VUOSIKIRJA Ja. TOIMINTAKERTOMUS 1961
|
|
- Niina Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIKIRJA 962 Ja. TOIMINTAKERTOMUS 96
2 SUOMF:N URHLI r _ 'i~g~ TO Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSII(IRJA 962 ja SVUL:n TOIMINTAI(ERTOMUS 96 Lahti 962. Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti-Osakeyhtiö
3 Akseli Kaskela SVUL valta kunnallisena keskusjärjestönä S V UL :II puheenjohtaja, sosiaalilleuvos Akseli K a s k e la Ennen Suomen itsenäistymistä oli maassamme yksi urheilun keskusjärjestö Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto. Vuoden 98 tapahtumat aiheuttivat Työväen Urheiluliiton perustamisen ja vuonna 945 maamme ruotsinkieliset erikoisliitot perustivat itselleen yhdyselimen Finlands Svenska Centralidrottsförbundin. 920-luvulta lähtien SVUL, joka kolme ensimmäistä vuosikymmentä toimi jaostopohjalla, kuului jäsenenä kansainvälisiin erikoisliittoihin. Vuonna 932 SVUL:n järjestöorganisaation muututtua ja jaostojen tultua itsenäisiksi liitoiksi siirtyi kansainvälisten liittojen jäsenyys erikoisliitoille. SVUL:n erikoisliittojen lisäksi oli maahamme jo aikaisemmin perustettu eräitä eri urheilualojen järjestöjä, jotka kukin toimivat vastaavan kansainvälisen liiton jäsenliittona maassamme. Useat näistä ja myöhemmin perustetuista erikoisliitoista liittyivät jäseniksi myös Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Edelläsanottu antaa kuvan siitä, miten hajanaisella pohjalla urheilumme järjestötoiminta on vuosikymmeniä ollut. Vasta 950-luvulla alkoi ilmetä voimakkaampia keskittymisen merkkejä. Silloin tehtiin lukuisia suunnitelmia, jopa sääntöluonnoksiakin, valtakunnallisen urheilun keskusliiton aikaansaamiseksi. SVUL oli valmis lopettamaan toimintansa yhteisen keskusliiton synnyttämiseksi, kuitenkin sillä edellytyksellä, että muut keskusjärjestöt tekevät samalla tavalla. Esitys ei saanut kuitenkaan kannatusta Työväen Urheiluliiton taholta, joka piti parempana yhteistoiminnan järjestämistä liittojen kesken tehtävillä sopimuksilla. Tällaista sopimuksiin perustuvaa yhteistoimintaa onkin ollut aika-ajoittain vaihtelevalla menestyksellä, kunnes vuonna 959 TUL irtisanoi kaikki
4 4 ne sopimukset, joita se oli tehnyt SVUL:n jäsenliittojen kanssa. Viime aikoina on TUL kuitenkin luopunut jyrkästä asenteestaan ja tunnustanut SVUL:n erikoisliittojen erikoisaseman kansainvälisten liittojen kansallisina jäsenliittoina maassamme ja päättänyt liittyä niiden jäseneksi tarkoituksella päästä mukaan viralliseen edustusurheiluumme. Siitä huolimatta, että SVUL on ollut koko toimintansa ajan suurimpana ja hallitsevimpana urheilun keskusjärjestönä, on se nähnyt koko maamme urheiluelämän etujen mukaista olevan saada syntymään enemmän keskitystä vapaaehtoiseen järjestötoimintaamme. Kun se ei ole kuitenkaan siinä jopa oman järjestönsä lopettamista tarjoten onnistunut, on sen täytynyt lähteä etsimään muita teitä asian edelleen kehittämiseksi. Tällaiseksi tieksi se on ottanut oman toimintansa voimakkaan laajentamisen ja tehostamisen. Tässä pyrkimyksessä onkin päästy hyvin eteenpäin. Se on johtanut jo pienessä ajassa tuloksiin, jotka ovat innostaneet edelleen jatkamaan. Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton nimeif muuttaminen Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi oli teko, joka avasi kansalaisten silmät näkemään SVUL:n toiminnan valtakunnallisen mittavuuden. Useita erikoisalojen urheiluliittoja on sen jälkeen liittynyt SVUL:n jäseniksi ja vielä useampia on vastaisuudessa odotettavissa. SVUL on todella muodostumassa siksi valtakunnalliseksi urheilun keskuselimeksi, jota vuosikymmenien ajan on pyritty aikaansaamaan maahamme. SVUL:n aseman ja vaikutusvallan vahvistuminen asettaa entistä suurempia vaatimuksia ja velvoituksia järjestömme koko jäsenistölle. Olemme jo alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota kansanterveyden edistämiseen jokamiehen ja -naisen liikunnan avulla. Järjestömme pyrkii vaikuttamaan eri muodoin myös kansamme hygieenisten olojen parantamiseen. Nuorison kasvattaminen paitsi hyviksi urheilijoiksi myös käyttäytymiseltään ja elämäntavoiltaan esimerkillisiksi kansalaisiksi on eräs perustavaa laatua oleva työsarkamme. Yhteistoiminnassa erikoisliittojen, piirien ja seurojen kanssa käynnistetään parhaillaan kilpaurheilullisen peruskunnon rakentamista. Tästä toiminnasta odotamme aikanaan olevan hyötyä kansalliselle ja kansainväliselle edustusurheilulle. Läheisen kosketuksen pitäminen yhteiskunnassamme toimiviin liikuntakasvatusta edistäviin järjestöihin, laitoksiin ja elimiin on oleva vastaisia työmuotojamme. Niinikään urheilun tieteellisessä tutkimustyössä, joka on meillä edennyt luvattoman hitaasti, on SVUL:lla tärkeä tehtävä yhteistoiminnassa tätä erikoisalaa hoitavien elimien kanssa. Kaiken toiminnan menestymisen edellytyksenä on, että järjestömme piirissä säilyy kautta vuosikymmenien vallinnut oikean urheiluaatteen läpitunkema henki, joka saattaa meidät vapaaehtoisesti uhraamaan aikaamme ja voimiamme yhteisen asian hyväksi. Me tarvitsemme kuitenkin yhä enemmän kouluttajavoimia eri tehtäviin. Tarvitsemme varoja ja huomattavasti suuremman valtionavun, joka vastaa toimintamme laajuutta ja niitä palveluksia, joita SVUL jäsenliittoineen, piireineen ja seuroineen suorittaa yhteiskunnallemme. Emme rakenna valtavaa järjestöämme itsetarkoitukseksi, vaan kehitämme sen työtehoa ja iskuvoimaa koko urheiluelämämme menestystä ajatellen. I
5 7 Erkki Palo lampi Urheilun osuus kansalaiskasvatuksessa Urheiluahan sanotaan usein myös liikunta kas v a t u k se k s i. Kasvatus onkin päätavoitteena esimerkiksi koululaitoksen urheilussa, ja se oli myös helleenisen "alku-urheilun" tarkoitus. Sanonta "terve sielu terveessä ruumiissa" tarkoitti ju~ri.ihmisen ~olempien puolien, fyysisen ja psyykisen tasapainoista kehitystä. (Tosin Juvenalis n. vuonna 00 lienee esittänyt tämän ajatuksen toivomuksena ja vastalauseena raiteiltaan suistuneen urheilun uudistamiseksi). Myös järjestöurheilun tarkoituksena on kasvattaa urheilijoi~ta samalla henkisesti ja moraalisesti tasapainoisia ja arvokkaita, yhteiskuntaelämään sopeutuvia kansalaisia. Se tavoite vain tahtoo niin usein jäädä kilpaurheilun numero- ja voittotavoitteiden varjoon. Ei sitä urheiluyleisökään aina muista kun ei sitä puolta näe, ja urheilua sivusta katsovat Yleensäki~ näkevät tämän vaatimuksen tavallisesti vasta sitten kun saavat jostakin aiheen arvo$tella ja moittia urheilijoita' huonosta käyttäytymisestä. Siihen tosin onkin aihetta joka kerran kun rikkeitä tapahtuu, se asia ei kaunistelemisesta parane. Mutta eräs asia on silloin syytä pitää mielessä. Vaikka näitä normaalia raisumpia "mustia lampaita" saattaa satatuhantisessa joukossa olla paljonkin, niin voimme olla varmat siitä, että jos olisi vain tämä satatuhantinen aktiivisten ja tavallista suuremmalla elämän vitaliteettipanoksella varustettujen kilpailua kaipaavien nuorten joukko, mutta ei laisinkaan urheiluliikettä, niin tämä "lammaslauma" näyttäisi varmasti paljon tummemmalta. Onpa sentään sellaisiakin tapauksia, että urheilu ja urheilun kasvattajat ovat tehneet - ei vain "pojista miehiä", vaan monestikin jopa "katupojista" miehiä. Urheilujärjestöt eivät suinkaan valikoi omikseen vain hyvillä geeneillä varustettuja, taatusti hyväntapaisia poikia. Urheilun harrastamisessa on sinänsä kasvattavia tekijöitä. Se antaa tavoiteltavaksi päämääriä, joihin pyrkiminen vaatii ponnistamista, tahdon keskittämistä, työtä ja kieltäytymistäkino Tyyliseikat panevat ajattelemaan, pakottavat tarkkaavaiseksi, opettavat kuuntelemaan valmentajaa ja vaativat keskittymistä ja hallintaa. Monet lajit vaativat rohkeutta, toiset kehittävät esteettistä silmää, joukkueurheilussa oppii sosiaalisuuteen, keskinäiseen luottamukseen, yhteistyöhön ja kuriin. Monet urheilun kasvattavat ominaisuudet vaikuttavat sinänsä, jopa yksikseen harrastettaessa, mutta useimpien kasvattava vaikutus riippuu kuulumisesta ns. sosiaaliseen kenttään, seuraan tai kerhoon, ja johtajan tai valmentajan vaikutuksesta. Siinä on urheilun järjestötoiminnan vahvuus ja heikkous. Siinä on myös urheiluseurojen riski: niillä ei ole edes koulun mahdollisuuksia valintaan eikä koulun "suljettua" järjestystä tukenaan. Tutkimuksissa on tultu sellaiseen käsitykseen kasvattavien tekijöiden vaikutusjärjesty;ksestä, että toveripiiri eli ympäristö vaikuttaa paljon tehokkaammin kuin koti ja koulu! Nuoret joutuvat - harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta - aina jonkin toveriryhmän eli "sakin" vaikutuspiiriin ja kasvatettaviksi. Jos se "sakki" on satunnaisesti koostunut ja jos siinä huonot vaikutukset ovat vallalla, sen kasvatus on tietysti huonoa kasvatusta ja seuraukset saattavat olla murheelliset. Jos "sakki" sen sijaan on järjestetty tai järjestäytynyt tavoittelemaan jotakin hyvää ja jos se siis harrastaa terveitä ja hyväksyttäviä asioita, se myös kasvattaa myönteisellä tavalla. Urheilu seuran "sakkien" tavoitteet ovat hyvät, niihin kuuluu liikunnan ohella henkisiä ja sosiaalisiakin pyrkimyksiä ja nii-
