Vedenseurantaja rjestelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vedenseurantaja rjestelma"

Transkriptio

1 A Vedenseurantaja rjestelma AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Opintopisteitä: 3 op Aloituspäivä: Lopetuspäivä: Tekijät: Mikko Rekola, , Joel Huttunen, , Ohjaaja: Panu Harmo

2 B Sisällys 1 Projektityön edistyminen Alkuperäinen visio Projektin alku Kondensaattorimikrofonin häiriöherkkyyden ratkaiseminen Dynaaminen mikrofoni Transistorivahvistimen rakentaminen Operaatiovahvistimen toteutus Stereo-operaatiovahvistimen rakentaminen K2572 esivahvistimeen tehdyt muutokset Lämpötila-anturien lisääminen Projektin ohjelmistokehitys Ensimmäiset mittaukset Arduino-koodi Ajan selvittäminen Datan tallentaminen Palvelimeen yhdistäminen Palvelin WebAPI ja tietokanta Nettisivu Projektin lopputulos Fyysinen laite Tarvittavat osat lopulliseen prototyyppiin Ohjelmisto Tulevat kehityskohteet Mittaukset Kylpyhuone Keittiö Yleiset havainnot Puuttuvat mittaukset Vertailu aikaisempaan diplomityöhön Riskit Ajankäyttö Yhteenveto Lähteet... 28

3 C Johdanto Projektin alkuperäisenä tarkoituksena oli ottaa osaa The Nordic Independent Living Challenge -kilpailuun. Kilpailu etsi ratkaisuja helpottaa vanhusten ja muiden erityisryhmien itsenäistä asumista omissa kodeissaan. Suunnitelmamme oli toteuttaa laite, joka seuraa veden kulutusta yksittäisistä vesipisteistä. Näin voitaisiin varmistaa, että vedenkäytössä ei tapahdu poikkeamia tavallisesta. Tällöin kotihoitaja tai vanhus itse voisi tarkkailla juoko hän tarpeeksi tai käykö hän tarpeeksi usein suihkussa. Ideamme ei valitettavasti päässyt kilpailun toiseen vaiheeseen mukaan, joten projektia jatkettiin itsenäisesti kurssiaikataulun mukaan. Kurssin lopputuote on laite, joka havaitsee kulkeeko vesi putken sisällä ja lähettää tämän tiedon langattomasti internetin välityksellä palvelimelle. Koko järjestelmään kuuluu laite itse, Amazonin pilvipalvelut, tietokanta ja nettisivut tiedon visualisointia varten.

4 1 1 Projektityön edistyminen 1.1 Alkuperäinen visio Alkuperäinen visiomme oli toteuttaa langaton hätä-painike vanhuksille, minkä voisi helposti sijoittaa paikasta toiseen. Päädyimme kuitenkin toteuttamaan helposti asennettavan ja etäluettavan vedenmittausjärjestelmän, koska vastaavia tuotteita ei ole vielä markkinoilla toisin kuin hätäpainikkeita. 1.2 Projektin alku Lähdimme liikkeelle Nathan Beharin diplomityön [1] pohjalta toteuttamaan helposti kiinnitettävää vedenkulutuksen etätarkkailulaitetta. Diplomityössä käytettiin kondensaattorimikrofonia ja LM35- lämpötila-antureita. Heti projektin alussa saimme nopeasti diplomityössä käytetyt komponentit kasaan ja pääsimme tekemään alustavia mittauksia omalla Arduino Unolla. Ensimmäisissä mittauksissa huomasimme, että diplomityössä ei ollut huomioitu mikrofoniin aiheutuvaa huomattavaa häiriötä. Varsinkin metallinen pesuallas aiheutti enemmän ääntä ja värähtelyä kuin putki itsessään. Myös mikrofonin sijainnilla suhteessa pesualtaaseen oli huomattava ero. Testauspaikoilla mikrofoni oli avoimessa ympäristössä ja sai häiriöimpulsseja jopa taustapuheesta. Käyttäjäympäristössä laite suojautuisi hieman mölyltä keittiön kaapin sisällä. Kuvassa 1 on esitelty eräs äänenvoimakkuuden (amplitudin) mittaus. Kuvasta huomaamme suuret häiriöpiikit taustaäänestä, jotka johtuvat pääasiassa metallialtaan häiriöäänistä. Voimme kuitenkin erottaa veden virtauksen ajanjakson datapisteistä sijoittuvan ajalle Kuva 1: Äänen voimakkuuden mittaus kondensaattorimikrofonilla

5 2 1.3 Kondensaattorimikrofonin häiriöherkkyyden ratkaiseminen Pyrimme ratkaisemaan tätä kondensaattorimikrofonin herkkyyttä siirtämällä sen paikkaa suhteessa putkeen, taajuusanalyysillä ja paksulla eristyksellä. Mikrofonin sijainnin vaikutus ei ollut merkittävä. Suurin osa putkeen kantautuvista äänistä tuli hanan veden osumisesta altaaseen, eikä putkien tärinästä. Lisäksi suljettu ympäristö voimisti tätä ääntä kaikukopan tavalla altaan alla. Taajuusanalyysin toteutimme testituloksillemme FFT-muunnoksen (engl. Fast Fourier transform). Arduinon kapasiteetti asetti rajoitteet, mutta onnistuimme tekemään muunnoksen reaaliaikaisesti noin 128 eri taajuuskanavalle. Käytimme apunamme Open Music Labsin tarjoamaan Arduinon FFT-kirjastoa [2]. Taajuusanalyysin jälkeen lopputulosta oli kuitenkin vaikea tulkita ja päädyimme piirtämään kuvaajat taajuuksien muutoksista tilojen välillä. Mittasimme dataa arduinosta reaaliajassa ja tallensimme saamamme tiedon sarjaportilta tekstitiedostoon. Pyrimme tekemään yhdenmukaisia toistoja sekä vaihtelevia mittauksia. Kuva 2: Taajuuksien voimakkuuden vaihtelu virtaustilojen välillä. Punainen esittää tilaa hana auki ja sininen hana kiinni. Kuvasta 2 huomaamme, että matalat taajuudet muuttuvat eniten hanan tilan muutoksesta. Eritoten taulukon arvot ovat siis mielekkäitä tarkkailtavia tilan arvioinnissa. Testasimme saatujen tulosten pohjalta erilaisia suodatin malleja mediaanifilttereistä karkeisiin taajuusrajauksiin, mutta totesimme, että häiriön laatu on hyvin riippuvainen ympäristöstä. Mikrofonin vaimentaminen muusta ympäristöstä tuntui työläältä ratkaisulta, mutta sillä pystyttiin vähentämään mikrofoniin tulleita häiriöitä merkittävästi. Haittana totesimme, että putkesta kuuluva ääni ei ollut eristyksestä huolimatta luotettavasti eroteltavissa muusta taustamelusta. Päädyimme tilaamaan dynaamisen mikrofonin, mikä mittaisi pelkästään metallin värähtelyä induktiivisen silmukan avulla.

6 3 Harkitsimme myös pietso-elementin tilaamista, mutta ennen tätä totesimme jo dynaamisen mikrofonin toimivan projektin tasolla kiitettävästi. 1.4 Dynaaminen mikrofoni Tilasimme muutaman kitaramikrofoniksi tarkoitetun dynaamisen mikrofonin projektin tarpeisiin ebaystä [3]. Mikrofonin fysikaalisesti poikkeavien ominaisuuksien vuoksi jouduimme rakentamaan erillisen vahvistimen kitaramikrofonille. Rakensimme ensin transistorivahvistimen mikrofonille, mutta tämän antama vahvistusarvo ei riittänyt projektin tarpeisiin. Testasimme mikrofonia ennen vahvistimen rakentamista sen kytkemistä perinteiseen kaiutinvahvistimeen, mihin se alun perin oli tarkoitettukin. Tässä testissä Dynaaminen mikrofoni ei ottanut yhtään häiriötä taustametelistä, joten totesimme tämän erittäin luotettavaksi ratkaisuksi ja lähdimme toteuttamaan transistorivahvistinta. Kuva 3 Dynaaminen kitaramikrofoni [7] Harkitsimme myös pietso-elementin ostamista, mutta projektimme tavoitteena oli tehdä tuotteen prototyyppi, eikä varsinaista mikrofonivertailua. Jatkokehityksessä mikrofonin valintaan vaikuttaa myös niiden virrankulutus. Dynaaminen mikrofoni on erittäin halpa, koska se sisältää vain kalvon, sähköjohtavan kelan, magneetin ja napakappaleen, sekä johtimet [8]. Kela on kiinnitetty kalvoon, joka kytkeytyy runkoon ripustuksin ja toimii kuten käänteinen kaiutin. Kitaramikrofonissa kuitenkin kalvo on jätetty pois, koska äänen sijaan halutaan keskittyä metallin värähtelyn seuraamiseen. Mikrofoni on suunniteltu akustisen kitaran kaulaan kiinnitettäväksi.

7 4 1.5 Transistorivahvistimen rakentaminen Transistorivahvistin saatiin nopeasti kasaan muutamalla komponentilla protolevylle. Transistorivahvistinta käytetään mikrofonin esivahvistimena. Esivahvistimet syövät jatkuvasti virtaa ja niiden hyötysuhde on täten korkeintaan 25 prosenttia. Transistorivahvistin soveltuu hyvin heikkotehoisiin virtapiireihin, koska se on hyvin yksinkertainen ja signaalin särö on hyvin pieni. Suuritehoisissa virtapiireissä transistorin jäähdytys muodostuu ongelmaksi. [4] Kuva 4: Transistorivahvistimen protoilua (kuvassa ei ole valmis versio) Protolevylle teimme alla olevan kaavion (kuva 5) mukaisen virtapiirin. Arduino Uno ei pitänyt kelluvista syötteistä, joten alla olevan virtapiirin lisäksi jouduimme lisäämään signaaliin alasvetovastuksen. Vastus on suurikokoinen (220kilo-ohmia), joka purkaa häiriöiden aiheuttaman jännitteen Arduinon analogisesta sisääntulosta, jolloin signaalin pohjataso asettuu nollaan. Protolevyn kontaktihäiriöt aiheuttivat ajoittain ongelmia testaamisessa. Kuvassa 4 on ensimmäisiä harjoitteluita dynaamisen mikrofonin kanssa. Kuva 5: Transistorivahvistimen kytkentäkaavio

8 5 Transistorivahvistimessa totesimme kuitenkin olevan puutteita, koska sen antama noin 10dB vahvistus ei riittänyt putkikuuntelumme tarpeisiin. Saimme erotettua selkeästi putken päällä olon, mutta hiljainen vesivirta jäi vahvistimelta huomaamatta. Täten päätimme rakentaa järeämmän operaatiovahvistimen. 1.6 Operaatiovahvistimen toteutus Toteutimme meiltä löytyvistä osista yksikanavaisen operaatiovahvistimen alla olevaa schemaa muokaten. Operaatiovahvistimessa vahvistuksen suhteen pystyy helposti määrittämään vastusten suhteella. Kuvassa 6 on esitelty operaatiovahvistimen schema. Ensimmäisellä operaatiovahvistimella IC1A tapahtuu jännitteen jako, että vahvistin toimii tasaisesti koko jänniteskaalalla. Muuten sisään tulevan jännitteen suuruus saattaa vaikuttaa lopputulokseen suurilla vahvistuksen suuruuteen. Alkuperäisessä kaaviossa IC1B-operaatiovahvistimella tapahtuu koko signaalin vahvistus. Huomasimme kuitenkin, että alkuperäinen satakertainen vahvistus ei ollut riittävä, joten muokkasimme IC1A-operaatiovahvistimen vahvistamaan myös signaalia kymmenkertaiseksi, jolloin piirin kokonaisvahvistus olisi noin tuhatkertainen. Tuhatkertainen vahvistus riitti putken tulkintaan, mutta täydellä vahvistuksella saimme jonkin verran häiriötuloksia. Vahvistus kuitenkin pystytään säätämään potentiometrillä operaatiovahvistimen IC18-yli, jolloin ulostulo saadaan asetettua halutulle välille. Kuva 6: Operaatiovahvistimen muokattu piirikaavio

9 6 Kuvassa 7 on operaatiovahvistin koottuna reikälevylle. Operaatiovahvistinta rakentaessa varastostamme ei löytynyt kaikkia schemaa vastaavia komponentteja, mutta pienillä muokkauksilla saimme aikaiseksi toimivan operaatiovahvistimen. Tehdyt muokkaukset on merkitty kuvassa 6 esiintyvään piirikaavioon. Kuva 7: Operaatiovahvistin koottuna reikälevylle Operaatiovahvistinpiirinä käytimme LM358-mikropiiriä. Toteuttamamme esivahvistin muokattiin Velleman K1803 -rakennussarjan pohjalta [5]. Operaatiovahvistimemme haittana oli sen suuri koko sekä toisen kanavan puuttuminen. Täten päätimme tilata valmiin stereo-operaatiovahvistimen, joka olisi helppo koota. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää Electret vahvistinta, mutta totesimme nämä ongelmallisiksi, koska pintaliitoskomponenttien muokkaaminen on työlästä. Lisäksi yksittäisestä operaatiovahvistimesta ei saisi ottaa liian isoa vahvistusta kerralla tai piiri voi alkaa värähtelemään ja tuottaa epätarkkoja tuloksia. Elctretvahvistimen mahdollisuuksia olisi voinut tutkia tarkemmin, mutta ajanpuutteessa emme ehtineet perehtyä tarkemmin tämän kytkentäkaavioon. Luultavasti Electret-vahvistimesta saisi muokattua toimivan alasvetovastuksen lisäyksellä ja etuvastusten vaihtamisella. 1.7 Stereo-operaatiovahvistimen rakentaminen Tilasimme valmiin operaatiovahvistin rakennussarjan k2572 [6]. Tämä rakennussarja tukee suoraan kahta dynaamista mikrofonia, mutta sen jännitevaatimus on suurempi kuin Arduinon ulosanto(5v). Täten jouduimme vaihtamaan k2572-sarjan mikropiirin TL072 mikropiiriin LM358. Onneksi näiden mikropiirien pin-järjestys oli sama. Suurimmat erot mikropiirien välillä oli vahvistuksen voimakkuudessa ja

10 7 jännitealueessa. Suurempi jännite auttaa operaatiovahvistinta voimistamaan signaalia enemmän kuin matala jännite. Tämän jälkeen huomasimme, että piirin vahvistus ei riitä, koska k2572-piirissä on vain yksi operaatiovahvistin per kanava. Aikaisemmin käytimme kahta operaatiovahvistinta yhden signaalin voimistamiseen. Lisäsimme piirin vahvistusta muuttamalla R6- ja R5 vastusten arvot yhteen kilo-ohmiin. Lisäksi ongelmia asetti ulostuloon asetetut suotokondensaattorit C7 ja C5. Jouduimme poistamaan nämä kondensaattorit, että Arduinolle ei tule kelluvaa jännitettä. Toinen vaihtoehto olisi ollut vetää alasvetovastus Arduinon analogisen signaalin inputtiin, mutta Arduino-piirillä muokkaaminen ei ollut miellyttävä vaihtoehto. Halusimme pitää esivahvistimeen liittyvän elektroniikan yhdellä piirilevyllä. Sivumennen huomasimme myös kokoamisohjeessa painovirheen C7-kondensaattorin kohdalla, joka on merkattu väärin piirin PCB (Printed Circuit Board) -kuvaan kondensaattoriksi C8. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut kokouksessa ongelmia, koska kondensaattorien malli on sama. Kuvassa 8 on esitelty k2572- piirisarjan PCB-kuva. Kuva 8: PCB, k2572 operaatiovahvistin [9]

11 8 Kuva 9: k2572:n kytkentäkaavio esittää kahta operaatiovahvistinta A1 ja A2 [9] Kuva 9 esittää k2572-piirisarjan kytkentäkaaviota. Kokosimme aluksi esivahvistimen alkuperäisen kytkentäkaavion mukaisesti, mutta jouduimme tekemään siihen kuitenkin joitain muutoksia. Projektiin sopivan esivahvistimen löytämistä hankaloitti sen matala jännitealue. Lisäksi k2572-piirisarjan jännitejakoa ei ollut tehty yhtä huolellisesti kuin alkuperäisessä omassa prototyypissämme. Molemmat signaalit vahvistetaan vain yhden operaatiovahvistimen läpi.

12 9 1.8 K2572 esivahvistimeen tehdyt muutokset Muutosohjeissa viitataan kuvassa 9 esiintyviin merkintöihin. Minimi muutokset k2572 stereo esivahvistimen toiminnan takaamiseksi: - Poista ja korvaa kondensaattorit C5 ja C7 hyppylangoilla. Arduinon analogiset sisääntulot eivät salli kelluvaa jännitealuetta. Kelluvajännite aiheuttaa systemaattista virhettä mittaustuloksiin (vanha arvo jää voimaan, eikä nollaudu odotetusti). [Vaihtoehtoinen korjaustapa: kytke purkuvastus (suuri esim. 200kOhm vahvistimen ulostulosta maahan, jolloin jännite vähitellen purkautuu kondensaattoreista ja asettuu nollatasoon.] - Korvaa vastukset R5 ja R6 pienemmillä, esimerkiksi 2 kilo-ohmin vastuksilla. Vastusten korvaaminen lisää esivahvistimen vahvistusta. Liian korkealla vahvistuksella signaali alkaa kuitenkin säröytyä. Operaatiovahvistinpiiri asettaa rajan maksimivahvistukselle. Suuremman vahvistuksen tarpeessa olisi hyvä ajaa signaali useamman kuin yhden operaatiovahvistimen läpi. Muutokset, jotka me teimme k2572 stereo esivahvistimeen: - Korvasimme kondensaattorit C5 ja C7 hyppylangoilla - Korvasimme vastukset R5 ja R6 2,2 kilo-ohmisilla vastuksilla - Korvasimme RV1 ja RV2 potentiometrit 100kOhm potentiometrillä säätötarkkuuden parantamiseksi. Alkuperäiset RV1 ja RV2 eivät tarjonneet enää riittävän tarkkaa säätöä suurempien vahvistusten seurauksena. Lopullinen tuote ei kuitenkaan tarvitse säätövastuksia, vaan nämä ovat pääasiassa mittauskartoituksiin. - Korvasimme IC1 komponentin TL072 komponentilla LM358, koska TL072 ei speksien mukaan tukenut alle kymmenen voltin jännitettä. Kuitenkin testasimme, että vahvistin toimii myös TL072- mikropiirillä 5V jännitteellä, mutta LM358 on suunniteltu tälle jännitealueelle, joten se on turvallisempi valinta. 1.9 Lämpötila-anturien lisääminen Molemmat aiemmat lämpöanturit todettiin rikkinäisiksi. Aikaisempi käyttäjä oli kytkenyt johtojen väreistä päätellen johdot LM35 (DT) -anturin mukaan, mutta lämpötilatransistorit olivat mallia LM35 DZ. Kuvassa 10 on kuva anturien pin-järjestyksestä.

13 10 Kuva 10: LM35-lämpötila-antureiden pin-järjestys [11] Käytimme aikaisemmin koottuja lämpötila-antureita, jotka olivat hyvin sotkuisesti koottu kutistusukalla ja kuumaliimalla kasaan. Lämpötila-antureiden kaivaminen liiman seasta vei aikaa, kunnes testeissä ihmettelimme sattumanvaraisia arvoja. Opetuksena oli, että testaa ensin, että anturit ovat ehjiä ennen kuin alat kokoamaan kasaan. Toisaalta antureiden pinnien järjestystä ei pystynyt ulkopuolelta päättelemään, joten paketti oli pakko purkaa. Ensimmäisissä testeissä Arduino sai täysin sattumanvaraisia arvoja lämpötila-antureilta. Arduinolta luetut arvot olivat hyvin sattumanvaraisia, mutta yleismittarilta luettuna arvot olivat hyvin todenmukaisia. Päätimme selvittää Arduinon toimivuutta jännitejaolla: toteutimme säädettävällä vastuksella jännitejaon siten, että pystyimme säätämään Arduinon sisääntulossa olevaa jännitettä 0-5 voltin välillä ja Arduino toimi testissä moitteettomasti. Tämä testi toimi, joten päättelimme, että vika on sensorissa, jonka myöhemmin oskilloskoopilla todensimme. Oskilloskoopissa näimme erittäin korkeataajuista värähtelyä anturin ulostulossa. Täten selvisi, että LM35 on erittäin herkkä suojaamattomille johdoille ulostulossa. Eli varsinaisessa tuotteessa LM35-anturin ulostulon pitäisi olla suojatussa vaippakaapelissa ja suojaamattoman johdon liitos mahdollisimman lyhyt. Tuotantoon digitaalinen anturi antaisi varmemmat tulokset, koska tällöin ei ympäristöstä tuleva sähkömagneettinen säteily saisi aikaan yhtä suurta virhettä anturin mittausarvoissa. Lyhyesti kuvattuna pitkä suojaamaton lämpötila-anturin signaalijohto toimii kuin antennina muun elektroniikan läheisyydessä. Ostimme kuitenkin kaksi kappaletta uusia lämpötila-antureita, jotka liitimme mikrofonikaapelilla Arduinoon. Lämpötila-anturit ovat aseteltu kitaramikrofonien sisälle siten, että ne ovat mahdollisimman helppo lisätä mikrofonin yhteyteen. Uudet lämpötila-anturit testattiin toimiviksi, mutta tiedon varastoiminen serverille jäi toteuttamatta, koska demo oli jo seuraavana päivänä, joten päätimme keskittyä olemassa olevan esittelyyn. Vanhasta työstä puretut lämpötila-anturit todettiin rikkinäisiksi kolme päivää ennen viimeistä demoa.

14 11 2 Projektin ohjelmistokehitys 2.1 Ensimmäiset mittaukset Toteutimme ensimmäiset mittaukset nopeasti tehdyllä Arduinon C-koodilla, joka tulosti mittaamiaan arvoja analogisesta sisääntulosta sarjaportin yli tietokoneelle. Tämän testin päätarkoituksena oli toimintaympäristön pystytys ja projektin todenmukaisuuden arviointi. Seuraavaksi toteutimme monimutkaisemman FFT-muunnoksen reaaliajassa Arduinolla, jossa hyödynsimme Open Music Labsin tarjoamaan Arduinon FFT-kirjastoa [2]. Arduinon FFT-kirjasto jakoi saadut analogiset arvot 64:lle eri kanavalle, josta pystyimme päättelemään eri taajuuksien merkitystä vedentunnistuksessa. Reaaliaikainen FFT-muunnos on kuitenkin raskas suorittaa Arduinolla ja tarkasteltava tilaikkuna ei ole riittävän laaja suurimittaisempaan tulkintaan, joten päädyimme tulkitsemaan dataa Matlabissa. Matlabissa tämä vaati erillisen tiedon parsimisen toteuttamista, sekä datan tulkintaa matemaattisin keinoin. Toteutimme kaksi erilaista scriptiä, joilla pystyimme tulkitsemaan antureiden tuottamaa dataa. 2.2 Arduino-koodi Mittauslaitteen ohjelmisto tehtiin kokonaan Arduinolla, koska valmiit kirjastot olivat erinomaisia meidän tarkoitukseemme. Ohjelmiston tarvitsi toteuttaa seuraavat ominaisuudet: 1. Sensoridatan luku 2. Kun saatu arvo on yli kynnysarvon, laite aloittaa datan kerääminen 3. Kun saatu arvo alittaa jälleen kynnysarvon, laite pysäyttää datan tallentamisen ja lähettää se palvelimelle Ajan selvittäminen Tavoitteen kannalta on hyvin tärkeää, että saamme selville ajan jolloin vettä käytetään. Meillä oli käytännössä kaksi vaihtoehtoa tähän. Ensimmäisessä vaihtoehdossa olisimme käyttäneet palvelimen aikaa joka kerta kun mittausdata saapuu palvelimelle. Tässä lähestymistavassa on kuitenkin joitakin ongelmia. Tällöin meidän tarvitsisi joko lähettää jokainen datapiste saman tien kuin se tuotetaan, tai vaihtoehtoisesti laskea pisteiden ajat loppuajasta ja vedenkäytön kestosta. Datan välittömässä lähettämisessä on ongelmana se, että datapaketit voivat saapua palvelimelle eri aikoihin ja väärässä järjestyksessä, jolloin saamme virheellisiä tuloksia. Loppuajan käyttämisessä kaikki data tarvitsee lähettää kerralla, mikä tekee järjestelmästä paljon huonommin skaalautuvat jos sitä kehitettäisiin tulevaisuudessa pidemmälle. Sen sijaan päädyimme käyttämään toista vaihtoehtoa, missä me saamme ajan suoraan laitteesta itsestään. Tällöin ajat voivat erota palvelimen ajasta, mutta ainakin ne ovat oikeassa suhteessa keskenään. Arduino ei pysty säilyttämään aikaa laitteen ollessa pois päältä, koska siinä ei ole sisäistä patteria. Sen takia ensimmäisen kerran kun laite käynnistetään, meidän tarvitsee saada aika jostakin. Arduino Yún saa WiFinsä kautta yhteyden internettiin, joten luonnollinen ratkaisu oli hakea aika sieltä. Käytännössä tämä tapahtuu tekemällä HTTP GET pyynnön, josta puuttuu host otsikko. Palvelin palauttaa tähän vastauksen, jossa on date otsikko. Voimme lukea tästä ajan ja asettaa sisäisen kellon oikeaan aikaan.

15 Datan tallentaminen Kun tallennamme dataa, meidän täytyy ottaa muutama asia huomioon. Ensinnäkin Arduinossa on muistia hyvin rajatusti. Siinä on ainoastaan 2.5 kilotavua SRAM:a, jota ohjelma itse käyttää. Sen lisäksi löytyy 32 kilotavun flash muisti, johon ei voida kirjoittaa ajonaikaisesti ja 1 kilotavun EEPROM muisti. Toisekseen emme halua lähettää kaikkia datapisteitä, koska se vaatisi monta pyyntöä eivätkä kaikki datapisteet tuo relevanttia lisäinformaatiota. Näiden rajoitteiden takia päätimme, että tallennamme ainoastaa aloitusajan, lopetusajan ja 10 ensimmäistä datapistettä arvoineen 1 sekunnin aikavälillä. Arvot ovat keskiarvoistettuja pisteitä koko sensoridatasta, jotta saamme tasoitettua raakadatan. Sensori antaa datan piikkeinä, joten se ei lähtökohtaisesti ole tasaista. Optimaalisessa tapauksessa tallentaisimme kaikki pisteet myöhempää käyttöä varten, mutta tämä on hyväksyttävä kompromissi. Käytämme myös kynnysarvoa, jotta laite ei reagoisi aivan pienimpiin värähdyksiin. Ulkoisen värähdyksen täytyy olla kuitenkin melko voimakas, jotta sensori havaitsee sen. Tämän vuoksi pystyimme asettamaan kynnysarvon melko matalaksi. Muista tutkituista vaihtoehdoista ainoastaan ulkoinen SD kortti antaisi tarpeeksi käytettävää muistia meidän tarkoitusperiimme. Emme onnistuneet käyttämään Linux-puolen tallennustilaa Arduinon puolelta ja EEPROM ei helpottanut juurikaan. Emme kokeilleet asentaa SD-korttia, mutta sitä pitäisi harkita jos dataa halutaan tallentaa enemmän tulevaisuudessa. Huomioitavaa on, että SD-kortti kirjasto vie merkittävän määrän muistia, mikä voi aiheuttaa muita ongelmia. Toinen vaihtoehto on lähettää dataa lyhyin väliajoin, mutta se saattaa aiheuttaa ongelmia jotka on esitetty seuraavassa osiossa Palvelimeen yhdistäminen Viimeinen osa Arduinopuolella on lähettää data palvelimelle jatkokäsittelyyn. Tämä tapahtuu käyttämällä HTTP POST pyyntöä, jossa data on JSON formaatissa. Pyynnössä on kentät DeviceId, StartTime, EndTime ja muuttuva määrä SoundPoint:ja. Jokaisessa SoundPoint:ssa on Time ja Value muuttujat. Arduinon muistiin olisi mahtunut noin 60 datapistettä, mutta päädyimme rajoittamaan määrän kymmeneen, koska sen jälkeen ei ollut enää muistia pyynnön muotoilemiseen, koska jokainen kirjain vie yhden tavun muistia. Emme halunneet jakaa pyyntöä moneen osaan, koska se olisi vaatinut muutoksia palvelinpuolen API:iin ja saadut hyödyt olisivat olleet vähäiset. Toinen syy miksi emme lähettäneet dataa, kun sitä tuotetaan oli se, että meillä ei ollut mahdollisuutta rinnakkaisajolle. Datan lähettäminen estää meitä ottamasta sensoridataa talteen, ellemme halua vain lähettää dataa odottamatta vastausta siitä onnistuiko lähetys. Todennäköisesti paras tapa tehdä tämä olisi tallentaa data ja lähettää se paloissa käytön loppumisen jälkeen, mutta se aiheuttaa ongelmia jotka esitimme aiemmin. 2.3 Palvelin Päätimme käyttää pavelinpuolen toteutukseen Amazon Web Servicesiä, koska se poisti meiltä tarpeen hankkia fyysinen palvelin joka vaatisi ylläpitoa. Free Tier vaihtoehto takaa ilmaisen vuoden ja tarpeeksi palveluita meidän käytöllemme. Heillä oli myös vaihtoehtona käyttää Windows Serveriä, minkä kanssa Mikko oli jo ennestään tuttu.

16 WebAPI ja tietokanta Tietokanta jonka pistimme pystyyn on standardi MySql tietokanta, jossa on taulut laitteille, käyttöajoille ja datapisteille ensimmäisen kymmenen sekunnin ajalle. Tarvittaessa sitä pystyisi helposti laajentamaan, jos haluaisimme tiedot lämpötilalle tai muille mielenkiintoisille arvoille. Toinen vaihtoehto MySql tietokannan lisäksi jota kokeilimme oli DynamoDB, mikä on yhdentyyppinen NoSql tietokanta. Se toimi muuten hyvin, mutta oli vaikeampi ymmärtää kuin tavallinen Sql tietokanta, joten se hylättiin nopeasti. Kaikki data joka menee tietokantaan menee ASP.NET Web API 2:a käyttävän API:n kautta, mikä luotiin tähän tiettyyn tarkoitukseen. API sisältää metodit HTTP GET ja POST pyyntöjen käsittelyyn. POST:in tarvitsee kuitenkin sisältää oikeassa muodossa olevana JSON:na tallennettava data. Palvelu toimii EC2 palvelin-instanssilla ja se luo oikean Sql tiedustelun riippuen siitä mitä API metodia käytetään. Tällä hetkellä toteutettuna on metodit uuden käyttökerran lisäämiseksi ja haut käyttökerroille laitteen mukaan ja datapisteille käyttökerran id:n mukaan. Tiedustelun keventämiseksi tulevaisuudessa olisi syytä myös lisätä haku päivämäärän mukaan Nettisivu Nettisivu pyörii samalla EC2 palvelimella kuin mitä Web API käyttää. Se käyttää ASP.NET MVC:tä, jonka lisäksi datan visualisoinnissa hyödynnetään kahta JavaScript kirjastoa. Sivun tarkoituksena on demonstroida kuinka tällaista dataa kannattaa esittää, mutta on syytä huomata, että ominaisuudet kuten käyttäjätilit täytyisi lisätä, jos tuotetta koskaan kaupallistettaisiin. Kuvissa on esitelty nettisivun näkymää ja helppokäyttöisyyttä käyttäjälle. Pääsivullä käyttäjälle näytetään kalenteri ja päivittäinen vedenkäyttö sekunteina. Painamalla päivämäärää sivusto tuo esille tunnittaisen näkymän, joka esittää miten käyttö jakautuu pitkin päivää. Palkin painaminen tuo esiin yksittäiset vedenkäyttöhetket jotka alkoivat sen tunnin aikana, näyttäen aloitusajan, lopetusajan ja kokonaiskäyttöajan. Viimeisenä esnimmäisen kymmenen sekunnin datapisteet voi nähdä painamalla Data Points -painiketta. Kalenterinäkymä on tehty FullCalendar JavaScript kirjastolla ja tuntinäkymä ja datapistekuvaaja Chart.js:llä.

17 Kuva 11: Vedenkulutuksen kuukausinäkymä 14

18 15 Kuva 12: Vedenkulutuksen päivänäkymä ja tunnin vedenkäyttöajat Kuva 13: Vedenkulutuksen erikoisnäkymä visualisoi veden oletettua virtausnopeutta ensimmäisen kymmenen sekunnin ajalta. Mittauspiste vaikuttaa kuvaajaan paljon, eikä siitä kannata arvioida absoluuttista vedenkulutusta.

19 16 3 Projektin lopputulos 3.1 Fyysinen laite Lopullinen tuote on huolellisesti suunniteltu ja ammattimaisesti toteutettu. Stereovahvistin on pikaliittimellä kiinni johdotuksessa ja mikrofonit sekä lämpötila-anturit ovat kompaktissa helposti kiinnitettävässä paketissa loppukäyttäjälle. Työssä käytettiin aikaa laadukkaan prototyypin tekemiseen, eikä laitteen osia vain viskottu sattumanvaraisessa järjestyksessä paikalleen. Esimerkiksi, piirilevy on koottu systemaattisesti, että jokainen vastus on samaan suuntaan helposti luettavissa ja vaihdettavissa. Juotokset on varmistettu ja lämpötila-antureiden johdot tarkkaan valikoitu tarkoitukseen sopiviksi. Lämpötilaantureiden johdot on värikoodattu yleisen mallin mukaisesti (punainen +, musta ja muu väri signaali). Myös Stereovahvistin on kätevästi irrotettavissa ja sen johdot on selkeästi valikoitu värimallia vastaaviksi. Lopullisen stereo-esivahvistimen rakenne on kuvailtu kattavasti kohdissa Kuvassa 14 on esitelty lopullinen prototyypin ulkoasu. Laite sisältää Arduino Yun alustan, muokatun k2572 stereo-esivahvistimen sekä kaksi dynaamista mikrofonia ja lämpötilasensoria. Kuva 14: Lopullinen kokoonpano 3.2 Tarvittavat osat lopulliseen prototyyppiin

20 17 Komponentti Hinta (noin) Arduino Yun 65 LM35-lämpötila-anturit 2x1 Kitaramikrofonit 2x2 K2572 stereo esivahvistin 14 Muut tarvikkeet (vastuksia, johtoa, yms.) 5 Yhteensä Ohjelmisto Itse laitteen ohjelmisto on hyvin yksinkertainen ja toteuttaa siltä vaaditut tehtävät. Suurempi osuus on nettipuolella, joka oli alkuperäisen idean sydän. Projekti kääntyi laitepainotteiseksi, joten nettisivujen toteutusta yksinkertaistettiin merkittävästi. Ne edustavat toimivaa konseptia, jolla järjestelmän asiakkaalle voidaan välittää tieto laitteen toiminnasta informatiivisesti ja selkeästi. 3.4 Tulevat kehityskohteet Jos harkitsisimme kaupallistavamme laitteen, täytyisi järjestelmään tehdä monia lisäominaisuuksia ja huomioida muita seikkoja. Ensinnäkin meidän täytyisi tehdä paljon lisätestejä erilaisille vesipisteille. On mahdollista että laite ei vain toimi joillakin putki- tai kiinnitystyypeillä ja tämä on kriittinen tieto käyttöä ajatellen. Tähän liittyen olisi hyvä tehdä jonkinlainen painike, jolla laitteen voi kalibroida tiettyyn putkeen, eli vahvistaa signaalia jos värähtely on heikkoa ja heikentää jos värähtely on voimakasta. Toisekseen, laite tarvitsee kotelon ympärilleen. Tällä hetkellä se on vain prototyyppi, joten ei ole niin väliä että vahvistin ja arduino ovat suojaamatta. Laitteen tulisi kuitenkin kestää käyttöä myös hyvin koskeissa olosuhteissa, kuten vessassa tai suihkussa. Sensori kestää meidän tietojemme mukaan tällaiset olosuhteet, mutta komponentit saattavat olla toinen asia. Kolmanneksi, laite tarvitsee paljon käyttövirtaa. Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkoja mittauksia kuinka paljon, mutta Arduino on kaikista vaativin osa noin 100mA kulutuksellaan. Olisi hyvä, jos voisimme käynnistää laitteen ja lähetyksen vasta siinä kohtaa kun dataa tulee, mutta se vaatisi ylimääräisen virtapiirin ja virtalähteen sensorille. Neljänneksi turvallisuustekijöiden täytyisi parantua. Jokainen laite vaatii salatun yhteyden palvelimelle, koska emme halua kenenkään tietävä, milloin vettä käytetään asiakkaan kotona. Nettisivun täytyisi ottaa huomioon käytäjätilien hallinnan ja laitteet jotka on liitetty jokaiseen tiliin. Viimeisenä tarvitsisi tehdä jonkinnäköinen ohjelma internetyhteyden muodostamiseksi laitteen ja palvelimen välille. Periaatteessa palvelin voi vaihtua tai asiakas voi halua oman kustomoidun palvelimen, joten sen osoite täytyy välittää laitteelle. Toinen välitettävä asia on langattoman yhteyden osoite ja salasana. Tällainen ohjelma on hyvin suoraviivainen toteutettava ja ensimmäisellä kerralla tiedot välitettäisiin usb:n kautta.

21 Mittaukset Mittaukset suoritettiin kahdella tavalla kahdessa kohteessa. Toinen oli perinteinen posliininen kylpyhuoneen pesuallas ja toinen metallinen keittiöallas. Keittiössä suoritettiin tarkemmat testit miten siellä mittausdataan vaikutti veden lämpötila ja virtaus. kylpyhuoneen puolella testattiin miten vaikuttaa kun mittarin asentaa kauemmaksi hanasta. Mittaustuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon havaitut häiriötekijät. Kuumaa vettä mittaava mikrofoni vahvisti signaalia huomattavasti vähemmän kuin kylmää vettä mittaava mikrofoni, joten sen tulokset ovat vähemmän luotettavia ja lähellä nollaa. Tämä varmistettiin testaamalla mikrofoneja ristiin. Vahvistimet olisi voinut kalibroida, mutta vaikka vahvistus oli maksimissa, kuuman veden arvot olivat jonkin verran matalampia kuin kylmän veden. Kylmän veden vahvistusta olisi voinut laskea, mutta halusimme edes toisesta luotettavat arvot. Mittaamamme anturien väliset vahvistukset olivat erisuuret. Tämä johtui mahdollisesti jälkikäteen havaitusta vaurioituneesta juotoksesta. Mittausdatassa kylmää vettä kuvaa sininen viiva ja kuumaa vettä punainen viiva. Mittaustaajuus on 20Hz. Datassa on välillä nollaa vaikka putkessa on virtausta. Tämä johtuu siitä, että vahvistin resetoi arvon nopeammin kuin olisi tarpeen. Itse laite käyttää keskiarvoistussuodinta, jolloin nollat eivät häiritse Kylpyhuone Kylpyhuoneessa suoritettiin mittaukset siitä miten etäisyys altaasta vaikuttaa mittaustuloksiin. Mittauspisteitä oli neljä: altaan lähellä metallisessa putkessa, putken puolivälissä noin 10 cm alempana, putken alaosassa 10 cm kauempana ja noin metrin päässä alkuperäisestä putkesta ennen putken haaraumakohtaa. Mittaustulokset ja kuvat mittauspaikoista ovat tässä järjestyksessä. Mittaukset suoritettiin avaamalla hanaa pikkuhiljaa maksimivirtaukseen kylmällä vedellä, tästä lämpimän kautta maksimivirtaavaan kuumaan veteen ja lopulta kiinni kuuman kautta. Kuva 15: A Mikrofoni lähellä hanaa. Vasemmalla hana on kylmällä ja oikealla kuumalla. Sekä kylmä, että kuuma putki värähtelevät huomattavasti enemmän, kun hana on kuumalla.

22 19 Kuva 16: B - Mikrofoni puolivälissä hanaa. Vasemmalla hana on kylmällä ja oikealla kuumalla. Kylmä putki värähtelee voimakkaammin kuin kuuman veden putki. Kuva 17: C Mikrofoni putken alaosassa. Vasemmalla hana on kylmällä ja oikealla kuumalla. Kylmän putken värähtely on suunnilleen samalla tasolla kuin aiemmin, mutta kuuman putken värähtely vahvistui huomattavasti. Kuva 18: D Mikrofoni kaukana hanasta. Vasemmalla hana on kylmällä ja oikealla kuumalla. Putkien värähtelyt suunnilleen samalla tasolla

23 20 A B C D Kuva 19 Kuvat mikrofonien kiinnityskohdista Ensimmäinen asia joka kuvaajista havaitaan on, että mikrofonit eivät tuota minkäänlaista signaalia, kun virtausta ei ole. Tämä on projektin kannalta merkittävin tulos, kun huomataan että silloin kun virtausta on, havaitaan se selkeästi. Mittaustuloksista voidaan havaita, että mittauspaikalla on todella paljon väliä mittaustuloksen kannalta. Hieman yllättäen tämän altaan kanssa heikoimmat tulokset tulevat kun sensorit ovat lähimpänä allasta ja voimakkaimmat kauempana. Keskimäärin kuuma vesi aiheuttaa voimakkaamman värähtelyn putkeen kuin kylmä vesi. Itse asiassa tämä vaikutus näkyy jopa kylmän veden putkessa silloin kun sensorit ovat lähellä allasta, mikä johtunee sekoittimen vaikutuksesta. Kun sensorit ovat kauempana putkesta, kylmän putken värähtely vähenee ja kuuman putken värähtely puolestaan kasvaa. Odotetuimman kaltainen kuvaaja saadaan kun sensorit ovat kauimpana putkesta, tosin huomioon kannattaa ottaa, että kuuman putken sensorilla on pienempi vahvistus kuin kylmän veden Keittiö Keittiössä mitattiin paitsi erilaista ympäristöä, myös tarkemmin lämpötilojen vaikutusta. Mittaukset tehtiin kolmella eri lämpötilalla ja kolmella eri virtausnopeudella, sekä yksi ylimääräinen mittaus kauempana altaasta. Mittaukset on esitetty niin että kolme ensimmäistä ovat kylmän veden mittauksia pienestä virtauksesta suureen, kolme seuraavaa ovat lämpimän veden mittauksia pienestä virtauksesta suureen ja viimeiset kolme ovat kuuman veden mittauksia pienestä virtauksesta suureen. Viimeisenä on mittaus kauempana altaasta. Viimeinen mittaus on tehty samalla tavalla kuin WC-mittaus. Mittaukset on suoritettu avaamalla hana valmiiksi oikeaan virtaukseen ennen mittauksen aloittamista.

24 21 Kylmä 1/3 virtaus Kuva 20 Kylmän veden kuvaaja pienellä virtauksella. Virtausvoimakkuus noin tasolla 20. Lämpimän veden virtaus olematon. Kylmä 2/3 virtaus Kuva 21 Kylmän veden kuvaaja keskivoimakkaalla virtauksella. Virtausvoimakkuus noin tasolla Lisäksi mittauksessa outo katkos välillä 40-50, joka on kuitenkin niin pieni että mittaus ei katkeaisi sen takia. Värähtely vähäisempää kuin pienellä virtauksella. Kylmä 3/3 virtaus Kuva 22 Kylmän veden kuvaaja nopealla virtauksella. Virtausvoimakkuus noin tasolla 5. Vähäisin värähtely.

25 22 Lämmin 1/3 virtaus Kuva 23 Lämpimän veden kuvaaja pienellä virtauksella. Virtausvoimakkuus noin tasolla 5. Kuuman veden virtaus olematon. Lämmin 2/3 virtaus Kuva 24 Lämpimän veden kuvaaja keskivoimakkaalla virtauksella. Virtausvoimakkuus noin tasolla 20-30, mutta laskee loppua kohden todennäköisesti virtauksessa tapahtuvasta epätasaisuudesta johtuen. Lämmin 3/3 virtaus Kuva 25 Lämpimän veden kuvaaja nopealla virtauksella. Virtausvoimakkuus noin 20, eli suunnilleen samaa tasoa kuin keskivoimakkaalla virtauksella.

26 23 Kuuma 1/3 virtaus Kuva 26 Kuuman veden kuvaaja pienellä virtauksella. Virtausvoimakkuus noin 100, eli huomattavasti enemmän kuin kylmällä ja lämpimällä vedellä. Kuuman putken värähtely noin 10, eli ensimmäistä kertaa havaittavalla tasolla. Kuuma 2/3 virtaus Kuva 27 Kuuman veden kuvaaja keskivoimakkaalla virtauksella. Virtausvoimakkuus noin Kuuma 3/3 virtaus Kuva 28 Kuuman veden kuvaaja nopealla virtauksella. Virtausvoimakkuus noin

27 24 Kylmästä kuumaan kauempana altaasta Kuva 29 Vasemmalla hana on kylmällä ja oikealla kuumalla. Hana avattiin hitaasti kylmälle, siirrettiin kuumalle ja suljettiin hitaasti. Ilmeisesti kuumalla putkella on paremmat värähtelyolosuhteet kuin lähellä hanaa, sillä kuvaajasta näkyy myös selkeästi kuuman veden kulkeminen. Mielenkiintoisesti kuuman veden putki värähtelee myös kun vain kylmää vettä kulkee putkessa. Kuva 30 Vasemmalla kiinnityskohta lähellä hanaa ja ylhäällä kauempana hanasta Ensimmäinen asia, jonka kuvaajista huomaa on kuuman veden mittausten epäonnistuminen täydellisesti. Ilmeisesti kuuman veden putki ei vain värähtele juuri lainkaan. Mittauksesta nähdään juuri ja juuri että virtausta tapahtuu, mutta ei sitä kuinka voimakasta virtaus on. Kylmän veden mittauksissa nähdään, että mittaukset ovat jälleen vastoin odotuksia. Värähtelyt ovat sitä voimakkaampia mitä vähemmän vettä virtaa. Tämä saattaa johtua siitä että vesi virtaa suoraan suuremmilla virtausnopeuksilla eikä aiheuta pyörteitä ja värähtelyä putkessa. Lämpimän veden mittauksissa tämä ero tasoittuu ja näyttää jopa toimivan odotetusti. Kuuman veden mittauksissa kylmä putki värähtelee eniten kun vesi virtaa vain vähän ja vähiten kun virtaus on puolivälissä, mikä on hyvin hämmentävää. Parhaimmat tulokset saadaan, kun sensori on kauimpana altaasta.

28 Yleiset havainnot Yleisesti mittauksista voidaan havaita, että sensori havaitsee värähtelyä epäsäännöllisissä jaksoissa. Osan ajasta sensori näyttää nollaa, mutta välillä se havaitsee piikin. Tämän vuoksi mittaustulokset pitää käsitellä, jotta nähdään onko värähtelyä ollut esimerkiksi sekunnin aikana. Riippuen sensorin paikasta mittaustuloksista voidaan päätellä jotain virtausnopeudesta, mutta ei mitään varmaa eikä tarkkaa Puuttuvat mittaukset Useampia mittauksia harkittiin projektin aikana. Lämpötilamittarit saatiin toteutettua, mutta niillä tehtävät mittaukset todettiin turhiksi projektin kannalta. Virtausmittari tilattiin ja se saatiin asennettua, mutta tarvittavaa koodia ei ehditty toteuttaa ajoissa. Lisäksi virtausmittausten tarve on kyseenalainen, kun jo mittarilla saaduista tuloksista voidaan havaita, että mittari ei kykene luotettavasti havaitsemaan veden virtausnopeuden muutoksia Vertailu aikaisempaan diplomityöhön Nathan Beharin diplomityössä[1] kaikki testimittaukset tehtiin vain yhdessä testiympäristössä. Testiympäristö oli erittäin rajoittunut. Me suoritimme testejä viidessä eri testiympäristössä. Tulokset vaihtelivat huomattavasti testiympäristöjen välillä. Beharin mittaukset tehtiin Electret-mikrofoneilla, joiden kiinnitys vaikutti itsessään jo mittauksiin huomattavasti. Beharkin kuvaili mikrofoneilla mittaamista haastavaksi ja totesi kiinnityskireyden aiheuttavan suuria eroja mittaustuloksiin. Hän sääti anturien väliset vahvistukset niin, että arvot täsmäisivät toisiaan 30 C lämpötilassa. Behar sai samat tulokset, että toisen putken ääni oli huomattavasti kovempi kuin toisen putken. Hänen kalibrointinsa ei sisällä pelkästään putken sisäistä kohinaa, vaan myös ympäristön kohinan, joka aiheutuu altaasta ja hanasta. Mittausten aikana hänellä oli kiinni erillinen putki hanassa. Putki tasasi hyvin ääniä, koska veden osumisesta altaaseen ei tällöin tullut säröääniä. Myös putken pituus mahdollisti tasaisemman äänenlaadun ja tasasi kohinaa. Työssä tavoiteltiin tasaista ääntä ja se saatiin muuttamalla ympäristöä. Meidän työssä lähtökohtana oli toteuttaa laite toimimaan missä tahansa ympäristössä.

29 26 4 Riskit Yllättävän moni riski toteutui projektin aikana. Ensinnäkin, kevään aikataulutus oli hyvin vaikeaa, johtuen siitä, että kurssien aikaavievyys jakautui hyvin epätasaisesti. Aikataulun kannalta järkevää olisi ollut työskennellä projektin parissa tasaisesti pitkin kevättä, mutta käytännössä kurssi suoritettiin kolmessa rykäisyssä, jolloin muiden projektien palautuspäivämäärät eivät olleet lähellä. Tämä aiheutti ylimääräistä kiirettä, mutta toisaalta pystyimme tänä aikana keskittymään projektiin täysillä. Toinen toteutunut riski liittyy siihen, että saimme tilatun stereovahvistimen ja virtausmittarin vasta hyvin myöhään kurssilla haltuumme. Osittain tämän takia emme ehtineet tehdä virtausmittauksia alkuperäisessä aikataulussa. Tämä ongelma ei ollut kuitenkaan kovin mittava, sillä aikatauluihin saatiin joustoa niin että tulokset saadaan aikaan. Kolmas toteutunut riski liittyi rikkinäisiin lämpötilasensoreihin, jonka takia lämpötilamittaukset jäivät myös hyvin vähäisiksi. Lämpötilamittareiden tutkimiseen meni paljon aikaa, koska aikaisempi kokoonpano oli amatöörimäisesti toteutettu ja hankala purkaa. Johdotuksessa käytetty värikoodaus oli yleisen periaatteen vastainen ja ongelman ratkominen vei aikaa. Yleismittarilla lämpötila-anturit vaikuttivat toimivan, mutta vasta oskilloskoopilla tehdyt mittaukset paljastivat, että anturien tuottama signaali on erittäin korkeataajuista siniaaltoa, jonka Arduino lukee sattumanvaraisesta kohdasta. Neljäs ja suurin toteutunut riski oli ongelma alkuperäisen teorian kanssa. Kulutimme huomattavasti aikaa käyttäen tavallisia mikrofoneja, jotka nappasivat liikaa häiriöääniä ympäristöstä eivätkä kuunnelleet niinkään putkea. Tämä ongelma ratkesi vasta vaihtaessamme erilaiseen sensorityyppiin. Viimeinen ja vähäisin toteutunut oli joidenkin mittausten tekemisen osoittautuminen vaikeammiksi kuin oletimme. Varsinkin virtausmittari oli hankalampi käyttää kuin toivoimme, joten ajanpuutteen vuoksi emme saaneet kyseisiä mittauksia suoritettua.

30 27 5 Ajankäyttö Ajankäyttö Joel Mikko Yhteensä [h] Kurssin luennot Esiintymisten valmistelu Ohjaajan tapaamiset Suunnittelutapaamiset FFT-toteutus Elektroniikan suunnittelu Elektroniikan toteutus AWS:n palvelinten pystyttäminen ja ylläpitäminen Web API Arduino koodi Nettisivu Mittauksien tekeminen Raporttien kirjoittaminen Yhteensä [tuntia] Yhteenveto Tämä projekti on ollut yksi kevään mielenkiintoisimmista, mutta samalla työläimmistä kursseista. Työmäärä osoittautui lopulta huomattavasti suuremmaksi kuin alun perin ajattelimme. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme keskittyneet paljon enemmän palvelupuoleen, mutta mittaukset ja projektin aikana esiintyneet ongelmat pakottivat kehittämään taitojamme paljon laajemmalla skaalalla. Lopulta saimme toimivan laitteen aikaan, joka täyttää ominaisuudet jotka siltä vaadittiin. Laitteen avulla pystyy havaitsemaan luotettavasti sen, kulkeeko putkessa vettä, mutta ei välttämättä veden virtausnopeutta. Data lähtee internettiin pilvipalveluun ja sitä pystyy tarkastelemaan sieltä helposti.

31 28 7 Lähteet 1. https://drive.google.com/drive/folders/0b5nhebu-qh63nhvaqjl0nxbjnve Black-/ ?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item1c45a21fd Guitar-/ ?pt=LH_DefaultDomain_2&hash=item2a47bb Kaikki kooditiedostot ovat saatavissa zip-tiedostona.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite 1.1 Alkuperäiset

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Matlab-tietokoneharjoitus

Matlab-tietokoneharjoitus Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE

CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE CRT NÄYTÖN VAAKAPOIKKEUTUS- ASTEEN PERIAATE H. Honkanen Kuvaputkinäytön vaakapoikkeutusaste on värähtelypiirin ja tehoasteen sekoitus. Lisäksi tahdistuksessa on käytettävä vaihelukittua silmukkaa ( PLL

Lisätiedot

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 Pekka T. Pussinen, OH8HBG Tämä dokumentti käsittelee Nokia/Mobira B- ja R-58 -sarjan radiolaitteisiin soveltuvan kohinasalpakortin valmistamista ja asentamista. Radioamatöörikäytössä

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in

Lisätiedot

RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007

RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 RAPORTTI Risto Paakkunainen Arto Valtonen Pasi Vähämartti Metsäteollisuuden automaation harjoitustyö Joulukuu 2007 Automaatiotekniikka Sivu 1 (11) Tehtäväkuvaus: Tämän projektin tarkoituksena oli perehtyä

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin.

Ohjelmisto on selainpohjaisen käyttöliittymän tarjoava tietokantajärjestelmä merikotkien seurantaan WWF:n Merikotka-työryhmän tarpeisiin. TIETOKANTA MERIKOTKIEN SEURANTAAN Käyttöohje Versiohistoria: Versio Päivämäärä Kuvaus Tekijä 1.0 11.12.2007 Ensimmäinen luonnos Janne Piippo 2.0 13.12.2007 Virallinen verio Janne Piippo HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje MECAIR Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje HUOMIO: Ennen tuotteen käyttöä sinun on luettava on tämä käyttöopas huolellisesti, jotta saat riittävää tietoa tuotteesta Tekniset tiedot Virransyöttö

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

MP3-RADIO USB/SD/MMC -AUTORADION KÄYTTÖOPAS

MP3-RADIO USB/SD/MMC -AUTORADION KÄYTTÖOPAS ROCK POP EQ CLAS RDM AUTORADIO FINwww.facebook.com/denverelectronics MP3-RADIO USB/SD/MMC -AUTORADION KÄYTTÖOPAS CAU-436 1 17 11 18 7 6 12 16 CAU-436 FM/USB/SD MP3 PLAYER 14 15 TA PTY 8 VOL/SEL AF 2 19

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Ennen vanhan puhelimesi käytöstä poistoa, pidäthän huolen, että olet synkronisoinut yhteystietosi Exchange palvelimelle! iphone 4 yhdellä silmäyksellä Purettuasi

Lisätiedot

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007 NÄYÖN EÄVÄUVAUS ELERONIIAN JA IEOENIIAN PERUSEE 2007 Yleisohjeita näytöstä. Varsinaisen näytön kohteesta saat dokumentit näyttöpäivänä. Oheisena: Näytön aihearviointilomake, johon suoritat itsearvioinnin

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS

Lisätiedot

4) Kaiutin: 8Ω/10W 5) Otsonaattori: 12V/5W 6) Höyrygeneraattori: 220V/3000W

4) Kaiutin: 8Ω/10W 5) Otsonaattori: 12V/5W 6) Höyrygeneraattori: 220V/3000W I Suositukset 1. Ohjaussäätimen pidemmän käyttöiän takaamiseksi ei sitä suositella kytkettävän päälle/pois päältä alle 30 sekunnin välein. 2. Kytke ohjaussäätimen virta pois päältä tuotteen käytön jälkeen.

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Yleistä: Tämä laite on suunniteltu aurinkoenergia järjestelmiin, suojaamaan akkua syväpurkausta vastaan. Laite kytketään akun ja

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Langaton kotinäyttö. Paketissa näyttö ja verkkovirtaliitin.

Langaton kotinäyttö. Paketissa näyttö ja verkkovirtaliitin. Paketissa näyttö ja verkkovirtaliitin. Miten kotinäyttö toimii? Kotinäyttö on yhdistetty huoneiston kylmä- ja lämminvesimittareihin. Vesimittarit lähettävät kotinäytölle langattomasti tietoa vedenkäytöstä

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

Echo Radiolink. Langaton FM kuuntelulaite

Echo Radiolink. Langaton FM kuuntelulaite Echo Radiolink Langaton FM kuuntelulaite Maahantuoja: KL Support Oy Nuijamiestentie 3 B 00400 Helsinki Puhelin: (09) 580 3880 www.kl-support.fi Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Laitteen osat...3 Ominaisuudet:...3

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

Pörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla

Pörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla Pörisevä tietokone morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla 1 Tiivistelmä Idea toteuttaa seuraavat vaatimukset: 1. kommunikointi toisen opiskelijan kanssa (morsetus) 2. toisen opiskelijan häirintä (keskittymistä

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA Sisällysluettelo Versio A 1. Johdanto... 1 Huomautus... 1 Turvallisuusohjeet... 1 2. Tekniset tiedot... 2 Ominaisuudet... 2 Tekniset tiedot... 3 Kapasiteetti ja tarkkuus...

Lisätiedot

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen Väliraportti Joonas Aalto-Setälä Ossi Malaska 1. Projektin tavoitteet Projektin

Lisätiedot

Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010

Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva

Lisätiedot

Näin saat 365 päivän ajalta Freshest Data sisältöä NavionicsWeb Store nettikaupasta

Näin saat 365 päivän ajalta Freshest Data sisältöä NavionicsWeb Store nettikaupasta Näin saat 365 päivän ajalta Freshest Data sisältöä NavionicsWeb Store nettikaupasta April 2012 Näin pääset alkuun: Tämä dokumentti kuvaa kuinka saat Navionics Freshest Data päivityksen ensimmäistä kertaa.

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto Niilo Heinonen Hannu Häyrinen Matias Katajamäki Tuomas Pylvänen Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 1. Projektin tavoite Projektin puitteissa

Lisätiedot

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4 1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

E-ResultsLite ohjelman käyttö Ounasrasteilla

E-ResultsLite ohjelman käyttö Ounasrasteilla E-ResultsLite ohjelman käyttö Ounasrasteilla 1 Tutustu ohjeisiin Avaa ohjelma kaksoisklikkaamalla ohjelman pikakuvaketta. Tutustu ohjelman omiin ohjeisiin valitsemalla: Ohje > Avustus.., ohjeet avautuvat

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

M2A.4000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.4000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.4000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 RCAtuloliitäntä (kanavat /2) High Level

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

AALTO-VALVONTALAITE TST5102

AALTO-VALVONTALAITE TST5102 AALTO-VALVONTALAITE TST5102 KONFIGUROINTI- JA KÄYTTÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VALVONTALAITTEEN ASENNUS... 3 3. VALVONTALAITTEEN KONFIGUROINTI HYPERTERMINAL-OHJELMALLA... 3 3.1 Valaisimien

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi Aktiivinen High End

Lisätiedot