Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997"

Transkriptio

1 Työ raportti Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997 Mikko Siitonen Pertti Ranta Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI. FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Eurajoen Olkiluodon luontoselvitys 1997 Mikko Siitonen Pertti Ranta Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Joulukuu 1997

3 TEKIJÄORGANISAATIO: TILAAJA: TILAUSNUMERO: TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: TYÖRAPORTTI: Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Hitsaajankatu HELSINKI POSIVAOy Mikonkatu 15A HELSINKI 9598/97/TIMO Dl Antti Ikonen Mikko Siitonen TEKIJÄT: VASTUUHENKILÖT: Mikko Siitonen Pertti Ranta Mikko Siitonen, Pertti Ranta

4 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 TIIVISTELMÄ EURAJOEN OLKILUODON LUONTOSELVITYS 1997 Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa vuonna 1997 alkaneessa YVA-menettelyssä tarvittavat taustatiedot tutkimusalueen luonnonarvoista. Näiden tietojen avulla loppusijoituslaitos pyritään suunnittelemaan siten, että alueelle tunnusomaiset lajit ja elinympäristöt säilyvät monipuolisina. Olkiluodon tutkimusalue sijaitsee Selkämeren eteläosan rannikolla. Tutkimusalueeseen kuuluu pääosa Olkiluodon saaresta sekä lähiympäristön pikkusaariaja luotoja. Saariston vyöhykejaossa tutkimusalue ulottuu ulkosaariston reunailta sisäsaaristoon. Rannikkoaja saaria luonnehtivat rantaniityt ja kiviset niittyrannat, laajat tervaleppämetsät ja ruovikot. Olkiluodon sisäosissa on pääosin lehtomaisia metsiä ja kalliometsää sekä pieniä reheviä suolaikkuja. Myös rakennettua ympäristöä on paljon. Puustorakenne vaihtelee suuresti tutkimusalueen eri osissa, mutta taimikot ja valoisat varttuneet lehtimetsät ovat vallitsevia. Maastoinventointeja varten tutkimusalue ( maapinta-ala noin 8 km 2 ) jaettiin 500 x 500 m kartoitusruuduiksi ( 49 kpl). Ruuduilta kartoitettiin systemaattisesti putkilokasvilajisto, biotoopit ja eräitä metsä- ja rannikkoluonnon rakennetekijöitä. Lisäksi alueelta rajattiin ja kuvailtiin arvokkaita luontokohteita ja laajempia merkittäviä luontokokonaisuuksia. Tutkimusmenetelmä on kehitetty Suomessa 1990-luvulla. Aineiston käsittely perustui valinta-algoritmeihin. Analyysien perusteella tunnistettiin tutkimusalueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät ruudut eri perustein. Tulosten pohjalta määriteltiin biodiversiteetin kannalta arvokkain ruutu yhdistelmä, johon sisältyy tutkimusalueen kasvilajista ja biotooppivaihtelu kokonaisuudessaan. Myös linnusta kartoitettiin Tutkimusalueelta ei tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Paikallisesti huomionarvoisia lajeja esiintyi lähinnä rantaniityillä ja tervaleppäkorvissa. Tutkimusalueen vanhoista metsistä löydettiin kolme huomionarvoista kääpälajia: lakkakääpä, ruostekääpä ja ku usenkääpä. Tutkimusalueelta rajattiin 14 arvokasta pienkohdetta ja kaksi laajempaa merkittävää luontokokonaisuutta. Tyypillisiä arvokkaita kohteita olivat runsaslajiset rantaniityt, tervaleppämetsät, lintuluodot, tervaleppäkorvet ja vanhanmetsän alueet. Arvokkaat alueet painottuvat rannikon tuntumaan. Suunnitellulla laitosalueella kohteita on vähän. Avainsanat kasvit, uhanalaiset lajit, biotoopit, ekologia, luontovaikutukset, arvokkaat elinympäristöt, virkistyskäyttö, YVA.

6 ABSTRACT THE NATURE INVENTORY IN OLKILUOTO (EURAJOKI COMMUN, SOUTH WEST FINLAND) IN 1997 The aim of the project is to carry out the basic information for environmental impact assessment (EIA), which begun in the The main goal is to mitigate or prevent the harmful impacts of the construction and maintenance of the final repository of the nuclear waste for the nature values and recreational usein the study area. The study area (about 8 km 2 ) is situated at the seashore of the Baltic Sea. The area consists of the big Olkiluoto island and many little islands and rocks in its vicinity. The common biotopes near the seashore and in the archipelago are meadows, rocky shores, black alder groves and colonies ofcommon Reed (Phragmites australis). The landscape of the Olkiluoto inland area is characterized by commercial forests, rockyhius and nutrient-richs, but mostly drained mires. The forest structure is dominated by the young pine plantations and older spruce or broad-leaved forests. The botanical and ecological inventories consist of combination of systematic grid mapping and identification and demarcation the small areas of the conservation value. The field survey was made for every grid unit (500 x 500 m). The systematic research included inventories of vascular plants, biotopes and selected environmental factors. Some key biotope patches with high conservation value were identified and located. The birdlife was also inventoried in Various applications of reserve selection algorithms were used as a tool for analysing the data base. As a result of the analysis, every grid unit was classified according to the importance for biodiversity at landscape ecologicallevel (study area). After that, ecological priority areas were identified. The selected areas represent the highest diversity of vascular plants and biotopes in the study area. No populations of nationally endangered plant species were found in the study area. Some locally rare or otherwise notable vascular plant species were detected. Of the polyporus, one species in need for monitoring on nationallevel observed. Many key biotope patches and other small areas with high conservation value were identified and located. Most of them are seashore meadows with high species richness, black alder forests, old growth forests and little islands. Themost of the valuable areas situated at the seashore. Keywords plants, threatened species, biotopes, ecology, nature impacts, EIA, recreational use

7 5 SISÄLTÖ: Tiivistel mä Abstract Esipuhe 6 1. TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS Sijainti, koko ja maanomistus Maastonmuodot Luontotyypit Metsät Suot Merenrantakasvillisuus Pienvedet Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristöt MENETELMÄT Olemassa olevan tiedon keruu Ruutukartoitus Sietooppikartoitus Alueiden arvottaminen TULOKSET Ruutujan arvotus Rehevät kosteikot Rehevät metsäalueet Rantaniityt Lajistollinen monimuotoisuus ja biotooppimonimuotoisuus Rakennetekijöiden monimuotoisuus Merkittävin ruutuyhdistelmä Biotoopit ja arvokkaat aluekokonaisuudet Arvokkaat pienkohteet Arvokkaat aluekokonaisuudet Marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus sekä eläimistähavaintoja Muu virkistyskäyttö 4. TULOSTEN ARVIOINTI Yleistä Suunnitellun laitosalueen vaikutukset luontokohteisiin ja lajistoon Kokonaisvaikutukset tutkimusalueen luonnonarvoihin Vaikutukset aluetasolla Vaikutukset lajistoon Vaikutukset marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja kalastukseen 37 KIRJALLISUUS LIITE 1. LIITE 2. MAASTOTALLENNUSLOMAKE OLKILUODON TUTKIMUSALUEEN PUTKILOKASVILAJISTO 40 52

8 6 ESIPUHE Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on tutkittu Suomessa 1980-luvun alusta lähtien. Loppusijoituksesta ja siihen liittyvistä tutkimuksista vastaa IVO:n ja TVO:n omistama Posiva Oy. Tutkimuksen kohteena on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa,joista lopulliseksi sijoitusalueeksi valitaan yksi. Osana alueiden valintaprosessia suoritetaan lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA),johon sisältyy myös loppusijoituksen luontovaikutusten arviointi. Tätä varten eri loppusijoituspaikkaehdokkaiden luontoarvot kartoitettiin vuosina Luontotutkimuksiin sisältyvät kasvillisuus- ja elinympäristöinventoinnit sekä niihin liittyvät virkistyskäyttöselvitykset teki Ympäristötutkimus Oy Metsätähti Posiva Oy:n toimeksiannosta. Linnustatutkimukset teetettiin Suomen BirdLife ry:ssä. Mahdollisia loppusijoitusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Luontotutkimukset aloitettiin vuonna 1996, jolloin inventoitiin Kivetyn alueen kasvillisuus ja biotoopit sekä pikkunisäkäslajisto. Keväällä 1997 kartoitettiin kaikkien tutkimusalueiden linnusto. Vuoden 1997 aikana tehtiin kasvillisuus- ja biotooppi-inventoinnit Eurajoen, KuhmonjaLoviisan tutkimusalueilla. Kasvillisuus- ja biotooppitutkimukset julkaistaan kultakin tutkimusalueelta omana tutkimusraporttina. Linnustatutkimuksen tulokset julkaistaan yhtenä, kaikki tutkimusalueet kattavana raporttina. Kasvillisuus- ja biotooppiraportteihin sisältyy tietoa tutkimusalueiden arvokkaista luontokohteista, niiden suojelutarpeista sekä alustavia arvioita luontoon kohdistuvista vaikutuksista. Arvioinnin pohjana käytettiin systemaattista ruutukartoitusta, joka käsitti putkilokasvilajiston, epifyyttiset sammal et ja makrojäkälät sekä monivuotiset käävät. Raporteissa on myös aineistoa tutkimusalueiden eläimistöstä ja Sienilajistosta sekä maassa kasvavista sammalista, mutta näitä eliöryhmiä ei inventoitu systemaattisesti. Raportteihin sisältyy yleispiirteistä tietoa alueiden virkistyskäytöstä ja maisemallisista arvoista. Olkiluodon kasvillisuus- ja biotooppitutkimuksen tekivät tutkijat Mikko Siitonen ja Pertti Ranta Metsätähti Oy:stä. Aineiston käsittelyyn ja raportointiin on lisäksi osallistunut Seppo Mäkinen ja Antti Tanskanen. Tilaajan puolelta työtä on valvonut Dl Antti Ikonen. 1. TUTKIMUSALUEEN YLEISKUVAUS 1.1. Sijainti, koko ja maanomistus Tutkimusalue sijaitsee Eurajoen kunnan Olkiluodossa Etelä-Satakunnassa (kuva 1 ). Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu vuokkovyöhykkeen eteläosaan. Tutkimusalue käsittää suurimman osan Olkiluodon saaren länsiosasta sekäjoukon pikkusaariaja luotoja. Maa-alueen kokonaispinta-ala on noin kahdeksan neliökilometriä. Vesilinnustoa lukuunottamatta tutkimuksissa ei tarkasteltu meri aluetta. Tutkimusalueen suhteellisen mereinen luonne näkyy eräissä kasvistollisissa erityispiirteissä, kuten harmaalepän (Alnus incana), metsäkastikan (Calamagrostis arundinacea) ja kielon (Convallaria majalis) harvinaisuutena tai puuttumisena metsäkasvillisuudesta. Vastaavasti variksenmarja (Empetrum nigrum) on yleinen kalliokasvinaja ruohoka-

9 7 OLKILUODON LUONTOINVENTOINTI OLKILUODON TUTKIMUSALUE Kuva 1.Luontotutkimusalue

10 8 nukka(cornus suecica) esiintyy saarten rannoilla. Tutkimusalueen länsiosa ulottuu ulkomeren tuntumaan, kun taas kaakkoisosa edustaa tyypillistä sisäsaaristoa. Pohjois- ja etelärannikon olosuhteet muistuttavat välisaaristoa. Maankohoaminen etenee alueella noin 6 mm vuodessa ja meren suolapitoisuus on likimain 0,5 prosenttia. Pääosa tutkimusalueesta on TVO:n omistuksessa tai hallinnassa. Imatran Voima Oy omistaa metsäalueita tutkimusalueen keskiosissa ja valtio (Metsähallitus) etelässä. Tutkimusalueen itäosassa on yksityismaita Maastonmuodot Valtaosa tutkimusalueesta on alavaaja varsin tasaista maastoa. Korkein kohta, Liiklankallion laki, kohoaa merenpinnasta vain noin 18 metriä. Yli 10 metrin korkuisia mäkiä ovat lisäksi Selkänummenharju ja luonnonsuojelualueen kalliot, sekä Syöpävuori tutkimusalueen kaakkoiskulmassa. Maastonmuodot ovat loivapiirteisiä: alueella ei tapaa mainittavia jyrkänteitä tai huomattavia rinteitä. Suuria siirtolohkareita ja louhikoita on erityisesti Kamamaan ja Marikarinnokan maastossa. Maaperä tutkimusalueelia on pääosin kivistä moreenia. Notkoissa esiintyy myös savea ja ohuita turvekerroksia, voimala-alueella lisäksi laajoja täyttömaa-alueita. Avokallioita tapaa vain pieninä erillisinä paljastumina mäkien laki osissa. Lähes koko tutkimusalue on noussut merestä alle 2000 vuotta sitten Luontotyypit Metsät Puuston ikärakenne Tutkimusalueen metsät voidaanjakaa ikärakenteen perusteella kolmeen suuralueeseen. Tutkimusalueen keskiosissa Selkänummenharjulta satamaan vievän tien itäpuolelle puusto on lähes kauttaaltaan nuorta: varttuneita ja nuoria taimikoi ta sekä nuorta kasvatusmetsää. Näiden taimikoiden valtapuina kasvavat tavallisesti mänty tai koivu, kuusta ja kosteilla paikoilla tervaleppää kasvaa runsaasti sekapuuna. Alue oli aikaisemmin Metsähallituksen hallinnassa, joka ja 1970-luvuilla teki siellä laajoja avohakkuita. Laitosalueen ympäristössä on laaja vanhahkon ja varsin luonnonmukaisen metsän alue, jossa valtapuuston muodostaa yleensä koivu tai kuusi, rannoilla tervaleppä. Näissä metsissä esiintyy yksittäin tai pieninä ryhminä kookkaita raitoja, pihlajiaja haapoja. Näillä TVO:nja osin IVO.n omistamilla alueilla on pyritty puistomaiseen metsänhoitoon: tyypillinen maisemakuva on nykyisin vanhahkon ja väljän lehtipuuston muodostama valtapuusto ja aukkoiset kuusialikasvokset (kuva 2). Alueella on kuitenkin myös kuusikoitaja rehevissä korvissa tervaleppämetsiköi tä. Tutkimusalueen itä- ja eteläosassa on varttuneita talousmetsiä ja vanhaa metsää, valtapuuna kuusi tai kalliomailla mänty. Koivua kasvaa sekapuuna runsaasti, haapa on harvinainen. Osa näistä metsistä on hakattu 1997 siten, että pystyyn on jätetty väljä koivuval-

11 9 taineo lehtipuusto. Metsähallituksen hallinnoima luonnonsuojelualue on kauttaaltaan vanhaa metsää, ei kuitenkaan varsinaista aarniometsää. Sen pohjoispuolella on laaja parin vuoden takainen hakkuuaukko. Tuoreita, mutta pienialaisempia avohakkuita on tehty myös tutkirousalueen itäosan yksityismailla. Koko tutkimus alueella on rantojen tervalepikoita ja kallioiden männiköitä säästetty hakkuiden yhteydessä. Siten näiden ympäristöjen metsäkuva on yleensä hyvin luonnontilainen. Kangasmetsät Suurin osa tutkimusalueen metsistä edustaa erilaisia lehtomaisia kankaita tai reheviä tuoreita kankaita. Lievää soistumista näkee yleisesti tasaisilla mailla. Kalliomäkien rinteillä esiintyy myös kuivahkoja kankaita, mutta niiden kokonaispinta-ala on pieni. Kangasmetsien kasvillisuus on tavanomaista Satakunnan rannikon metsäalueille. Rantametsät ja tervaleppäkorvet Kuva 2. Selkänummenharjun länsipuolista koivumetsää. Seassa isoa raitaa. Lähes kaikkia tutkimusalueen rantoja reunustaa tervaleppävaltainen lehtomainen rantametsä (kuva 3 ). Vyöhyke voidaan tavallisesti jakaa kosteampaan mesiangervovaltaiseen ja kuivempaan, lehtoruohojen vallitsemaan alavyöhykkeeseen. Kasvillisuustyyppi ei varsinaisesti edusta mitään tiettyä lehtotyyppiä, vaan sitä on tässä raportissa käsitelty omana merenrannan tervaleppämetsän tyyppinä. Tervaleppämetsä puuttuu vain kalliorannoilta, Marikarinnokan ja Kornamaan louhikkorannoilta sekä eräiltä luodoilta. Kaalon alueen jyrkillä rannoilla vyöhyke on usein huonosti kehittynyt. Tervaleppämetsän kasvillisuus on hyvin luonteenomaista. Kosteissa osissa merenrannan tuntumassa kasvaa mesiangervon ( Filipendula uimaria) ohella runsaasti vadelmaa ( Rubus idaeus), nokkosta (Urtica dioica), ranta-alpia (Lysimachia vulgaris), hiirenporrasta (Athyriumfilix-femina), isoalvejuurta (Dryopteris expansa), metsäalvejuurta (D. carthusiana), punakoisoa (Solanum dulcamara), niittykellukkaa (Geum rivale), kastikoita ( Calamagrostis ssp.) ja puna-ailakkia ( Silene dioica), joskus myös keltaängelmää (Thalictrumflavum). Ulkopään-Tyrniemen alueella esiintyy hyvin runsaasti lehtotähtimöä (Stellaria nemorum). Tyypillisiä pensaita ovat orjanruusu (Rosa dumalis) ja pohjanpunaherukka (Ribes spicatum). Tervalepän alla kasvaa usein runsaasti tuomea. Ylempänä kuivemmilla alueilla kasvavat runsaina mm.lehtonurmikka ( Poa nemoralis ), nuokkuhelmikkä ( Melica nutans ), lillukka ( Rubus saxatilis ), ahomansikka ( Fragaria vesca), metsäorvokki (Viola riviniana), tesma ( Milium effusum), käenkaali ( Oxalis acetosella), oravanmarja (Maianthemum bifolium), sudenmarja (Paris quadrifolia)

12 10 Kuva 3. Rehevää ja järeäpuista tervaleppämetsää Santalahdessa, ruutu 48. ja mustikka (Vaccinium myrtillus). Etenkin Liiklankallio-Flutanperän alueella näissä metsissä kasvaa myös jänönsalaattia ( Myce lis muralis). Pensaskerroksen muodostaa usein taikinamarja ( Ribes alpinum). Puustossa esiintyy tervalepän ohella runsaasti koivua, pihlajaa, raitaaja kuusta, joskus myös vaahteraa. Edustavimmat ja laajimmat tervaleppämetsät sijoittuvat Ulkopäästä Tyrniemen itäpuolelle ulottuvalle rannikolle. Huomattavia tervalepikoita tapaa lisäksi Flutanperän ja Liiklanperän ympäristössä sekä Santalahden rannoilla. Komeita tervalepikoita esiintyy myös joillain saarilla, erityisesti Tymikarilla. Tervaleppäkorpia löytää etäämpänä merestä lehtomaisen metsän painanteissa. Näiden metsiköiden puusto on usein hyvinjäreää tervaleppää, seassa kuusta ja koivua. Kasvillisuuden valtalajeina esiintyvät suuret saniaiset, erityisesti isoalvejuuri ja hiirenporras, harvoin myös kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris). Tyypillistä lajistoa edustavat lisäksi ranta-alpi, metsäkorte ( Equisetum sylvaticum), viitakastikka ( Calamagrostis canescens ), mesiangervo, käenkaalija oravanmarja. Useimmat tervaleppäkorvet ovat pienialaisia, mutta niitä näkee tutkimusalueelia melko runsaasti. Edustavimmat kohteet ilmenevät kartalta sivulla 33. Ojitusten takia monen tervaleppäkorven kasvillisuus on muuttunut lehtomaisempaan suuntaan. Kalliometsät ja muu kalliokasvillisuus Tutkimusalueen alavilla ja loi vapiirteisillä kallioilla kasvaa harvaa männikköä. Kalliometsien männiköitä on säästetty hakkuissa, joten niiden puusto on varsin luonnonmukaista. Monia tasaisia kalliopintoja peittää yhtenäinen, kulumaton jäkäläkasvusto. Kasvillisuus kallioilla on vähälajista ja vaatimatonta, valtalajeina kanerva ( Calluna vulgaris) ja usein variksenmarja ( Empetrum nigrum), joskus myös rämevarvut juolukka

13 11 (Vaccinium uliginosum) tai suopursu (Rhododendron tomentosum). Usein ainoa selväpiirteinen kalliokasvi on ahosuolaheinä (Rumex acetosella) tai kallioimarre (Polygonum vulgare). Huomattavimmat kalliometsät sijoittuvat Selkänummenharjulle, Liiklankalliolle, Kaalon alueelle ja luonnonsuojelualueen kallioille (kuva 4). Selvästi kalliokasvillisuuden luonnehtimia kallioketoja ei tutkimusalueelta tavattu. JoiHain asutuksen tuntumassa sijaitsevilla tai muuten kulttuurivaikutteisilla kallioilla kasvoi mm. isomaksaruohoa (Sedum telephium), lehtoarhoa (Moehringia trinervia), jäykkärölliä (Agrostis vinealis), tuoksusimaketta (Anthoxanthum odoratum) ja kaihokieloa (Polygonatum odoratum). Kuva 4. Kaalon kärjen kalliomaastoa Muut metsäalueet Varsinkin laitosalueen ympäristössä esiintyy erilaisille joutomaille ja täyttömaille syntyneitä uusmetsiä, joiden aluskasvillisuudesta puuttuvat tyypilliset metsäkasvit kokonaan. Näiden metsien puuston muodostavat yleensä koivut, tervaleppä ja raita. Leveiden voimalinjojen alla on metsäkasvillisuus muuttunut voimakkaasti toistuvien raivausten seurauksena. Metsälajistan seassa kasvaa yleisesti niitty- ja piennarkasveja. jopa pienialaisia ketomaisia laikkuja näkee voimalinjojen alla kuivahkoilla rinteillä Suot Tutkimusalueen suoluonto on vaatimatonta ja vähäalaista. Alueen nuoruuden takia suot ovat ohutturpeisiaja yleensä reheviä. Vallitsevia tyyppejä ovat rehevät korvet ja Iuhtaiset nevat, joiden tyyppiä on vaikea määritellä. Kattavan ojituksen seurauksena ei täysin luonnontilaisia soita juurikaan tapaa.

14 12 Nevat, ruohokorpipainanteet ja rantaluhdat Tutkimusalueen huomattavimmat suot edustavat erilaisia ruohoisia tai Iuhtaisia nevoja. Merkittävin kokonaisuus on Olkiluodonjärvi, joka nimestään huolimatta on selväpiirteinen luhtaneva, tai osittain nevakorpi. Luonteenomaisia ovat järviruokovaltaiset alueet sekä suomyrttiluhdat ( Myrica gale) (kuva 5 ), mutta myös tyypillisempää ruohoista saranevaa tapaa paikoin. Ojituksesta huolimatta suo on melko luonnontilainen vesitaloudeltaan. Eri puolilla tutkimusalueen rantametsissä tapaa pieniä avonevojaja soistuneita painanteita. Ne ovat syntyneet matalien lahtien kuroutumisen tuloksenaja osa on säilynyt avonevoina pidempäänkin. Erityisen edustavia pikkusoita näkee Tymiemen alueella, Kaalossa ja Ulkopään metsissä. Näiden soiden valtalajeina kasvavat mm. kurjenjalka (Potentilla palustris), harmaasara (Carex canescens), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), isokarpalo (Vaccinium oxycoccus ), Iuhtasara ( Carex vesicaria), punakoiso, vehka ( Calla palustris) ja raate (Menyanthes trifoliata). Valtalaji vaihtelee kosteikosta toiseen. Komamaan eteläpuolella on myös laajempia rantaluhtia. Korvet Kaikki tutkimusalueen vähälukuiset korvet ovat reheviä saniaiskorpia tai ruohokorpia. Kasvillisuus on samantapainen kuin tervaleppäkorvissa, mutta valtapuuna kasvaa yleensä kuusi. Alueen korvet on ojitettu tehokkaasti, ja useimmat kohteet edustavat nykyisin muuttumia tai turvekankaita. Selväpiirteisiä korpia tapaa lähinnä tutkimusalueen itäreunassa. Korpimaista soistunutta metsää esiintyy laajalti tutkimusalueen sisäosissa, mutta näiden kohteiden korpiluonne on kärsinyt voimakkaasti ojituksistaja laajoista avohakkuista. Kohtalaisen hyvin säilyneitä korpia näkee Selkänummenharjun eteläpuolisissa metsissä. Kuva 5. Olkiluodonjärvi: suomyrttiluhtaa ja ruovikkoa.

