Aghorisadhujen. salaisessa rituaalissa 266 MAD WORLD USKONNOT 267. Tunnan matkapäiväkirjasta Mirzapur, Intia

Transkriptio

1 Uskonnot Uskonnot ovat yksi tärkeimmistä voimista, jotka ovat muokanneet maailman sellaiseksi kuin se on. Planeetan asukkaista valtaosa uskoo johonkin meitä suurempaan, yliluonnolliseen voimaan. Ihmistä taas ei voi syvällisesti ymmärtää, ennen kuin on tutkinut hänen uskontoaan. Ne ovat kaikkialla maailmassa yllättävän samankaltaisia. Siitä syystä seikkailijan on tunnettava maailman uskontojen taustat ja kyettävä kunnioittamaan kohteensa asukkaiden omaa uskoa vaikka ei itse uskonnollinen olisikaan.

2 Aghorisadhujen salaisessa rituaalissa Tunnan matkapäiväkirjasta Mirzapur, Intia Sysimustassa yössä kiljuu takkutukkainen alaston mies mielipuolen lailla ja puree pään poikki elävältä kanalta. Maassa makaa isokokoinen koiranraato. Sen vieressä, sysimustassa yössä, kiljuu takkutukkainen alaston mies mielipuolen lailla ja puree pään poikki elävältä kanalta. Lintu lehahtaa päättömänä lentoon. Verta suihkuaa sen kaulasta kaikkialle. Tunnen lämpimän nesteen kasvoillani ja joudun kääntämään kameran putsatakseni linssiin suihkunneen bloden. Ensimmäistä kertaa ohjelmamme historian aikana minun tekee mieli viheltää peli poikki. Kamera on kuitenkin pidettävä rullaamassa. Laatattavasta fiiliksestä huolimatta minun on jatkettava ja taltioitava kaikki loppuun saakka. Tiedän, että olemme todistamassa jotain hyvin poikkeuksellista ja harvinaislaatuista tapahtumaa. Olin kuullut aghori-sadhuista jo ensimmäisellä Intian-matkallani luvun puolivälissä. Heistä liikkui paljon huhuja, mutta kukaan ei tuntunut tavanneen tämän harvinaisen lahkon edustajia. Huhujen mukaan aghorit palvoivat Kalia ja Durgaa, hurjia hindulaisia jumalattaria, jotka yhdistettiin kuolemaan ja pelottavaan voimaan. Aghorien tiedettiin kuuluvan sadhuihin, hindulaisiin askeetteihin, joita Intiassa on arviolta noin viisi miljoonaa. Sadhut ovat eräänlaisia kierteleviä kerjäläismunkkeja, jotka ovat luopuneet maallisesta omaisuudestaan ja pyhittäneet elämänsä uskonnon harjoittamiselle. He lukevat pyhiä tekstejä, meditoivat ja joogaavat. Nämä pyhät ja kunnioitetut miehet saavat safkansa almuina, eivätkä he omista mitään muuta kuin kledjunsa ja kerjuukuppinsa. He vaeltavat pyhästä paikasta toiseen ja neuvovat ihmisiä hengellisellä tiellä. Sadhut jakautuvat omiin lahkoihinsa palvomiensa jumalien mukaan. Usein elinikäinen omistautuminen pitää sisällään erikoisia palvontamuotoja. Jotkut Višnua palvovat sadhut ovat esimerkiksi tehneet lupauksen, että he seisovat lopun elämäänsä pystyssä eivätkä istu tai makaa koskaan. Jotkut heistä, kareshwarit, stondaavat ainoastaan yhdellä jalalla. Šhivalle omistautuneet nagasadhut puolestaan todistavat seksuaalittomuuttaan roikuttamalla raskaita painoja sladdistaan ja kulkemalla alastomina. Jotkut näistä fakiireiksikin kutsutuista miehistä stiflailevat tulisilla hiilillä ja hautauttavat itsensä moneksi päiväksi todistaakseen uskonsa ikuista voimaa. Nämä Intian pyhät miehet olivat ensimmäisen pitkän reissuni alusta saakka kiehtoneet minua suunnattomasti. Sadhut olivat minulle konkreettinen esimerkki Intian täydellisestä toisenlaisuudesta ja päräyttävästä mystisyydestä, johon olin rakastunut ja joka on saanut minut palaamaan Intiaan kerta toisensa jälkeen. Noissa kekälesilmäisissä askeeteissa oli jotain selittämätöntä viehätysvoimaa ja salaperäisyyttä. Heidän totaalinen omistautumisensa ja normaalista elämästä luopumisensa toivat jumaluuden jotenkin lähemmäksi tuntui, kuin he olisivat olleet jonkinlaisia ihmisten ja jumalten välikappaleita. Niin ovat ajatelleet monet intialaisetkin, sillä askeetit ovat olleet maassa arvostettuja jo aikojen alusta. Olin nähnyt siis aikaisemmin satoja tai tuhansia sadhuja, mutta en kertaakaan ainuttakaan aghoria. Travellereiden legendoissa kuumottavista 266 MAD WORLD USKONNOT 267

3 me Intian Mirzapurista kolme aghoria, jotka suostuivat näyttämään meille osan pujaansa, salaista rituaaliaan, jollaista vain hyvin harvat lahkon ulkopuoliset olivat ikinä todistaneet saati sitten kuvanneet. Me tapasimme aghorit Ganges-joen rannalla, keskellä sysipimeää yötä. Normaalisti sadhut pukeutuvat oranssin värisiin vaatteisiin, mutta aghoreilla oli päällään vain mustaa. Yhdellä heistä roikkui kaulassaan iso luista duunattu koru, ja luita oli sidottu myös miehen hiuksiin. Tulkkimme kertoi, että matkaisimme veneellä Gangesin vastarannalle, jossa ei ollut ihmisasutusta. Kun vene lipui joen yli sysimustassa yössä ja mustiin pukeutuneet aghorit istuivat uhkaavan oloisina viereisellä tuhdolla, tunsin epämääräistä hiipivää pelkoa. En voinut olla ajattelematta Tuonelan virran ylittämistä. Kun pääsimme joen yli, aghorit sytyttivät rantahiekalle nuotion ja alkoivat valmistautumaan pujaan. Ensin he joivat paloviinaa vastoin sadhusääntöjä ja polttivat chillum-piipusta charasta, vahvaa Himalajan hasista. Tiesimme joidenkin aghorien käyttävän pääkalloa juomakuppinaan, mutta sen näkeminen nostatti kylmät väreet selkääpiihimme. Sitten aghoreista vanhin, joukon mestari, alkoi lausua synkkää ja väkevää mantraa. Mumistessaan rukoustaan hän otti liinaan laskostetun esineen laukustaan ja kääri sen auki. Liinan sisältä paljastui auki sahattu ihmisen pääkallo. Tiesimme joidenkin aghorien käyttävän pääkalloa juomakuppinaan, mutta sen näkeminen nostatti kylmät väreet selkääpiihimme. Aghori laski pääkallon hiekalle ja sirotteli sen ympärille punaista jauhetta, koko ajan mantraa lausuen. Sen jälkeen nuotion ympärille piirrettiin suuri rinki, jonka sisällä meidän kaikkien piti tulkkimme mukaan ehdottomasti pysyä. aghoreista kerrottiin, vaikka harvalla oli pelätyistä miehistä