KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 31 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa SEK(2011) 129 lopullinen SEK(2011) 130 lopullinen SEK(2011) 131 lopullinen FI FI

3 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa 1. JOHDANTO Uusiutuva energia on vähähiiliseen talouteen siirtymisen ehdoton edellytys. Se on myös keskeinen osa EU:n energiastrategiaa. Eurooppa on maailmanlaajuisessa johtoasemassa uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden kehittämisen alalla, joka työllistää tällä hetkellä 1,5 miljoonaa henkeä mutta voisi työllistää 3 miljoonaa henkeä enemmän vuoteen 2020 mennessä 1. Uusiutuvaa energiaa edistämällä voidaan myös kehittää laaja valikoima etupäässä kotoperäisiä energiaresursseja. EU:n toiminta uusiutuvan energian alalla on suhteellisen uutta. Se alkoi vuonna 1997 annetun valkoisen kirjan myötä. Sitä on ohjannut tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä energia-alalla ja puuttua kasvavaan riippuvuuteen fossiilisten polttoaineiden tuonnista poliittisesti epävakailta EU:n ulkopuolisilta alueilta. Painopiste on sittemmin muuttunut: uusiutuvan energian edistäminen sähkö- ja liikennealan ohjeellisilla tavoitteilla on korvattu oikeudellisesti sitovilla tavoitteilla, joita tukevat kattava sääntelykehys ja äskettäin uudelleenkohdennettu Euroopan energiainfrastruktuuripolitiikka, joka helpottaa kasvua uusiutuvan energian alalla. Uusi uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi luo vahvan ja vakaan sääntelykehyksen uusiutuvan energian kehittämiselle Euroopassa. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään (määräaika oli 5. joulukuuta 2010) ja laatineet kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman, perusta määrätietoiselle EU:n toiminnalle uusiutuvan energian alalla on luotu. Komission Energia strategiassa 2 selostetaan, miten EU:n infrastruktuuri- ja innovaatiotoimilla tuetaan kehitystä uusiutuvan energian alalla ja varmistetaan, että uusiutuvan energian lähteistä ja niihin liittyvistä teknologioista tulee taloudellisesti kilpailukykyisiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nämä seikat tukevat kasvua uusiutuvan energian alalla ja edistävät EU:n tavoitteiden saavuttamista. Koska uusiutuvan energian ala on uusi ja kehittyvä, tulevina vuosina on käsiteltävä näiden tärkeiden haasteiden lisäksi myös rahoituskysymyksiä. Tässä tiedonannossa esitetään katsaus uusiutuvan energian alaan Euroopassa ja sen näkymiin vuoteen 2020 saakka sekä käsitellään sellaisia alan kehityshaasteita, jotka ovat vielä käsittelemättä. Tämä tiedonanto perustuu analyysiin, joka esitetään kolmessa kertomuksessa, joista ensimmäinen tarkastelee uusiutuvan energian rahoittamista Euroopan ja kansallisella tasolla, toinen viimeisintä edistystä uusiutuvan energian kehittämisessä sekä biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvaan energiaan perustuvien polttoaineiden käytössä liikenteen alalla ja kolmas ainetaseeseen perustuvan todentamismenetelmän toimivuutta biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmässä. Tämä tiedonanto ja mainitut kolme asiakirjaa ovat komission vastaus asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä vahvistettuihin raportointivaatimuksiin Komission (ECOFYS) EmployRES-tutkimus bruttotyöllisyysvaikutuksista. KOM(2010) 639/3, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi. SEC xx Recent progress in developing energy from renewable sources and technical evaluation of the use of biofuels and other renewable fuels in transport. Direktiivin 2001/77/EY 3 artiklan ja direktiivin FI 2 FI

4 2. 20 PROSENTIN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Uusiutuvan energian alan kehitystä ohjasi vuoteen 2008 saakka löyhä sääntelykehys, johon ei sisältynyt sitovia tavoitteita. Uusiutuvaa sähköä koskevassa direktiivissä 4 ja biopolttoainedirektiivissä 5 asetettiin ohjeellisia kansallisia tavoitteita, joilla on pyritty nostamaan uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa 21 prosenttia 6 ja liikenteen alalla (suhteessa bensiiniin ja dieseliin) 5,75 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Oheen liitetyn edistymiskertomuksen sisältämä tarkastelu osoittaa, ettei mitään näistä tavoitteista todennäköisesti saavuteta, vaikka uusiutuvan energian kasvu on ollut jatkuvaa sekä sähköntuotannon että liikenteen alalla, kuten jäljempänä esitetään. Uusiutuvan energian alakohtainen ja yleinen kasvu EU:ssa 7 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% Sähköntuotanto Liikenne Lämmitys Koko uusiutuvan energian ala 4% 2% 0% (Lineaariset arviot vuosille 2009 ja 2010) Vain Tanska, Saksa, Unkari, Irlanti, Liettua, Puola ja Portugali saavuttanevat vuodelle 2010 asetetut uusiutuvan energian tavoitteensa sähköntuotannon alalla. Vastaavasti vain Itävalta, Suomi, Saksa, Malta, Alankomaat, Puola, Romania, Espanja ja Ruotsi saavuttanevat uusiutuvan energian tavoitteensa liikenteen alalla. Riittämätön edistyminen sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa ja tarve edistää uusiutuvan energian kehittämistä kaikissa jäsenvaltioissa eikä pelkästään muutamissa niistä kuuluivat niihin syihin, joiden vuoksi poliittista lähestymistapaa haluttiin muuttaa, mikä johti /30/EY 4 artiklan 2 kohdan mukainen komission kertomus; SEC xx Review of European and national financing of renewable energy. Direktiivin 2009/28/EY 23 artiklan 7 kohdan mukainen komission kertomus; SEC xx Commission report on the operation of the mass balance verification method for the biofuels and bioliquids sustainability scheme. Direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 2 kohdan mukainen komission kertomus. Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annettu direktiivi 2001/77/EY. Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annettu direktiivi 2003/30/EY. Uusiutuvasta energiasta tuotetun sähkön osuus EU:ssa oli direktiivin 2001/77/EY liitteen mukaisesti 22 prosenttia, mutta sittemmin tapahtuneiden liittymisten johdosta osuutta korjattiin 21 prosenttiin. Tässä kaaviossa esitetään uusiutuvan energian osuus kolmella energiavaltaisella alalla sekä uusiutuvan energian kokonaisosuus lopullisesta energiankulutuksesta. FI 3 FI

5 uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin antamiseen vuonna Uusi direktiivi kattaa koko energiankulutuksen, myös lämmityksen ja jäähdyttämisen, ja siinä vahvistetaan ohjeellisten kansallisten tavoitteiden sijaan oikeudellisesti sitovia tavoitteita, jotta EU saavuttaisi uusiutuvan energian 20 prosentin tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi sisältää myös selkeästi tiukempia säännöksiä, joilla pyritään helpottamaan uusiutuvan energian kehittämistä. Siinä muun muassa asetetaan jäsenvaltioille velvoite laatia kansallisia uusiutuvaa energiaa käsitteleviä toimintasuunnitelmia, uudistaa suunnittelumekanismeja ja kehittää sähköverkkoja edelleen. Tarve parantaa suunnittelumekanismeja (noudattaen ennaltavarautumisen periaatetta ja rajoittaen ympäristövaikutuksia) oli myös yksi niistä aiheista, joita käsiteltiin infrastruktuurien painopisteitä koskevassa komission tiedonannossa. Lisätoimia on toteutettava sekä uusiutuvan energian infrastruktuurin että koko energiainfrastruktuurin alalla. Jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien tarkastelu osoittaa, että uusi strategia alkaa tuottaa tulosta. Kattava ja sitova sääntelykehys edistää osaltaan uusiutuvan energian kehittämistä, jotta EU voi saavuttaa asettamansa kunnianhimoiset tavoitteet 9. Viime vuosien vahvan kasvun ansiosta uusiutuvan energian osuus energiantuotantoon tehdyissä investoinneissa oli 62 prosenttia vuonna Vahvempi kasvu Jäsenvaltioiden ennusteet osoittavat, että uusiutuvan energian ala kasvaa vuoteen 2020 mennessä aikaisempaa nopeammin. Lähes puolet jäsenvaltioista (Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Liettua, Malta, Alankomaat, Slovenia ja Ruotsi) aikoo ylittää omat tavoitteensa ja tuottaa ylijäämää muiden jäsenvaltioiden käyttöön. Kaksi jäsenvaltiota (Italia ja Luxemburg) aikoo kattaa pienen osan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavasta uusiutuvasta energiasta tuonnilla niin, että ne saavat tilastollisia siirtoja ylijäämää tuottaneista jäsenvaltioista tai kolmansista maista (ks. lisätietoja oheen liitetystä edistymiskertomuksesta). Jos kaikki nämä tuotantoennusteet toteutuvat, uusiutuvan energian osuus EU:ssa ylittää 20 prosentin tavoitteen vuonna Toimintasuunnitelmat sisältävät myös tärkeää tietoa energiatehokkuudesta. Energiankulutus on EU:ssa vuonna 2020 arviolta 95 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Arviot kansallisen energiankulutuksen kehityksestä vuoteen 2005 verrattuna vaihtelevat yli 20 prosentin kasvusta (Kypros, Liettua ja Malta) 14 prosentin (Saksa) ja 9 prosentin vähennykseen (Yhdistynyt kuningaskunta). Jäsenvaltioiden odotetaan yhdessä yli kaksinkertaistavan uusiutuvan energian kokonaiskulutuksensa 103 miljoonasta öljyekvivalenttitonnista (vuoden 2005 taso) 217:ään miljoonaan öljyekvivalenttitonniin vuoteen 2020 mennessä (lopullinen energian bruttokulutus). Kasvusta 45 prosenttia odotetaan tapahtuvan sähköntuotannon, 37 prosenttia 8 9 Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu direktiivi 2009/28/EY. Kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmat ovat nähtävissä komission avoimuusfoorumilla osoitteessa Toimintasuunnitelmissa olevat tiedot ovat, jos ei toisin mainita, peräisin ECN:n/EEA:n raportista Renewable Energy Projections as Published in the National Renewable Energy Action Plans of the European Member States. FI 4 FI

6 lämmityksen ja 18 prosenttia liikenteen alalla. Näiden kolmen alan odotettua kehitystä EU:ssa kuvataan jäljempänä esitetyissä kaavioissa 10. Alla olevassa kaaviossa biomassan jälkeen tulevan tuulivoiman osuus ennustetusta uusiutuvan energian kulutuksen kasvusta on 27 prosenttia (kaksi kolmasosaa onshore-tuulivoimaa ja yksi kolmasosa offshoretuulivoimaa). Tämä luo kysyntää eurooppalaisille tuuliturbiininvalmistajille ja liitännäisteollisuudelle. Myös aurinkoenergian osuus kasvaa erityisesti aurinkosähkön alalla. Joillakin muilla teknologia-aloilla, joiden osuudet ovat tällä hetkellä pienet, odotetaan tapahtuvan vieläkin suurempaa kasvua. Alan eurooppalaisten toimijoiden on oltava valmiita vastaamaan kasvavaan kysyntään. Uusiutuvan energian kehitys sähköntuotannon alalla EU:ssa GWh Vuorovesi, aalto, meri Maalämpö Aurinkosähkö Biomassa Tuuli Vesi Enemmän sähköä Uusiutuvan energian osuuden olisi jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmien mukaan oltava vuoteen 2020 mennessä 37 prosenttia Euroopan sähköntuotannon rakenteesta. Uusiutuvasta energiasta tuotetun sähkön osuuden kasvuun liittyy kuitenkin joitakin ehtoja. Ensinnäkin on selvää, että sähköverkon uudistamista on vauhditettava. Energiainfrastruktuuria koskevassa tiedonannossa korostetaan, että on toteutettava kiireellisesti toimenpiteitä, jotta voidaan valmistella verkkoa uusiutuvasta energiasta tuotettujen huomattavien sähkömäärien integroimiseen ja siten parantaa verkon tasehallintaa, joustavuutta ja tuotannon hajauttamista. Toisekseen sähköverkot on liitettävä paremmin toisiinsa ja niitä on joustavoitettava. Lisäksi on kehitettävä uusia ja vahvistettava jo olemassa olevia infrastruktuureja, mukaan luettuna älykkäiden verkkoteknologioiden käyttöönotto 11. Yksi suurimmista verkkoinfrastruktuuriin liittyvistä haasteista on verkottaa Euroopan pohjoisten merialueiden offshore-potentiaali, erityisesti offshore-tuulivoima, offshore- että onshore-sähköverkon kehittämiseksi Kaaviot perustuvat kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimintasuunnitelmien alustavaan analyysiin. KOM(2010) 677, Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten. FI 5 FI

7 Energia strategiassa korostetaan, että uusiutuvasta energiasta tuotetun sähkön kasvulla on vaikutuksia myös sähkömarkkinoihin yleensä. Pienemmän mittakaavan hajautetut sähköntuotantomuodot, jotka ovat moninaisia ja joustavia, edellyttävät erilaisia verkko- ja markkinasuunnittelusääntöjä kuin perinteiset suuret keskitetyt sähköntuotantomuodot. Uusiutuvan energian markkinat olisi ideaalitapauksessa integroitava niin, että resursseja kehitetään siellä, missä se on talouden ja ympäristön kannalta järkevintä. Myös sellaiset tekijät, kuten etäisyys kulutuskeskuksiin, verkoille aiheutuvat tarpeet, julkiseen hyväksyntään liittyvät seikat sekä työpaikkojen luominen, ovat selkeästi merkittäviä, eikä niitä voi jättää vaille huomiota. Tukijärjestelmiä olisi joka tapauksessa mukautettava ajan myötä, jotta voidaan soveltaa parhaita toimintatapoja ja välttää siten markkinoiden epäasianmukainen vääristyminen ja kohtuuttomat kustannukset. Lämmitys ja jäähdytys Jäljempänä esitetty kaavio osoittaa, miten lämmitys- ja jäähdytysalan teknologioiden osuuden odotetaan kasvavan tulevana vuosikymmenenä. Biomassa tulee edelleenkin olemaan käytetyin teknologia, sillä 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tapahtuvasta kasvusta perustuu siitä tuotettuun energiaan (puolet lämmityksen, kolmasosa liikenteen ja loput sähköntuotannon alalla). Uusiutuvan energian kehitys EU:ssa lämmityksen ja jäähdytyksen alalla ktoe Maalämpö Aurinkolämpö Lämpöpumput Biomassalämpö Lämmitysalan markkinakehitys on aiemmin ollut vaatimatonta, mikä johtuu siitä, että useimmista jäsenvaltioista on puuttunut asianmukainen tukikehys. Tilanne kuitenkin muuttuu selvästi lähivuosina, kun lämmitys- ja jäähdytysala sisällytetään osaksi uutta uusiutuvaa energiaa koskevaa EU:n kehystä. Jäsenvaltiot suunnittelevat jo nyt uudistavansa avustuksiaan, syöttötariffijärjestelmiään ja muita lämmitysalan tukimekanismejaan. Näin ollen voidaan odottaa, että Euroopan pellettialalla, biomassaan perustuvan kattilateknologian alalla, yhteispolttoteknologian alalla ja biopolttoaineiden jalostamisen alalla tapahtuu kehitystä ja että niihin tehdään investointeja. Liikenne FI 6 FI

8 Toimintasuunnitelmat osoittavat myös, miten jäsenvaltiot aikovat saavuttaa uusiutuvan energian 10 prosentin tavoitteen liikenteen alalla. Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet tulevat olemaan ensisijainen energianlähde vuoteen 2020 mennessä. Eurooppa on ottanut käyttöön maailman tiukimmat biopolttoaineiden kestävyyskriteerit, joiden soveltamisesta komissio antoi kesäkuussa 2010 ohjeet 12. Kestävyyskriteereiden noudattamista koskevan todentamismenetelmän (ainetasemenetelmän) toimivuutta arvioidaan oheen liitetyssä kertomuksessa 13. Toisen sukupolven biopolttoaineiden ja sähköautojen panos vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseen tulee olemaan pieni. Uusiutuvan energian kehitys liikenteen alalla EU:ssa ktoe Vety Muut biopolttoaineet Liikenteessä käytettävä sähkö Bioetanoli Biodiesel Lähde: Kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimintasuunnitelmien perusteella tehty komission analyysi. Jotta vuoden 2020 tavoitteet saavutetaan kustannus- ja resurssitehokkaasti ja jotta uusiutuvan energian osuus kasvaisi entisestään vuoden 2020 jälkeen, EU:n on jatkettava investoimista edistyksellisiä uusiutuvan energian teknologioita koskevaan tutkimukseen ja vähennettävä edelleen offshore-tuulivoimaan, aurinkosähkövoimaan, sähköautoihin ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin liittyviä kustannuksia. SET-suunnitelman 14 kaltaisilla tutkimusohjelmilla on tarkoitus edistää win-win-ratkaisujen käyttöä sellaisten uusiutuvan energian alan hankkeiden yhteydessä, joihin liittyy laajempia ympäristöetuja. Vuoden 2020 tavoitteisiin tähtäävien tämänhetkisten teknologioiden yleinen käyttöönotto ja levitys sekä edistyksellisten teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto hiilidioksidipäästöttömän energia-alan luomiseksi edellyttävät suuria ponnisteluja ja huomattavia investointeja. Siksi on tärkeää, että uusiutuvan energian rahoittamiselle luodaan vakaat ja ennustettavissa olevat puitteet KOM(2010), Komission tiedonanto EU:n biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmän täytäntöönpanosta käytännössä sekä biopolttoaineiden laskentasäännöistä. SEC xx Commission report on the operation of the mass balance verification method for the biofuels and bioliquids sustainability scheme Direktiivin 2009/28/EY 18 artiklan 2 kohdan mukainen komission kertomus. KOM(2007) 723, Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) - Kohti vähähiilistä tulevaisuutta. FI 7 FI