15 13 Rämeet ja kalliopainannesuot Rämeluonto rajoittuu tutkimusalueelia muutamaan vähäiseen laikkuun, jotka kalliopainanteita lukuun ottamatta on ojitettu kokonaan. Huomattavia kalliopainanteiden rämeitä esiintyy erityisesti Selkänummenharjulla (kuva 6). Liiklansuo on alunperin ollut tyypillinen isovarpuräme, mutta se on suureksi osaksi menettänyt suomaiset piirteensä ojitusten takia. Paikalla kasvaa silti edelleen mm. vaivaiskoivua (Betula nana). Lähinnä kangasrämeiksi luokiteltavia paikkoja on useita tutkimusalueen itäosassa, Olkiluodonjärven ja tekojärven lähimaastossa. Kuva 6. Selkänummenharjun kalliomaastoa ja kalliosoistumia Merenrantakasvillisuus Tutkimusalueeseen sisältyy noin 30 km merenrantaa ja alueen rantakasvillisuus on rikas- ta ja monipuolista. Selkämeren eteläosassa murtoveden suolapitoisuus on verraten korkea ja luonteenomaiset suolakkokasvit ovat hyvin edustettuja. Rantojen mataluuden ja loivapiirteisyyden takia on merenrannan vyöhykkeisyys usein selvästi nähtävissä. Olkiluodon rannoilla voidaan tavallisimmin erottaa mereltä lähtien ruovikko -kivinen rantaniittyltyrnipensaikko -tervaleppämetsä. Monesti kuitenkin ruovikko vaihtuu suoraan tervalepikoksi tai välissä on kapea korkean ruohikon muodostama niitty. Toisinaan jyrkillä rannoilla ruovikko puuttuu ja tervalepikon edustalla on kapea kivikkoinen niittyranta. Rantaniityt Tutkimusalueen rantaniityt voidaan jakaa kivisiin niittyrantoihin ja varsinaisiin rantaniittyihin, jälkimmäiset edelleen matalakasvuisiin ja suurruohojen luonnehtiiniin niittyihin. Kivisiä niittyrantoja tapaa kaikkialla tutkimusalueen rannoilla, yleensä kuitenkin vain muutamien kymmenien tai satojen metrien pätkissä (kuva 7). Kivien välissä tapaa tyypillistä kasvi-

16 14 lajistoa, kuten suolavihvilää(juncus gerardii), rantakukkaa(lythrumsalicaria), meriasteria (Aster tripolium), peltovalvattia (Sonchus arvensis), ruokohelpeä (Phalaris arundinacea), väinönputkea (Angelica arganelica) ja joskus ruokopuntarpäätä (Alopecurus arundinaceus), merikaislaa(bolboschoenus maritimus) ja sinikaislaa ( Schoenoplectus tabernaemontaevnii). Karnamaan ja ja Marikarinnokan rantoja reunustaa lohkareikko, jossa rantakasvillisuus on niukkaa. Matalakasvuisia rantaniittyjä esiintyy eniten Flutanperästä Syöpäveden perukkaan ulottuvalla rantavyöhykkeellä, erityisesti luonnonsuojelualueen etelärannalla Lisäksi edustavia niittylaikkuja tapaa Ulkopäästä Munakarille ulottuvan rannikon poukamissa (parhaat kohteet Tyrniemen alueella) ja Kaalon etelärannalla. Matalakasvuiset niityt sijoittuvat katkonaisina vöinä tervalepikon ja ruovikoiden väliin, tai rajoittuvat suoraan avoveteen. Niittylaikkujen lajisto on hyvin monipuolista ja osin vaateliastakin. Kuva 7. Kivinen niittyranta Kaalon Otpäässä. Luonteenomaisia lajeja ovat merisara (Carex mackenzii), somersara (Carex glareosa), iso- ja pikkurantasappi (Centaurium littorale, C. pulchellum), merirannikki ( Glaux maritima), suolavihvilä, käärmeenkieli ( Ophioglossum vulgatum), ketohanhikki (Potentilla anserina), merisuolake (Triglochin maritima), meriratamo (Plantago maritima), isomaltsa (Atriplex prostrata), luhtakuusio (Pedicularis palustris), suolasänkiö (Odontites littorale), isolaukku (Rhinanthus serotinus), punanata (Festuca rubra), suo-orvokki (Viola palustris) ja jouhiluikka ( Eleocharis quinqeflora). Parhaiten kehittyneillä niittyrannoilla näkee myös hernesaraa (Carex serotinus), hinaa ( Danthonia decumbens ), viiukkoa ( Parnassia palustris ), ahopellavaa ( Linum catharticum) tai hetekaalia (Montiafontana). Suurruohojen luonnehtimat rantaniityt sijaitsevat tervalepikon edustalla ruovikon takana (Kuva 8). Raja tervaleppämetsän kasvillisuuteen on usein epäselvä. Valtalaji on tavallisesti mesiangervo ja muuta runsasta lajistoa edustavat kurjenmiekka (Iris pseudacorus), ranta-alpi, merivirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. salina), nokkonen, pietaryrtti (Tanacetum vulgare), pujo (Artemisia vulgaris), viitakastikka, nlittykellukka, kyläkellukka (Geum urbanum), rantayrtti (Lycopus europaeus) ja karhunputki (Angelica sylvestris ). Tätä kasvillisuustyyppiä esiintyy tutkimusalueen rannoilla laajalti.

17 15 Kuva 8. Suurruohovaltaista rantaniittyä Tyrniemessä. Ruovikot Suojaisten lahtien perukoissa ja sisäsaariston puolella laajemminkin esiintyy ruovikoita (kuva 9). Tutkimusalueen laajimmat ruovikot löytyvät Kornamaan salmesta, Syöpäveden ja Santalahden alueelta, Flutanperän alueelta, Iso Kaalonperästä, Liiklanperästä sekä Tyrniemen ja Munakarin rannoilta. Ruovikot ovat järviruo' on muodostamia, mutta seassa kasvaa joskus hiukan järvikaislaa ( Schoenoplectus lacustris ), sinikaislaa ja merikaislaa. Kuva 9. Flutanperän ruovikkoa.

18 16 Kallio- ja louhikkorannat Loivapiirteisellä tutkimusalueelia kalliorantoja on vähän. Huomattavimpia kohteita ovat Syöpä vuori, Kaalon Otpää sekä Santalahden ja Tyrniemen edustan saaret. Lintusaarten kalliorantojen kasvillisuus edustaa tyypillistä Selkämeren rannikon kasvillisuutta, lajistossa mm.luotosorsimo (Puccinellia distans ssp. borealis), merisaunio (Tripleurospermum maritimum), ruoholaukka (Allium schoenoprasum), keltamaksaruoho (Sedum acre) ja punanata. Joskus rantakallioiden painumissa kasvaa runsaasti jäkkiä ( Nardus stricta). Tyrnikasvustot Selkämeren rannalla sijaitseva tutkimusalue osuu tyrnin (Hippophae rhamnoides) esiintymisalueelle. Laji on tyypillinen maankohoamisrantojen pioneerikasvi, joka vahvan juurakkonsa avulla leviää vapautuvalle maalle. Tymiä kasvaa laajoina kasvustoina erityisesti Tyrniemen ja Ulkopään rannoilla (kuva 10) sekä Kaalossa. Lisäksi tyrni on runsas Tyrniemen edustan luodoilla sekä Santalahden saarilla. Muualla tymikasvustot ovat niukempia. Kuva 10. Tyrnivaltainen luoto ruovikossa Pienvedet Tutkimusalueen valuma-alueet ovat suppeitaja "pienvedet" pääosin kaivettu ja ojia. Pysyvävetisiä puro ja ei tutkimusalueelia esiinny, ei myöskään lähteitä tai luontaisia lampia. Satamaan vievän tien varrella on kaksi tekojärveä (kuva 11 ), joissa esiintyy verraten monipuolista vesikasvillisuutta, mm. jouhisaraa ( Carex lasiocarpa), ulpukkaa (Nuphar lutea), uistinvitaa ( Potamogeton natans) ja kiehkuraärviää ( Myriophyllum verticulatum).