ensi käden tietoa. Myöskään useimmat tapaamani intialaiset eivät olleet nähneet koskaan aghoreita. Kun nämä kuoleman jumalia palvovat askeetit otettiin puheeksi, he herättivät usein pelkoa ja inhoa myös paikallisissa. Kun sadhu omistaa elämänsä jumalalle, hän kieltäytyy nautinnoista: ei juo lainkaan alkoholia, syö pelkkää kasvisruokaa ja pyrkii olemaan kaikella tavalla hengellisesti mahdollisimman puhdas. Aghoreiden mukaan pyhyyden käsite kätkee kuitenkin sisäänsä myös pyhyyden vastakohdan. Jotta olisi pyhää, on myös oltava epäpyhää. Aghorit uskovat myös, että kaikki paitsi jumaluus on loppujen lopuksi vain illuusiota. Siksi myös pyhyys ja tabut ovat sellaisia. Todistaakseen tämän he rikkovat tabuja ja tekevät kaikkea sellaista, mitä pidetään epäpyhänä ja kauhistuttavana: he meditoivat ja elävät ruumisrovioiden liepeillä, he yhtyvät prostituoituihin kuukautisten aikaan hautausmailla, juovat omaa virtsaansa ja syövät ulosteita. Heidän tiedetään naaraavan ruumisrovioiden vierestä delanneiden ihmisten lihaa ja skruudivan sitä. He käyttävät alkoholia, syövät lihaa ja käyttäytyvät rituaaleissaan mielipuolen tavoin. He kantavat kaulassaan luita ja käyttävät juomakuppinaan ihmisen pääkallosta tehtyä astiaa. Me tiesimme, että todellisia aghoreita oli hyvin vähän ja heidän tapaamisensa oli erittäin harvinaista. Laajasta taustatutkimuksesta huolimatta olimme onnistuneet löytämään vain yhden dokumenttielokuvan, joka käsitteli tätä kuumottavan pimeää lahkoa. Lopulta saimme kuitenkin käsiimme erään intialaisen, aghoreita kuvanneen valokuvaajan yhteystiedot. Hänen kontaktiensa avulla löysim- Vanhin aghoreista nosti koiran jalasta ilmaan ja iski hampaansa kuolleen hurtan ruumiiseen, yrittäen saada siitä revittyä palaa suuhunsa. Vieressä toinen sadhu virtsasi pääkalloon ja joi nesteen ahnaasti sisäänsä. Mantra muuttui yhä voimallisemmaksi ja aghorit alkoivat vaipua jumalallisen hulluuden tilaan. Mantraan sekoittui huutoja, ja raivo sekä viha paistoivat sadhujen hurjistuneista silmistä. Pimeyden voimat tarttuivat sadhuihin ja he nousivat yhtäkkiä ylös huumaantuneina karjuen. Aghorit heiluivat ja huusivat kirouksiaan, hyppivät nuotion yli ja käyttäytyivät kuin mielipuolet. Sadhu, jolla roikkui luukoru kaulassaan, hävisi yhtäkkiä pimeyteen ja palasi hetken päästä kantaen selässään kuollutta, isokokoista koiraa. Hajusta päätellen eläin oli ollut delanneena jo hyvän tovin. Kuvotus miltei nosti oksennuksen suuhuni saakka. Mestari sirotteli myös koiran ympärille punaisen ringin ja karjui samalla mantrojaan. Olimme keskellä tilannetta, jota ei voinut enää kontrolloida millään tavalla. Nyt piti vain kylmätä mielensä ja tallentaa kaikki, mikä tapahtui. Seuraavaksi vanhin aghoreista nosti koiran jalasta ilmaan ja iski hampaansa kuolleen hurtan ruumiiseen, yrittäen saada siitä revittyä palaa suuhunsa. Vieressä toinen sadhu virtsasi pääkalloon ja joi nesteen ahnaasti sisäänsä. Tilanne oli täysin järjetön, mutta yritin kaikesta huo- limatta keskittyä kuvaamiseen. Koiranraato heitettiin maahan. Seuraavaksi pimeydestä ilmestyi nuoremman aghorin kädessä pyristelevä kana. Mestari otti kanan, kiljui mielipuolen lailla, otti kanan pään kokonaan suuhunsa ja puri siltä yhdellä repäisyllä daijun poikki. Toinen sadhu otti kanan käteensä ja joi verta vielä refleksiivisesti pyristelevän linnun päättömästä ruumiista. Tilanne oli karannut totaalisesti lapasesta ja näytti menevän yhä hurjempaan suuntaan. Olin kuivaamassa sekamelskan keskellä veripisaroita kameran linssistä, kun kuulin Rikun huutavan vieressä. Aghori oli tarttunut Rikua kurkusta kiinni ja näytti pakottavan tälle verta juotavaksi kanan kurkusta. Huusin tulkillemme, että homma oli pantava poikki mutta sillä ei näyttänyt olevan vaikutusta mihinkään. Adrenaliini ja hulluuden energia olivat tarttuneet kaikkialle, ja myös Rikun silmät kiiluivat toisella tavalla. Riku avasi suunsa ja joi kanan kaulasta valuvaa verta aghorin kiljuessa vieressä. Kaaos yltyi ja aghoreiden hulluuden tila väkevöityi hetki hetkeltä. He huusivat, säntäilivät sekopäisinä ja karjuivat kirouksiaan. Yö ympärillämme oli säkkipimeä, ja pimeys tuntui hallitsevan myös aghoreiden mieliä. Lopulta hulluuden intensiteetti alkoi heiketä. Sitten, yhtä yllättäen kuin he pujansa alussa hurjistuivat, aghorit jäivät uupuneina maahan makaamaan. Hetken päästä tulkkimme ilmoitti meille, että meidän olisi lähdettävä. Aghorien mukaan heti, sillä pahat henget olivat tulossa paikalle. Aghori oli tarttunut Rikua kurkusta kiinni ja näytti pakottavan tälle verta juotavaksi kanan kurkusta. Sadhut jäivät nuotionsa ympärille, me kiiruhdimme rantaan ja kompuroimme pimeydessä veneeseen. Kun pääsimme vastarannalle, istuuduin joen penkalla oleville pyhiinvaeltajien kylpyportaille, päässäni sumentui ja olin pyörtyä. Kokemus oli ollut voimakkain, mitä olin siihen mennessä kokenut vaikka olimme olleet monissa kuumottavissa tilanteissa useasti aikaisemminkin. Tulkkimme oli myös silminnähden järkyttynyt näkemästään. Hänelle tapahtuma oli hinduna varmasti vieläkin pelottavampi. Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että todistamamme harvinaislaatuinen puja oli ollut kuvottava, mutta samaan aikaan se herätti meissä monia kysymyksiä. Pohdimme pyhän ja epäpyhän käsitteitä koko loppumatkamme ajan aghoreiden käsittämätön kohtaaminen sai meidät miettimään syvemmin koko uskonnon käsitettä ja sen merkitystä ihmisille. Kohtaamisemme pimeyden voimien kanssa sai meidät tuntemaan myös hienoista hermostuneisuutta maassa, jossa uskonto kuluu olennaisena osana elämän jokaiseen alueeseen. Hindulaisten mukaan peseytyminen pyhässä Ganges-virrassa pyyhkii pois kaikki sitä edeltävät synnit. Pidimmekin vahvasti huolen siitä, että ennen lähtöämme Gangesin rannoilta peseydyimme perinpohjaisesti hinduille erityisen pyhillä paikoilla. Mutta se on toinen tarina. 268 MAD WORLD USKONNOT 269

