Geofysiikkaa ja 1800-luvun Euroopassa
|
|
- Aino Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geofysiikkaa ja 1800-luvun Euroopassa Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos XXV Geofysiikan Päivät, Oulu /5/11
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Karakteristisia kehityslinjoja geofysiikan alalla 1700-luvulta 1800-luvun lopulle Suomessa ja muualla Euroopassa Näkökulma ja painotus on Ilmatieteen laitoksessa harjoitettu geofysiikka: meteorologia, geomagnetismi, revontulet jne. Esitysmateriaali (pdf) on täällä: 5/5/11 2
3 FYSIIKKAA 1700-LUVULLA Havaitseva tähtitiede ja Newtonin taivaanmekaniikka olivat keskeisiä tutkimusalueita. Maan muodon ja aurinkokunnan absoluuttisten dimensioiden selvittäminen olivat tärkeitä tutkimuskohteita Muissa empiirisissä tieteissä tutkimuksen malli otettiin tähtitieteestä: tarkat ja systemaattiset havainnot, aikasarjat ja syklisten ilmiöiden etsintä Auringon, Kuun ja planeettojen jaksollisten liikkeiden mukaan Sähkömagnetismia ei tunnettu: magneettiset ja sähköiset ilmiöt katsottiin fysikaalisesti eri ilmiöiksi ja niistä haettiin lainalaisuuksia Newtonin mekaniikan mukaan (esim. Coulombin laki) F N = G m 1 m 2 r 12 2 ˆ r 12 Newtonin gravitaatiolaki 1687 F C = k q 1 q 2 r 12 2 ˆ r 12 Coulombin laki /5/11 3
4 GEOFYSIIKKAA 1700-LUVULLA Ennätyskylmä ( ) talvi ja sen jälkeen voimakas lämpenemisen kymmenvuotisperiodi. Näiden innoittamana lämpötilahavaintoja käynnistettiin eri puolilla Eurooppaa. Lämpömittarit ja -asteikot otettiin laajempaan käyttöön. Kiinnostus pohjoisten alueiden säähän ja ilmastoon kasvaa 1700-luvun valistus- ja hyötyajan hallitsijat näkivät, että ilmastollisilla olosuhteilla oli kansantaloudellista merkitystä mm. maanviljelyssä ja alamaisten terveydentilaan. Tämä kannusti systemaattisten ilmastotietojen kokoamisen eri maissa Meteorologisten havaintojen systematisointi tapahtui 1780-luvulla Saksassa Mannheimin Meteorologisen Seuran ( ) koordinoimana yli 30:ssa maassa, myös Suomessa (useilla paikkakunnilla) Meteorologisten ilmiöiden katsottiin seuraavan lähinnä astronomisten tekijöiden säännöllisiä muutoksia (auringon, kuun ja planeettojen liikkeitä). Tuntemalla meteorologisten vaihteluiden syyt voitaisiin laatia ennusteita mm. maanviljelyä varten 5/5/11 4
5 GEOFYSIIKKAA 1700-LUVULLA Systemaattiset revontulihavainnot Euroopassa alkavat paljolti tapahtuneet voimakkaan revontulimyrskyn inspiroimana (de Mairain, Halley) Samalla päättyi auringon aktiivisuuden ns. Maunderin minimi, jonka aikana revontulia ei nähty Keski-Euroopassa yli 50 vuoteen juuri lainkaan. Aktiivisten revontulien esiintyminen samanaikaisesti magneettikentän häiriöiden kanssa merkittävin avaruussäähavainto ( ; Celsius, Hjorter, Graham) Kansainvälinen vuorovaikuttava tiedeyhteisö muodostuu uusien tiedeakatemioiden ja -seurojen verkostosta. Koordinoituja havaintoja (mm. maapallon astemittaukset ja Venus-ohikulku) 5/5/11 5
6 GEOFYSIIKKAA 1700-LUVULLA SUOMESSA Säännölliset meteorologiset havainnot Turun Akatemiassa käynnistyvät v (Leche), mutta ensimmäiset mittaukset jo 1730-luvulla (Spöring) Revontulien esiintymisiä tilastoitiin säähavaintojen yhteydessä. Vanhan aristotelisen ajattelumallin mukaan revontulet ovat osa ilmakehän meteorologisia tapahtumia Itämeren vedenvähennys (nyk. postglasiaalinen maannousu) kiinnostuksen kohteena Ranskan Tiedeakatemian astemittaukset Tornionlaaksossa Maupertuisin johdolla ( ). Suomen geodeettiset mittaukset käynnistyivät 1748 (Turku-Ahvenanmaa) (Gadolin) Maupertuisin geodeettisen retkikunnan muistomerkki Ylitornion Aavasaksalla 5/5/11 6
7 TUTKIMUS ORGANISOITUU Suuri Pohjan sota ( ) ja Isoviha Suomessa ( ) lamauttivat yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen Ruotsissa ja Suomessa Tiede elpyy sodan jälkeen: Kungliga Svenska Vetenskapsakademien perustetaan v Newtonin taivaanmekaniikka, differentiaali- ja integraalilaskenta saapuvat valtakuntaan (Wallenius) Tutkimuksessa teologiasidonnaisuus vähenee: Hyödyn aikakausi ( ) korosti tutkimuksen käytännöllisiä ja taloudellisia tuloksia. Näitä tarvittiin, koska valtakunnat olivat suuresti köyhtyneet Suuren Pohjan sodan aikana Kuninkaallinen Suomen Talousseura perustetaan v Meteorologiset ja fenologiset (jäiden lähtö, muuttolinnut, kevään tulo, järvien jäätyminen jne.) havainnot saavat valtakunnallisesti kattavammat muodot 5/5/11 7
8 Tähtitieteelliset observatoriot geofysikaalisten havaintojen esikuvina Keisari Nikolai I Turun Akatemian observatorio (1819) (Bass & Engel) Helsingin yliopiston observatorio (1834) (Engel) 5/5/11 8
9 Ilmatieteen laitos perustetaan v Keisari Nikolai I Venäjän Keisari Nikolai I allekirjoitti Pietarissa laitoksen perustamisjulistuksen, jossa luki:... Me olemme armollisesti päättäneet, että Suomen Aleksanterin Yliopistoon perustetaan Magneettinen Observatorio, mikä täten Konsistorille tehdään tiettäväksi... 5/5/11 9
10 Magneettinen observatorio J.J. Nervander Keisari Nikolai I Keisarin päätöksen mukaan määrättiin vielä, että:... Olemme myös nähneet armollisesti hyväksi nimittää Yliopiston adjunktin Johan Jacob Nervanderin Observatorion esimieheksi... 5/5/11 10
11 Ensimmäisiä magneettis-meteorologisia observatorioita Näkymä 1800-luvun magneettisen observatorion havaintosaliin (Lontoo) Lontoo 1817 Pariisi 1818 Kazan 1824 Berliini 1827 Pietari 1829 Praha 1830 Göttingen 1833 Dublin 1834 Helsinki 1838 Washington 1840 Toronto 1840 Kapkaupunki 1840 Bombay 1840 Singapore 1840 Oslo /5/11 11
12 Ensimmäiset magneettis-meteorologiset observatoriot Venäjällä ja Suomessa HEL = Helsinki, STP = Pietari, EKA = Ekaterinburg, BAR = Barnaul, NER = Nertchinsk, PEK = Peking ja SIT = Sitka. Observatorioiden havainto-ohjelma alkoi vuonna 1837 (STP ja EKA), 1838 (BAR), 1844 (HEL), 1850 (SIT) ja 1851 (PEK) 5/5/11 12
13 Observatorio- ja havaintoverkot tänään Maapallon magneettiset observatoriot v Toiminnassa noin 160. Suomessa IL:n Nurmijärvi ja Sodankylä (Oulun yliopisto) Meteorologiset pintahavaintoasemat v Havaintopaikkoja on tuhansia. 5/5/11 13
14 Ensimmäiset magneettis-meteorologiset Euroopassa ennen vuotta /5/11 14
15 Ensimmäiset magneettis-meteorologiset maailmalla ennen vuotta /5/11 15
16 Miksi magneettinen observatorio perustettiin - 1? Hypoteesi: Ilman lämpötilan muutokset säätelevät magneettikentän vaihteluja Sähkömagneettisten ilmiöiden keksiminen 1800-luvun alussa oli fysiikan tutkimuksen suurimpia saavutuksia kautta aikojen luvun ajattelun mukaan magneettikentän vuorokautinen ja vuodenaikainen vaihtelu selittyi Auringon lämmittävästä vaikutuksesta aiheutuvista lämpösähköisistä virroista. Näin meteorologisten ja magneettisten ilmiöiden välillä ajateltiin olevan syy-seuraussuhde Uskottiin, että tiedemiehiä vuosisatoja askarruttanut kysymys Maan magneettikentän fysikaalisesta olemuksesta on ratkeamassa sähkömagnetismin kautta eli maapallo on suuri sähkömagneetti. Sähkömagneettinen geofysiikka alkaa H.C. Örsted ( ) Sähkömagneettisten ilmiöiden keksijä (1820) 5/5/11 16
17 1800-luku: Magneettikentän vaihtelu seuraa ulkoilman lämpötilaa ja auringon säteilyä: syy-seuraussuhde? 2 6 Kompassin eranto (min) LÄMPÖ- TILA ERANTO VUOROKAUSI- VAIHTELU 9 12 Lämpötila ( C) Erannon (deklinaation) vuorokautinen vaihtelu ( ) VUODENAIKAISVAIHTELU AURINGON- PAISTETUNNIT ERANTO Auringonpaistetunnit Kuukausi Tunti (h) 5/5/11 17
18 Miksi magneettinen observatorio perustettiin - 2? Magnetismin ja lämpötilavaihtelujen yhteyksien selvittämiseksi perustettiin kansainvälisinä hankkeina magneettis-meteorologisia observatorioita eri puolille maapalloa lyhyessa ajassa 1840-luvulla. The Magnetic Crusade kuten hanketta alan anglosaksisessa kirjallisuudessa kutsutaan oli 1840-luvun kansainvälinen tieteellinen suurhanke Observatorion toiminnan periaatteet olivat puhtaasti tieteellisiä, käytännön tavoitteet tulivat mukaan vasta paljon myöhemmin Venäjällä Keisari Nikolai suosi yliopistoissa luonnontieteellisiä aloja, joita tuettiin avokätisesti. Näköpiirissä oli nousevan sähkömagnetismin tutkimuksen käytännön hyödyt sotilassovellutuksineen (esim. lennätin) Merkittävä tuki Suomen havaintotoiminnalle koko luvun tuli Pietarin Fysiikan Keskusobservatoriosta, joka perustettiin vuonna 1833 Pietarin (Pulkovo) keskusobservatorion aerologinen asema 1800-luvun lopulla 5/5/11 18
19 Apurakennus Helsingin magneettisen observatorion ns. absoluuttihuone Suunnittelu E.B.Lohrmann ( ). Rakennus sijaitsi nykyisen Kaisaniemen koulun paikalla Kaisaniemen koulu Helsingin magneettis-meteorologinen observatorio Päärakennus Helsingin observatorion havainto- ja asuinrakennus ( ) Kaisaniemessä. Muunneltu vaatimattomammaksi C.L. Engelin alkuperäisistä piirustuksista. 5/5/11 19
20 Observatoriohavainnot alkavat Observatorion havaintosali 1900-luvun alussa. Taustalla kirkontornia muistuttavassa rakennelmassa olivat havaintomagneetit Havainto-ohjelmaan kuuluivat magneettiset ja meteorologiset mittaukset Magnetismi: 6 x 3 havaintoa tunnissa Meteorologia: Lämpötila, paine, tuuli 3 kertaa tunnissa. Havaintoja tehtiin 24/7- periaatteella läpi vuoden 12 havaitsijan voimin Yhteensä noin 700 havaintolukemaa vuorokaudessa Observatorio oli Yliopiston suurin ja kallein yksikkö 5/5/11 20
21 Nervander tutkijana Tutkimukset kohdistuivat maan magneettikentän vaihteluihin ja meteorologisiin aikasarjoihin Helsingin observatorion havainnoista Käynnisti Suomen valtakunnallisen ilmaston fenologisen havaintoohjelman ( ) Aloitti observatorion havaintojen julkaisemisen, jotka valmistuivat postuumisti v Palkittiin Pietarin Tiedeakatemian Demidovin palkinnolla v (Nobelin palkinnon esikuva) Pietarin Tiedeakatemiarakennus Pavel Demidov /5/11 21
22 Nervanderin tangenttibussoli eli galvanometri Galvanometri on sähkövirran mittalaite, jossa magneettineulan kääntymiskulma sähkövirran aiheuttamassa magneettikentässä on verrannollinen johtimessa kulkevaan sähkövirtaan. Nervanderin laitteesta julkaistiin artikkeli Pariisin Tiedeakatemian sarjassa v Nervanderin tangenttibussolin alkuperäisversio v (Helsingin yliopistomuseo) IEEE Instrumentation & Measurement Magazine, June 2008 Nervanderin tangenttibussolin replika v (diplomityö, Jukka Venermo, TKK) 5/5/11 22
23 Meteorologiaa Helsingin observatoriossa Havaintokohteet observatoriossa: Lämpötila (Reaumurasteikko), ilmanpaine, pilvisyys ja tuuli, sademäärä ja revontulet Useimmat havainnot kerran tunnissa. Havaintolaitteiden toimintaperiaatteet pysyivät samoina aina 1900-luvulle saakka Ilmastohavainnot alkavat v viidellä asemalla (mm. Oulu). Lisäksi fenologisia havaintoja kymmenissä paikoissa eri puolilla Suomea 5/5/11 23
24 Societas Meteorologica Palatina Saksalainen Mannheimin meteorologinen seura organisoi Euroopassa systemaattisia päivittäisiä meteorologisia havaintoja. Mukana enimmillään 30 valtiota yli 10 vuoden ajan. Toiminta tyrehtyi Napoleonin ajan sotiin Havainto-ohjelma toteutettiin samanlaisilla kalibroiduilla instrumenteilla. Havaintotulokset julkaistiin. Esikuva 1800-luvun meteorologisille havainnoille, myös Helsingin observatoriolle 5/5/11 24
25 Societas Meteorologica Palatina Mannheimin Meteorologisen Seuran havaintoasemat Euroopassa. Sääasemat oli annettu yliopistojen tai luostareiden vastuulle. Vain osa asemista oli toiminnassa koko havaintokauden /5/11 25
26 Societas Meteorologica Palatina Mannheimin Meteorologisen Seuran havaintoasemat Keski- Euroopassa 5/5/11 26
27 Societas Meteorologica Palatina Mannheimin Meteorologiseen Seuraan kuuluneen Hohenpeissenbergin aseman lämpötilahavainnot Asema on tänään DWD:n (Deutsche Wetterdienst) meteorologinen observatorio Pitkät havaintosarjat antavat arvokasta tietoa mm. ilmastonmuutoksesta Euroopassa (Luterbacher et al., European seasonal and annual temperature variability, trends and extremes since A.D. 1500, Science, 303, , 2004) 5/5/11 27
28 Avaruussään vaihtelut geomagneettisista mittauksista Punainen: Avaruussääaktiivisuus Helsingin magneettisen observatorion havaintojen mukaan Sininen: Avaruussääaktiivisuus globaalin aineiston perusteella /5/11 28
29 IL: yliopistolta Tiedeseuralle 1881 Magneettis-meteorologinen observatorio siirtyi Yliopistolta Suomen Tiedeseuralle vuonna Meteorologinen Valiokunta ylin päättävä elin Laitoksen nimeksi muotoiltiin Venäjän Keisarin Aleksanteri III:n allekirjoittamalla asetuksella Suomen Tiedeseuran Meteorologillinen Päälaitos Nimenmuutos kertoi toimintojen painopisteen siirtymisestä meteorologian puolelle Laitoksen johtajaksi nimitettiin v N.K.Nordenskiöld ( ) 5/5/11 29
30 1. Polaarivuosi Sodankylässä Sodankylässä toimi yksi Polaarivuoden 12:sta kansainvälisestä observatoriosta (1884) Kyseessä oli merkittävä kansallinen panostus geofysiikan kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Suomi profiloitui Venäjästä riippumattomana itsenäisenä toimijana Keskeisin vaikuttaja ja organisaattori oli HY:n fysiikan professori Selim Lemström ( ) Sodankylän Polaarivuoden observatorion havaintorakennuksia 4. Polaarivuosi /5/11 30
31 IL:n sääpalvelu alkaa vuonna 1881 Nordenskiöldin johtajakaudella ( ) laitoksen toimintoja suunnattiin tutkimuksesta palveluihin. Sääsähkeita alettiin julkaista keskeisissä päivälehdissä (mm. Hufvudstadsbladet ja Uusi Suometar) vuonna 1881 Synoptisia sääkarttoja ja sääennusteita sanomalehtiin ja rautatieasemille vuonna 1885 Merenkulun edustajat toivoivat päivittäisiä myrskyvaroituksia, mutta Laitoksella ei ollut siihen resursseja Ensimmäisiä sanomalehdissä painettuja sääkatsauksia (Wirallinen Lehti, joulukuu 1885) Säätietojen astrometeorologiset ennustemerkinnät poistettiin kalenterista vuodesta 1886 lähtien 5/5/11 31
32 Selim Lemström: Nervanderin töiden jatkaja Selim Lemström ( ). Helsingin yliopiston fysiikan professori, Meteor. Keskuslaitoksen vt. johtaja , Meteor.Valiokunnan jäsen Suomen organisaattori Ensimmäisen kansainvälisen polaarivuoden ohjelmassa Tutki revontulia ilmakehän salamien kaltaisina sähköpurkauksina. Lemströmin revontuliteoria 1880-luvulla oli kansainvälisessä tiedeyhteisössä ilmiön hyväksytyin selitysmalli. Tutkimusalue nykyisin: avaruussää Nervanderin ohella luvun geofyysikoista kansainvälisesti merkittävin tutkija ja tiedevaikuttaja 5/5/11 32
33 Tiedeseuran perinnönjako Ilmatieteellisen Keskuslaitoksen henkilökuntaa perheineen 1920luvulla Kaisaniemessä. Henkilökunnan määrä oli noin 20. Tiedeseurasta irroitettiin uusina itsenäisinä tutkimuslaitoksina Meteorologinen Keskuslaitos Valtioneuvoston antamalla asetuksella Maatalousministeriön alaisuuteen ja Merentutkimuslaitos (asetus ), jolle siirrettiin meteorologian puolelta mm. merenpinnan korkeusmittaukset ja jäätutkimus. Laitos kuului Kauppa- ja teollisuusministeriöön. Nykyisin sen toiminnot on jaettu IL:n ja SYKE:n kesken (2009-) Vuonna 1918 Itsenäisen aseman vakiinnutti myös sisävesien tutkimusyksikkö Hydrografinen toimisto toimisto nykyisin osana Suomen Ympäristökeskuksen toimintaa 5/5/11 33
34 Organisatorisia kehityslinjoja IL & SGO Lapin Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Sodankylä Ilmatieteen laitos (IL) Ilmatieteellinen Keskuslaitos Oulun Yliopiston Sodankylän Geofysiikan Observatorio (SGO) Jokioisten Observatorio Sodankylän Observatorio Nurmijärven Observatorio Valtion Meteorologinen Keskuslaitos Suomen Tiedeseuran Meteorologillinen Päälaitos Suomalaisen Tiedeakatemian Sodankylän Geofysiikan Observatorio Suomen Tiedeseuran Sodankylän Observatorio (I Polaarivuosi) Ilmalan Observatorio Helsingin Yliopiston Magneettinen Observatorio Petsamon observatorio II Polaarivuosi /5/11 34
35 PÄÄTELMIÄ ja 1800-luku: Kaikilla geofysiikan aloilla syvällisempi teorianmuodostus jäi vähäiseksi verrattuna 1900-luvulla saavutettuihin tuloksiin Parasta antia olivat hyvin suunnitellut ja dokumentoidut geofysikaaliset mittaukset ja observatoriotoiminnot maapallonlaajuisine havainto-ohjelmineen, jotka kohdistuivat mm. maapallon ilmakehään, vesikehään ja geomagnetismiin ja niissä havaittuihin muutoksiin. Useat 1800-luvun geofysikaaliset havaintosarjat ovat edelleen käyttökelpoisia tutkimuksessa. Pitkät vuosisataiset havaintosarjat ovat arvokkaita mm. ilmastonmuutostutkimuksissa ja aurinko-maa vuorovaikutuksien analysoinnissa (avaruusilmasto) luvun alun tieteellinen innostus sähkömagnetismiin ja pyrkimys sen kautta luomaan fysikaalista yhtenäisteoriaa ilmakehän meteorologisten, sähköisten (revontulet ja ilmasähkö) ja magneettisten ilmiöiden välille ei tuottanut odotettuja tuloksia 1800-luvun loppuun mennessä. Tieteenalat erityivät omiksi aloikseen. 5/5/11 35
36 Vuonna 2013: Ilmatieteen laitos 175 v. OY:n Sodankylän Geofysiikan Observatorio 100 v. PR-hyöty. Miten huomioidaan? 5/5/11 36
Ilmatieteen laitoksen historialliset havainnot: geomagnetismia ja meteorologiaa 1800-luvulla
Ilmatieteen laitoksen historialliset havainnot: geomagnetismia ja meteorologiaa 1800-luvulla Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna Havaintopalvelut, Viestintä 11.10.2011 Ilmatieteen laitos - Meteorologiska
LisätiedotJ.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista
Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-
LisätiedotIlmatieteen laitos 175 vuotta
Ilmatieteen laitos 175 vuotta Heikki Nevanlinna Sää ja ilmasto ihmisten ja yhteiskunnan elinehtoihin olennaisesti vaikuttavina ympäristötekijöinä ovat olleet systemaattisen tutkimuksen kohteina jo kauan.
LisätiedotIlmatieteen laitoksen historialliset laitteet - taustatietoa
1 Ilmatieteen laitoksen historialliset laitteet - taustatietoa Heikki Nevanlinna, GEO/ESI 1. Havaintotoiminnan alku Helsingin magneettis-meteorologisessa observatoriossa Ilmatieteen laitos perustettiin
LisätiedotIlmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä
1 Ilmatieteen laitoksen historialliset lämpötilahavainnot Helsingissä Heikki Nevanlinna, Ilmatieteen laitos, Havaintopalvelut Kaisaniemessä sijaitsee Helsingin virallinen sääasema. Asema on Helsingin yliopiston
LisätiedotIlmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä
eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä Vankkaa asiantuntemusta tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Tehokkaat palvelut suomalaisen
LisätiedotLataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa
Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna Lataa Kirjailija: Heikki Nevanlinna ISBN: 9789525329520 Sivumäärä: 133 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.00 Mb Avaruussää on uusi käsite, joka laajentaa tuttua sään
LisätiedotMAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET
MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja
LisätiedotMAGNEETTISET HAVAINNOT HELSINGIN MAGNEETTIS-METEOROLOGISESSA OBSERVATORIOSSA,
RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2011:4 MAGNEETTISET HAVAINNOT HELSINGIN MAGNEETTIS-METEOROLOGISESSA OBSERVATORIOSSA, 1844-1910 HEIKKI NEVANLINNA RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2011:4 MAGNEETTISET HAVAINNOT
LisätiedotMonimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009
Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon
LisätiedotJaakko Keränen Suomen Sääprofessori
Jaakko Keränen Suomen Sääprofessori Heikki Nevanlinna Jaakko Keränen Suomen Sääprofessori Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos & Sodankylän geofysiikan observatorio 2014 Copyright 2014 Heikki Nevanlinna,
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotSisällys. Esipuhe... 7 Johdanto... 8
Sisällys Esipuhe... 7 Johdanto... 8 1 Aurinko avaruussääilmiöiden käynnistäjä... 11 1.1 Aurinko energialähteenä...11 1.2 Auringonpilkut...15 1.3 Auringonpilkkujen esiintymisten jaksollisuudet... 20 1.4
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotLataa Maan muoto. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Maan muoto Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Maan muoto Lataa ISBN: 9789525329292 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.71 Mb Maa on parhaiten tunnettu taivaankappale, vaikka emme aina ajattelekaan sitä planeettana planeettojen joukossa.
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat
LisätiedotMaapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja
Maapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos, Avaruus ja yläilmakehä heikki.nevanlinna@fmi.fi Abstract. A brief review is given about the geomagnetic
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotRevontulet matkailumaisemassa
Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet
LisätiedotLataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa
Lataa Aikakirja 2013 - Heikki Oja Lataa Kirjailija: Heikki Oja ISBN: 9789521089961 Sivumäärä: 272 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.32 Mb Ajan olemusta on pohdittu jo tuhansia vuosia. Asialla ovat olleet
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotMerentutkimusta tehdään
Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian
LisätiedotHelsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa
Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2013. Ilmatieteen laitos 175 vuotta: havainnot 1800-luvulla Helmikuu oli pilvinen ja tavanomaista lauhempi
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 13 Ilmatieteen laitos 175 vuotta: havainnot 18-luvulla Helmikuu oli pilvinen ja tavanomaista lauhempi ILMASTOKATSAUS helmikuu / 13 1 Ilmastokatsaus 2/13 Sisältö Ilmatieteen laitoksen
LisätiedotELEC-A4920 (3 op) Sähkötekniikan historia ja innovaatiot. 6. luento: Sähköinen virtapiiri
ELEC-A4920 (3 op) Sähkötekniikan historia ja innovaatiot 6. luento: Sähköinen virtapiiri luento päivämäärä aihe 1 8.1.2018 Johdanto. Sähkön ja magnetismin varhaishistoria 2 15.1.2018 Lasi- ja lakkasähkö
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotAvaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä
Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä Sisältö Mitä on avaruussää? Entä avaruusilmasto? Muuttuuko avaruussää ja -ilmasto? Mitä riskejä siihen
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotAvaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola
Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotAvaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee
Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotAKUSTINEN KOHINA VOIMISTUU AKTIIVISTEN REVONTULTEN AIKANA
(Espoo 27.5.2004) Hyvällä revonilmalla on mahdollista kuulla meripihkakohinaa... AKUSTINEN KOHINA VOIMISTUU AKTIIVISTEN REVONTULTEN AIKANA Kahden revontuliyön mittaukset tuottivat yhdenmukaisia tuloksia
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotTeoreettisen fysiikan esittely
Teoreettisen fysiikan esittely Fysiikan laitos Oulun yliopisto 28.9.2012 Erkki Thuneberg Nämä kalvot on saatavissa osoitteessa http://www.oulu.fi/fysiikka/teoreettinen-fysiikka Sisältö Mitä on teoreettinen
Lisätiedot2.0 IoT. Ilmakehätapaaminen Emma Bruus
2.0 IoT Ilmakehätapaaminen 10.6.2017 Emma Bruus mellon@iki.fi Taivaanvahdin kypsyysaste Sovellukset Havaintojen analysointi Havaintojen keruu Taivaanvahdin kypsyysaste: kohti sovelluksia ja hälylamppu
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU
2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotLataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa
Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet
LisätiedotRyhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto
Ryhmä 6 Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Minna Huuskonen (IL), Ari Aaltonen (IL), Roope Tervo (IL), Riitta Teiniranta (SYKE), Riikka Repo (SYKE) Ympäristön tilan seurantalaitteet Ilmakehän
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
Lisätiedothttp://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html
http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotVääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA ENGLANTI FILOSOFIA FYSIIKKA HISTORIA KEMIA
Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle 2019-2020 Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA (Sanomapro) Digikirja käy myös kaikista BIOS 1: Elämä ja evoluutio (LOPS 2016) 978-952-63-3437-0 BIOS 2: Ekologia
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede
PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotSähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa Katja Palomäki. Tervetuloa!
Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa 6.4.2009 Katja Palomäki Tervetuloa! 1 Johdanto Esityksen tavoitteena on luoda yleiskatsaus tärkeimpiin sähkömagnetismin ymmärtämiseen vaikuttaneihin asioihin
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotMeteorologin apu talvihoidon ohjauksessa
Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen
LisätiedotData-assimilaation menetelmät
Data-assimilaation menetelmät Reima Eresmaa Ilmatieteen laitos HydMet: Sään ennustaminen * * 1 Sisältö Johdanto data-assimilaation maailmaan Numeerinen säänennustusmalli: peruskäsitteitä Säähavainnot Mitä
Lisätiedot5. GEOMAGNEETTISET AIKAVAIHTELUT OBSERVATORIO- REKISTERÖINTIEN MUKAAN
136 5. GEOMAGNEETTISET AIKAVAIHTELUT OBSERVATORIO- REKISTERÖINTIEN MUKAAN 5.1 Magneettisista observatorioista Geomagneettisten observatorioiden tehtävänä on tallentaa maapallon magneettikentän aikavaihtelut
LisätiedotJatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
Lisätiedot8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat
Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotLataa Muutamme ilmastoa. Lataa
Lataa Muutamme ilmastoa Lataa ISBN: 9789515931917 Sivumäärä: 237 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 13.21 Mb Ilmasto on muuttumassa, mutta millä tavoin ja kuinka nopeasti? Millaisia seurauksia sillä on jokapäiväisessä
LisätiedotKARTOITUSRAPORTTI SIRKKALANKATU 12, TURKU - PARAKIT
KARTOITUSRAPORTTI SIRKKALANKATU 12, 20700 TURKU - PARAKIT 24.9.2018 TUOMAS KONSALA A-KIINTEISTÖCONTROL OY WWW.VAHINKOPALVELU.COM MARKULANTIE 3 20300 TURKU Sisällys 1. KOHTEEN TIEDOT... 2 2. KÄYTETYT MITTALAITTEET...
LisätiedotTähtitieteen historiaa
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Perusteoriat Alkuräjähdysteoria Gravitaatiolaki Suhteellisuusteoria Alkuaineiden syntymekanismit Tähtitieteen käsitteitä
LisätiedotILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025
ILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025 JOHDANTO Ilmatieteen laitoksen strategiakokonaisuuteen kuuluu visio, toimintaajatus, arvot, toiminnan kulmakivet sekä niihin liittyvät tavoitteet. Strategisiin tavoitteisiin
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotSynoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20
Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotAuranmaan sää 13 (-0) 11 (10) 11 (+6) 12 (+5) 10 (11) Tänään. Lauantaina
Auranmaan sää Tänään Yläne Oripää Lämpötilat iltapäivällä ja suluissa edellisen yön alin lukema 2 metrin korkeudella Lauantaina Sunnuntaina () 3 (+6) 6 Pöytyä Aura Kyrö (-0) Mellilä Koski Maanantaina 6
LisätiedotAURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA
AURINGON AKTIIVISUUS MINNE OLLAAN MATKALLA? TONI VEIKKOLAINEN AURINKOKUNTATAPAAMINEN TÄHTIKALLIO, ORIMATTILA 25.2.2017 PILKKUHAVAITSEMISEN HISTORIAA Kiinassa oli sopivissa olosuhteissa pystytty näkemään
LisätiedotTeoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä
Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotMatematiikka yhteinen MAY1 MAY1 Luvut ja lukujonot Otava
Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja kustantaja Biologia Sekä digiversio että paperiversio kirjasta käy, kunhan se on uuden opetussuunnitelman (LOPS2016) versio. BI1 Elämä ja evoluutio Bios 1 Elämä
LisätiedotTähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,
LisätiedotTekniikan päivät Oulussa
Tekniikan päivät on maksuton tiedetapahtuma kaikille tekniikasta ja luonnontieteistä kiinnostuneille. Tapahtuman pääteemana on ILMA. Tekniikan päivät Oulussa 21.-22.2.2014 Perjantai 21.2. Oulun yliopisto
LisätiedotVinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin
LASKUREISSUN SÄÄ Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin Mikko Routala Ex -meteorologi, nykyinen harrastaja Vapaalaskuiltamat 2018 You don't need a weatherman to know which way the
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS
HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotLataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell. Lataa
Lataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell Lataa Kirjailija: Johan Tell ISBN: 9789510417119 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.39 Mb Pelastetaan yhdessä ItämeriNuorille suunnattu opas antaa
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
Lisätiedot