19 17 Kasvistollisesti merkittäviä ojia tapaa ainoastaan tutkimusalueen itäosan peltojen luona, missä paikoin kasvaa mm. keltasaraa (Carexflava), pitkäpääsaraa (Carex elongata) ja Satakunnassa silmälläpidettävää (Sh) kaislasaraa ( Carex rhynchophysa). Joskus metsä- ja pelto-ojissa kasvaa runsaasti kurjenmiekkaa, leveäosmankäämiä (Typha latifolia), terttualpia ja ojasorsimoa( Glyceria fluitans). Vesikasveista vain pikkuvita(potamogeton berchtoldii) ja rantapalpakko (Sparganium emersum) kasvavat parissa suuressa ojassa. Kuva 11. Olkiluodon tekojärvi Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristöt Tutkimusalue on pääosin asumatontaja rakentamatonta maastoa. Alueen itäosan yksityismailla on joitain viljelyslaikkuja, nykyisin enimmäkseen niittyjä ja kesantoja, sekä kaksi vakituisesti asuttua tilakeskusta (kuva 12). Kesämökit keskittyvät suppealle alueelle Munakarille ja Santalahden kulmille. Muualla on vain pari yksittäistä rantamökkiä. Mökkirantojen lisäksi tutkimusalueelia on muutamia venevalkamia, joista majoitusalueen ranta on mittavin. Suurin osa tutkimusalueen rantaviivasta on silti rakentamatonta, mikä nykyisin on hyvin harvinaista merialueemme mannerrannoilla. Kuva 12. Kulttuurimaisemaa Raunelan tilakeskuksen ympäristössä.

20 18 Teollisuuden voiman Olkiluodon ydinvoimalan laitosalue kattaa noin neliökilometrin laajuisen alueen tutkimusalueen länsiosassa. Itse laitosrakennusten lisäksi siellä on laajoja istutuksia, pysäk:öintialueita, varasto kenttiä, majoituskylä, jootomaita ja kaatopaikka. Varsinaisen voimalaitoksen eteläpuolella, voimalan sataman alueella, on rantaviivaa muutettu voimakkaasti. Myös Iso Kaalonperä on muuttunut lauhdevesien laskukanavan rakentamisen seurauksena. Laitokseen kuuluvia voimasiirtoasemia ja voimalinjoja on tutkimusalueen pohjoisosassa kymmenien hehtaarien alueella. Olkiluodon yksityinen satama ja telakka toimivat tutkimusalueen koilliskulmassa ja peittävät alleen noin 10 hehtaarin verran rantoja ja täyttö maita. Varastokentillä ja vastaavilla alueilla esiintyy eräitä tulokaslajeja. Valkomesikkä (Me lizotus albus) on verraten yleinen kaatopaikalla ja pihamailla. Paikoin näkee mm. ketokelttoa(crepis tectorum), karvaskallioista(erigeron acer), ketomarunaa(artemisia campestris), ketotuulenlentoa ( Filago arvensis) ja kanadankoiransilmää ( Conyza canadensis). Tutkimusalueella on melko runsaasti tiestöä. Maantie halkoo alueen eteläosaa itä-länsisuunnassa. Tiheä metsä- ja tilustieverkko risteilee tutkimusalueen keski- ja itäosassa. Sen sijaan Ulkopäästä Selkänummenharjulle ulottuvalla vyöhykkeellä on melko laaja tietön maasto, kuten myös luonnonsuojelualueen ympäristössä tutkimusalueen eteläosassa. Tienvarsikasvillisuudessa on muutamia erityispiirteitä, kuten tyrnin leviäminen tienpenkoille ja ahopellavan esiintyminen tiekäytäväkasvina. Kedot ja muut niityt Olkiluodonjärven eteläpuolella on muutamia pieniä peltolaikkuja,joista osaa yhä viljellään. Näiden laikkujen reunamilla esiintyy paikoin ketomaista kasvillisuutta, lajistossa mm. keltamatara (Galium verum), ketoneilikka (Dianthus deltoides), kissankello (Campanula rotundifolia), aholeinikki (Ranunculus polyanthemos), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) ja ahopellava. Vastaavanlaisia ketomaisia kohtia näkee lisäksi mm. Raunelan länsipuolisen peltoaukeaan pohjoisreunassa. Muuten niittykasvillisuutta tapaa lähinnä tiekäytävissä ja paikoin voimalinjojen alla. Entiset laidunmaat Tutkimusalueen metsiä on aikaisemmin laidunnettu. Laidunkaudenjäljet näkyvät erityisesti Tyrniemen eteläpuolisessa ja Ulkopään itäosan metsäkuvassa, missä väljän lehtipuuston alla kasvaa hyvin runsaasti kookasta katajaa. Metsäkasvien joukossa näkee myös niittylajistoa. Edustavin entinen metsälaidun on kuitenkin säilynyt tutkimusalueen kaakkoiskulmassa. Kaunismäen puoliavoin niitty (kuva 13) on sekä kasvilli- Kuva 13. Kaunismäen metsälaidun, ruutu 49. suudeltaan että lähimaisemaltaan arvokas, joskin pienialainen kohde.

21 19 2. MENETELMÄT 2.1. Olemassa olevan tiedon keruu Tutkimusaluetta koskeva olemassa oleva luontotieto kerättiin UHEX -rekisteristä, valtakunnallisista suojeluohjelmista, maakunnallisista uhanalaisten lajien selvityksistä (Hakila ja Kalinainen 1984) ja muista aikaisemmista selvityksistä. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä valtakunnallinen UHEX-rekisteri sisältää tiedot Suomen uhanalaisista lajeista ja niiden löytöpaikoista, mutta rekisteri on vain osaksi ajan tasalla. Parhaiten se kattaa putkilokasvilajiston, kääpälajiston ja linnuston. Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta hankittiin ehdotettua N atura 2000 aluetta (luonnos ) koskevat kuvaukset. Teollisuuden Voima Oy tekee Olkiluodon laitoksen ympäristössä vuosittain ympäristön tilan seurantaa. Lisäksi tutkimusalueen ympäristöarvoja selvitettiin ennen TVO:n voimalaitoksen rakentamista 1970-luvulla. Olemassa olevat tutkimukset ja selvitykset käsittelevät pääasiassa bioindikaattoreita, kemiallista ympäristönsuojeluaja keskittyvät merialueen seurantaan. Luontotutkimuksen kannalta käyttökelpoista tietoa on siten niukasti saata villa Ruutukartoitus Ruutukartoituksen tarkoituksena oli tutkimusalueen putkilokasvilajiston selvittäminen, lajistollisen ja biotooppimonimuotoisuuden alueellisen vaihtelun kuvaaminen sekä lajien yleisyys- ja runsaussuhteiden kartoittaminen. Tutkimuksessa käytettyä ruutu- ja biotooppikartoitusmenetelmää on sovellettu useissa vastaavantyyppisissä tutkimuksissa viime vuosina (Ranta & Siitonen 1996). Tutkimusalue jaettiin yhtenäiskoordinaatiston pohjalta 500 m x 500 m ruuduiksi, joita Olkiluodossa on 49 kappaletta. Kultakin ruudulta kartoitettiin putkilokasvilajisto, lajien runsaudet ja y leisyydet sekä kasvu paikat. Lisäksi kartoitettiin luonnon monimuotoisuutta ilmentävät rakennetekijät sekä biotoopit. Tavoitteena oli yhtenäinen kartoitustarkkuus koko tutkimusalueella,jolloin eri osa-alueiden objektiivinen, numeerinen vertailu on mahdollista. Kartoittajastajohtuvan virheen vähentämiseksi eri kartoittajat inventoivatjoitain ruutu ja yhdessä. Kunkin ruudun kartoitukseen käytettiin 4-6 tuntia maaston vaikeudesta ja biotooppivaihtelusta riippuen. Kartoittaja kiersi kartalta etukäteen nähtävissä olevat ympäristölaikut, kuten merenrannat, kosteikot, kalliomaastot ja kulttuuriympäristöt Kartoituksen yhteydessä tehtiin havaintoja myös muista eliöryhmistä, erityisesti jäkälistä ja sammalistasekä käävistä. Tarvittaessa otettiin näytteitä myöhempää määritystä varten. Ruutuaineisto koottiin maastolomakkeelle (liite 1 ), josta se tailennettiin tietokantaan (BIODATA, Olkiluoto). Ruutuaineistoa analysoitiin erilaisten optimointialgoritmienja paikkatietoanalyysien avulla. Kartat tulostettiin Maplnfo 4.0 ohjelmalla.

22 Biotooppikartoitus Maastokartoituksen aikana tunnistettiin, rajattiin ja kuvailtiin arvokkaita elin ympäristöjä. Kohteiden tunnistamisessa käytettiin hyväksi metsä- ja luonnonsuojelulakien sisältämiä arvokkaiden elinympäristöjen luetteloita sekä olemassa olevia ohjeistoja (esim. Skogstyrelsen 1993, Meriluoto 1995, Toivonen & Leino 1993), mutta niitä ei noudatettu orjallisesti. Arvokkaiksi kohteiksi katsottiin kaikki ympäristöstään poikkeavat, biologista monimuotoisuutta tavalla tai toisella tukevat ja lisäävät maastokuviot Mukaan tuli siten tutkimusalueelia harvinaisia, mutta esimerkiksi Satakunnan rannikolla melko tavanomaisia ympäristöjä. Luonteenomaisimpia elinympäristökohteita olivat erilaiset kosteikkolaikut, tervaleppämetsät ja rantaniityt Arvokkaat alueet luokiteltiin paikallisesti, maakunnallisestija valtakunnallisesti merkittäviin.kohteisiin. Kohteiden merkitystä arvioitiin lajiston, edustavuuden ja luonnontilaisuuden perusteella. Lisäksi arvioitiin elinympäristölaikkujen merkitystä niille eliöryhmille, joita varsinaisessa maastoinventoinnissa ei voitu kartoittaa (erityisesti selkärangattomat eläimet). Lähellä toisiaan sijaitsevien arvokkaiden kohteiden ryhmistä muodostettiin laajempia arvokkaita luontoalueita, joiden käsittelyä ja suojelua on syytä suunnitella kokonaisuutena. Tällaisten luontoalueiden arvon säilyttäminen edellyttää ekologisten yhteyksien ja alueiden yhtenäisyyden turvaamista Alueiden arvottaminen Ruutuaineistoa analysoitiin erilaisten ekologisten lajiryhmien avulla. Indikaattorilajeiksi valittiin tutkimusalueen mitassa merkittäviä.lajeja, joiden läsnäolo osoittaa jonkin monimuotoisuutta lisäävän rakennepiirteen esiintymistä. Tarkasteluun otettiin reheviä kosteikkoja, reheviä metsäalueita ja runsaslajisia rantaniittyjä osoittavia lajiryhmiä,. Lajien valinnassa käytettiin apuna eräitä indikaattoriselvityksiä (Lindholm & Tuominen 1993, Soininen 1995, Siitonen 1997). Lisäksi ruutujen keskinäistä arvoa tarkasteltiin niillä esiintyvien biotooppien ja rakennetekijöiden lukumäärän perusteella. Tutkimuksessa käytetyt biotoopit ja rakennetekijät on koottu liitteeseen 1. Tutkimusalueen eri osien merkitystä monimuotoisuuden säilymisen kannalta tutkittiin ns. optimintialgoritmien avulla (ks. esim. Ranta ym. 1997, Tanskanen 1996, 1997). Tällöin etsittiin sellaisia minimiruutuyhdistelmiä, jotka sisältävät kaikki tutkimusalueelia esiintyvät lajit ja elin ympäristöt. Käytetyt menetelmät ovat sovellutuksia suojelualueverkostojen optimointiin tehdyistä malleista ( esim. Margules & Nicholls 1988, Nicholls & Margules 1993, Williams ym. 1996).

23 21 3. TULOKSET 3.1. Ruutujen arvotus Rehevät kosteikot Rehevän ja runsaslajisen kosteikkoluonnon indikaattorilajistona käytettiin seuraavaa yhdistelmää (kuva 13 ): keltasara pitkäpääsara kaislasara isoalvejuuri korpi-imarre veihoiehti suomyrtti kotkansiipi maariankämmekkä Rehevien kosteikkojen lajisto painottuu tutkimusalueen luoteis- ja kaakkoisosiin, mutta erot eri osa-alueiden välillä ovat vähäisiä Rehevät metsäalueet Rehevien ja runsaslajisten metsäalueiden tunnistamiseen käytettiin seuraavaa lajiryhmää (kuva 14): sudenmarja vaahtera lehtotähtimö koiranvehnä koiranheisi j änönsalaatti Reheviä metsiä luonnehtiva lajisto painottuu samoin kuin rehevien kosteikkojen lajisto. Ulkopään-Tyrniemen alue erottuu selvästi muusta tutkimusalueesta Rantaniityt Erityisen merkittävän merenrantakasvillisuuden indikaattoreina käytettiin alla olevaa lajistoa (kuva 15 ): pikkuran tasappi luhtakuusio somersara käärmeenkieli hentosuolake hernesara hina viiukko jouhiluikka Vaatelias merenrantakasvista keskittyy tietyille rannikkoalueille, joista selvimmin nousevat esille Santalahden-Flutanperän alue ja jälleen Tyrniemen rannikko lähi ympäristöineen.

24 &2 YMPARISTÖTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI - 0 ;:s 0 &. 0 - ;:s 1 0 ;:s c t..j %... '0 '0 '-..) 1 1'\) 1'\) m Lajimäärät ruuduilla (11) lil 2 (17) [D 1 (13) D o (8)

25 M YMPARISTÖTUTKIMUS OY ETSÄTÄHTI. c (';) a &. -:::::! c 1 12' c c C"'J (';) C"'J... "0 "0 '-...) t ''I?,_,... _,,,,...,,...,w, 7 J''llr-24 'J.N '.-'\1}; 4 v A :gi fl:1:-;r:::it-f---: 0,& 2å -: - -) -b': G- _ f -r : ).: -- J' - -;_ L _.: f.1\. t :,._...,f! '1!:r:;!';:;:!. ;::::;;r; -.. _ );_ "' rl. ;AAL 'i ' i;-_-jo_'-:." JD 1 N V) 0 Lajimäärät ruuduilla II 3-4 (6) m 2 (8) [;] 1 (18) D o (17)

26 w YMPARISTÖTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ""C c ::s 0 &. c - ::s 1 c ::s c.._ '0 '0 '-l 1 -aj.#-:>?\ - _ ;3-Y;Ss' -- ui -.:::!s '. :::..._ -. --ti]12l?: :-:,::-= ,L;;;/i;;_:< :., r YI: 1 N m Kuva 15. Rantaniityt Lajimäärät ruuduilla (8) 3-4 (10) 8J 1-2 (14) D o (17)

27 Lajistollinen monimuotoisuus ja biotooppimonimuotoisuus Kuvassa( 16) on esitetty putkilokasvien lajimäärät luokittain tutkimusalueella. Olkiluodossa tarkastelu ei ole erityisen käyttökelpoinen, sillä merenranta, ihmisen vaikutus ja lukuisat vajaaruudut sekoittavat tilannetta. Korkeimmat lajimäärät ( ) tavattiin niittyjen, asutuksen ja viljelymaiden luonnehtimillaruuduilla, erityisesti selvitysalueen kaakkoisosassa (esim. ruudut 45,46 ja 49). Lisäksijotkut edustavia merenrantabiotooppeja (esim. ruutu 6, 43 ja 49) tai erityiskohteita (mm. Olkiluodonjärvi ruutu 31, tekojärvi ruutu 29 ja kaatopaikka ruutu 6) sisältävät ruudut erottuvat muita runsaslajisempina. Syöpävuoren ruudulla (no 49) monet tekijät yhdistyvät, jolloin saavutetaan selvitysalueen korkein lajimäärä (176). Alhaiset lajimäärät monilla ranta- ja saaristoruuduilla johtuvat lähinnä pienistä maapintaaloista: pinta-alaan suhteutettuna merenrantaruudut erottuisivat jonkin verran sisämaata runsaslajisempina. Kartta antaa siten hieman aliarviaivan kuvan varsinkin Tymiemen-Ul-: kopäänja Flutanperän-Santalahden rannikkojen lajistollisesta merkityksestä. Biotooppimonimuotoisuutta arvioitiin laskemalla kullekin kartoitusruudulle osuvien biotaoppien lukumäärä (kuva 17). Kukin biotooppi laskettiin vain kerran, joten tarkastelu ei kerro biotooppilaikkujen määrää ruudulla. Biotooppitarkastelu kertoo käytettävissä olevien elinympäristötyyppien määrän pinta-alayksikköä kohti. Tässä tutkimuksessa käytettiin seuraavaa biotooppiluokitusta: kangasmetsä lehto tai lehtokorpi rantaniitty kallioalue räme oja tiealue pihapiiri muu rakennettu alue avosuo lamp1 ruovikko pelto tai niitty kosteikkopainanne Biotooppimonimuotoisuuden tarkastelu korostaa rannikon keskeistä merkitystä tutkimusalueenluonnon monimuotoisuuden kannalta. Jo edellisissä tarkasteluissa useasti esiin tulleet Santalahden sekä Ulkopään-Tyrniemen alueet erottuvat tässäkin tapauksessa muusta tutkimusalueesta Rakennetekijöiden monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuudesta kertovia rakennetekijöitä käytetään alueiden lajistollisen ja geneettisen monimuotoisuuden arviointiin, kun tarkkoja ja kattavia lajistatutkimuksia ei ole mahdollista tehdä. Rakennetekijä on ympäristön elollinen tai eloton ominaispiirre, tai erikoinen pienialainen biotooppilaikku, joka kerää ympärilleen ympäristöään runsaamman lajiston. Suomessa on tutkittu rakennetekijöiden vaikutusta lajistoon metsä- ja kulttuuriympäristöissä (esim. Raivio 1995, Siitonen 1997).

28 YMPARISTÖTUTKIMUS OY cw METSÄTÄHTI rjl..e. 0 ;::s 0 & ;::s 1 0 ;::s 0 %._ '0 '0 -...:) 1 mii-21! N 0> m Kuva 16. Putkilokasvien lajimäärät Kokonaislajimäärät ruuduittain (16) (19) (5) (9)

29 YMPARISTÖTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI ""':. 0 ;:::::: a &. 0 ;:::::: 1 0 ;:::::: c._. '0 '0 '-.,) 1 f f,it-itt\)- 1,...,. ' ' > ' ;.J "' ' '". (".: -:',;( :;.' - ;;;.....:.:n... : '. 1 " -. 1!':' \.)..., Kuva 17. Biotooppimonimuotoisuus Biotooppityyppien lukumäärät (11) m s-6 (18) (20)

30 28 1

31 YMPARISTOTUTKIMUS OY METSÄTÄHTI c a &. c 1 c c C;]._ \Q \Q '-l 1 Jt;['j_;X-.v x.fl"l 1\ --\ -! ;::-;..., - -. :; :.t{. r:j fim.. '-,..... ' ), "- -., N <D m Kuva 19. Monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät kartoitusruudut 00 (9)

32 30 Tässä tutkimuksessa rakennetekijöinä käytettiin Olkiluodossa seuraavia alueita tai kohteita: tervaleppäkorpi-tai lehto edustava tervaleppämetsä vaahterametsikkö edustava vanhanmetsänalue kookkaan lahopuun tihentymä isoja pökkelöitäja keloja isoja raitoja, pihlajiaja haapoja edustava rantaniitty edustava perinneympäristö rehevä kosteikkopainanne Rakennetekijätarkastelun (kuva 18) tulos ei olennaisesti eroa biotooppitarkastelun tuloksesta. Jo biotooppien perusteella merkittäväksi havaitut osa-alueet korostuvat entistä selvemmin rakennetekijöiden perusteella Merkittävin ruutuyhdistelmä Kuvassa 19 on esitetty minimiruutuyhdistelmä, joka kattaa tutkimusalueelia tavatun lajistollisen (putkilokasvilajisto) ja biotooppitason vaihtelun. Ruudut kasaantuvat tutkimusalueen itä- ja länsiosaan. Lajiston vaikutus lopputulokseen painottuu Eurajoen tutkimusalueella: varsinkin sisämaaruutujen mukanaolo johtuu muutamista tutkimusalueelia harvinaisista kasvilajeista. Olkiluodossa minimipeiton saavuttamiseen tarvitaan suhteessa enemmän ruutu ja (9 kpl, n. 20 %) kuin muilla tutkimusalueilla. Loviisassa osuus on tosin miltei sama. Tulos kertoo Olkiluodon tutkimusalueen luonnon suuremmasta vaihtelevuudesta erityisesti Kuhmoon ja Äänekoskeen verrattuna. Tulos ei kuitenkaan kuvaa suoraan suojeluarvoa, johon vaikuttavat myös alueiden luonnontilaisuus ja maakunnallisen tai valtakunnallisen tason luontoarvot 3.2. Biotoopit ja merkittävät aluekokonaisuudet Arvokkaat pienkohteet Maastokartoitusten tuloksena tutkimusalueelta tunnistettiin ja rajattiin 14 merkittävää luontokohdetta (kuva 20). Pääosa kohteista edustaa erilaisia rantabiotooppeja. A) Ulkopään rantametsät Tutkimusalueen Jaajimpia ja edustavimpia tervaleppävaltaisia rantametsiä. Alueella kasvaa runsaasti hyvin kookkaita pihlajia, raitoja ja tuomia, sekä kaatopaikan kohdalla isoja vaahteroita. Pieniä ruohoisia nevalaikkuja esiintyy runsaasti. Rungoilla kasvaa runsaasti epifyyttijäkäliä. Puustoltaanja kasvillisuudeltaan edustava kohde. Alue liittyy seuraaviin maakunnallisiin kohteisiin. B) Tyrniemen metsät Tutkimusalueen paras vanhanmetsän alue. Puusto on kuusi- ja koivu valtaista. Alueella esiintyy hyvin runsaastijäreää ja eri-ikäistä kuusi- ja koivumaapuuta, kelojaja pökkelöitä. Kääpiä tapaa runsaasti. Kääpälajistosta mainittakoon yleisenä esiintyvä lakkakääpä (Ganoderma lucidum), joka on Suomessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä (Sh),

33 31 eteläinen lahon lehtipuun laji. Vanhanmetsän indikaattoreihin kuuluvat ruostekääpä ( Phellinus ferrugineofuscus) ja kuusenkääpä( P. chrysoloma) tavattiin parilta kuusenrungolta. Kantokääpä, kuusenkynsikääpä, aidaskääpä, lepänarinakääpä, kuhmukääpä, ri vikääpä ja taulakääpä ovat erittäin runsaita. Lehtipuiden rungoilla kasvaa runsaasti epifyyttijäkäliä, mm. jauherustojäkälä (Ramalinafarinacea) sekä naavoja (Usnea sp.) ja luppoja (Bryoria sp., Alectoria sp.). Lisäksi alueen vaihtelevuutta lisäävät lukuisat pienet soistumat. Maakunnallisesti merkittävä kohde. C} Tyrniemen-Munakarin rantametsät ja -niityt Tymiemen vaihteleva rantaviiva on tarjonnut edellytykset monipuolisen rantabiotooppimosaiikin synnylle. Aluetta luonnehtivat luonnontilainen tervaleppämetsä, kiviset rantaniityt, rehevät tymipensaikotja ruovikot. Niemen edustalla on pieniä luotoja. Tervaleppämetsissä on erittäin runsaasti lahopuutaja useita suuria pihlajiaja tuomia. Lakkakääpä kasvaa useilla lahorungoilla. Liittyy edelliseen (B) maakunnalliseen kohteeseen. D} Tyrniemen saaristo Linnuston kannalta tutkimusalueen tärkein ympäristö. Alue toimii vesilintujen pesimäympäristönäja muutonaikaisena levähdysalueena (ks. tarkemmin Yrjölä 1997). Maakunnallisesti merkittävä kohde. E} Liiklanperän luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualueena rauhoitettu vanhanmetsän suojelualue (Ympäristöministeriö 1992) kuuluun atura 2000 ohjelmaan (luonnos ), osana laajempaa Rauman saariston aluerajausta (Lounais-Suomen ympäristökeskus ). Alueen metsät ovat enimmäkseen kuusi valtaisia. Järeää kuusi- ja koivumaapuu ta, kelojaja pökkelöitä esiintyy runsaasti. Alueen hyönteislajisto on todennäköisesti merkittävää. Kääpälajistoon kuuluu mm. ruostekääpäja lakkakääpä; alue ei silti ole Tymiemen veroinen kääpähabitaattina. Metsien lisäksi alueen arvoa nostavat lajistollisesti rikkaat ja kasvillisuudeltaan edustavat rantaniityt sekä laajat ruovikot. Myös tervaleppämetsät ovat laajoja ja luonnontilaisia. Valtakunnallisesti merkittävä kohde. Paikallisesti merkittävät kohteet: F) Santalahden rantaniityt Lajistollisesti rikkaita ja kasvillisuudeltaan edustavia matalakasvuisia rantaniittyjä. Näillä niityillä tavattiin tutkimusalueen toiseksi runsain rantaniittylajisto. Osa niityistä sijaitsee luonnonsuojelualueella. G} Santalahden rantametsät Edustavia, järeäpuustoisia rantalehtoja. Erityisen merkittävä on Santalahden huviloiden väliin jäävä tervaleppämetsä, jonka edustalla on runsaslajineo merenrantaniitty ja ruovikko.

34 32 H) Kaunisniemen hakamaa Tutkimusalueen parhaiten säilynyt metsälaidunmaisema. Kasvistollisesti kohde on melko vaatimaton, mutta puustoltaan arvokas. Alueella on useita suuria pihlajia. 1) Korven kedot Tutkimusalueen ainoat selvästi ketomaiset biotooppilaikut, joiden lajisto on edustavaa mutta tavanomaista. J) Korven oja Kausikostea pellonoja, jossa kasvaa vaateliasta kasvilajistoa. Huomionarvoisia lajeja ovat pitkäpääsara, keltasaraja Satakunnassa silmälläpidettävä (Sh) kaislasara. K) Olkiluodonjärvi Umpeenkasvun seurauksena muodostunut neva. Suurin osa alueesta on järviruokovaltaista luhtaa. Ruovikon väleissä esiintyy kurjen jalan, terttualven; pullosaran ( Carex rostrata) ja raatteen vallitsemaa ruohoista saranevaa. Alueen pohjoisosassa on paikoin suomyrtin vallitsemaa luhtaa. Avosuota reunustavat rehevät nevakorvet ja -rämeet. Aluetta on ojitettu, mutta kasvillisuus on edelleen melko luonnonmukaista. L) Kornamaan rantasuo ja ruovikot Tutkimusalueen laajimpiin kuuluva ruovikkoalue. Mantereen puolella ruovikko muuttuu luhtanevaksi. Alueella on myös suomyrttiluhtaa. M) Flutanperän rantaniityt ja ruovikot Flutanperä on tyypillinen Fladajärvi,jota ympäröivät laajat ruovikot, rantaniityt ja tervaleppämetsät Alueen merenrantaniittyjen lajisto on tutkimusalueen edustavintaja monipuolisinta. N) Selkänummenharjun länsipuolinen koivumetsäalue Laaja ja yhtenäinen metsäalue, jota luonnehtii väljä ja valoisa koivuvaltainen lehtimetsä. Sekapuuna kasvaa paikoin runsaasti järeääraitaaja hiukan haapaa. Alikasvoksena esiintyy hyvin runsaasti katajaaja paikoin kuusta. Ilmeisesti metsälaidunnuksen tuloksena syntynyt metsäkuva, josta kehittyy rauhaan jätettynä hyvä kololintujen pesimäbiotooppi. TVO:n mailla sijaitsevaa metsäaluetta hoidetaan puistomaiseen metsäkuvaan pyrkien. Kartalle (kuva 20) on lisäksi rajattu punaisellajoukko pieniä tervaleppäkorpia, arvokkaita rantakohteita ja huomionarvoisia puuryhmiä. Kohteet ovat pääasiassa metsälain ja metsänhoitosuositusten esittämiä arvokkaita elinympäristölaikkuja, joiden hoito voidaan huomioida metsänhoidon yhteydessä.

35 33 1

36 Arvokkaat aluekokonaisuudet Arvokkaiden pienkohteiden esiintymisen ja ruutuaineiston tarkastelun pohjalta rajattiin tutkimusalueelta merkittäviä aluekokonaisuuksia. Näitä luonnehtivat poikkeuksellisen suuri lajista- ja biotooppimonimuotoisuus yhdistyneenä harvinaisten tai epätavallisen luonnontilaisina säilyneiden biotooppien esiintymiseen. Mukaan päästäkseen alueen tuli myös olla riittävän laaja, Olkiluodossa vähintään noin 50 hehtaarin kokoinen. Lopullisesti valintaprosessi tuotti kaksi huomattavaa kokonaisuutta. Aluekokonaisuuksista merkittävin on Ulkopäästä Tymiemen itäpuolelle ulottuva metsäja ranta-alue (kuva 21, kohde 1 ). Sen merkittävimpiä piirteitä ovat pitkä, rakentamaton rantaviiva, lähes luonnontilaiset rehevät metsät ja edustavat rantabiotoopit. Alueen monimuotoisuutta lisäävät lukuisat pienet kosteikot, kuten luhtanevat ja korpimaiset soistumat. Rajaukseen sisältyy runsaasti EU:n luontodirektiivin luontotyyppejä. Tymiemen alueeseen sisältyvä saaristo käsittää tutkimusalueen linnustollisesti merkittävimmät alueet. Metsissä esiintyy runsaasti lahopuutaja kääpiä, myös vaateliasta lajistoa. Erityisen merkittävä tekijä on kookkaan kuusimaapuun suuri määrä ja eri-ikäisyys, mikä tuottaa tärkeänjatkumon lahopuulla elävien lajien säilymisen kannalta. Lahopuun suuri määrä ja vaihteleva lahoaste luovat hyvät edellytykset mm. vanhojen metsien sienten ja hyönteisten kannalta. Lisäksi alueen erityispiirteistä on syytä mainita suurten vaahteroiden, pihlajienja raitojen esiintyminen sekä epifyyttistenjäkälien runsaus näiden rungoilla. Toinen merkittävä aluekokonaisuus on Liiklankallion-Santalahden metsäalue (kuva 21, kohde 2). Se kuuluu pääosin ehdotettuun Natura 2000 ohjelmaan ja sen ydinosa on jo rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Aluetta luonnehtivat vanhat kuusivaltaiset metsä ja kalliot Erityisen hieno kohde on kalliomaaston pohjoispuolella sijaitseva isoalvejuurivaltainen lehtokorpi, missä kasvaa runsaasti mm. velholehteä (Circea alpina) ja jänönsalaattia. Lahopuuta tapaa runsaasti erityisesti aukkojen reunamilla. Järeää kuusimaapuuta on paikoin suurina tihentyminä. Ranta-alueilla esiintyy edustavia tervaleppämetsiä ja rantaniittyjä. Matalakasvuiset rantaniityt Santalahden läntisimpien huviloiden länsipuolella ovat tutkimusalueen runsaslajisimpiaja parhaiten kehittyneitä Marjastus, sienestys; metsästys ja kalastus sekä eläimistähavaintoja Tutkimusalueen metsät soveltuvat marjastukseen vain välttävästi. Suurin osa alueen metsistä on tiheää taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää, jossa tärkeimmät marjakasvit menestyvät huonosti. Myös alueen tiheät vanhat metsät ovat yleensä liian sulkeutuneita hyvää marjasatoa ajatellen. Kohtuullisen hyviä marjamaita esiintyy lähinnä tutkimusalueen länsiosan valoisissa metsissä, mutta suuri osa näistäjää laitosalueen sisäpuolelle. Kalliometsissä puolukka marjoo paikoin runsaasti, mutta sopivat marjamaastot ovat pienialai Sla. Rannikon tymipensaikot tuottavat paikoin runsaasti satoa. Parhaat tymistöt löytyvät Ulkopään-Tyrniemen maastosta.

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin luontoselvitys 1997

Loviisan Hästholmenin luontoselvitys 1997 Työraportti 97-64 Loviisan Hästholmenin luontoselvitys 1997 Mikko Siitonen ~ouko Sipari Pertti Ranta Ympäristötutkimus Oy Metsätähti ~oulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkat_u 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008

LUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET

TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET TUUSULAN KUNTA LAHELA LUONTOARVOTARKISTUKSET Lahela 2 1 JOHDANTO Tämän työn luontoarvotarkistustyöt on tehty Tuusulan kunnalla, Lahelan yleissuunnittelun pohjaksi. Työn tarkoituksena oli tarkistaa Lahelan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015 Suomen Luontotieto Oy Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015 Tontti no 3 rehevää lehtipuuvesaikkoa Suomen Luontotieto Oy 11/2015 Jyrki Matikainen ja

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS NUMMI-PUSULA PUSULA PIPPURIN ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Karttaako Oy Mikko Siitonen 17.1.2012 1. JOHDANTO Selvitysalueeseen kuuluu noin 60 hehtaarin laajuinen alue Nummi-Pusulan Pusulan kirkonkylän

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot