KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 31 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa SEK(2011) 129 lopullinen SEK(2011) 130 lopullinen SEK(2011) 131 lopullinen FI FI

3 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa 1. JOHDANTO Uusiutuva energia on vähähiiliseen talouteen siirtymisen ehdoton edellytys. Se on myös keskeinen osa EU:n energiastrategiaa. Eurooppa on maailmanlaajuisessa johtoasemassa uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden kehittämisen alalla, joka työllistää tällä hetkellä 1,5 miljoonaa henkeä mutta voisi työllistää 3 miljoonaa henkeä enemmän vuoteen 2020 mennessä 1. Uusiutuvaa energiaa edistämällä voidaan myös kehittää laaja valikoima etupäässä kotoperäisiä energiaresursseja. EU:n toiminta uusiutuvan energian alalla on suhteellisen uutta. Se alkoi vuonna 1997 annetun valkoisen kirjan myötä. Sitä on ohjannut tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä energia-alalla ja puuttua kasvavaan riippuvuuteen fossiilisten polttoaineiden tuonnista poliittisesti epävakailta EU:n ulkopuolisilta alueilta. Painopiste on sittemmin muuttunut: uusiutuvan energian edistäminen sähkö- ja liikennealan ohjeellisilla tavoitteilla on korvattu oikeudellisesti sitovilla tavoitteilla, joita tukevat kattava sääntelykehys ja äskettäin uudelleenkohdennettu Euroopan energiainfrastruktuuripolitiikka, joka helpottaa kasvua uusiutuvan energian alalla. Uusi uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi luo vahvan ja vakaan sääntelykehyksen uusiutuvan energian kehittämiselle Euroopassa. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään (määräaika oli 5. joulukuuta 2010) ja laatineet kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman, perusta määrätietoiselle EU:n toiminnalle uusiutuvan energian alalla on luotu. Komission Energia strategiassa 2 selostetaan, miten EU:n infrastruktuuri- ja innovaatiotoimilla tuetaan kehitystä uusiutuvan energian alalla ja varmistetaan, että uusiutuvan energian lähteistä ja niihin liittyvistä teknologioista tulee taloudellisesti kilpailukykyisiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nämä seikat tukevat kasvua uusiutuvan energian alalla ja edistävät EU:n tavoitteiden saavuttamista. Koska uusiutuvan energian ala on uusi ja kehittyvä, tulevina vuosina on käsiteltävä näiden tärkeiden haasteiden lisäksi myös rahoituskysymyksiä. Tässä tiedonannossa esitetään katsaus uusiutuvan energian alaan Euroopassa ja sen näkymiin vuoteen 2020 saakka sekä käsitellään sellaisia alan kehityshaasteita, jotka ovat vielä käsittelemättä. Tämä tiedonanto perustuu analyysiin, joka esitetään kolmessa kertomuksessa, joista ensimmäinen tarkastelee uusiutuvan energian rahoittamista Euroopan ja kansallisella tasolla, toinen viimeisintä edistystä uusiutuvan energian kehittämisessä sekä biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvaan energiaan perustuvien polttoaineiden käytössä liikenteen alalla ja kolmas ainetaseeseen perustuvan todentamismenetelmän toimivuutta biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmässä. Tämä tiedonanto ja mainitut kolme asiakirjaa ovat komission vastaus asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä vahvistettuihin raportointivaatimuksiin Komission (ECOFYS) EmployRES-tutkimus bruttotyöllisyysvaikutuksista. KOM(2010) 639/3, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi. SEC xx Recent progress in developing energy from renewable sources and technical evaluation of the use of biofuels and other renewable fuels in transport. Direktiivin 2001/77/EY 3 artiklan ja direktiivin FI 2 FI

4 2. 20 PROSENTIN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Uusiutuvan energian alan kehitystä ohjasi vuoteen 2008 saakka löyhä sääntelykehys, johon ei sisältynyt sitovia tavoitteita. Uusiutuvaa sähköä koskevassa direktiivissä 4 ja biopolttoainedirektiivissä 5 asetettiin ohjeellisia kansallisia tavoitteita, joilla on pyritty nostamaan uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa 21 prosenttia 6 ja liikenteen alalla (suhteessa bensiiniin ja dieseliin) 5,75 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Oheen liitetyn edistymiskertomuksen sisältämä tarkastelu osoittaa, ettei mitään näistä tavoitteista todennäköisesti saavuteta, vaikka uusiutuvan energian kasvu on ollut jatkuvaa sekä sähköntuotannon että liikenteen alalla, kuten jäljempänä esitetään. Uusiutuvan energian alakohtainen ja yleinen kasvu EU:ssa 7 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% Sähköntuotanto Liikenne Lämmitys Koko uusiutuvan energian ala 4% 2% 0% (Lineaariset arviot vuosille 2009 ja 2010) Vain Tanska, Saksa, Unkari, Irlanti, Liettua, Puola ja Portugali saavuttanevat vuodelle 2010 asetetut uusiutuvan energian tavoitteensa sähköntuotannon alalla. Vastaavasti vain Itävalta, Suomi, Saksa, Malta, Alankomaat, Puola, Romania, Espanja ja Ruotsi saavuttanevat uusiutuvan energian tavoitteensa liikenteen alalla. Riittämätön edistyminen sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa ja tarve edistää uusiutuvan energian kehittämistä kaikissa jäsenvaltioissa eikä pelkästään muutamissa niistä kuuluivat niihin syihin, joiden vuoksi poliittista lähestymistapaa haluttiin muuttaa, mikä johti /30/EY 4 artiklan 2 kohdan mukainen komission kertomus; SEC xx Review of European and national financing of renewable energy. Direktiivin 2009/28/EY 23 artiklan 7 kohdan mukainen komission kertomus; SEC xx Commission report on the operation of the mass balance verification method for the biofuels and bioliquids sustainability scheme. Direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 2 kohdan mukainen komission kertomus. Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annettu direktiivi 2001/77/EY. Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annettu direktiivi 2003/30/EY. Uusiutuvasta energiasta tuotetun sähkön osuus EU:ssa oli direktiivin 2001/77/EY liitteen mukaisesti 22 prosenttia, mutta sittemmin tapahtuneiden liittymisten johdosta osuutta korjattiin 21 prosenttiin. Tässä kaaviossa esitetään uusiutuvan energian osuus kolmella energiavaltaisella alalla sekä uusiutuvan energian kokonaisosuus lopullisesta energiankulutuksesta. FI 3 FI

5 uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin antamiseen vuonna Uusi direktiivi kattaa koko energiankulutuksen, myös lämmityksen ja jäähdyttämisen, ja siinä vahvistetaan ohjeellisten kansallisten tavoitteiden sijaan oikeudellisesti sitovia tavoitteita, jotta EU saavuttaisi uusiutuvan energian 20 prosentin tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi sisältää myös selkeästi tiukempia säännöksiä, joilla pyritään helpottamaan uusiutuvan energian kehittämistä. Siinä muun muassa asetetaan jäsenvaltioille velvoite laatia kansallisia uusiutuvaa energiaa käsitteleviä toimintasuunnitelmia, uudistaa suunnittelumekanismeja ja kehittää sähköverkkoja edelleen. Tarve parantaa suunnittelumekanismeja (noudattaen ennaltavarautumisen periaatetta ja rajoittaen ympäristövaikutuksia) oli myös yksi niistä aiheista, joita käsiteltiin infrastruktuurien painopisteitä koskevassa komission tiedonannossa. Lisätoimia on toteutettava sekä uusiutuvan energian infrastruktuurin että koko energiainfrastruktuurin alalla. Jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien tarkastelu osoittaa, että uusi strategia alkaa tuottaa tulosta. Kattava ja sitova sääntelykehys edistää osaltaan uusiutuvan energian kehittämistä, jotta EU voi saavuttaa asettamansa kunnianhimoiset tavoitteet 9. Viime vuosien vahvan kasvun ansiosta uusiutuvan energian osuus energiantuotantoon tehdyissä investoinneissa oli 62 prosenttia vuonna Vahvempi kasvu Jäsenvaltioiden ennusteet osoittavat, että uusiutuvan energian ala kasvaa vuoteen 2020 mennessä aikaisempaa nopeammin. Lähes puolet jäsenvaltioista (Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Liettua, Malta, Alankomaat, Slovenia ja Ruotsi) aikoo ylittää omat tavoitteensa ja tuottaa ylijäämää muiden jäsenvaltioiden käyttöön. Kaksi jäsenvaltiota (Italia ja Luxemburg) aikoo kattaa pienen osan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavasta uusiutuvasta energiasta tuonnilla niin, että ne saavat tilastollisia siirtoja ylijäämää tuottaneista jäsenvaltioista tai kolmansista maista (ks. lisätietoja oheen liitetystä edistymiskertomuksesta). Jos kaikki nämä tuotantoennusteet toteutuvat, uusiutuvan energian osuus EU:ssa ylittää 20 prosentin tavoitteen vuonna Toimintasuunnitelmat sisältävät myös tärkeää tietoa energiatehokkuudesta. Energiankulutus on EU:ssa vuonna 2020 arviolta 95 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Arviot kansallisen energiankulutuksen kehityksestä vuoteen 2005 verrattuna vaihtelevat yli 20 prosentin kasvusta (Kypros, Liettua ja Malta) 14 prosentin (Saksa) ja 9 prosentin vähennykseen (Yhdistynyt kuningaskunta). Jäsenvaltioiden odotetaan yhdessä yli kaksinkertaistavan uusiutuvan energian kokonaiskulutuksensa 103 miljoonasta öljyekvivalenttitonnista (vuoden 2005 taso) 217:ään miljoonaan öljyekvivalenttitonniin vuoteen 2020 mennessä (lopullinen energian bruttokulutus). Kasvusta 45 prosenttia odotetaan tapahtuvan sähköntuotannon, 37 prosenttia 8 9 Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu direktiivi 2009/28/EY. Kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmat ovat nähtävissä komission avoimuusfoorumilla osoitteessa Toimintasuunnitelmissa olevat tiedot ovat, jos ei toisin mainita, peräisin ECN:n/EEA:n raportista Renewable Energy Projections as Published in the National Renewable Energy Action Plans of the European Member States. FI 4 FI

6 lämmityksen ja 18 prosenttia liikenteen alalla. Näiden kolmen alan odotettua kehitystä EU:ssa kuvataan jäljempänä esitetyissä kaavioissa 10. Alla olevassa kaaviossa biomassan jälkeen tulevan tuulivoiman osuus ennustetusta uusiutuvan energian kulutuksen kasvusta on 27 prosenttia (kaksi kolmasosaa onshore-tuulivoimaa ja yksi kolmasosa offshoretuulivoimaa). Tämä luo kysyntää eurooppalaisille tuuliturbiininvalmistajille ja liitännäisteollisuudelle. Myös aurinkoenergian osuus kasvaa erityisesti aurinkosähkön alalla. Joillakin muilla teknologia-aloilla, joiden osuudet ovat tällä hetkellä pienet, odotetaan tapahtuvan vieläkin suurempaa kasvua. Alan eurooppalaisten toimijoiden on oltava valmiita vastaamaan kasvavaan kysyntään. Uusiutuvan energian kehitys sähköntuotannon alalla EU:ssa GWh Vuorovesi, aalto, meri Maalämpö Aurinkosähkö Biomassa Tuuli Vesi Enemmän sähköä Uusiutuvan energian osuuden olisi jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien mukaan oltava vuoteen 2020 mennessä 37 prosenttia Euroopan sähköntuotannon rakenteesta. Uusiutuvasta energiasta tuotetun sähkön osuuden kasvuun liittyy kuitenkin joitakin ehtoja. Ensinnäkin on selvää, että sähköverkon uudistamista on vauhditettava. Energiainfrastruktuuria koskevassa tiedonannossa korostetaan, että on toteutettava kiireellisesti toimenpiteitä, jotta voidaan valmistella verkkoa uusiutuvasta energiasta tuotettujen huomattavien sähkömäärien integroimiseen ja siten parantaa verkon tasehallintaa, joustavuutta ja tuotannon hajauttamista. Toisekseen sähköverkot on liitettävä paremmin toisiinsa ja niitä on joustavoitettava. Lisäksi on kehitettävä uusia ja vahvistettava jo olemassa olevia infrastruktuureja, mukaan luettuna älykkäiden verkkoteknologioiden käyttöönotto 11. Yksi suurimmista verkkoinfrastruktuuriin liittyvistä haasteista on verkottaa Euroopan pohjoisten merialueiden offshore-potentiaali, erityisesti offshore-tuulivoima, offshore- että onshore-sähköverkon kehittämiseksi Kaaviot perustuvat kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimintasuunnitelmien alustavaan analyysiin. KOM(2010) 677, Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten. FI 5 FI

7 Energia strategiassa korostetaan, että uusiutuvasta energiasta tuotetun sähkön kasvulla on vaikutuksia myös sähkömarkkinoihin yleensä. Pienemmän mittakaavan hajautetut sähköntuotantomuodot, jotka ovat moninaisia ja joustavia, edellyttävät erilaisia verkko- ja markkinasuunnittelusääntöjä kuin perinteiset suuret keskitetyt sähköntuotantomuodot. Uusiutuvan energian markkinat olisi ideaalitapauksessa integroitava niin, että resursseja kehitetään siellä, missä se on talouden ja ympäristön kannalta järkevintä. Myös sellaiset tekijät, kuten etäisyys kulutuskeskuksiin, verkoille aiheutuvat tarpeet, julkiseen hyväksyntään liittyvät seikat sekä työpaikkojen luominen, ovat selkeästi merkittäviä, eikä niitä voi jättää vaille huomiota. Tukijärjestelmiä olisi joka tapauksessa mukautettava ajan myötä, jotta voidaan soveltaa parhaita toimintatapoja ja välttää siten markkinoiden epäasianmukainen vääristyminen ja kohtuuttomat kustannukset. Lämmitys ja jäähdytys Jäljempänä esitetty kaavio osoittaa, miten lämmitys- ja jäähdytysalan teknologioiden osuuden odotetaan kasvavan tulevana vuosikymmenenä. Biomassa tulee edelleenkin olemaan käytetyin teknologia, sillä 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tapahtuvasta kasvusta perustuu siitä tuotettuun energiaan (puolet lämmityksen, kolmasosa liikenteen ja loput sähköntuotannon alalla). Uusiutuvan energian kehitys EU:ssa lämmityksen ja jäähdytyksen alalla ktoe Maalämpö Aurinkolämpö Lämpöpumput Biomassalämpö Lämmitysalan markkinakehitys on aiemmin ollut vaatimatonta, mikä johtuu siitä, että useimmista jäsenvaltioista on puuttunut asianmukainen tukikehys. Tilanne kuitenkin muuttuu selvästi lähivuosina, kun lämmitys- ja jäähdytysala sisällytetään osaksi uutta uusiutuvaa energiaa koskevaa EU:n kehystä. Jäsenvaltiot suunnittelevat jo nyt uudistavansa avustuksiaan, syöttötariffijärjestelmiään ja muita lämmitysalan tukimekanismejaan. Näin ollen voidaan odottaa, että Euroopan pellettialalla, biomassaan perustuvan kattilateknologian alalla, yhteispolttoteknologian alalla ja biopolttoaineiden jalostamisen alalla tapahtuu kehitystä ja että niihin tehdään investointeja. Liikenne FI 6 FI

8 Toimintasuunnitelmat osoittavat myös, miten jäsenvaltiot aikovat saavuttaa uusiutuvan energian 10 prosentin tavoitteen liikenteen alalla. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet tulevat olemaan ensisijainen energianlähde vuoteen 2020 mennessä. Eurooppa on ottanut käyttöön maailman tiukimmat biopolttoaineiden kestävyyskriteerit, joiden soveltamisesta komissio antoi kesäkuussa 2010 ohjeet 12. Kestävyyskriteereiden noudattamista koskevan todentamismenetelmän (ainetasemenetelmän) toimivuutta arvioidaan oheen liitetyssä kertomuksessa 13. Toisen sukupolven biopolttoaineiden ja sähköautojen panos vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseen tulee olemaan pieni. Uusiutuvan energian kehitys liikenteen alalla EU:ssa ktoe Vety Muut biopolttoaineet Liikenteessä käytettävä sähkö Bioetanoli Biodiesel Lähde: Kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimintasuunnitelmien perusteella tehty komission analyysi. Jotta vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan kustannus- ja resurssitehokkaasti ja jotta uusiutuvan energian osuus kasvaisi entisestään vuoden 2020 jälkeen, EU:n on jatkettava investoimista edistyksellisiä uusiutuvan energian teknologioita koskevaan tutkimukseen ja vähennettävä edelleen offshore-tuulivoimaan, aurinkosähkövoimaan, sähköautoihin ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin liittyviä kustannuksia. SET-suunnitelman 14 kaltaisilla tutkimusohjelmilla on tarkoitus edistää win-win-ratkaisujen käyttöä sellaisten uusiutuvan energian alan hankkeiden yhteydessä, joihin liittyy laajempia ympäristöetuja. Vuoden 2020 tavoitteisiin tähtäävien tämänhetkisten teknologioiden yleinen käyttöönotto ja levitys sekä edistyksellisten teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto hiilidioksidipäästöttömän energia-alan luomiseksi edellyttävät suuria ponnisteluja ja huomattavia investointeja. Siksi on tärkeää, että uusiutuvan energian rahoittamiselle luodaan vakaat ja ennustettavissa olevat puitteet KOM(2010), Komission tiedonanto EU:n biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmän täytäntöönpanosta käytännössä sekä biopolttoaineiden laskentasäännöistä. SEC xx Commission report on the operation of the mass balance verification method for the biofuels and bioliquids sustainability scheme Direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 2 kohdan mukainen komission kertomus. KOM(2007) 723, Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) - Kohti vähähiilistä tulevaisuutta. FI 7 FI

9 Teknologisten ja sääntelyllisten näkökohtien lisäksi jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien on vauhditettava toimiaan osaamisen, tietämyksen ja valmiuksien lisäämiseksi erityisesti asiaa koskevissa hallintoelimissä ja virastoissa (muun muassa kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen välityksellä) asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi, jotta uusiutuvaa energiaa koskevat investointiohjelmat ja -hankkeet toteutetaan tehokkaalla tavalla. 3. INVESTOINTIVAJEEN POISTAMINEN: PAREMPI JA INTEGROIDUMPI UUSIUTUVAN ENERGIAN RAHOITUS Infrastruktuurien painopisteitä koskevassa komission tiedonannossa korostetaan, että EU:n energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Euroopassa investoidaan yli biljoona euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä summasta noin puolet tarvitaan olemassa olevan sähköntuotantokapasiteetin uudistamiseen tai uuteen sähköntuotantokapasiteettiin investoimiseen. Kuten EU:n uudessa energiastrategiassa 15 todetaan, etusijalle olisi asetettava investoiminen uusiutuvasta energiasta tuotettuun sähköön niin, että ylitetään vuoden 2009 taso, jolloin 62 prosenttia uudesta sähköntuotantokapasiteetista käytti uusiutuvaa energiaa. Eräästä muusta komission teettämästä analyysistä ilmenee, että uusiutuvaan energiaan investoidaan pääomaa vuosittain keskimäärin 35 miljardia euroa mutta että tämä määrä olisi pikaisesti kaksinkertaistettava 70 miljardiin euroon, jotta EU saavuttaa tavoitteensa 16. Tällaisia kustannuksia on rahoitettava kuten nykyään tehdäänkin pääosin yksityisen sektorin tekemillä investoinneilla, jotka viime kädessä päätyvät energiankuluttajien maksettaviksi. Uusiutuvan energian alan edistämisestä saatavat edut tunnustettiin laajalti vuonna 2009, jolloin maailmanlaajuinen finanssikriisi puhkesi ja miljardien arvoisia puhtaan teknologian tukipaketteja toteutettiin Yhdysvalloissa, Kiinassa ja EU:ssa 17. Uusiutuvan energian alan kasvu Yhdysvalloissa sekä Kiinassa ja muissa Aasian maissa osoittaakin, että alaa pidetään maailmanlaajuisesti ratkaisevan tärkeänä innovoinnin, energiavarmuuden ja vähähiilisen talouden toteutumisen kannalta. Kuten EU:n uudessa energiastrategiassa 18 todetaan, Euroopan haasteena on säilyä johtoasemassa tällä alalla ja varmistaa alan kasvu aikana, jona valtioiden on leikattava menojaan. EU:n päästökauppajärjestelmän kaltaiset ilmastotoimet, joissa hiilelle asetetaan hinta, jotta kasvihuonekaasuja voidaan vähentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ovat uusiutuvan energian edistämisen kannalta tärkeitä. Vastaavasti monilla toimilla voidaan yksinkertaistaa monimutkaisia lupa- ja suunnittelumenettelyjä sekä poistaa sellaisia uusiutuvan energian kasvun esteitä, jotka eivät riipu kustannuksista. Jo pelkästään sillä, että tehdään suunnittelujärjestelmistä avoimempia ja nopeampia noudattaen voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä voidaan parantaa KOM(2010) 639/3, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi, s. 6. ECOFYS, Ernst & Young, Fraunhofer ISI, TU Vienna, Sähkön osalta kustannustehokkain investointiskenaario on miljardia euroa, mikä on linjassa tiedonannossa KOM(2010) 677 esitetyn analyysin kanssa. Euroopan talouden elvytyspaketti, ks. verkkosivu KOM(2010) 639 lopullinen, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi. FI 8 FI

10 uusiutuvan energian käyttöönottoa 19. Käyttöönottoa voidaan parantaa myös varmistamalla, että asentajat ovat päteviä, ja tarjoamalla kuluttajille enemmän tuotetietoutta 20. Näinä niukan budjetin aikoina voidaan toteuttaa myös muita toimia sen varmistamiseksi, että uusiutuvaan energiaan kohdennetut varat käytetään kustannustehokkaasti. Tässä yhteydessä on tärkeää, että rahoitusvälineet valitaan ja niitä koordinoidaan toimivalla tavalla kansallisella ja EU:n tasolla. Se, millä rahoitusvälineellä uusiutuvan energian kehittämistä voidaan tukea parhaiten, riippuu teknologian senhetkisestä tilasta ja hankkeen kehitysvaiheesta 21. Rahoitusvälineitä voivat olla avustukset, lainat, lainatakaukset, pääomasijoitusrahastot, syöttötariffit, preemiot, kiintiö-/sertifikaattijärjestelmät, verotukselliset kannustimet ja tarjouskilpailut. Riippuu tilanteesta, mikä näistä välineistä on soveltuu tukemiseen ilman, että markkinoiden kilpailukyky heikentyy. Nämä rahoitusvälineet vähentävät erilaisia hankkeeseen liittyviä (teknisiä, rakentamiseen liittyviä ja sääntelyllisiä) riskejä, ja niiden soveltuvuus riippuu erityisesti hankkeen tai teknologian kehitysvaiheesta. Esimerkiksi T&Khankkeita rahoitetaan perinteisesti avustuksilla, joita myönnetään huomattavaan osaan hankkeen pääomakustannuksista, koska kehitettävään teknologiaan liittyvät kustannukset ja epävarmuustekijät tekevät hankkeista niin riskialttiita, ettei yksityinen sektori halua rahoittaa niitä yksinään. Kun teknologiasta on tullut vakiintuneempi, avustuksilla voidaan rahoittaa demonstraatiohankkeita, ja kun teknologia on jo lähes täysin vakiintunut, käyttöön voidaan ottaa riskipääomaa, johon liittyy suuria riskejä. Tuloksia on nähtävissä jo nyt: tuulivoimantuotantoon liittyvät kustannukset vähenivät 20 prosenttia vuoteen 2006 ulottuneen yhdeksänvuotiskauden aikana ja aurinkosähköön liittyvät kustannukset 57 prosenttia 22. Tuulivoiman alalla käyttökustannusten pieneneminen on alentanut markkinahintoja (ns. merit order -ilmiö). Tämä merkitsee sitä, että kaikki sähkönkuluttajat säästävät kustannuksissa ja että tukijärjestelmiin liittyviä ylimääräisiä kustannuksia voidaan kompensoida huomattavassa määrin. Kun teknologia on käyttöönottovalmis muttei vielä kilpailukykyinen, tuen painopiste siirtyy yleensä pääoman tukemisesta toiminnalliseen tukeen. Myös tässä yhteydessä riippuu tilanteesta, mikä rahoitusväline on soveltuvin. Olipa rahoitusväline kuitenkin mikä tahansa, on tärkeää, että tukitasojen mukauttaminen tapahtuu ennustettavissa olevalla ja läpinäkyvällä tavalla, jotta voidaan välttää äkilliset muutokset noudatetussa toimintalinjassa tai poliittiset vaatimukset edellytysten taannehtivasta muuttamisesta (kuten äskettäin tapahtui tietyillä aurinkovoimamarkkinoilla). Rahoitusvälineen avulla on oltava mahdollista tehdä mukautuksia, joissa otetaan huomioon uusiutuvaan energiaan liittyvien tuotantokustannusten pieneneminen, jolloin vältetään liialliset pääomatuotot. Lisäksi on tärkeää huomata, että toiminnallista tukea rahoitetaan yleensä energiankuluttajien eikä veronmaksajien varoin. Eurooppalaisen energia-alan kehittämiseen liittyvien kustannusten suuruus riippuu hyvin monista tekijöistä, muun muassa teknologiakustannuksista, öljyn ja kaasun hinnoista, teknisestä edistyksestä, verkko- ja liikennekustannuksista sekä hallinnollisista esteistä. Uusiutuva energia on edelleen usein kalliimpaa kuin perinteisistä energialähteistä tuotettu energia. Tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset energian sisämarkkinat ovat edelleenkin hajanaiset, että käytössä on perinteinen infrastruktuuri ja että fossiilisia polttoaineita tuetaan edelleenkin neljä kertaa Ks. ECORYS: Assessment of non-cost barriers to renewable energy growth in EU Member States, verkkosivu Ks. ECORYS: Assessment of non-cost barriers to renewable energy growth in EU Member States, verkkosivu Ks. lisätietoja asiakirjoista Support schemes for renewable electricity in the EU, European Commission Economic Papers 408, huhtikuu 2010, ja Financing Renewable energy in the European Energy market, ECOFYS et al, lokakuu EWEA, The economics of wind energy, ja EPIA, Set for FI 9 FI