4 Eri maiden uskonnollisuus Uskonnon merkitys Erittäin suuri Suuri Keskiverto Pieni Erittäin pieni Ei tutkimustietoa Gallup Internationalin kyselytutkimuksessa vuosina selvitettiin, pitävätkö ihmiset uskontoa tärkeänä osana elämässään vai eivät. Kaikkein uskonnollisimpia ollaan pääasiassa köyhissä, Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Aasian maissa. Vastaavasti vähiten uskovaisia löytää vauraista ja hyvinvoivista maista sekä eräistä entisen Neuvostoliiton osista, joissa uskonnon harjoittamista oli pitkään rajoitettu. Suomi oli 14. vähiten uskonnollinen, ja 29 prosenttia piti uskontoa tärkeänä. Rikkaista maista uskonnollisimpia oli Yhdysvallat (65 prosenttia). Osuus kuitenkin vaihteli voimakkaasti Vermontin 42 prosentista Mississippin 82 prosenttiin viimeksi mainittu osuus oli muuten sama Iranissa. Uskonnot lohduttavat, hallitsevat ja tappavat Ohikulkijat tekemässä pikaisen aamupujan uhrialttarille intialaisen suurkaupungin kadunkulmassa. Arjen aherruksen keskeyttäminen säännöllisesti viidesti päivässä rukousta varten missä tahansa muslimimaassa. Oranssissa kaavussaan kauppojen edustalla ruoka-almuja vastaan ottava buddhalainen munkki Kaakkois- Aasiassa. Pilvenpiirtäjien varjoon käpertyvä ikivanha šintolainen temppeli Tokiossa. Travellerille uskonnollisuuden kohtaaminen on osa sitä näkyvää eksotiikkaa, mikä reissaamissa olennaisesti viehättää hyvän sapuskan, vieraiden kielten ja kulttuurien sekä erilaisen ympäristön ohella. Jo pelkkä eksotiikka saa matkaajan terävöittämään aistinsa ja kiinnittämään huomionsa uskonnollisiin tapoihin, rituaaleihin ja rakennelmiin, mutta asiaan vaikuttaa myös uskonnon merkitys. Se on lähes kaikkialla maailmassa maallistuneen ja rikkaan Pohjois-Euroopan ulkopuolella yllättävän suuri. Usein usko ja siihen liittyvät rituaalit ovat kohdemaan asukkaiden elämässä läsnä huomattavasti stydimmin kuin koti-suomessa, jossa kehitys ja hyvinvointi ovat tehokkaasti feidanneet uskonnon roolia arjessa. Sanotaan, että ihmisen toimia ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä hänen uskomuksiaan. Senkin vuoksi uskonto on aihe, johon Seikkailijan Atlaan on paneuduttava tarkemmin. Tärkein syy on kuitenkin se, että uskonnot ovat yksi niistä suurista, maailmaa mullistavista voimista, joiden takia planeettamme on sellainen kuin se on. Monet kulttuureistamme perustuvat vahvasti uskonnolliseen taustaan, mutta niin tekevät myös yhteiskuntamme, rajamme, lakimme ja jopa taloudellinen eriarvoisuutemmekin. Seuraa Madventuresin tiivistetty tulkinta siitä, miten uskonnot ovat muokanneet yhteiskuntia ja miten niitä on käytetty häikäilemättömästi hyväksi ihmisten alistamisessa. Miksi ihmiset ovat uskovaisia? Aloitetaan ajasta ennen Babylonia. Ihmiset elivät pääosin metsästäjä-keräilijöinä heimoyhteisöissä. Maanviljelys oli keksitty, mutta vielä ei oltu alettu budjauttaa urbaaneissa kaupunkiympäristöissä. Silloinkin ihmiset uskoivat. Uskonnot olivat samantyyppisiä kuin nykyisilläkin luonnonkansoilla: niissä oli animistisia ( kaikilla olioilla on sielu ), shamanis tisia (henkimaailman välittäjiin ja parantajiin perustuvia), polyteistisia (monijumalaisia) ja panteistisia ( pyhyys asuu kaikessa ) piirteitä. Yhtä kaikki, niiden tarkoitus oli tuoda lohtua ja selitystä ihmisen kokemaan eksistentialistiseen ahdistukseen. On kyse siitä, että ihminen ei (tänäkään päivänä) käsitä meitä ympäröivän kaikkeuden toimintaa ja luonnonilmiöiden syitä. Kuten roomalainen filosofi Lucretius asian pani: emme tiedä, miten olemme syntyneet ja miksi elinolosuhteemme vaihtelevat onnessa ja onnettomuudessa. Ihmismielen asiantuntija, psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud piti uskonnollisia käsityksiä harhoina, ihmiskunnan vanhimpien ja sitkeimpien toiveiden kuviteltuina toteutumina. Nämä kuvitelmat ovat samalla puolustuskeino pelottavia, ylivoimaisia luonnonilmiöitä ja vääjäämätöntä kuolemaa vastaan. Jumalat taas ovat Freudin mukaan seurausta siitä, että ihmisen mielikuvitus muuttaa luonnonvoimat henkilöllisiksi, yliluonnollisiksi valloiksi. Ei olekaan ihme, että nimenomaan aurinko on ollut varhaisten uskontojen ykkösjumalia. Samantyyppisiä kohtaamisia on Madventuresillakin. Filippiinien Palawanin viidakkoluolissa elävien tau t batujen uskossa on vain yksi jumala Ampo, joka on kaikkialla. Uuden-Guinean syvyyksissä lentävät hyönteiset olivat viestintuojia, ja kaikkien onnettomuuksien, sairauksien ja muiden takaiskujen taustavoimaksi epäiltiin noituutta. Kaikkien tapaamiemme luonnonkansojen parissa Afrikasta Etelä-Amerikkaan on pidetty selvänä, että luonto ja ihminen ovat yhtä. Reppuun mahtuvat seurakunnat muuttivat maailman Mutta yhdestäkään luonnonuskonnosta ei ole tullut valtaa, mammonaa ja satoja miljoonia Uskonnollisimmat maat 1. egypti 100 % 2. Bangladesh 99 % 3. Sri Lanka 99 % 4. Indonesia 98 % 5. Kongon Dt 98 % 6. Sierra Leone 98 % 7. Malawi 98 % 8. Senegal 98 % 9. Djibouti 98 % 10. Marokko 98 % 11. Arabiemiirikunnat 98 % Lähde: seuraajia kerännyttä maailmanuskontoa. Ei, siihen tarvittiin uusi keksintö: kuljetettava seurakuntauskonto. Seurakuntauskonnot tulivat tarpeeseen, sillä kaupungit olivat alkaneet syntyä muutamia tuhansia vuosia aiemmin, ja perinteiset hei moyhteisöt alkaneet kadota. Ihmiskunnan uskomattoman voittokulun (ja kenties tulevan tuhon) synnyttänyt verkko alkoi pikku hiljaa kutoutua. Viljelytaidon kohennuttua syntyivät kirjoitustaito ja byrokraattinen virkamieshallinto, jossa yksi gurko saattoi hallita käskyläistensä avulla varsin tsaikedeelisiakin väkimassoja. Samalla ihmisparat oli repäisty luonnollisesta ympäristöstään: elämään rinnan sellaisten ihmisryhmien kanssa, jotka ennen oli kohdattu korkeintaan sodassa. Kaupungeissa puhuttiin eri kieliä, kohdattiin erilaisia ja outoja tapoja, asuttiin ahtaasti ja myllytettiin elinkeinoista. Se oli ihmisistä pelottavaa. Kuulostaako tutulta? Tuolloin kaupungit olivat kuitenkin valtaosalle ihmisistä todella pahoja paikkoja elää. Taudit, väkivalta ja eriarvoisuus rehottivat. Siihenkin seurakuntauskonnoilla oli lääkkeitä. Uskonnot antoivat lohtua urbaanissa ahdistuksessa. Uskonnot Vähiten uskonnolliset maat 1. Viro 14 % 2. Ruotsi 17 % 3. tanska 18 % 4. Norja 20 % 5. tšekki 21 % 6. Azerbaidžan 21 % 7. hongkong 22 % 8. Japani 25 % 9. Ranska 25 % 10. Mongolia 27 % 11. Valko-Venäjä 27 % 14. Suomi 29 % vähensivät väkivaltaa ja sairauksia kirjoitettujen sääntöjensä eli lakien ansiosta ja valvomalla niiden noudattamista. Eriarvoisuuden sietämiseen ne kehittivät myyttejä, joiden avulla järjettömään tuli järkeä: orja oli orja jonkin aiemmassa elämässä sattuneen rikkeen takia. Tai kun elät oikein nyt, olet saava palkintosi paremman jälleensyntymän tai iankaikkisen elämän muodossa. Kuljetettavia seurakuntauskontoja olivat esimerkiksi juutalaisuus, kristinusko, buddhalaisuus ja islam. Ei ole mikään sattuma, että niistä tuli niin merkittäviä. Aikaisemmin uskonnot olivat olleet (ja luonnonuskonnot tapaavat olla yhä) paikallisia: jokaisen kansan omien jumalten uskottiin suojelevan ja rankaisevankin niitä, jotka heitä palvoivat. Kuljetettavia seurakuntauskontoja voitiin levittää ympäri palloa. Se oli tarpeen, kun posse liikkui enemmän. Papin ei tarvinnut kuin pakata reppuun kauhtanansa ja pyhät tekstit ja lähteä käännyttämään uusia uskovia. Juutalaisuus syntyi maanpaossa Juuri paikallisuuden murtumisesta syntyi vahva juutalaisuus. Babylonian kuningas Nebukadnessar valloitti Jerusalemin vuonna 586 eaa. pistäen temppelin paskaksi ja roudaten Israelin kansan Baabeliin vankeuteen. Millaiseen jumalalliseen suojelukseen juutalaiset olisivat voineet luottaa vieraita jumalia palvoneiden keskuudessa? He turvautuivat niihin säilyneisiin kirjoituskääröjen jämiin, joita jo aiemmin pyhinä pidettiin. Syntyi täysin uudenlainen uskonto, jossa miehet ja naiset kokoontuivat kerran viikossa kuulemaan arvovaltaisia selityksiä pyhistä teksteistä ja jumalan tahdosta. Papit oli tapettu, joten tekstejä tulkitsivat rabbit, opettajat. Heidän arvovaltansa juontui juuri kyvystä sovittaa yhteen ristiriitaisilta tuntuvia pyhiä tekstinpätkiä. Hartaan tekstien syynäyksen ja mietiskelyn avulla rabbit loivat exoduksessa olleelle Valitulle Kansalle käyttäytymissäännöt, jotka pitivät yllä yhteishenkeä ja eristivät heidät ympäröivästä yhteisöstä, Babylonin vihollisista. Maailmanhistoriaa tulkitsevassa teoksessaan Verkottunut yhteiskunta J. R. ja William H. McNeill katsovat, että juuri tuolloin juutalaisuudesta tuli ensimmäinen vahvasti yksijumalainen Rituaalibongarin festarivuosi uskonto. Tämän jumalan valta oli myös yleismaailmallista: hänhän käytti Nebukadnessarin tapaista mahtavaa ulkomaalaista ku ningasta rankaistakseen juutalaisia heidän synneistään, analysoivat rabbit. Juutalaisen uskon jatkuva elinvoimaisuus kertoo siitä vallasta, joka sillä on aina ollut uskovaisten ohjaamisessa, tukemisessa ja itsepuolustuksessa missä päin maailmaa ja millaisissa vastoinkäymisissä (Babylonista ruttoon tai keskitysleireihin) tahansa. Juutalaisuuteen voi kääntyä, mutta ennen kaikkea siihen synnytään. Näiden seikkojen ymmärtäminen on välttämätöntä esimerkiksi nykyisen Lähi-idän kriisin taustojen hiffaamiseksi. Hindulaisuus syntyi kastijärjestelmästä Juutalaisuus ja sittemmin Intian parsilaisuudeksi kutistunut zarathustralaisuus loivat yhden mallin seurakuntauskonnoille: ne palvoivat oikeudenmukaista ja ankaraa, koko maailmaa hallitsevaa jumalaa. Molemmat loivat pyhiin kirjoituksiin nojautuvan moraalikoodiston ja vahvistivat uskovaisten keskinäistä avunantoa. Useimmat uskonnolliset festivaalit eivät noudata länsimaista, gregoriaanista kalenteria vaan uskontojen omia, kuunkiertoon perustuvia kalentereita. Siksi niiden ajankohta usein vaihtelee kalenterivuosittain. Madventures suosittelee travellerille kuin travellerille osallistumista johonkin isoimmista uskontofestareista! Kuukausi tapahtuma Tammikuu Ortodoksien juliaanisen kalenterin uusi vuosi (14.1.) Helmikuu Hindujen Maha Shivaratri ja Holi (helmi maaliskuu) Maaliskuu Kristittyjen pääsiäinen (maalis huhtikuu) Huhtikuu Sikhien Vaisakhi (yleensä 13.4.) Toukokuu Buddhalaisten Vesak (touko kesäkuu) Kesäkuu Lestadiolaisten Suviseurat (kesä heinäkuun vaihde) Heinäkuu Muslimien Id al-fitr (lähivuosina heinä elokuu) Elokuu Uuspakanoiden Lammas (Lughnasadh) eli elojuhla (1.8.) Syyskuu Juutalaisten Jom kippur (syys lokakuu) Lokakuu Hindujen, sikhien ja jainalaisten Diwali (loka marraskuu) Marraskuu Rastafarien Coronation day (2.11.) Joulukuu Kristittyjen joulu ( ) 270 MAD WORLD USKONNOT 271

5 laisuudesta tuli iso hitti, ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen suosituin uskonto. Senkin tehtävä oli selkeä: helpottaa miljoonien tavallisten ihmisten koettelemuksia ja vaikeuksia uuteen aikakauteen siirtymisessä, ihmisten välisen verkon tihentyessä ja kiristyessä. Uskonnollisia symboleja Baha i-usko Yhdeksänsakarainen tähti Luku 9 symbolisoi baha ilaisille täydellisyyttä: temppeleissä on yhdeksän sisäänkäyntiä, liikkeen korkeimmassa neuvostossa yhdeksän jäsentä, vuodessa 19 kuukautta. Juutalaisuus Daavidin tähti Kuusikanta on juutalaisessa kansanperinteessä mm. Daavidin taikakilpi ja kuningas Salomon sinetti, joka hallitsi paholaisia. Kristinusko Risti Toivo: Jeesuksen ylösnousemus ja iankaikkinen elämä taivaassa Buddhalaiset keskittyvät tietoisuuden tutkimiseen, sillä Buddha piti jumalauskoa esteenä valaistumisen tiellä. Siinä buddhalaisuus poikkeaa muista maailman valtauskonnoista. Toisaalla, Intian niemimaalla kehittyneen sivilisaation tunnusomaiseksi piirteeksi muodostui kastijärjestelmä. Se jakoi possen syntyperänsä ja ammattinsa perusteella eri ryhmiin. Ei tiedetä, mistä kastilaitos oli peräisin. Pohjoisesta about 1500 eaa. hyökänneet soturit, arjalaiset, olivat roudanneet mukanaan uuden kielen ja kirjoitusjärjestelmän. Joko he perustivat kastit erottelemaan tummempia alkuperäisasukkaita itsestään tai sitten sopeutuivat mestoilla jo aiemmin vallinneeseen systeemiin. Tällainen sivilisoituneen yhteiskunnan eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus vaati selitystä ja lohtua, ja sen tarjosi jälleensyntymisoppi. Alempaan kastiin syntynyt jälleensyntyi korkeammalla, kunhan noudatti kastisääntöjä piittaamattomuus taas johti hierarkiassa alemmas joutumiseen. Nykyään Intiassa on (vaikka kastilaitosta ei virallisesti ole) neljässä pääkastissa kastia ja järjettömät alakastia. Tämän jälleensyntymisopin pohjalle syntyi hindulaisuus, jonka opillinen sisältö kehittyi joskus vuoden 200 jälkeen. Intian kaupunkien kasvaessa intialaisia alkoi viehättää hindulainen pelastuksen polku, jossa samastuttiin henkilökohtaisesti jumalaan, esimerkiksi Šivaan tai Višnuun. Hindulaisuus ei kuitenkaan koskaan (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) levinnyt Intian niemimaan ulkopuolelle. Sen teoria oli liian suvaitsevainen: se hyväksyi lukemattomat paikalliset kultit ja palvonnan muodot, tavat ja uskomukset ja kohteli kaikkia jumaluuksia vain yhtenä korkeimman henkisen voiman ruumiillistumana. Erilaisten ja loogisesti yhteensopimattomien pelastuksen polkujen hindulaisuus sopi kastijärjestelmän muovaamaan Intiaan, mutta ei muualle. Siitä ei tullut lähetysuskontoa. Buddhalaisuus: Aasian uusi hittiuskonto Toinen Intiassa syntynyt uskonto sen sijaan kasvoi nopeasti merkittäväksi lähetysuskonnoksi. Gautama Buddhan (kuoli n. 483 eaa.) seuraajien luostariyhteisöt levisivät kaikkialle Etelä- ja Itä-Aasiaan. Vaikka buddhalaisuudessa ei ollutkaan jumalaa, se muistutti muita suuria maailman uskontoja siinä, että se oli avoin kaikille ja sen opinkappaleet pätivät yleismaailmallisesti. Rituaaleissakin oli yhteisiä piirteitä. Differoituminen on tehokas liiketoiminnallinen strategia: buddhalaisluostarien munkit erikoistuivat pyhyyteen ja herättivät pian laajaa kunnioitusta maallikoiden keskuudessa. Idea oli, että munkit hoitivat kakkoslevelin askeesin ja maallikoille oli vähemmän vaativat säännöt matkalla kohti nirvanaa. Luostari oli hengellinen keskus, jota tuki maallikkojen yhteisö. Intiassa pyhiä miehiä on arvostettu aina. Materialistisen maailman arkipuuhia on pidetty joutavina ja yhdentekevinä askeetikkojen henkimaailmayhteyteen verrattuna tämän voi reissaaja nähdä tänäkin päivänä. Babat ja munkit ovat vuosituhansien ajan kehitelleet mystisen hurmion saavuttamiseksi menetelmiä, jotka ovat vaikuttaneet maailman uskontoihin enemmän kuin usein ajatellaan. Luostarilaitoksen esimerkiksi kopioi miltei sellaisenaan kristinusko, ja muslimeillakin oli omat hartaat uskovaisensa, dervissit. Vapaaehtoiset munkit ja ihaileva kansa oli toimiva roolijako, ja luostarien levitessä buddha- Kungfutselaisuus teki Kiinasta imperiumin Buddhalaisuus levisi myös Kiinaan, jossa oli samoihin aikoihin syntynyt oma, merkittävä aatteellinen suuntauksensa: kungfutselaisuus. Kungfutse* ( eaa.) opetti oikeaa tapaa elää, ja hänen seuraajansa kokosivat opetukset tekstikokoelmiksi. Kungfutse uskoi sopuisuuteen ja chillahtavan elämänasenteen voimaan. Hänen mielestään herrasmiehen tuli pysytellä hyvissä väleissä henkien kansssa käyttäytymällä säädyllisesti sekä yksityiselämässä että työssään, keisarin alaisuudessa. Kungfutsen tekstien tunteminen tuli pian sivistyksen merkiksi ja jopa pätevyysehdoksi valtion virkaan. Niinpä Han-dynastian aikana (202 eaa. 221 jaa.) Kiinan eliitti, maanomistajaluokka yhdistyi ja alistui keisarille olihan heille syntynyt yhteinen kirjanoppinut tausta ja Kungufutsen opin mukainen moraalikäsitys. Samalla virkamiehet korvasivat papiston, jota kungfutselaisuuteen ei tarvittu. Kungfutsen opit rauhoittivat Kiinan ja tasoittivat sen tietä imperiumiksi. Se oli 1900-luvun alkuun asti Kiinan tärkein uskonto. Vielä nykyisinkin opilla on vajaat 200 miljoonaa kannattajaa, ja Kungfutsen perintö näkyy kaikkialla Kiinassa: yhteisön edussa ennen yksilöä, yhteiskunnalliseen harmoniaan pyrkimisessä, lojaalisuudessa esivallalle, velvollisuudentunnossa perhettä kohtaan ja vanhempien kunnioituksessa. * Tai Kongfuzi, mestari Kong. Oikealta nimeltään hän oli Kong Qiu. Buddhalaisuus Dharman pyörä Symbolisoi dharmaa eli Buddhan oppia valaistumisesta, erityisesti Jaloa kahdeksanosaista polkua, elämän päättymätöntä pyörää sekä dharman täydellisyyttä. Antiikin Kreikka synnytti tieteen Kreikkalainen yhteiskunta alkoi jakaantua rikkaisiin ja köyhiin 800-luvulla eaa. Kehitys jatkui kuitenkin poikkeavasti: ei syntynytkään isojakoa veroja ja vuokraa perivään eliittiin ja niitä maksaviin köyhiin. Sen sijaan syntyi ensimmäinen demokratia, jossa vanhojen heimoyhteisöjen näennäinen tasavertaisuus toteutui kaupunkivaltioissa, poliksissa. Polis oli kansalaisten yhteisö, jota johti perintökingin asemesta valtaan äänestetty arkontti. Kansalaiseksi pääsi sotimalla kaupunkivaltion riveissä (eli naiset, orjat ja mamut saivat pitää turpansa kiinni). Näin sankaruus Gnostilaisuus Ouroboros Ikivanha syklisyyden, elämän ja kuoleman, eroamisen ja yhdentymisen symboli. hindulaisuus Om Pyhä tavu, joka symbolisoi ääretöntä Brahmania, koko maailmaa ja universumia. Aloittaa useimmat mantrat, rukoukset. Islam Puolikuu ja tähti Ottomaanien valtakunnan symboli, joka on omaksuttu kuvaamaan koko islamilaista maailmaa. Jainalaisuus Ahimsan käsi Väkivallattomuuden ja totuudellisuuden vala, tavoitteena irtautuminen Dharman pyörästä. alettiin nähdä osana koko polista, ei yksittäisten soturien ominaisuutena. Kollektiiviseksi sankariksi muuttunut polis sai esimerkiksi Ateenassa ja Spartassa osakseen kansalaisiltaan kaiken uskollisuuden, jopa yli sukulaisuuden, bisneksen tai uskonnon. Uskonto toki oli antiikin Kreikassakin. Mutta siellä vaihtuvat arkontit hoitelivat oman toimen ohella uskonnollisia rituaaleja, eikä asemansa periviä pappeja ollut. Juuri papiston puuttuminen lopulta mahdollisti klassisen tieteen syntymisen. Arkontteja kiinnosti uskonnossa enemmän loisto ja näyttävyys kuin johdonmukainen oppijärjestelmä. Niinpä ajattelijoita ei värvätty papeiksi vaan he suuntasivat energiansa teoreettiseen pohdiskeluun, historiankirjoitukseen, runouteen ja filosofiaan ne määrittelivät hyvän elämän periaatteet myöhemmille polville uskonnon asemesta. Rastafarismi Juudan leijona Israeliittien, Israelin 12 alkuperäisen heimon tunnus, mutta tarkoittaa rastoille näiden perillistä suoraan alenevassa polvessa: Etiopian entistä keisaria Haile Selassieta. Sikhiläisyys Khanda-vaakuna Miekat: totuus ja halu taistella oikeuden ja uskonnon puolesta. Pyörä: on vain yksi jumala, vailla alkua tai loppua. Šintolaisuus torii Portti maallisesta maailmasta pyhään, hengelliseen maailmaan. taolaisuus Jin ja jang Maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää voimaa. Wiccalaisuus Pentagrammi Viisikanta on vanha ja usein käytetty symboli, esim. neljän alkuaineen ja hengen symboli. Pieni joukko ajattelijoita saattoi muutaman vuosisadan ajan soveltaa sanallista ja matemaattista järkeilyä luonnonilmiöihin ja ihmisten kaikkeen toimintaan niin onnistuneesti, että Aristoteleen, Platonin, Sokrateen ja Homeroksen jalanjäljissä kulkevien tiedemiesten voidaan sanoa luoneen uskontojen tapaan maailmaa mullistaneita oppeja joidenkin mielestä tiede on ottanut nykyajassa uskonnon aseman. Kreikassa alkujaan kehitetyt vapaan ja demokraattisen hallinnon ihanteet taas leviävät ympäri maapallon yhä edelleen. Kristinusko hittiuskonnon läpimurto Antiikin kulttuuri jatkui Rooman valtakunnassa, jossa syntyi maailman eittämättä vaikutusvaltaisin uskonto: kristinusko. Se alkoi levitä heti Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (n. 30 jaa.) jälkeen, alkujaan yhtenä juutalaisuuden lahkona. Uuden testamentin ja pakanavaikutteiden myötä kristillinen kirkko kehitti kreikkalaisesta ja juutalaisesta perinteestä oman yhdistelmänsä. Kirkko antoi erityisesti roomalaisen maail- 272 MAD WORLD USKONNOT 273

6 Uskontojen valta-asema nyt ja tulevaisuudessa Uskonto % lukumäärä kristittyjä (katolisia 16,83 %, 33,35 % 2,0 2,2 miljardia protestantteja 6,08 %, ortodokseja 4,03 % ja anglikaaneja 1,26 %) muslimeja 22,43 % 1,57 1,65 miljardia hinduja 13,78 % 0,82 1 miljardia buddhalaisia 7,13 % 0,4 1 miljardia sikhejä 0,36 % miljoonaa juutalaisia 0,21 % miljoonaa baha ilaisia 0,11 % 7 8 miljoonaa muita uskontoja 11,17 % 0,6 3 miljardia uskonnottomia ja ateisteja 11,46 % 1,1 miljardia Ennuste vuodelle 2050: Uskonto % lukumäärä kristittyjä 35,3 % 3,65 miljardia muslimeja 28,0 % 2,63 miljardia Luvut ovat arvioita, sillä kaikkialla maailmassa ei tilastoida uskonnollista vakaumusta esimerkiksi väestönlaskennan yhteydessä. Monet uskonnot myös kilvoittelevat nopeimmin kasvavan uskonnon tittelistä, joten tilastoja esimerkiksi käännynnäisten lukumääristä ei voida pitää luotettavina. Ennuste perustuu väestönkasvuennusteeseen, sillä nimenomaan väestönkasvun, ei käännynnäisyyden, on havaittu lisäävän eri uskontojen seuraajamääriä. Ennusteessa ei ole osattu ottaa huomioon kenties nopeiten kasvavaa uskonnottomien tai käytännössä ei-uskovien joukkoa. Lähteet: CIA World Factbook World Christian Database Helsingin Sanomat) man massittomille ja sorretuille uuden identiteetin ja yhteisön, jonka suosio levisi pian Mesopotamiaan ja Intiaan asti. Menestys perustui aktiiviseen osallistumiseen kirkon toimintaan: uskonnollisiin menoihin, sairaiden jeesaamiseen ja pakanallisen ympäristön paineiden vastustamiseen. Se oli vanhaa heimoajan yhteisöllisyyttä, jota kaupunkiympäristön ahdistuksessa kaivattiin. Ja maallisia vaikeuksia oli helpompi kestää, kun oli lupaus taivaaseen pääsemisestä jokaiselle, joka seuraa Jeesusta. Kristinuskon syntyessä ja levitessä maailman kaupungistuminen kiihtyi. Kaupan- ja sodankäynnin verkko tihentyi ja verkkoa myöten levisivät myös aatteet samoin kuin kulkutaudit, jotka romahduttivat kokonaisia valtakuntia. Kristillinen kirkko osoittautui kaikkia niitä vahvemmaksi, ja sille koitti ennennäkemätön kukoistuskausi. Voittokulkua tehosti myös kaikkialla maailmassa se seikka, että kristillinen kirkko kasvatti ja vahvisti myös paikallisten maallisten hallitsijoiden valtaa. Kirkko esimerkiksi toi mukanaan luku- ja kirjoitustaidon, jonka avulla hallintoa voitiin yhdenmukaistaa. Tämä hengellisen ja maallisen liitto on pitänyt kristinuskon messissä vallan kahvassa jo parituhatta vuotta. Islamista tuli kristinuskon veroinen lähetysuskonto Ihmiskunta oli saavuttanut sivilisaatiokehityksessään pisteen, jossa uskonnot olivat jo välttämättömiä. Vahvojen maailmanuskontojen voimaa antava luonne tuli seuraavina vuosisatoina ilmiselväksi: juuri ne tarjosivat vahvan psykologisen hyvityksen sivilisoituneen elämän vaikeuksille ja epävarmuudelle. Tällaisia uskontoja olivat edellä mainitut sekä niitä pian seurannut islam. Islamilaisen sivilisaation nopea esiinmarssi on ihmiskunnan historiassa hyvä esimerkki siitä, miten yhden ainoan ihmisen ajatukset voivat muuttaa miljoonien ihmisten elämän yhden sukupolven aikana ja satojen miljoonien kautta vuosisatojen. Profeetta Muhammad (n ) laittoi vastakudottuun sivilisaatioiden verkkoon niin väkevän viestin, että se saavutti käsittämättömän laajaa vastakaikua. Islam perustui Muhammadin saamiin jumalallisiin ilmoituksiin. Siihen yhdistyi pakanallisen Arabian perinnäistapoja, valikoituja piirteitä juutalaisesta, sassanidi-persialaisesta, kreikkalais-roomalaisesta ja intialaisesta perinteestä. Islamin ominaispiirteet syntyvät juuri tästä monisäikeisestä taustasta. Islamin menestystekijäksi osoittautui sen voima aluetta piinanneissa levottomuuksissa ja sodissa. Muslimit uskoivat vakaasti, että Allah oli heidän kanssaan aina kun he saivat vastaansa uskottomia. Uskonnollinen vakaumus toi mukanaan voittoisaa solidaarisuutta, vahvoja yhteisöjä. Toisaalta jakautuminen sunneihin ja šiioihin synnytti uskovien yhteisön sisälle murroslinjoja, jotka ovat yhä, yli vuotta myöhemmin olemassa. Vahva uskonnollisuus loi myös nopeasti uudentyyppistä korkeakulttuuria. Koraanin lausuminen vaati arabian kielen opettelua ja pyhiinvaellukset Mekkaan pitivät laajenevan muslimimaailman eliittiä ainakin löyhässä kosketuksessa toisiinsa. Arabiassa tiede kukoisti samaan aikaan, kun Euroopassa elettiin pimeintä keskiaikaa. Kun muslimien sotilaalliset valloitukset päättyivät, islamin leviäminen omaksui rauhanomaisempia muotoja: muslimikauppiaat roudasivat uskontonsa mukanaan kaikkialle. Juutalaisilla, hindulaisilla, kristityillä ja buddhalaisilla alueilla vakiintuneet ja kenties tunteisiin vetoavammat uskontomuodot pysyivät vahvempina, mutta pakanoille islam kolahti täysillä. Missä tahansa vaikkapa Turkin aroilla tai Itä-Intiassa muslimit pakanakansoja kohtasivatkaan, nämä kääntyivät nopeasti joukoittain islaminuskoon. Islamista oli tullut kristinuskon veroinen lähetysuskonto. Kaikki valtauskonnot ovat pohjimmiltaan samoja Suuret maailmanuskonnot ovat siis kaikki syntyneet olosuhteissa, jotka ovat olleet niille otollisia ja jotka ovat duunanneet niistä välttämättömiä. Enemmän kuin eroja, niissä on samoja piirteitä. Buddhalaisuus, hindulaisuus, islam ja kristinusko ovat kaikki pelastususkontoja. Vanhemmat uskonnot olivat luvanneet juma- Synkretistinen voodoo yhdistää animismia ja kristinuskoa. lallista apua seuraavaan satoon tai voittoisaan sotaan, mutta pelastususkonnot käänsivät ihmisen kaipuun kohti ikuista elämää: taivasta, paratiisia, nirvanaa tai vaikkapa sulautumista Šivaan. Jokainen sielu kelpasi pelastettavaksi, myös naiset, joita uskonnot yhteiskuntien tavoin pitivät miehille alisteisina. Oli joku hyväntahtoinen korkeampi voima, joka piti kirjanpitoa katuvan syntisen touhuista: lopputulos oli pelastus tai rangaistus. Maailmanuskonnoissa moraali tuotiin siis entistä vahvemmin framille. Uudet uskonnot eivät suinkaan iiseyttäneet arkielämän moraalisääntöjä, päinvastoin: niissä sääntöjen rikkojaa uhkasi ikuinen tuomio: palaminen helvetissä tai pelko loputtomien jälleensyntymisten tuomasta kärsimyksestä. Pelastususkonnot myös yhdistivät hallitsijoita ja kansoja: niin kuninkaat kuin kerjäläisetkin joutuivat alistumaan jumalan tahtoon (intialaisissa uskonnoissa karmaan), joka määräsi jokaisen sielun tulevan aseman. Yksi kaikkia uskontoja yhdistävä tekijä oli lisäksi rituaalien tärkeys. Pinnallisesti katsottuna esimerkiksi hindulaisten tai muslimien seremoniat eroavat toisistaan huimasti, mutta kaikissa suurten uskontojen seremonioissa on sama pohja: ne ovat kehitettyjä, emotionaalisesti voimakkaita ja julkisia palvonnan muotoja, joihin kaikkien pitää osallistua. Kuningas ei voinut enää olla itse jumala, kuten esimerkiksi Egyptin farao oli. Moni onnistui silti nostamaan itsensä ja valtaistuimensa pyhyyden piiriin, paavilaitos etunenässä. Jokainen näistä uskonnoista teki kuitenkin diilin valtaapitävien kanssa: kun saamme maaomistuksia, hienoja temppeleitä ja muita resursseja, saarnaamme vastalahjana tottelevaisuutta kuninkaallisille lahjoittajille. Ja kaikkiin suuriin uskontoihin on ihmisluonteelle ominaisesti syntynyt kilpailevia koulukuntia ja jopa kapinallisia lahkoja, jotka esimerkiksi luterilaisuuden tapaan ovat ottaneet johtoaseman tietyssä osassa maailmaa. Kaikkialla maailmassa uskonnot ovat siis yhtä ja samaa, systeemi, jota olemme tarvinneet hämmästyttävällä kehittymisen taipaleella. Olosuhteet ovat tuoneet niihin omanlaisiaan mausteita, mutta soossissa on samat ainekset. Kaikkialla. Voimaa antavaa voimavarojen tuhlausta Palataan uskonnon alkuperään ihmisyydessä. Viisas sosiologi Émile Durkheim on analysoinut, että uskonto on vain heijastus yhteiskunnasta. Yhteiskuntamme on siis tiedostamattaan luonut jumalat välineiksi, joilla valvotaan yksilön ajattelua ja toimintaa. Uskoessaan yhteisö palvoo romantisoitua peilikuvaa itsestään. Tätä vasten monien uskontojen tapa nähdä itsensä ainoana oikeana mahdollisena pelastuksena näyttäytyy entistäkin simppelimmältä. Onko uskominen sitten jonkinlainen evoluution kannalta hyödyllinen ominaisuus, parempien geenien tuotos? Biologi Richard Dawkins on eri mieltä. Hänen mielestään uskonnot edustavat voimavarojen tuhlausta, mitä esimerkiksi eläimet eivät koskaan tee. Evoluutiossa eläimet ovat kehittyneet säästämään voimavaroja, mutta ihmiselle uskonnot ovat tuottaneet hirvittävää kärsimystä, esimerkiksi sotia ja vainoja. Dawkinsin mielestä uskonnot ovatkin evoluution haitallisia sivuvaikutuksia. Ihmisellä on taipumus uskoa perustelemattomiin väitteisiin: lapsesta asti he tottuvat noudattamaan käskyjä sen mukaan, mikä heille on hyväksi. Mutta monet antropologit ja evoluutiobiologit toisaalta pitävät uskontojen roolia selvänä: ne ovat edistäneet ihmisen selviytymistä. Empiiriset tulokset osoittavat, että jaettu uskonto lisää keskinäistä luottamusta, avunantoa ja jopa pitkäikäisyyttä. Tästä syystä ihmisellä on luonnollinen taipumus heittäytyä uskikseksi. Toivon vaaliminen hankalinakin aikoina oli siis suurin uusien uskontojen yksittäisille ihmisille antama lahja. Tämän lahjan arvoa ei voi väheksyä: tänäkin päivänä keskimäärin 82 % maailman ihmisistä kokee uskonnon olevan elämässään merkittävä asia. Vaikka uskonnoista on ollut myös käsittämättömän suurta haittaa, ei niitä voi sivuuttaa. Ne ovat muovanneet meistä ja yhteiskunnistamme tällaisia, eivätkä ne katoa kenties koskaan. Uusia uskontoja Uskonto on toki paljon muutakin kuin tietoista ihmisten hallitsemista. Universumi ja elämä itse ovat niin hienoja ja tsaikedelisia taideteoksia, että niiden olemuksen selvittäminen on aina arvokasta näin uskoo Madventures. Uskontoja ei siis pidä asettaa tieten tahtoen toisiaan vastaan, sillä seikkailija osaa raaputtaa niiden pintaa ja löytää alta samanlaisen, kaikille ihmisille yhteisen taustan. Aamen, bismillah, om shanti, bom bolenat, All is One! Lähteet: Richard Dawkins: What Use Is Religion? Free Inquiry, Aug/Sep 2004, vol 24, No. 5, 2004 John Hick: Uskonnonfilosofia, Kirjapaja, 1992 Christopher Hitchens: Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken, WSOY, 2008 J.R. ja William McNeill: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan, Vastapaino, 2006 Madventuresin kenttähaastattelut ympäri maailman, Wikipedia. Skientologia Valtavan mediahuomion kerännyt uususkonto perustuu tieteiskirjailija L. Ron Hubbardin kehittämään dianetiikkaan, itsekasvatusoppiin. Syytetty kultiksi ja seuraajiensa rahastukseksi. Osoitettu vedätykseksi useissa oikeudenkäynneissä. New Age Uusi aika eli nykyinen astrologinen Vesimiehen aika. Luonteenomaisena piirteenä yksilöllinen, monista eri lähteistä (buddhalaisuus, jooga, mystiikka, meditaatio, paranormaalit ilmiöt, jälleensyntyminen, astrologia) ammentava henkinen kehitys. New Age on löyhä nimitys edellä kuvatulle hengellisyydelle, sen seuraajat eivät useimmiten itse katso olevansa new age -ihmisiä. Jehovan todistajat Kristillisperäinen liike, joka uskoo Jehovan hävittävän lähitulevaisuudessa maailmasta valtajärjestelmät, muut uskonnot ja useimmat niiden kannattajat suuressa Harmageddonin sodassa. Maailman on pitänyt loppua 1914, 1918, 1920, 1925 ja 1975, mutta vielä odotellaan. Uuspakanallisia uskontoja Viikinkejä fiilistelevä aasainusko perustuu muinaisnorjalaisten Edda-runojen mytologiaan Suomenuskossa pärähdetään itämerensuomalaisten kansojen mytologiaan sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitukseen Wicca on osittain feministisiä elementtejä sisältävää, esikristillisiin oppeihin nojaavaa ns. uusnoituutta Druidismissa ammennetaan muinaisten kelttiläisten papistotuomari-parantajaluokasta 274 MAD WORLD USKONNOT 275

7 Maailmanuskonnot ja pyhät paikat Näihin uskonnoille tärkeisiin ja pyhiin paikkoihin tehdään esimerkiksi pyhiinvaelluksia. Kristinusko Jerusalem, mm. Jeesuksen hautapaikka Beetlehem, Jeesuksen syntymäpaikka Nasaret, Joosefin ja Marian kotikaupunki Sikhiläisyys Amritsar, jossa sijaitsee Harmandir Sahib eli Kultainen temppeli, sikhien tärkein gurdwara, pyhä paikka. Jainalaisuus Pawapuri itäisessä Intiassa, jossa jainalaisuuden perustaja Tinthankara koki valaistumisensa. Juutalaisuus Jerusalem, Temppelivuoren, maailman luomisen ja juutalaisten ensimmäisen temppelin paikka. Hebron, kuningas Daavidin ensimmäinen pääkaupunki ja mm. Abrahamin ja Saaran, Iisakin ja Rebekan sekä Jaakobin ja Lean hauta. Safed, johon juutalaiset karkotettiin Espanjasta 1492 ja joka on kabbala-suuntauksen keskus. Tiberias, jossa Messiaan ylösnousemuksen on määrä alkaa. Baha i-usko Baha ullahin, uskonnon perustajan, hauta Acressa. Kungfutselaisuus Qufun kaupunki Shandongin provinssissa, missä sijaitsee Kungfutsen vanhin ja suurin temppeli rakennustyöt aloitettiin vuonna 479 eaa. roomalaiskatolisuus ortodoksisuus protestantismi juutalaisuus islam (sunnalaisuus) islam (šiialaisuus) Islam Mekka, jossa syntyi profeetta Muhammad ja jossa ovat pyhin moskeija Masjid al-haram sekä tärkein pyhiinvaelluskohde, Kaaban mustan kivi. Medina, johon profeetta Muhammad asettui lähdettyään Medinasta ja jossa on al-nabawin moskeija. Šintolaisuus Isen temppeli Mien prefektuurissa, jossa asuu Amaterasu, auringon jumalatar, Japanin keisarien esiäiti suoraan ylenevässä polvessa. islam (ibadilaisuus) buddhalaisuus (theravada) buddhalaisuus (mahayana) buddhalaisuus (vajrayana) hindulaisuus cheondogyo-liike taolaisuus cao dai -liike shintolaisuus voodoo Rastafarismi Jamaikalaiset rastafarit pyhiinvaeltavat Etiopian Shashamaneen, jonka keisari Haile Selassie lahjoitti paluumuuttajille. Länkkärirastat taas tapaavat pyhiinvaeltaa ennen kaikkea Jamaikalle, rastafarismin syntysijoille. Hindulaisuus Varanasi pyhän Gangesvirran varrella on hindujen tärkein pyhiinvaelluskohde. Jokainen hindu toivoisi tulevansa haudatuksi tänne. Buddhalaisuus Bodhgaya Biharin osavaltiossa Intiassa, jossa Buddha koki valaistumisensa. 276 MAD WORLD USKONNOT 277

8 Cutud, Filippiinit Kahdeksantuumainen naula lyödään ristiinnaulittavan kämmenen läpi. Katumusharjoittajien ristiinnaulitseminen on pitkänperjantain vieton huipennus Cutudissa. Paikalle saapuu tuhansien katsojien lisäksi runsaasti median edustajia, ja Golgatan kukkulan viereen on rakennettu lava tv-kameroita varten. Ristiinnaulittavat uskovat saavansa teon myötä terveyttä tai oikeutta itselleen tai läheisilleen.