6 8 tä on ainakin tarkoitus johtaa siten, että niiden jäsenistä kasvaisi, ei vain hyviä urheilijoita ja terveitä ihmisiä, vaan myös yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Urheiluliikkeen laajaan ja monipuoliseen järjestötoimintaan osallistuminen on epäilemättä myös kasvattavaa. Seuran johtotehtäviin osallistuminen - monien suurseurojen organisaatiot ovat laajoja ja moniportaisia - toimitsija- ja palkintotuomaritehtävät kilpailuissa ja monenmonet seurojen ja piirien "ylläpitotehtävät" vaativat paljon voimia ja antavat työtä ja yhteistyötä suurille joukoille. Näissä puuhissa kasvaa myös juuri sosiaalinen mieli ja yhteistyökelpoisuus. Epäilemättä ne ovat koulua moniin yhteiskuntamme ja muun järjestöelämän luottamusasioiden hoitamiseen. Urheilun valmennukseen kuuluu vahva henkinen panos. Se on nykyisen käsityksen mukaista. Valmennuksenkin tulee siis olla samalla kasvatusta, ja valmentajilta odotetaan niin ollen kasvattajapätevyyttä. Monilla sitä onkin ja kaikille sitä pyritään lisäämään. Mutta ennen kaikkea nuorison liikuntatoiminnan järjestäminen ja hoitaminen on myös kasvatusta, ja kenties siinä olisi viisasta asettaa painopiste hieman luonteenkasvatuksen puolelle. Fyysinen kasvatus on ehkä näkyvin puoli eikä ehkä ole ollenkaan tarpeen korostaa urheilukasvatuksen henkistä puolta. Se saa olla näkymättömissä mutta sen tulisi olla kaiken harrastuksen suolana. Muuten ei fyysinenkään kasvatus ja valmennus tuota kestäviä tuloksia. Luonne ratkaisee urheilijankin harrastuksen voimakkuuden ja kestävyyden - ja loppujen lopuksi tuloksetkin. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton ja sen jäsenliittojen kasvatuksellinen kurssitoiminta on laajaa ja monipuolista. Siitä esitetään numerotietoja tässä vuosikirjassa. Järjestön työssä on lisäksi paljon kasvatustaitonsa puolesta pätevää "valmista" ammattiväkeä, kuten opettajia ja upseereita. Mutta jäsenluku ja siinä nuorten osuus on niin suuri, että laajaa työtä on tehtäväkin, jotta edes osapuoliin voitaisiin tulevaisuudessa kattaa johtajiston tarve. Päteväksi voitaneen hyväksyä käsitys, jonka mukaan edullisin "pienryhmä" kasvattajien käsissä on 5-8 jäsentä eli se määrä, jonka partiojärjestöt ja ai;meijat kaikkialla maailmassa ovat ottaneet pienimmän yksikkönsä kooksi. Sitä vastaavasta johtajamäärästä meillä puuttuu vielä pal-,. jon, jopa tuhansia johtajia. Vajauksen täyttäminen kysyy varoja ja voimia. Sen vuoksi suuri järjestömme voi täydellä syyllä odottaa valtiovallan ja yhteisöjen tukea järjestöt yönsä ja kasvattajakaaderiensa täydentämiseen. Suomessa on yleinen tapa, että jos joku ryhtyy johonkin järjestöt yöhön, niin hänelle lykätään kaikki muukin, kunnes hän uupuu. Tietysti on myös sellaisia henkilöitä, jotka mielellään jopa haalivat itselleen edustuksia ja luottamustehtäviä. Hajakeskityksen ja laajojen ryhmien "aktivoimisen" etua ei oivalleta eikä käytetä hyväksi. Meillä vallitsee tehokkaiden ji: loppuun ajamattomien johtajavoimien puute. Siinäkin on eräs järjestötyömme tehtävä, uusien johtajavoimien alinomainen kouluttaminen nimenomaan järjestöt yötä hoitamaan. SVUL katsoo olevansa sittenkin ensi sijassa Ziikuntakas v a t u s j ä r j e s t ö. Vaikka sen työstä suurin näkyvä osa on kilpailutoimintaa, sen takana on laaja nuorten hyväksi koituva kasvatus- ja järjestötyö kursseineen, valmennuksineen, leireineen, kilpaizuineen, näytöksineen, suurine juhlineen... Jo siinä on paljon kasvatuksen aatetta ja käytäntöä, että nuoret pannaan riviin ja hiljaa kuuntelemaan johtajansa tai valmentajansa sanaa! 9
7 Liisa Orko Nainen liikuntakasvatuksen kentässä Me naiset työskentelemme nykyään melko tasaveroisina miesten rinnalla julkisen elämän melkein kaikissa tehtävissä. Kuitenkaan meitä ei ole luotu kilpailemaan keskenämme, vaan kahtena erilaisena olentona täydentämään toisiamme. Koko elämän huima teknillistyminen ajaa umpikujaan myös naista. Monituhatvuotinen kehitys on heittänyt hänet kauas luonnollisten olosuhteiden alkukantaisesta piiristä. Uusi keinotekoinen maailma on ulkonaisessa mielessä vapauttanut naisen meilläkin, mutta ei omasta perusolemuksestaan. Se on perintö, jota kasvatuksella voidaan harhauttaa varsinkin määrättyjen yksilöiden kohdalta. Mutta kokonaisuutta ajatellen naisella on yhä ja tulee aina olemaan eräitä etuoikeutettuja tehtäviä, joita ei koskaan voida siirtää miehille. Siksi kaiken kasvatuksen tulisi pyrkiä korostamaan hänen naisellisuuttaan sekä henkisesti että fyysisesti. Meitä ympäröivä maailma, henkinen tasomme, jokapäiväinen elämämme muotoilevat liikuntamme lajin ja tyylin. Suomen naisten liikuntakasvatus on nähdäkseni löytänyt oikean suunnan. Voimistelu on sen peruselementti. Nykyinen naisvoimistelumme - ollessaan parhaimmillaan - kehit- tää itsenäiseen, yksilölliseen ilmaisuun, jossa henkinen mma värittää ruumiillisen. Se ei pakota ketään teknilliseen kaavaan, vaan korostaa naisen psyyken todellista olemusta ottaen huomioon hänen fyysiset voimavaransa eri ikäkausina. Nainen on ja pysyy tunneihmisenä, vaikka tahto ja äly on terästetty. Nykyinen naisvoimistelumme loputtomine rytmi-, mielikuva-, liikunta- ja tilavaihteluineen näyttää vetävän häntä yhä taajenevin joukoin puoleensa. Monenlaiset käsivälineet ja elävä musiikki tehostavat liikunnan voimavaihtelua ja rikastuttavat liikekehittelyä. Yksilön henkiset voimavarat aukeavat, hän vapautuu estoistaan. Suomalaisen naisvoimistelijan uljas, naisellinen ryhti ja kaunis astunta ovat jo saavuttaneet kansainvälistä kuuluisuutta. Kuulin äskettäin erään miestemme taitovoimistelun asiantuntijan väittävän, että naistemme näytöksissä ei ole riittävästi voimavaiheita tai "miksi meidän naisvoimistelijamme eivät uskalla sormenpäilläkään koskettaa maata". Vaikka nämä epäilijät eivät edustakaan yleistä kantaa, koetan kuitenkin vastata väitteeseen. Ensinnäkin voimistelumme valioiden liikesarjat pyritään harjoittamaan niin valmiiksi, että voimankäyttö ei ilmene "maaliinpyrkivän irvistyksenä" vaan voimistelijain lihasvoima, notkeus, näppäryys, rytmillisyys, liikkeen tyylihallinta ja henkinen voima luovat kokonaisuuden, jonka juoksu näyttää kevyeltä. Sen voima ja vaikeus on usein juuri liikeyhdistelmässä ja sen rytmillisessä toteuttamisessa. Toisekseen käsilläseisontaa emme pidä erikoisena voimamomenttina, vaan tyttöjen vallattomana temppuna, joka kypsään valioesitykseen ei esteettisistä syistä sovi aiheuttamatta tyylirikkoa. Naistemme liikuntakasvatus ei pyri erikoisesti korostamaan toisen voittamisen tahtoa, seikka, joka miehen luonteelle on niin perin tyypillistä. Me ihailemme heitä kernaasti voittajina, mutta olemme sitä mieltä, että liikunnasta ei saisi kenellekään tulla elämän tarkoitus, vaan ainoastaan eräs varma porras, jolta henkinen kehitys ponnistaa. Kokemus on osoittanut, että vain aniharvat naiset, pääasiallisesti 2-5-vuotiaat tytöt ovat kiinnostuneita toisen voittamisesta henkilökohtaisesti. Joukkueottelut viehättävät jo suurempia joukkoja, mutta iän mukana kilpakiinnostus valitettavan nopeasti neikkenee eräiden lajien usein säilyessä harrastuspiirissä. Kilpailukuntoisena pysyminen nykyhetkellä vaatii niin paljon, että ilmeisesti vain harvalla naisella on käy-
8 2 tännöllisiä mahdollisuuksia siihen. Mutta voimistelu sopii kaikille aina ja joka paikassa nuoruuden keväästä vanhuuden kevääseen jopa vanhuuden syksyynkin saakka. Seuravoimistelu on vielä antoisampaa kuin kotivoimistelu. Nuoret saavat voimistelusta iloisen tottumuksen purkaa ylijäämäenergiaansa ja uudessa toveripiirissä löytää ehkä passiivinenkin yksilö harrastuspiirin, joka sitoo hänet loppuiäkseen. Henkisesti kehittynyttä, kypsää naista pitävät liikunnan ihme-eliksiirin piirissä monet syyt. Hän on kokenut liikunnallisen ponnistuksen koko olemusta uudistavan ilon ja oppinut luonnollisen hengityksen tärkeän taidon, häntä viehättää rytmillinen liikuntå, tai ehkä hän on päättänyt torjua vanhuuden kaikki tunnesairaudet ja niiden aiheuttamat rappeutumisilmiöt ja kulkea nuorekkaana elämänsä loppuun saakka vuotiaita on jo melko paljon voimisteluriveissämme. Tilasto väittää, että vuonna 980 jo joka seitsemäs ihminen on täyttänyt 65 v. Kaikkein viisainta on harrastaa sekä seura- että kotivoimistelua rinnakkain, sillä -2 tuntia viikossa ei vielä saa ihmeitä aikaan. Voimistelun harrastaminen ei ole vaarallista missään iässä, mutta sen lopettaminen on. Meidän on luotava itsellemme jokapäiväisiä Hikuntatottumuksia. Esimerkiksi seuraavaa: Älä milloinkaan käytä hissiä ellet asu pilvenpiirtäjässä, kävele päivittäin osa työmatkastasi ja harrasta riipuntaa joka päivä kuitenkin hengitystä pidättämättä vain lyhyt tuokio kerrallaan. Suomen naisten liikuntakasvatus on jo 75 vuotta määrätietoisesti viitoittanut kuntourheilun kaikki mukaansa tempaavaa leveää latua. Ajan rytmiä tunnustellen se on aina liittänyt uusia urheilu- ja harrastusmerkkejä ohjelmaansa saadakseen joukot eri liikuntalajien piirissä säännöllisesti kuntoaan kohottamaan ja säilyttämään. Harrastus onkin vuosi vuodelta kasvanut kaikenikäisten keskuudessa. Ajan kiireiselle naiselle hyvin suunniteltu voimistelutunti tai kaksi viikossa antaa lyhyessä ajassa rautaisen annoksen reipasta energiaa ja nuorekasta norjennusta. Mutta sen täydennykseksi tarvitsemme ehdottomasti myös ulkoilua, ehkä vauhdikasta kävelyä päivittäin ja vaihteeksi liikettä vihreissä vesissä tai talvisilla hangilla. Tärkeintä on, että kukin löytää mielilajinsa. Vapaa järjestötyö tarjoaa siinä apuaan. Jännittyneen ajan ihmisen on opit-. tava määrätietoisesti harjoitellen lataamaan ja laukaisemaan hermostonsa sekä lihaksensa ja sitä tietä hallitsemaan ja tasapainottamaan koko olemuksensa. "no on liikunnan perusvoima, se vie saavutuksiin, se jännittää myös tahtoa tekoihin." Käytännöllisen työn ja tieteellisen tutkimuksen a.la on vi.~lä laaja. Kun liikuntakasvatus on tavoittan~t j.okalsen t;:.ton ja naisen jokapäiväisessä elämässä~, ~as~a SIllOIn se on tayttänyt kansallisen ja sosiaalisen tehtavansa... Kaikki te harrastelijat, jotka liikuntakasvatuksen kl~)a:,alla kentällä työtä johdatte, älkää tuijottako oman ammattl.~aito~: ne mahdollisiin puutteisiin, vaan antakaa ilolla ja s~~am.el~~: Ilo on liikunnan perusvoima, se vie saavutuksiin, se )anmttaa myös tahtoa tekoihin. I 3
9 5 Jukka Uunila Järjestötyö urheilu toiminnan runko Tätä kirjoitettaessa ovat parhaillaan Zakopanen MM-hiihdot menossa. Suuri yleisö niin meillä kuin muuallakin seuraa herpaantumattomalla mielenkiinnolla omiensa esityksiä. Voittajille hurrataan, epäonnistuneiden saavutuksia harmitellaan. Näin on urheilun kohdalla ollut aina ja niin on myös nyt. Valioiden kamppailut ovat vain osa siitä työstä, mitä urheilun parissa tehdään. Se on kuitenkin toimintamme se osa, joka nähdään ulospäin ja jonka perusteella myös julkinen mielipide työmme tulokset arvostaa, mutta se ei sellaisenaan tee oikeutta työlle, jota tekevät vuodesta toiseen yhteisen asian hyväksi näkymättömät järjestönaiset ja -miehet. Totuus on, että valioiden saavutukset ovat jokseenkin suoraan verrannolliset järjestöt yön määrään ja laatuun, ja siksi on paikallaan, että tämä työ vedetään esiin entistä useammin. Urheilun, ja varsinkin tulosurheilun, saavutukset ovat alunpitäen riippuvaiset harrastuksen määrästä. Tämä taas riippuu sitä, miten seuramme onnistuvat joukkojen mukaanvetämisessä. Varsinkin meillä pienenä kansakuntana näytte- lee ratkaisevaa osaa se, miten onnistumme kykyjen esiinvetämisessä. Koska nämä saattavat olla missä salokylässä tahana, on välttämätöntä, että kaikki seuramme toimivat niin, että kaikki pienimmätkin toimintapisteemme tulevat tarkoin haravoiduiksi. Jos tässä onnistumme, niin tällä toimenpiteellä tasoitamme sen edun, mikä suurilla väkirikkailla mailla on meihin nähden olemassa. Tässä suhteessa järjestötoiminnan naisten ja miesten panos on erittäin merkittävä. Seurojen työstä riippuu, miten paljon meillä on urheilun harrastajia. Pienen maan kouluttajavoimat eivät riitä peruskoulutuksen antamiseen. Sen saaminen alusta alkaen on kuitenkin toiminnan tuloksellisuuden edellytys. Siksi kaikissa seuroissa pyörivä harjoitustoiminta on varsin tärkeä. Jos me tässä onnistumme, ovat edellytykset tulokselliselle toiminnalle entistä suuremmat. Tässä suhteessa ns. p e - r u s kun t 0 h a r joi t u s toi m i n n a n käynnistäminen on lähiajan tärkein tehtävämme. Sen ulottaminen kyläosastoihin saakka on välttämätöntä. Tämän toteutuminen vaatii järjestöväeltämme paljon, mutta se kannattaa, sillä pettämätön peruskunto, lähinnä voima ja kestävyys, on entistä tärkeämpi, koska vaatimukset kasvavat kaikkialla. Muuttuvaan yhteiskuntaan kuuluu työajan ja työviikon lyhentyminen. Urheiluväelle tämä näkymä on houkutteleva, sillä lisääntyvän vapaa-ajan pitäisi parantaa urheilun harrastamisen edellytyksiä. Samalla kun näin on, tuon näkymän toteutuminen lisää entisestään järjestöväen vastuuta. Lisääntyvä vapaa-aika tuo mukanaan joutilaisuuden vaarat. Näiden torjumisessa on urheiluväen oltava mukana. Tällöin meidän on tiedettävä, että harrastuksemme kiinnostaa enimmän nuorisoa. Siksi meidän on järjestettävä sille täyspainoista ohjelmaa. Jos me tässä onnistumme, niin me teemme suuren palveluksen yhteiskunnalle ja samalla entisestään nostamme urheilun merkitystä koko kansakuntaa palvelevana keinona. "Koneen keksiminen oli kohtalokkain keksintö ihmissuvun fyysisen rappeutumisen tiellä", on joku viisas tiedemies sanonut. Koneen keksimisestä on seurannut työn ja liikkumistapojen helpottuminen. Se puolestaan uhkaa rappeuttaa ihmisen fyysisesti, sillä me tiedämme, että lihakset ja elimistö pysyvät kunnossa vain rasittamalla niitä. Kun koneellistuminen on aikaansaanut sen, ettemme enää saa työstä ja vaivalloisista
10 6 7 liikkumistavoista sitä rasitusta, jolla pysymme kunnossa, on meidän korvattava tämä tarkoituksellisella liikunnalla. Siksi jokaista koskeva henkilökohtainen urheilun harrastaminen on tu lossa välttämättömäksi. Tämän oivaltamisessa ja oikeiden keinojen osoittamisessa on järjestöväellä suuri työmaa. Sen toimenpiteitä tarvitaan, jotta saisimme koko kansan liikkeelle urheilun merkeissä. Tämän maan urheilun menestys on ollut aina ensi kädessä riippuvainen seurojemme toiminnan tehosta ja laadusta. Sitä se.on nytkin, vaikka kovin harvoin tämä julkisesti tunnustetaan. Seurojemme naiset ja miehet ovat tärkeän tehtävänsä hoitaneet vuosien varrella suurenmoisesti. Tuskin monikaan ulkopuolinen henkilö tajuaa sen työn määrää ja merkitystä, jonka vapaaehtoiset seuratyöntekijämme urheilun hyväksi tekevät. Se on kuitenkin vähitellen saatava selväksi, sillä ilman ulkopuolisten tukea ei kukaan jaksa selviytyä siitä valtavasta ja kasvavasta työn määrästä, joka on järjestöväkemme osana. Urheilun tehtävät ja merkitys ovat kasvamassa. Siitä antavat selvän viitteen mm. edelläluettelemani tehtävät. Meidän on kuitenkin selvittävä tästä kaikesta. Siihen meitä velvoittaa vastuu nuorisostamme ja tässä suhteessa avautuvat tulevaisuudennäkymät. Meidän on myös muistettava, että suuriin voittoihin tähtäävä tulosurheilu on eräs tärkeimmistä toimintamme osista. Voittojen merkitys on suuri juuri innostusta ajatellen. Niiden vaikutus myös muuhun, erikoisesti kansamme itseluottamukseen, tulevaisuudenuskoon ja yhteishenkeen on niin selvä, että meidän kannattaa ponnistella niiden saavuttamiseksi. Järjestöväellä, erikoisesti seuraportaassa työskentelevällä, on tässä suhteessa arvokas osa. Jos me. saamme entistä useamman seuran toimimaan koko alueensa voimalla, on seurojemme voimistuva yhteispanos varma tae urheilumme jatkuvalle menestykselle. I
11 8 9 Vauhtia, keskittymistä, räjähtävää voimaa ja ennätyksen syntymi sen riemua. Yllä Timo Lampen (oik.) ja Paavo Salonen vauhdi ssa. Vasemmalla Risto Ankio saavuttaa SE:n 458 Ruotsi-Suomi maaottelussa Tukholman stadionilla.
12 2 Aaro Laine SVUL:n koulutustoiminnan kehitys Tarkasteltaessa tämänhetkistä urheiluseurat yötä, joka edelleen meillä suoritetaan täysin vapaaehtoisin ja palkattomin voimin aatteellisena harrastuksena, on aluksi syytä vilkaista, miten urheiluseuratyömme käynnistyi uudelleen sotavuosien jälkeen. Sotien jälkeen keskittyivät seurajohtajat silloisissa vaikeissa oloissa ainutlaatuiseen ponnistukseen urheiluseurat yön uudelleen käynnistämiseksi. Silloin suoritettu työ on vieläkin tekijäänsä kiittämässä. Rappeutuivathan urheilukentät ja urheilulaitokset sodan aikana monin paikoin aivan käyttökelvottomiksi. Monet urheilun käytössä olleet huoneistot olivat joko kokonaan tuhoutuneet tai joutuneet muuhun käyttöön. Kun kaiken puutteen ja suunnattomilta vaikuttaneiden vaikeuksien puristuksessa SVUL:n seuraväen urheilutyö käynnistyi ja muodostui uuden elämän voimakkaaksi innokkeeksi, on sitä pidettävä vertaansa hakevana voimainponnistuksena sekä oikean urheiluhengen suurenmoisena ilmaisuna. Sodan jälkeisen urheiluseurat yön hengen ja voiman näytteenä tulevat aina urheilumme historiassa säilymään vuonna 947 pidetyt Suomen Suurkisat yli :ne osanottajineen ja valtavine yhteisvoimistelunäytöksineen. Ne päivät olivat vapaan Suomen vapaan urheilun uusi ylösnousemus. Tuo kaikki oli ennen sotia omassa harrastuksessaan ja kiintymyksessään urheiluun kasvaneen seurajohtajapolven työnnäyte. Siunauksellinen ja kaunis. Suurkisoista 947 voidaan laskea alkaneen uuden urheilujohtajapolven siirtyminen vastuunalaisiin tehtäviin. Samalla yhteiskuntamme rakenteessa tapahtui eräitä muutoksia. Elettiin kuristavan pula-ajan raskaita vuosia. Aatteelliselle ja kiitosta pyytämättömälle tai sitä odottamattomalle urheilutyölle kasautui niissä oloissa yhä uusia vaikeuksia. Voimakkaat omaa etuaan tai suuriäänisesti ryhmäetuja vaativat virtaukset sävyttivät jokapäiväistä elämää. SVUL:n piiriin kuuluva seuratyö kesti tämänkin ajan ja näin jälkeenpäin asioita tarkastellen on miellyttävää todeta, kuinka ennakkoluulottomasti urheiluseuramme suhtautuivat niin sanotun yhteistoimintakaudenkin uusiin ja monesti outoihin oloihin. Pula-aikaa seurasi nopeasti nousukausi kaikkine uusine mahdollisuuksineen ja voimakkaine elintason nousuineen. Suomalaisenkin elämäntyyli muuttui. Tulivat henkilökohtaiset kiireet ja ponnistelut oman elintason kohottamiseksi. Oli hankittava radio, auto, pesukone, jääkaappi, televisio, kesäasunto jne. Loputtomiin uutta ja arvokasta. Tässä kilpajuoksussa on väliin näyttänyt, että itse urheilu jää toiseksi. Tämän uudistuvan ja teknillistyvän ja nopeutuvan atomija avaruusajan vauhdin keskellä on SVUL pyrkinyt kehittämään ja tehostamaan urheiluseurajohtajakoulutustaan. Kaiken aikaa on pyritty selvittämään niitä tehtäviä, jotka kaikissa seuroissa tulisi hoitaa urheilun yhä kehittyvässä toiminnassa. Urheilujohtajakoulutus silloin kun sen suunnittelu ja hoitaminen tapahtuu amatöörivoimin ja samalla suurimmalta osalta palkattomin voimin, on luonnollisesti ollut vaikea eikä se voi tuloksiltaankaan olla kovin ihmeellinen. Urheilumme arvokkaimmat tulokset syntyvät edelleen siitä työstä, joka suoritetaan urheiluseuroissamme. Me voimme siis sanoa, että urheilumme kunnia on urheilu-, ~
13 22 seuroillemme kunniaksi, mutta me emme saa myöskään unoh.taa sitä, että urheilumme tappiot ja virheet ovat myös urhetluseuratyömme tappioita ja virheitä. SVUL:n koulutustoiminnassa, jossa myös kasvatustoiminna~la ~~ ~ina ollut huomattava osa, on todettavissa sodanjälkeiselta ajalta erillisiä ja toisiinsa liittyviä vaiheita.. E~simmä~nen vaihe vv käsitti SVUL:n keskust~~~lstost~ Johdetun ja järjestön järjestöohjaajien yhdessä ~mnen. tolmin~anjo~tajien kanssa suorittamat seurakäynnit Ja u~hellu.~~~rajoht~jlen neuvottelupäivät. Samanaikaisesti pidettim eralta urhelluseurajohtajakurssejakin... T~~en v.aihe ~äsitti keskustoimiston kehittämän ja yhdessa pnr~e~ ~~ enk~isliittojen kouluttajien kanssa läpiviedyn seuratolmltsljakurssltoiminnan. Tällä koulutuksella pyrittiin a~tta~a~ ~euroja selviytymään erikoisliittojen kehittyneen ki~pailuto.~n:m~an?a yleisen seuratoiminnan järjestely- ja toi ~Istoteh~~~lsta. Talle ajalle oli tunnusomaista urheilujohta JIen. tehtavien teknillistyminen ja samojen tehtävien kasaantummen yhä harvempiin käsiin. Kolmas vaihe käynnistyi keskusliiton perustettua SVUL'n ~?~lutustoimikunnan. Tämä toimikunta suoritti vuonna 958 la~)i koko.. SVm:-:n järjestörakenteen, kaikissa piiressä ja lii ~Olssa se~a momssa seuroissa urheilu seura toiminnan tehtävien Ja merkityksen selvittelyn. Kesällä 956 pidetyt Suomen Suurkisat osoittivat että urhepun ylevä aatteellinen ohjelma oli unohtumassa urheilun momen teknillisten tehtävien paineen alle. Itse urheiluväen keskuudessa väitettiin havaitun, ettei urheilu huolehdi kunnolla nuorisostaan. Toimikunta ottikin ensimmäiseksi tehtäväkseen urheilus e~r~.:'äen herättämisen ajattelemaan ja käsittelemään omaa ty?taan, sen merkitystä tänään ja urheiluseuran asemaa yht~l~.ku~~assamme. JQS urheiluseuralle kuuluisi tehtäviä ja sllla OlISI asema, olisi myös voimat kerättävä urheiluseurat yön hoitamiseksi... ~V~:n. pe~uskurssit, niin kuin hieman harhaanjohtavasti taman tolmmtajakson koulutusvaihetta kutsuttiin saivat kaikkialla etukäteen aavistamattoman hyvän vasta~oton. Keskus~~ito~ j.~listu~:a. u.:h~iluseuratyön merkityksestä ja selvitysta nusta tehtavlsta, Jotka urheiluseurat ovat ennen tässä maassa hoitaneet ja joita monet ja jälleen monet odottavat edelleen yhtä suurella innolla hoidettavan, levitettiin piirien ja seurojen johtajien toimesta seuraväen toimitsijain pnnm. Tällöin nähtiin, että maassamme vallitsi edelleen usko urheiluun ja usko omiin voimiin. Nyt SVUL:n koulutustoiminnassa on sodan jälkeisellä ajalla käynnissä jo neljäs vaihe. Sitä voidaan kutsua esimerkiksi suunnitelmalliseksi ja määrätietoiseksi seurajohtajien koulutukseksi. Koulutustoimikunnan toimesta vuonna 958 pidetyille seurajohtajien peruskursseille osallistui.447 seurajohtajaa ja liittojen kursseilla uuden koulutustoiminnan esitystilaisuuksissa oli.864 seurajohtajaa. Nämä suuret luvut saavutettiin piireissä pidetyillä 28 kursseilla ja liittojen järjestämillä 5 kursseilla. Näin virinnyt SVUL:n keskitetty koulutustoiminta kehittyi nopeasti seuraavien vuosien aikana. Jo vuonna 959 eri tasoilla toimivien urheilujohtajien ja kouluttajien kesken saatiin syntymään määrätietoista yhteistoimintaa. Ryhdyttiin tarmokkaasti kehittelemään kuntourheilun asiaa, järjestettiin nuorten suurleiri, jatkettiin kurssi- ja neuvottelupäivätoimintaa. Vuonna 960 ryhdyttiin pitämään kuusipäiväisiä seurajohtajien peruskursseja, nuorten suurleiri järjestettiin talvella sekä kesällä ja erikoisliittojen valmentajille pidettiin kahdet koulutuspäivät. Viime vuoden aikana tapahtui jälleen merkittävää uutta. Erikoisliittojen päävalmentajien yhteistyönä valmistui peruskuntoharjoittelun ohjelma. Siitä painatettiin kirjanen ja niin kuntoharjoittelu saatettiin koko maassa osittain uusille linjoille. Näin keskusliitto joutui huolehtimaan seuravalmentajien ja harjoitusohjaajien koulutuksen kenties tärkeimmästä asiasta: kaikille sopivan ja kaikille välttämättömän peruskuntoharjoitusohjelman tunnetuksi tekemisestä sekä sen opettamisesta. Nämä muutamat maininnat keskusliiton tämänhetkisestä koulutustoiminnasta osoittavat, että se on saavuttanut ne ensimmäiset lähitavoitteensa, jotka koulutustoimikunta - sittemmin koulutus- ja kasvatusvaliokunta - oli itselleen asettanut. 23
14 24 Keskusliiton koulutustoiminnan piiriin kuuluu nyt: - seuratoimitsijakoulutus - nuorisojohtajakoulutus - seurajohtajakoulutus - harjoitusohjaajakoulutus - valmentajakoulutus - urheilujohtajakoulutus...:ämä ohjelma on erittäin vaativa ja osittain sitä voidaan pitaa us~alletun vaativana, sillä esimerkiksi valmentajakoulu~us tai urheilujohtajakoulutus on jo sitä luokkaa ettei se VOI ta~ah~ua vapaaehtoisin voimin ja ilman erikoi~laitoksia. K~n t~lamen huomautus tehdään, on syytä vastata, että urhel~~vaen ~ar~s k~ulutt.~ja, niin suurimpien valmentajien kuin myos suurnnpien JohtaJIen, on itse urheiluväki. yalm~ntajat pystyvät kouluttamaan toisiaan ja urheilu ~?h~aj~~ ~~:noin toisiaan. Keskusliiton on vain pystyttävä JaTJe.s~~.m.aan sellaisia tilaisuuksia, jotka ovat eri ryhmille!htetsta?a saamaan niihin tilaisuuksiin sellaista ohjelmaa, Joka myos on eri ryhmille yhteistä... S~:~ viime vuosien. koulutustoiminta on lähtenyt siitä, ~tt~. m:illa on koko urheiluseuraväkeä ja kaikenasteisia oh Ja~JIa Ja valmentajia ja urheilujohtajia yhdistävä yhteinen asia,. m.aamme. ur.h~.ilu. ~~n:ä ~sia jakaantuu erillisiin ja monest~ aivar:. er~koislln lajelhm Ja teknillisiin hienouksiin, jopa salalsuuksl.m~m, mutta kaikki ne yhdistyvät - onnistuakseen - seuratoimmnassa. ~VUL:~ ~.?ulutus~?iminnalla on jatkuvasti suuria ja myös ~usia tehtav.ia edessaan. Kaikkien liittojen, piirien ja seuro J~n kou~uttaja-, ohjaaja- ja johtajavoimilla ne ovat myös suontettavissa. I SVUL vuonna 96. Yleiskatsaus Vuonna 96 pystytettiin SVUL:n historian reitille jälleen merkittävä paalu. Tampereella marraskuun 9 päivänä pidetyssä liittokokouksessa muutettiin liiton nimi kehityksen mukanaan tuomia muuttuneita olosuhteita vastaavasti. Entinen nimi Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto ei enää ilmaissut sitä, mitä SVUL jo todellisuudessa oli. Siksi suoritettiin nimenmuutos ja uudeksi nimeksi hyväksyttiin yksimielisesti Suomen Valtakunnan Urheiluliitto. Näin jo SVUL:n nimestä käy ilmi liiton johtava ja kokoava asema urheilujärjestöjemme joukossa. Uusi nimi ei aiheuttanut muutosta liittomme nimenlyhennykseen, vaan se on edelleen SVUL. Uusi nimi vahvistettiin SVUL:n ylimääräisessä liittokokouksessa Vuonna 96 liittyi SVUL:oon kolme uutta liittoa, Suomen Kaunoluisteluliitto, Suomen Kuntourheiluliitto ja Suomen Lentopalloliitto. Jäsenliittojen lukumäärä oli vuoden lopussa 20, mikä osaltaan todistaa SVUL:n yhtämittaista suurenemista ja voimistumista. SVUL:n seurojen henkilöjäsenmäärä nousi myös uuteen ennätykseen :ään, vaikka SVUL ei mitään varsinaista jäsenhankintapropagandaa harjoitakaan. Tämä seikka todistaa liiton elinvoimaisuutta. Edellä mainittuun jäsenmäärään on laskettu mukaan vain niiden seurojen jäsenet, jotka ovat SVUL:n piirien jäseninä. Kun otetaan huomioon sellaiset SVUL:n erikoisliittojen seurat, jotka eivät kuulu SVUL:n piireihin, nousee luku vielä suuremmaksi, aina'kin :een. (Tilastot sivuilla 65-69)
15 26 Varsinaisen ja tavanomaisen järjestötoiminnan ohella kiinnitti SVUL keskusliittona vuonna 96 koulutustoiminnassaan erityisesti huomiota kuntourheilun ja peruskuntoharjoittelun tehostamiseen. Kuntourheilua, jolla tarkoitetaan kaikkien kansalaisten liikunnanharjoitusta työtehon ja henkisen vireyden säilyttämiseksi, hoidettiin SVUL:ssa vuoden alusta kuntourheiluvaliokunnan johtamana. Tämä toiminta arvostettiin kutenkin siksi tärkeäksi, että SVUL:n aloitteesta perustettiin vuoden loppupuolella eli sitä varten oma erikoisliitto, Suomen Kuntourheiluliitto, joka otti SVUL:n kuntourheilun kokonaan hoitaakseen ja joka vielä samana vuonna liittyi SVUL:n jäsenliitoksi. Peruskuntoharjoittelua varten laativat kaikkien SVUL:n erikoisliittojen valmentajat ja kouluttajat yhteisen ohjelman, jota ruvettiin heti levittämään seurojen harjoitusohjelmistoksi. Vuonna 96 toiminta pääsi hyvään alkuun, joten tuloksia on myöhemmin odotettavissa. Tulevaisuutta silmälläpitäen on erittäin tärkeätä, että on saatu luoduksi ohjelma, joka sopii kaikille urheilumuodoille samanlaisena. Peruskuntoharjoittelu on seurojeri toimintaohjelmassa lähinnä kilpaurheilua ja siinä eräältä osalta nimenomaan huippu-urheilua palveleva, mutta peruskuntoharjoittelulla laajemmassa mielessä varsinkin varhaisnuorison keskuudessa on kauaskantoisempikin merkitys, koska sen avulla estetään nuorison fyysisen kunnon aleneminen tulevien sukupolvien aikana, mikä vaara yhä teknillistyvässä yhteiskunnassa on ilmeinen. SVUL:n päämäärät ja sen asema kuluneena toimintakautena maamme urheiluelämässä käyvät osaltaan ilmi kesäkuussa pidetyn liittokokouksen julkilausumasta, mikä on julkaistu tämän toimintakertomuksen IV luvussa. Vuoden 96 eräs merkittäviä tapauksia oli SVUL:n viikon järjestäminen marraskuun 8-26 päivinä. Tämä SVUL:n propagandaviikko pidettiin entistä juhlavammissa puitteissa. Valtakunnallinen avausjuhla oli Tampereella marraskuun 9 päivänä, jolloin oli myös SVUL:n liittokokous, ja viikon virallinen päättäjäisjuhla Etelä-Pohjanmaan piirissä Kauhajoella saman kuun 26 päivänä. Propagandamielessä on huomattava, että SVUL-viikko toimeenpantiin samalla silmämääränä kuntourheilun edistäminen. II. SVUL:n jäsenet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton varsinaiset jäsenet vuonna 96 olivat seuraavat 20 erikoisliittoa ja 8 piiriä: Jäsenliitot:. Suomen Hiihtoliitto 2. Suomen Jääkiekkoliitto 3. Suomen Kaunoluisteluliitto (liittynyt ) 4. Suomen Koripalloliitto 5. Suomen Kuntourheiluliitto (liittynyt ) 6. Suomen Käsipalloliitto 7. Suomen Lentopalloliitto (liittynyt ) 8. Suomen Luisteluliitto 9. Suomen Miekkailuliittci 0. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto. Suomen Nyrkkeilyliitto 2. Suomen Painiliitto 3. Suomen Painonnostoliitto 4. Suomen Pesäpalloliitto 5. Suomen Pyöräilyliitto 6. Suomen Suunnistusliitto 7. Suomen Uimaliitto 8. Suomen Urheiluliitto 9. Suomen Voimisteluliitto 20. SVUL:n Nuoret Jäsenpiirit:. Etelä-Karjalan piiri 0. Lapin piiri 2. Etelä-Pohjanmaan piiri. Länsi-Pohjan piiri 3. Helsingin piiri 2. Pohjois-Karjalan piiri 4. Hämeen piiri 3. Pohjois-Pohjanmaan piiri. 5. Kainuun piiri 4. Pohjois-Savon piiri 6. Keski-Pohjanmaan piiri 5. Satakunnan piiri 7. Keski-Suomen piiri 6. Suur-Savon piiri 8. Kymenlaakson piiri 7. Uudenmaan piiri 9. Lahden piiri 8. Varsinais-Suomen piiri hyväksyttiin Suomen Valtakunnan Urheiluliiton jäseniksi Suomen Kanoottiliitto 27 - =--
16 28 Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Tennisliitto Aro, Toivo Blomqvist, J. F. t Bredberg, Ernst Damm, Victor t Ek, Aksel V. t Heikel, Viktor t Hämäläinen, Mikko Juureva, Eemeli t Kaloniemi, Yrjö Karikoski, V. A. M. t Kaskela, Akseli Kekkonen, Urho Kleemola, Kauno Käkönen, Kalle t Lahtinen, Väinö Lehmusto, Heikki t Levälahti, K. E.. SVUL:n kunniajäsenet Lindstedt, John K. t Lundström, Edv. t Majantie, K. H. t Niiniluoto, V. J. t Pihkala, Lauri Pynninen, Väinö t Rangell, J. W. Rikkilä, Oskari t Salmenkylä, Anton Santala, Lauri t Smeds, Viktor t Tanner, Lauri t Teivaala, Väinö Vartia, Arvo Wasenius, Gösta t Wilskman, Ivar t SVUL:n ensimmäinen kunniapuheenjohtaja oli Ivar Wilskman (vv ). SVUL:n nykyinen kunniapuheenjohtaja on J. W. Rangell (vuodesta 954). IV. Liittokokoukset Toimintavuonna 96 pidettiin kaksi SVUL:n liittokokousta, v a r s i nai n e n Helsingissä Tieteellisten Seurain talossa kesäkuun 0 päivänä ja yli m ä ä r ä i ne n Tampereella Yhteiskunnallisen Korkeakoulun talossa marraskuun 9 päivänä. V a r s i nai n en liittokokous tarkasti ja hyväksyi liiton toimintakertomuksen työkaudelta 960. Samoin hyväksyttiin ja vahvistettiin vuoden 960 tilinpäätös sekä myönnettiin liittohallitukselle vastuuvapaus vuoden hallinnosta ja tileistä. Kokous suoritti myös SVUL:n liittohallituksen vaalin toimikaudeksi Liittohallituksen kokoonpano käy ilmi jälempänä. Kokous antoi seuraavan j u k i a u s u m a n : "Suomen urheilulla on kansallisesti ja kansainvälisesti rikkaat perinteet. Urheilun avulla kansamme on saavuttanut arvoja, jotka ovat vaikuttaneet kansalliseen itsenäisyyteemme ja kohottaneet asemaamme kansakuntien joukossa. Liikuntaharjoitusten merkitys kasvaa myös työ kuntoa säilyttävänä ja lisäävänä tekijänä nyky-yhteiskunnassa rinnan elintason nousun ja sen mukanaan tuoman koneellistumisen kanssa. Urheilusta ja liikunnasta on tullut välttämättömyys. SVUL on tehnyt yli kuusi vuosikymmentä maamme johtavana urheilujärjestönä tärkeää työtä urheilumme kehittämiseksi. Urheilun aate ja urheilun hyväksi tehtävä aatteellinen työ ovat nykypäivinäkin SVUL:n toimintojen kannattavat tukirakenteet. SVUL on pyrkinyt määrätietoisesti löytämään tien urheiluelämämme eheyttämiseen. Työväen Urheiluliitolle, joka vuonna 959 irtisanoi yhteistoimintasopimukset, on esitetty ratkaisua sekä valtakunnanliiton että siihen johtavan välitilajärjestelyn muodossa. TUL:Lle on tarjottu kaikki ne edellytykset, jotka se aikaisemmin on yhteistyön ehdoiksi asettanut, mm. täydellinen itsemääräämisoikeus sekä vapaus järjestää liittonsa sisäinen kilpailutoiminta oman mielensä mukaan. SVUL:n tarjouksesta sen sekä TUL:n kesken käydyt neuvottelut eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta, mikä aiheutuu mm. TUL:n urheilukysymyksiin omaksumasta poliittisesta asenteesta. Varsinainen urheiluväki taas ei voi hyväksyä sen harrastusalan saattamista urheilulle vieraita tarkoitusperiä palvelemaan. Neuvottelujen epäonnistumisesta huolimatta SVUL pitää edelleen tähtäimessään valtakunnan liittoa. On täysi syy uskoa, että aika työskentelee SVUL:n ja useiden muiden urheilujärjestöjen ajaman valtakunnanliittoratkaisun hyväksi. SVUL on valmis toteuttamaan urheilumme lopullisen yhdistämisen periaatteessa jo hyväksymänsä valtakunnanliittosuunnitelman pohjalta. SVUL erikoisliittoineen katsoo voivansa parhaiten palvella maamme urheilun tarpeita pitämällä lujasti käsissään sille maamme suurimpana ja merkittävimpänä urheilun keskusjärjestönä ja sen erikoisliitoille kansain- 29
17 30 3 välisten Liittojen jäseninä kuuluvaa vastuuta kansainvälisestä ja kansallisesta kilpailutoiminnasta, edustusurheilun tason nostamisesta ja liikuntaharjoitusten sekä kuntourheilun levittämisestä mahdollisimman laajoihin piireihin. Voimien hajoittamista pitkällisiin ja varsinaiselle urheilutoiminnalle toissijaisiin neuvottelukysymyksiin ei ole tässä vaiheessa syytä jatkaa. Erityisen huomion kiinnittämistä edustusurheilumme nousuun vaatii SVUL:lta, sen erikoisliitoilta, piireiltä ja seuroilta se, että seuraaviin olympiakisoihin on ryhdyttävä varautumaan riittävän ajoissa. Urheilutaso on kaikkialla maailmassa valtavasti noussut ja kilpailu siinä määrin kiristynyt, että myös meillä voimavarat on jo nyt keskitettävä olympiavalmennukseen ja - järjestelyihin Innsbruckia ja Tokiota varten. SVUL uskoo onnistumiseen tässä tehtävässä ja kunniakkaitten perinteitten jatkumiseen. Siksi se edellyttää urheilumme kenttätyölle rauhaa." Päävalmentaja Kalevi Tuominen esitti liittokokouksessa valaisevan selostuksen SVUL:n jäsenliittojen valmentajien ja kouluttajien yhteisesti laatimasta suunnitelmasta peruskuntoharjoittelun tehostamiseksi SVUL:n seuroissa. Yli mä ä r ä i s e s s ä liittokokouksessa lausui SVUL:n puheenjohtaja Akseli Kaskela avauspuheessaan, että kun SVUL:n tehtävät ovat vuosi vuodelta suurentuneet ja sen toiminta vahvistunut, on sen asema valtakunnan liikuntatoiminnan keskusliittona käynyt merkitykseltään aivan toiseksi kuin aikaisemmin. Tämän vuoksi on SVUL:n liittohallitus päättänyt esittää ylimääräiselle liittokokoukselle, että SVUL:n nimi muutettaisiin Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi. Tämä nimenmuutos on täysin perusteltu SVUL:n työkentän jatkuvalla laajenemisella yhä useamman liiton liittyessä siihen ja piirien toiminnan käydessä yhä monihaaraisemmaksi. Nimen muuttaminen Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi on myös omiaan selventämään liiton asemaa valtakunnallisena urheilun keskusliittona. Kokous hyväksyi yksimielisesti SVUL:n nimen muuttamisen Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi. Kokous hyväksyi SVUL:n uusiksi jäseniksi Suomen Kaunoluisteluliiton, Suomen Kuntourheiluliiton ja Suomen Lentopalloliiton lukien.
18 32 Kokous päätti pysyttää seurojen piiriveron maaraamisperusteet vuonna 962 samoina kuin edellisenä vuonna: Seuran jäsenmäärä Piirivero vähintään mk Tilintarkastajiksi valittiin ylikamreeri Sulo Järvinen Helsingistä ja konttoripäällikkö Ilmari Honkanen Turusta sekä varalle kauppatieteen maisteri Olle V. Salmi (KHT) Helsingistä ja ekonomi Ilmari Aro Helsingistä. Ylimääräisen liittokokouksen toisena puheenjohtajana toiminut sosiaalijohtaja Erkki Palolampi lausui kokouksen päätössanat viitaten siihen suureen merkitykseen, mikä on annettava SVUL:n nimen muuttamista koskevalle kokouksen yksimieliselle päätökselle. Sen kautta on SVUL julistautunut Suomen urheilun valtakunnalliseksi keskusliitoksi. Sosiaalijohtaja Palolampi kosketteli puheessaan myös kuntourheilutoiminnan perustavaa merkitystä koko maan väestön kannalta sekä SVUL:n tähänastista toimintaa tällä koko kansan kunnolle tärkeällä työsaralla. Kuluneen toimintavuoden aikana ovat SVUL:n jäsenliitot olleet oikeutettuja lähettämään SVUL:n liittokokoukseen 65 edustajaa ja piirit 52 edustajaa eli yhteensä 7 edustajaa, jakautuen tämä edustus liittokokouksissa kertomusvuoden aikana jäsenliitoille ja piireille seuraavasti: Suomen Hiihtoliitto edustajaa Suomen Jääkiekkoliitto... 3 Suomen Koripalloliitto... 5 Suomen Käsipalloliitto... 2 Suomen Luisteluliitto... 3 Suomen Miekkailuliitto... Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto... 5 Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto " " " " " " " " Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto.... Suomen Pyöräilyliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Uimaliitto.... Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Etelä-Karjalan piiri.... Etelä-Pohjanmaan piiri.... Helsingin piiri.... Hämeen piiri Kainuun piiri.... Keski-Pohjanmaan piiri.... Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri.... Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjalan piiri.... Pohjois-Pohjanmaa.... Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri.... Varsinais-Suomen piiri.... " " Joulukuun päivästä jäseninä olleet Suomen Kaunoluisteluliitto, Suomen Kuntourheiluliitto ja Suomen Lentopalloliitto eivät ennättäneet olla virallisesti edustettuina SVUL:n liittokokouksissa vuoden 96 aikana. V. Liittohallitus ja valiokunnat SVUL:n ja sen liittohallituksen puheenjohtajana on kuluneena toimintakautena ollut sosiaalineuvos Akseli Kaskela. Liiton varapuheenjohtajina olivat vuoden alusta saakka: I varapuheenjohtajana sosiaalijohtaja Erkki Palalampi. II varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Erkki Kivelä. III varapuheenjohtajana voimistelunopettaja Liisa Orka " " " " " " " " " " " " " 33
19 pidetystä liittokokouksesta lähtien toimivat varapuheenjohtajina: varapuheenjohtajana sosiaalijohtaja Erkki Palolampi. II varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Erkki Kivelä. III varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Jukka Uunila. Liittohallitukseen kuuluivat vuoden alusta varsinaiseen liittokokoukseen saakka puheenjohtajan Akseli Kaskelan lisäksi seuraavat: A rjanko, Bruno, poliisimestari (Suur-Savon piiri), varalla Toiviainen, Lauri, pankinjohtaja (Etelä-Karjalan piiri), Harju, Olavi, ekonomi, Helsinki, varalla Dillemuth, Ville, toimitusjohtaja, Helsinki (Suomen Koripalloliitto), Himberg, Arvo, pääkonsuli, Helsinki, varalla Kossila, Esko, toimitusjohtaja, Myllykoski (Suomen Painiliitto), Huhtala, Olavi, kenraalimajuri, Helsinki, varalla Sundman, Torsten, maisteri, Helsinki (Suomen Miekkailuliitto), K iira, Aarne, eversti evp. (Pohjois-Savon piiri), varalla Haarma, Ailo, paikallisjohtaja (Kainuun piiri), K ivelä, Erkki, toimitusjohtaja, Helsinki, varalla Paavola, Pentti, varatuomari, Helsinki (Suomen Pesäpalloliitto), Koskimaa, Ali, kenraaliluutn. Helsinki, varalla Hohenthal, Rolf, toimitusjohtaja, Helsinki (Suomen Hiihtoliitto), Laine, Aaro, toimittaja, Helsinki, varalla Könni, Ukko, sosiaalipäällikkö, Simpele (SVUL:n Nuoret), L ehtosaari, Mauri, johtaja, (Pohjois-Pohjanmaan piiri), varalla Aho, Antti, varatuomari (Lapin piiri), Lindblad, Harry, toimitusjohtaja, Tampere, varalla Nuutinen, Eino, osastonhoitaja, Helsinki (Suomen Jääkiekkoliitto), Nyberg, Bruno, osastopäällikkö, Helsinki, varalla Nappari, Jukka, johtaja, Tampere (Suomen Painonnostoliitto), Orko, Liisa, voimistelunopettaja, Helsinki, varalla Numminen, Aino, voimistelunopettaja, Helsinki (Suomen Naisten Liikun takasva tuslii tto ), Orko, Risto, kauppaneuvos, Helsinki, varalla Ruusuvaara, Aulis, pankinprokuristi, Helsinki (Suomen Käsipalloliitto ), Pajunen, Eino, kauppias, Tampere, varalla Oesch, Christian, ekonomi, Helsinki (Suomen Pyöräilyliitto ), Palolampi, Erkki, sosiaalijohtaja, Helsinki, varalla Teräsvirta, Paavo, voimistelunopettaja, Helsinki (Suomen Voimisteluliitto ), Palonen, Unto, myyntipäällikkö, Helsinki, varalla Lindquist, Jöns, johtaja, Helsinki (Suomen Uimaliitto), Piirto, Reino, johtaja, Helsinki, varalla Lehtinen, Jukka, johtaja, Helsinki (Suomen Urheiluliitto), Resko, Valle, kauppias, Lahti, varalla Sampila, Kaleva, varastopäällikkö, Helsinki (Suomen Nyrkkeilyliitto), Ristolainen, Helka, voimistelunopettaja, Hyvinkää, Saariaho, Urho, osastopäällikkö, Myllykoski, Salonen, L. H., lainsäädäntöneuvos, Helsinki, varalla Pikkarainen, Eino, myymälänesimies, Helsinki (Suomen Luisteluliitto ), Sorakuru, Erkki, toiminnanjohtaja, Helsinki, varalla Pallasvuo, Roine, everstiluutnantti, Riihimäki (Suomen Suunnistuslii tto), Urja, Edvard, apulaispoliisimestari (Hämeen piiri), varalla Salonen, Tauno, dipl.ins. (Satakunnan piiri), Valkama, Yrjö, kenraalimajuri, evp., Helsinki, V i kström, Martti, toimitusjohtaja (Lahden piiri), varalla Kuusela, Gunnar, tarkastaja (Helsingin piiri), Vuolle-Apiala, Aatos, johtaja (Keski-Suomen piiri), varalla Kytöharju, Pentti, toiminnanjohtaja (Etelä-Pohjanmaan piiri). Kesäkuun 0 päivänä 96 pidetystä varsinaisesta liittokokouksesta lähtien ovat SVUL:n liittohallitukseen kuuluneet puheenjohtaja Akseli Kaskelan lisäksi seuraavat: Aho, Antti, varatuomari (Lapin piiri), varalla Pajukari, Arvo, insinööri (Länsi-Pohjan piiri), Haarma, Ailo, paikallisjohtaja (Kainuun piiri), varalla Mäkelä, Onni, toimitusjohtaja (Pohjois-Karjalan piiri), Harju, Olavi, ekonomi, Helsinki, varalla Dillemuth, Ville, toimitusjohtaja, Helsinki (Suomen Koripalloliitto), Himberg, Arvo, pääkonsuli, Helsinki, varalla Kossila, Esko, toimitusjohtaja, Myllykoski (Suomen Painiliitto), Huhtala, Olavi, kenraalimajuri, Helsinki, varalla Sundman, Torsten, maisteri, Helsinki (Suomen Miekkailuliitto), K ivelä, Erkki, toimitusjohtl;lja, Helsinki, varalla Paavola, Pentti, varatuomari, Helsinki (Suomen Pesäpalloliitto), Koskimaa, Ali, kenraaliluutn. Helsinki, varalla HohenthaI, Rolf, toimitusjohtaja, Helsinki (Suomen Hiihtoliitto), Laine, Aaro, toimittaja, Helsinki, varalla Könni, Ukko, sosiaalipäällikkö, Simpele (SVUL:n Nuoret), 35 I
20 Lindblad, Harry, toimitusjohtaja, Tampere, varalla Nuutinen, Eino, osastonhoitaja, Helsinki (Suomen Jääkiekkoliitto), Nyberg, Bruno, osastopäällikkö, Helsinki, varalla Nappari, Jukka, johtaja, Tampere (Suomen Painonnostoliitto), Oinaala, Paavo, järjestelymestari, Riihimäki, Orko, Liisa, voimistelunopettaja, Helsinki, varalla Numminen, Aino, voimistelunopettaja, Helsinki (Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto ), Orko, Risto, kauppaneuvos, Helsinki, varalla Ruusuvaara, Aulis, pankinprokuristi, Helsinki (Suomen Käsipalloliitto), Pajunen, Aarno, diplomikauppias, Helsinki, varalla Pikkarainen, Eino, myymälänesimies, Helsinki (Suomen Luisteluliitto ), Pajunen, Eino, kauppias, Tampere, varalla Oesch, Christian, Helsinki (Suomen Pyöräilyliitto), Palonen, Unto, myyntipäällikkö, Helsinki, varalla Suvanto, Olavi, toimitusjohtaja, Helsinki (Suomen Uimaliitto), Palolampi, Erkki, sosiaalijohtaja, Helsinki, varalla Teräsvirta, Paavo, voimistelunopettaja, Helsinki (Suomen Voimisteluliitto ), Piirto, Reino, johtaja, Helsinki, varalla Lehtinen, Jukka, johtaja, Helsinki (Suomen Urheiluliitto), Resko, Valle, kauppias, Lahti, varalla Sampila, Kaleva, varastopäällikkö, Helsinki (Suomen Nyrkkeilyliitto), Ristolainen, Helka, voimistelunopettaja, Hyvinkää, Salonen, L. H., lainsäädäntöneuvos (Helsingin piiri), varalla Salo, Viljo, kansakoulunopettaja (Uudenmaan piiri), Salonen, Tauno, dipl.insinööri (Satakunnan piiri), varalla Salmela, Yrjö, johtaja (Varsinais-Suomen piiri), Sorakuru, Erkki, toiminnanjohtaja, Helsinki, varalla Pallasvuo, Roine, everstiluutnantti, Riihimäki (Suomen Suunnistuslii tto), Toiviainen, Lauri, pankinjohtaja (Etelä-Karjalan piiri), varalla Saariaho, Urho, osastopäällikkö (Kymenlaakson piiri), Uunila, Jukka, toimitusjohtaja (Etelä-Pohjanmaan piiri), varalla Kalajo, Risto, pankinjohtaja (Keski-Pohjanmaan piiri), Vikström, Martti, toimitusjohtaja, Lahti. Liittohallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 7 kertaa. Liittohallituksen apuna ovat toimineet vuoden 96 aikana seuraavat valiokunnat: a. Liittohallituksen työvaliokunta: Vuoden alusta saakka Akseli Kaskela, Erkki Palolampi, Erkki Kivelä, Liisa Orko, Rolf Hohenthal, Aaro Laine, Jukka Lehtinen, Urho Saariaho ja Martti Vikström sekä jälkeen Akseli Kaskela, Erkki Palolampi, Erkki Kivelä, Jukka Uunila, Rolf Hohenthal, Aaro Laine, Liisa Orko, Erkki Sorakuru ja Martti Vikström. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa. b. Talousvaliokunta: Sosiaalineuvos Aaro Tynell, puheenjohtaja, toimitusjohtaja Erkki Kivelä, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Rolf Hohenthal, pääsihteeri Kallio Kotkas, talouspäällikkö Reino Kukkonen, johtaja Jukka Lehtinen, talousneuvos Erkki Merinen, toiminnanjohtaja Vilho Nurmi, dipl.kauppias Aarno Pajunen ja talouspäällikkö Pentti Väänänen. c. Järjestövaliokunta: Toimitusjohtaja Martti Vikström, puheenjohtaja, valtiot.tri Kalevi Heinilä, varapuheenjohtaja, kansakoulunopettaja Risto Haapakoski, järjestöpäällikkö Erkki Helenius, pääsihteeri Kallio Kotkas, johtaja Eero Noponen, järjestelymestari Paavo Oinaala, toiminnanjohtaja Eino Ojanen, voimistelunopettaja L iisa Orko, toiminnanjohtaja Erkki Pekkanen, voimistelunopettaja Helka Ristolainen, toiminnanjohtaja Paavo Simonen ja toiminnanjohtaja Onni Sirenius sekä sihteerinä järjestösihteeri Kalevi Suikkari. d. Koulutus- ja kasvatusvaliokunta: Toimittaja Aaro Laine, puheenjohtaja, sosiaalipäällikkö Ukko Könni, varapuhenjohtaja, järjestöpäällikkö Erkki Helenius, toiminnanjohtajat Tuomo Jalantie ja Impi Jokinen, opistonjohtaja Tauno Juurtola, toiminnanjohtaja Kalevi Kotkas, pääsihteeri Kallio Kotkas, lehtori Yrjö Nora, koulutusohjaaja Eeva Poutiainen, toiminnanjohtaja Veli Saarinen ja toiminnanjohtaja Pauli Vänttinen sekä sihteerinä järjestösihteeri Kalevi Suikkari. e. Naisten keskusvaliokunta: Voimistelunopettaja Helka Ristolainen, puheenjohtaja, lehtori Elna Kopponen, varapuheenjohtaja, konttoristi Hilkka Hakola, varatuomari Lempi Hartikka, kirjanpitäjä Kerttu Heikkinen, opettaja Suoma Ilves, toiminnanjohtaja Impi Jokinen, voimistelunopettaja Helinä Löfroos, rouva Aino Manninen, rouva Taimi Mattsson, 37
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton TOIMINTAKERTOMUS
TOIMINTAKERTOMUS 1959 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton TOIMINTAKERTOMUS 1959 Kauno Kleemola SVUL!n 60-vuotispäivänä 17.6.1960: Sosiaalineuvos Akseli Kaskela kiinnittää SVUL:n kunniajäsenmerkin SVUL:n
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS -- --- ---
960 TOIMINTAKERTOMUS -- --- --- Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton TOIMINTAKERTOMUS 960 SVUL:n puheenjohtaja, sosiaalineuvos Akseli Kas k e a. Puheenjohtajan sana Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton 60.
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) MK Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 1 215 000 Suomen Aikidoliitto ry 160 000 Suomen Amerikkalaisen
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000
LisätiedotYhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 200 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon
LisätiedotTaulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka-
~... ~.-- -- Taulukko n:o 7. Liitto Taulukko n:o. SVUL:n filmipalvelun toiminta 970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- Liitto Esityskertoja Katsojamäärä merkki- Kv.A,Ilk.!
LisätiedotAURAN KULTASEPPÄ OY. SVUL:n NUORET
96 SVUL:n NUORET - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutuspäivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvottelutilaisuudet piireissä, alueissa ja
LisätiedotSUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotHelsinki (Suomen Nyrkkeilyliitto),
9 Orko, Risto, kauppaneuvos, Helsinki, varalla Ruusuvaara, Aulis, pankinprokuristi, Helsinki (Suomen Käsipalloliitlto), Pajunen, Aarno, diplomikauppias, Helsinki, varalla Pikkarainen, Eino, myymälänesimies,
LisätiedotMENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotSuomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018
Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys
Lisätiedotviio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja
viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 15.30 Valtakirjojen tarkastus klo 16.00 Valon sääntömääräinen kevätkokous Paikka Niemi Center, Veturitie 13 H, 00240 Helsinki
Lisätiedot2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.
SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä
Lisätiedotviio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä.
Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Yhdistyksen ylimääräinen kokous 206.206 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:,\ Ä varsinaista
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 195 000 Sukeltajaliitto ry 104 000 Suomen Aikidoliitto ry 31 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon
LisätiedotPuheenjohtajan tercehdys
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton TO IMINTAKERTOMUS 1953 / Puheenjohtajan tercehdys Määrätietoinen liikunta kasvatuksen ja urheiluharrastuksen kylvötyö seuroissamme on ollut tunnusomaista toimintavuodelle
LisätiedotMAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotYlivieskan Kuula r.y. Toimintakertomus vuodelta Yleistä
Toimintakertomus vuodelta 2015 Yleistä Ylivieskan Kuula, vuonna 1909 perustettu yleisseura. Urheiluseuran toiminta on vilkasta ja valtakunnallisesti tunnustettua. Toiminta painottui eri jaostojen järjestämiin
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
Lisätiedot5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.
YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotSÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)
GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan
LisätiedotLAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotSuomalaisen jääkiekon strategia
Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys
LisätiedotYhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.
Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotSuomalaisen jääkiekon strategia
Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotMullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!
Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotEläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous Liittokokous pidettiin Lappeenrannassa 14. 15. kesäkuuta 2017 Holiday Club Saimaalla. Kuvakooste osa-5 ; 1 (9) Kokouksen neuvottelutauko. Kuvassa kokousvirkailijat
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotSUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS
PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
Lisätiedot1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa
SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
LisätiedotAUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN
UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,
LisätiedotTUL ry:n strategia
TUL ry:n strategia 2016-2022 Valtuuston päätös 23.5.2015 Johdanto Suomen Työväen Urheiluliitto osallistuu aktiivisesti suomalaisen liikunta- ja kansalaistoimintakulttuurin kehittämiseen. Näin on tapahtunut
LisätiedotMYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY
MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen
LisätiedotSUOMEN NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO
198 SUOMEN NAISTEN LIIKUNTAKASVATUSLIITTO Puheenjohtaja, voimistelunopettaja Liisa Orko, Helsinki, Pihlajatie 10, puh. k. 412344. Toiminnanjohtaja Anna Kinnunen, Pohjois-Haaga, Aino AcktE'mtie 8 F 32,
LisätiedotLasten ja nuorten urheilun laatutekijät
Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen
Lisätiedotviio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:
Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Kevötkokous 255,2016 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnaflista jäsenjärjestöä
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotYhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.
ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena
Lisätiedot1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com
Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta
LisätiedotSUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.
SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.
LisätiedotNÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015
NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK
LisätiedotSUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT
1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers
LisätiedotHallituksen toimintakertomus vuodelta 1961.
,. SUOMEN OLYffiPIAYHDISTYS ry. Helsinki. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 1961. Suomen kansallisen olympiakomitean, yhdistyksen valtuuskunnan, toiminta on vuoden 1961 aikana osaltaan ollut Squ~w
LisätiedotRAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT
1 RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT I. Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Rakentaja-Rastit ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä RakRas. Yhdistyksen
LisätiedotOtsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät
LisätiedotYhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.
1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotVARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1
VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Varkauden Reserviupseerikerho ry. Sen kotipaikka on Varkaus. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund
LisätiedotLAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä
LisätiedotWww-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit
Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista
LisätiedotETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY
ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin
LisätiedotRatsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien
Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus
LisätiedotNaisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t
Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2007
TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista
Lisätiedotv. Liittohallitus ja valiokunnat
IV. Liittokokoukset Varsinaisen liittokokouksen lisäksi pidettiin toimintavuonna 1966 yksi ylimääräinen liittokokous. ':. arsin~.inen liittokokous pidettiin Suomen Suurkisojen viimeis~na, kesakuun 8 päivänä
LisätiedotUIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE
UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan
LisätiedotUlvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA
Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotSuunnistusliiton säännöt
Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotTyövaliokunta: ti R. Höysniemi, T. Neva, E. Va~nio, P. Linnak~rpi, O. NiID~- 1.~ k:i A Laakso M. Pengerkoski, T. Häti, I. Mattlla, Satu Pelh, I\AJS ",
64 Eino Nykänen, puiheenjohtajja, U. Lyytikäinen, A. Kiira, A. Weisell, Same Nissinen, H. Taskinen, E. Hakarainen. Toiminnanjohtaja Jorma Turunen. Satakunnan piiri: Piirin johtokunta: Arvo Leh tonen, puheenjohtaja,
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotTUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY
TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN
LisätiedotMARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT
1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu
LisätiedotAllan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat
Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta
LisätiedotFC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014
FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus
LisätiedotKokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.
Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1
LisätiedotSelviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?
Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - D-tytöt - d-pojat - f-pojat - F-tytöt - g-tytöt - Ruoveden Pirkat - F-tytöt - d-tytöt - g-tytöt
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotLauri Tapola. Tietotekniikan asiantuntija, DI, AmO
Lauri Tapola Tietotekniikan asiantuntija, DI, AmO Ltapola@gmail.com 040-8362966 Työkokemus o Yli 20 vuotta IT-alalla. o Valtion hallinnossa 10 vuotta. o Teollisuudessa (UPM) 13 vuotta. Paperiteollisuuden
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotPIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT
1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko
Lisätiedot