RUOKA JA YMPÄRISTÖ Mat och miljö Food and the Environment

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKA JA YMPÄRISTÖ Mat och miljö Food and the Environment"

Transkriptio

1 RUOKA JA YMPÄRISTÖ Mat och miljö Food and the Environment Ruoka ja ympäristö ovat erittäin lähellä toisiaan. Runsas kolmasosa kaikista ympäristövaikutuksistamme aiheutuu kuluttamastamme ravinnosta. Ruoan tuotanto, valmistus, kuljettaminen, varastointi ja muut ruokaan liittyvät toimenpiteet astioiden pesuun ja ruoantähteiden hävittämiseen saakka aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Ruoantuotanto lähtee liikkeelle maanviljelystä, joka on yksi Suomen suurimmista vesistöjen kuormittajista. Ruoan kuljetus ja sen pitäminen kylmänä aiheuttavat lisäksi päästöjä ilmaan. Suuri osa tuottamistamme jätteistä liittyy usein ruokaan ja sen pakkaamiseen. Kiinnitäthän asiaan huomiota myös Palotarus leirillä! Liharuoka kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasviksista valmistettu. Kokonaisessa ateriassa ero tasoittuu, sillä lautanen pääsääntöisesti sisältää enemmän kasvikunnan tuotteita kuin lihaa. Lihaa voi täten syödä kohtuullisesti ympäristöä rasittamatta, sillä kestävässä ja tasapainoisessa maataloudessa tarvitaan sekä kotieläimiä, karjanlantaa että karjalle nurmen viljelyä. Lihan käytön voi myös korvata kanalla tai kalalla. Lihan syömistä merkittävämpi ympäristövaikutus on ruuan jääminen yli, koska tällöin sen tuottamisen ja valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset menevät hukkaan. Muistathan siis syödä lautasen tyhjäksi! Mat och miljö står väldigt nära varandra. En dryg tredjedel av all miljöpåverkan beror på linsmedelförbrukningen. Produktionen, tillverkningen, tarnsporten, lagringen och andra åtgärder gällande mat, allt från disk till att bli av med matrester, förorsakar miljöpåverkan. Matproduktionen startar med jordbruket, som är ett av Finlands största belastare av vattendragen. Transporten och nerkylningen av maten förorsakar också utsläpp. Största delen av avfallet vi producerar hör ihop med mat eller förpackning av mat. Också överbliven mat förorsakar miljöpåverkan, för då har matproduktionens och tillverkningens miljöpåverkan skett i onödan. Du fäster väl uppmärksamhet på detta under Palotarus 2010 lägret! Förutom det tradionella jordbruket har man i Finland börjat odla allt mer ekologiska produkter. Ekologisk mat och ekologiska produkter är producerade så att man föredragit förnybara råvaror, återvunnit näringsämnen samt förminskat belastningen av miljön. Ekologiska produkter finns i många produktgrupper, men ursprungligen har de uppkommit inom jordbruket. Nu för tiden kan man förutom livsmedel, som ekologiska produkter köpa bl.a. garn, kläder och make-up. EU:s ekologiska logo är obligatorisk fr.o.m på alla förpackade ekologiska produkter. Logon säkerställer att produkten är producerad enligt stränga bestämmelser för ekologiska produkter. Luomuruoka Luomu on lyhenne sanasta luonnonmukainen. Luomutuotteita löytyy monista eri tuoteryhmistä, mutta se on lähtöisin elintarvikkeiden alkutuotannosta eli maanviljelystä. Nykyisin luomutuotteena voi ostaa elintarvikkeiden lisäksi lankaa, vaatteita sekä meikkejä. Luonnonmukainen ruoka tai muu tuote on tuotettu uusiutuvia raaka-aineita suosien, ravinteita kierrättäen ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta pienentäen. Kuormitusta on pienennetty lannoitteiden tai torjuntaaineiden käyttöä vähentämällä. Eläinten ja luonnon hyvinvointi otetaan myös luomutuotannossa huomioon, jolloin muun muassa eläinten hoitoon ja elinympäristöön kiinnitetään enemmän huomiota kuin tavanomaisessa karjataloudessa. Luonnonmukaisessa maataloudessa arvostetaan ympäristön omien toimintojen roolia tuholaisten ja tautien hallinnassa sekä kasvien että kotieläinten terveydenhuollossa. Siinä pidättäydytään käyttämästä synteettisiä torjunta-aineita, väkilannoitteita, kasvuhormoneja, antibiootteja ja GMO-tekniikkaa (geenimanipuloidut tuotteet). Niiden asemesta luomuviljelijät käyttävät monia menetelmiä, jotka vakauttavat ekosysteemejä ja vähentävät saastumista. Luonnonmukaisten tuotantotapojen vuoksi luomutuotteista löytyy vähemmän jäämiä näistä aineista. Näin ollen niistä valmistetaan puhdasta ja maistuvaa ruokaa, joka on hyvästä myös ympäristölle. Pakatuista luomutuotteista löytyy lähtien pakollinen EU:n luomulogo. Logo varmistaa, että tuote on tuotettu tiukkojen luomutuotteille annettujen säädösten mukaisesti. Food production and environment are combined in many ways. More than a third of all of our environmental influences are caused by our nutrition. The production, preparing, shipping, storing as well as other food-related procedures all the way to dishwashing and leftover disposing are all affecting our environment. Food production begins with farming which causes one of the biggest problems in lakes of Finland. Also the shipping and cooling of the food causes emissions to air and soil. Most of our solid waste is food or packaging related and when there are leftovers, there are effects on environment. It means that all the natural resources used in food production and preparing will go to waste. Remember to pay attention not to leave anything on your plate on Palotarus 2010 Camp in order to save our natural resources! In addition to traditional farming organic foods have started to get a foothold in Finnish agriculture. Organic stands for naturally made food which is produced in favour of renewable resources. It is cultivated with recycled nutrients in order to lower the stress of the environment when it comes to food production. There are a lot of organically made products but they all originate from farming. Nowadays you can buy for example string, clothes and make-up as well as organically made food. Since , a new EU logo for organic products was introduced in the European Union. Contrary to the existing EU organic logo, which can be used voluntarily, the use of the new logo is compulsory. The logo makes sure that the product has been produced under strict regulations given to organic products.

2

3 MAAPERÄ JA YMPÄRISTÖ Jordmånen och miljö Soil and the Environment Suomen maankamara koostuu peruskalliosta eli kallioperästä ja sitä peittävistä maalajeista eli maaperästä. Maapeite ei ole yhtenäinen, vaan kallioperä on paikoin paljastuneena. Maapeitteen paksuus voi olla jopa 100 m, mutta sen keskipaksuus on vain 8,5 m. Maaperään kuuluu kallioperää maalla ja vesistöjen pohjalla peittävä irtomaakerros, jonka pääosa koostuu murskautuneesta ja hienontuneesta kiviaineksesta eli kivennäismaalajeista. Niitä ovat mm. moreeni, sora, hiekka ja savi. Maaperään kuuluvat lisäksi eloperäisestä aineksesta syntyvät turve ja lieju sekä maaperässä oleva vesi. Maaperä on syntynyt geologisten prosessien - rapautumisen sekä mannerjäätikön, virtaavan veden ja tuulen toiminnan - tuloksena. Suomen maaperä on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen. Mannerjäätikön sulaessa valtavat vesivirrat, jäätikköjoet, koversivat erilaisia uomia. Ne myös kerrostivat lajittelemaansa soraa ja hiekkaa jäätikön alle harjuiksi (esim. Punkaharju) ja sen eteen suistoiksi eli deltoiksi. Muun muassa Salpausselät ovat sarja vierekkäisiä reunadeltoja. Mannerjäätikön painon vaikutuksesta maankuori painui alaspäin. Jäätikön peräännyttyä kuori alkoi palautua aikaisempaan asemaansa aiheuttaen rannan siirtymistä meri- ja järvialueilla. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa ja se jatkuu yhä. Suurimmillaan maankohoaminen on Merenkurkussa (n. 1m/ 100 vuotta) ja pienimmillään Kaakkois-Suomessa (alle 20 cm/ 100 vuotta). Yli puolet maamme pinta-alasta oli painunut niin syvälle, että mannerjäätikön sulaessa vesi peitti niitä. Nykyään alueet ovat kohonneet jopa yli 200 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolelle. Tämän ns. ylimmän rannan alapuolelle kerrostui seisovassa vedessä savea ja hiesua. Maankohoamisen vuoksi on syntynyt myös muinaisrantoja ja rantakerrostumia. Vedestä nousseella maalla joet kuluttivat ja kerrostivat hiekkaa ja hietaa jokivarsiin. Tuuli kuljetti ja kerrosti hiekkaa lentohiekkakinoksiksi eli dyyneiksi, joita esiintyy yleisesti jäätikköjokija rantakerrostumilla. Alavilla veden vaivaamilla mailla alkoi soistuminen ja turpeen muodostuminen pian alueen vapauduttua jään tai veden peitosta. Kallioilla alkoi hidas rapautuminen, joka jatkuu edelleen. Näin kallioperää peittävä maakerros vähitellen saavutti nykyiset piirteensä, joita tällä hetkellä ihminen muokkaa voimakkaasti luonnonvoimien ohella. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Marken i Finland består av urberg m.a.o. bergrunden och olika jordarter, vilka bildar jordmånen. Berggrunden är inte täckt överallt. Jordtäcket kan vara t.o.m. 100 meter tjockt, men dess medeltjocklek är ca 8,5 meter. Till jordmånen hör ett skikt av lös jord, som täcker bergrunden på land och i botten av vattendragen. Jordskiktet består av krossad och finmalen stenmassa m.a.o. mineraljordarter. Dessa är bl.a. morän, grus, sand och lera. Till jordmånen hör torv och slam, som uppkommit av organiska ämnen samt vatten. Jordmånen har uppkommit till följd av geologiska prosesser vittring samt inverkan av kontinentalisen, rinnande vatten och vind. Jordmånen i Finland har uppkommit under och som följd av föregående istid. Då kontinentalisen smalt, urholkade de väldiga vattenmassorna jorden och ledde till uppkomsten av bl.a. flodfåror. Vattenmassorna samlade också sand och grus till åsar och deltan. Som följd av kontinentalisens massiva tyngd sjönk jordskorpan. När isen drog sig tillbaka, började jordskorpan så småningen återhämta sig med landhöjning som följd. Landhöjningen var till en början kraftig och den pågår fortfarande. Finland s soil consists of layers of soil which are formed above the bedrock. The layers don t, however, cover it everywhere. The thickness of soil layers can be over 100 meters but usually it is only 8,5 meters in medium. The layers of soil above our bedrock and water areas mainly consist of crushed and grinded rock material which is also known as mineral soil. For example moraine, gravel, sand and clay are mineral soils. In addition, the soil also consists of organic material such as turf and mud. Water is also present. The soil has formed as a result of geological processes such as erosion. Actions of continental glaciers, running water and wind form the soil as well. Finnish soil is mainly formed during the last ice age and it has continued its transformation since then. When the continental glacier melted huge streams of water hollowed channels out to the rock foundation and layered the gravel and sand into eskers (e.g. Punkaharju) and deltas (e.g. Salpausselkä region). By the pressure of the continental glacier the earth s crust drooped and as the glacier pulled back the crust started to normalize itself to its previous position. This normalization is still happening as the ground lifts itself up.

4 Kallio tai erittäin ohut maapeite Moreenia Soraa ja hiekkaa Savea ja silttiä Soraa, hiekkaa, silttiä Turvetta ja liejua

5 JÄTEVESI JA YMPÄRISTÖ Avfallsvatten och miljö Wastewater and the Environment Palotarus suurleirillä tuotetaan valtavia määriä jätevettä päivittäin. Suurin vedenkuluttaja on leirin suihkut. Minuutin oleskelu suihkussa kuluttaa noin 12 litraa vettä ja tuottaa saman verran jätevesiä. Mutta kuinka paljon kuluttavat kaikki alueen leiriläiset? Noin 2000 leiriläisen jokapäiväinen käynti suihkussa ainoastaan minuutin ajan synnyttää jätevettä jopa litraa! Tämä on siis lähes ämpärillistä päivässä! Jätevettä syntyy suihkujen lisäksi ruoan valmistuksessa sekä käsien ja astioiden pesussa. Jäteveden määrä ei ole kuitenkaan niin suuri kuin suihkuissa, mutta niitä tuotetaan silti jatkuvasti päivittäisten aterioiden valmistuksen ja astioiden pesun myötä. Mikä tekee jätevedestä ympäristölle haitallista? Vesi on luonnontuote. Se ei itsessään ole ympäristölle haitallista, mutta jäteveden sisältämät ainesosat ovat. Suihkuista, käsienpesusta ja ruoan valmistuksesta syntyviä jätevesiä kutsutaan harmaiksi jätevesiksi. Ne eivät siis sisällä wc-vesiä, joita yleisesti kutsutaan mustiksi jätevesiksi. Leirillä mustat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja ne kuljetetaan jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäväksi. Harmaiden jätevesien käsittely on sen sijaan mahdollista leirialueella. Vattnet är en naturprodukt. I sig självt är vattnet inte skadligt för miljön, men avfallsvattnets komponenter är. Skadliga ämnen är bland annat näringsämnen, såsom fosfor och kväve, samt organiska ämnen som leder till syrebrist. Näringsämnen och organiska ämnen är nödvändiga i små mängder, men skadliga för miljön i för stora mängder. På Palotarus 2010 lägret uppkommer stora mängder avfallsvatten dagligen. Största vattenförbrukaren är lägrets duschar. En minut i duschen förbrukar ca 12 l vatten och producerar lika mycket avfallsvatten. Men hur mycket förbrukar alla lägerdeltagare? Ca 2000 lägerdeltagares en minuts dusch per dag producerar t.o.m liter avfallsvatten! Detta är nästan ämbar vatten per dag! Avfallsvatten uppkommer förutom av duschandet i samnd med matlagning samt handtvätt och disk. Avfallsvattenmängden i dessa fall är ändå inte så stor som i samband med duschandet. Avfallsvatten som uppkommer i samband med dusch, handtvätt och matlagning kallas för grått avfallsvatten. De innehåller m.a.o. inte wc-vatten, som i allmänhet kalls svart avfallsvatten. För att avfallsvattnen inte skall förorsaka skada för miljön, bör de hanteras med noggrannhet. Harmaiden jätevesien haitallisuutta ympäristölle kuvataan kolmella tekijällä: ravinteiden eli typen, fosforin ja orgaanisen (eloperäisen) aineen määrällä. Typpi on ravinne, jonka kemiallinen merkki on N. Se esiintyy jätevesissä yleensä ammoniumtyppenä (NH4), jota jätevesiin tulee esimerkiksi virtsasta ja ruoantähteistä. Harmaissa jätevesissä typpeä on melko vähän, mutta mustissa jätevesissä sitäkin enemmän. Typpi on tärkeä ravinne kaikille eliöille, mutta sen liiallinen määrä vesistöissä aiheuttaa rehevöitymistä. Maatalous, ja erityisesti lannoitteiden käyttö, on Suomen suurin typpipäästöjen aiheuttaja. Fosfori on typen tavoin ravinne, jonka kemiallinen merkki on P. Fosforia on jätevesissä pääasiallisesti fosfaatteina, joita käytetään paljon pesuaineissa ja lannoitteissa. Erityisesti suihku- ja käsienpesuvesien mukana vesistöihin kulkeutuu paljon fosforia. Typpi ja fosfori ovat tärkeitä ravinteita kaikille eliöille, mutta niiden liiallinen määrä vesistöissä aiheuttaa rehevöitymistä. Orgaanisen eli eloperäisen aineksen haitallisuus jätevesissä perustuu sen tapaan hajota vedessä kuluttaen samalla siinä olevaa happea. Mitä enemmän eloperäistä ainetta jätevesien kautta vesistöihin joutuu, sitä enemmän happea kuluu. Liiallinen hapenkulutus voi aiheuttaa järvien happikatoa, joka on erittäin haitallista järven asukkaille, kuten kaloille. Eloperäinen aines yhdessä ravinteiden, kuten typen ja fosforin, kanssa lisää vesistöjen rehevöitymistä. Eloperäistä ainetta joutuu harmaisiin jätevesiin esimerkiksi tiskaamisen aikana rasvoina ja ruoantähteinä. Jotta jätevesistä ei aiheudu ympäristölle haittaa, tulee ne käsitellä huolellisesti ennen luontoon päästämistä. Jätevesien käsittelystä voit lukea vesienkäsittely-taulusta, jonka löydät läheltä jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Water is a natural product which isn t harmful to the environment by itself. In case of wastewater there are a lot of particles dissolved in it which can be harmful. These particles can be for example nutrients such as phosphorus and nitrogen or organic substances. Nutrients and organic substances are necessary in small amounts but harmful to the environment when there s too much. A massive amount of wastewater is produced every day on Palotarus 2010 Camp. The biggest consumers of water are the showers. When a person takes a shower for one minute he spends around 12 litres of water as well as produces the same amount of wastewater. But how much wastewater do all the participants on this camp produce in one day? Let s see When 2000 campers go to take a shower everyday and spend a minute there it produces wastewater as much as litres per day! It equals nearly to 2500 buckets per day! Wastewater is produced also in preparing food, washing dishes as well as washing one s hands. The amount of wastewater generated from these sources does not, however, equal the massive amounts spent when taking a shower. Wastewater generated from domestic activities such as showers, washing hands or preparing of food is called greywater. Greywater differs from water from the toilets which is called blackwater. In order to protect our environment both of these types of wastewater must be processed carefully.

6

7 JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA YMPÄRISTÖ Hantering av avfallsvatten och miljö Wastewater Treatment and the Environment Leirillä syntyvien harmaiden jätevesien määrä on valtava. Suihkuissa, käsien- ja astianpesulinjastoilla sekä ruoanlaitossa syntyy kymmeniätuhansia litroja vettä päivässä. Nämä vedet on käsiteltävä ennen kuin ne johdetaan takaisin luontoon. Jätevesien käsittelyllä jätevesistä poistetaan ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka vesistöihin päästessään aiheuttaisivat rehevöitymistä. Käsittelytavat voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: fysikaalisiin, biologisiin ja kemiallisiin menetelmiin. Jätevedenpuhdistamoissa käytetään kaikkia edellä mainittuja menetelmiä parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Jäteveden fysikaalisilla käsittelymenetelmillä tarkoitetaan jäteveden suodattamista tai laskeuttamista, jolloin ympäristölle haitalliset aineet poistuvat vedestä. Fysikaalisia menetelmiä käytetään muun muassa kiinteiden aineiden, kuten ruoantähteiden, poistoon jätevesistä. biologiset käsittelymenetelmät perustuvat eloperäiseen toimintaan. Menetelmissä hyödynnetään luonnon omaa tapaa puhdistaa jätevettä pikkupöpöjen, mikrobien, avulla. Mikrobit käyttävät jätevedessä olevia ainesosia ravintonaan poistaen ne jätevedestä. Biologisilla menetelmillä vedestä voidaan poistaa myös ravinteita, kuten fosforia ja typpeä sekä myös orgaanista aineista. kemiallisissa käsittelymenetelmissä jäteveteen lisätään kemikaaleja, joilla poistetaan haitallisia ravinteita saostamalla niitä säiliön pohjaan. Kemikaali valitaan haitta-aineen mukaan. Kemialliset menetelmät perustuvat kemiallisiin reaktioihin vedessä ja ovat erittäin tehokas tapa ravinteiden poistamiseen. Avfallsvattenmängden, som uppstår på lägret, är väldig. I samband med duschandet, handtvätt och disk samt matlagning uppstår tiotalstusen litter avfallsvatten per dag. Dessa vatten bör behandlas innan de släpps ut i naturen. Under hanteringen av avfallsvatten elimineras näringsämnen och organiska ämnen, vilka skulle förorsaka övergödning, om de hamnade i vattendragen. För hantering av lägrets gråa avfallsvatten används jordfilterverk, som renar vattnet biologiskt och fysikaliskt. Filterverket är byggt i ett träram, som innehåller träflis och finfördelat filtersand. Vattnet, som skall behandlas, passerar de olika lagren i filtretverket. Hur fungerar systemet? 1. Avfallsvattnet samlas i en cistern. 2. Vattnet leds jämnt över filterverkplanen 3. Vattnet passerar filterverket levande mikrober eliminerar ur avfallsvattnet ämnen, som är skadliga för miljön 4. Vattnet leds till närmaste bäck växter, som lever i bäcken, använder sig av de återstående näringsämnena Palotarus suurleirin jätevesien käsittely on järjestetty ainoastaan harmaille jätevesille. Mustat jätevedet kerätään talteen ja toimitetaan alueen ulkopuolisille jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi. Leirillä käytettävät jätevesienkäsittelyjärjestelmät on tehty erityisesti Palotarus leirille. Käsittelyjärjestelmä Leirin jätevesien käsittelyyn käytetään maasuodattamoa, joka puhdistaa vettä biologisesti ja fysikaalisesti. Suodattamo on rakennettu puukehikon sisään ja se sisältää puuhaketta ja hienojakoista suodatinhiekkaa. Käsiteltävä vesi kulkeutuu suodattamon kerrosten läpi. Miten järjestelmä toimii? 1. Jätevesi kerätään säiliöön. 2. Vesi johdetaan tasaisesti suodattamokentän päälle. suurimmat kiintoaineet jäävät säiliöön 3. Vesi kulkeutuu kentän läpi ympäristölle haitalliset aineet poistuvat jätevedestä suodatusmateriaalissa elävien mikrobien toimesta 4. Vesi johdetaan läheiseen puroon vedessä kasvavat kasvit käyttävät jäteveteen jääneitä ravinteita hyödykseen 5. Käsitelty jätevesi kulkeutuu aikanaan maakerrosten läpi ja siitä syntyy uutta pohjavettä. A great amount of greywater is produced on Palotarus 2010 Camp. Tens of thousands of litres of wastewater is generated from showers, dishwashing lines and food preparing. This water must be processed before it can be led back to nature. Wastewater treatments aim to eliminate nutrients and organic matter which would cause euthropication on water systems. The wastewater treatment for greywater is based on soil filtration which cleans the water biologically and physically. The soil filtrating system is a wooden structure which consists of layers of wood chips and fine-grained sand. The filtrating system works when wastewater goes through all of the layers. How does the system work? 1. Wastewater is gathered into a container. 2. Water is led evenly through the filtration area. 3. Water goes through all layers of the filtration system a. Substances which are harmful to the environment are eliminated by micro-organisms which live in filtration material (especially in wood chips) 4. Water is led to a nearby stream a. Water plants use left-over nutrients to their growth Leirillä syntyvien harmaiden jätevesien määrä on valtava. Suihkuissa, käsien- ja astianpesulinjastoilla sekä ruoanlaitossa syntyy kymmeniätuhansia litroja vettä päivässä. Nämä vedet on käsiteltävä ennen kuin ne johdetaan takaisin luontoon. Jätevesien käsittelyllä jätevesistä poistetaan ravinteita ja orgaanista ainesta, jotka vesistöihin päästessään aiheuttaisivat rehevöitymistä. Oheisessa kuvassa on esitetty poikkileikkaus leirillä käytettävästä maasuodattamosta.

8 Hake/träflis/wood Hiekka/sand/sand Sora/grus/gravel

9 JUOMAVESI JA YMPÄRISTÖ Dricksvatten och miljö Drinking Water and the Environment Vesi on elintärkeä elementti. Kaikki elollinen rakentuu vedestä, myös ihminen. Tämän vuoksi ihmisen tulisi muistaa juoda kuumana kesäpäivänä kahdesta kolmeen litraa vettä. Juomakelpoista makeaa vettä on kuitenkin maapallolla erittäin vähän, sillä suurin osa maapallon vesistä on suolaista merivettä, joka ei sellaisenaan kelpaa juomavedeksi. Makea vesi on jakautunut jäätiköihin, järviin ja jokiin sekä maanalaiseen pohjaveteen. Veden kiertokulkua maapallolla on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Vettä kulutetaan Suomessa noin 76 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä vastaa yli 700 eduskuntatalon kokoista vesialuetta tai yli uima-altaallista vuodessa. Keskimäärin yksi suomalainen kuluttaa noin 155 litraa puhdasta vettä vuorokaudessa. Suomessa juomavetenä käytetään pohja- ja pintavesiä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavesiä huomattavasti parempi, jonka vuoksi niitä oidaan käyttää sellaisenaan juomavetenä. Tyypillinen pohjavedenottamo onkin tavallinen kaivo. Kuinka juomavetemme on syntynyt? Pohjavettä syntyy, kun maaperän päällä oleva vesi suotautuu maakerrosten läpi. Vesi kulkee maaperässä, kunnes se on tavoittaa vettä läpäisemättömän kerroksen, kuten kallioperän. Kulkeutuessaan vesi puhdistuu epäpuhtauksista, kuten bakteereista, ja samalla siihen liukenee useita hyödyllisiä suoloja. Maan alle varastoitunut pohjavesi pysyy maaperässä vallitsevan matalan lämpötilan vuoksi erittäin kylmänä. Pohjavettä saattaa ajoittain purkautua maan pinnalle myös itsestään muodostaen tällöin lähteen. Pohjavettä muodostuu Suomessa paljon enemmän kuin sitä käytetään, mutta sitä uhkaavat liikakäytön sijaan monet muut riskit. Pohjavettä voi pilata esimerkiksi teiden suolaus tai öljyvahingot, jotka voivat pohjaveteen päästessään estää juomaveden saannin miljoonilta suomalaisilta. Vattnet är ett livsviktigt element. Allt liv bygger sig på det. Därför bör människan komma ihåg att dricka två till tre liter vatten under en het sommardag. Drickbart sötvatten finns på jordklotet dock endast lite, ty största delen av jordklotets vatten är havsvatten, vilket som sådant är odrickbart. Sötvattnet indelas i glaciärer, insjöar samt underjordiskt grundvatten. Vattnets cirkulation på jordklotet har åskådliggjorts i bilden intill. I Finland förbrukas ca 76 miljoner kubikmeter vatten per år. Detta motsvarar över 700 vattenområden i storlek av riksdagshuset eller över fulla simbassänger per år. En finländare förbrukar i medeltal 155 liter rent vatten i dygnet. I Finland används grund- och ytvatten till dricksvatten. Grundvattnets kvalitet är i allmänhet bättre än ytvattnets och därför kan grundvattnet användas som sådant som dricksvatten. Den mest typiska grundvattenkällan är en vanlig brunn. Water is a vital element for all living things. That is why we should remember to drink two to three litres of water a day, especially on hot sunny days. There s not, however, a lot of drinkable freshwater on our planet because most of Earth s surface is covered by seawater (saline) which is not suitable for drinking as such. Freshwater, on the other hand, is naturally occurring in glaciers, lakes and rivers as well as underground as groundwater. In Finland, water is consumed around 76 million cubic meters per year. It matches the capacity of 700 Parliament houses or swimming pools per year! On average one Finn consumes around 155 litres of clean water per day. Groundwater and surface water are both used as drinking water in Finland. The quality of groundwater is usually significantly better and for which it can be used as such. Usually the most typical sources of groundwater are wells. Pintavesiä käytetään Suomessa juomavetenä lähes yhtä laajalti kuin pohjavettä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu käyttää juomavetenään Päijänne-järven vettä, joka johdetaan pääkaupunkiseudulle yli 70 kilometriä pitkässä tunnelissa. Pintaveden käyttö juomavetenä vaatii kuitenkin sen käsittelyn, jonka avulla siitä saadaan puhdistettua bakteereita ja muita haitallisia aineita pois. Puhdistuksen lisäksi käsiteltävään veteen lisätään samoja suoloja, joita pohjavesiin liukenee luonnostaan. Eräät pintaveden puhdistusvaiheet muistuttavatkin hyvin pitkälti luonnonmukaista pohjaveden puhdistamistapaa. Palotarus leirillä käytetään paljon pinta- että pohjavettä. Pintavettä käytetään muun muassa koulutuksissa sammutukseen, pohjavettä sen sijaan ruuassa ja juomissa. Pohjavedestä valtaosa otetaan tästä kaivosta. Kaivosta vesi johdetaan putkia pitkin käyttökohteisiin. Seuraa putkia niin löydät myös kohteet, joissa vettä kulutetaan!

10

11 ENERGIANKULUTUS JA YMPÄRISTÖ Energiförbrukning och miljö Energy Consumption and the Environment Arkisilla valinnoilla ja käyttötottumuksilla on mahdollista vaikuttaa energian ja materiaalien kulutukseen. Usein jo pienillä käyttötottumusten muutoksilla saadaan aikaan tuntuvia vaikutuksia ilman että joudutaan tinkimään totutusta. Energiankulutuksen kohteet voidaan jakaa kotona ja leirillä kolmeen osa-alueeseen: sähkönkulutukseen, lämmönkulutukseen ja vedenkulutukseen. Sähkönkulutus Kodin energiankulutuksesta kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Sähkönkulutusta aiheuttavat erityisesti valaistus, kylmälaitteet sekä kodin elektroniikka. Tiesitkö, että tallentavan digiboksin valmiustila kuluttaa yli kolmasosan samasta sähkömäärästä kuin laitteen käyttö? Tässä muutama vinkki sähkönkulutuksen vähentämiseen: Sammuta sähkölaitteet, jos et käytä niitä. Virransäästötila kuluttaa myös energiaa. Vaihda virtaa vievät hehkulamput jopa 15 kertaa pitkäikäisempiin ja energiasäästäväisempiin energiansäästölamppuihin Hanki energiatehokkaita laitteita. Turha laite kuluttaa turhaan energiaa. Irrota puhelimen laturi pistokkeesta latauksen päätyttyä. Tunnista ympäristömerkityt tuotteet. Merkit kuvaavat niiden energiatehokkuutta. Muista hankkiessasi uutta sähkölaitetta tarkastaa, että se on merkitty niillä. Mitkä asiat Palotarus 2010 leirillä kuluttavat sähköä? Lämmön- ja vedenkulutus Jopa puolet kodin energiasta kuluu lämmittämiseen. Suomen talvi on pitkä, joten lämmityskuluja syntyy väistämättä. Suurin osa lämmitykseen kuluvasta energiasta on sidoksissa vedenkulutukseen, sillä käyttöveden lämmitys aiheuttaa suurimman osan lämmönkulutuksesta. Mitä enemmän lämmintä vettä käytetään, sitä enemmän energiaa kuluu. Lämmönkulutusta saat aisoihin kiinnittämällä huomiota esimerkiksi huoneiden lämpötilaan (sopiva huonelämpötila on C) lämpöpattereiden ja huonekalujen sijoitukseen älä päästä lämpöä harakoille, tuuleta tehokkaasti tai jätä ikkunoita päiväkausiksi auki Mitkä asiat Palotarus 2010 leirillä kuluttavat lämpöenergiaa? Energiaa kuluu väistämättä, mutta kysymys kuuluukin, kuinka se voidaan tuottaa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Muistathan, että uusiutuvat energia eivät kuormita ympäristöä samalla tavalla kuin uusiutumattomat. Tiesitkö, että Palotarus 2010 leirin sähkö on tuotettu vesivoimalla? Med vardagliga val och förbrukningsvanor kan man påverka konsumtionen av energi och material. Redan med små konsumtionsförändringar får man till stånd märkbar verkan utan man måste avstå från det man är van vid. Energiförbrukningen hemma och på lägret kan indelas tre grupper: - elkonsumtion, värmekonsumtion och vattenkonsumtion Elkonsumtion En tredjedel av energiförbrukningen hemma går åt till elapparatur och belysning. Speciellt belysningen, kylapparatur samt hemmets elektronik förorsakar elkonsumtion. Vad förorsakar elkonsumtion på Palotarus 2010 lägret? Värme- och vattenkonsumtion T.o.m. hälften av hemmets energi går åt till uppvärming. Vintern i Finland är lång, vilket ofrånkomligt leder till uppvärmningskostnader. En stor del av värme-energin är bunden till vattenkosnumtionen, ty uppvärmningen av konsumtionsvattnet förorsakar största värmekonsumtionen. Ju mer varmt vatten förbrukas, desto mer energi konsumeras. Energiförbrukningen är oöverkomlig, men frågan är hur den kan produceras med minsta möjliga miljöpåverkan. Visste du att el, som förbrukas på Palotarus 2010 lägret, ja producerats med vattenkraft? It is possible to have an impact on energy and material consumption by everyday choices. It only takes few changes in our behaviour to accomplish substantial effects without the need to bargain from what has been. The sources of energy consumption can be divided in three areas as well as on this camp as at home. The sources are electricity consumption, heat consumption and water consumption. Electricity consumption A third of our energy consumption at home is the result from electrical appliances and lighting. Electricity consumption is especially caused by lighting, refrigerators and home electronics. Which things consume a lot of electricity on Palotarus 2010 Camp? Heat and water consumption Almost half of energy consumption at home is the result from heating. Because the winter in Finland is fairly long, heating expenses are inevitable. The greatest part of energy consumption is caused by water consumption because it consumes a lot of energy to heat water. The more you use warm water, the more it will use energy. We need to produce energy because we use it a lot. The question is how can we produce it more environmentally friendly ways? Did you know that the energy used Palotarus 2010 Camp is produced by water power?

12

13 ILMASTO JA YMPÄRISTÖ Atmosfären och miljö The Atmosphere and the Environment Maapalloa ympäröi paksu ilmakehä, joka mahdollistaa elämän maapallolla. Ilmakehä muodostuu erilaisista kaasuista, joista yleisimmät ovat typpi ja happi. Happi on elintärkeä kaasu kaikelle elolliselle. Ilmakehä suojaa maapalloa auringon liialliselta säteilyltä, mutta samalla lämmittää sitä estäen maan pinnasta heijastuvan lämpöenergian karkaamisen takaisin avaruuteen. Ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, koska se toimii samalla tavoin kuin lasi kasvihuoneen seinissä ja katossa. Kasvihuoneilmiö on luontaista. Ilman sitä maapallolla olisi jopa 30 astetta kylmempää kuin nyt. Ihmisen toiminta on kuitenkin voimistanut ja nopeuttanut luontaista kasvihuoneilmiötä aiheuttaen ilmaston jatkuvaa lämpenemistä. Haitallinen ilmiö perustuu siihen, että ihminen toiminnallaan vapauttaa ilmakehään sinne kuulumattomia kaasuja. Yksi merkittävimmistä ilmaston lämmittäjistä on hiilidioksidi, jota syntyy erityisesti kun poltetaan hiilipitoisia polttoaineita, kuten bensiiniä, öljyä tai kivihiiltä. Liikenne ja energiantuotanto ovat täten merkittävimpiä ihmisen toimia, joilla ilmaston lämpenemistä aiheutetaan. Mitä ilmaston lämpeneminen aiheuttaa? Ilmaston nopea lämpeneminen uhkaa ensisijaisesti napa-alueilla olevaa ikijäätä, sillä merivesien lämmetessä myös jäätiköt sulavat. Kun jään sulaa ja merivesi laajenee lämmetessään, myös veden pinnan oletetaan nousevan. Meriveden pinnannousu useilla kymmenillä senteillä ei kuulosta paljolta, mutta se riittää uhkaamaan useita runsaasti asutettuja rannikkoseutuja ympäri maailmaa. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös säähän. Sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, myrskyt ja niiden aiheuttamat tulvat sekä maanvyörymät lisääntyvät ja toisaalla kuumuus, kuivuus ja niiden aiheuttamat metsäpalot ja sadonmenetykset tulevat lisääntymään. Suomessa kesät voivat olla kuivempia ja kuumempia, mutta erityisesti talvisin sateiden määrä lisääntyy. Kuumat kesät ja leudot talvet parantavat myös hyönteisten määrien ja lajien lisääntymistä. Ilmaston lämpenemistä voi jokainen ehkäistä omilla toimillaan. Ilmastonmuutos, kuten moni muukin ympäristöongelma, on seurausta ihmisten liikakulutuksesta. Liikkuminen omalla autolla, turha sähkönkulutus ja tavaranpaljous lisäävät ilmakehää lämmittävien kaasujen määrää joko suoraan tai tavaroiden ja sähkön valmistamisen kautta. Pohdi omia kulutus- ja liikkumistottumuksia ja mieti miten voisit itse ehkäistä ilmaston lämpenemistä! Jordklotet omges av en tjock atmosfär, som möjliggör livet på jorden. Atmosfären består av olika gaser, av vilka de allmännaste är kväve och syre. Syre är en livsviktig gas för allt levande. Atmosfären skyddar jorden från solens överflödiga strålning, men samtidigt uppvärms jorden genom att hindra värmestrålningen att fly tillbaka till rymden. Fenomenet kallas växthusfenomen, i.o.m. att det fungerar på samma sätt som glaset i växthusets väggar och tak. Växthusfenomenet är ett naturligt fenomen. Utan det skulle det vara t.o.m. 30 grader kallare än nu. Människans handlande har emellertid effektiverat det naturliga växthusfenomenet och därmed förorsakat kontinuerlig uppvärmning av klimatet. Det skadliga fenomenet baserar sig på att människan med sitt handlande frigör gaser, som inte hör till atmosfären. Koldioxiden är den mest betydande uppvärmaren av klimatet. Koldioxid uppstår då man bränner kolinnehållande bränslen såsom bensin, olja eller stenkol. I människans handlande är trafiken och energiförbrukningen således de viktigaste förorsakarna av klimatförändringen. Uppvärmningen av klimatet hotar främst urisen på polarområdena, som följd av att havsvattnen uppvärms. Då isen smälter och havsvattnet uppvärms, utvidgas vattenmassorna och vattennivån antas stiga. Uppvärmningen av klimatet leder också till förändringar i väderleken. Earth is surrounded by a thick atmosphere which makes living on our planet possible. The atmosphere consists of different kind of gases. It is mainly composed of nitrogen and oxygen. Oxygen is a vital gas for all living creatures. The atmosphere protects planet Earth from too much radiation from the sun but at the same time it heats it up by preventing the reflective heat energy from the ground getting back to space. This phenomenon is called greenhouse effect because it works like glass walls and ceilings on greenhouses. The greenhouse effect is natural and without it, it would be 30 degrees colder than it is now. The actions of people has, however, strengthened and speeded the natural greenhouse effect up by causing global warming. This harmful phenomenon is based on the fact that our actions free such gases into the atmosphere that doesn t belong there. One of the most significant warmers of the climate is carbon dioxide which is formed especially when carbon-based fuels such as gasoline, oil or coal is burned. Traffic and energy production are thus the most significant ways to cause global warming. The global warming is primarily a threat to the ice on Polar Regions. As the seawater heats up the glaciers will melt down. As the ice melts and seawater expands as it gets warmer it is assumed that the sea level would rise as well. The phenomenon has also effect on the weather.

14

15 SAASTEET JA YMPÄRISTÖ Föroreningar och miljö Pollution and the Environment Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, säteilyn, melun päästämistä ympäristöön, josta aiheutuu haittaa joko ihmisten terveydelle tai luonnolle tai sen erilaisille toiminnoille. Aineita, jotka pilaavat ympäristöä kutsutaan usein ympäristömyrkyiksi. Vanha sanonta, määrä tekee myrkyn, pitää paikkansa myös ympäristömyrkkyjen osalta, sillä monet aineet voivat ympäristöön kertyessään aiheuttaa vakaviakin ongelmia kasveille tai eläimille. Maailmassa tunnetaan yli 10 miljoonaa erilaista kemikaalia, joista monet ovat ympäristölle erittäin haitallisia. Kemikaaleja käytetään teollisuudessa ja erilaisten tuotteiden valmistuksessa erittäin laajasti. Mitä laajemmin kemikaaleja käytetään, sitä todennäköisemmin sitä myös pääsee ympäristöön. Erityisen haitallisia aineita ympäristölle ovat raskasmetallit, kuten elohopea ja lyijy. Elohopeaa löytyy mm. akuista, loisteputkista sekä vanhoista kuumemittareista. Se kertyy ravintoketjussa ja on jo nyt heikentänyt mm. merikotkien lisääntymistä. Lyijyä on sen sijaan käytetty paljon polttoaineissa, jotka jo itsessään ovat ympäristölle erittäin haitallisia. Nykyisin polttoaineet ovat lyijyttömiä, mutta lyijyä pääsee ympäristöön vielä muun muassa autoissa olevien lyijyakkujen kautta. Akut tulee täten toimittaa käsiteltäväksi eikä jättää lojumaan ympäristöön. Henkilöauto on hyvä esimerkki tuotteesta, joka sisältää paljon ympäristölle haitallisia aineita ja voi väärin käsiteltynä aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja. Henkilöautossa on sisällään akku, joka sisältää lyijyä ja rikkihappoa, jotka molemmat ovat ympäristölle vaarallisia. Sen lisäksi autossa on useita muita nestemäisiä ongelmajätteitä, kuten polttoainetta, jotka voivat jo pienissä määrin pilata pohjavettä ja maaperää laajoiltakin alueilta. Moottori- ja vaihteistoöljyt ovat yhtä haitallisia eliöille. Näiden lisäksi autoista löytyy jäähdytys- ja lasinpesunesteitä, joissa molemmissa on ympäristölle vaarallisia aineita. Tulipalojen sammutukseen käytettävässä sammutusvaahdossa on käytetty ympäristölle haitallisia aineita. Sammutusvaahdot voivat sisältää vaahdosta riippuen orgaanisia fluoriyhdisteitä ja glykolia, jotka molemmat ovat haitallisia pohjavesiin tai maaperään joutuessaan. Koska fluoriyhdisteitä sisältävät sammutusvaahdot eivät hajoa luonnossa, biologisesti hajoavia sammutusvaahtoja on alettu kehittää viime vuosikymmeninä. Tulipaloissa vapautuu runsaasti ympäristölle haitallisia aineita, joista osa voi valua ympäristöön vaarattoman sammutusveden mukana. Tulipalon mahdollisimman nopealla sammuttamisella voidaan vähentää palon aikana vapautuvien haitallisten aineiden määrää. Palotarus suurleirillä kerätään erilleen kaikki leirillä syntyneet ongelmajätteet, jotka toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen käsittelyyn. Paristot ovat myös ongelmajätettä, koska ne sisältävät sinkkiä, mangaania, litiumia ja nikkeliä. Vanhemmat paristot saattavat sisältää jopa lyijyä tai elohopeaa, mutta niiden käyttöä on nykyään merkittävästi rajoitettu. Muistathan toimittaa paristosi jätteenkeräyspisteissä sijaitsevaan punaiseen astiaan! Med förorening av miljön menas att ämnen, strålning eller buller släpps ut i miljön som följd av människans handlande. Utsläppen skadar endera människans hälsa, naturen eller dess olika funktioner. Ämnen, som förorenar miljön, kallas miljögifter. Man känner till över 10 miljoner olika kemikalier, av vilka många är extremt skadliga. Kemikalier används omfattande inom industrin och till produkttillverkning av olika slag. Ju mer omfattande användningen av kemikalier är, desto mer sannolikt sker utsläpp. Speciellt skadliga ämnen för miljön är tungmetaller, såsom kvicksilver och bly. Kvicksilver finns bl.a. i ackumulatorer, lysrör samt gamla febertermometrar. Kvicksilvret samlas i näringskedjan och har redan försämrat bl.a. havsörnens förökning. Bly används däremot omfattande i bränslen. Nuvarande bränslen är blyfria, men blyutsläpp förekommer bl.a. via bilarnas blyackumulatorer. Ackumulatorer bör därmed befordras för behandling. Allt problemavfall, som uppkommer, samlas På Palotarus 2010 lägret. Problemavfallet vidarebefordras för adekvat behandling. Du minns väl att hämta batterier, som du använt, till det röda kärlet, som finns vid uppsamlingsställena för avfall. Environmental pollution is the contamination of environment which has a harmful impact on our health or nature. Pollution can take the form of substances, radiation or noise. Substances which contaminate the environment are often called environmental toxins. There are over 10 million chemicals known to man from which several are extremely harmful. Chemicals are used widely on industry on manufacturing of a large range of products. The more widely chemicals are used, the more likely they will pollute. Heavy metals such as mercury and lead are especially harmful to the environment. Mercury can be found for example in batteries, fluorescent lamps and old thermometers. It builds up in food chain and has already weakened the reproduction of many animals such as sea eagles. Lead on the other hand has been used on fuels. The fuels we use nowadays are lead-free but lead can still do damage to the environment through leaded batteries which can be still found in cars. Therefore it is important to get all car batteries recycled! On Palotarus 2010 Camp all hazardous waste is recycled and delivered to a proper place for treatment. Remember to recycle your batteries to red garbage bins at recycling points!

16

17 ILMANLAATU JA YMPÄRISTÖ Luftkvalitet och miljö The Qualite of Air and the Environment Tiesitkö, että ihminen hengittää keskimäärin litraa ilmaa vuorokaudessa? Tällä ilmamäärällä täytettäisiin yli 800 ilmapalloa. Ilma kulkeutuu nenän ja suun kautta keuhkoihin, jossa ilman sisältämä happi siirtyy verenkiertoon. Happea ihminen tarvitsee tuottaakseen itselleen energiaa. Ilma sisältää paljon muutakin kuin happea ja ihminen hengittää näitä kaikkea sisäänsä happea saadakseen. Tiedätkö sinä mitä hengität? Ilman laatua pilaavat monet ilmansaasteet, joita emme silmillä voi havaita. Yleisimpiä ilmansaasteita ovat hiilimonoksidi eli häkä, typen ja rikin oksidit sekä hiukkaset. Lähes kaikki ilmansaasteet ovat seurausta palamisesta. Ilma on heikoimmillaan kaupungeissa, joissa liikenteen päästöt ja katupöly yhdessä teollisuuden päästöjen kanssa heikentävät sitä merkittävästi. Ilmansaasteet johtuvat lähes täysin ihmisen toiminnasta. Vaikka saasteita yritettäisiin kerätä, on se vaikeaa tai ajoittain jopa mahdotonta. Hiilimonoksidi eli häkä syntyy epätäydellisessä palamisessa, kun happea ei ole riittävästi läsnä. Häkä syrjäyttää keuhkoissa hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen. Häkää syntyy esimerkiksi, kun takassa palaa tuli ja sen ilmanottoaukot suljetaan liian aikaisin. Typen oksidit syntyvät hiilimonoksidin tavoin palamisessa ja ne nousevat kaasuna ilmaan. Ilmassa ne muuttuvat typpihapoksi ja satavat alas happamana sateena syövyttäen rakennuksia ja tuhoten kasveja. Typpi myös rehevöittää vesistöjä. Rikin oksidit haisevat pahalle. Rikkidioksidin haju on pistävä, kuten tulitikkua raapaistaessa. Rikin oksideja syntyy erityisesti öljyä poltettaessa ja ne aiheuttavat happosateita typen oksidien tavoin. Hiukkaset ovat ilman joukossa olevaa kiintoainetta. Näkyvää pölyäkin pienemmät hiukkaset kulkeutuvat ilman mukana keuhkoihin ja voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Mitä pienempi hiukkanen, sitä vaarallisempi se on ihmiselle. Hiukkasia syntyy palamisessa, mutta myös teiden pölyäminen on yksi hiukkaspäästöjen aiheuttaja. Ihmiset oireilevat huonosta ilmasta ja erityisesti astmaa sairastavat ovat herkkiä ilmanlaadun vaihteluille. Myös kasvit kärsivät huonosta ilmasta. Erityisesti havupuissa voi havaita huonon ilmanlaadun merkkejä harsuuntumisena eli puiden latvojen neulaskatona ja toisaalta hyvän ilmanlaadun merkkejä ovat naava ja jäkälät. Mikäli ilmanlaatu on huonoa, jäkälien sijaan puiden rungoilla kasvaa limaista viherlevää. Löydätkö näitä merkkejä Palotarus-alueelta? Visste du att människan andas i medeltal liter luft i dygnet? Med denna luftmängd skulle man fylla över 800 ballonger. Luften passerar via näsan och munnen till lungorna, i vilka luftens syre flyttas över till blodcirkulationen. Människan behöver syre för att producera energi åt sig. Luften innehåller mycket mer än syre och människan andas in allt detta för att få syre. Vet du vad du andas? Luften förorenas av många luftföroreningar, som vi inte ens kan observera. De allmännaste luftföroreningarna är kolmonoxid, kväve- och svaveloxider samt små partiklar. Så gott som alla luftföroreningar är följder av förbränning. Luften är som sämst i städer, vars trafikutsläpp och gatudamm tillsammans med industriutsläppen försämrar luften avsevärt. Luftföroreningarna är så gott som helt en följd av människans handlande. Trots att man försöker samla och rena föroreningarna, är det svårt och tidvis t.o.m. omöjligt. Kolmonoxid, m.a.o. os, uppkommer som följd av bristande förbränning, Orsaken är i allmänhet att det inte finns tillräckligt med syre för att förbränningen skall vara total. Kväveoxider uppkommer i samband med förbränning på samma sätt som kolmonoxid. Svaveloxider uppkommer främst vid förbränning av olja och de kan förorsaka sura regn, såsom kväveoxiderna gör. Partiklarna är fasta ämnen, som finns i luften. Partiklar, som är mindre än det synliga dammet, leds med luften till lungorna och kan förorsaka allvarliga hälsoskador. Ju mindre partikel desto farligare är den för människan. Partiklar uppstår i samband med förbränning, men också gatudammet är en viktig partikelförorsakare. Did you know that a human being breathes around litres of air on one day? That amount of air could fill up over 800 balloons. The air goes through your nose and mouth into your lungs where the oxygen gets transferred into your bloodstream. Oxygen is needed in order to produce energy. Besides oxygen, air contains a lot of different gases and particles that we breathe in along with it. So do you know exactly what you re inhaling? The quality of air is weakest in cities where there are a lot of traffic fumes, street dust and industrial emissions. Therefore it can be said that air pollution is almost entirely a consequence of our actions. Even if we would try to gather these pollutants in order to save our environment it would be very hard or sometimes even impossible to do so. There are lots of contaminants in the air which we can t detect with our own eyes. The most common are carbon dioxide, particles and the oxides of nitrogen and sulphur. Nearly all contaminants are born as the result from burning. Carbon dioxide is formed in imperfect combustion when there is not enough oxygen. The oxides of nitrogen are formed also in burning. The oxides of sulphur are formed especially when oil gets burned. They also cause acid rain like nitrogenous oxides. Particles are considered as solid matter on air. They are smaller than visible dust but they find their way into our lungs and cause us very severe health problems. The smaller the particle the more dangerous it is. Particles are formed like oxides and carbon dioxide as a result from burning. Street dust is also caused by particles.

18

19 ENERGIANTUOTANTO JA YMPÄRISTÖ Energiproduktion och miljö Energy Production and the Environment Energiaa tuotetaan hyvin monella eri tavalla. Sen tuottamisella tarkoitetaan luonnossa esiintyvän energian muuttamista hyötykäyttöön. Tällöin ihminen vapauttaa sekä luontoon sitoutunutta että vapaata energiaa omaan käyttöönsä. Muutosta kutsutaan energiantuotannoksi. Energialähteiksi sen sijaan kutsutaan niitä aineita ja ilmiöitä, joista ihminen saa energiaa käyttöönsä. Energiaa voidaan tuottaa esim. seuraavilla tavoilla: - polttamalla puuta, hiiltä, öljyä, kaasuja, yhdyskuntajätettä, lantaa, olkea sekä turvetta. - halkomalla atomiytimiä (ydinenergia) - valjastamalla veden liikkeet sähkön tuotantoon - valjastamalla tuulen liikkeet sähköntuotantoon - valjastamalla auringonsäteily sähkön sekä lämmön tuotantoon Muista että energia ei koskaan katoa, eikä sitä synny tyhjästä. Energian kokonaismäärä pysyy vakiona. Energiavaroja jaotellaan myös niiden uusiutuvuuden mukaan. Teoriassa kaikki energiavarat uusiutuvat, jotkin vain niin hitaasti että niiden voidaan katsoa olevan uusiutumattomia. Uusiutumattomat - Hiili, öljy, maakaasu, turve, uraani, fuusioenergia Uusiutuvat - Vesi, aurinko, tuuli, biomassa, geoterminen lämpö, maalämpö Uusiutuvilla energiavaroilla tarkoitetaan energiavaroja, joita syntyy jatkuvasti ja suhteellisen nopeasti. Biopolttoaineet, kuten puu, biokaasu ja kasveista saatavat polttoaineet, edustavat uusiutuvaa energiaa. Energia voi olla sitoutuneena biopolttoaineiden tavoin biomassaan tai suoraan hyödynnettävissä kuten tuuli- ja aurinkovoima. Toistaiseksi uusiutuvat energiavarat eivät kuitenkaan riitä kattamaan koko maailman energiatarvetta, mutta ne soveltuvat pienimuotoiseen ja hajautettuun energiantuotantoon. On kuitenkin selvää, että meidän on siirryttävä käyttämään paljon suuremmassa määrin uusiutuvia energialähteitä, sillä uusiutumattomat energiavarat ehtyvät tulevaisuudessa. Mihin sinä kulutat energiaa leirillä? Energi produceras på många olika sätt. Med energiproduktion menas vinning av energi, som finns i naturen. Människan frigör energi, som finns i naturen, för eget bruk. Förändringen kallas energiproduktion. Energikällor kallas ämnen och fenomen, av vilka människan får energi till sitt förfogande. Energi kan produceras på t.ex. följande sätt: - att bränna ved, kol, olja, gas, avfall, spillning, halm samt torv - att klyva atomkärnor (atomenergi) - att tygla vattnets rörelser till produktion av energi - att tygla luftens rörelser till produktion av energi - att tygla solenergi till produktion av energi och värme Kom ihåg att energin aldrig försvinner, och det uppkommer inte av tomma intet. Helhetsmängden energi är alltid konstant. Energireserverna indelas också enligt hur de förnyas. I teori är alla energireserver förnybara, endel förnyas bara så långsamt, att de räknas vara oförnybara. Oförnybara - kol, olja, jordgas, torv, uran, fusionsenergi Förnybara - vatten, sol, vind, biomassa, geotermisk värme, jordvärme Energy can be produced in many kind of ways. The production is based on transforming naturally occurring energy into utilisation by freeing naturally combined energy to use. The transformation is called energy production. Energy sources on the other hand are substances and phenomena from which a person gets his energy from. Energy can be produced by following ways: - by burning wood, carbon, oil, gases, municipal waste, manoeuvre, straw or turf - by splitting atoms (nuclear energy) - by using water power to electricity production - by using wind power to electricity production - by using solar power to electricity and heat production Remember that energy will never disappear nor it can t be created from nothing! The total amount is always constant. Energy sources can also be divided by their renewability. In theory, all energy sources renew themselves but some of them renew themselves so slowly that they can be considered as non-renewable. Non-renewable energy sources Carbon, oil, natural gases, turf, uranium, fusion energy Renewable energy sources Water energy, solar energy, wind energy, biomass, geothermic heat, geothermal heating Kuva 1. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Maapallon energiavarat

Maapallon energiavarat Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen

Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Kielenkäytön näkökulma oppimisvuorovaikutukseen Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus tarja.nikula@jyu.fi Kiinnostuksen kohteena Luokkahuonevuorovaikutus vieraalla kielellä englannin kielen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Miksi minua kutsutaan?

Miksi minua kutsutaan? Minut on tehty Suomessa viljellyistä kasviksista, joiden kasvattamiseen ei ole käytetty kasvintorjunta-aineita ja ravitsemiseen ainoastaan luonnonmukaisia lannoitteita. Olen siis erittäin terveellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

No Problem TARJOTTIMET 1.3.2012

No Problem TARJOTTIMET 1.3.2012 No Problem TARJOTTIMET 1.3.2012 Tuotetietoja Kaikki No Problem tarjottimet on käsintehtyjä, tuote kerrallaan. Yhdessä tarjottimessa voi olla jopa 8 kerrosta viilua, koosta riippuen. Paikallisesti valmistettu

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014

On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage. Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori. Metsätieteenpäivä 2014 On bioenergy and the optimal regulation of terrestrial carbon storage Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori Metsätieteenpäivä 2014 Mistä on kyse? Kuinka bioenergialla voidaan vähentää hiilipäästöjä

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Tökötti eli koivuntuohiterva Birch bark tar

Tökötti eli koivuntuohiterva Birch bark tar Tökötti eli koivuntuohiterva Birch bark tar Tököttiä, eli koivuntuohitervaa tai purupihkaa, käytettiin kivikaudella esimerkiksi kivityökalujen kiinnittämiseen puisiin varsiin ja veneiden paikkaamiseen.

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Paristojen luokitukset

Paristojen luokitukset Paristot Paristojen luokitukset A battery or an accumulator refers to any source of electrical energy generated by direct conversion of chemical energy and consisting of one or more primary battery cells

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

OUR EARTH HOUR 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska

OUR EARTH HOUR 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska 2012-2013 Veej jakaja Suomi Cambrésis Ranska OUR EARTH HOUR 31.3.2012 klo 20.30-21.30 Tapahtuma Pieksämäellä (Nuorisokahvila) ja Mäntyharjussa (Komppa) FACEBOOK ryhmä Valokuvaus / Piirustus kilpailu Kuva

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Box 1. Things you have/ Pakkaus sisältää. x 4 x 16 x 4 x 4. 300mm. 1700mm. 300mm 1. Things you should know / Sinun Tulee Tietää

Box 1. Things you have/ Pakkaus sisältää. x 4 x 16 x 4 x 4. 300mm. 1700mm. 300mm 1. Things you should know / Sinun Tulee Tietää Phobos 30 Things you should know / Sinun Tulee Tietää Things you prepare / Näitä Tarvitset DURING INSTALLATION ALL PRODUCTS: use protective gloves at all times use eye protection at all times never install

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS

AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS AMPLYVOX-OVIPUHELINJÄRJESTELMÄN HUONEKOJEET AMPLYVOX-PORTTELEFONSYSTEM, PORTTELEFONER AMPLYVOX DOOR ENTRY SYSTEMS, ROOM UNITS Amplyvox Elite. Huippumuotoilua Milanosta. Design by Sandro Danesi. Amplyvox

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Start- upista kanna-avaksi yritykseksi

Start- upista kanna-avaksi yritykseksi Start- upista kanna-avaksi yritykseksi Reijo Syrjäläinen Gorilla Ventures Oy Lesson # 1 Product to Market Fit!!! Technology Adoption Life-Cycle Tornado Main Street Early Market " THE CHASM Bowling Alley

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen

Opintomatkat PDF. ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF ==>Download: Opintomatkat PDF ebook By Risto Antikainen Opintomatkat PDF By Risto Antikainen - Are you searching for Opintomatkat pdf Books? Now, you will be happy that Opintomatkat PDF

Lisätiedot

==>Download: Lakimies PDF ebook By Allan Särkilahti

==>Download: Lakimies PDF ebook By Allan Särkilahti Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook By Allan Särkilahti Lakimies PDF By Allan Särkilahti - Are you searching for Lakimies pdf Books? Now, you will be happy that Lakimies PDF is available at our

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

TIKIT a) Suorassa tikissä ristiommel jää nahan alle piiloon. b) Ristitikissä ommel jää näkyviin.

TIKIT a) Suorassa tikissä ristiommel jää nahan alle piiloon. b) Ristitikissä ommel jää näkyviin. CML WHEEL COVER -RUORINAHKAN OMPELUOHJE Liota nahkoja lämpimässä vedessä n. 15 minuuttia ennen ompelua. Pidä nahka kosteana koko ompelun ajan esim. sumutepullolla. Pidä ommellessa kevyt kireys nahkaan,

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Garden Furniture. Puutarhakalusteita

Garden Furniture. Puutarhakalusteita Garden Furniture Puutarhakalusteita Painekyllästetyt Impregnated PEFC/02-31-113 Pepe-puutarhakalusteet ovat lähes 40 vuoden ajan ilahduttaneet asiakkaita niin Suomessa kuin ympäri Eurooppaakin, päämarkkina-alueina

Lisätiedot

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu 25.4.2006 II Millenium Forum Maailman energiatulevaisuudet 1.1 Year when half the conventional oil is gone

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Gödselmarknadsöversikt. Greppa Marknaden 24.9.2014 Yara Suomi / Jari Pentinmäki

Gödselmarknadsöversikt. Greppa Marknaden 24.9.2014 Yara Suomi / Jari Pentinmäki Gödselmarknadsöversikt Greppa Marknaden 24.9.2014 Yara Suomi / Jari Pentinmäki Esityksen sisältö LANNOITE- MARKKINA Markkinan fundamenttina ruoan kysynnän kasvu Katsaus lannoitemarkkinaan syyskuussa 2014

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot