Eduskunnan puhemiehelle
|
|
- Markus Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRJALLINEN KYSYMYS 10/2012 vp Tupakkalain tavoitteiden edistäminen ja tupakoinnin vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Edellisellä vaalikaudella hyväksytyn uuden tupakkalain selkeäsanaisena tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lain tavoite on varsin kunnianhimoinen. Laissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa luvataan puolestaan varmistaa tupakkalainsäädännön toimeenpano ja tehdä toimintasuunnitelma tupakkalain tavoitteen saavuttamiseksi. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma on täten suoraa jatkumoa edellisen eduskunnan käynnistämälle hankkeelle, jonka tavoitteena on savuton Suomi. Tupakoinnin on todettu aiheuttavan moninaisia sairauksia, kuten keuhkoahtaumaa, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ja monia erilaisia syöpiä. Tupakoinnista aiheutuvien sairauksien ja tupakoinnin pahentamien sairauksien yhteiskunnalliset kustannukset ovat valtavat. Todellisten kustannusten tarkka arvioiminen on hankalaa, koska niitä laskettaessa tulisi huomioida muun muassa hoidosta, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja varhaisista kuolemista aiheutuneet kustannukset. Lääkäriliitto arvioi, että tupakoinnista aiheutuva sairaalahoito vaatii potilaspaikkaa vuoden ympäri. Tämä vastaa 1 2 keskussairaalan potilaspaikkojen määrää. Yksi arvio kokonaiskustannuksista on Maailmanpankin tekemä laskelma, jonka mukaan länsimaissa kaikista terveydenhuollon kuluista jopa 6 15 prosenttia johtuu yksinomaan tupakoinnista. Suomessa vuonna 1995 tehdyn arvion mukaan tupakoinnista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat noin 750 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteiskunnan kokemien kustannusten päälle tulevat tietysti raskaat inhimilliset kustannukset. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain ihmistä. Vaikka Suomessa tupakoidaan vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, tupakoi silti Suomessakin aikuisväestöstä päivittäin yhä noin viidesosa. Tämän lisäksi noin 7 prosenttia tupakoi satunnaisesti. Tupakointi ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti yhteiskunnan eri kerroksiin, vaan kohdistuu voimakkaasti pienituloisiin ja vähän koulutettuihin. Alimmissa tuloluokissa tupakoi yhä joka toinen, kun ylimmissä tuloluokissa vain joka kymmenes tupakoi. Tupakointi on yksi keskeinen selittäjä kansalaisten kasvaneissa terveyseroissa ja sitä myöten kansalaisten eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Yksilöiden suorat taloudelliset kustannukset ovat merkittävät. Askin päivässä polttava joutuu maksamaan tupakoinnistaan vuosittain jopa euroa. Tupakoinnin lopettamisella on myös merkittävä vaikutus työurien pituuteen. Yksinomaan sairauspoissaoloja kertyy tupakoinnin vuoksi Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa päivää. Erään suomalaisen tutkimusaineiston mukaan työuria voitaisiin pidentää jopa 1,6 vuodella, jos tupakointi loppuisi. Versio 2.0
2 Kiistattomista terveyshyödyistä huolimatta tupakoinnista on erittäin vaikeaa luopua, sillä tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Vaikka jopa noin 60 prosenttia tupakoivista haluaisi lopettaa, se onnistuu vain ani harvalta, jos he eivät saa tukea lopettamiseensa. Vain noin 5 prosenttia tupakoijista pystyy lopettamaan pelkällä tahdonvoimalla. Nykyisellään vähittäistavarakaupat, jotka myyvät tupakkatuotteita, eivät ole velvoitettuja myymään tupakkatuotteiden ohella korvaustuotteita, kuten nikotiinipurkkaa. Käytännössä voi muodostua tilanne, jossa tupakasta eroon pyrkivä kuluttaja joutuu ostamaan korvaustuotteen sijaan tutun tupakka-askin, kun myynnissä ei ole korvaustuotteita. Tupakkaa myyvät liikkeet tulisi velvoittaa myös korvaustuotteiden myyntiin. Vieroituslääkkeiden avulla lopettamisen todennäköisyys kasvaa 2 4-kertaiseksi. Halu tupakoinnin lopettamiseen on yhtä suurta kaikilla tupakoivilla heidän sosioekonomisesta taustastaan riippumatta, mutta pienituloisten taloudelliset edellytykset tupakoinnin lopettamiseen ovat niukat. Vieroitushoitojen Kela-korvaus olisi konkreettinen keino, jolla voitaisiin tukea tupakoinnin lopettamista. Onnistuneessa lopettamisessa tarvitaan monesti tupakoijan oman tahdon lisäksi niin lääkehoitoa kuin terveydenhuollon ammattilaisten neuvontaakin. Tupakkavieroituslääkkeiden käyttö sisältyy moniin kansainvälisiin ja suomalaisiin hoitosuosituksiin. Vieroituslääkkeiden hyvän kustannusvaikuttavuuden vuoksi niiden käyttöä pyritään monessa maassa suosimaan erilaisilla korvausjärjestelmillä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo tavoitteen toteutumisen, ryhtyä edistääkseen tupakoinnin lopettamista, riittävän valvonnan ja miten valtioneuvosto huomioi tupakoinnin moninaiset haitalliset vaikutukset ja kustannukset osana hallitusohjelman painopistealuetta, joka tähtää köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen? Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2012 Annika Saarikko /kesk 2
3 Ministerin vastaus KK 10/2012 vp Annika Saarikko /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 10/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo tavoitteen toteutumisen, ryhtyä edistääkseen tupakoinnin lopettamista, riittävän valvonnan ja miten valtioneuvosto huomioi tupakoinnin moninaiset haitalliset vaikutukset ja kustannukset osana hallitusohjelman painopistealuetta, joka tähtää köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tupakkalain (693/1976) tavoitteen eli tupakkatuotteiden käytön loppumisen saavuttamiseksi on hallitusohjelman mukaisesti valmisteilla tupakkapoliittinen toimenpideohjelma, josta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös. Toimenpideohjelmassa linjataan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, sen mukaisesti kun Vanhasen II hallitus linjasi. Tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön väheneminen kymmenen prosenttia vuodessa siten, että Suomi on savuton vuoteen 2040 mennessä. Ohjelmassa on useiden lainsäädännöllisten uudistusten lisäksi myös terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpideohjelmassa huomioidaan myös Suomea velvoittavat WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC) sekä EU:n kaksi direktiiviä: tupakkatuotedirektiivi (2001/37/EY) ja tupakkamainontadirektiivi (2003/33/EY). Edellä mainitun tupakkapoliittisen toimenpideohjelman yhtenä tärkeänä osatavoitteena on tupakoinnin lopettamisen edistäminen. Tähän pyritään muun muassa lisäämällä ja tehostamalla tupakasta vieroituspalveluja sekä parantamalla terveydenhuoltohenkilöstön osaamista. Vieroitustyössä on keskeistä juuri uudistetun Käypä hoito -suosituksen käytön vakiinnuttaminen terveydenhuollossa (Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus, 2012). Myös WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen tupakoinnin lopettamiseen liittyvässä toimeenpano-ohjeessa korostetaan vieroituksen kansallisen toimeenpanostrategian sekä hoitosuositusten laatimista. Tupakkariippuvuus on tupakoinnin aiheuttama fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä, joka luokitellaan sairaudeksi. Tupakoinnin lopettamisen tueksi on tarjolla sekä itsehoito- että reseptilääkkeitä. Itsehoitotuotteita, joita ovat esimerkiksi nikotiinipurukumi ja -laastari, voi apteekkien lisäksi ostaa myös kaupoista ja kioskeista. Vieroituslääkkeiden sairausvakuutuskorvattavuutta on selvitetty laajasti, mutta niitä ei Suomessa kuitenkaan toistaiseksi korvata sillä perusteella, että vieroitusta ei tautiluokituksesta huolimatta katsota sairauden hoidoksi. Tähän asiaan haetaan edelleen ratkaisua. Tupakkalain mukaan Valvira ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Valviran valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma 3
4 Ministerin vastaus ohjaa kuntien tupakkalain valvontaa sekä edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua. Valvontaohjelma tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tupakointi on yleisintä alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä ja yksi erittäin merkittävä tekijä sosioekonomisille terveyseroille. Tupakointi ja alkoholinkäyttö aiheuttavat yhteensä jopa puolet kuolleisuudella mitatuista väestöryhmien terveyseroista. Tupakoinnista aiheutuvia terveyseroja kavennetaan vähentämällä tupakointia koko väestössä, mutta lisäksi kohdistamalla toimenpiteitä erityisesti niihin riskiryhmiin, joissa tupakoidaan eniten. Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
5 Ministerns svar KK 10/2012 vp Annika Saarikko /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 10/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta för att säkerställa att målet med den nuvarande tobakslagen nås, vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta för att främja att människor slutar att röka, vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta för att säkerställa att den nuvarande tobakslagen övervakas i tillräcklig utsträckning och på vilket sätt beaktar statsrådet de många slags skadeverkningar och de kostnader som orsakas av rökningen som en del av det område i regeringsprogrammet där vikt läggs vid att minska fattigdom, ojämlikhet och diskriminering? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För att nå syftet med tobakslagen (693/1976), d.v.s. att få människor att sluta använda tobaksprodukter, pågår i enlighet med regeringsprogrammet beredningen av ett tobakspolitiskt åtgärdsprogram. Avsikten är att statsrådet utifrån åtgärdsprogrammet fattar ett principbeslut. I åtgärdsprogrammet ställer man upp de centrala målen och åtgärderna enligt riktlinjerna för Vanhanens andra regering. Målet är att användningen av tobaksprodukter minskar med tio procent om året så att Finland blir ett rökfritt land före utgången av I programmet ingår förutom ett flertal lagstiftningsreformer också åtgärder i anslutning till främjandet av hälsa. I åtgärdsprogrammet beaktas WHO:s ramavtal om bekämpningen av rökning (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC) och två EU-direktiv: direktivet om tobaksprodukter (2001/37/EG) och direktivet om tobaksreklam (2003/33/EG) vilka även gäller Finland. Ett viktigt delmål för det ovan nämnda tobakspolitiska åtgärdsprogrammet är att främja att människor slutar att använda tobaksprodukter. Man strävar efter det här genom att bl.a. öka och intensifiera tjänster för avvänjningen från tobak och förbättra kompetensen hos hälso- och sjukvårdspersonalen. I avvänjningsarbetet är det viktigt att etablera iakttagandet av de nyligen reviderade rekommendationerna om god medicinsk vård (Tobaksberoende och avvänjning från tobak, 2012). Även i åtgärdsanvisningen i anslutning till WHO:s ramavtal som gäller bekämpning av rökning betonas utarbetandet av en nationell åtgärdsstrategi för avvänjning och vårdrekommendationer. Tobaksberoendet är ett symptomkomplex som bildas av det fysiska, psykiska och sociala beroendet som orsakas av rökningen. Symptomkomplexet klassificeras som en sjukdom. Som ett stöd för att sluta röka bjuds det ut både egenvårdsläkemedel och receptbelagda läkemedel. Egenvårdsprodukter, t.ex. nikotintuggummi och nikotinplåster, kan förutom på apotek också köpas i affärer och kiosker. Rätten att få ersättning från sjukförsäkringen för avvänjningsläkemedel har utretts på ett omfattande sätt. För närvarande ersätts läkemedlen dock inte i Finland på grundval av att avvänjningen trots sjukdomsklassifikationen inte anses vara en behandling av en sjuk- 5
6 Ministerns svar dom. Man försöker fortfarande hitta en lösning på frågan. Enligt tobakslagen styr Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården Valvira regionförvaltningsverken och kommunerna i deras skötsel av de uppgifter som med stöd av tobakslagen ankommer på dem. Valviras riksomfattande program för övervakning av tobakslagen styr kommunernas övervakning av tobakslagen och främjar planmässigheten och kvaliteten hos övervakningen. Tillsynsprogrammet ska ses över vid behov, dock minst vart tredje år. Kommunen ska för regelbunden tillsyn utarbeta och godkänna en plan för övervakningen av tobakslagen så att tillsynen är av hög kvalitet och regelbunden samt förebygger sanitära olägenheter. Rökning är vanligast i de lägsta socioekonomiska grupperna och är en ytterst betydande faktor för de socioekonomiska hälsoskillnaderna. Rökningen och användningen av alkohol orsakar sammanlagt rentav hälften av de hälsoskillnader mellan befolkningsgrupperna vilka mäts med dödligheten. Hälsoskillnaderna orsakade av rökningen utjämnas genom att minska rökningen hos hela befolkningen och genom att dessutom rikta in åtgärder på framför allt de riskgrupper som röker mest. Helsingfors den 28 februari 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6
Eduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2007 vp Tupakkalain soveltaminen takseissa Eduskunnan puhemiehelle Tupakkalain 5 luvun 12 :n mukaan tupakointi on kielletty yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa eli mm. takseissa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 454/2011 vp Opiskelijaterveydenhuollon toteutuminen lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville Eduskunnan puhemiehelle Syksyllä julkaistun Valviran selvityksen mukaan löydettiin vakavia
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2013 vp Lymfaterapian Kela-korvauksen uudelleenarviointi Eduskunnan puhemiehelle Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan erilaisia turvotuksia. Elimistössä virtaavaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 466/2012 vp Ikäihmisten mielenterveysongelmien hoitaminen Eduskunnan puhemiehelle Ikäihmisten itsemurhaluvut ovat huolestuttavan korkeat. Kun muiden väestöryhmien itsemurhaluvut ovat
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 906/2012 vp Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus käynnistettiin Suomessa pari vuotta sitten. Antamalla rajoitettu
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 493/2012 vp Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kotikaupungissani Vantaalla, niin kuin monessa muussakin kunnassa ja kaupungissa kautta maan,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 931/2005 vp Avoimen varhaiskasvatustoiminnan edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Palveluiden järjestäminen on monille kunnille vaikeaa taloudellisten resurssien puuttuessa. Tämä johtaa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 690/2006 vp Kuntien vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on terveydenhuollon järjestäminen säädetty kuntien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1032/2008 vp Saattohoidon ja vaikean kivun hoidon huomioiminen terveydenhoitolakiuudistuksessa Eduskunnan puhemiehelle Kivun hoidon toteuttaminen on käytännössä ongelmallista. Vaikean
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1003/2012 vp Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen soveltamismahdollisuudet kunnissa Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä esitti
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 865/2012 vp Kotihoidon tukea ja lasten hoitojärjestelmän joustavoittamista selvittävän työryhmän toiminta Eduskunnan puhemiehelle Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1322/2010 vp Jälkihuollon järjestäminen yksityisesti sijoitetuille lapsille Eduskunnan puhemiehelle Yksityisesti sijoitetuille lapsille on ollut kunnissa käytännössä vaikea saada jälkihuoltoa,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 750/2006 vp Digitaalisten ohjelmien lähettäminen yhteisten digisovittimien kautta Eduskunnan puhemiehelle Suomen television lähetykset muuttuvat kokonaan digitaalisiksi 31.8.2007. Jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2010 vp Inkretiinimimeettien korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Diabeteksen hoito vie jo nyt noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista ja sairastuneiden määrän arvioidaan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2013 vp Liikunnan, oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttäminen vanhuspalvelulain seurantakriteereihin Eduskunnan puhemiehelle Liikunta on tärkeää kaikenikäisille,
Lisätiedot