11 enemmän kuin uusiutuvaa energiaa 23. Tämä on valitettavaa. Olisi huolehdittava siitä, että jäsenvaltioilla on kannustimia saavuttaa tavoitteet uusiutuvan energian alalla. Uusiutuvan energian alaa on tuettava, kunnes tällaiset markkinaolosuhteet on saavutettu ja esteet on poistettu. Toisin sanoen uusiutuvaa energiaa koskeva rahoitustuki voidaan poistaa vasta, kun uusiutuvaan energiaan liittyvät kustannukset ovat laskeneet edelleen, markkinahäiriöt on korjattu ja markkinat ovat kilpailulle avoimet. Jäsenvaltioiden tukijärjestelmät Vaikka EU rahoittaakin uusiutuvan energian alaa, suurin osa uusiutuvaa energiaa koskevasta tuesta tulee kuitenkin jäsenvaltioista. Jäljempänä oleva taulukko osoittaa, millä rahoitusvälineillä jäsenvaltiot antavat rahoitustukea. Taulukosta ilmenee, että voi olla asianmukaista käyttää useita rahoitusvälineitä, jos eri teknologiat ovat eri kehitysvaiheessa ottaen huomioon käyttäjät ja markkinat. Rahoitusvälineiden valinnalle olisi kuitenkin määriteltävä selkeä kehys, jotta voidaan välttää epäselvyydet ja haittavaikutukset, joita investoijille voi koitua. Rahoitusvälineitä on uudistettu ja mukautettu huomattavasti tilanteen mukaan kaikilla aloilla ja erityisesti sähköalalla. Tuotantokustannusten laskettua tariffeja on alennettu. Teknologioita on niiden kehityttyä integroitu osaksi kiintiö- tai tariffitukijärjestelmiä. Teknologiaan liittyvien riskien vähenemisen myötä tuottajien riskit kasvavat, koska ne käyttävät markkinahintaa (ja ovat integroituneet markkinoille), tuen siirtyessä syöttötariffeista preemioihin. On olennaisen tärkeää, että nämä kustannukset ovat valtion talousarviosta erillisiä eli että ne koituvat energiankuluttajien eivätkä veronmaksajien maksettaviksi (ks. lisätietoja asiaa koskevasta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta), jotta voidaan välttää jatkuvat keskeytykset valtion varojen niukentuessa. Yksittäisten rahoitusvälineiden käyttö sähkön, lämmityksen ja liikenteen (biopolttoaineet) alalla jäsenvaltioittain AT BE BG CY CZ DE DK EE ES FI FR GR HU IE IT LT LU LV MT NL PL PT RO SE SI SK UK Syöttötariffi x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Preemiot x x x x x x Sähkö Kiintiövelvoit e Investointiavu stukset x x x x x x x x x x x x x x x x Verovapautuk set x x x x x x x x x x Verotuksellise t kannustimet x x x x x x x Läm mitys Investointiavu stukset x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 23 IEA:n uusimpien arvioiden mukaan fossiilisia polttoaineita tuetaan maailmanlaajuisesti 312 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla (http://www.worldenergyoutlook.org/subsidies.asp). Uusimpien EU:ta koskevien lukujen (vuodelta 2004) mukaan 15 jäsenvaltiota tukee fossiilisia polttoaineita 21,7 miljardilla eurolla ja uusiutuvaa energiaa 5,3 miljardilla eurolla (EEA Technical report 1/2004). FI 10 FI

12 Verovapautuk set x x x x x x x x x x Verotuksellise t kannustimet x x x x x Liikenne Kiintiövelvoit e Verovapautuk set x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Joissakin jäsenvaltioissa on uudistuksien yhteydessä otettu käyttöön toimia, joilla pyritään kehittämään yksityisiä rahoitusmekanismeja, jotka houkuttelevat pääomaa ja lisäävät uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden paikallista hyväksyntää (ja auttavat siten poistamaan muita esteitä, esimerkiksi rakennuslupaan liittyviä). Tällöin välineenä käytetään useimmiten paikallista vastuuta : paikallisyhteisöt voivat osallistua hankkeeseen tehtävien investointien rahoitukseen ja saada vastineeksi halvempaa sähköä tai osuuden hankkeen tuottamasta voitosta 24. Paikallisten julkis-yksityisten kumppanuuksien kehittäminen voi myös olla tehokas tapa vähentää hankkeen kustannuksia ja lisätä julkista hyväksyntää. Samalla se antaa panoksen paikalliseen ja alueelliseen sosioekonomiseen kehitykseen. Tällaiset uudistukset tuottavat tulosta vain, kun investoijat suunnittelevat ne etukäteen selkeän kansallisen strategian mukaisesti. Äkilliset muutokset aiheuttavat häiriöitä ja heikentävät kaikkia uusiutuvaa energiaa koskevia investointistrategioita. Niitä on vältettävä, sillä ne heikentävät investoijien luottamusta ja ponnisteluita, joita tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti tukijärjestelmien muuttamista jälkikäteen on vältettävä, koska sillä on kielteinen vaikutus investoijien luottamukseen. Komissio on jo ilmaissut huolensa viimeaikaisesta kehityksestä tällä alalla tietyissä jäsenvaltioissa. Komissio jatkaa tämän aiheen tiivistä seuraamista ja harkitsee tarvittaessa lisätoimien toteuttamista EU:n tasolla. Yhteistyömekanismit Edellä mainituilla toimilla voidaan parantaa välineiden tehokkuutta, mutta lisätoimia tarvitaan. Useimmat jäsenvaltiot keskittävät edelleen toimensa kansallisiin resursseihin saavuttaakseen vuoden 2020 tavoitteet omin avuin. Ne eivät ole pyrkineet vähentämään kustannuksia kehittämällä resursseja, joiden hyödyntäminen on edullisempaa sisämarkkinoiden muissa osissa. Komission arvion 25 mukaan joka vuosi voitaisiin säästää jopa 10 miljardia euroa, jos jäsenvaltiot pitäisivät uusiutuvaa energiaa EU:n sisämarkkinoiden hyödykkeenä kansallisten markkinoiden hyödykkeen sijaan. Näin ollen markkinoiden integroituminen, erityisesti siirtyminen syöttöpreemioihin, on liian hidasta ja hajanaista, mistä syystä sitä vahvistettava. Kuten EU:n energiastrategiassa todetaan, myös jatkossa on tarpeen lähentää kansallisia tukijärjestelmiä, jotta voidaan helpottaa kauppaa ja siirtymistä yleiseurooppalaisempaan Lisätietoja tällaisista hyödyn jakamista koskevista mekanismeista saa RESHARE-raportista, joka on nähtävillä verkkosivulla SEC xx Review of European and national financing of renewable energy. Direktiivin 2009/28/EY 23 artiklan 7 kohdan mukainen komission kertomus. FI 11 FI

13 lähestymistapaan uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä 26. Tämä lähentämisvaatimus ei ole uusi. Sillä korostetaan tarvetta alkaa mukautua erityisesti tulevaisuuden eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin, joilla uusiutuvan energian osuus tulee olemaan yli kolmannes. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi offshore-tuulivoiman kehittämisen alalla, on ehdottomasti otettava käyttöön integroitu strategia. Asianomaiset jäsenvaltiot ja komissio ovat jo ryhtyneet toimiin; ne allekirjoittivat äskettäin yhteisymmärryspöytäkirjan Pohjanmeren maiden offshoreverkkoaloitteesta. Komissio seuraa tarkasti tätä kehitystä ja raportoi edistymisestä offshoretuulivoiman ja -verkon kehittämisessä vuonna Komissio myös tutkii paraikaa parametrejä, jotka koskevat uusiutuvan energian tuontia eteläiseltä Välimeren alueelta Desertecin ja Välimeren aurinkosuunnitelman kaltaisten aloitteiden yhteydessä. Tämän painopisteen lisäksi EU:n olisi kehitettävä keskipitkän tai pitkän aikavälin strategia, jolla varmistetaan, että energia-ala toimii kustannustehokkaammin. Uusiutuvan energian integroimista voidaan edistää näin aluksi muun muassa kehittämällä edelleen direktiivissä säädettyjä uusia yhteistyömekanismeja. 26 KOM(2010) 639/3, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi, s. 10. FI 12 FI

14 Uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin yhteistyömekanismit Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä säädetään yhteistyömekanismeista, joiden avulla jäsenvaltiot voivat yhdistää voimansa kehittääkseen uusiutuvia energialähteitä. Yhteistyömekanismeja ovat muun muassa tilastolliset siirrot, joilla jäsenvaltio, jolla on uusiutuvan energian ylijäämä, voi tilastollisesti myydä ylijäämänsä toiselle jäsenvaltiolle, jonka uusiutuvaan energiaan liittyvät tuotantokustannukset saattavat olla korkeammat. Tällöin yksi jäsenvaltio saa tuloja, jotka kattavat vähintäänkin uusiutuvaan energiaan liittyvät tuotantokustannukset, ja toinen jäsenvaltio saa alhaiseen hintaan panoksen kohti tavoitettaan, yhteishankkeet, joissa yksi jäsenvaltio voi yhteisrahoittaa toisessa jäsenvaltioissa toteutettavaa uutta uusiutuvaa energiaa koskevaa hanketta ja joissa tuotanto jaetaan tilastollisesti näiden kahden jäsenvaltion kesken. Myös tällaisesta yhteistyöstä saadaan keskinäistä etua ja kustannussäästöjä. Yhteishankkeita voidaan toteuttaa myös jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä, jos tuotettu sähkö tuodaan EU:hun (esim. Pohjois- Afrikasta), yhteiset tukijärjestelmät, joissa kaksi tai useampi jäsenvaltio päättää yhdistää uusiutuvan energian kehittämistä koskevat tukijärjestelmänsä toisiinsa osittain tai kokonaan, integroida energian selkeästi osaksi sisämarkkinoita ja jakaa tuotannon sen säännön perusteella, mistä taloudellinen tuki on peräisin. Tällaisten mekanismien käyttö tuottaa tulokseksi eurooppalaisen näkökulman uusiutuvan energian kehittämiseen kansallisen näkökulman sijaan ja takaa, että Eurooppa saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa kustannustehokkaasti. Lisäksi tällaiset kaupankäyntimahdollisuudet, yhteishankkeet ja yhteiset tukijärjestelmät ovat selkeitä välitavoitteita uusiutuvan energian integroimisessa osaksi Euroopan energiamarkkinoita. Jäsenvaltiot loivat uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä säädetyt yhteistyömekanismit voidakseen kehittää yhdessä ja yhteisrahoittaa uusiutuvan energian resursseja sekä yhdistää tukijärjestelmänsä tai yhdenmukaistaa niitä. Kun tasapuoliset toimintaolosuhteet on luotu energian sisämarkkinoilla ja uusiutuvan energian tuottajat voivat kilpailla keskenään yhtäläisin ehdoin, jäsenvaltioiden pitäisi olla valmiimpia siihen, että uusiutuvaa energiaa edistetään yleiseurooppalaisen lähestymistavan mukaisesti ja hyödynnetään tehokkaasti niissä jäsenvaltioissa, joissa hyödyntäminen on toteutettavissa ja kannattavinta. Myös niillä komission käynnistämillä foorumeilla ja hankkeilla, joilla on tarkoitus auttaa jäsenvaltioita kehittämään yhteistyömekanismeja 27, voidaan ohjata kansallisten tukijärjestelmien muita näkökohtia ja uudistuksia. Tällaisia muita aloitteita voisivat olla yhteinen strategia tukien eriyttämiseksi teknologioittain (technology banding), päivämäärät vuositarkistuksille, kustannuslaskentaa koskevat menetelmät/indeksit, syöttötariffien johdonmukaisempi muuntaminen syöttöpreemioiksi (teknologioiden kehittymisen myötä) ja meneillään oleva työ alueellisten klustereiden luomiseksi yhteisiä tukijärjestelmiä varten (esimerkiksi vastikään Norjan ja Ruotsin välillä sovittu järjestely vihreistä sertifikaateista ). Näiden mekanismien avulla voidaan myös tukea uusiutuvan energian tuotannon kehittämistä kolmansissa maissa. Niillä voidaan siten todellisesti myötävaikuttaa eurooppalaisten tukijärjestelmien lähentämiseen ja lisätä siten johdonmukaisuutta sisämarkkinoilla. Komissio arvioi tukijärjestelmien ja yhteistyömekanismien toimivuutta direktiivin mukaisen vuonna 2014 annettavan tarkastelun pohjalta. Se laatii ohjeita uudistusten paremmasta yhdenmukaistamisesta, helpottaa yhteistyömekanismien kehittämistä ja valmistelee uusiutuvan energian alan kehittämistä eteläisen Välimeren alueella. Nämä toimet muodostavat foorumin näkemystenvaihdolle jäsenvaltioissa meneillään olevista uudistuksista ja auttavat torjumaan tukikilpailua. 27 Näitä ovat muun muassa yhtenäinen toiminta uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi, jäsenvaltioiden kansainvälinen sähkönsyöttöä käsittelevä yhteistyöryhmä (International feed in cooperation group) ja lukuisat Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelmassa toteutettavat hankkeet. FI 13 FI

15 Lämmitysala Lämmitysalalla suurin osa jäsenvaltioiden investointiavustuksista on kohdennettu kotitalouksien pienten aurinkolämpö- tai aurinkosähkölaitteiden asentamiseen. Koska tällaisiin kotitalouksien pieniin laitteisiin liittyvät kustannukset ovat laskeneet viime vuosina, jäsenvaltiot voisivat harkita taloudellisten ratkaisujen korvaamista sääntelyllisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin 13 artiklan 4 kohdan mukaan rakennussäännösten ja -määräysten on sisällettävä vähimmäisvaatimuksia uusiutuvan energian käytöstä rakennuksissa, mikä lisää kasvua ja tuo suuria säästöjä. Tämä on tarkoitus saavuttaa rahoituksen sijaan sääntelyllä 28. Koska pieniä lämmitysjärjestelmiä koskeva tuki on luonteeltaan paikallista, siinä voidaan hyödyntää hajautettuja energiamuotoja, jotka ovat peräisin paikallisyhteisön biomassa-, aurinko- tai maalämpöresursseista. Useimmissa jäsenvaltioissa aletaan vasta nyt tutkia mahdollisuuksia käyttää uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa lämmitystä laajamittaisesti. Tämä johtuu osittain siitä, että lämmitys on vasta vastikään sisällytetty EU:n sääntelykehykseen (20 prosentin tavoite). Kuten infrastruktuurien painopisteitä koskevassa tiedonannossa korostetaan 27, kaukolämpöverkkoja olisi edistettävä kiireellisesti kaikissa suuremmissa taajamissa, joissa se on perusteltua paikallisten tai alueellisten olosuhteiden vuoksi. Komissio jatkaa kehityksen arvioimista tällä alalla. Komissio jatkaa kehityksen arvioimista tällä alalla. Uusiutuvaa energiaa rahoitetaan EU:n tasolla vahvasta poliittisesta tuesta sekä vankasta poliittisesta ja oikeudellisesta kehyksestä huolimatta suhteellisen vähän. Uusiutuvaa energiaa rahoitettiin vuosina noin 9,8 miljardilla eurolla (3,26 miljardia euroa vuodessa), josta suurin osa oli Euroopan investointipankin lainoja. EU:n rahoitusvälineitä, joilla komissio rahoittaa uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita suoraan (Euroopan talouden elvytyspaketti, TTK ja SET-suunnitelman menot), joita hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa (rakenne- ja koheesiorahastot) ja joita hallinnoidaan yhdessä muiden instituutioiden (EBRD ja EIP) kanssa, tullaan tarkastelemaan valmisteltaessa seuraavaa EU:n rahoituskehystä, joka kattaa EU:n menot vuodesta EU:n poliittista sitoumusta edistää uusiutuvaa energiaa on tässä yhteydessä lujitettava asianmukaisella rahoituksella. Komissio tutkii erityisesti mahdollisuuksia käyttää EU:n ja kansallista rahoitusta yksityisen pääoman mobilisoimiseen Euroopan edun mukaisiin energiahankkeisiin, jotka toteutetaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Lisätoimia tarvitaan, jotta uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä säädettyjen yhteistyömekanismien käyttöönotto helpottuu ja jotta voidaan parantaa alueellista yhteistyötä ja aloittaa tukijärjestelmien yhdenmukainen uudistaminen. Tärkeä uusi EU:n rahoitustuki uusiutuvan energian alalla on NER 300 -ohjelma, joka otettiin käyttöön päästökauppadirektiivillä 2003/87/EY. NER 300 -ohjelmasta tuetaan kaupallisen mittakaavan demonstrointihankkeita, jotka koskevat hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, sekä innovatiivisten uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden demonstrointihankkeita. Siitä pyritään antamaan yhteisrahoitusta EU:ssa ainakin 34 innovatiiviselle uusiutuvia energialähteitä koskevalle hankkeelle. NER 300 -ohjelmasta varataan yhteisrahoitusta varten noin 4,5 miljardia euroa (tämä summa vastaa alan yritysten ja Ks. SEC(2008)85-2, Annex to the Commission's impact assessment on the energy and climate package, s Ks. KOM(2010) 700 lopullinen. FI 14 FI

16 jäsenvaltioiden antamaa rahoitusta) 30. Komissio käynnisti marraskuussa 2010 ensimmäisen NER 300 -ohjelmaan liittyvän ehdotuspyynnön, joka koskee 200:aa miljoonaa päästöoikeutta 31. Komissio aikoo myös esittää ehdotuksen energiaverotusdirektiivin 32 muuttamiseksi. On selvää, että voimassa olevaa, uusiutuvaa energiaa koskevaa rahoituskehystä on parannettava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla, jotta EU voi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteensa mahdollisimman alhaisin kustannuksin. 4. PÄÄTELMÄ Uusiutuvan energian alan kasvu oli Euroopassa vähäistä ja hajanaista vuosina , mikä johtui osittain siitä, että EU:n sääntelykehys oli rajallinen. Tunnustettuaan sen, että uusiutuva energia tulee olemaan tulevaisuuden vähähiilisen energia-alan edellytys, EU loi kattavan, vankan ja kannustavan oikeuskehyksen. Tämänhetkisenä haasteena on panna poliittiset strategiat täytäntöön kansallisella tasolla ja toteuttaa konkreettisia toimia. Direktiivin täytäntöönpano ja toimintasuunnitelmien esittäminen ovat lupaavia merkkejä edistyksestä, jota on pidettävä yllä. Näinä herkän makrotalouden ja niukan budjetin aikoina on tärkeää tunnustaa uusiutuvan energian rahoittaminen kasvua lisääväksi menoeräksi, joka antaa suurta tuottoa pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää on taata menojen laatu ottamalla käyttöön kaikkein tehokkaimmat ja kannattavimmat rahoitusvälineet. Uusiutuvan energian alalla on energiainfrastruktuurialan tavoin tarpeen toteuttaa EU:n toimia, jotta voidaan tehostaa uusiutuvan energian käyttöönottoa ja sen integroitumista osaksi EU:n sisämarkkinoita. Tarkistettaessa rahoitusvälineitä kansallisella tasolla olisi huolehdittava siitä, ettei investoijien keskuudessa synny epävarmuutta ja että muiden jäsenvaltioiden toimintalinjat otetaan huomioon. Näin voidaan varmistaa, ettei noudatettu lähestymistapa ole ristiriidassa aitojen eurooppalaisten markkinoiden luomisen kanssa. Komissio tukee aktiivisesti kansallista yhteistyötä, jota uusiutuvan energian rahoittamisen alalla tehdään uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin sisältyvän uuden jäsenvaltioiden yhteistyökehyksen pohjalta, ja edistää uusiutuvan energian integroitumista osaksi eurooppalaisia markkinoita. EU:n varat olisi kohdennettava niin, että voidaan ensinnäkin taata uusiutuvan energian kustannustehokas kehittäminen ja tekninen tuki ja toisekseen varmistaa, että pääomainvestointeihin liittyviä kustannuksia alennetaan tällä alalla mahdollisimman tehokkaasti, mukaan luettuina yhteistyö EIP:n kanssa ja tekninen tuki. Komissio kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmat täytäntöön, Ks. komission päätös 2010/670/EU, annettu , EUVL L 290, s. 39. EUVL C 302, , s. 4. Lisätietoja on nähtävillä verkkosivulla Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EUVL L 283, , s. 51), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiiveillä 2004/74/EY ja 2004/75/EY (EUVL L 157, , s. 87 ja 100). FI 15 FI

17 yksinkertaistamaan infrastruktuurin suunnittelujärjestelmiä noudattaen kuitenkin voimassa olevaa EU:n ympäristölainsäädäntöä sekä ottamaan parhaat toimintatavat mahdollisimman pitkälle huomioon, vauhdittamaan edistymistä sähköverkon kehittämisessä uusiutuvan energian suuremman osuuden integroimiseksi verkkoon sen edellyttämän tasapainon saavuttamiseksi, kehittämään edelleen yhteistyömekanismeja ja aloittamaan uusiutuvan energian integroimisen osaksi Euroopan markkinoita, varmistamaan, etteivät voimassa oleviin kansallisiin tukijärjestelmiin tehtävät uudistukset synnytä epävarmuutta investoijien keskuudessa, ja välttämään muutosten tekemistä jälkikäteen. Tukeakseen näitä toimia komissio tekee edelleenkin yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa direktiivin täytäntöönpanon alalla, tarkastelee ja parantaa uusiutuvan energian hankkeille annettavan EU:n rahoituksen toimivuutta sekä helpottaa kansallisten tukijärjestelmien lähentämistä, jotta voidaan varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset uusiutuvan energian kehittämiselle Euroopassa. FI 16 FI

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen 1 Hanselin hankintapalvelut Puitejärjestelyt Kilpailutukset hankintayksikön puolesta Tulossa: Sähköiset työkalut omien kilpailutusten tekemiseen ja puitejärjestelyjen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008 1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Aurinkosähköteknologian kehitysnäkymät. AURINKOSÄHKÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUSNEUVOSTON (PV-TRAC) raportti

Aurinkosähköteknologian kehitysnäkymät. AURINKOSÄHKÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUSNEUVOSTON (PV-TRAC) raportti Aurinkosähköteknologian kehitysnäkymät AURINKOSÄHKÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUSNEUVOSTON (PV-TRAC) raportti ESIPUHE Aurinkosähköteknologialla voidaan muuntaa auringon säteilyä suoraan sähköksi ilman, että tarvittaisiin

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot