RUOKA JA YMPÄRISTÖ Mat och miljö Food and the Environment

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKA JA YMPÄRISTÖ Mat och miljö Food and the Environment"

Transkriptio

1 RUOKA JA YMPÄRISTÖ Mat och miljö Food and the Environment Ruoka ja ympäristö ovat erittäin lähellä toisiaan. Runsas kolmasosa kaikista ympäristövaikutuksistamme aiheutuu kuluttamastamme ravinnosta. Ruoan tuotanto, valmistus, kuljettaminen, varastointi ja muut ruokaan liittyvät toimenpiteet astioiden pesuun ja ruoantähteiden hävittämiseen saakka aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Ruoantuotanto lähtee liikkeelle maanviljelystä, joka on yksi Suomen suurimmista vesistöjen kuormittajista. Ruoan kuljetus ja sen pitäminen kylmänä aiheuttavat lisäksi päästöjä ilmaan. Suuri osa tuottamistamme jätteistä liittyy usein ruokaan ja sen pakkaamiseen. Kiinnitäthän asiaan huomiota myös Palotarus leirillä! Liharuoka kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasviksista valmistettu. Kokonaisessa ateriassa ero tasoittuu, sillä lautanen pääsääntöisesti sisältää enemmän kasvikunnan tuotteita kuin lihaa. Lihaa voi täten syödä kohtuullisesti ympäristöä rasittamatta, sillä kestävässä ja tasapainoisessa maataloudessa tarvitaan sekä kotieläimiä, karjanlantaa että karjalle nurmen viljelyä. Lihan käytön voi myös korvata kanalla tai kalalla. Lihan syömistä merkittävämpi ympäristövaikutus on ruuan jääminen yli, koska tällöin sen tuottamisen ja valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset menevät hukkaan. Muistathan siis syödä lautasen tyhjäksi! Mat och miljö står väldigt nära varandra. En dryg tredjedel av all miljöpåverkan beror på linsmedelförbrukningen. Produktionen, tillverkningen, tarnsporten, lagringen och andra åtgärder gällande mat, allt från disk till att bli av med matrester, förorsakar miljöpåverkan. Matproduktionen startar med jordbruket, som är ett av Finlands största belastare av vattendragen. Transporten och nerkylningen av maten förorsakar också utsläpp. Största delen av avfallet vi producerar hör ihop med mat eller förpackning av mat. Också överbliven mat förorsakar miljöpåverkan, för då har matproduktionens och tillverkningens miljöpåverkan skett i onödan. Du fäster väl uppmärksamhet på detta under Palotarus 2010 lägret! Förutom det tradionella jordbruket har man i Finland börjat odla allt mer ekologiska produkter. Ekologisk mat och ekologiska produkter är producerade så att man föredragit förnybara råvaror, återvunnit näringsämnen samt förminskat belastningen av miljön. Ekologiska produkter finns i många produktgrupper, men ursprungligen har de uppkommit inom jordbruket. Nu för tiden kan man förutom livsmedel, som ekologiska produkter köpa bl.a. garn, kläder och make-up. EU:s ekologiska logo är obligatorisk fr.o.m på alla förpackade ekologiska produkter. Logon säkerställer att produkten är producerad enligt stränga bestämmelser för ekologiska produkter. Luomuruoka Luomu on lyhenne sanasta luonnonmukainen. Luomutuotteita löytyy monista eri tuoteryhmistä, mutta se on lähtöisin elintarvikkeiden alkutuotannosta eli maanviljelystä. Nykyisin luomutuotteena voi ostaa elintarvikkeiden lisäksi lankaa, vaatteita sekä meikkejä. Luonnonmukainen ruoka tai muu tuote on tuotettu uusiutuvia raaka-aineita suosien, ravinteita kierrättäen ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta pienentäen. Kuormitusta on pienennetty lannoitteiden tai torjuntaaineiden käyttöä vähentämällä. Eläinten ja luonnon hyvinvointi otetaan myös luomutuotannossa huomioon, jolloin muun muassa eläinten hoitoon ja elinympäristöön kiinnitetään enemmän huomiota kuin tavanomaisessa karjataloudessa. Luonnonmukaisessa maataloudessa arvostetaan ympäristön omien toimintojen roolia tuholaisten ja tautien hallinnassa sekä kasvien että kotieläinten terveydenhuollossa. Siinä pidättäydytään käyttämästä synteettisiä torjunta-aineita, väkilannoitteita, kasvuhormoneja, antibiootteja ja GMO-tekniikkaa (geenimanipuloidut tuotteet). Niiden asemesta luomuviljelijät käyttävät monia menetelmiä, jotka vakauttavat ekosysteemejä ja vähentävät saastumista. Luonnonmukaisten tuotantotapojen vuoksi luomutuotteista löytyy vähemmän jäämiä näistä aineista. Näin ollen niistä valmistetaan puhdasta ja maistuvaa ruokaa, joka on hyvästä myös ympäristölle. Pakatuista luomutuotteista löytyy lähtien pakollinen EU:n luomulogo. Logo varmistaa, että tuote on tuotettu tiukkojen luomutuotteille annettujen säädösten mukaisesti. Food production and environment are combined in many ways. More than a third of all of our environmental influences are caused by our nutrition. The production, preparing, shipping, storing as well as other food-related procedures all the way to dishwashing and leftover disposing are all affecting our environment. Food production begins with farming which causes one of the biggest problems in lakes of Finland. Also the shipping and cooling of the food causes emissions to air and soil. Most of our solid waste is food or packaging related and when there are leftovers, there are effects on environment. It means that all the natural resources used in food production and preparing will go to waste. Remember to pay attention not to leave anything on your plate on Palotarus 2010 Camp in order to save our natural resources! In addition to traditional farming organic foods have started to get a foothold in Finnish agriculture. Organic stands for naturally made food which is produced in favour of renewable resources. It is cultivated with recycled nutrients in order to lower the stress of the environment when it comes to food production. There are a lot of organically made products but they all originate from farming. Nowadays you can buy for example string, clothes and make-up as well as organically made food. Since , a new EU logo for organic products was introduced in the European Union. Contrary to the existing EU organic logo, which can be used voluntarily, the use of the new logo is compulsory. The logo makes sure that the product has been produced under strict regulations given to organic products.

2

3 MAAPERÄ JA YMPÄRISTÖ Jordmånen och miljö Soil and the Environment Suomen maankamara koostuu peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta sen keskipaksuus on vain 8,5 m. Maaperään kuuluu kallioperää maalla ja vesistöjen pohjalla peittävä irtomaakerros, jonka pääosa koostuu murskautuneesta ja hienontuneesta kiviaineksesta eli kivennäismaalajeista. Niitä ovat mm. moreeni, sora, hiekka ja savi. Maaperään kuuluvat lisäksi eloperäisestä aineksesta syntyvät turve ja lieju sekä maaperässä oleva vesi. Maaperä on syntynyt geologisten prosessien - rapautumisen sekä mannerjäätikön, virtaavan veden ja tuulen toiminnan - tuloksena. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen. Mannerjäätikön sulaessa valtavat vesivirrat, jäätikköjoet, koversivat erilaisia uomia. Ne myös kerrostivat lajittelemaansa soraa ja hiekkaa jäätikön alle harjuiksi (esim. Punkaharju) ja sen eteen suistoiksi eli deltoiksi. Muun muassa Salpausselät ovat sarja vierekkäisiä reunadeltoja. Mannerjäätikön painon vaikutuksesta maankuori painui alaspäin. Jäätikön peräännyttyä kuori alkoi palautua aikaisempaan asemaansa aiheuttaen rannan siirtymistä meri- ja järvialueilla. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa ja se jatkuu yhä. Suurimmillaan maankohoaminen on Merenkurkussa (n. 1m/ 100 vuotta) ja pienimmillään Kaakkois-Suomessa (alle 20 cm/ 100 vuotta). Yli puolet maamme pinta-alasta oli painunut niin syvälle, että mannerjäätikön sulaessa vesi peitti niitä. Nykyään alueet ovat kohonneet jopa yli 200 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Tämän ns. ylimmän rannan alapuolelle kerrostui seisovassa vedessä savea ja hiesua. Maankohoamisen vuoksi on syntynyt myös muinaisrantoja ja rantakerrostumia. Vedestä nousseella maalla joet kuluttivat ja kerrostivat hiekkaa ja hietaa jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jäätikköjokija rantakerrostumilla. Alavilla veden vaivaamilla mailla alkoi soistuminen ja turpeen muodostuminen pian alueen vapauduttua jään tai veden peitosta. Kallioilla alkoi hidas rapautuminen, joka jatkuu edelleen. Näin kallioperää peittävä maakerros vähitellen saavutti nykyiset piirteensä, joita tällä hetkellä ihminen muokkaa voimakkaasti luonnonvoimien ohella. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Marken i Finland består av urberg m.a.o. bergrunden och olika jordarter, vilka bildar jordmånen. Berggrunden är inte täckt överallt. Jordtäcket kan vara t.o.m. 100 meter tjockt, men dess medeltjocklek är ca 8,5 meter. Till jordmånen hör ett skikt av lös jord, som täcker bergrunden på land och i botten av vattendragen. Jordskiktet består av krossad och finmalen stenmassa m.a.o. mineraljordarter. Dessa är bl.a. morän, grus, sand och lera. Till jordmånen hör torv och slam, som uppkommit av organiska ämnen samt vatten. Jordmånen har uppkommit till följd av geologiska prosesser vittring samt inverkan av kontinentalisen, rinnande vatten och vind. Jordmånen i Finland har uppkommit under och som följd av föregående istid. Då kontinentalisen smalt, urholkade de väldiga vattenmassorna jorden och ledde till uppkomsten av bl.a. flodfåror. Vattenmassorna samlade också sand och grus till åsar och deltan. Som följd av kontinentalisens massiva tyngd sjönk jordskorpan. När isen drog sig tillbaka, började jordskorpan så småningen återhämta sig med landhöjning som följd. Landhöjningen var till en början kraftig och den pågår fortfarande. Finland s soil consists of layers of soil which are formed above the bedrock. The layers don t, however, cover it everywhere. The thickness of soil layers can be over 100 meters but usually it is only 8,5 meters in medium. The layers of soil above our bedrock and water areas mainly consist of crushed and grinded rock material which is also known as mineral soil. For example moraine, gravel, sand and clay are mineral soils. In addition, the soil also consists of organic material such as turf and mud. Water is also present. The soil has formed as a result of geological processes such as erosion. Actions of continental glaciers, running water and wind form the soil as well. Finnish soil is mainly formed during the last ice age and it has continued its transformation since then. When the continental glacier melted huge streams of water hollowed channels out to the rock foundation and layered the gravel and sand into eskers (e.g. Punkaharju) and deltas (e.g. Salpausselkä region). By the pressure of the continental glacier the earth s crust drooped and as the glacier pulled back the crust started to normalize itself to its previous position. This normalization is still happening as the ground lifts itself up.

4 Kallio tai erittäin ohut maapeite Moreenia Soraa ja hiekkaa Savea ja silttiä Soraa, hiekkaa, silttiä Turvetta ja liejua

5 JÄTEVESI JA YMPÄRISTÖ Avfallsvatten och miljö Wastewater and the Environment Palotarus suurleirillä tuotetaan valtavia määriä jätevettä päivittäin. Suurin vedenkuluttaja on leirin suihkut. Minuutin oleskelu suihkussa kuluttaa noin 12 litraa vettä ja tuottaa saman verran jätevesiä. Mutta kuinka paljon kuluttavat kaikki alueen leiriläiset? Noin 2000 leiriläisen jokapäiväinen käynti suihkussa ainoastaan minuutin ajan synnyttää jätevettä jopa litraa! Tämä on siis lähes ämpärillistä päivässä! Jätevettä syntyy suihkujen lisäksi ruoan valmistuksessa sekä käsien ja astioiden pesussa. Jäteveden määrä ei ole kuitenkaan niin suuri kuin suihkuissa, mutta niitä tuotetaan silti jatkuvasti päivittäisten aterioiden valmistuksen ja astioiden pesun myötä. Mikä tekee jätevedestä ympäristölle haitallista? Vesi on luonnontuote. Se ei itsessään ole ympäristölle haitallista, mutta jäteveden sisältämät ainesosat ovat. Suihkuista, käsienpesusta ja ruoan valmistuksesta syntyviä jätevesiä kutsutaan harmaiksi jätevesiksi. Ne eivät siis sisällä wc-vesiä, joita yleisesti kutsutaan mustiksi jätevesiksi. Leirillä mustat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja ne kuljetetaan jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäväksi. Harmaiden jätevesien käsittely on sen sijaan mahdollista leirialueella. Vattnet är en naturprodukt. I sig självt är vattnet inte skadligt för miljön, men avfallsvattnets komponenter är. Skadliga ämnen är bland annat näringsämnen, såsom fosfor och kväve, samt organiska ämnen som leder till syrebrist. Näringsämnen och organiska ämnen är nödvändiga i små mängder, men skadliga för miljön i för stora mängder. På Palotarus 2010 lägret uppkommer stora mängder avfallsvatten dagligen. Största vattenförbrukaren är lägrets duschar. En minut i duschen förbrukar ca 12 l vatten och producerar lika mycket avfallsvatten. Men hur mycket förbrukar alla lägerdeltagare? Ca 2000 lägerdeltagares en minuts dusch per dag producerar t.o.m liter avfallsvatten! Detta är nästan ämbar vatten per dag! Avfallsvatten uppkommer förutom av duschandet i samnd med matlagning samt handtvätt och disk. Avfallsvattenmängden i dessa fall är ändå inte så stor som i samband med duschandet. Avfallsvatten som uppkommer i samband med dusch, handtvätt och matlagning kallas för grått avfallsvatten. De innehåller m.a.o. inte wc-vatten, som i allmänhet kalls svart avfallsvatten. För att avfallsvattnen inte skall förorsaka skada för miljön, bör de hanteras med noggrannhet. Harmaiden jätevesien haitallisuutta ympäristölle kuvataan kolmella tekijällä: ravinteiden eli typen, fosforin ja orgaanisen (eloperäisen) aineen määrällä. Typpi on ravinne, jonka kemiallinen merkki on N. Se esiintyy jätevesissä yleensä ammoniumtyppenä (NH4), jota jätevesiin tulee esimerkiksi virtsasta ja ruoantähteistä. Harmaissa jätevesissä typpeä on melko vähän, mutta mustissa jätevesissä sitäkin enemmän. Typpi on tärkeä ravinne kaikille eliöille, mutta sen liiallinen määrä vesistöissä aiheuttaa rehevöitymistä. Maatalous, ja erityisesti lannoitteiden käyttö, on Suomen suurin typpipäästöjen aiheuttaja. Fosfori on typen tavoin ravinne, jonka kemiallinen merkki on P. Fosforia on jätevesissä pääasiallisesti fosfaatteina, joita käytetään paljon pesuaineissa ja lannoitteissa. Erityisesti suihku- ja käsienpesuvesien mukana vesistöihin kulkeutuu paljon fosforia. Typpi ja fosfori ovat tärkeitä ravinteita kaikille eliöille, mutta niiden liiallinen määrä vesistöissä aiheuttaa rehevöitymistä. Orgaanisen eli eloperäisen aineksen haitallisuus jätevesissä perustuu sen tapaan hajota vedessä kuluttaen samalla siinä olevaa happea. Mitä enemmän eloperäistä ainetta jätevesien kautta vesistöihin joutuu, sitä enemmän happea kuluu. Liiallinen hapenkulutus voi aiheuttaa järvien happikatoa, joka on erittäin haitallista järven asukkaille, kuten kaloille. Eloperäinen aines yhdessä ravinteiden, kuten typen ja fosforin, kanssa lisää vesistöjen rehevöitymistä. Eloperäistä ainetta joutuu harmaisiin jätevesiin esimerkiksi tiskaamisen aikana rasvoina ja ruoantähteinä. Jotta jätevesistä ei aiheudu ympäristölle haittaa, tulee ne käsitellä huolellisesti ennen luontoon päästämistä. Jätevesien käsittelystä voit lukea vesienkäsittely-taulusta, jonka löydät läheltä jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Water is a natural product which isn t harmful to the environment by itself. In case of wastewater there are a lot of particles dissolved in it which can be harmful. These particles can be for example nutrients such as phosphorus and nitrogen or organic substances. Nutrients and organic substances are necessary in small amounts but harmful to the environment when there s too much. A massive amount of wastewater is produced every day on Palotarus 2010 Camp. The biggest consumers of water are the showers. When a person takes a shower for one minute he spends around 12 litres of water as well as produces the same amount of wastewater. But how much wastewater do all the participants on this camp produce in one day? Let s see When 2000 campers go to take a shower everyday and spend a minute there it produces wastewater as much as litres per day! It equals nearly to 2500 buckets per day! Wastewater is produced also in preparing food, washing dishes as well as washing one s hands. The amount of wastewater generated from these sources does not, however, equal the massive amounts spent when taking a shower. Wastewater generated from domestic activities such as showers, washing hands or preparing of food is called greywater. Greywater differs from water from the toilets which is called blackwater. In order to protect our environment both of these types of wastewater must be processed carefully.

6

7 JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA YMPÄRISTÖ Hantering av avfallsvatten och miljö Wastewater Treatment and the Environment Leirillä syntyvien harmaiden jätevesien määrä on valtava. Suihkuissa, käsien- ja astianpesulinjastoilla sekä ruoanlaitossa syntyy kymmeniätuhansia litroja vettä päivässä. Nämä vedet on käsiteltävä ennen kuin ne johdetaan takaisin luontoon. Jätevesien käsittelyllä jätevesistä poistetaan ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka vesistöihin päästessään aiheuttaisivat rehevöitymistä. Käsittelytavat voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: fysikaalisiin, biologisiin ja kemiallisiin menetelmiin. Jätevedenpuhdistamoissa käytetään kaikkia edellä mainittuja menetelmiä parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Jäteveden fysikaalisilla käsittelymenetelmillä tarkoitetaan jäteveden suodattamista tai laskeuttamista, jolloin ympäristölle haitalliset aineet poistuvat vedestä. Fysikaalisia menetelmiä käytetään muun muassa kiinteiden aineiden, kuten ruoantähteiden, poistoon jätevesistä. biologiset käsittelymenetelmät perustuvat eloperäiseen toimintaan. Menetelmissä hyödynnetään luonnon omaa tapaa puhdistaa jätevettä pikkupöpöjen, mikrobien, avulla. Mikrobit käyttävät jätevedessä olevia ainesosia ravintonaan poistaen ne jätevedestä. Biologisilla menetelmillä vedestä voidaan poistaa myös ravinteita, kuten fosforia ja typpeä sekä myös orgaanista aineista. kemiallisissa käsittelymenetelmissä jäteveteen lisätään kemikaaleja, joilla poistetaan haitallisia ravinteita saostamalla niitä säiliön pohjaan. Kemikaali valitaan haitta-aineen mukaan. Kemialliset menetelmät perustuvat kemiallisiin reaktioihin vedessä ja ovat erittäin tehokas tapa ravinteiden poistamiseen. Avfallsvattenmängden, som uppstår på lägret, är väldig. I samband med duschandet, handtvätt och disk samt matlagning uppstår tiotalstusen litter avfallsvatten per dag. Dessa vatten bör behandlas innan de släpps ut i naturen. Under hanteringen av avfallsvatten elimineras näringsämnen och organiska ämnen, vilka skulle förorsaka övergödning, om de hamnade i vattendragen. För hantering av lägrets gråa avfallsvatten används jordfilterverk, som renar vattnet biologiskt och fysikaliskt. Filterverket är byggt i ett träram, som innehåller träflis och finfördelat filtersand. Vattnet, som skall behandlas, passerar de olika lagren i filtretverket. Hur fungerar systemet? 1. Avfallsvattnet samlas i en cistern. 2. Vattnet leds jämnt över filterverkplanen 3. Vattnet passerar filterverket levande mikrober eliminerar ur avfallsvattnet ämnen, som är skadliga för miljön 4. Vattnet leds till närmaste bäck växter, som lever i bäcken, använder sig av de återstående näringsämnena Palotarus suurleirin jätevesien käsittely on järjestetty ainoastaan harmaille jätevesille. Mustat jätevedet kerätään talteen ja toimitetaan alueen ulkopuolisille jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. Leirillä käytettävät jätevesienkäsittelyjärjestelmät on tehty erityisesti Palotarus leirille. Käsittelyjärjestelmä Leirin jätevesien käsittelyyn käytetään maasuodattamoa, joka puhdistaa vettä biologisesti ja fysikaalisesti. Suodattamo on rakennettu puukehikon sisään ja se sisältää puuhaketta ja hienojakoista suodatinhiekkaa. Käsiteltävä vesi kulkeutuu suodattamon kerrosten läpi. Miten järjestelmä toimii? 1. Jätevesi kerätään säiliöön. 2. Vesi johdetaan tasaisesti suodattamokentän päälle. suurimmat kiintoaineet jäävät säiliöön 3. Vesi kulkeutuu kentän läpi ympäristölle haitalliset aineet poistuvat jätevedestä suodatusmateriaalissa elävien mikrobien toimesta 4. Vesi johdetaan läheiseen puroon vedessä kasvavat kasvit käyttävät jäteveteen jääneitä ravinteita hyödykseen 5. Käsitelty jätevesi kulkeutuu aikanaan maakerrosten läpi ja siitä syntyy uutta pohjavettä. A great amount of greywater is produced on Palotarus 2010 Camp. Tens of thousands of litres of wastewater is generated from showers, dishwashing lines and food preparing. This water must be processed before it can be led back to nature. Wastewater treatments aim to eliminate nutrients and organic matter which would cause euthropication on water systems. The wastewater treatment for greywater is based on soil filtration which cleans the water biologically and physically. The soil filtrating system is a wooden structure which consists of layers of wood chips and fine-grained sand. The filtrating system works when wastewater goes through all of the layers. How does the system work? 1. Wastewater is gathered into a container. 2. Water is led evenly through the filtration area. 3. Water goes through all layers of the filtration system a. Substances which are harmful to the environment are eliminated by micro-organisms which live in filtration material (especially in wood chips) 4. Water is led to a nearby stream a. Water plants use left-over nutrients to their growth Leirillä syntyvien harmaiden jätevesien määrä on valtava. Suihkuissa, käsien- ja astianpesulinjastoilla sekä ruoanlaitossa syntyy kymmeniätuhansia litroja vettä päivässä. Nämä vedet on käsiteltävä ennen kuin ne johdetaan takaisin luontoon. Jätevesien käsittelyllä jätevesistä poistetaan ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka vesistöihin päästessään aiheuttaisivat rehevöitymistä. Oheisessa kuvassa on esitetty poikkileikkaus leirillä käytettävästä maasuodattamosta.

8 Hake/träflis/wood Hiekka/sand/sand Sora/grus/gravel

9 JUOMAVESI JA YMPÄRISTÖ Dricksvatten och miljö Drinking Water and the Environment Vesi on elintärkeä elementti. Kaikki elollinen rakentuu vedestä, myös ihminen. Tämän vuoksi ihmisen tulisi muistaa juoda kuumana kesäpäivänä kahdesta kolmeen litraa vettä. Juomakelpoista makeaa vettä on kuitenkin maapallolla erittäin vähän, sillä suurin osa maapallon vesistä on suolaista merivettä, joka ei sellaisenaan kelpaa juomavedeksi. Makea vesi on jakautunut jäätiköihin, järviin ja jokiin sekä maanalaiseen pohjaveteen. Veden kiertokulkua maapallolla on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Vettä kulutetaan Suomessa noin 76 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä vastaa yli 700 eduskuntatalon kokoista vesialuetta tai yli uima-altaallista vuodessa. Keskimäärin yksi suomalainen kuluttaa noin 155 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Suomessa juomavetenä käytetään pohja- ja pintavesiä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavesiä huomattavasti parempi, jonka vuoksi niitä oidaan käyttää sellaisenaan juomavetenä. Tyypillinen pohjavedenottamo onkin tavallinen kaivo. Kuinka juomavetemme on syntynyt? Pohjavettä syntyy, kun maaperän päällä oleva vesi suotautuu maakerrosten läpi. Vesi kulkee maaperässä, kunnes se on tavoittaa vettä läpäisemättömän kerroksen, kuten kallioperän. Kulkeutuessaan vesi puhdistuu epäpuhtauksista, kuten bakteereista, ja samalla siihen liukenee useita hyödyllisiä suoloja. Maan alle varastoitunut pohjavesi pysyy maaperässä vallitsevan matalan lämpötilan vuoksi erittäin kylmänä. Pohjavettä saattaa ajoittain purkautua maan pinnalle myös itsestään muodostaen tällöin lähteen. Pohjavettä muodostuu Suomessa paljon enemmän kuin sitä käytetään, mutta sitä uhkaavat liikakäytön sijaan monet muut riskit. Pohjavettä voi pilata esimerkiksi teiden suolaus tai öljyvahingot, jotka voivat pohjaveteen päästessään estää juomaveden saannin miljoonilta suomalaisilta. Vattnet är ett livsviktigt element. Allt liv bygger sig på det. Därför bör människan komma ihåg att dricka två till tre liter vatten under en het sommardag. Drickbart sötvatten finns på jordklotet dock endast lite, ty största delen av jordklotets vatten är havsvatten, vilket som sådant är odrickbart. Sötvattnet indelas i glaciärer, insjöar samt underjordiskt grundvatten. Vattnets cirkulation på jordklotet har åskådliggjorts i bilden intill. I Finland förbrukas ca 76 miljoner kubikmeter vatten per år. Detta motsvarar över 700 vattenområden i storlek av riksdagshuset eller över fulla simbassänger per år. En finländare förbrukar i medeltal 155 liter rent vatten i dygnet. I Finland används grund- och ytvatten till dricksvatten. Grundvattnets kvalitet är i allmänhet bättre än ytvattnets och därför kan grundvattnet användas som sådant som dricksvatten. Den mest typiska grundvattenkällan är en vanlig brunn. Water is a vital element for all living things. That is why we should remember to drink two to three litres of water a day, especially on hot sunny days. There s not, however, a lot of drinkable freshwater on our planet because most of Earth s surface is covered by seawater (saline) which is not suitable for drinking as such. Freshwater, on the other hand, is naturally occurring in glaciers, lakes and rivers as well as underground as groundwater. In Finland, water is consumed around 76 million cubic meters per year. It matches the capacity of 700 Parliament houses or swimming pools per year! On average one Finn consumes around 155 litres of clean water per day. Groundwater and surface water are both used as drinking water in Finland. The quality of groundwater is usually significantly better and for which it can be used as such. Usually the most typical sources of groundwater are wells. Pintavesiä käytetään Suomessa juomavetenä lähes yhtä laajalti kuin pohjavettä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu käyttää juomavetenään Päijänne-järven vettä, joka johdetaan pääkaupunkiseudulle yli 70 kilometriä pitkässä tunnelissa. Pintaveden käyttö juomavetenä vaatii kuitenkin sen käsittelyn, jonka avulla siitä saadaan puhdistettua bakteereita ja muita haitallisia aineita pois. Puhdistuksen lisäksi käsiteltävään veteen lisätään samoja suoloja, joita pohjavesiin liukenee luonnostaan. Eräät pintaveden puhdistusvaiheet muistuttavatkin hyvin pitkälti luonnonmukaista pohjaveden puhdistamistapaa. Palotarus leirillä käytetään paljon pinta- että pohjavettä. Pintavettä käytetään muun muassa koulutuksissa sammutukseen, pohjavettä sen sijaan ruuassa ja juomissa. Pohjavedestä valtaosa otetaan tästä kaivosta. Kaivosta vesi johdetaan putkia pitkin käyttökohteisiin. Seuraa putkia niin löydät myös kohteet, joissa vettä kulutetaan!

10

11 ENERGIANKULUTUS JA YMPÄRISTÖ Energiförbrukning och miljö Energy Consumption and the Environment Arkisilla valinnoilla ja käyttötottumuksilla on mahdollista vaikuttaa energian ja materiaalien kulutukseen. Usein jo pienillä käyttötottumusten muutoksilla saadaan aikaan tuntuvia vaikutuksia ilman että joudutaan tinkimään totutusta. Energiankulutuksen kohteet voidaan jakaa kotona ja leirillä kolmeen osa-alueeseen: sähkönkulutukseen, lämmönkulutukseen ja vedenkulutukseen. Sähkönkulutus Kodin energiankulutuksesta kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Sähkönkulutusta aiheuttavat erityisesti valaistus, kylmälaitteet sekä kodin elektroniikka. Tiesitkö, että tallentavan digiboksin valmiustila kuluttaa yli kolmasosan samasta sähkömäärästä kuin laitteen käyttö? Tässä muutama vinkki sähkönkulutuksen vähentämiseen: Sammuta sähkölaitteet, jos et käytä niitä. Virransäästötila kuluttaa myös energiaa. Vaihda virtaa vievät hehkulamput jopa 15 kertaa pitkäikäisempiin ja energiasäästäväisempiin energiansäästölamppuihin Hanki energiatehokkaita laitteita. Turha laite kuluttaa turhaan energiaa. Irrota puhelimen laturi pistokkeesta latauksen päätyttyä. Tunnista ympäristömerkityt tuotteet. Merkit kuvaavat niiden energiatehokkuutta. Muista hankkiessasi uutta sähkölaitetta tarkastaa, että se on merkitty niillä. Mitkä asiat Palotarus 2010 leirillä kuluttavat sähköä? Lämmön- ja vedenkulutus Jopa puolet kodin energiasta kuluu lämmittämiseen. Suomen talvi on pitkä, joten lämmityskuluja syntyy väistämättä. Suurin osa lämmitykseen kuluvasta energiasta on sidoksissa vedenkulutukseen, sillä käyttöveden lämmitys aiheuttaa suurimman osan lämmönkulutuksesta. Mitä enemmän lämmintä vettä käytetään, sitä enemmän energiaa kuluu. Lämmönkulutusta saat aisoihin kiinnittämällä huomiota esimerkiksi huoneiden lämpötilaan (sopiva huonelämpötila on C) lämpöpattereiden ja huonekalujen sijoitukseen älä päästä lämpöä harakoille, tuuleta tehokkaasti tai jätä ikkunoita päiväkausiksi auki Mitkä asiat Palotarus 2010 leirillä kuluttavat lämpöenergiaa? Energiaa kuluu väistämättä, mutta kysymys kuuluukin, kuinka se voidaan tuottaa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Muistathan, että uusiutuvat energia eivät kuormita ympäristöä samalla tavalla kuin uusiutumattomat. Tiesitkö, että Palotarus 2010 leirin sähkö on tuotettu vesivoimalla? Med vardagliga val och förbrukningsvanor kan man påverka konsumtionen av energi och material. Redan med små konsumtionsförändringar får man till stånd märkbar verkan utan man måste avstå från det man är van vid. Energiförbrukningen hemma och på lägret kan indelas tre grupper: - elkonsumtion, värmekonsumtion och vattenkonsumtion Elkonsumtion En tredjedel av energiförbrukningen hemma går åt till elapparatur och belysning. Speciellt belysningen, kylapparatur samt hemmets elektronik förorsakar elkonsumtion. Vad förorsakar elkonsumtion på Palotarus 2010 lägret? Värme- och vattenkonsumtion T.o.m. hälften av hemmets energi går åt till uppvärming. Vintern i Finland är lång, vilket ofrånkomligt leder till uppvärmningskostnader. En stor del av värme-energin är bunden till vattenkosnumtionen, ty uppvärmningen av konsumtionsvattnet förorsakar största värmekonsumtionen. Ju mer varmt vatten förbrukas, desto mer energi konsumeras. Energiförbrukningen är oöverkomlig, men frågan är hur den kan produceras med minsta möjliga miljöpåverkan. Visste du att el, som förbrukas på Palotarus 2010 lägret, ja producerats med vattenkraft? It is possible to have an impact on energy and material consumption by everyday choices. It only takes few changes in our behaviour to accomplish substantial effects without the need to bargain from what has been. The sources of energy consumption can be divided in three areas as well as on this camp as at home. The sources are electricity consumption, heat consumption and water consumption. Electricity consumption A third of our energy consumption at home is the result from electrical appliances and lighting. Electricity consumption is especially caused by lighting, refrigerators and home electronics. Which things consume a lot of electricity on Palotarus 2010 Camp? Heat and water consumption Almost half of energy consumption at home is the result from heating. Because the winter in Finland is fairly long, heating expenses are inevitable. The greatest part of energy consumption is caused by water consumption because it consumes a lot of energy to heat water. The more you use warm water, the more it will use energy. We need to produce energy because we use it a lot. The question is how can we produce it more environmentally friendly ways? Did you know that the energy used Palotarus 2010 Camp is produced by water power?

12

13 ILMASTO JA YMPÄRISTÖ Atmosfären och miljö The Atmosphere and the Environment Maapalloa ympäröi paksu ilmakehä, joka mahdollistaa elämän maapallolla. Ilmakehä muodostuu erilaisista kaasuista, joista yleisimmät ovat typpi ja happi. Happi on elintärkeä kaasu kaikelle elolliselle. Ilmakehä suojaa maapalloa auringon liialliselta säteilyltä, mutta samalla lämmittää sitä estäen maan pinnasta heijastuvan lämpöenergian karkaamisen takaisin avaruuteen. Ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, koska se toimii samalla tavoin kuin lasi kasvihuoneen seinissä ja katossa. Kasvihuoneilmiö on luontaista. Ilman sitä maapallolla olisi jopa 30 astetta kylmempää kuin nyt. Ihmisen toiminta on kuitenkin voimistanut ja nopeuttanut luontaista kasvihuoneilmiötä aiheuttaen ilmaston jatkuvaa lämpenemistä. Haitallinen ilmiö perustuu siihen, että ihminen toiminnallaan vapauttaa ilmakehään sinne kuulumattomia kaasuja. Yksi merkittävimmistä ilmaston lämmittäjistä on hiilidioksidi, jota syntyy erityisesti kun poltetaan hiilipitoisia polttoaineita, kuten bensiiniä, öljyä tai kivihiiltä. Liikenne ja energiantuotanto ovat täten merkittävimpiä ihmisen toimia, joilla ilmaston lämpenemistä aiheutetaan. Mitä ilmaston lämpeneminen aiheuttaa? Ilmaston nopea lämpeneminen uhkaa ensisijaisesti napa-alueilla olevaa ikijäätä, sillä merivesien lämmetessä myös jäätiköt sulavat. Kun jään sulaa ja merivesi laajenee lämmetessään, myös veden pinnan oletetaan nousevan. Meriveden pinnannousu useilla kymmenillä senteillä ei kuulosta paljolta, mutta se riittää uhkaamaan useita runsaasti asutettuja rannikkoseutuja ympäri maailmaa. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös säähän. Sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, myrskyt ja niiden aiheuttamat tulvat sekä maanvyörymät lisääntyvät ja toisaalla kuumuus, kuivuus ja niiden aiheuttamat metsäpalot ja sadonmenetykset tulevat lisääntymään. Suomessa kesät voivat olla kuivempia ja kuumempia, mutta erityisesti talvisin sateiden määrä lisääntyy. Kuumat kesät ja leudot talvet parantavat myös hyönteisten määrien ja lajien lisääntymistä. Ilmaston lämpenemistä voi jokainen ehkäistä omilla toimillaan. Ilmastonmuutos, kuten moni muukin ympäristöongelma, on seurausta ihmisten liikakulutuksesta. Liikkuminen omalla autolla, turha sähkönkulutus ja tavaranpaljous lisäävät ilmakehää lämmittävien kaasujen määrää joko suoraan tai tavaroiden ja sähkön valmistamisen kautta. Pohdi omia kulutus- ja liikkumistottumuksia ja mieti miten voisit itse ehkäistä ilmaston lämpenemistä! Jordklotet omges av en tjock atmosfär, som möjliggör livet på jorden. Atmosfären består av olika gaser, av vilka de allmännaste är kväve och syre. Syre är en livsviktig gas för allt levande. Atmosfären skyddar jorden från solens överflödiga strålning, men samtidigt uppvärms jorden genom att hindra värmestrålningen att fly tillbaka till rymden. Fenomenet kallas växthusfenomen, i.o.m. att det fungerar på samma sätt som glaset i växthusets väggar och tak. Växthusfenomenet är ett naturligt fenomen. Utan det skulle det vara t.o.m. 30 grader kallare än nu. Människans handlande har emellertid effektiverat det naturliga växthusfenomenet och därmed förorsakat kontinuerlig uppvärmning av klimatet. Det skadliga fenomenet baserar sig på att människan med sitt handlande frigör gaser, som inte hör till atmosfären. Koldioxiden är den mest betydande uppvärmaren av klimatet. Koldioxid uppstår då man bränner kolinnehållande bränslen såsom bensin, olja eller stenkol. I människans handlande är trafiken och energiförbrukningen således de viktigaste förorsakarna av klimatförändringen. Uppvärmningen av klimatet hotar främst urisen på polarområdena, som följd av att havsvattnen uppvärms. Då isen smälter och havsvattnet uppvärms, utvidgas vattenmassorna och vattennivån antas stiga. Uppvärmningen av klimatet leder också till förändringar i väderleken. Earth is surrounded by a thick atmosphere which makes living on our planet possible. The atmosphere consists of different kind of gases. It is mainly composed of nitrogen and oxygen. Oxygen is a vital gas for all living creatures. The atmosphere protects planet Earth from too much radiation from the sun but at the same time it heats it up by preventing the reflective heat energy from the ground getting back to space. This phenomenon is called greenhouse effect because it works like glass walls and ceilings on greenhouses. The greenhouse effect is natural and without it, it would be 30 degrees colder than it is now. The actions of people has, however, strengthened and speeded the natural greenhouse effect up by causing global warming. This harmful phenomenon is based on the fact that our actions free such gases into the atmosphere that doesn t belong there. One of the most significant warmers of the climate is carbon dioxide which is formed especially when carbon-based fuels such as gasoline, oil or coal is burned. Traffic and energy production are thus the most significant ways to cause global warming. The global warming is primarily a threat to the ice on Polar Regions. As the seawater heats up the glaciers will melt down. As the ice melts and seawater expands as it gets warmer it is assumed that the sea level would rise as well. The phenomenon has also effect on the weather.

14

15 SAASTEET JA YMPÄRISTÖ Föroreningar och miljö Pollution and the Environment Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, säteilyn, melun päästämistä ympäristöön, josta aiheutuu haittaa joko ihmisten terveydelle tai luonnolle tai sen erilaisille toiminnoille. Aineita, jotka pilaavat ympäristöä kutsutaan usein ympäristömyrkyiksi. Vanha sanonta, määrä tekee myrkyn, pitää paikkansa myös ympäristömyrkkyjen osalta, sillä monet aineet voivat ympäristöön kertyessään aiheuttaa vakaviakin ongelmia kasveille tai eläimille. Maailmassa tunnetaan yli 10 miljoonaa erilaista kemikaalia, joista monet ovat ympäristölle erittäin haitallisia. Kemikaaleja käytetään teollisuudessa ja erilaisten tuotteiden valmistuksessa erittäin laajasti. Mitä laajemmin kemikaaleja käytetään, sitä todennäköisemmin sitä myös pääsee ympäristöön. Erityisen haitallisia aineita ympäristölle ovat raskasmetallit, kuten elohopea ja lyijy. Elohopeaa löytyy mm. akuista, loisteputkista sekä vanhoista kuumemittareista. Se kertyy ravintoketjussa ja on jo nyt heikentänyt mm. merikotkien lisääntymistä. Lyijyä on sen sijaan käytetty paljon polttoaineissa, jotka jo itsessään ovat ympäristölle erittäin haitallisia. Nykyisin polttoaineet ovat lyijyttömiä, mutta lyijyä pääsee ympäristöön vielä muun muassa autoissa olevien lyijyakkujen kautta. Akut tulee täten toimittaa käsiteltäväksi eikä jättää lojumaan ympäristöön. Henkilöauto on hyvä esimerkki tuotteesta, joka sisältää paljon ympäristölle haitallisia aineita ja voi väärin käsiteltynä aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja. Henkilöautossa on sisällään akku, joka sisältää lyijyä ja rikkihappoa, jotka molemmat ovat ympäristölle vaarallisia. Sen lisäksi autossa on useita muita nestemäisiä ongelmajätteitä, kuten polttoainetta, jotka voivat jo pienissä määrin pilata pohjavettä ja maaperää laajoiltakin alueilta. Moottori- ja vaihteistoöljyt ovat yhtä haitallisia eliöille. Näiden lisäksi autoista löytyy jäähdytys- ja lasinpesunesteitä, joissa molemmissa on ympäristölle vaarallisia aineita. Tulipalojen sammutukseen käytettävässä sammutusvaahdossa on käytetty ympäristölle haitallisia aineita. Sammutusvaahdot voivat sisältää vaahdosta riippuen orgaanisia fluoriyhdisteitä ja glykolia, jotka molemmat ovat haitallisia pohjavesiin tai maaperään joutuessaan. Koska fluoriyhdisteitä sisältävät sammutusvaahdot eivät hajoa luonnossa, biologisesti hajoavia sammutusvaahtoja on alettu kehittää viime vuosikymmeninä. Tulipaloissa vapautuu runsaasti ympäristölle haitallisia aineita, joista osa voi valua ympäristöön vaarattoman sammutusveden mukana. Tulipalon mahdollisimman nopealla sammuttamisella voidaan vähentää palon aikana vapautuvien haitallisten aineiden määrää. Palotarus suurleirillä kerätään erilleen kaikki leirillä syntyneet ongelmajätteet, jotka toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen käsittelyyn. Paristot ovat myös ongelmajätettä, koska ne sisältävät sinkkiä, mangaania, litiumia ja nikkeliä. Vanhemmat paristot saattavat sisältää jopa lyijyä tai elohopeaa, mutta niiden käyttöä on nykyään merkittävästi rajoitettu. Muistathan toimittaa paristosi jätteenkeräyspisteissä sijaitsevaan punaiseen astiaan! Med förorening av miljön menas att ämnen, strålning eller buller släpps ut i miljön som följd av människans handlande. Utsläppen skadar endera människans hälsa, naturen eller dess olika funktioner. Ämnen, som förorenar miljön, kallas miljögifter. Man känner till över 10 miljoner olika kemikalier, av vilka många är extremt skadliga. Kemikalier används omfattande inom industrin och till produkttillverkning av olika slag. Ju mer omfattande användningen av kemikalier är, desto mer sannolikt sker utsläpp. Speciellt skadliga ämnen för miljön är tungmetaller, såsom kvicksilver och bly. Kvicksilver finns bl.a. i ackumulatorer, lysrör samt gamla febertermometrar. Kvicksilvret samlas i näringskedjan och har redan försämrat bl.a. havsörnens förökning. Bly används däremot omfattande i bränslen. Nuvarande bränslen är blyfria, men blyutsläpp förekommer bl.a. via bilarnas blyackumulatorer. Ackumulatorer bör därmed befordras för behandling. Allt problemavfall, som uppkommer, samlas På Palotarus 2010 lägret. Problemavfallet vidarebefordras för adekvat behandling. Du minns väl att hämta batterier, som du använt, till det röda kärlet, som finns vid uppsamlingsställena för avfall. Environmental pollution is the contamination of environment which has a harmful impact on our health or nature. Pollution can take the form of substances, radiation or noise. Substances which contaminate the environment are often called environmental toxins. There are over 10 million chemicals known to man from which several are extremely harmful. Chemicals are used widely on industry on manufacturing of a large range of products. The more widely chemicals are used, the more likely they will pollute. Heavy metals such as mercury and lead are especially harmful to the environment. Mercury can be found for example in batteries, fluorescent lamps and old thermometers. It builds up in food chain and has already weakened the reproduction of many animals such as sea eagles. Lead on the other hand has been used on fuels. The fuels we use nowadays are lead-free but lead can still do damage to the environment through leaded batteries which can be still found in cars. Therefore it is important to get all car batteries recycled! On Palotarus 2010 Camp all hazardous waste is recycled and delivered to a proper place for treatment. Remember to recycle your batteries to red garbage bins at recycling points!

16

17 ILMANLAATU JA YMPÄRISTÖ Luftkvalitet och miljö The Qualite of Air and the Environment Tiesitkö, että ihminen hengittää keskimäärin litraa ilmaa vuorokaudessa? Tällä ilmamäärällä täytettäisiin yli 800 ilmapalloa. Ilma kulkeutuu nenän ja suun kautta keuhkoihin, jossa ilman sisältämä happi siirtyy verenkiertoon. Happea ihminen tarvitsee tuottaakseen itselleen energiaa. Ilma sisältää paljon muutakin kuin happea ja ihminen hengittää näitä kaikkea sisäänsä happea saadakseen. Tiedätkö sinä mitä hengität? Ilman laatua pilaavat monet ilmansaasteet, joita emme silmillä voi havaita. Yleisimpiä ilmansaasteita ovat hiilimonoksidi eli häkä, typen ja rikin oksidit sekä hiukkaset. Lähes kaikki ilmansaasteet ovat seurausta palamisesta. Ilma on heikoimmillaan kaupungeissa, joissa liikenteen päästöt ja katupöly yhdessä teollisuuden päästöjen kanssa heikentävät sitä merkittävästi. Ilmansaasteet johtuvat lähes täysin ihmisen toiminnasta. Vaikka saasteita yritettäisiin kerätä, on se vaikeaa tai ajoittain jopa mahdotonta. Hiilimonoksidi eli häkä syntyy epätäydellisessä palamisessa, kun happea ei ole riittävästi läsnä. Häkä syrjäyttää keuhkoissa hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen. Häkää syntyy esimerkiksi, kun takassa palaa tuli ja sen ilmanottoaukot suljetaan liian aikaisin. Typen oksidit syntyvät hiilimonoksidin tavoin palamisessa ja ne nousevat kaasuna ilmaan. Ilmassa ne muuttuvat typpihapoksi ja satavat alas happamana sateena syövyttäen rakennuksia ja tuhoten kasveja. Typpi myös rehevöittää vesistöjä. Rikin oksidit haisevat pahalle. Rikkidioksidin haju on pistävä, kuten tulitikkua raapaistaessa. Rikin oksideja syntyy erityisesti öljyä poltettaessa ja ne aiheuttavat happosateita typen oksidien tavoin. Hiukkaset ovat ilman joukossa olevaa kiintoainetta. Näkyvää pölyäkin pienemmät hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana keuhkoihin ja voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Mitä pienempi hiukkanen, sitä vaarallisempi se on ihmiselle. Hiukkasia syntyy palamisessa, mutta myös teiden pölyäminen on yksi hiukkaspäästöjen aiheuttaja. Ihmiset oireilevat huonosta ilmasta ja erityisesti astmaa sairastavat ovat herkkiä ilmanlaadun vaihteluille. Myös kasvit kärsivät huonosta ilmasta. Erityisesti havupuissa voi havaita huonon ilmanlaadun merkkejä harsuuntumisena eli puiden latvojen neulaskatona ja toisaalta hyvän ilmanlaadun merkkejä ovat naava ja jäkälät. Mikäli ilmanlaatu on huonoa, jäkälien sijaan puiden rungoilla kasvaa limaista viherlevää. Löydätkö näitä merkkejä Palotarus-alueelta? Visste du att människan andas i medeltal liter luft i dygnet? Med denna luftmängd skulle man fylla över 800 ballonger. Luften passerar via näsan och munnen till lungorna, i vilka luftens syre flyttas över till blodcirkulationen. Människan behöver syre för att producera energi åt sig. Luften innehåller mycket mer än syre och människan andas in allt detta för att få syre. Vet du vad du andas? Luften förorenas av många luftföroreningar, som vi inte ens kan observera. De allmännaste luftföroreningarna är kolmonoxid, kväve- och svaveloxider samt små partiklar. Så gott som alla luftföroreningar är följder av förbränning. Luften är som sämst i städer, vars trafikutsläpp och gatudamm tillsammans med industriutsläppen försämrar luften avsevärt. Luftföroreningarna är så gott som helt en följd av människans handlande. Trots att man försöker samla och rena föroreningarna, är det svårt och tidvis t.o.m. omöjligt. Kolmonoxid, m.a.o. os, uppkommer som följd av bristande förbränning, Orsaken är i allmänhet att det inte finns tillräckligt med syre för att förbränningen skall vara total. Kväveoxider uppkommer i samband med förbränning på samma sätt som kolmonoxid. Svaveloxider uppkommer främst vid förbränning av olja och de kan förorsaka sura regn, såsom kväveoxiderna gör. Partiklarna är fasta ämnen, som finns i luften. Partiklar, som är mindre än det synliga dammet, leds med luften till lungorna och kan förorsaka allvarliga hälsoskador. Ju mindre partikel desto farligare är den för människan. Partiklar uppstår i samband med förbränning, men också gatudammet är en viktig partikelförorsakare. Did you know that a human being breathes around litres of air on one day? That amount of air could fill up over 800 balloons. The air goes through your nose and mouth into your lungs where the oxygen gets transferred into your bloodstream. Oxygen is needed in order to produce energy. Besides oxygen, air contains a lot of different gases and particles that we breathe in along with it. So do you know exactly what you re inhaling? The quality of air is weakest in cities where there are a lot of traffic fumes, street dust and industrial emissions. Therefore it can be said that air pollution is almost entirely a consequence of our actions. Even if we would try to gather these pollutants in order to save our environment it would be very hard or sometimes even impossible to do so. There are lots of contaminants in the air which we can t detect with our own eyes. The most common are carbon dioxide, particles and the oxides of nitrogen and sulphur. Nearly all contaminants are born as the result from burning. Carbon dioxide is formed in imperfect combustion when there is not enough oxygen. The oxides of nitrogen are formed also in burning. The oxides of sulphur are formed especially when oil gets burned. They also cause acid rain like nitrogenous oxides. Particles are considered as solid matter on air. They are smaller than visible dust but they find their way into our lungs and cause us very severe health problems. The smaller the particle the more dangerous it is. Particles are formed like oxides and carbon dioxide as a result from burning. Street dust is also caused by particles.

18

19 ENERGIANTUOTANTO JA YMPÄRISTÖ Energiproduktion och miljö Energy Production and the Environment Energiaa tuotetaan hyvin monella eri tavalla. Sen tuottamisella tarkoitetaan luonnossa esiintyvän energian muuttamista hyötykäyttöön. Tällöin ihminen vapauttaa sekä luontoon sitoutunutta että vapaata energiaa omaan käyttöönsä. Muutosta kutsutaan energiantuotannoksi. Energialähteiksi sen sijaan kutsutaan niitä aineita ja ilmiöitä, joista ihminen saa energiaa käyttöönsä. Energiaa voidaan tuottaa esim. seuraavilla tavoilla: - polttamalla puuta, hiiltä, öljyä, kaasuja, yhdyskuntajätettä, lantaa, olkea sekä turvetta. - halkomalla atomiytimiä (ydinenergia) - valjastamalla veden liikkeet sähkön tuotantoon - valjastamalla tuulen liikkeet sähköntuotantoon - valjastamalla auringonsäteily sähkön sekä lämmön tuotantoon Muista että energia ei koskaan katoa, eikä sitä synny tyhjästä. Energian kokonaismäärä pysyy vakiona. Energiavaroja jaotellaan myös niiden uusiutuvuuden mukaan. Teoriassa kaikki energiavarat uusiutuvat, jotkin vain niin hitaasti että niiden voidaan katsoa olevan uusiutumattomia. Uusiutumattomat - Hiili, öljy, maakaasu, turve, uraani, fuusioenergia Uusiutuvat - Vesi, aurinko, tuuli, biomassa, geoterminen lämpö, maalämpö Uusiutuvilla energiavaroilla tarkoitetaan energiavaroja, joita syntyy jatkuvasti ja suhteellisen nopeasti. Biopolttoaineet, kuten puu, biokaasu ja kasveista saatavat polttoaineet, edustavat uusiutuvaa energiaa. Energia voi olla sitoutuneena biopolttoaineiden tavoin biomassaan tai suoraan hyödynnettävissä kuten tuuli- ja aurinkovoima. Toistaiseksi uusiutuvat energiavarat eivät kuitenkaan riitä kattamaan koko maailman energiatarvetta, mutta ne soveltuvat pienimuotoiseen ja hajautettuun energiantuotantoon. On kuitenkin selvää, että meidän on siirryttävä käyttämään paljon suuremmassa määrin uusiutuvia energialähteitä, sillä uusiutumattomat energiavarat ehtyvät tulevaisuudessa. Mihin sinä kulutat energiaa leirillä? Energi produceras på många olika sätt. Med energiproduktion menas vinning av energi, som finns i naturen. Människan frigör energi, som finns i naturen, för eget bruk. Förändringen kallas energiproduktion. Energikällor kallas ämnen och fenomen, av vilka människan får energi till sitt förfogande. Energi kan produceras på t.ex. följande sätt: - att bränna ved, kol, olja, gas, avfall, spillning, halm samt torv - att klyva atomkärnor (atomenergi) - att tygla vattnets rörelser till produktion av energi - att tygla luftens rörelser till produktion av energi - att tygla solenergi till produktion av energi och värme Kom ihåg att energin aldrig försvinner, och det uppkommer inte av tomma intet. Helhetsmängden energi är alltid konstant. Energireserverna indelas också enligt hur de förnyas. I teori är alla energireserver förnybara, endel förnyas bara så långsamt, att de räknas vara oförnybara. Oförnybara - kol, olja, jordgas, torv, uran, fusionsenergi Förnybara - vatten, sol, vind, biomassa, geotermisk värme, jordvärme Energy can be produced in many kind of ways. The production is based on transforming naturally occurring energy into utilisation by freeing naturally combined energy to use. The transformation is called energy production. Energy sources on the other hand are substances and phenomena from which a person gets his energy from. Energy can be produced by following ways: - by burning wood, carbon, oil, gases, municipal waste, manoeuvre, straw or turf - by splitting atoms (nuclear energy) - by using water power to electricity production - by using wind power to electricity production - by using solar power to electricity and heat production Remember that energy will never disappear nor it can t be created from nothing! The total amount is always constant. Energy sources can also be divided by their renewability. In theory, all energy sources renew themselves but some of them renew themselves so slowly that they can be considered as non-renewable. Non-renewable energy sources Carbon, oil, natural gases, turf, uranium, fusion energy Renewable energy sources Water energy, solar energy, wind energy, biomass, geothermic heat, geothermal heating Kuva 1. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL

PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL MAV4 MAV5 MAV6 PAINEILMALETKUKELA-AUTOMAATTI AUTOMATIC AIR HOSE REEL Käyttöohje Instruction manual HUOMIO! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä ja noudata kaikkia annettuja ohjeita. Säilytä

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax: TÄUBLER OY Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Finland Puh: 09-175 491 Fax: 09-175 735 TÄUBLER OY Perustettu vuonna 1990 Itsenäinen suomalainen yritys Myy ja markkinoi edustamiaan tuotteita; SIEMENS H+H

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Metal 3D. manufacturing. Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher

Metal 3D. manufacturing. Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher Metal 3D manufacturing Kimmo K. Mäkelä Post doctoral researcher 02.11.2016 Collaboration! 2 Oulun yliopisto Definition - What does Additive Manufacturing mean? Additive manufacturing is a manufacturing

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Tökötti eli koivuntuohiterva Birch bark tar

Tökötti eli koivuntuohiterva Birch bark tar Tökötti eli koivuntuohiterva Birch bark tar Tököttiä, eli koivuntuohitervaa tai purupihkaa, käytettiin kivikaudella esimerkiksi kivityökalujen kiinnittämiseen puisiin varsiin ja veneiden paikkaamiseen.

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

INSTALLATION INSTRUCTION ASENNUSOHJE PEM SJTK31 SJTK46 ENGLISH SUOMI

INSTALLATION INSTRUCTION ASENNUSOHJE PEM SJTK31 SJTK46 ENGLISH SUOMI INSTALLATION INSTRUCTION ASENNUSOHJE PEM1256 2010-2 SJTK31 SJTK46 ENGLISH SUOMI GB GENERAL INFORMATION - Check that the kit is suitable for the cable type. - Check the materials listed in the bill of materials

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.9.269

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

T U O T T E E T P R O D U C T S

T U O T T E E T P R O D U C T S TUOTTEET PRODUCTS TUOTTEIDEN VÄRIMALLIT / AVAILABLE PRODUCT COLOURS SISÄLLYS TABLE OF CONTENTS MUSTA / BLACK VALKOINEN / WHITE HARMAA / GRAY LAMINAATIN VÄRIMALLIT / LAMINATE COLOURS VÄRITÖN / NATURAL TARINAMME

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 11.2.2009 2008/0108(CNS) TARKISTUKSET 2-5 Lausuntoluonnos Bogusław Sonik (PE419.909v01-00) maatalouden

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET)

VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET) N:o 164 669 VAARAA OSOITTAVAT STANDARDILAUSEKKEET (R-LAUSEKKEET) Liite 3 R1: Räjähtävää kuivana. Explosivt vid torrt tillst'nd. R2: Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

TIKIT a) Suorassa tikissä ristiommel jää nahan alle piiloon. b) Ristitikissä ommel jää näkyviin.

TIKIT a) Suorassa tikissä ristiommel jää nahan alle piiloon. b) Ristitikissä ommel jää näkyviin. CML WHEEL COVER -RUORINAHKAN OMPELUOHJE Liota nahkoja lämpimässä vedessä n. 15 minuuttia ennen ompelua. Pidä nahka kosteana koko ompelun ajan esim. sumutepullolla. Pidä ommellessa kevyt kireys nahkaan,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG VE1 SHADOW - Main Result Calculation: 8 x Nordex N131 x HH145m Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

MRI-sovellukset. Ryhmän 6 LH:t (8.22 & 9.25)

MRI-sovellukset. Ryhmän 6 LH:t (8.22 & 9.25) MRI-sovellukset Ryhmän 6 LH:t (8.22 & 9.25) Ex. 8.22 Ex. 8.22 a) What kind of image artifact is present in image (b) Answer: The artifact in the image is aliasing artifact (phase aliasing) b) How did Joe

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN MINIMIASUMINEN JAETUT TILAT HANNU HUTTUNEN 12.12.2016 GOLBAALIT HAASTEET ILMASTON MUUTOS SIIRTOLAISUUS KAUPUNKIEN KASVU KOTOISET HAASTEET UUDET TEKNOLOGIAT ENERGIATEHOKKUUS KESTÄVÄ

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa?

Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa? Energiatieteiden ja -tekniikan tutkijakoulun vuosiseminaari TKK 27.08.2007 Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa? Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 2007-08-27 / 1 Energiatieteiden ja -tekniikan

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 5.11.2013 16:44 / 1 Minimum

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 11.9.2013 T1 T2 11.9.2013 Seppo Rekolainenn, SYKE What does nexus mean? Etymology: nexus (latin): the act of binding, from the verb necto

Lisätiedot

Exercise 3. (session: )

Exercise 3. (session: ) 1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Integrating full climate change impacts balances and management

Integrating full climate change impacts balances and management Integrating full climate change impacts balances and management Frank Berninger and the Henvi Forest team. 1 The Matryoshka analogy is carbon balance a matter of scale 2 The Full picture 3 I am a little

Lisätiedot