9 Teknologisten ja sääntelyllisten näkökohtien lisäksi jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien on vauhditettava toimiaan osaamisen, tietämyksen ja valmiuksien lisäämiseksi erityisesti asiaa koskevissa hallintoelimissä ja virastoissa (muun muassa kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen välityksellä) asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi, jotta uusiutuvaa energiaa koskevat investointiohjelmat ja -hankkeet toteutetaan tehokkaalla tavalla. 3. INVESTOINTIVAJEEN POISTAMINEN: PAREMPI JA INTEGROIDUMPI UUSIUTUVAN ENERGIAN RAHOITUS Infrastruktuurien painopisteitä koskevassa komission tiedonannossa korostetaan, että EU:n energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Euroopassa investoidaan yli biljoona euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä summasta noin puolet tarvitaan olemassa olevan sähköntuotantokapasiteetin uudistamiseen tai uuteen sähköntuotantokapasiteettiin investoimiseen. Kuten EU:n uudessa energiastrategiassa 15 todetaan, etusijalle olisi asetettava investoiminen uusiutuvasta energiasta tuotettuun sähköön niin, että ylitetään vuoden 2009 taso, jolloin 62 prosenttia uudesta sähköntuotantokapasiteetista käytti uusiutuvaa energiaa. Eräästä muusta komission teettämästä analyysistä ilmenee, että uusiutuvaan energiaan investoidaan pääomaa vuosittain keskimäärin 35 miljardia euroa mutta että tämä määrä olisi pikaisesti kaksinkertaistettava 70 miljardiin euroon, jotta EU saavuttaa tavoitteensa 16. Tällaisia kustannuksia on rahoitettava kuten nykyään tehdäänkin pääosin yksityisen sektorin tekemillä investoinneilla, jotka viime kädessä päätyvät energiankuluttajien maksettaviksi. Uusiutuvan energian alan edistämisestä saatavat edut tunnustettiin laajalti vuonna 2009, jolloin maailmanlaajuinen finanssikriisi puhkesi ja miljardien arvoisia puhtaan teknologian tukipaketteja toteutettiin Yhdysvalloissa, Kiinassa ja EU:ssa 17. Uusiutuvan energian alan kasvu Yhdysvalloissa sekä Kiinassa ja muissa Aasian maissa osoittaakin, että alaa pidetään maailmanlaajuisesti ratkaisevan tärkeänä innovoinnin, energiavarmuuden ja vähähiilisen talouden toteutumisen kannalta. Kuten EU:n uudessa energiastrategiassa 18 todetaan, Euroopan haasteena on säilyä johtoasemassa tällä alalla ja varmistaa alan kasvu aikana, jona valtioiden on leikattava menojaan. EU:n päästökauppajärjestelmän kaltaiset ilmastotoimet, joissa hiilelle asetetaan hinta, jotta kasvihuonekaasuja voidaan vähentää 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, ovat uusiutuvan energian edistämisen kannalta tärkeitä. Vastaavasti monilla toimilla voidaan yksinkertaistaa monimutkaisia lupa- ja suunnittelumenettelyjä sekä poistaa sellaisia uusiutuvan energian kasvun esteitä, jotka eivät riipu kustannuksista. Jo pelkästään sillä, että tehdään suunnittelujärjestelmistä avoimempia ja nopeampia noudattaen voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä voidaan parantaa KOM(2010) 639/3, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi, s. 6. ECOFYS, Ernst & Young, Fraunhofer ISI, TU Vienna, Sähkön osalta kustannustehokkain investointiskenaario on miljardia euroa, mikä on linjassa tiedonannossa KOM(2010) 677 esitetyn analyysin kanssa. Euroopan talouden elvytyspaketti, ks. verkkosivu KOM(2010) 639 lopullinen, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi. FI 8 FI

10 uusiutuvan energian käyttöönottoa 19. Käyttöönottoa voidaan parantaa myös varmistamalla, että asentajat ovat päteviä, ja tarjoamalla kuluttajille enemmän tuotetietoutta 20. Näinä niukan budjetin aikoina voidaan toteuttaa myös muita toimia sen varmistamiseksi, että uusiutuvaan energiaan kohdennetut varat käytetään kustannustehokkaasti. Tässä yhteydessä on tärkeää, että rahoitusvälineet valitaan ja niitä koordinoidaan toimivalla tavalla kansallisella ja EU:n tasolla. Se, millä rahoitusvälineellä uusiutuvan energian kehittämistä voidaan tukea parhaiten, riippuu teknologian senhetkisestä tilasta ja hankkeen kehitysvaiheesta 21. Rahoitusvälineitä voivat olla avustukset, lainat, lainatakaukset, pääomasijoitusrahastot, syöttötariffit, preemiot, kiintiö-/sertifikaattijärjestelmät, verotukselliset kannustimet ja tarjouskilpailut. Riippuu tilanteesta, mikä näistä välineistä on soveltuu tukemiseen ilman, että markkinoiden kilpailukyky heikentyy. Nämä rahoitusvälineet vähentävät erilaisia hankkeeseen liittyviä (teknisiä, rakentamiseen liittyviä ja sääntelyllisiä) riskejä, ja niiden soveltuvuus riippuu erityisesti hankkeen tai teknologian kehitysvaiheesta. Esimerkiksi T&Khankkeita rahoitetaan perinteisesti avustuksilla, joita myönnetään huomattavaan osaan hankkeen pääomakustannuksista, koska kehitettävään teknologiaan liittyvät kustannukset ja epävarmuustekijät tekevät hankkeista niin riskialttiita, ettei yksityinen sektori halua rahoittaa niitä yksinään. Kun teknologiasta on tullut vakiintuneempi, avustuksilla voidaan rahoittaa demonstraatiohankkeita, ja kun teknologia on jo lähes täysin vakiintunut, käyttöön voidaan ottaa riskipääomaa, johon liittyy suuria riskejä. Tuloksia on nähtävissä jo nyt: tuulivoimantuotantoon liittyvät kustannukset vähenivät 20 prosenttia vuoteen 2006 ulottuneen yhdeksänvuotiskauden aikana ja aurinkosähköön liittyvät kustannukset 57 prosenttia 22. Tuulivoiman alalla käyttökustannusten pieneneminen on alentanut markkinahintoja (ns. merit order -ilmiö). Tämä merkitsee sitä, että kaikki sähkönkuluttajat säästävät kustannuksissa ja että tukijärjestelmiin liittyviä ylimääräisiä kustannuksia voidaan kompensoida huomattavassa määrin. Kun teknologia on käyttöönottovalmis muttei vielä kilpailukykyinen, tuen painopiste siirtyy yleensä pääoman tukemisesta toiminnalliseen tukeen. Myös tässä yhteydessä riippuu tilanteesta, mikä rahoitusväline on soveltuvin. Olipa rahoitusväline kuitenkin mikä tahansa, on tärkeää, että tukitasojen mukauttaminen tapahtuu ennustettavissa olevalla ja läpinäkyvällä tavalla, jotta voidaan välttää äkilliset muutokset noudatetussa toimintalinjassa tai poliittiset vaatimukset edellytysten taannehtivasta muuttamisesta (kuten äskettäin tapahtui tietyillä aurinkovoimamarkkinoilla). Rahoitusvälineen avulla on oltava mahdollista tehdä mukautuksia, joissa otetaan huomioon uusiutuvaan energiaan liittyvien tuotantokustannusten pieneneminen, jolloin vältetään liialliset pääomatuotot. Lisäksi on tärkeää huomata, että toiminnallista tukea rahoitetaan yleensä energiankuluttajien eikä veronmaksajien varoin. Eurooppalaisen energia-alan kehittämiseen liittyvien kustannusten suuruus riippuu hyvin monista tekijöistä, muun muassa teknologiakustannuksista, öljyn ja kaasun hinnoista, teknisestä edistyksestä, verkko- ja liikennekustannuksista sekä hallinnollisista esteistä. Uusiutuva energia on edelleen usein kalliimpaa kuin perinteisistä energialähteistä tuotettu energia. Tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset energian sisämarkkinat ovat edelleenkin hajanaiset, että käytössä on perinteinen infrastruktuuri ja että fossiilisia polttoaineita tuetaan edelleenkin neljä kertaa Ks. ECORYS: Assessment of non-cost barriers to renewable energy growth in EU Member States, verkkosivu Ks. ECORYS: Assessment of non-cost barriers to renewable energy growth in EU Member States, verkkosivu Ks. lisätietoja asiakirjoista Support schemes for renewable electricity in the EU, European Commission Economic Papers 408, huhtikuu 2010, ja Financing Renewable energy in the European Energy market, ECOFYS et al, lokakuu EWEA, The economics of wind energy, ja EPIA, Set for FI 9 FI

11 enemmän kuin uusiutuvaa energiaa 23. Tämä on valitettavaa. Olisi huolehdittava siitä, että jäsenvaltioilla on kannustimia saavuttaa tavoitteet uusiutuvan energian alalla. Uusiutuvan energian alaa on tuettava, kunnes tällaiset markkinaolosuhteet on saavutettu ja esteet on poistettu. Toisin sanoen uusiutuvaa energiaa koskeva rahoitustuki voidaan poistaa vasta, kun uusiutuvaan energiaan liittyvät kustannukset ovat laskeneet edelleen, markkinahäiriöt on korjattu ja markkinat ovat kilpailulle avoimet. Jäsenvaltioiden tukijärjestelmät Vaikka EU rahoittaakin uusiutuvan energian alaa, suurin osa uusiutuvaa energiaa koskevasta tuesta tulee kuitenkin jäsenvaltioista. Jäljempänä oleva taulukko osoittaa, millä rahoitusvälineillä jäsenvaltiot antavat rahoitustukea. Taulukosta ilmenee, että voi olla asianmukaista käyttää useita rahoitusvälineitä, jos eri teknologiat ovat eri kehitysvaiheessa ottaen huomioon käyttäjät ja markkinat. Rahoitusvälineiden valinnalle olisi kuitenkin määriteltävä selkeä kehys, jotta voidaan välttää epäselvyydet ja haittavaikutukset, joita investoijille voi koitua. Rahoitusvälineitä on uudistettu ja mukautettu huomattavasti tilanteen mukaan kaikilla aloilla ja erityisesti sähköalalla. Tuotantokustannusten laskettua tariffeja on alennettu. Teknologioita on niiden kehityttyä integroitu osaksi kiintiö- tai tariffitukijärjestelmiä. Teknologiaan liittyvien riskien vähenemisen myötä tuottajien riskit kasvavat, koska ne käyttävät markkinahintaa (ja ovat integroituneet markkinoille), tuen siirtyessä syöttötariffeista preemioihin. On olennaisen tärkeää, että nämä kustannukset ovat valtion talousarviosta erillisiä eli että ne koituvat energiankuluttajien eivätkä veronmaksajien maksettaviksi (ks. lisätietoja asiaa koskevasta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta), jotta voidaan välttää jatkuvat keskeytykset valtion varojen niukentuessa. Yksittäisten rahoitusvälineiden käyttö sähkön, lämmityksen ja liikenteen (biopolttoaineet) alalla jäsenvaltioittain AT BE BG CY CZ DE DK EE ES FI FR GR HU IE IT LT LU LV MT NL PL PT RO SE SI SK UK Syöttötariffi x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Preemiot x x x x x x Sähkö Kiintiövelvoit e Investointiavu stukset x x x x x x x x x x x x x x x x Verovapautuk set x x x x x x x x x x Verotuksellise t kannustimet x x x x x x x Läm mitys Investointiavu stukset x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 23 IEA:n uusimpien arvioiden mukaan fossiilisia polttoaineita tuetaan maailmanlaajuisesti 312 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla (http://www.worldenergyoutlook.org/subsidies.asp). Uusimpien EU:ta koskevien lukujen (vuodelta 2004) mukaan 15 jäsenvaltiota tukee fossiilisia polttoaineita 21,7 miljardilla eurolla ja uusiutuvaa energiaa 5,3 miljardilla eurolla (EEA Technical report 1/2004). FI 10 FI

12 Verovapautuk set x x x x x x x x x x Verotuksellise t kannustimet x x x x x Liikenne Kiintiövelvoit e Verovapautuk set x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Joissakin jäsenvaltioissa on uudistuksien yhteydessä otettu käyttöön toimia, joilla pyritään kehittämään yksityisiä rahoitusmekanismeja, jotka houkuttelevat pääomaa ja lisäävät uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden paikallista hyväksyntää (ja auttavat siten poistamaan muita esteitä, esimerkiksi rakennuslupaan liittyviä). Tällöin välineenä käytetään useimmiten paikallista vastuuta : paikallisyhteisöt voivat osallistua hankkeeseen tehtävien investointien rahoitukseen ja saada vastineeksi halvempaa sähköä tai osuuden hankkeen tuottamasta voitosta 24. Paikallisten julkis-yksityisten kumppanuuksien kehittäminen voi myös olla tehokas tapa vähentää hankkeen kustannuksia ja lisätä julkista hyväksyntää. Samalla se antaa panoksen paikalliseen ja alueelliseen sosioekonomiseen kehitykseen. Tällaiset uudistukset tuottavat tulosta vain, kun investoijat suunnittelevat ne etukäteen selkeän kansallisen strategian mukaisesti. Äkilliset muutokset aiheuttavat häiriöitä ja heikentävät kaikkia uusiutuvaa energiaa koskevia investointistrategioita. Niitä on vältettävä, sillä ne heikentävät investoijien luottamusta ja ponnisteluita, joita tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti tukijärjestelmien muuttamista jälkikäteen on vältettävä, koska sillä on kielteinen vaikutus investoijien luottamukseen. Komissio on jo ilmaissut huolensa viimeaikaisesta kehityksestä tällä alalla tietyissä jäsenvaltioissa. Komissio jatkaa tämän aiheen tiivistä seuraamista ja harkitsee tarvittaessa lisätoimien toteuttamista EU:n tasolla. Yhteistyömekanismit Edellä mainituilla toimilla voidaan parantaa välineiden tehokkuutta, mutta lisätoimia tarvitaan. Useimmat jäsenvaltiot keskittävät edelleen toimensa kansallisiin resursseihin saavuttaakseen vuoden 2020 tavoitteet omin avuin. Ne eivät ole pyrkineet vähentämään kustannuksia kehittämällä resursseja, joiden hyödyntäminen on edullisempaa sisämarkkinoiden muissa osissa. Komission arvion 25 mukaan joka vuosi voitaisiin säästää jopa 10 miljardia euroa, jos jäsenvaltiot pitäisivät uusiutuvaa energiaa EU:n sisämarkkinoiden hyödykkeenä kansallisten markkinoiden hyödykkeen sijaan. Näin ollen markkinoiden integroituminen, erityisesti siirtyminen syöttöpreemioihin, on liian hidasta ja hajanaista, mistä syystä sitä vahvistettava. Kuten EU:n energiastrategiassa todetaan, myös jatkossa on tarpeen lähentää kansallisia tukijärjestelmiä, jotta voidaan helpottaa kauppaa ja siirtymistä yleiseurooppalaisempaan Lisätietoja tällaisista hyödyn jakamista koskevista mekanismeista saa RESHARE-raportista, joka on nähtävillä verkkosivulla SEC xx Review of European and national financing of renewable energy. Direktiivin 2009/28/EY 23 artiklan 7 kohdan mukainen komission kertomus. FI 11 FI

13 lähestymistapaan uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä 26. Tämä lähentämisvaatimus ei ole uusi. Sillä korostetaan tarvetta alkaa mukautua erityisesti tulevaisuuden eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin, joilla uusiutuvan energian osuus tulee olemaan yli kolmannes. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi offshore-tuulivoiman kehittämisen alalla, on ehdottomasti otettava käyttöön integroitu strategia. Asianomaiset jäsenvaltiot ja komissio ovat jo ryhtyneet toimiin; ne allekirjoittivat äskettäin yhteisymmärryspöytäkirjan Pohjanmeren maiden offshoreverkkoaloitteesta. Komissio seuraa tarkasti tätä kehitystä ja raportoi edistymisestä offshoretuulivoiman ja -verkon kehittämisessä vuonna Komissio myös tutkii paraikaa parametrejä, jotka koskevat uusiutuvan energian tuontia eteläiseltä Välimeren alueelta Desertecin ja Välimeren aurinkosuunnitelman kaltaisten aloitteiden yhteydessä. Tämän painopisteen lisäksi EU:n olisi kehitettävä keskipitkän tai pitkän aikavälin strategia, jolla varmistetaan, että energia-ala toimii kustannustehokkaammin. Uusiutuvan energian integroimista voidaan edistää näin aluksi muun muassa kehittämällä edelleen direktiivissä säädettyjä uusia yhteistyömekanismeja. 26 KOM(2010) 639/3, Energia 2020 Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi, s. 10. FI 12 FI

14 Uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin yhteistyömekanismit Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä säädetään yhteistyömekanismeista, joiden avulla jäsenvaltiot voivat yhdistää voimansa kehittääkseen uusiutuvia energialähteitä. Yhteistyömekanismeja ovat muun muassa tilastolliset siirrot, joilla jäsenvaltio, jolla on uusiutuvan energian ylijäämä, voi tilastollisesti myydä ylijäämänsä toiselle jäsenvaltiolle, jonka uusiutuvaan energiaan liittyvät tuotantokustannukset saattavat olla korkeammat. Tällöin yksi jäsenvaltio saa tuloja, jotka kattavat vähintäänkin uusiutuvaan energiaan liittyvät tuotantokustannukset, ja toinen jäsenvaltio saa alhaiseen hintaan panoksen kohti tavoitettaan, yhteishankkeet, joissa yksi jäsenvaltio voi yhteisrahoittaa toisessa jäsenvaltioissa toteutettavaa uutta uusiutuvaa energiaa koskevaa hanketta ja joissa tuotanto jaetaan tilastollisesti näiden kahden jäsenvaltion kesken. Myös tällaisesta yhteistyöstä saadaan keskinäistä etua ja kustannussäästöjä. Yhteishankkeita voidaan toteuttaa myös jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä, jos tuotettu sähkö tuodaan EU:hun (esim. Pohjois- Afrikasta), yhteiset tukijärjestelmät, joissa kaksi tai useampi jäsenvaltio päättää yhdistää uusiutuvan energian kehittämistä koskevat tukijärjestelmänsä toisiinsa osittain tai kokonaan, integroida energian selkeästi osaksi sisämarkkinoita ja jakaa tuotannon sen säännön perusteella, mistä taloudellinen tuki on peräisin. Tällaisten mekanismien käyttö tuottaa tulokseksi eurooppalaisen näkökulman uusiutuvan energian kehittämiseen kansallisen näkökulman sijaan ja takaa, että Eurooppa saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa kustannustehokkaasti. Lisäksi tällaiset kaupankäyntimahdollisuudet, yhteishankkeet ja yhteiset tukijärjestelmät ovat selkeitä välitavoitteita uusiutuvan energian integroimisessa osaksi Euroopan energiamarkkinoita. Jäsenvaltiot loivat uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä säädetyt yhteistyömekanismit voidakseen kehittää yhdessä ja yhteisrahoittaa uusiutuvan energian resursseja sekä yhdistää tukijärjestelmänsä tai yhdenmukaistaa niitä. Kun tasapuoliset toimintaolosuhteet on luotu energian sisämarkkinoilla ja uusiutuvan energian tuottajat voivat kilpailla keskenään yhtäläisin ehdoin, jäsenvaltioiden pitäisi olla valmiimpia siihen, että uusiutuvaa energiaa edistetään yleiseurooppalaisen lähestymistavan mukaisesti ja hyödynnetään tehokkaasti niissä jäsenvaltioissa, joissa hyödyntäminen on toteutettavissa ja kannattavinta. Myös niillä komission käynnistämillä foorumeilla ja hankkeilla, joilla on tarkoitus auttaa jäsenvaltioita kehittämään yhteistyömekanismeja 27, voidaan ohjata kansallisten tukijärjestelmien muita näkökohtia ja uudistuksia. Tällaisia muita aloitteita voisivat olla yhteinen strategia tukien eriyttämiseksi teknologioittain (technology banding), päivämäärät vuositarkistuksille, kustannuslaskentaa koskevat menetelmät/indeksit, syöttötariffien johdonmukaisempi muuntaminen syöttöpreemioiksi (teknologioiden kehittymisen myötä) ja meneillään oleva työ alueellisten klustereiden luomiseksi yhteisiä tukijärjestelmiä varten (esimerkiksi vastikään Norjan ja Ruotsin välillä sovittu järjestely vihreistä sertifikaateista ). Näiden mekanismien avulla voidaan myös tukea uusiutuvan energian tuotannon kehittämistä kolmansissa maissa. Niillä voidaan siten todellisesti myötävaikuttaa eurooppalaisten tukijärjestelmien lähentämiseen ja lisätä siten johdonmukaisuutta sisämarkkinoilla. Komissio arvioi tukijärjestelmien ja yhteistyömekanismien toimivuutta direktiivin mukaisen vuonna 2014 annettavan tarkastelun pohjalta. Se laatii ohjeita uudistusten paremmasta yhdenmukaistamisesta, helpottaa yhteistyömekanismien kehittämistä ja valmistelee uusiutuvan energian alan kehittämistä eteläisen Välimeren alueella. Nämä toimet muodostavat foorumin näkemystenvaihdolle jäsenvaltioissa meneillään olevista uudistuksista ja auttavat torjumaan tukikilpailua. 27 Näitä ovat muun muassa yhtenäinen toiminta uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi, jäsenvaltioiden kansainvälinen sähkönsyöttöä käsittelevä yhteistyöryhmä (International feed in cooperation group) ja lukuisat Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelmassa toteutettavat hankkeet. FI 13 FI

15 Lämmitysala Lämmitysalalla suurin osa jäsenvaltioiden investointiavustuksista on kohdennettu kotitalouksien pienten aurinkolämpö- tai aurinkosähkölaitteiden asentamiseen. Koska tällaisiin kotitalouksien pieniin laitteisiin liittyvät kustannukset ovat laskeneet viime vuosina, jäsenvaltiot voisivat harkita taloudellisten ratkaisujen korvaamista sääntelyllisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin 13 artiklan 4 kohdan mukaan rakennussäännösten ja -määräysten on sisällettävä vähimmäisvaatimuksia uusiutuvan energian käytöstä rakennuksissa, mikä lisää kasvua ja tuo suuria säästöjä. Tämä on tarkoitus saavuttaa rahoituksen sijaan sääntelyllä 28. Koska pieniä lämmitysjärjestelmiä koskeva tuki on luonteeltaan paikallista, siinä voidaan hyödyntää hajautettuja energiamuotoja, jotka ovat peräisin paikallisyhteisön biomassa-, aurinko- tai maalämpöresursseista. Useimmissa jäsenvaltioissa aletaan vasta nyt tutkia mahdollisuuksia käyttää uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa lämmitystä laajamittaisesti. Tämä johtuu osittain siitä, että lämmitys on vasta vastikään sisällytetty EU:n sääntelykehykseen (20 prosentin tavoite). Kuten infrastruktuurien painopisteitä koskevassa tiedonannossa korostetaan 27, kaukolämpöverkkoja olisi edistettävä kiireellisesti kaikissa suuremmissa taajamissa, joissa se on perusteltua paikallisten tai alueellisten olosuhteiden vuoksi. Komissio jatkaa kehityksen arvioimista tällä alalla. Komissio jatkaa kehityksen arvioimista tällä alalla. Uusiutuvaa energiaa rahoitetaan EU:n tasolla vahvasta poliittisesta tuesta sekä vankasta poliittisesta ja oikeudellisesta kehyksestä huolimatta suhteellisen vähän. Uusiutuvaa energiaa rahoitettiin vuosina noin 9,8 miljardilla eurolla (3,26 miljardia euroa vuodessa), josta suurin osa oli Euroopan investointipankin lainoja. EU:n rahoitusvälineitä, joilla komissio rahoittaa uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita suoraan (Euroopan talouden elvytyspaketti, TTK ja SET-suunnitelman menot), joita hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa (rakenne- ja koheesiorahastot) ja joita hallinnoidaan yhdessä muiden instituutioiden (EBRD ja EIP) kanssa, tullaan tarkastelemaan valmisteltaessa seuraavaa EU:n rahoituskehystä, joka kattaa EU:n menot vuodesta EU:n poliittista sitoumusta edistää uusiutuvaa energiaa on tässä yhteydessä lujitettava asianmukaisella rahoituksella. Komissio tutkii erityisesti mahdollisuuksia käyttää EU:n ja kansallista rahoitusta yksityisen pääoman mobilisoimiseen Euroopan edun mukaisiin energiahankkeisiin, jotka toteutetaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Lisätoimia tarvitaan, jotta uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä säädettyjen yhteistyömekanismien käyttöönotto helpottuu ja jotta voidaan parantaa alueellista yhteistyötä ja aloittaa tukijärjestelmien yhdenmukainen uudistaminen. Tärkeä uusi EU:n rahoitustuki uusiutuvan energian alalla on NER 300 -ohjelma, joka otettiin käyttöön päästökauppadirektiivillä 2003/87/EY. NER 300 -ohjelmasta tuetaan kaupallisen mittakaavan demonstrointihankkeita, jotka koskevat hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, sekä innovatiivisten uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden demonstrointihankkeita. Siitä pyritään antamaan yhteisrahoitusta EU:ssa ainakin 34 innovatiiviselle uusiutuvia energialähteitä koskevalle hankkeelle. NER 300 -ohjelmasta varataan yhteisrahoitusta varten noin 4,5 miljardia euroa (tämä summa vastaa alan yritysten ja Ks. SEC(2008)85-2, Annex to the Commission's impact assessment on the energy and climate package, s Ks. KOM(2010) 700 lopullinen. FI 14 FI

16 jäsenvaltioiden antamaa rahoitusta) 30. Komissio käynnisti marraskuussa 2010 ensimmäisen NER 300 -ohjelmaan liittyvän ehdotuspyynnön, joka koskee 200:aa miljoonaa päästöoikeutta 31. Komissio aikoo myös esittää ehdotuksen energiaverotusdirektiivin 32 muuttamiseksi. On selvää, että voimassa olevaa, uusiutuvaa energiaa koskevaa rahoituskehystä on parannettava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla, jotta EU voi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteensa mahdollisimman alhaisin kustannuksin. 4. PÄÄTELMÄ Uusiutuvan energian alan kasvu oli Euroopassa vähäistä ja hajanaista vuosina , mikä johtui osittain siitä, että EU:n sääntelykehys oli rajallinen. Tunnustettuaan sen, että uusiutuva energia tulee olemaan tulevaisuuden vähähiilisen energia-alan edellytys, EU loi kattavan, vankan ja kannustavan oikeuskehyksen. Tämänhetkisenä haasteena on panna poliittiset strategiat täytäntöön kansallisella tasolla ja toteuttaa konkreettisia toimia. Direktiivin täytäntöönpano ja toimintasuunnitelmien esittäminen ovat lupaavia merkkejä edistyksestä, jota on pidettävä yllä. Näinä herkän makrotalouden ja niukan budjetin aikoina on tärkeää tunnustaa uusiutuvan energian rahoittaminen kasvua lisääväksi menoeräksi, joka antaa suurta tuottoa pitkällä aikavälillä. Yhtä tärkeää on taata menojen laatu ottamalla käyttöön kaikkein tehokkaimmat ja kannattavimmat rahoitusvälineet. Uusiutuvan energian alalla on energiainfrastruktuurialan tavoin tarpeen toteuttaa EU:n toimia, jotta voidaan tehostaa uusiutuvan energian käyttöönottoa ja sen integroitumista osaksi EU:n sisämarkkinoita. Tarkistettaessa rahoitusvälineitä kansallisella tasolla olisi huolehdittava siitä, ettei investoijien keskuudessa synny epävarmuutta ja että muiden jäsenvaltioiden toimintalinjat otetaan huomioon. Näin voidaan varmistaa, ettei noudatettu lähestymistapa ole ristiriidassa aitojen eurooppalaisten markkinoiden luomisen kanssa. Komissio tukee aktiivisesti kansallista yhteistyötä, jota uusiutuvan energian rahoittamisen alalla tehdään uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin sisältyvän uuden jäsenvaltioiden yhteistyökehyksen pohjalta, ja edistää uusiutuvan energian integroitumista osaksi eurooppalaisia markkinoita. EU:n varat olisi kohdennettava niin, että voidaan ensinnäkin taata uusiutuvan energian kustannustehokas kehittäminen ja tekninen tuki ja toisekseen varmistaa, että pääomainvestointeihin liittyviä kustannuksia alennetaan tällä alalla mahdollisimman tehokkaasti, mukaan luettuina yhteistyö EIP:n kanssa ja tekninen tuki. Komissio kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan kansalliset uusiutuvaa energiaa käsittelevät toimintasuunnitelmat täytäntöön, Ks. komission päätös 2010/670/EU, annettu , EUVL L 290, s. 39. EUVL C 302, , s. 4. Lisätietoja on nähtävillä verkkosivulla Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EUVL L 283, , s. 51), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiiveillä 2004/74/EY ja 2004/75/EY (EUVL L 157, , s. 87 ja 100). FI 15 FI

17 yksinkertaistamaan infrastruktuurin suunnittelujärjestelmiä noudattaen kuitenkin voimassa olevaa EU:n ympäristölainsäädäntöä sekä ottamaan parhaat toimintatavat mahdollisimman pitkälle huomioon, vauhdittamaan edistymistä sähköverkon kehittämisessä uusiutuvan energian suuremman osuuden integroimiseksi verkkoon sen edellyttämän tasapainon saavuttamiseksi, kehittämään edelleen yhteistyömekanismeja ja aloittamaan uusiutuvan energian integroimisen osaksi Euroopan markkinoita, varmistamaan, etteivät voimassa oleviin kansallisiin tukijärjestelmiin tehtävät uudistukset synnytä epävarmuutta investoijien keskuudessa, ja välttämään muutosten tekemistä jälkikäteen. Tukeakseen näitä toimia komissio tekee edelleenkin yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa direktiivin täytäntöönpanon alalla, tarkastelee ja parantaa uusiutuvan energian hankkeille annettavan EU:n rahoituksen toimivuutta sekä helpottaa kansallisten tukijärjestelmien lähentämistä, jotta voidaan varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset uusiutuvan energian kehittämiselle Euroopassa. FI 16 FI

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti: Yhteinen tiedonanto Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä koskevista yhteisistä käytännöistä v1.2, 1 28. lokakuuta 2015 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.5.2015 COM(2015) 320 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely Edustavat tulokset Euroopan unionin jäsenmaasta Paketti sisältää Suomen ja EUjäsenvaltion tulokset Mielipidekyselyn muotoilu Paneurooppalainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti: Yleinen tiedonanto asiassa IP Translator annetun tuomion täytäntöönpanosta v1.2, 20. helmikuuta 2014 1 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 2007/0145(COD) 22.4.2008 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2,

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(1997) 30 2, P5_TA(2003)0404 Energiatuotteiden ja sähkön verotus * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma luonnoksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2008 (OR. en) 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 ENER 215 ENV 450 MI 198 CODEC 902 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.11.2015 COM(2015) 563 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden toimista vuonna 2013 kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2016 COM(2016) 665 final 2016/0326 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Puolan tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 8 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OMAT VARAT EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 8 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OMAT VARAT EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.10.2015 COM(2015) 545 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 8 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OMAT VARAT EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU FI FI Euroopan komissio ottaa huomioon

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Energiapäivä 5.2.2013 Johtava asiantuntija 1 UE direktiivin sisältö Kokonaistavoitteet kulutuksesta keskimäärin +11,5 % Isot maat

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2016 COM(2016) 120 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0297 (COD) 11702/16 STATIS 57 TRANS 322 CODEC 1162 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. elokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot