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan mm. - kunnan markkinointia, - tonttitarjontaa, - yrittäjyyskasvatusta kouluissa, - seutukunnallista yhteistyötä ja verkostoitumista, - yritystoiminnana edellytyksiä, - saaristoon sopivan, ympäristöystävällisen pk-yritystoiminnan saamista kuntaan, - maatalouden ja kalastuselinkeinojen kehittämistä (mm.liitännäiselinkeinot/tuotteiden jatkojalostus/hoivapalvelut). - Kehitetään matkailua kiinnittämällä huomiota mm. - yhteismarkkinointiin osallistumiseen ja internetin hyödyntämiseen, - Röölän satama-alueen kehittämiseen (asemakaava, EU-tuet), - Kirkonkylän venesataman kehittämiseen (Kirkkolahden yleissuunnitelman päivittäminen/toteuttaminen), - Aaslan elämysmatkailun kehittämiseen,

9 8 - maatilamatkailun kehittämiseen. - Edistetään eri tukimuotojen hyödyntämistä ja yhteistyötahojen tunnetuksi tulemista 6.3 Lasten ja nuorten hyvinvointi Lähtökohdat VAHVUUDET Turvallinen ja hyvä elinympäristö yhteisön koko sopiva tunnettavuus Hyvä päivähoito ja tuettu kotihoito perhepäivähoito päiväkoti iltapäiväkerho kuntalisä; kotihoito ja yksityinen hoito Hyvä koulu Lasten monipuoliset harrastusmahdol- Lisuudet myös kirkonkylän ulkopuolella nuorisojärjestöt, muut järjestöt ja yhteisöt liikuntajärjestöt vapaa-aikatoimi Luonto; erilaiset elementit: vesi, metsä, Kalliot, väljää ja puhdasta Rymättyläläisillä nuorilla arvot kohdallaan MAHDOLLISUUDET Kaikki lasten ja nuorten asialle järjestöt; yhteistyö kunta; kaikki hallintokunnat ja viranhaltijat Kasvatus tulevaisuuteen projekti Vanhemmat rupeavat jälleen vanhemmiksi Yhteistyö kaikki kaikkien kanssa ja alueellinen yhteistyö muiden kuntien kanssa Kuntastrategia: lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan Kaavoitus Yrittäjyyskasvatus kouluissa Rymättylä 2010: Rymättyläläinen nuori on toista ihmistä kunnioittava, toisten omaisuutta ja omaa elinympäristöään arvostava ihminen. Rymättyläläiset lapset ja nuoret ovat aikuiseksi kasvaessaan muodostaneet kunnasta myönteisen asuinkuntakuvan. Kunnan perhekulttuurissa on omaksuttu aikaa lapselle periaate. Kunnan päivähoito toteutuu monipuolisena, eri vaihtoehtoja valinnanvapauksia sisältävänä. Kunta toimii lasten ja nuorten asioissa läheisessä yhteistyössä ns. kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa olemassa olevat resurssit tehokkaasti hyödyntäen. Kunnan nuorisolla on käytettävissä viihtyisä aikuisten valvoma nuorisotila. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : palkataan koulukuraattori/perhetyöntekijä tuetaan vanhemmuutta jatketaan Rymättylä-lisän myöntämistä

10 9 säilytetään monipuoliset päivähoitopalvelut ja huomioidaan erityislapset eri sukupolvien yhteistyötä kehitetään; päivähoitopappa, esikoulumummo, adoptoitu lapsenlapsi jne kehitetään ekologista ajattelua kunnassa järjestämällä esim. teemavuosia ehkäistään ilkivaltaa hoitamalla ympäristö hyvin otetaan luonto huomioon kaikessa toiminnassa järjestetään koululaisille iltapäivätoimintaa. luodaan toimiva suhde ala-asteen ja yläasteen välille saadaan osa seitsemännen luokan kursseista Rymättylään otetaan yläasteikäiset mukaan suunnitteluun luodaan nuorisolinkki nuorten ja päättäjien välille tehdään nuorten ja lasten kyselyjä ja haastatteluja tarpeen mukaan tehdään tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä ja aloitetaan sosiaalitoimen, vapaa-aikatoimen ja koulutoimen yhteiset kuukausipalaverit tehdään liikennejärjestelyillä ja suunnittelulla liikkuminen turvalliseksi 6.4 Kunnan talous ja henkilöstö Rymättylä 2010: Vuosikate positiivinen. Verotusperusteet ovat maan keskimääräisessä tasossa. Velkaantumistaso on alle maan kaikkien kuntien keskiarvon. Maksuvalmius on hyvä. Investoinnit toteutetaan suunnitelmallisesti. Kunnan henkilöstö on osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Henkilökunnan määrä on mitoitettu riittäväksi tuotettavien palvelujen määrään nähden. Kunta huolehtii henkilöstöstään. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Tarkistetaan maksujen ja taksojen taso vuosittain. - Panostetaan verotulojen lisäämiseksi asuinkuntapolitiikkaan ja elinkeinojen kehittämiseen suunnitellulla tavalla. - Hyödynnetään kunta-alan uuden palkkausjärjestelmän uudistamisen aikana kertyneitä tietoja esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa ja pelisääntöjen luomisessa. - Pidetään yllä henkilöstön osaamista tarpeellisella koulutuksella. - Mahdollistetaan työntekijöiden hakeutuminen koulutukseen, josta saa valmiuksia kehittää omaa työtään. - Huolehditaan siitä, että kunnan koko henkilöstö tulee työkykyä ylläpitävän toiminnan piiriin. - Kannustetaan henkilöstöä omatoimiseen fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. - Suhtaudutaan henkilöstöön voimavarana, ei yksin menoeränä. - Selvitetään sektoreittain henkilömäärän riittävyys tuotettaviin palveluihin nähden.

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot

KUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006

Leppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006 Leppävirran kuntastrategia 2010 Kunnanhallitus 20.2.2006 Sisältö VISIO TOIMINTA-AJATUS PÄÄSTRATEGIA Strategiat ELINKEINO ASUINKUNTA PALVELU HENKILÖSTÖ TALOUS VISIO Leppävirran kunta tarjoaa kasvavalle

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA

NAANTALIN STRATEGIATYÖ SAARISTOLAUTAKUNTA NAANTALIN STRATEGIATYÖ Työskentelypohjat kevät 2009 SAARISTOLAUTAKUNTA Strategia- ja yhteenvetoanalyysit 1 (11) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ASIAKASRYHMITTÄISET

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

sekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan.

sekä omaperäisistä ja elinvoimaisista kylistään ja kulttuuristaan. LVOOBO WJTJP 3136 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Tekninen Visio Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja. Perustehtävä Toimivan ja turvallisen ympäristön aikaansaaminen suunnittelemalla, rakentamalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Jokioisten strategian päivittäminen

Jokioisten strategian päivittäminen Hyvinvointi ja terveys Palvelut ja tuottavuus Osallistuminen ja demokratia Elinvoima ja kilpailukyky Talous ja henkilöstö Jokioisten strategian päivittäminen Tausta: Jokioisten 2013 2016 strategia Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 16.1.2015 Vantaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet ja

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Iitti Kuntastrategia 2014 2017. Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013

Iitti Kuntastrategia 2014 2017. Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013 Iitti Kuntastrategia 2014 2017 Kunnanhallitus 20.5.2013 135 Kunnanvaltuusto 151 / 02.01.00 / 2013 42/02.00.00/2013 Strategiakartta Rakenneselvitykset Lahden seudun kuntien kanssa 1.7.2014 mennessä. Varaudutaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot