JYVÄSKYLÄN PUUTARHASANOMAT. Omatarveviljelyä vuonna Jyväskylän Puutarhaseura ry toimintavuosi. Omatarveviljely 5. 3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN PUUTARHASANOMAT. Omatarveviljelyä vuonna 2009. Jyväskylän Puutarhaseura ry. 113. toimintavuosi. Omatarveviljely 5. 3."

Transkriptio

1 Numero 7 JYVÄSKYLÄN PUUTARHASANOMAT Jyväskylän Puutarhaseura ry toimintavuosi Omatarveviljelyä vuonna 2009 Kuva Marjatta Uosukainen Kevät koittaa ja lama-suomessa kaivataan mielekästä tekemistä. Suurin osa suomalaisista pitää puutarhanhoitoa tärkeimpänä harrastuksenaan, joten kaikki joukolla toteuttamaan vuoden 2009 puutarhateemaa Omatarveviljely Vinkkejä nykyaikaiseen omatarveviljelyyn Omatarveviljelyllä uusia makunautintoja kotikeittiöstä Omatarveviljelyllä henkistä vireyttä, ruumiillista kuntoa ja taloudellista hyötyä Nauti vihreästä - monipuolisesti! Tässä numerossa: Puistot edistävät terveyttä 2 Viihtyisä Kerrostalopiha 3 Alppiruusut muuttokuormaan Aistit mukaan puutarhaan Vuoden teema: Omatarveviljely Lamaa vastaan omatarveviljelyllä Puutarhaseura toimii 8 Anteron matkapakina 9 Ilmoituksia 10 Ideoita puutarhaan 11 Toimintakalenteri Vanha konsti: Laman yli omatarveviljelyllä Omatarveviljely on totuttu kaivamaan esiin taloudellisesti heikkoina aikoina. Konsti onkin toiminut ja puutarhaelinkeino Suomessa kehittynyt kansantaloudellisestikin merkittäväksi tekijäksi. Nykypäivän omatarveviljely ei enää välttämättä ole perunan ja porkkanan kasvatusta ja kasvimaan tonkimista. Puutarhojen kasvivalikoima on laajentunut sadassa vuodessa ja lamaa voi torjua vaikka kasvattamalla mausteyrttinsä ikkunanlaudalla, tomaattinsa parvekkeella ja marjansa koristepensaina puutarhassa. Kotimaiset tyrnit Tytti ja Terhi pölyttäjälajikkeen Tarmon kera sekä pensasmustikat Aino ja Alvar ovat oivia omatarvekorvikkeita tuontihedelmille. Molemmilla lajeilla on myös merkittävä koristearvo puutarhan kaunistajina.

2 Sivu 2 Jyväskylän Puutarhasanomat Puistot edistävät terveyttä Pääkirjoitus: Riitta Peräinen Glasgow n yliopistossa Skotlannissa tehty tutkimus osoittaa, että asuinalueiden lähistöllä sijaitsevat viheralueet, kuten puistot, metsiköt ja nurmikentät, voivat vähentää rikkaiden ja köyhien asukkaiden välisiä terveyseroja. Tutkimuksen mukaan tämä ero voidaan jopa puolittaa viheralueiden avulla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet terveyden ja tulojen olevan yhteydessä toisiinsa siten, että parempituloiset ovat usein terveempiä. Uuden tutkimuksen mukaan mukaan terveyserot korkeammissa ja matalammissa tuloryhmissä ovat vähemmän merkittäviä alueilla, joissa on enemmän puistoja ja muita viheralueita. kaupunkialueilta löytyy helposti saavutettavia ja houkuttelevia puistoja. Useat tutkimukset myös osoittavat, että lapset, joiden vanhemmat vievät heitä viheralueille, kuten metsiin tai puistoihin, todennäköisemmin toistavat tätä tapaa omien lastensa kanssa, jolloin terveellinen elämäntapa siirtyy sukupolvelta toiselle. Lähde: Mitchell, R. and Popham, F. (2008) Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study. The Lancet 372 (9650): Viherympäristöt vaikuttavat terveyteen sekä suoraan että välillisesti. Kodin lähellä sijaitsevat viheralueet houkuttelevat liikkumaan ja ylläpitämään liikkumista. Luontoympäristössä liikkumisella on enemmän fyysisiä ja psyykkisiä etuja kuin kaupungin kaduilla liikkumisella. Kävely luonnossa esimerkiksi laskee verenpainetta enemmän kuin kävely kaupungissa. Viheralueen teho terveyteen ei perustu kuitenkaan pelkästään liikunnan lisäämiseen. Puistossa oleskelu tai pelkkä puiston katselu voi olla rentouttavaa ja mielihyvää tuottavaa, jolloin verenpaine ja stressitaso alenevat. Jopa pienet kaupunkialueen puistot voivat suojata aivohalvauksilta ja sydänsairauksilta sekä lievittää stressiä. Ihmiset, joiden asuinympäristössä on enemmän viheralueita masentuvat epätodennäköisemmin kuin ihmiset, joiden lähistöllä ei ole viheralueita. Viheralueilla on siis muutakin merkitystä kuin tehdä asuinalueesta viihtyisämpi. Ne edistävät asukkaiden terveyttä ja saattavat olla ratkaisevia taistelussa alentaa ihmisten terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Kaikkien väestöryhmien tasavertaisten viheralueilla liikkumisen mahdollisuuksien turvaaminen edellyttääkin, että myös Lapset oppivat viheralueiden arvostuksen ja kokemisen vanhemmiltaan. Viheralueet vähentävät vanhempien stressiä ja sairastuvuutta. Terve ympäristö tuottaa terveitä, hyvinvoipia kansalaisia. Tätä kannattaa miettiä myös viheralueiden määrärahoista päätettäessä. Tietoisku UUSI INFORMAATIOSIVUSTO AVAUTUNUT Paljon tietoa puutarhan suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta TUTKITUILLA KASVEILLA ONNISTUT FinE-tunnus auttaa sinua hankkimaan kestäviä, satoisia ja kauniita kasveja. FinE-kasvit on lisätty tarkkaan tutkituista ja tautitestatuista, ilmastonkestävistä emokasveista. Lisätietoa FinE-kasveista ja Laadukasta viherpalvelua Nurmetus- ja istutustyöt Pihalaatoitukset, kiveykset ja tukimuurit Puuterassit ja aidat Oleskelu- ja leikkipaikat varusteineen Koristealtaat, vesialtaat Viheralueiden kunnossapitotyöt Puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset Viheraluerakentajat ry:n jäsenyritys Pikkukaupungin pihoja ja puistoja Kaupunkivihreän kehitysvaiheita Jyväskylässä, toim. Jussi Jäppinen. Jyväskylän Puutarhaseura ja Jyväskylä Seura, Kysy Puutarhaseuran toimihenkilöiltä. Osta lahjaksi! KESKI-SUOMEN PUUTARHA-APU OY Laukaantie Jyväskylä. Puh. (014) , faksi (014) Viherympäristöliiton sertifioima laatujärjestelmä

3 Numero 7 Sivu 3 Viihtyisä kerrostalopiha Lievästi kumpuilevan maastonmuoto on tasaista nurmikenttää viehättävämpi. Maaston muotoilulla saadaan myös istutukset hyvin esille. Etenkin perennat saattavat kärsiä talvivaurioita tasamaalla, muutta kohopenkeissä ja kummuille istutettuina pärjäävät hyvin. Rinteissä ne myös tulevat kaikki hyvin esille, eivätkä jää toistensa varjoon. Oletko pannut merkille mistä taajamien ja kaupunkien viherympäristö muodostuu? Viherympäristö on muutakin kuin puistot ja muut julkisten paikkojen istutukset. Viihtyisän taajaman yleisilmeeseen vaikuttavat myös niin yksityisen asujan, asuntoyhtiöiden kuin myös erilaisten liikkeiden ja laitosten omat oivallukset. Valitettavan usein kaupunkialueilla tyydytään rakennuksia ympäröivään pölyävään soraan tai hehkuvaan asfalttiin. Vaihtoehtoisena ja käyttökelpoisena ratkaisuna olisi kuitenkin kattaa suuri osa alueista tarjolla olevalla monipuolisella kasvillisuudella. Kaupunkivihreä on sinun käsissäsi On selvää, että luonto kuluu missä kuljetaan, mutta asiaa ei saa liioitella, sillä emme me ehdi pienelläkään pihalla jokaista neliötä tallaamaan. Kasvillisuuden kuluminen ei-toivotuissa paikoissa on kuitenkin osoitus siitä, että kulkureittien tarve on arvioitu suunnitteluvaiheessa väärin ja tilanne on korjattavissa melko vähäisin toimin. Lukuisat perennat ja maanpeittokasvit sekä seinille kiipeävät köynnökset ja parvekkeilla rönsyilevät kukkaset saavat pienissäkin tiloissa ihmeitä aikaan. Näitä hyviä esimerkkejä löytyy myös Jyväskylästä. Palkittu pihaympäristö Jyväskylässä Esittelen tässä kerrostalopihan, jonka Puutarhaliitto, Suomen Omakotiliitto ja Kotipuutarhalehti valitsivat Vihervuoden 2008 Pihahelmi -kilpailussa kymmenen parhaan joukkoon. Tämä vihreä keidas sijaitsee Asuntoosakeyhtiö Vapaudenkatu 40-42:n toisen kerroksen kattotasanteella. Pihan alapuolella on liike- ja autotallitiloja. Varsinaiset asuinhuoneistot kohoavat kahtena, korkeana kerrostalona pihan vierekkäisillä sivuilla. Kattopuutarha yhdistää näin molemmat rakennukset ja toimii myös niiden pääsisäänkäyntinä. Piha-alueen pinta-ala on m2, jota peittää laaja nurmikko pensas- ja perennaistutuksineen. Vain käytäväalueet on asfaltoitu. Alun perin piha oli päällystetty vain asfaltilla. Karua yleisilmettä pyrittiin aikanaan korjaamaan muutamalla kesäkukkalaatikolla. Kun vesivauriot aiheuttivat vuonna 1993 Teksti ja kuvat: Jouko Hyytiäinen kattoremontin, heräsi ajatus alueen vihreyttämisestä. Vaikka remontin mk:n budjetissa laskettiin kattopuutarhan osalle markan lisäkulut, päätettiin se kuitenkin toteuttaa. Asiantuntijat apuna Korjaussuunnitelman laati rakennusmestari Ilkka Penttinen ja rakennusurakoitsijana toimi S-Katto Oy. Kasvien istutussuunnitelman laati taloyhtiön hallitus puheenjohtajansa Väinö Panttilan johdolla. Kasvien hankinnan ja istutuksen suoritti Jaakko ja Elisa Ahosen Puutarhaliike. Kun pihan perustamissuunnitelmat laadittiin ja toteutettiin huolella, eivät ylläpitokustannukset ole muodostuneet tavallisen maapohjaisen pihan kustannuksia kummemmiksi. Asunto-osakeyhtiö onkin palkannut oman talonhuoltohenkilön, jonka tehtävänä ovat myös piha-alueen hoitotyöt kuten nurmikon niitto ja sadetus. Sijoitus ilahduttaa myös naapureita Pihan alueet on rajattu tyylikkäästi. Muutos tämän taloyhtiön kohdalla on ollut mahtava ja kunnioitusta herättävä. Se tuo hienosti esille, että kun kohennat järkevästi oman ympäristösi viihtyisyyttä, kohennat samalla myös laajempaa kokonaisuutta. Tämäkin vihreä keidas luo viihtyisyyttä ja mielihyvää, ei ainoastaan oman talon väelle, vaan myös kaikille näköetäisyydellä asuville kaupunkilaisille. Villiviinien vitsaillaan peittävän arkkitehtien virheitä. Villiviinit ovat kuitenkin Suomen ilmastossa hyvin menestyviä köynnöksiä, joilla yhdessä puutarharakenteiden kanssa pystytään luomaan tunnelmallisia yksityiskohtia viheralueille. Kaupanpäällisinä on upea syysväri. Taloon sisäänkäynnit saadaan istutuksin sekä asukkaita miellyttäviksi että talossa vierailijat tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Ruusuilla ja maksaruohoilla on kuvan esimerkissä luotu talolle hieno käyntikortti. Yli 10 vuoden kokemuksella Pihasuunnittelu Viherrakentaminen ja hoito

4 Sivu 4 Jyväskylän Puutarhasanomat Alppiruusut kannattaa ottaa muuttokuormaan Teksti: Pentti Teittisen ja Kalevi Pulkkisen alkuperäisteksteistä yhdistellen Marjatta Uosukainen Ulla ja Pentti Teittinen muuttivat vuonna 1978 Espoon Tapiolasta eläkepäiviä viettämään Korpilahdelle. Pentti Teittinen on kunnostanut isoisänsä rakentaman vanhan torpan vakituiseksi asunnokseen. Muuttokuormaan hän pakkasi myös alppiruusut. Espoossa Teittiset asuivat rivitalossa, jonka sisäänkäynti oli sijoitettu kahden asunnon väliin jätettyyn solaan. Sisäänkäyntiä koristamaan oli istutettu kaksi puistoalppiruusua. Alppiruusuja lannoiteltiin ja ne kasvoivat varjoisassa solassa aivan mahtaviksi. Menestys innosti täydentämään istutusta ensin kahdella valkokukkaisella Cunningham s White lajikkeella ja vielä myöhemmin niiden eteen hankittiin kotimaiset, punakukkaiset Elviira-lajikkeet. Muuttaessaan Korpilahdelle Teittiset toivat alppiruusunsa tullessaan. Täällä ne kasvavat kauniisti turvemultaan istutettuina ja vuosittain lannoitettuina koristavat maalaistalon pihaa. Lajikkeita on hankittu lisää ja nyt kasvavat hyvin marjatanalppiruusut St Michel ja Helsinki University. Niitä on vain muutama yksilö, samoin joitakin muita myöhemmin hankittuja lajikkeita. Keväällä 2007 Pentti Teittisen täyttäessä 80 vuotta, häntä kävi onnittelemassa myös Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Kalevi Pulkkinen. Juhlataloon saavuttaessa Pulkkisen huomion veivät pihan mahtavan komeat alppiruusut. Tapiolassa alkukasvatuksen saaneet alppiruusut menestyivät ja kukoistivat komeasti myös Keski- Suomessa. Kauniin vihreät ja kiiltävät lehdet Teittisten pihapiirissä kasvavat alppiruusut muuttivat Tapiolasta Korpilahdelle ja menestyvät maalaistalon pihamaalla erinomaisesti. Kuva Pentti Teittinen loistivat ja säteilivät kilpaa kevätauringon kanssa ja runsaat isot nuput hivelivät vanhan puutarhurin silmää. Pulkkinen ryhtyi ihmettelemään, miksi alppiruusut kasvoivat ja voivat hyvin hänen käsityksensä mukaan aivan virheellisellä kasvupaikalla. Pitkänlinjan puutarha-alan ammattilaisena hän oli oppinut ja opettanut pitämään alppiruusua esimerkkinä kasvista, joka on ehdoton kasvupaikan suh- teen. Pulkkisen kokemuksen mukaan alppiruusun ei olisi pitänyt menestyä korkealla kummulla olevan talon seinustalla, jonne talvella tippuu lunta korkealla olevalta peltikatolta kovalla voimalla. Kasvupaikka ei ollut kostea eikä kasvualustakaan ollut lainkaan niin pehmeä, kuin hän oli tottunut suosittelemaan. Nyt hän joutuikin tarkistamaan oppejaan ja totesi: Luulo ei ole tiedon väärti. Mikä on sitten näiden alppiruusujen menestymisen salaisuus? Pulkkinen ryhtyi tenttaamaan syntymäpäiväsankaria alppiruusunkasvatuksen saloista. Ilmeni, että Pentti Teittinen oli istuttanut alppiruusut huolella turvemultaan ja niiden hoidosta on vastannut rouva Ulla Teittinen. Istutuspaikaksi oli valittu sopivan varjoisa, mutta toisaalta valoisa kasvupaikka ja hyvä, ei kuitenkaan liian kuohkea multainen kasvualusta. Kasveja oli kasteltu runsaasti ja lannoitettu sopivasti. Kasvien tulee saada erityisen huolellinen kastelu varsinkin keväällä, kun maa on vielä jonkin verran jäässä, totesi alppiruusujen hoidosta vastaava Ulla Teittinen. Aina vihannilla kasveilla on keväällä vaara, että ne eivät saa jäisestä maasta tarpeeksi vettä ja lehdet kuihtuvat kuoliaiksi ja sitä kautta koko kasvi kärsii. Seinustalla alppiruusu oli lisäksi talvella kokonaan suojaavan lumikasan alla. Lumi suojaa alppiruusuja, mikäli juuristoalueella ei liikuta ja eikä lumi pakkaannu liian tiiviiksi. Aurinko ei myöskään paista kevättalvella seinänvierustalle, joten ne saavat sopivan varjon kevättalven keskipäivällä porottavalta auringolta. Menestyksen salaisuus oli tuttu: sopiva kasvupaikka, hyvä talvikate ja vettä hyvin vastaanottava multava kasvualusta. Nämä ovat tuttuja toimenpiteitä kaikkien kasvien menestymisen kannalta, mutta varsinkin kuivilla paikoilla kasvavien alppiruusujen ystäville ja hoitajille erikoisen tärkeitä. Kalevi Pulkkinen totesi, että avainasioiden kertaus oli tarpeen myös vanhalle ja kaiken jo omasta mielestään kokeneelle kasveista kiinnostuneelle puutarha-alan miehelle samoin kuin muillekin alppiruusujen ystäville!

5 Numero 7 Sivu 5 Kaikilla aisteilla puutarhaan! Teksti: Maria Kuoksa ja Maria Kuoksan alkuperäistä tekstiä mukaillen lehtityöryhmä Ajatus kokonaisvaltaisesta ja hoitavasta puutarhasta lähti liikkeelle ystävysten Sari Weckströmin ja Tuula Rahkosen pohtiessa luonnon ja lähiympäristön merkitystä ihmisen elämän laadussa ja arjen iloissa. Erilainen, lempeä ja iloinen asenne puutarhaa ja kotipuutarhuria kohtaan tuo puutarhan hoitoon mahdollisuuden tarkastella sekä pihan että sen hoitajan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämän tasapainoa. Olemme Sarin kanssa vakuuttuneita siitä, että ihmisen hyvinvointi on vielä tiiviimmässä yhteydessä oman lähiympäristömme ja puutarhamme kanssa kuin mitä arkihavaintojen perusteella osaamme ajatellakaan, pohtii Rahkonen. Tavoitteena Rahkosen mukaan ei ole keskittää kaikkea energiaa ja voimia puutarhan konkreettiseen hoitoon. Hänen mukaansa on tärkeämpää pysähtyä nauttimaan, aistimaan ja kokemaan luonnonkauneutta ja rikkautta omassa lähiympäristössä, pihassa tai vaikka ikkunalaudalla. Puutarhalla on kyky ja tahto antaa hoitajalleen rauhaa ja tasapainoa. Se on paikka, josta voi ammentaa voimia arjen koitoksiin ja paikka, jossa ihminen latautuu ja saa mahdollisuuden rentoutua sekä keskittyä hetkeksi omiin ajatuksiin ja tunteisiin, pohtii Rahkonen puutarhan hyvinvoinnin merkitystä. Puutarha opettaa meitä pysähtymään omien tunteiden ja tarpeiden äärelle. lähiympäristössä. Ryhdy keskittymään ja käyttämään kaikkia kuutta aistiasi tietoisemmin. Aisteja käyttämällä keskityt olemassa olevaan hetkeen ja mielesi rauhoittuu, ohjaa Rahkonen. Käytä siis aistejasi keskittymällä myös pienten yksityiskohtien kauneuteen. Muista kulkea paljain jaloin tunnustellen eri materiaaleja jalkapohjien alla (se on sitä paitsi terveellistä). Kuuntele soran rapinaa kävellessäsi. Maistele nautiskellen puutarhasi anteja vaikkapa voikukan terälehtiä salaatissa. Kumarru tuntemaan kukkien ja mullan huumaava tuoksua. Ennen kaikkea, hiljenny kokemaan, miltä puutarha tuntuu. Näin tehdessäsi käytät sitä kuudetta aistiasi. Teemapuutarhat tuovat näkyväksi innostuksen Teemapuutarha voi olla pienikin osa pihaa tai koko puutarha, asukkaiden mieltymysten mukaan. Teemapuutarhan suunnittelu ja rakentaminen lähtee asukkaan toiveiden pohjalta. Tavoitteena on saada sopiva ja iloa tuottava puutarha, vaikkapa vähitellen, kertoo Rahkonen teemapuutarhan suunnittelusta. Eihän puutarha ole koskaan valmis, toteaa Rahkonen. Siinähän sen ihanuus onkin. Aina voi uudestaan ihastua omaan puutarhaansa. Fengshuipuutarhat rakennetaan fengshui oppien mukaan tuomaan tasapainoa ja harmoniaa elämään. Fengshui voi olla myös pohjana koko puutarhalle. Kuupuutarhoista nauttivat vaaleiden kukkien ystävät ja iltaihmiset. Keijupuutarhat ovat täynnä väriä, valoa ja iloa. Luonnonhenkipuutarhat ovat rauhoittumisen paikkoja ja muistoja ihanasta metsäluonnosta. Väripuutarhoihin värien valinta tulee mieltymysten tai Aura-Soma väriterapian mukaan. Aistien puutarhassa aistien tietoisella käytöllä on erityinen merkitys, ja samalla saa lisää itsetuntemusta ja jaksamista. Lisää tietoa artikkelin teemoista: Asiantuntijat: Tuula Rahkonen/ Puutarhaja hyvinvointiakseli ja Sari Weckström/ Puutarha Studio Tuula Rahkonen, Tuula Rahkola ja omenapuu. Puutarha- ja Hyvinvointi akseli on vuonna 2002 perustettu puutarhan suunnitteluun, koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin erikoistunut yritys Leppävedeltä Laukaasta. Koulutusten ja luentojen lisäksi yritys järjestää pienryhmille suunnattuja kursseja sekä yksityishenkilöille puutarhasuunnitelmia ja neuvontakäyntejä. Puutarha- ja Hyvinvointi akseli tekee yhteistyötä alan muiden ammattiosaajien kanssa mm. Jyväskylän Puutarhaseura, MTT Laukaan toimipiste, Päivin Puska & Pensas, Taimipiha Hyytiäinen ja Tommolan tila. Kauneus kasvaa kuin itsestään Hyvin monella on paljon kaunista puutarhassaan, mutta he eivät ehkä vielä osaa huomata kauneuden joskus pieniäkin yksityiskohtia. Rahkonen vertaa puheessaan usein puutarhan hoitoa ihmissuhteista huolehtimiseen: Puutarhaa voisi verrata ihmissuhteisiin ja silloin huomaa, kuinka pienellä positiivisella saa paljon hyvää aikaan. Keskitytään siis ajattelemaan enemmän hyvää itsestämme, toisistamme ja puutarhasta. Kun huomaa pienen kauniin kukan ja hoitaa sitä saa siitä lisää voimaa. Ja huomaamattaan hoitaakin samalla myös sen ympäristöä, Rahkonen kertoo kauneuden vaivihkaisesta lisääntymisestä. Näin puutarhan hoidosta tulee kuin vahingossa innostava ja uudistava voimavara. Keskittyminen vaikka hyvin pienen yksityiskohdan hoitamiseen ja tutkimiseen antaa Tuula Rahkosen mukaan mahdollisuuden tutustua rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä myös omiin tunteisiin ja ajatuksiin. Tämä tuo mahdollisuuden itsetuntemuksen kasvamiseen ja vahvistumiseen. Puutarha kasvaa ja kehittyy yhdessä hoitajansa kanssa. Aistit hereillä, mieli virkeänä Kuinka sitten voi lähteä muuttamaan tai syventämään omaa suhdetta puutarhaan? Rahkonen neuvoo aloittamaan kaikkien aistien tietoisemmalla käytöllä Morsionruusulajike Juhannusmorsian herkistää ulkoasullaan sekä kasvattajansa että ohikulkijat. Hempeät värit ja huumaava tuoksu leppeässä kesäillassa ovat niitä elämyksiä, jotka voimakkaasti aistittuina kantavat läpi elämän. Kuva Marjatta Uosukainen

6 Sivu 6 Jyväskylän Puutarhasanomat Vuoden teema: Omatarveviljely Teksti ja kuvat: Esko Alm, puutarhuri Lama ei ole tämän päivän keksintöä. Viime vuosisadan alussa 1918 oli sanomalehti Keskisuomalaisessakin silloisen Elintarvehallituksen julkaisema suuri etusivun ilmoitus, missä kehotettiin sillä hetkellä ja eritoten tulevina tiukkoina aikoina kaikkia kansalaisia ryhtymään omatarveviljelyyn. Joilla ei ole omaa viljelysmaata, vuokratkaa itsellenne viljelyspalsta!, kehotettiin ilmoituksessa. Viljelkää palstallanne perunoita ja juurikasveja! Sato jonka saatte, pelastaa teidät monesta vaivasta, puutteesta ja kustannuksesta ensi talvena jatkui ilmoitus. Runsaan 90 vuoden aikana on toki kehitystä tapahtunut. Elintarvikkeita on runsaasti saatavilla. Vihanneksia, marjoja ja hedelmiä löytyy kaupan hyllystä. Ne ovat kotoisin ympäri maapalloa. Perunaa ja porkkanaa on pestynä, harjattuna ja jopa ilkeästi vielä multaisenakin. Lajikkeita on niin paljon, ettei niistä oikein pääse perille - pitänee ostaa ranskalaiset pakkasesta tai makaronia siistissä muovipussissa. Elintarvikeomavaraisuus ei kuitenkaan ole markettien hyllyssä. Aina tulee yllättäviä lama- tai katovuosia tai kansainvälinen kaupankäynti takkuaa. Näissä tilanteissa omavaraisuus löytyy puutarhasta, pellosta ja metsästä. Minkä nuorena oppii Koulunkäynti on nykyään paljolti näyttöpäätteen takana istumista, mutta peruskoulussa olisi hyvä käydä muutamia perusasioita läpi käytännön harjoituksena. Viime vuosisadalla oli koulujen pihoilla marjatarha ja kasvimaa. Mahtuisivat ne vieläkin koulujen pihapiiriin. Mikä olisikaan hienompaa kuin päättää kevätlukukausi kasvimaan laittoon. Alaluokkalaiset istuttaisivat yhdessä muutaman perunavaon. Syyslukukauden alussa sitten korjataan kuokalla kaivaen sato ja poimitaan vitamiinit pensaista välipaloiksi makeannälkään. Perunakin on sen jälkeen aivan toisenlainen koululaisen käsissä - se on tärkeä ja hyvä ruokaaine. Opittaisiin ainakin, että perunat eivät kasva kaupan hyllyssä. Muitakin kasveja voi tietysti kylvää, mutta ne tarvitsevat kesän mittaan vähän enemmän huolenpitoa. Ei tätä nyt kirjaimellisesti ole tarkoitus tehdä taloudellisen ahdingon elvytyksenä, vaan ympäristökasvatuksena ja osana käden taitojen oppimista. Uusia tapoja kasvien käyttöön Hyvällä mielikuvituksella pihassa kuin pihassa kasvupaikkoja löytyy myös hyötykasveille. Vastaistutettuihin koristepensasryhmiin voi mullan pintaan heittää tillin, persiljan, siemensipulin, salaatin ja retiisin siemeniä tai istuttaen sommitella valmiilla taimilla värikkäitä ryhmiä. Sieltä niitä vihanneksia sitten nousee hiukan vaihtelevalla menestyksellä, mutta todennäköisesti hyvinkin riittävästi. Muutamat vihannekset sopivat hyvin myös kukkaryhmiin. On siinä pieni jännäyksen paikkakin, mitä maasta nousee ja naapurillakin riittää ihmettelemistä. Nopeakasvuiset vihanneskasvit, erityisesti salaatit pystyvät torjumaan rikkakasvien kasvua varsin ekologisesti. Maan tuotokset saadaan pihalta suoraan tuoreina pöytään ilman kaupan väliportaita ja kuljetuksia, pakkaamisia ja varastointia. Omatarveviljelyä myös kerrostaloissa Sitten herää kysymys, miten kerrostaloasukas voisi harjoittaa omatarveviljelyä. Kaikilla ei siihen ole halua eikä aikaakaan, mutta on aina muutamia puuhahenkilöitä, jotka haluavat askaroida ja viljellä pihassa jos siihen vaan annetaan mahdollisuus. Monista kerrostalopihoista löytyy kyllä aarin verran tilaa. Paikka kannattaa katsoa vaikka jonkun asiantuntijan kanssa. Jos muutama asukas kasvattaa palstalla kukkia tai vihanneksia, herneitä ja porkkanoita, niin miten käy sadonkorjuun kanssa. Se voi yhteispihassa mennä helposti muihin suihin. Siisti aita ja siinä portti viestivät muille, ettei jokamiehen oikeus päde tällä alueella. Tällaista on esim. pääkaupunkiseudulla kokeiltukin. Portin lukkoon on avain vain näillä viherpeukaloilla. Hyötykasvitkin ovat koristeellisia Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät, että jokaiselle asunnolle on pihassa yksi autopaikka. Olisipa tällainen suositus myös viheralueiden ja omatarveviljelyn suhteen. Koristepuita ja pensaita löytyy erittäin runsas valikoima. Niillä aikaansaadaan kauniita pihoja, tuulensuojaa ja näkösuojaakin. Aikaisemmin oli erikseen marjatarha ja muutama omenapuu tasavälein istutettuna hyötypuutarhaksi. Nyt sellaista ei haluta, kun on tilaa vähemmän ja kaikilla on kiirettä. Siirtolapuutarhat ovat usein todellisia omatarveviljelyn keitaita. Marjapensaat ja hedelmäpuut hoitavat hyvin sijoitettuna aivan samoja tehtäviä kuin koristepuut ja pensaat, mutta antavat sen lisäksi myös satoa. Ne voidaan istuttaa muiden kasvien yhteyteen. Vaikka ammattimaisessa tehoviljelyssä tämä viljelytapa ei tule kysymykseen, kotipihassa ei ole ratkaisevaa miten paljon saadaan satoa. Toisena vuonna satoa saadaan hyvin ja joskus tulee välivuosia. Monikäyttökasveja pihoille Perinteisestä jaottelusta hyöty- ja koristekasveihin olisi jo aika luopua. Varsin monet puutarhakasvit ovat monikäyttökasveja. Niiden soisi löytävän paikkansa niin omakotipihoista, rivitalopihoista kuin kerrostalopihoistakin. Hyviä monikäyttökasveja ovat omenapuut, luumupuut, kirsikat, erilaiset herukat, karviainen, tyrni, aronia, pensasmustikka, vadelma ja mansikka. Nyt olisi jo aika vaihtaa lasten leikkipaikan vieressä nykyisin kasvavat kurttulehtiruusut ja tuhkapensaat vaikka marjapensaiksi. Sama koskee myös koulujen pihoja. Pihakulttuurissa selvä muutos Kun on voinut hyvin läheltä seurata monen vuosikymmenen ajan omatarveviljelyn kehitystä esimerkiksi Jyväskylässä, kehitystä voidaan pitää huolestuttavana. Vanhoissa omakotipihoissa hedelmäpuut ja marjapensaat ovat olleet tärkeitä. Samalla ne ovat olleet myös merkittävä maisematekijä. Vanhoista pihoista löytyi ennen sekä kasvi että perunamaa. Tonttikoot ovat myös pienentyneet takavuosista. Lieneekö sitten se syynä omatarveviljelyn vähenemiseen vai onko taustalla asukkaiden nykyään hyvin yleisesti tavoittelema helppohoitoisuus. Usein pihan kasvivalintoja perustellaan toteamuksella: Pihan pitää olla helppohoitoinen - ei meillä ole aikaa kasvattaa herneitä ja salaatteja eikä ainakaan perunoita. Sen mitä syömme, saamme kyllä kaupasta. Näinhän se menee. Positiivisia poikkeuksia ovat siirtolapuutarhat ja kaupungilta vuokratut kasvimaapalstat. Omatarveviljely on monin tavoin hyödyllinen ja hieno harrastus. Se tuottaa terveellistä ravintoa ilman lisäaineita. Puutarhanhoito on myös mitä parhainta hyötyliikuntaa ulkoilmassa. Pihalle voi mennä koska tahansa salivuoroa varaamatta. Kun pihansa suunnittelee ja perustaa hyvin, se myös hyvin pitkälle hoitaa itse itseään. Ei siitä tarvitse ottaa stressiä, jos ei aina ennätä pihassaan ahertamaan. Loppukesällä 2008 on Helsingin Esplanaadinpuiston kukkapenkki komeimmillaan. Siinä väriä ja vihreyttä antavat mm. persiljat ja punajuuret. Omenapuita voi omakotipihassa istuttaa keskelle koristepensasryhmää samoin kuin koristeomenapuitakin.

7 Numero 7 Sivu 7 Lamaa vastaan omatarveviljelyllä Teksti: Kalevi Pulkkinen ja Marjatta Uosukainen Taloudellisen tilanteen heikentyessä Suomessa on menestyksellisesti osattu turvautua puutarhaviljelyyn. Menneinä vuosisatoina kansalaiset kuolivat nälkään ja kärsivät heikon ravinnon mukanaan tuomista ravinnepuutoksista ja vastustuskyvyn heiketessä erilaisista taudeista. Sitten keksittiin puutarhakasvien terveellisyys. Puutarhaviljelystä kasvava elinkeino Jo 1800-luvun lopussa ja erityisesti viime vuosisadan alkupuolella käynnistyi erilaisia kansanvalistusliikkeitä opettamaan ihmisiä istuttamaan pihoilleen hyötykasvitarhoja, marjamaita ja hedelmäpuita. Valistus tuotti tulosta ja leivänlisää saatiinkin 1900-luvun lamakausina ja sotavuosina perunamaista, porkkanaviljelyksistä, kaalikasveista, kurkuista, tomaateista ja muista vihanneksista. Vitaminilisää saatiin perinteisten metsämarjojen lisäksi marjapensaista, hedelmäpuista ja tietenkin 1900-luvun puolivälin jälkeen yleistyneistä mansikkamaista. Omatarveviljelyn myötä Suomen alkoi vähitellen kehittyä monipuolinen taimituotanto. Talouden parannuttua, puutarhoja alkoivat myös täyttää koristekasvit ihmisten silmälle iloksi ja naapurin kateuden kohteeksi. Vajaassa sadassa vuodessa puutarhanviljely kehittyi maassamme sekä harrasteena että elinkeinona. Uudelle vuosituhannelle siirryttiin tilanteessa, jossa suomalaisten tärkein harrastus oli puutarhanviljely ja elinkeinona puutarhakasvien tuotannon taloudellinen arvo on jo suurempi kuin perinteisten maatalouskasvien tuotannon arvo. Punainen tupa ja perunamaa Puutarhanviljely on Suomessa jo vuosikymmeniä tuonut tekijöilleen sekä aineellista että henkistä hyvinvointia. Onpa onnentoivotuksiinkin liitetty käsitteeksi oma koti ja puutarhamaa: Onnea, onnea, onnea vaan, punainen tupa ja perunamaa. Tätä onnittelua on käytetty vuosikymmeniä. Onnittelijat asuvat nykyisin enimmäkseen kerrostaloissa. Taloudelliseen hyvinvointiin tottuneena onnittelulorun lähettäjä tuskin haluaa itselleen onnentoivotuksen perunamaata - kasvimaasta puhumattakaan! Marketistahan saa valmiiksi pestyt, pilkotut ja usein jopa valmiiksi keitetyt kotimaiset tai ulkomaiset salaatit ja juurekset koko vuoden ajan. Valinnanvaraa on yllin kyllin. Maailma on muuttunut! Niin se on muuttunut minunkin yli 80 vuotta kestäneen elämäni aikana. Päätin koulun jälkeen hakeutua puutarha-alalle. Oppilaitokseen pääsyn edellytyksenä oli kahden vuoden harjoittelu maataloushallituksen hyväksymässä virallisessa harjoittelupaikassa. Kotini lähellä oli Tainionkosken tehtaiden puutarha, jossa aloitin harjoitteluni keväällä Puutarhan laajassa lavatarhassa kasvoi kaalintaimia mielestäni valtavat määrät. Oli Amager-talvikaalta, Länsipohja-syyskaalta ja Ditmarsk- kesäkaalta. Lisäksi oli kukkakaalin taimia, yleisimpiä lajikkeita olivat Lumipallo ja Erfurtin kääpiö. Pitkä sota päättynyt ja Suomessa oli kova pula elintarvikkeista, kaikki ruoka oli kortilla. Oman pihan tuotteista saatiin apua nälkään. Jos teollisuustaajamissa asuvilla ei ollut omia kasvimaita, tuli tehdas apuun ja antoi halukkaille asukkaille maapalstoja kasvimaiksi. Sanotaan, että nälkä on hyvä konsultti. Vihannesten taimilla oli kova kysyntä ja ne menivät hyvin kaupaksi, kun hintakin oli halpa. Niinpä lavoissa kasvaneet taimetkin loppuivat kesken, vaikka niitä oli paljon. Pääpaino tuolloin oli vihannesten taimien kasvattamisessa. Toki kaalintaimien lisäksi kasvatettiin asterin, leijonankidan ja orvokin taimia. Kesäkukkien taimivalikoima oli suppea. Silmänruoka jäi lapsipuolen asemaan. Tainionkosken tehtaiden oma kaalimaa oli lähes parin hehtaarin kokoinen. Syksyllä saatiin pellolta hyvä sato. Kaalit korjattiin pellolta suoraan kulutukseen. Kessustakin omatarveviljelyä Vaikka sodan jälkeen oli suuri ruokapula, viljeltiin pelloilla toki muutakin kuin hyötykasveja ihmisten ravinnoksi. Tupakantuskaa potevia miehiä oli paljon, tupakan tuontia ei ollut, joten kessun kasvatus toi helpotusta tähän tuskaan. Tupakan taimia oli lähes yhtä paljon kuin kaalin taimia. Virginia oli pitkä vaalealehtinen lajike, joka muistutti ulkonäöltään Amerikan tupakkafarmien päälajiketta. Amerforter oli todellinen vanhan nurkantakaisen kessun prototyyppi. Lehdet olivat paksut tummanvihreät ja leveät Venäjän aroilla kasvatetun tupakan näköisiä ja mahorkan tuoksuisia. Kessumaa oli lähes kaalimaan kokoinen. Kessuista poimittiin lehdet ennen pakkasia ja kuivattiin paperitehtaan yläkerroksessa. Totuus oli kuitenkin, että Suomen kesä oli tupakan kasvatuksen kannalta auttamattomasti liian lyhyt. Kessu oli kessua, eikä sen maku parantunut monista poppakonsteista huolimatta. Kuivatetut tupakan lehdet pakattiin paperisäkkeihin ja vietiin puutarhan varastoon. Sinne ne jäivätkin, sillä tupakan tuonti vapautui ja kessut eivät enää kelvanneet edellisten vuosien tapaan. Menekki tyrehtyi täysin, varastoon jäi paljon kessusäkkejä. Kessu kelpasi torjunta-aineeksi Tupakkahan tunnetaan terveydelle varsin myrkylliseksi. Se on myrkyllistä myös muille kuin ihmisille, joten ylijäämäkessuille sentään vähän menekkiä löytyi. Kirvoja oli paljon ja torjunta-aineita ei ollut ollenkaan. Minut komennettiin keittämään kessuista kirvamyrkkyä. Tupakkaliuosta laimennettiin vedellä ja sekaan liuotettiin sideaineeksi mäntysuopaa. Puutarhan suurimmassa kasvihuoneessa kasvatettiin äitienpäiväkukiksi sineraarioita, jotka olivat pehmeiden lehtien johdosta kirvojen suosikkikasveja. Kirvat kuolivat, mutta sineraaariat säilyivät hengissä ja kukkivat mahtavasti, vaikka torjunta-aineen laimennukset olivat vähän käsivaralla tehtyjä. Maustekasvit on oivallisia omatarveviljelykasveja. Yrttikasvit sopivat myös ruukkuviljelyyn terasseille, parvekkeille ja ikkunanlaudoille. Kuvassa oleva mäkimeirami on avomaalla jopa monivuotinen ja varsinainen perhospyydys. Näin ylläpidät myös luonnon monimuotoisuutta. Omatarveviljely kasvit voivat nykyisin kasveja, jotka ovat samalla koristeellisia että tuottavat erikoisherkkuja kotikeittiön kulinaristeille. Mainiot kotitarveviljelykasvit ovat mm. kuvan pensasmustikkalajike Aino ja oranssimarjaiset tyrnit. Muutamasta pensasmustikasta saa upeat peittopensaat, satoa talven marjavarastot täyteen ja syksyllä vielä upean punaisen ruskan. Kuvat Marjatta Uosukainen.

8 Sivu 8 Jyväskylän Puutarhasanomat Puutarhaseura toimii Teksti: Hannu Liimatainen, Hannele Niemelä ja Sirpa Haakana. Kuvat: Puutarhaseuran arkisto Seuran tarkoituksena on herättää ja pitää vireillä innostusta puutarha-alaan ja ympäristön hoitoon sekä edistää ja kehittää puutarhaviljelyä ja puutarhatuotteiden käyttöä. Seura toimii siemeniä ja taimia vaihtaen, tekee pihakävelyjä, järjestää luentotilaisuuksia, retkeilee, matkailee ja juhlii. Siementen vaihto Tammikuussa kokoonnutaan vaihtamaan kasvien siemeniä. Ne voivat olla kylvöstä ylijääneitä, itse kerättyjä tai vielä kokeilemattomia. Vaikka itsellä ei olisi kerättynä yhtään siementä, silti voi tulla siemenvaihtareille hakemaan muutaman pussillisen kylvettävää kevääksi. Kannattaa varata mukaan pieniä pusseja ja kynä, sillä jaossa olevat siemenet ovat vain harvoin valmiissa annospusseissa. Luennot Talviaikaan järjestetään noin kerran kuukaudessa luentotilaisuuksia puutarhaan liittyvistä aiheista. Seuralla ei ole omia toimitiloja ja siksi pitopaikkoja joudutaan vaihtamaan tilaisuuden luonteen tai arvioidun henkilömäärän mukaan. Luennot ovat avoimia tilaisuuksia ja niihin ovat tervetulleita myös seuran ulkopuoliset henkilöt. Luentoja ovat pitäneet mm. Marjatta Uosukainen, Jari Särkkä, Juha Forsblom, Peter Joy, Pirjo Rautio, Tuula Rahkonen, Irmeli Antti-Roiko ja Paula Ritanen-Närhi. Taimien vaihto Kevään ja syksyn viimeinen pihakävely ovat samalla taimien vaihtotapahtuma, joihin voi tuoda ylimääräisiä taimia annettavaksi tai vaihdettavaksi. Kasvien tuonti ei ole pakollista. Joskus voi olla tullessa peräkontillinen taimia, joista haluaisi luopua ja paluumatkalla auton sisälläkin, koska ei ole pystynyt vastustamaan muiden tuomien kasvien aiheuttamaa kiusausta. Ylimääräiset kasvit jätetään illan päätteeksi isäntäväelle. Messut Osallistumme vuosittain Rakentaminen ja Talotekniikka-messuille ja tänä keväänä myös Piha ja Parveke-messuille, joissa seuralla on neuvontaosasto. Messuilla jaetaan myös jo perinteeksi muodostunutta maaliskuussa ilmestyvää Jyväskylän Puutarhasanomat lehteä. Pihakävelyt Kesäaikaan vieraillaan muutaman viikon välein arki-iltaisin jäsenten pihoissa. Oman pihansa avaamista ei kannata ujostella, kaikki pihat ovat kiinnostavia ja kaikista voi saada vinkkejä. Voimme myös oppia toistemme virheistä, kaikkia virheitä ei tarvitse tehdä itse! Pihakävelyt ovat aina vain suositumpia, pihaan mahtuminen ja parkkeeraus vaativat jo opastusta. Osa pihakävelyistä järjestetään myös julkisissa puutarhoissa ja sekä eri taimistoilla. Juhlat Loka- marraskuussa järjestetään koko perheelle tarkoitettu satokauden päättäjäistilaisuus, jossa kerrataan vuoden tapahtumia kauden päätteeksi. Suositussa tapahtumassa nautitaan yhdessä olosta, ohjelmasta ja hyvästä ruuasta. Matkat ja retket Seura järjestää vuosittain matkoja eri puutarhakohteisiin. Yksi matkoista on 2-3-päiväinen ja se tehdään vuorovuosin koti- tai ulkomaille. Ulkomaan matkat on toistaiseksi suunnattu vain naapurimaihin, lähinnä Ruotsiin ja Viroon. Päiväretket suunnataan kotimaisiin puutarhakohteisiin. Matkat ja retket ovat jäsenistölle edullisia, koska seura osallistuu kotimaan matkojen kustannuksiin. Seuran järjestämille matkoille tarvitaan aina isomahainen linja-auto, koska paluumatkalla auton tavaratilat pullistelevat matkalta hankittuja puiden, pensaiden ja muiden koristekasvien taimia. Varsinkin kotimaan matkat ovat viime aikoina kasvattaneet kovasti suosiotaan. Todella upeeta! Ainahan matkoilla oppii uutta, kuten esimerkillisesti hoidettuja taimitarhoja ja taimimyymälöitä, loistavaa esille laittoa, siisteyttä, ystävällisiä ja asiantuntevia myyjiä, uusia näkökulmia ja kasvien käyttötapoja, selkeästi nimettyjä ja ryhmiteltyjä tuotteita. Hyvänä esimerkkinä näistä on yllä oleva Viherlassilan taimimyymälä Turussa. Jäsenistömme laajetessa toivomme saavamme myös johtokuntatoimintaan innokkaita osallistujia, ettei toiminta uraudu, vaan pysymme jatkossakin uusiutuvina. Kaikki tarjonta tekemisen muodoista on tervetullutta: joka vuosi lehteen tarvitaan artikkeleita, retkille vetäjiä, luennoille pitäjiä, pihakävelyille uusia kohteita ja johtokuntaan jäseniä. Uusia ideoita otetaan ilolla vastaan!

9 Numero 7 Sivu 9 Matka Suomen Turkuseen Teksti : Antero Liimatainen, Sysmä Matka alkoi kuin ryöstöretki yön pimeydessä! Auton keula kohti Muuramen Shelliä ja ei kun ajoksi. Maisematiellä Päijänteen poikki oli koko matkalla pieniä lintuja, joita piti hieman kierrellä. Shellin valot tulivat ihmeen pian vastaan. Parkkeerasin auton pihaan ja kävelin sisään aamukahville. Nappisilmäinen tyttö oli keittänyt tosi kuumaa kahvia eikä se jäähtynyt vaikka sitä lusikalla vispasin. Juodessani sisään astui perperipukuinen yön kulkija kävellen nappisilmäisen tytön luo. Hänen rahansa riittivät nippa nappa laatikolliseen tulitikkuja! Aloin jutella miehen kanssa ja parantelimme maailmaa puolisen tuntia. Vähän keskeneräiseksihän se jäi, sillä pihaan kaarsi bussi täynnä iloisia puutarhaseuramme turunmatkaajia. Matkanjohtaja kertaili lyhyesti matkan sääntöjä ja toi esille, ettei olisi kovinkaan toivottavaa matkanjohtajan korville kuulla takapenkin suunnasta runonlausuntaa eikä missään tapauksessa nuotinviereistä laulua! Ollaan sitten hiljaa ja kuunnellaan matkanjohtajan tarinoita. Matkamme alkoi kohti uusia, ennenkokemattomia seikkailuja. Linja-autossa on laulunkin mukaan tunnelmaa, tässä tapauksessa tietysti tunnelmaa ilman laulua. Ei siinä ehtinyt kummemmin tutuilta paljon kuulumisia kysellä, kun tulimme jo Tampereelle, nääs. Kahvin jälkeen taas bussiin ja menoksi. Kuljettaja ajeli rauhallisesti kohti vanhaa Suomen pääkaupunkia ja eipä aikaakaan kun jo kaarrettiin Auran ABC-asemalle, jossa meitä ohjelman mukaan oli odottamassa kolmen porsaan ja sipulin pannu. Oli sopivan tuhti olo saapuessamme Kauppilan Puutarhakeskukseen. Äkkipäätään katsellen sen ulkoinen olemus ei ollut kovinkaan pramea, paremminkin nuhjuinen. Sisällä väki maastoutui niin, ettei joukosta näkynyt kuin vilaus silloin tällöin. Taisimme saada pienen alennuksen, sillä kaikennäköistä purnukkaa alkoi ilmestyä linja-auton mahan syövereihin. Tällaisissa tapauksissa tulee mieleen Sulo Vileeni - halvalla saatiin! Olinhan siellä minäkin! Bussin oven vieressä. Kuva Marjatta Uosukainen Majoittuminen Linnasmäkeen meni jo rutiinilla. Kauaa siihen ei aikaa ollutkaan, sillä ohjelmassa oli vielä rivikaupalla tapahtumia. Turun kaupungin vihreissä keitaissa eli puistoissa saimme asiantuntevaa opastusta hortonomi Mika Pitkäseltä. Kävimme mm. Kupittaalla, Tähkäpuistossa ja Aurajoen rantamilla. Kyll Turuski o paikka, joss koiraas kusetta! Siinä missä brittiläinen imperiumi käy kello viiden teensä kimppuun, meillä oli suuntana Taivassalo ja Pionien koti. Meidät vastaanotti isä ja poika. Pyhää henkeä ei näkynyt. Isä varsinkin oli hyvin persoonallisen oloinen, näköinenkin ja tarinaa tuli! Siellä oli monenlaista pionia, komeita kiinalaisia, vartettuja pikku puita ja sitten tavallisempia omajuurisia. Hartaina kuuntelimme kun puutarhuri kertoi kasveistaan paatoksella, niinkuin nyt työstään kiinnostunut ihminen puhuu. Hänen omissa penkeissään oli mielenkiintoisia kasveja, mm. kaktuksia. Tarhurin mukaan ne kestävät 60 asteen pakkasen, mutta eivät sulavaa lunta eikä kovin vettäkään. Arvatkaapa löytyykö muutarhurin tontilta talvehtivia kaktuksia? Kevät ehkä tekee iloiseksi tai sitten ei. Monenlaista kasvia lähti sieltäkin matkaan kohti Keski-Suomea. Lähdettiin kohti yöpymäpaikkaa. Lukija saattaa luulla, että kävimme jo tyytyväisinä levolle. Ei sinne päinkään! Satuimme bongaamaan yöpaikan lähistöltä pizzerian, josta moni meidänkin bussista metsästeli hiukapalaa. Paikka ei tuottanut pettymystä, niin suuria ja makeita annoksia ei kyllä monesta paikasta löydä. Joku taisi ottaa annoksestaan valokuvankin, suuri se oli kuin kusiaispesä! Hyvin nukutun yön jälkeen aamupuurolle ja auton keula kohti Yliopistollista puutarhaa. Opastusta emme olleet onnistuneet (matkanjohtajan mukaan!) saamaan, vaan kuinkas sitten kävikään. Ihaillessamme kasveja yksi erosi muista, hän nimittäin käveli. Joku sanoikin: "No tuossahan se Aarno Kasvi nyt on!" Vaikka oli sunnuntai-aamu, ylipuutarhuri oli paikalla rapsien kuivia lehtiä ja oksia pois kukkasista. Katsoessani hetken kuluttua ulos, huomasin ylipuutarhurin ulkona selostamassa jotakin asiaa osalle matkalaisistamme. Jonoon ja äkkiä! Huomattuaan joukossamme vanhoja tuttuja Kasvi kyseli kuulumisia, heitti nuttunsa johonkin narikkaan ja lähti opastamaan ja kertomaan tarinoita vuosien varrelta. Saimme mm kuulla mistä mikäkin kasvi oli joskus aikoinaan puutarhaan tullut. Ylipuutarhuri kertoi mukavan tarinan puiston vanhimmasta (?) puusta. Eräänä aamuna hän kertoi tulleensa melko aikaisin töihin ja vanhan onton tammen luona oli iäkäs saksalaispariskunta. Vanha herra oli laittanut elokuvakameran jalustalle puun eteen kuvaten varsin runsasmuotoista puolisoaan, joka oli Kasvin ohi ajaessa rintavarustuksestaan jumissa puun aukossa. Ylipuutarhurille ei selvinnyt oliko lady menossa sisään vai tulossa pesästään ulos. Avunhuutoihin hän vastasi olevansa puutarhuri eikä mikään palomiespelastaja. Myöhemmin puutarhuri oli palannut. Pesä oli tyhjillään ja hieman jo loukkaantunut rouvakin yhtyi nauramaan hassulle asialle. Postikorteilla ovat kuulema muistaneet ylipuutarhuria vielä vuosien jälkeen. Aarno Kasvi kertoili ruotsalaisista kollegoistaan, jotka olivat pistäneet töpinäksi Tukholman vai oliko se nyt Upsalan puistossa. Moottorisahamiehet olivat saaneet käskyn kaataa pois vanhat, arvokkaat ja vieläpä hyvin harvinaiset puut. Olivat sitten ottaneet yhteyttä Ylipuutarhuriin kysellen puistoon uusia puuntaimia! Ei herunut sympatioita! Emme voineet kuulla esitelmää loppuun, sillä autolla odotti matkanjohtaja laskien viime minuutteja. Matkaan! Viherlassilan puutarhamyymälässä ihmettelimme paikan siisteyttä, siellä oli kaikki paikallaan, ystävälliset myyjätkin! Kivikoristeita, patsaita ja altaita oli hyvä valikoima. Erikoisuuksia ehkä vähemmän, mutta kiireisen ostajan oli helppo löytää etsimänsä hyvin esille laitetuista kasveista. Viimeisenä ohjelmassamme oli Vakkataimi, jonne on päästävä uudelleen. Vesa Muurisen kasvimerkinnöistä ei meikäläinen juurikaan jyvälle päässyt. Kasveja on paljon ja lokeroituina Muurisen päässä myytäviin ja ei myytäviin osastoihin. Tuntuu melkein mahdottomalta, miten joku voi muistaa kaikki tuhannet kasvinsa... Pirunnyrkki, kuulemma Suomen komein, lähti pienen pohdiskelun jälkeen Sysmään. Eräs toinen kasvi ei ollut ostettavissa, mutta matkanjohtaja sai kuin saikin sen viimein ostettua. Pahaksi onneksemme puutarhuri oli ottanut vastaan toisen linja-auton juuri ennen kuin saavuimme, joten edellisen bussin savipeukalot olivat onnekkaampia puutarhan esittelyn suhteen. Toisaalta, mikään ei estänyt menemästä jonon jatkoksi, joten osa meistäkin sai kuulla puutarhurin soljuvaa esittelyä. Kyllä korville tekee hyvää kuulla sujuvaa puhetta, vaikka se sitten rahapussin kohdalta vähän "ahistaakin", kun tekisi mieli ostaa, ostaa ja ostaa. Vakka-Taimessa kassavirta oli yrittäjän mieleiseen suuntaan eikä bussista enää tahtonut löytää kasveille paikkaa. Puutarhalla oli rakenneltu kivistä ym. joillekin kasveille omat mikroilmastot. Tuulilta suojatuissa paikoissa kasvoi kasveja, jotka eivät muuten sillä kasvuvyöhykkeellä kasvaisi. Niin hypättiin linjuriin ja kotia kohti ajellessa oli rupattelun lomassa mukavaa miettiä, että mihinkähän sen pirunnyrkin oikein istuttaisi... Ja ne tusina muuta pensasta ja perennaa! Kahvilla käytiin Tampereen seudulla ja laskujen mukaan bussissa oli Alli Huuppakin mukana, eli kaikki mukana. Väsyneinä mutta onnellisina! Muutarhuri jäi Muuramen Shellille kasseineen, perperimiestä ei näkynyt eikä kahviakaan tehnyt mieli. Matkasta jäi mukavat muistot, hyvin valmisteltu ja toteutettu matka. Kiitos Teille kaikille mukana olleille! Jos matkanne suuntautuu joskus Sysmän suunnalle, niin aina meillä on vieraille lähtökahvit tarjottu! Aarno Kasvi vauhdissa. Kuva Hannele Niemelä.

10 Sivu 10 Jyväskylän Puutarhasanomat Suosi suomalaisia palveluja Jyväskylän Puutarhaseura ry. kiittää lehdessä ilmoittavia yrityksiä! VIHERKIVI BETONI- & LUONNONKIVITYÖT (Tarvittaessa myös vihertyöt) Jyväskylän Viherkivi Oy p / Jarkko p / Tommi VIHERAHONEN Pihasuunnitelmat Taimet Helena Ahonen-Tarkiainen TAIMIPIHASTA TAIMI PIHAAN! Hyviä taimia on ilo istuttaa oikeita neuvoja helppo noudattaa! Tervetuloa! ma-pe 9-20, la 9-18, su Päivi Kautto Hedelmäpuut, marjakasvit, Valkolantie 1107, LAUKAA koristepuut ja - pensaat, havukasvit, p , köynnökset ja perennat Tervetuloa tutustumaan! Viherrakentamiseen maa-aineksia ja koneita Seulottua multaa Kalliomurskeita Punaista mursketta 0/11 mm Maarakennustyöt Louhintatyöt Tiivistys jyrillä Tärinämittaus

11 Numero 7 Sivu 11 Ranskalaiset, nuo esteetikot, ovat yhdistäneet koristetarhan ja kasvimaan ja tuloksena on potager. Siinä hyötykasvit, yrtit ja kukat muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Koristetarhassa leikitellään väreillä, muodoilla ja kasvien vaihtelevilla rakenteilla. Jämäkän palmukaalin seuraksi voi sijoittaa vaikkapa utuisen fenkolipilven tai kevyttä tilliharsoa. Korkeuseroilla voidaan rajata, mutta myös lisätä tilaa. Korkeilla kasveilla sekä köynnöksillä saadaan vaihtelua ja tuulensuojaa, luodaan tunnelmaa ja saadaan tarhaan suojaisa oleskelupaikka. Ideoita puutarhaan Kuvat: Leena Hokka. Tekstit: Hannele Niemelä ja Sirpa Haakana Leena Hokan omalta kasvimaaltaan kuvaama idylli. Kasvimaalla on yhdistelty hyötykasveja tavalla, joka tekee alueesta viihtyisän oleskelupaikan. Monet tavallisetkin vihannekset ovat ulkonäöltään koristekasvien veroisia, mutta markkinoilla on nykyään suuri määrä erikoisvihanneksia, jotka on valikoitu tai jalostettu nimenomaan koristeellisuutta ajatellen. Ne voivat olla erikoisen värisiä tai muodoiltaan tai kasvutavaltaan poikkeavia. Näitä kauniita vihanneksia voidaan viljellä paitsi kasvimaalla myös koristekasvien joukossa ja ruukkupuutarhoissa. Violettikukkainen salkopapu Cosse Violette ja vaaleanpunakukkainen ruusupapu Celebration kilpailevat heinäseiväspyramidista Cucurbita ficifolian kanssa. Koristeellisessa hyötytarhassa ei tavoitella yltäkylläistä satoa, silmänruokaa tarjoavat kasvit korvaavat sadon vähäisyyden. Komean ylväs maissi on hyvä tuulen- ja näkösuoja, vaikkei ehtisikään kypsyttää satoa. Salkopavut ja melonit ovat näyttäviä köynnöksiä, vaikka sato jäisikin vähäiseksi. Monia erikoiskasveja voi viljellä kuriositeettina eikä niitä ole tarkoituskaan syödä. Viinisuolaheinä, kaksi eriväristä salaattilajiketta ja marjasavikka muodostavat kaartelevaa kuviota, taustalla ruohosipulin kukkarunsautta. Loppukesällä väriä ryhmään tuovat marjasavikan punaiset hedelmät. MULTAMESTA mullan valmistus ja myynti kalkittua, lannoitettua ja seulottua multaa nurmikko ja istutusmullat myös itsenoudettuna pienemmät erät Kuorikkeet ja hakkeet KONEURAKOINTI Jussi Ala-Krekola Saksalantie Leppävesi p

12 Jyväskylän Puutarhaseura ry. Jyväskylän Puutarhaseura ry toimintavuosi Jyväskylän Puutarhasanomat Päätoimittaja: Marjatta Uosukainen Taitto ja toimitus: Marjatta Uosukainen, Sirpa Haakana Hannele Niemelä ja Riitta Peräinen Ilmoitukset: Sirpa Haakana, Jouko Hyytiäinen, Hannu Liimatainen ja Marjatta Uosukainen Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Puutarhaseura retkeili kesällä 2008 Turun Kasvitieteellisessä puutarhassa. Hyvällä maaperällä on suotuisa vaikutus Kasviin ja kasvuun. Ylipuutarhuri Aarno Kasvi kertoili seuran jäsenille, mitä kaikkea kummaa voi tapahtua onton jättiläistammen syövereissä. Kuva: Hannele Niemelä. Jyväskylän Puutarhaseuran tapahtumakalenteri vuonna 2009 Talviaikaan kokoonnumme kuukausittain sunnuntaisin klo 15 joko Viherlandian kokoustilaan Viherniekkaan tai muualle erikseen ilmoitettavaan paikkaan. Kesällä retkeilemme kiinnostavissa puutarhakohteissa ja teemme pihakävelyjä. Lisätietoa tapahtumista ja viimeisimmät ajankohtaistiedotteet saat aktiivitoiminnan vetäjältä Hannu Liimataiselta, jäsenkirjeistä ja seuran nettisivuilta. Su klo Su klo Siemenpörssi ja kasvitoivekatsaus Hannu Liimatainen, Viherlandia, Viherniekka Minun puutarhani Toimittaja, hortonomi Paula Ritanen-Närhi,. Ti klo Vierailu Sulkurannan siirtolapuutarhassa Puutarhamatka Viroon Ti klo Pihakävely yksityispihassa Su klo La Su klo Su klo Minun puutarhani Kirjailija Mari Mörö, Jyväskylän kaupunginkirjasto, Minnansali. Retki Helsinkiin puutarhamessuille Kasvien talvituhot Marjatta Uosukainen, Viherlandia, Viherniekka Puutarhan uutuuskasvit Pirjo Uuttana, Viherlandia, Viherniekka La Ti klo Ti klo Su klo Su klo La klo Retki Mikkeliin Puutarhaliiton tapahtumaan Pihakävely yksityispihassa Pihakävely ja taimienvaihto yksityispihassa Puutarhurin työstä kantapään kautta opittua Kalevi Pulkkinen, Viherlandia, Viherniekka Kurjenmiekkoja Keski-Suomessa Pirkko Kahila, Viherlandia, Viherniekka Satokauden päättäjäiset Ti klo Ti klo Pihakävely ja taimien vaihtopäivä yksityispihassa Pihakävely yksityispihassa Su klo Ruusuaiheinen luento Yhteistapaaminen Ruususeuran kanssa, Viherlandia, Viherniekka La klo Ti klo Retki Leivonmäelle (mm. Tommolan tila) Pihakävely Kuokkalan kartanossa Jäseneksi voit liittyä nettisivujemme kautta tai ilmoittautumalla seuran sihteerille. Jäsenmaksut vuonna 2008 ovat 15 ensimmäiseltä perheen jäseneltä ja 12 seuraavilta. Lisätietoa toiminnastamme saat seuran toimihenkilöiltä ja nettisivuiltamme.

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta

Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta 2012-2014 Luonto tulee kaupunkiin, koska sen asukkaat niin haluavat Kaupunkiviljely, parvekeviljely, kotipuutarhat, jokamiehen oikeudet puistojen

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Kouvolan seudun ABC-asemat

Kouvolan seudun ABC-asemat Nykyään ABC on S-ryhmän ketju, joka on sekä matkailijan viihtyisä taukopaikka että lähiseudun asukkaan päivittäisiä palveluja tarjoava palvelukeskus. ABC-ketjuun kuuluu ABC-palveluasemia, ABC-automaattiasemia

Lisätiedot

Suomeksi HERBIE. Indoor Garden. Effortless Indoor Gardening

Suomeksi HERBIE. Indoor Garden. Effortless Indoor Gardening Suomeksi HERBIE Indoor Garden Effortless Indoor Gardening HERBIE Indoor Garden design by mikael ericsson Vaivatonta sisäviljelyä Tregren tarjoaa ratkaisut helppoon ja vaivattomaan sisäviljelyyn. Herbie

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

PIONIEN KOTI

PIONIEN KOTI Seuraavat kuvat on otettu ennen kiinanpionien kukinta-aikaa. Puutarhalla kannattaa vierailla jo toukokuun loppupuolella. Useat luonnonlajit kukkivat normaalisti silloin. 1. Puutarhan varhaisin pionilaji

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Arktiset Aromit ry Workshop-tilaisuus , Kajaani

Arktiset Aromit ry Workshop-tilaisuus , Kajaani Arktiset Aromit ry Workshop-tilaisuus 4.10.2016, Kajaani Meidän tarinamme Ystävykset Kainuusta luonnonantimien ääreltä. Rakastamme Suomen luontoa sekä sen tarjoamaa yltäkylläisyyttä. Haluamme tuoda kotiseutumme

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:9 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 9 2 Kohde 2: linja 8 3 Kohde 3: linjat 8, 88, 99 4 Kohde 4: linja 13

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Puisto kuuluu kaikille

Puisto kuuluu kaikille 4 Neljäs oppitunti Rekvisiitta: Leikkiraha, Helsingin kaupungin yhteiset rahat -laatikko (kopiopohja 4) Valokuvia/digikuvia puistosta: penkki, roska-astia, keinu, isoin leikkiväline, puu, lamppu, vesi-aihe

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuun välineet Orsikehikko Sadonkorjuu on aika, jolloin omavaraistaloudessa tulee käyttöön eniten työvälineitä samaan aikaan. Lyhyessä ajassa joudumme käsittelemään suuria määriä juureksia ja siemeniä.

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Franco Canteri Lakshmin perustaja

Franco Canteri Lakshmin perustaja 1 Franco Canteri Lakshmin perustaja Lakshmi on toiminut luonnonkosmetiikka- ja hyvinvointialalla jo yli 20 vuotta. Sarja perustuu ayurvediseen, kokonaisvaltaiseen ajattelutapaan, jossa ihminen huomioidaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot