Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 6 ELÄINLÄÄKÄRI S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 6/2003 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 6 ELÄINLÄÄKÄRI S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 6/2003 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT"

Transkriptio

1 ELÄINLÄÄKÄRI Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 6 S UOMEN E LÄINLÄÄKÄRILEHTI 6/2003 F INSK V ETERINÄRTIDSKRIFT 329

2 KOKKIDIOOSIN Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 6 PYSÄYTTÄJÄ! Baycox Baycox Baycox vet oraalisuspensio, toltratsuriili 50 mg/ml Kohde-eläinlaji: Sika (pikkuporsas). Käyttöaiheet: Vastasyntyneiden porsaiden kokkidioosin ennaltaehkäisy maatiloilla, joilla on aiemmin todettu Isospora suis -peräinen kokkidioosi. Vasta-aiheet ja haittavaikutukset: Ei tunneta. Annostus ja antotapa: Porsaat hoidetaan erikseen elinvuorokautena yhdellä suuhun annettavalla 20 mg:n annoksella toltratsuriilia/kg (0,4 ml oraalisuspensiota painokiloa kohti). Sairauden jo puhjettua on hoidosta yksittäiselle porsaalle vain vähän hyötyä, koska ohutsuoli on jo ehtinyt vaurioitua. Varoaika: Teurastus: 77 päivää. Pakkauskoko: ml. Annostelija saatavana erikseen. Tarkemmat tiedot: Suomen Eläinlääkkeet -kirja Valmistaja: ELÄINLÄÄKKEET PL 425, Turku puh , faksi

3 Mikrobilääkesuositukset 2003 Kansainvälisesti katsottuna hyvä mikrobilääkeresistenssi -tilanteemme ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulosta. Hyvän tilanteen säilyttäminen jatkossa ei sekään ole itsestään selvää, vaan vaatii kansallista aktiviteettia, yhteistyötä eri tahojen välillä ja ennen muuta kansallista panostusta tähän tärkeään aiheeseen. Vuonna 1996 alkunsa saaneet kansallista mikrobilääkkeiden käyttöä ohjaavat mikrobilääkesuositukset on seitsemän vuoden jälkeen nyt päivitetty johdonmukaisena jatkona mikrobien lääkeherkkyyden torjuntatyössä. Nykytilanteessa olemme nähneet ongelmalliseksi puutteet mikrobilääkkeiden käytön seurannassa. Tiedot mikrobilääkkeiden kulutuksesta indikaatioittain ja eläinlajeittain ovat seurannan kannalta puutteellisia, joskin Kansanterveyslaitoksen tuore tutkimus juuri tällä hetkellä paikkaa tätä aukkoa. Vaikka kansallisella tasolla eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden kokonaiskäyttömäärät ovat viimeisten vuosien aikana tasaisesti laskeneet, johtuen lähinnä käyttömäärien vähentymisestä tuotantoeläinpuolella, saattaa valvonnan puutteessa piillä jatkossa ikäviä yllätyksiä. Siksi työryhmä suosittelee kansallista panostusta mikrobilääkkeiden käytön seurantaan. Hoitavan praktikon kannalta ongelmallista on vanhempien mikrobilääkkeiden matalat ohjeannokset. Farmakokineettisen tietämyksen lisääntyessä on ohjeannoksia jouduttu nostamaan tilanteessa, jossa uusien, korjattujen annosten varoaikojen osalta jäämätutkimukset ovat joko puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. Eläinlääkäreiden on tiedostettava tämä ongelma ja pyrittävä hankkimaan puuttuva tieto silloin kun se kunkin valmisteen osalta tulee saataville. Toisaalta myös kansallinen vastuu olisi tässä tunnettava, ja puutteellinen tieto olisi pikimmiten koottava eläinlääkäreiden käyttöön. Tuotantoeläinpuolella mikrobilääkkeiden käyttöä on pystytty kuluneiden vuosien aikana merkittävästi vähentämään lähinnä ennaltaehkäisevän eläinlääketieteen toimenpiteillä. Tästä esimerkkinä lypsylehmät, joilla hankalan S. aureus -bakteerin esiintyvyys on huomattavasti alentunut. Vastaavasti sikojen porsasyskän aktiivinen vastustus saneeraustoimenpiteillä on oleellisesti vähentänyt mikrobilääkkeiden massakäyttöä. Näköpiirissä häämöttääkin porsasyskätön Suomi. Tuotannon automatisointi ja tehokkuuden maksimointi eläintuotannossa menee liian pitkälle, jos avuksi tarvitaan taas lisääntyvässä määrin mikrobilääkkeitä. Tämän suhteen eläinlääkäreiden on syytä olla hereillä tulevina aikoina. Pieneläinten lääkinnässä, varsinkin amerikkalaisessa kirjallisuudessa, viljellään vahvaa uskoa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden voimaan. Lisäksi markkinoille on viimeisen muutaman vuoden aikana tullut useita fluorokinoloni-ryhmän lääkkeitä, jotka humaanipuolella on periaatteessa varattu reservilääkkeiksi. Mikrobilääketyöryhmä onkin katsonut aiheelliseksi korostaa tiettyjä mikrobilääkehoidon periaatteita. Hoidon tulee olla mahdollisimman kapeakirjoinen ja ennen kaikkea hoidon tehon tulee olla tieteellisillä menetelmillä toteen näytetty. Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä sellaisten lääkkeiden käyttöön, joita käytetään multiresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa, tai joille kehittyy nopeasti resistenssi. Fluorokinoloni-ryhmän lääkkeitä tulee käyttää vain hankalassa tilanteessa osoitettuun herkkyyteen perustuen. Työryhmä näkee erityisen tärkeänä sen, että mikrobilääkesuosituksia päivitetään jatkossa useammin. Lisäksi eläinlääketieteen tulisi ottaa oppia lääketieteestä käypä hoito suositusten antamiseksi osaksi suomalaista eläinlääketiedettä, aloittaen tärkeimmistä tulehdussairauksista ja kaikkein useimmin toistuvista diagnooseista. Tässä työssä aktiivisena tahona ei välttämättä tarvitse olla viranomaiset, vaan kaikki pätevä aktiivisuus on tervetullutta. Ennen muuta on pyrittävä siihen, että säilytämme hyvän resistenssitilanteemme, joka on tuotantoeläinpuolella merkittävä kansallinen vahvuustekijä ja kilpailuvaltti. Myös seuraeläinpuolella tällä on tärkeä merkitys, sillä kotieläimet tarvitsevat myös tulevaisuudessa hyvin tehonsa säilyttäneitä mikrobilääkkeitä terveytensä vakuudeksi. Olli Peltoniemi HYELTDK Saaren yksikkö 331

4 Synulox Suomen Eläinlääkärilehti 2003, 109, 6 Enemmän tehoa Synuloxin teho perustuu laajakirjoisen amoksisilliinin ja penisillinaasientsyymiä inhiboivan klavulaanihapon ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. Enemmän onnistumisia Synuloxiin voit siten luottaa myös tilanteissa, joissa joudut valitsemaan antibiootin ilman bakteeriviljelyä tai herkkyysmääritystä. Vähemmän uusintahoitoja Synuloxin luotettavuutta lisää se, että käyttövuosista ja -määristä huolimatta Synulox -resistenssiä ei ole todettu.* SYNULOX VET 140 mg/ml injektioneste Amoksisilliini + klavulaanihappo Kohde-eläinlajit: Koira, kissa ja sika. Käyttöaiheet: Koira ja kissa: amoksisilliiniklavulaanihapolle herkkien bakteerien aiheuttamat tulehdukset, kuten iho- ja pehmytkudosten, hengitysteiden, virtsateiden ja ruuansulatuskanavan tulehdukset. Sika: amoksisilliini-klavulaanihappo yhdistelmälle herkkien bakteerien aiheuttamat hengitystieinfektiot. Kontraindikaatiot: Penisilliiniyliherkkyys. Ei sovi kaneille, marsuille, hamstereille tai muille pikkujyrsijöille. Erityiset varotoimet: Synuloxinjektion käytön yhteydessä on varottava, ettei pulloon pääse vettä. Käyttö tiineyden ja laktaation aikana: Voi käyttää. Annostus ja antotapa: 0,5 ml/10 kg kerran päivässä 3 5 päivän ajan. Pullo ravistettava ennen käyttöä. Varoajat: Sika: liha, veri ja elimet 29 vrk. Hinta: 50 ml Eur 12,61 (alv 0%). Täydellinen valmisteyhteenveto: Katso Suomen eläinlääkkeet Yhteystiedot: Pfizer Oy Animal Health, PL 45, Espoo. *J.D. Littlewood et al. Vet Rec. 1999: Pfizer Oy Animal Health PL 45, Espoo

5 ELÄINLÄÄKÄRI S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T SISÄLTÖ CONTENTS INNEHÅLL 6/ Pääkirjoitus Olli Peltoniemi 335 Puheenjohtajan palsta 337 Lentomelun vaikutus tarhattujen sinikettujen lisääntymiseen: esitutkimus The effects of aviation noise on reproduction in farmed blue foxes: a pilot study Jaakko Mononen, Hertta Pulkkinen, Teija Pyykkönen, Jyrki Juntunen, Sari Hänninen ja Leena Ahola 344 Patogeenisen Yersinia enterocolitican korkea esiintyvyys sian sydämen, maksan ja korvien pinnalla High prevalence of pathogenic Yersinia enterocolitica on pig heart, liver, kidneys and ears Tiina Korte, Maria Fredriksson-Ahomaa ja Hannu Korkeala 355 Sorkka ei ole kavio Tiina Glad 356 Eelasta 357 Mikrobilääkkeiden teho säilytettävä 358 Kalojen VHS-tartunta levinnyt uudelle alueelle 359 Tekevälle sattuu aiheettomiakin valitetaan arviolautakuntaan Marjut Hämäläinen 360 Uusi lääkärimatrikkeli ilmestynyt 361 Eläinlääkäriyrittäjät 363 Kristiina Pajala in memoriam Matti Aho Apurahat 364 Henkilöuutiset 365 Uusia julkaisuja 368 Kurssit kotimaassa Kurssit ulkomailla 371 Väitös 372 Miten eläinlääkärikoulutuksella menee tänään? Lumia Ojajärvi 373 Ilmoituksia 374 Suomen Eläinlääkärilehden kirjoitusohjeet 375 Avoimet työpaikat 334 Ledare Olli Peltoniemi 335 Ordförandes kolumn 337 Inverkan av flygplansoljud på farmade blårävars reproduktion: en pilotstudie Jaakko Mononen, Hertta Pulkkinen, Teija Pyykkönen, Jyrki Juntunen, Sari Hänninen ja Leena Ahola 344 Grishjärtan, -lever och öron har en hög prevalens av Yersinia enterocolitica Tiina Korte, Maria Fredriksson-Ahomaa ja Hannu Korkeala 355 Klöven är inte en hov Tiina Glad 356 Från Eela 357 Mikrobläkemedlens effekt bör bibehållas 358 Fiskarnas VHS-infektionen har spritts till ett nytt område 359 Där man hugger faller det spånor skadenämnden får också obefogade klagomål Marjut Hämäläinen 360 Den nya läkarmatrikeln har utkommit 361 Veterinärföretagarna 363 Kristiina Pajala in memoriam Matti Aho Stipendier 364 Personnytt 365 Nya publikationer 368 Kurser i hemlandet Kurser i utomlands 371 Disputation 372 Hur går det i dag för veterinärutbildningen? Lumia Ojajärvi 373 Annonser 374 Instruktioner till skribenter 375 Lediga arbetsplatser Nämä löydät kotisivuilta Sisältö Työpaikat Pääkirjoitus Kirjoitusohjeet Articles Kurssit Uutuudet Erikoisyhdistykset ja paikallisseurat Tieteellisesti tarkistettu Genomgått ve tens kap lig granskning Kansikuva: Lehmiä laitumella. Kuva: Liisa Siltanen. Pärmbild: Kor på bete. Bild: Liisa Siltanen. 333

6 Mikrobläkemedelsrekommenda tionerna år 2003 Vår internationellt sett goda situation med mikrobläkemedelsresistens är inte en slump utan resultatet av långsiktigt arbete. Det är inte heller en självklarhet att den goda situationen fortgår utan det krävs nationell aktivitet, samarbete mellan olika aktörer och framför allt nationell satsning på denna viktiga angelägenhet. Som en konsekvent fortsättning på det förebyggande arbetet om mikrobers läkemedelskänslighet har de rekommendationerna om mikrobläkemedelsanvändnig, som fick sin början år 1996 och som styr användningen, nu uppdaterats. Bristerna i uppföljningen av mikrobläkemedlens användning har i den nuvarande situationen ansetts vara problematisk. I fråga om uppföljningen är uppgifterna om förbrukningen av mikrobläkemedel enligt indikationer och djurslag bristfälliga, trots att Folkhälsoinstitutets nya utredning just nu lappar denna brist. Trots att den totala mängden använda mikrobläkemedel hos djur på en nationell nivå under de senaste åren stadigt har minskat, vilket beror på minskad användning inom produktionsdjurssektorn, kan den bristande uppföljningen i framtiden gömma otrevliga överraskningar. Därför rekommenderar arbetsgruppen en nationell satsning på uppföljningen av mikrobläkemedel. De äldre mikrobläkemedlens låga riktdoser är problematiska för den behandlande praktikern. När den farmakokinetiska kunskapen tilltar har man tvingats höja på riktdoserna i en situation där restundersökningarna för de nya korrigerade riktdoserna är antingen bristfälliga eller saknas helt. Veterinärerna måste bli medvetna om detta problem och sträva till att införskaffa den kunskap som saknas så fort som den blir tillgänglig för varje enskilt preparat. Å andra sidan borde man här också känna ett nationellt ansvar, och så snabbt som möjligt samla in den information som saknas samt göra den tillgänglig för veterinärer. På produktionsdjurssektorn har man under de senast gångna åren på ett betydelsefullt sätt förmått minska på användningen av mikrobläkemedel i huvudsak genom preventiva veterinärmedicinska åtgärder. Ett exempel på detta är mjölkkorna, hos vilka förekomsten av den besvärliga bakterien S. aureus märkbart har minskat. På motsvarande sätt har det aktiva förebyggande arbetet mot grishosta genom saneringsmetoder väsentligt minskat på massanvändningen av mikrobläkemedel. Vid horisonten hägrar ett Finland fritt från grishosta. Produktionsautomatiseringen och effektivitetsmaximeringen i djurproduktionen går för långt om man åter behöver hjälp av en tilltagande mängd mikrobläkemedel. I detta hänseende bör veterinärerna under kommande tider vara på sin vakt. Inom smådjursmedicineringen odlas, speciellt i den amerikanska litteraturen, en stark tilltro till styrkan av mikrobläkemedel med brett spektrum. Flera mediciner som tillhör gruppen fluorokinoliner, vilka på humansidan i princip har reserverats som reservmediciner, har under de senaste åren introducerats på marknaden. Mikrobläkemedelsgruppen har ansett det vara nödvändigt att poängtera vissa principer i mikrobläkemedelsmedicineringen. Behandlingen bör ske med möjligast smalt spektrum och behandlingen bör framför allt vara vetenskapligt verifierad. Speciell uppmärksamhet borde fästas vid användningen av sådana läkemedel som används i behandlingen av multiresistenta bakterieinfektioner eller mot vilka resistensen snabbt utvecklas. Mediciner ur fluorokinolingruppen bör man använda endast i svåra fall och i enlighet med påvisad känslighet. Arbetsgruppen anser det vara speciellt viktigt att rekommendationerna i framtiden uppdateras oftare. Därtill borde veterinärmedicinen lära sig av humansidan för att skapa rekommendationer om gängse behandling som en del av den finska veterinärmedicinen och börja med de viktigaste infektionssjukdomarna och de oftast återkommande diagnoserna. I detta arbete behöver myndigheterna inte nödvändigtvis inte vara den aktiva parten, utan all kompetent aktivitet är välkommen i denna fråga. Man måste framförallt sträva till att bibehålla vår goda resistenssituation som inom produktionsdjurssektorn är en betydelsefull nationell styrka och en konkurrensfördel. Också inom sällskapsdjurssektorn är detta betydelsefullt emedan husdjuren också i framtiden behöver mikrobläkemedel, som har bibehållit sin kraft, för att trygga sin hälsa. Olli Peltoniemi HUVMF Saari enheten 334

7 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift ELLEI TAUTI TAPA SE VAHVISTAA Näin muistan mummoni joskus todenneen. Tuon teräsmuorin, joka sitten elikin yli satavuotiaaksi. Tämä puolitotuus tuli mieleeni, kun seurasin FVE:n (Euroopan eläinlääkäriliittojen yhdistys) kevätkokouksen kulkua toukokuussa. Viime vuoden marraskuussa, kaksi päivää ennen syksyn yleiskokousta, yhdistyksen viisijäseninen hallitus erotti pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Pierre Choranen meille kokousedustajille täysin yllättäin, välittömällä poistumismääräyksellä. Yksimielisen päätöksen perusteena oli päteväksi ja ansioituneeksi tunnetun lobbarin liian itsenäinen toiminta ja sen mukanaan tuomat erimielisyydet ja syntynyt luottamuspula. Näin suomalaisesta näkökulmasta ja meidän demokratiakäsityksemme mukaan hallitus toimi valtuuksiensa mukaan. Valitettava tapaus, mutta olimme valmiit sen hyväksymään. Tässä kohdin nousivat kuitenkin kansalliset näkemyserot ja luulen, että kansallistunteetkin vahvasti esiin, ja yhdistyksen toiminta käytännössä halvaantui. Koko yhdistyksen energia tuntui kuluvan pohdintaan siitä, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä, ketä nyt kiusattiin, minkä vuoksi ja paljonko tämä erotuspäätös tulee maksamaan Ranska marssi ulos kokouksesta. Kokouksen jälkeen kirjelmiä ja erilaisia esityksiä tuli sähköpostissa lähes päivittäin. Esitettiin, että hallitus oli erotettava ja Pierre palkattava takaisin. Italialaisten kompromissiesitys oli huima: ostetaan jatkossa Pierreltä palveluita konsulttipohjalta asia kokonaisuus kerrallaan! Tilanne kärjistyi siten, että helmikuussa kutsuttiin kokoon ylimääräinen yleiskokous, jossa hallituksen luottamus mitattiin. Niin kävi, että hallitus sai lähteä. Toiminnanjohtajaa ei sentään palkattu takaisin, vaan paikka julistettiin haettavaksi. Väliaikaiseksi presidentiksi nimettiin belgialainen Marc Janssens, yksi innokkaimmista hallituksen arvostelijoista. Väliaikaisen hallituksen jäseniksi nimettiin sektioiden puheenjohtajat. He edustivat yhtä lukuun ottamatta maita, jotka olivat kaatamassa aiempaa hallitusta. Tilanne oli jossain määrin sekava, jopa niin sekava, että jarrutimme hieman jäsenmaksumme maksamista. Harkitsimme eroa koko järjestöstä, ellei ryhtiä ja vakavasti otettavaa edunvalvontatoimintaa alkaisi löytyä. Matkustimme siis jokseenkin epäileväisinä ja ristiriitaisin tuntein varsinaiseen kevätkokoukseen Zagrebiin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kriisi on ohi ja aurinko paistaa taas yhdistyksessä. Aiemmat sotkut käsiteltiin lyhyesti ja kiihkottomasti. Pierre Chorainen kanssa asiat on sovittu ja lakimiehille annettu vuorostaan kenkää! Uusi toiminnanjohtaja esittäytyi, hän on hollantilainen varsin monipuolisen työhistorian omaava kollega Jan Vaarten. Myös uusi hallitus valittiin: presidentti on niin ikään hollantilainen Tjeerd Jorna ja muut hallituksen jäsenet John Williams Britanniasta, S. O Laoide Irlannista, Gundeca Micule Latviasta ja Walter Winding Itävallasta. Kaiken kaikkiaan kokouksesta jäi erittäin positiivinen kuva. Hallituksen ja toimiston toimintakertomukset olivat selkeät ja seikkaperäiset, toimintasuunnitelmat uskottavat ja ryhdikkäät. Kokouksessa pysyttiin asiassa turhia jaarittelematta ja keskeneräisistä projekteista ja muista meneillään olevista aktiviteeteista saatiin selkeät raportit. Tuntuu siltä, että kaikki olivat erityisen huolella paneutuneet asioihinsa ja niiden esiintuontiin. Toivottavasti miesmuisti on tällä kohtaa pitkä ja positiivinen vire jatkuu tulevaisuudessakin. Loppujen lopuksi en usko viime talvisen kriisin pahemmin nakertaneen FVE:n uskottavuutta Eurooppalaisten eläinlääkäreiden edunvalvojana ja horjuttaneen sitä asemaa, jonka se on saavuttanut EU-päättäjien silmissä. Onneksi näin! Ari-Matti Pyyhtiä Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f Päätoimittaja Huvudredaktör: Marjut Hämäläinen, puh. tel. (09) telefax (09) marjut.hamalainen@sell.fi Toimitussihteeri Redaktionssek re te ra re: Lumia Ojajärvi puh. tel. (09) lumia.ojajarvi@sell.fi Ilmoitusasiat Pirkko Nousiainen puh. tel. (09) pirkko.nousiainen@sell.fi Tieteellinen toimituskunta Vetenskapligt re dak tions råd: dosentti Marja-Liisa Hänninen professori Anna-Kaisa Jär vi nen ELT Liisa Kaar ti nen professori Terttu Katila professori Hannu Kor kea la do sent ti Sven Ni kan der pro fes so ri Satu Pyörälä ELT Mirja Ruohoniemi professori Hannu Sa lo nie mi ELT Timo Soveri ELT Veikko Tuovinen Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Olli Peltoniemi jäsenet Tuomas Herva Miia Lindström, Mirja Ruo ho nie mi, Leena Saijonmaa- Koulumies, Raisa Iivonen asian tun ti ja ja Marjut Hämäläinen sihteeri Toimitus Re dak tion: Suomen Eläin lää kä ri liit to Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Hel sin ki puh. tel. (09) Telefax (09) Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: 2100 Tilaushinnat 2003 Prenumerationspriser 2003: 80, eläin lää ke tie teen opis ke li joil le, jot ka ei vät vielä ole lii ton jäseniä ja liiton eläk keel lä oleville jä se nil le 25, poh jois mais ten eläin lää kä ri - liit to jen jä se nil le , för vet.med. stu de ran de och pen sio ne ra de 25, för med lem nordis ka ve te ri när för bund 35. ISSN Painopaikka Kirjapaino Kaleva Oulu Aikakauslehtien liiton jäsen 335

8 Lypsykauden utaretulehdukseen Kloxerate vet intramammaari, lypsävälle lehmälle. Vaikuttavat aineet: kloksasilliini 200 mg, ampisilliini 75 mg. Kohde-eläinlaji: Nauta. Käyttöaiheet: Kliinisen mastiitin hoito maidontuotantokautena lehmillä, kun mastiitin aiheuttajana on kloksasilliinille tai ampisilliinille herkkä mikro-organismi. Vastaaiheet: Yliherkkyys valmisteen sisältämille aineille. Haittavaikutukset: Yliherkkyysreaktioita voi esiintyä. Tiineys ja laktaatio: Intramammaaria voidaan käyttää mastiittiin lypsäville sekä kantaville lehmille. Annostus ja antotapa: 1 ruiskullinen jokaisen tulehtuneen utareneljänneksen vetimeen 12 tunnin välein kolme kertaa. Varoaika: Maito: hoidettu utareneljännes 5 vrk, hoitamattomat utareneljännekset 2 vrk. Teurastus: 7 vrk. Pakkaustyyppi ja pakkauskoko: Steriili kerta-annosruisku, pakkauksessa 3 x 5,0 g tai 24 x 5,0 g. Myyntiluvan haltija: Fort Dodge Animal Health Holland, Alankomaat. UUSI MAIDON VAROAIKA! Hoidetut neljännekset: 5 vrk Hoitamattomat neljännekset: 2 vrk 336 ELÄINLÄÄKKEET Scanvet Eläinlääkkeet Oy Puhelin (03) Fax (03) Osoite PL 27, Parola scanvet@scanvet.fi Lääke-esittelijät: Risto Pulkkinen, gsm Ari Lilja, gsm

9 Jaakko Mononen, Hertta Pulkkinen, Teija Pyykönen, Jyrki Juntunen, Sari Hänninen ja Leena Ahola Lentomelun vaikutus tarhattujen sinikettujen lisääntymiseen: esitutkimus The effects of aviation noise on reproduction in farmed blue foxes: a pilot study YHTEENVETO SUMMARY Suomen ilmavoimat ei pysty täysin välttämään turkistarhojen ylitse lentämistä eläinten lisääntymisaikana, ja se maksaa vuosittain korvausta pentutappioista, joiden oletetaan johtuvan lentomelusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lentomelu vaikuttaa Suomen tärkeimmän tarhaturkiseläimen eli siniketun (Alopex lagopus) lisääntymistulokseen ja käyttäytymiseen. Koe suoritettiin altistamalla 49 keinosiemennettyä/ paritettua sinikettunaarasta koetarhan lähellä ja sen yli lentävien F-18 Hornet -torjuntahävittäjien lentomelulle. Lentoja suoritettiin kaikkiaan viitenä päivänä naaraiden tiineyden eri vaiheissa tai pentujen synnyttyä. Melutaso eläinten häkkien tasolla oli lentojen aikana L AFmax db. Koetarhalla havainnoitiin myös 40 naaraan käyttäytymistä yhden lentokerran aikana. Verrokkieläiminä olivat toisen, lentotoiminnalta täysin rauhoitetun tarhan 49 keinosiemennettyä/paritettua naarasta. Molemmilta tarhoilta kerättiin kettujen lisääntymistiedot. Pentutuloksen (laskettu 1. heinäkuuta) keskiarvo oli suurempi lentomelutarhalla (4,7 ± 4,3 pentua/siitosnaaras) kuin kontrollitarhalla (3,9 ± 4,3), mutta tämä tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Lentomelulla saattaa kuitenkin olla negatiivinen vaikutus kokemattomien, ensimmäistä kertaa lisääntyvien naaraiden lisääntymistulokseen. Eläimet voitiin luokitella lentojen aikana havaitun käyttäytymisen mukaan kolmeen eri luokkaan: pelokkaat (30 % eläimistä), valppaat (43 %) ja passiiviset (28 %). Näillä eri käyttäytymistavoilla ei ollut kuitenkaan yhteyttä penikoinnin onnistumiseen. Kyseessä oli esikoe, ja eläinten määrä kokeessa oli pieni, joten johtopäätösten teossa on oltava varovaisia. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että altistus melko voimakkaalle ja usein toistuvalle lentomelulle ei välttämättä heikennä sinikettujen lisääntymistulosta. Toisaalta käyttäytymishavainnot osoittivat, että osa eläimistä koki lentomelun selvästi epämiellyttävänä. The Finnish Air Force (FAF) cannot fully avoid flying over fur farms during the breeding season. FAF pays yearly for cub losses assumed to be caused by aviation noise. Our aim was to study how aviation noise affects reproduction and behaviour of farmed blue foxes (Alopex lagopus), the most important fur animal in Finland. Forty-nine artificially inseminated/mated blue fox vixens were exposed to aviation noise from F-18 Hornet jet fighters flying near and over the experimental farm. The flights were repeated during five days during the time the vixens were pregnant or had cubs. The noise on the level of the fox cages was L AFmax db. The behaviour of 40 females was observed at the experimental farm during one noise exposure. Forty-nine vixens at another farm without any flight activity acted as control animals. Reproductive performance data were recorded and collected from both farms. The average reproductive performance (on 1st of July) was better on the aviation noise farm (4,7 ± 4,3 cubs/breeding female) than on the control farm (3,9 ± 4,3), but this difference was not statistically significant. However, aviation noise may have a negative effect on the reproduction of primiparous vixens. The vixens could be classified to three categories according to their behaviour during the aviation noise: fearful (30 % of animals), alert (43 %) and passive (28 %). The behaviour of the vixens was not related to their reproductive performance. Our study was a pilot study, and the number of animals was limited to allow any firm conclusions. However, the results may show that exposure to rather strong and repeated aviation noise does not necessarily impair blue foxes reproductive performance. On the other hand, some of the vixens clearly regarded the noise as aversive. 337

10 JOHDANTO Suomen ilmavoimien on välttämätöntä suorittaa harjoituslentoja ympäri vuoden. Harjoittelu suoritetaan tarkkojen ohjeiden mukaisesti, ja lentäjät pyrkivät välttämään muun muassa turkistarhojen ylitse lentämistä, varsinkin eläinten lisääntymiskaudella. Ristiriitoja tarhaajien ja ilmavoimien välillä kuitenkin esiintyy, ja ilmavoimat on vuosittain korvannut turkistarhoille ylilennoista aiheutuneita pentutappioita. Lentomelun ajatellaan aiheuttavan emoille niin suurta stressiä, että emot joko abortoivat sikiöitä, jättävät hoitamatta tai jopa hävittävät pentujaan tavallista enemmän. Tutkimuksia lentomelun vaikutuksesta lisääntymistulokseen ei ole kuitenkaan tehty. Suomessa tarhataan useita turkiseläinlajeja: sinikettuja (Alopex lagopus), hopeakettuja (Vulpes vulpes), supikoiria (Nyctereutes procyonoides), minkkejä (Mustela vison) ja hillereitä (Mustela putorius) (STKL. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry. http// ). Suomi on yksi maailman johtavista turkistarhausmaista. Määrällisesti eniten Suomessa tuotetaan sinikettuja, ja sinikettu on myös taloudellisesti Suomen merkittävin turkiseläin. Siksi tässä tutkimuksessa keskityttiin siihen, kuinka lentomelu vaikuttaa juuri sinikettuun. Eläinten lisääntymisaika lopputalvesta alkukesään on turkistarhaajille vuoden tärkeintä aikaa. Hyvä lisääntymistulos on ratkaiseva tekijä turkistarhan kannattavuuden kannalta (Hernesniemi ja Knutar 2000). Lisääntymisen onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten naaraan ikä ja terveydentila, rehun laatu ja määrä sekä sääolosuhteet. Mahdolliset lisääntymisongelmat ilmenevät ketuilla monin eri tavoin (Smeds 1992, Harri ym. 2000). Kaikki naaraat eivät tule kiimaan, ja niitä ei saada paritettua tai keinosiemennettyä. Smedsin (1992) suuren kenttäkokeen mukaan 26 prosenttia sinikettunaaraista jää tyhjiksi eli ne eivät parituksesta tai keinosiemennyksestä huolimatta synnytä jälkeläisiä. Syitä tähän voi olla kaksi: hedelmöitymistä ei ole lainkaan tapahtunut tai tiineys keskeytyy. Osa syntyneistä pennuista (20 %) ei puolestaan selviä vieroitusikään saakka, vaan ne kuolevat joko synnynnäistä heikkouttaan tai koska emo ei hoida niitä kunnolla. Jos lisääntymiskauden aikainen lentomelu aiheuttaisi lisääntymistä heikentävää stressiä sinikettunaaraille, se näkyisi todennäköisimmin tyhjien naaraiden ja hävinneiden pentujen määrissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka altistus usein toistuvalle ja voimakkaalle lentomelulle vaikuttaa tarhattujen sinikettujen lisääntymismenestykseen. Lisäksi havainnoitiin eläinten käyttäytymistä lentomelualtistuksen aikana. AINEISTO JA MENETELMÄT Eläimet ja niiden hoito Tutkimuksessa käytetyt sata sinikettunaarasta vuokrattiin tutkimuksen ajaksi normaalilta kaupalliselta turkistarhalta (Kaavi, Koillis-Savo). Naaraat keinosiemennettiin (95 naarasta) tai paritettiin (viisi naarasta). Koe-eläimet valittiin muodostamalla tarhan kaikkien keinosiemennettyjen/pa ritettujen (jatkossa käytetään termiä siemennetty) naaraiden joukosta 50 mahdollisimman paljon toisiaan vastaavaa paria, niin sanottua verrannollista paria. Parien muodostamisessa käytettiin kriteereinä naaraan ikää, siemennyspäivää, hedelmällisyysindeksiä ja sisaruussuhteita. Kunkin parin toinen yksilö jäi kotitarhalle verrokkieläimeksi, ja toinen eläin siirrettiin koetarhalle (lentomelutarha). Siirrot tehtiin kahdessa erässä: yhdeksän eläintä 19. huhtikuuta ja 40 eläintä 25. huhtikuuta. Siirrot tapahtuivat tiineyden päivänä. Koetarha (Juankoski, Koillis- Savo) oli poistettu käytöstä vain vuotta aiemmin, ja se oli täysin toimintakuntoinen. Jälkimmäisen siirron verrokkieläimille tehtiin siirtoa (32 km) vastaava autokuljetus. Verrokkitarhan eläinten hoidosta vastasi tämän tarhan normaali henkilökunta, ja lentomelutarhalla tätä tarhaa aiemmin pitänyt tarhaaja. Hoitokäytäntöjen samankaltaisuus varmistettiin vierailemalla molemmilla tarhoilla ja haastattelemalla ja opastamalla tarhaajia. Tarhat käyttivät samaa Ylä-Karjalan Rehu Oy:n (Valtimo) valmistamaa tuorerehua. Molemmat tarhat sijaitsivat rauhallisilla paikoilla, kaukana asutuksesta ja suurista teistä, joten voidaan olettaa, että koe-eläimet eivät olleet juurikaan tottuneet ylimääräiseen meluun. Verrokkitarhalla ei ollut aikaisemmin ollut häiriöitä lentotoiminnasta, joten koe-eläimet eivät olleet tottuneet lentomeluun. Tutkimuksen aikana kummaltakin tarhalta kuoli yksi emo. Näille eläimille tehtiin ruumiinavaukset, ja kuolinsyinä olivat todennäköisimmin toisella eläimellä rasvamaksa ja toisella kohtutulehdus. Kuolemilla ei ollut selvää yhteyttä koejärjestelyyn, ja nämä eläimet on poistettu tutkimusaineistosta. Muut emot olivat kokeen aikana terveitä ja hyväkuntoisia. Lentomelu Lentomelu aiheutettiin F-18 Hornet -torjuntahävittäjillä, jotka ovat meluisimpia Suomessa käytettävistä konetyypeistä. Lentoja suoritettiin viitenä eri päivänä naaraiden ollessa tiineyden eri vaiheessa tai kun pennut olivat jo syntyneet (taulukko 1). Lentojen aikana koneet kaartelivat useita minuutteja alueen yllä tehden myös suoria ylilentoja matalalla (noin 300 m) koetarhan ylitse. Melutasoja eläinten häkkien tasolla mitattiin B&K Precision Sound Level Meter -me- 338

11 TAULUKKO 1 TABLE Yksityiskohtaiset tiedot lentomelualtistuksesta sekä sinikettunaaraiden lisääntymisen vaihe altistusten aikana. Detailed information on aviation noise exposure and reproductive status of the blue fox vixens during the exposures. Päivä Kantavia Synnyttäneitä Lentotilanteen Ylilentojen Maksimi melutaso naaraita (kpl) a naaraita (kpl) b kokonaiskesto (min) lukumäärä ylilentojen aikana (db) Date Number of Number of Total duration Number of Maximal noise pregnant vixens that of flight situation fly-overs during fly-overs vixens a had given birth b 24. huhtikuuta c April 24 th huhtikuuta cd April 30 th toukokuuta e May 15 th toukokuuta May 29 th kaartelu f 18. kesäkuuta June 18 th kaartelu f a Siemennetty mutta laskettu penikoimisaika ei vielä mennyt. Artificially inseminated/mated but expected whelping time not passed. b Sisältää myös pentuja saamattomat (tyhjät) eläimet, joiden laskettu aika oli ylitetty vähintään kolmella päivällä. Includes vixens that did not have cubs, but whose ecpected whelping day was passed with three or more days. c Käyttäytymisseurannan harjoittelu. Practising of behavioural observations. d 1 3 km:n etäisyydellä lentäneen koneen meluvaikutusten selvitys. Noise measurement of the aircraft flying at a distance of 1 3 km. e Käyttäytymisseuranta 40 naaraalle. Behavioural observations of 40 vixens. f Intensiivistä kaartelua tarhan yllä. Intensive flight action above the farm. lumittarilla (tyyppi 2232, Brüel & Kjær, Nærum, Denmark) kolmen ensimmäisen lentokerran aikana. Yksittäiset ylilennot suoritettiin aiheuttaen mahdollisimman paljon melua, muun muassa käyttäen jälkipolttoa. Yksittäisten ylilentojen maksimimelutasot olivat yli L AFmax 100 db, ja muulloinkin melualtistuksen aikana melutaso oli pitkiä aikoja L AFmax db. Kahden viimeisen lentokerran (29. toukokuuta ja 18. kesäkuuta) aikana melutasoja ei mitattu, mutta lennoista kirjautuvien tietojen mukaan nuo lennot vastasivat lentokorkeudeltaan ensimmäistä (24. huhtikuuta) ja kolmatta (15. toukokuuta) lentokertaa. Kahdella viimeisellä lentokerralla hävittäjät kaartelivat hyvin intensiivisesti koetarhan yllä. Toisella lentokerralla (30. huhtikuuta) suoritettiin ohilento kauempaa tarhasta. Näin saatiin tietoa etäisyyden vaikutuksesta aiheutettuun lentomeluun. Verrokkitarhan lähialueella ei lennetty kokeen aikana kertaakaan. Kummankaan tarhan alueella ei kokeen aikana havaittu mitään muuta häiritsevää tai tavallisuudesta poikkeavaa. Lisääntymistulos Pentujen laskeminen suoritettiin tarhaajien normaalin käytännön mukaisesti. Penikoinnin onnistuminen, oliko emolla pentuja vai ei, tarkistettiin lasketun penikoimisajan molemmin puolin, mutta syntyneiden pentujen lukumäärää ei tuolloin laskettu. Pentujen lukumäärä laskettiin kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen ja 1. heinäkuuta. Jälkimmäinen laskenta, jolloin pennut olivat päivän ikäisiä, oli tarhaajien siitoseläinkirjanpitoa ja jalostustyötä varten suorittama laskenta. Pentujen lukumäärä laskettuna kahden viikon iässä tai muutamia viikkoja myöhemmin on yleensä lähes sama, koska sinikettujen pentuhävikki on suurinta pentujen ensimmäisten elinpäivien aikana (Ilukha ym. 1997). Näin oli meidänkin tutkimuksessamme, ja lyhyyden vuoksi 339

12 pentujen lukumäärätulokset esitetään vain 1. heinäkuuta laskennasta. Koe- ja verrokkiryhmän lisääntymistuloksen vertailu tehtiin paitsi koko aineistolle (n = 49 kummassakin ryhmässä) myös erikseen nuorille ensisynnyttäjille (n = 20 kummassakin ryhmässä) ja vanhoille kokeneille synnyttäjille (n = 29 kummassakin ryhmässä), joilla oli aiemmin ollut jo yksi tai useampi pentue. Nuorten ja vanhojen naaraiden (jatkossa käytetään näitä lyhyitä termejä) tulokset on aina syytä käsitellä myös erikseen, koska yleensä nuoret naaraat lisääntyvät huonommin kuin vanhat naaraat (Smeds 1992, Ilukha ym. 1997, Hernesniemi ja Knutars 2000), joista on jo karsittu huonot emot ensimmäisen lisääntymiskauden tuloksen perusteella. Lisääntymisessään onnistuneiden naaraiden (vähintään yksi pentu 1. heinäkuuta) ja onnistumattomien naaraiden (tyhjä tai kaikki pentunsa menettänyt) määrän vertailuun verrokki- ja koeryhmän välillä käytettiin Fisherin tarkkaa testiä. Pentujen lukumäärien vertailuun käytettiin Wilcoxonin verrannollisten parien testiä, ja tulokset esitetään pentutuloksena per siemennetty naaras. Tässä tunnusluvussa ovat mukana myös epäonnistuneet emot, joiden pentutulos on siis nolla. Tunnusluku yhdistää kaikki lisääntymismenestykseen vaikuttavat osatekijät (esim. Mononen ym. 1999, Harri ym. 2000) ja sopii siksi hyvin kuvaamaan kokonaislisääntymismenestystä meidän tutkimuksessamme. Käyttäytymisen seuranta Kettujen käyttäytymisen seuranta tehtiin suorana seurantana koevarjotalon viereisestä varjotalosta käsin eli noin 5 8 metrin päästä. Seurannan tekijät olivat Kuopion yliopiston Soveltavan biotekniikan instituutin henkilökuntaa ja opiskelijoita, jotka koulutettiin TAULUKKO 2 TABLE Tyhjien, pentunsa menettäneiden ja onnistuneiden sinikettunaaraiden lukumäärät koetarhalla (lentomelutarha) ja verrokkitarhalla (ei lentomelua). p: Onnistuneita verrattu tyhjien ja menettäneiden summaan Fisherin tarkalla testillä. The number of blue fox females that were barren, lost their cubs or succeeded in reproduction on the experimental farm (aviation noise exposure) and on the control farm (no aviation noise exposure). p: Succeeded compared to the sum of barren and lost with Fisher s exact test. Tyhjät a Menettäneet b Onnistuneet c p Barren Lost Succeeded Nuoret naaraat 0,102 Primiparous females Lentomelu Aviation noise Verrokki Control Vanhat naaraat 0,046 Multiparous females Lentomelu Aviation noise Verrokki Control Nuoret ja vanhat 0,419 Primiparous and multiparous females Lentomelu Aviation noise Verrokki Control a Ei havaittu pentuja. No cubs observed. b Havaittiin pentuja, mutta ei yhtään pentua jäljellä 1. heinäkuuta. At least one cub observed, but no cubs left on 1 st of July. c Vähintään yksi pentu jäljellä 1. heinäkuuta. At least one cub left on 1 st of July. tätä tarkoitusta varten. Seurantaa harjoiteltiin kahdesti ennen varsinaista tietojen keräämistä, mikä tehtiin 15. toukokuuta, jolloin melualtistus oli suuri (taulukko 1). Seuranta suoritettiin mahdollisimman vähän eläimiä häiriten. Tarkkailijat siirtyivät tarkkailupaikoilleen 45 minuuttia ennen ensimmäistä ylilentoa. Yhdellä tarkkailijalla oli seurannassa kolmesta viiteen sinikettua, ja kaikkiaan seurannassa oli mukana 20 nuorta ja 20 vanhaa eläintä. Eläinten käyttäytyminen kirjattiin ylilentojen aikana niin sanotulla 1/0-menetelmällä (Martin ja Bateson 1993). Tarkkailija kirjasi jokaisen minuutin ajalta ylös kaikki käyttäytymistoiminnot, joita eläin tuon minuutin aikana suoritti. Tarkkailijoilla oli apunaan ennalta tehty lista sinikettujen mahdollisista käyttäytymisreaktioista. Erityistä huomiota kiinnitettiin eläinten pelkoreaktioihin. 340

13 TAULUKKO 3 TABLE Pentutulos (pentuja/siemennetty naaras) sinikettunaarailla koetarhalla (lentomelutarha) ja verrokkitarhalla (ei lentomelua). Tulos perustuu 1. heinäkuuta suoritettuun pentujen laskentaan. Tulosten esittäminen: keskiarvo ± keskihajonta; n = verrannollisten parien määrä; p: Wilcoxonin verrannollisten parien testi. The average number of cubs per blue fox breeding female on the experimental farm (aviation noise) and on the control farm (no aviation noise). The results are based on the situation on the 1st of July. Representation of the results: mean ± standard deviation; n = the number of matched pairs (i.e. the number of animals in each of the two groups); p: Wilcoxon s matched-pairs signed-ranks test. Lentomelu Verrokki p Aviation noise Control Nuoret naaraat (n = 20) 1,9 ± 2,8 3,7 ± 3,9 0,133 Primiparous vixens Vanhat naaraat (n = 29) 6,7 ± 4,1 4,0 ± 4,6 0,032 Multiparous vixens Nuoret ja vanhat (n = 49) 4,7 ± 4,3 3,9 ± 4,3 0,326 Primiparous and multiparous vixens Tulosten analyysivaiheessa kukin yksilö luokiteltiin reaktioidensa perusteella yhteen kolmesta luokasta. Pelokkaat säikähtivät selvästi ylilentoa. Ne esimerkiksi hypähtivät melun alkaessa makuuhyllyltä alas ja olivat jonkin aikaa selkeästi aktiivisia. Jotkut ryntäilivät häkissä edestakaisin tai ulostivat tai virtsasivat. Valppaat huomioivat selvästi melun, mutta suhtautuivat siihen lähinnä uteliaasti, tarkkaillen aktiivisesti ympäristöään. Passiivisten toimintaan melu ei näyttänyt vaikuttavan millään lailla. Ne jatkoivat sitä toimintaa, mitä olivat tehneet ennen meluakin, tavallisimmin lepäämistä. Pentutulosta verrattiin eri tavoin käyttäytyneiden naaraiden välillä Kruskal-Wallisin testillä. TULOKSET Niiden naaraiden osuus, jotka synnyttivät mutta menettivät kaikki pentunsa, oli pieni sekä koe- että verrokkiryhmässä (taulukko 2). Tämän vuoksi naaraiden lukumäärien tilastotieteelliset vertailut on tehty yhdistäen tyhjät ja menettäneet naaraat. Nuorilla naarailla onnistuneiden osuus oli suurempi verrokkitarhalla (60 %) kuin lentomelutarhalla (35 %), mutta vanhoilla naarailla tilanne oli päinvastainen (verrokkitarha 55 %, lentomelutarha 79 %), joten ikäluokkien yhdistetyssä aineistossa eroa ei enää ollut (verrokkitarha 57 %, lentomelutarha 61 %). Lisäksi koeja verrokkiryhmän välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä nuorilla naarailla. Vanhojen naaraiden pentutulos oli parempi lentomelutarhalla kuin verrokkitarhalla (taulukko 3). Nuorien naaraiden tilanne oli päinvastainen, mutta nuorilla ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kun ikäluokat yhdistettiin, lentomelutarhan pentutulos oli parempi, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Ylilentojen aikaisten käyttäytymisreaktioiden mukaan suurin osa naaraista voitiin luokitella valppaiksi (43 %), ja pelokkaita (30 %) sekä passiivisia (28 %) eläimiä oli jotakuinkin yhtä paljon. Nuoret ja vanhat naaraat jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin ryhmiin: valppaat neljä (nuorta) plus seitsemän (vanhaa), pelokkaat kuusi plus kuusi ja passiiviset neljä plus seitsemän. Pentutuloksessa ei ollut eroja (p = 0,99; Kruskal-Wallisin testi) eri lailla reagoineiden emojen välillä: valppaat 4,1 ± 3,9, pelokkaat 4,2 ± 4,3 ja passiiviset 4,0 ± 4,2 pentua siitosnaarasta kohden. POHDINTA Siniketun pentutulos vaihteli Suomessa vuosina välillä 5,4 6,3 pentua paritettua naarasta kohti (Hernesniemi ja Knutar 2000). Smeds (1992) päätyi keinosiemennettyjen sinikettujen lisääntymismenestystä Itä-Suomessa selvittäneessä tutkimuksessaan hieman alhaisempiin lukuihin: 4,5 5,3. Meidän kokeessamme molempien koeryhmien ja ikäluokkien yhteinen pentutulos oli 4,3, joten se on hieman alhainen verrattuna Smedsin (1992) tutkimukseen, joka on hyvä vertailuaineisto ottaen huomioon alueen ja siemennystavan. Toisaalta sinikettujen lisääntymisessä vuosi 2002 oli melko huono valtakunnallisesti, pentutulos oli 5,2 (Lindh 2002). Syytä tähän ei tiedetä. Lisäksi tyhjien (30 %) ja hävittäneiden (11 %) naaraiden osuudet omassa tutkimuksessamme vastaavat Smedsin (1992) tuloksia (tyhjät %, hävittäneet 7 15 %). Yleinen lisääntymismenestys kokeessamme oli siis heikohko, mutta ei vielä kovin poikkeuksellinen, kun otetaan huomioon normaali vuosien ja tarhojen välinen vaihtelu. Pentutulos oli hieman parempi lentomelutarhalla kuin verrokkitarhalla (ei tilastollisesti merkitsevästi), kun tarkastellaan nuoria ja vanhoja naaraita yhdessä. Ero johtui vanhojen naaraiden paremmasta lisääntymisestä lentomelutarhalla verrattuna verrokkitar- 341

14 haan. Ikäluokkien yhteisessä pentutuloksessa vanhojen naaraiden hyvä lisääntymismenestys lentomelutarhalla peitti alleen nuorten naaraiden enneminkin päinvastaiset tulokset. Myös Smedsin (1992) aineistoon verrattuna onnistuneiden naaraiden osuus ja pentutulos olivat selkeästi matalia lentomelutarhan nuorilla naarailla (35 versus 51 % ja 1,9 versus 3,8 pentua) ja vastaavasti korkeita lentomelutarhan vanhoilla naarailla (79 versus 64 % ja 6,7 versus 5,1 pentua). Eläinten kokonaismäärä tässä esikokeessa oli riittämätön, jotta lentomelun vaikutuksesta sinikettujen lisääntymiseen voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä. Ikäluokkien ristiriitaiset tulokset voivat kuitenkin auttaa alustavien johtopäätösten teossa. Nuorten naaraiden mahdollisesti heikompaa lisääntymistä lentomelutarhalla voidaan selittää lisääntymiskauden stressiin liittyvien aiempien tutkimusten valossa. Sekä siniketulla (Mononen ym. 1999) että hopeaketulla (Braastad 1994) on havaittu, että vaihtoehtoiset pesäkoppimallit, jotka ovat suojaisempia kuin tavallisesti käytetyt pesäkopit, parantavat nimenomaan nuorten naaraiden lisääntymistä. Tuloksia on selitetty sillä, että suojaisemmissa pesäkopeissa eläimet ovat vähemmän stressaantuneita. Vastaavasti lentomelukokeessamme tarhalta toiselle muutto tai lentomelu tai molemmat yhdessä olivat mahdollisesti riittäviä stressitekijöitä vaikuttamaan jossain määrin negatiivisesti juuri nuorten naaraiden lisääntymiseen. Sinikettujen (Mononen ym. 1999) ja hopeakettujen (Braastad 1994) pesäkoppikokeissa suojaisemmilla kopeilla ei ollut vaikutusta vanhojen naaraiden lisääntymiseen. Lentomelukokeemme vanhoilla naarailla ei ollut myöskään ongelmia lisääntyä normaalisti uusissa oloissa. On kuitenkin vaikea keksiä selitystä sille, miksi vanhat naaraat lisääntyivät näissä uusissa ja vielä lentomelulla terästetyissä oloissa jopa paremmin kuin lähtötarhalla. Osa sinikettunaaraista reagoi selvästi pelokkaasti ylilentojen aiheuttamaan meluun. Passiivisista eläimistä osa on voinut olla peloissaan, koska siniketuille (Rekilä 1999), kuten monelle muullekin eläinlajille, on tyypillistä myös niin sanottu jähmettymisreaktio (englanniksi freezing response, esimerkiksi Broom ja Johnson 1993) pelottavassa tilanteessa. Mononen ja Harri (1991) havaitsivat sekä aktiivisia että passiivisia pelkoreaktioita osalla sini- ja hopeaketuista, joita altistettiin nauhalta soitetulle Twin Otter -potkurikoneen melulle. Sen sijaan hopeaketut eivät norjalaisessa tutkimuksessa reagoineet juurikaan nauhalta soitettuun F-16-torjuntahävittäjien meluun (Bakken ym. 1999). Omassa tutkimuksessammekin yli 40 prosenttia siniketuista reagoi pikemmin valppaasti kuin pelokkaasti F-18-hävittäjien meluun. Lisäksi eri tavoin käyttäytyneiden eläinten lisääntymistuloksissa ei ollut eroja. Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että vaikka ainakin osa siniketuista koki lentomelun pelottavana, tässä kokeessa käytetty lentomelualtistus ei ollut riittävän stressaava aiheuttaakseen merkittävää lisääntymistuloksen heikkenemistä. Tutkimuksessa käytetyt melualtistuksen taso, kesto ja toistuvuus tekivät altistuksesta vakavampaa kuin useimmissa niissä lentotilanteissa, joiden johdosta ilmavoimat on korvannut pentujen menetyksiä turkistarhaajille. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin syytä olla varovainen, koska esikokeessamme käytetty eläinmäärä oli pieni. Kaikkia eroja koeryhmien käsittelyissä ei myöskään voitu eliminoida. Jatkotutkimukset tulisi suorittaa suuremmilla eläinmäärillä ja niin, että käytössä olisi kaksi verrokkitarhaa. Lähtötarhan rinnalle toiseksi verrokkitarhaksi tarvittaisiin lentomeluton tarha, jonne eläimiä siirrettäisiin samanaikaisesti kuin lentomelutarhalle. Lisäksi olisi hyvä, jos kaikilla tarhoilla eläinten hoidosta huolehtisi sama henkilö. Huomattavasti suuremmat eläinmäärät ovat välttämättömiä etenkin siksi, että tulokset pitäisi saada analysoitua luotettavasti sekä nuorille että vanhoille naaraille, jotka saattavat tämän tutkimuksen mukaan reagoida eri lailla lentomeluun. KIITOKSET Kirjoittajat esittävät suuren kiitoksen kokeessa mukana olleille turkistarhaajille Eino Miettiselle ja Liisa Heikkiselle (Kaavi) sekä Markku Markkulalle (Juankoski). Kiitokset myös niille Soveltavan biotekniikan instituutin työntekijöille ja opiskelijoille, jotka auttoivat käyttäytymistarkkailujen tekemisessä. Ilmavoimat rahoitti tutkimusta Hertta Pulkkisen henkilökohtaisen opiskelija-apurahan muodossa sekä korvaamalla tutkimuksesta tarhaajille aiheutuneet kulut. KIRJALLISUUS Bakken, M., Moe, R. O., Smith, A. J. & Selle, G.-M. E. Effects of environmental stressors on deep body temperature and activity in silver fox vixens (Vulpes vulpes). Appl. Anim. Behav. Sci. 64, 1999: Braastad, B.O. Reproduction in silver fox vixens in breeding boxes with and without an entrance tunnel. Acta Agric. Scand. Sect. A. Anim. Sci. 44, 1994: Broom, D. M. & Johnson, K. G. Stress and animal welfare. Chapman & Hall, London, s Harri, M., Mononen, J., Rekilä, T., Ahola, L. & Pyykönen, T. Attempts to improve reproductive performance of farmed foxes. Teoksessa: Tyutyunnik, N. N., Kozhevnikova, L. K., Ilukha, V. A., Oleinik, V. M. & Uzenbaeva, L. B. Problems of ecological physiology of fur animals. Karelian Rese- 342

15 arch Centre, Russian Academy of Science, Institute of Biology, Petrozavodsk, s Hernesniemi, T. & Knutar, T.-A. Kettujen hoito eri tuotantokausina. Teoksessa: Hernesniemi, T. (toim.) Ketunkasvatuksen taito. Opetushallitus, Jyväskylä s Ilukha, V., Harri, M. & Rekilä, T. Reproductive success of farmed blue foxes. J. Anim. Breed. Genet. 114, 1997: Lindh, K. Pentutulos Turkistalous 74 (10), 2002: 229, 253. Martin, P. & Bateson, P. Measuring behaviour: An introductory quide. 2. painos. Cambridge University Press, Cambridge, s Mononen, J. & Harri, M. Lentomelun vaikutus tarhaturkiseläimiin. Turkistalous 63 (3 4), 1991: Mononen, J., Harri, M., Sepponen, J., Korhonen, H., Rekilä, T., Ahola, L. A top box and a floor box as breeding nest boxes in farmed blue foxes (Alopex lagopus): reproductive performance, use of the boxes and cub carrying. Acta Agric. Scand., Sect. A 49, 1999: Rekilä T. Behavioural tests in welfare research of foxes. Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 92. Väitöskirja. Kuopion yliopiston painatuskeskus, Smeds, K. Rävens fruktsamhetsegenskapers arvbarhet. Kotieläinjalostuksen tiedote No 95. Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin yliopisto, KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Jaakko Mononen, FT professori (eläintiede, erityisesti hyötyeläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi) Puhelin , sähköposti Jaakko.Mononen@uku.fi Hertta Pulkkinen, fil. yo. Teija Pyykönen, FM tutkija Leena Ahola, FT tutkija Sari Hänninen, FM tutkija (eläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi) Kuopion yliopisto Soveltavan biotekniikan instituutti PL Kuopio Jyrki Juntunen, ELL tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, ilmavoimien eläinlääkäri Ilmavoimien Esikunta PL Tikkakoski (Artikkeli on osa Hertta Pulkkisen syventävien opintojen projektityötä.) 343

16 Tiina Korte, Maria Fredriksson-Ahomaa ja Hannu Korkeala Patogeenisen Yersinia enterocolitican korkea esiintyvyys sian sydämen, maksan, munuaisten ja korvien pinnalla High prevalence of pathogenic Yersinia enterocolitica on pig heart, liver, kidneys and ears YHTEENVETO Sian tiedetään olevan tärkeä patogeenisen Yersinia enterocolitican reservuaari. Teurassiat kantavat mikrobia tonsilloissaan. Teurastuksen yhteydessä tonsillat irrotetaan kielen kanssa ja jätetään kiinni elinpakettiin, jolloin ristikontaminaation estäminen on mahdotonta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyyttä sian elimissä, kuten maksassa, sydämessä ja munuaisissa sekä korvien pinnalla ja karakterisoida kannat pulssikenttäelektroforeesin (PFGE) avulla. Patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyys elinten ja korvien pinnalla oli suuri, etenkin käytettäessä määrittämisessä PCR-menetelmää. Kaikki patogeeniset kannat kuuluivat bioserotyyppiin 4:O3. Genotyyppi G3 oli dominoiva genotyyppi, joka löytyi useasta näytteestä useana näytteenottokertana. Sama genotyyppi on yleisin teurassikojen tonsilloista löytynyt genotyyppi, mikä viittaa siihen, että tonsillat ovat tärkeä elinten kontaminaatiolähde. Elinten korkea kontaminaatioaste muodostaa merkittävän terveydellisen riskin kuluttajalle. Riskin alentaminen edellyttää lakimuutosta, jotta elinten kontaminaatiotaso saataisiin alenemaan teurastustapoja muuttamalla. SUMMARY The pig is known to be an important reservoir for pathogenic Yersinia enterocolitica. Many pigs carry this microbe in tonsils. Tonsils are removed together with the pluck set, including liver, heart and kidneys. During the evisceration, the spread of pathogenic yersinia from the tonsils to pluck set is unavoidable. The aim of this work was to study the prevalence of pathogenic Y. enterocolitica on pig offals, including liver, heart and kidneys, and ears, and to characterise the isolates with the pulsed-field gel electrophoresis (PFGE) method. The prevalence was high, especially when detected with the PCR-method. All pathogenic isolates were belonging to bioserotype 4:O3. The most common genotype was G3, which was found from different sources during the hold sampling time. The same genotype is the most common type found from pig tonsils indicating that the tonsils are an important source of contamination of offals with the pathogenic Y. enterocolitica. The high contamination of offals is a health risk to consumers. To decrease the health risk of the contaminated offals by changing the slaughtering methods, the law has to be changed. JOHDANTO Yersinia enterocolitica on yleinen ripulin aiheuttaja Suomessa (Anon. 2000). Jälkitautina voi esiintyä muun muassa niveltulehduksia ja kyhmyruusua, etenkin aikuisilla lievän ripulin jälkeen (Ahvonen 1972, Toivanen ym. 1985). Y. enterocolitica -laji koostuu heterogeenisestä ryhmästä bakteereja, jotka voidaan jakaa biokemiallisten ja serologisten ominaisuuksien perusteella lukuisiin bioserotyyppeihin (Bottone 1999). Vain osa bioserotyypeistä on eristetty sairaista ihmisistä. Bioserotyppi 4:O3 on tavallisin ihmisistä ja ainut siasta eristetty tyyppi Suomessa (Kontiainen ym. 1994, Fredriksson-Ahomaa ym. 2000a). Bioserotyypin 4:O3 sisällä geneettinen biodiversiteetti on kapea, mutta pulssikenttäelektroforeesin (PFGE) avulla erilaiset kannat voidaan erottaa toisistaan (Fredriksson-Ahomaa ym. 1999a). Yersinioosin epidemiologia on vielä epäselvä (Ostroff 1995). Sian tiedetään kantavan patogeenista Y. enterocolitica -kantaa tonsilloissa. Patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyys Suomessa on teurassian tonsilloissa 37 prosenttia (Fredriksson-Ahomaa ym. 2000a). Bakteerin uskotaan leviävän siasta ihmiseen saastuneiden elintarvikkeiden ja siasta saatavia 344

17 tuotteita syövien lemmikkieläinten ulosteiden välityksellä. Patogeenista Y. enterocoliticaa on kuitenkin harvoin pystytty eristämään elintarvikkeista ja lemmikkieläimistä (Kapperud 1991, Fredriksson-Ahomaa ym. 1999c). Epäherkät viljelymenetelmät näyttävät olevan eräs syy patogeenisen yersinian matalaan esiintyvyyteen etenkin elintarvikkeissa. Patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyyttä Suomessa on kartoitettu yhdessä sikateurastamossa PCR- ja viljelymenetelmällä (Fredriksson- Ahomaa et al. 2000b). Mikrobi pystyttiin osoittamaan ruhoista, elimistä ja ympäristössä etenkin PCR-menetelmällä. Yllättävää oli patogeenisen Y. enterocolitican suuri esiintyvyys sian sydämen, maksan, munuaisten ja korvien pinnalla. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö vastaavaa kontaminaatio-ongelmaa myös toisessa teurastamossa tutkimalla patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyyttä sian sydämen, maksan, munuaisten ja korvien pinnalla PCR- ja viljelymenetelmällä. Kummastakin teurastamosta eristettyjen kantojen genotyypit tutkitaan PFGE-menetelmällä ja erilaisten genotyyppien yleisyys ja levinneisyys selvitettiin. AINEISTO JA MENETELMÄT Keski-Suomessa sijaitsevasta teurastamosta A kerättiin yhteensä 80 pintasivelynäytettä teurassioista: 20 sydämistä, 20 maksoista, 20 munuaisista ja 20 korvista heinä elokuun aikana Näytteenottokertoja oli 11. Sivelynäytteet kerättiin molleista, johon elimet ja korvat kerättiin siten, että yksi näyte koostui viiden sivelynäytteen yhteisnäytteestä. Kaksi yhteissivelynäytettä otettiin päivää kohden, yksi aamu- ja toinen iltapäivällä. Viiden maksan, sydämen, munuaisen tai korvan pinnat siveltiin 7,5x7,5 cm:n kokoisella sidehar- TAULUKKO 1 TABLE Patogeenisen Yersinia enterocolitica -bakteerin esiintyvyys sian maksan, munuaisten, sydämen ja korvien pinnalla. Prevalence of pathogenic Yersinia enterocolitica on pig liver, kidneys, heart and ears. PCR-menetelmä PCR method Viljelymenetelmä Culture method Näytteet Näytteiden määrä Pos. näytteiden määrä (%) Pos. näytteiden määrä (%) Samples No. of samples No. of positive samples (%) No. of positive samples (%) Teurastamo A Slaughterhouse A Maksa Liver (95 %) 6 (30 %) Munuainen Kidney (65 %) 5 (25 %) Sydän Heart (75 %) 5 (25 %) Korva Ear (80 %) 2 (10 %) Teurastamo B a Slaughterhouse B a Maksa Liver 13 5 (38 %) 4 (30 %) Munuainen Kidney (85 %) 9 (62 %) Sydän Heart 8 5 (63 %) 4 (50 %) Korva Ear 17 4 (24 %) 2 (12 %) a Tulokset on aikaisemmin raportoitu Fredriksson-Ahomaa ym. (2000b) toimesta. These results have been published earlier by Fredriksson-Ahomaa et al. (2000b). 345

18 sotaitoksella, joka laitettiin 100 ml TSB:hen (trypticase soya broth, Difco, Detroit, MI, USA). YadApositiivinen Y. enterocolitica osoitettiin nested-pcr-menetelmällä (Kapperud ym. 1993) yli yön rikastetusta TSB:stä. Viljelymenetelmässä käytettiin suoraa viljelyä cefsulodin-irgasan-novobiosin (CIN) -maljalle (Yersinia Selective Agar base, Oxoid, Basingstoke, UK), rikastusta TSB:ssä (Difco) sekä valikoivaa rikastusta (irgasan-ticarcillin-potassium chlorate) ITC-liemessä (ISO 1994). Neljästä tyypillisestä häränsilmäpesäkkeestä CIN-maljalta tehtiin puhdasviljelmä, josta tutkittiin urean käyttö. Kaikki ureaasipositiiviset kannat tunnistettiin API 20E -pikatestin (Bio Mérieux, Marcy l Etoile, Ranska) avulla. Kaikki Y. enterocolitica -kannat bio- (Wauters ym. 1987) ja serotyypitettiin (Denka Seikan, Tokio, Japani). Kantojen patogeenisuus määritettiin osoittamalla yadageeni PCR-menetelmällä (Kapperud ym. 1993). Kaikki kannat, jotka eristettiin teurastamosta A sekä kannat, jotka oli eristetty aikaisemmassa tutkimuksessa elimistä ja korvista eteläsuomalaisesta teurastamosta B (Fredriksson-Ahomaa ym. 2000b) tyypitettiin PFGE-menetelmällä. DNA eristettiin ja katkottiin kolmella harvaankatkovalla entsyymillä, NotI, ApaI ja XbaI, aikaisemmin julkaistun menetelmän mukaisesti (Fredriksson-Ahomaa ym. 1999a). TULOKSET Patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyys oli korkea teurassikojen maksojen, sydänten, munuaisten ja korvien pinnalla etenkin PCR-menetelmällä (taulukko 1). Y. enterocolitica 4:O3 eristettiin 20 näytteestä ja ainoastaan yhdestä näytteestä löytyi Y. enterocolitica biotyyppi 1A. Suurimmalla osalla kannoista oli yada-geeni. Ainoastaan kahdesta näytteestä, yhdestä maksasta ja munuaisesta, ei löytynyt yhtään yada-positiivista kantaa. Kaikki eristetyt Y. enterocolitica 4:O3 -kannat löytyivät valikoivan ITC-rikastuksen jälkeen. Yksitoista kantaa löytyi suoran viljelyn ja viisi kantaa rikastuksen jälkeen. Yhteensä 75 Y. enterocolitica 4:O3 -kantaa 20 näytteestä teurastamosta A ja 69 kantaa 19 näytteestä teurastamosta B tyypitettiin PFGE-menetelmällä käyttäen kolmea harvaankatkovaa entsyymiä (taulukko 2). Kummankin teurastamon Y. enterocolitica 4:O3 -kannat voitiin jakaa 10 erilaiseen genotyyppiin (taulukko 2). NotI TAULUKKO 2 TABLE Teurastamossa A ja B esiintyvät genotyypit, kun 144 Yersinia enterocolitica 4:O3 -kantaa tutkittiin NotI-, ApaI- and XhoI-entsyymien avulla. The genotypes obtained in the slaughterhouse A and B by combination of different PFGE patterns using NotI, ApaI and XhoI digests of 144 Yersinia enterocolitica 4:O3 isolates. PFGE-kuvio PFGE patterns Genotyyppi Kantojen määrä NotI ApaI XhoI Genotypes No. of isolates Teurastamo A Slaughterhouse A G2 2 (1) NA1 AA2 HA2 G3 18 (5) NA1 AA2 HA3 G4 4 (1) NA1 AA2 HA4 G5 4 (1) NA3 AA15 HA3 G7 2 (1) NA4 AA2 HA3 G9 6 (2) NB1 AB1 HB1 G10 22 (6) NB2 AB15 HB1 G15 4 (1) NB25 AB5 HB2 G16 4 (1) NB26 AB14 HB1 G17 9 (3) NB27 AB17 HB2 Teurastamo B Slaughterhouse B G1 4 (1) NA1 AA1 HA3 G3 27 (9) NA1 AA2 HA3 G6 2 (1) NA4 AA1 HA3 G7 4 (1) NA4 AA2 HA3 G8 4 (1) NA8 AA17 HA3 G9 4 (1) NB1 AB1 HB1 G11 2 (1) NB3 AB11 HB1 G12 4 (1) NB9 AB1 HB1 G13 4 (1) NB16 AB22 HB13 G14 12 (4) NB22 AB19 HB2 a Suluissa näytteiden määrä. Number of samples in parentheses. -entsyymi osoittautui kaikkein erottelevammaksi ja pystyi erottamaan kummankin teurastamon kannat kahdeksaan erilaiseen genotyyppiin (kuva 1). Kolme genotyyppiä (G3, G7 ja G9) löytyi kummastakin teurastamosta. Genotyyppi G3 oli laajalle levinnyt löytyen elinten ja korvien pinnalta kummassakin teurastamossa (taulukko 3). Teurastamossa A genotyyppi G3 löytyi neljänä näytteenottokertana 11:stä ja teurastamossa B kaikkina neljänä näytteenottokertana. Teurastamossa A genotyyppi G10 dominoi 346

19 Lääkemuoto: Fortekor vet. 5 mg tai 20 mg tabletti. Kohde-eläinlajit: Koira ja kissa. Käyttöaiheet: Koiran sydämen vajaatoiminta sekä kissan krooninen munuaisten vajaatoiminta. Haittavaikutukset: Koira: Joillakin koirilla voi esiintyä ohimenevää väsymystä. Kissa: Fortekor vet. saattaa suurentaa seerumin/plasman kreatiniinipitoisuutta hoidon alussa. Tämä vaikutus liittyy valmis teen verenpainetta alentavaan terapeuttiseen vaikutukseen, eikä tästä syystä välttämättä ole syy hoidon keskeyttämiseen, ellei ole muita oireita. Kuten yleensä kroonisen munuaisten vajaatoimin nan yhteydessä, seerumin/plasman kreatiniinipitoisuutta tulee tarkkailla hoidon aikana. Fortekor vet. pienentää erytrosyyttimääriä terveillä kissoilla suuria annoksia käytettäessä, mutta tätä ei havait tu kliinisissä tutkimuksissa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla kissoilla, kun käy tettiin suositettuja annoksia. Kuten yleensä kroonisen munuaisten vajaa toiminnan yhteydessä, erytrosyyttimääriä tulee tarkkailla hoidon aikana. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Kliinisissä tutkimuksissa ei ole havaittu munuaistoksisia vaikutuksia. Kuten yleensä kroonisen munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä, seerumin/plasman urea- ja kreatiniinipitoisuuksia tulee tark kailla hoidon aikana sekä koiria että kissoja hoidettaessa. Valmisteen tehoa ja turvallisuutta alle 2,5 kg painaville kissoille ei ole varmistettu. Tiineys ja laktaatio: Valmisteen turvallisuutta siitoseläimille tai käyttöä tiineyden ja laktaation aikana ei ole tutkittu. Tästä syystä Fortekor vet. -valmistetta tulee käyttää vain, jos käyttö katsotaan hyöty/riskiarvioinnin perusteella kliinisesti tarkoituksen mukaiseksi. Muilla eläinlajeilla ACE-estäjät on todettu ole van teratogeenisia, jos niitä käytetään tiineyden toi sen tai viimeisen kolmanneksen aikana. Yhteisvaikutukset mui den eläinlääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset: Valmistetta on annettu koirille samanaikai sesti digoksiinin, diureettien ja/tai sydämen rytmi häi riölääkkeiden kanssa ilman, että haittavaikutuksia olisi todettu. Kaliumia säästävien diureettien käytössä Fortekor vet. -valmisteen kanssa tulee noudattaa varovaisuutta. ACE-estäjät voimistavat insuliinin aiheuttamaa hypo gly kemiaa. Kissoilla ei ole todettu yhteisvaikutuksia. ACE-estä jän yhdistäminen muuhun verenpainelääkitykseen (esim. kalsiumkanavan salpaajat, beetasalpaajat tai diureetit) saattaa voimistaa verenpainetta alentavaa vaikutusta. Pakkaukset ja hinnat: TOH 5 mg: 14 tablettia 8,21 ja 140 tablettia 69,94. TOH 20 mg: 14 tablettia 19,14 ja 140 tablettia 163,64 (sis. 8 % alv). Reseptilääke. Huom. Ennen kuin määräätte lääkettä, lukekaa valmisteyhteenveto. Lisätiedot: Novartis Eläinlääkkeet, Metsänneidonkuja 12, Espoo, puh. (09)

20 (taulukko 3) ja sama genotyyppi löytyi maksojen pinnalta neljänä eri näytteenottokertana, josta yhtenä näytteenottokertana myös munuaisten ja sydänten pinnalta. Genotyyppi G6 löytyi kahdesta ja G17 kolmesta näytteestä samana näytteenottokertana. Genotyyppi G14 löytyi neljästä näytteestä kolmena eri näytteenottokertana. POHDINTA Patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyys teurassikojen maksojen, sydänten, munuaisten ja korvien pinnalla oli korkea ja esiintyvyydet olivat saamaa luokkaa teurastamoissa A ja B. Sikojen elinten yersiniakontaminoitumisasteesta ei ole muualla maailmassa tietoa. Sian kielen tiedetään hyvin usein saastuneen patogeenisella Y. enterocoliticalla. Suomessa patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyys myytävissä sian kielissä on lähes 100 prosenttia (Fredriksson- Ahomaa ym. 1999b). Tiedetään, että teurassian tonsillat ovat usein saastuneet suurella määrällä Y. enterocolitica -bakteereita (Shiozawa ym. 1991). Tonsilloista bakteeri voi helposti siirtyä kielen pinnalle ja teurastuksen aikana muun muassa elimiin etenkin, kun tonsillat ja kieli irrotetaan yhdessä elinpaketin kanssa. Tonsillat ja kieli kulkeutuvat elinpaketin mukana hihnalla tai roikkuvat koukussa. Tässä vaiheessa on mahdotonta estää Y. enterocolitican leviäminen tonsilloista ja kielestä elinpakettiin, mistä johtuu patogeenisen Y. enterocolitican korkea esiintyvyys elinten pinnalla sekä teurastamossa A että B. Ruhon roikkuessa pää alaspäin, kudosnesteet ja vesi valuvat ruhon pintaa pitkin päätyen korvien pinnalle, joka voi olla syy korvien pintojen korkeaan kontaminaatioasteeseen. Patogeeninen Y. enterocolitica voi levitä saastuneista elimistä ja korvista suoraan tai epäsuorasti teurastamossa ja lihankäsittelylaitoksissa muihin tuotteisiin. Raa at elimet voivat myös kaupoissa ja kb Teurastamo A Slaugterhouse A NA1 NA3 NA4 NB1 NB2 KUVA 1 FIGURE Teurastamosta A ja B todetut erilaiset pulssikenttäsormenjälkikuviot, kun Yersinia enterocolitica -kannat on tyypitetty NotI-entsyymillä. Different NotI profiles of Yersinia enterocolitica isolates found in the slaughterhouse A and B. NB25 NB26 kotona kontaminoida tuotteita, joita ei enää kuumenneta. Toisaalta raakojen elinten syöttö koirille ja kissoille ei ole harvinaista. Paahdetut siankorvat ovat suosittuja makupaloja koirille, joten jälkikontaminoituneet siankorvat ovat myös mahdollisia Y. enterocolitican lähteitä. Lemmikeistä Y. enterocolitica voi siirtyä etenkin pieniin lapsiin ulosteiden välityksellä. Patogeenisen Y. enterocolitican esiintyvyys elinten ja korvien pinnalla oli korkea myös perinteistä viljelymenetelmää käyttäen ottaen huomioon menetelmän epäherkkyyden (Nesbakken ym. NB27 kb Teurastamo B Slaughterhouse B NA1 NA4 NA8 NB1 NB3 NB9 NB16 NB ). Yllättävää oli patogeenisen Y. enterocolitican löytyminen ilman rikastusta yli puolessa viljelypositiivisista näytteistä, mikä on osoituksena elinten pinnan korkeasta kontaminaatioasteesta, mutta myöskin muun bakteeriflooran alhaisesta määrästä. Valikoiva rikastus osoittautui odotetusti välttämättömäksi. Patogeeninen Y. enterocolitica on löydetty vain satunnaisesti sianlihatuotteista sian kieliä lukuun ottamatta ja silloin useimmiten vasta valikoivan rikastuksen jälkeen (Kapperud 1991). Elintarvikkeista eristetyt Y. enterocolitica -kannat kuuluvat suu- 348

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)

NOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg) VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI

PAKKAUSSELOSTE 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI PAKKAUSSELOSTE Fucithalmic vet. 1% silmätipat, suspensio koirille ja kissoille 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO [Version 7.2, 12/2008] LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Mastitar retard vet. intramammaarisuspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ruisku (8 g) sisältää vaikuttavina aineina:

Lisätiedot

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tratol vet 50 mg/ml oraalisuspensio sialle, naudalle ja lampaalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml oraalisuspensiota sisältää: Vaikuttava aine: Toltratsuriili 50 mg Apuaineet:

Lisätiedot

0,5 ml rokoteannos yksittäisannosta varten tai 0,2 ml (50 annoksen tai 200 annoksen pakkaus) sisältää:

0,5 ml rokoteannos yksittäisannosta varten tai 0,2 ml (50 annoksen tai 200 annoksen pakkaus) sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI FILAVAC VHD K C+V injektioneste, suspensio kaneille. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 0,5 ml rokoteannos yksittäisannosta varten tai 0,2 ml (50 annoksen tai 200 annoksen pakkaus)

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Counting quantities 1-3

Counting quantities 1-3 Counting quantities 1-3 Lukumäärien 1 3 laskeminen 1. Rastita Tick (X) (X) the kummassa box that has laatikossa more on balls enemmän in it. palloja. X 2. Rastita Tick (X) (X) the kummassa box that has

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. KLOXERATE vet intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle

PAKKAUSSELOSTE. KLOXERATE vet intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle PAKKAUSSELOSTE KLOXERATE vet intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle KOOSTUMUS Yksi intramammaariruisku sisältää vaikuttavina aineina kloksasilliininatriumia vastaten 200 mg kloksasilliinia ja ampisilliininatriumia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti (172,1 mg) vastaten

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kaikki kohde-eläinlajit: - Tiamfenikolille herkkien mikrobien aiheuttamien pinnallisten haavainfektioiden hoito.

VALMISTEYHTEENVETO. Kaikki kohde-eläinlajit: - Tiamfenikolille herkkien mikrobien aiheuttamien pinnallisten haavainfektioiden hoito. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Taf vet. 28,5 mg/g sumute iholle, liuos VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 g sisältää: Vaikuttava aine: Tiamfenikoli Apuaineet: Kurkumiini (E 100) 0,5 mg

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml):

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Koostumus annosta kohti (2 ml): 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SUISENG vet. Injektioneste, suspensio, sioille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Koostumus annosta kohti (2 ml): Vaikuttavat aineet: E. colin F4ab-fimbrian adhesiini 65 % ER

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

ENGEMYCIN LA vet 100 mg/ml

ENGEMYCIN LA vet 100 mg/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI ENGEMYCIN LA vet 100 mg/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää: Oksitetrasykliinihydrokloridi vastaten oksitetrasykliiniä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Axilur vet 250 mg tabletti

PAKKAUSSELOSTE. Axilur vet 250 mg tabletti PAKKAUSSELOSTE Axilur vet 250 mg tabletti 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA VASTAAVAN VALMISTAJAN NIMI JA OSOITE EUROOPAN TALOUSALUEELLA, JOS ERI Myyntiluvan haltija: Intervet

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Efex vet 10 mg purutabletti kissalle ja koiralle Efex vet 40 mg purutabletti koiralle Efex vet 100 mg purutabletti koiralle

PAKKAUSSELOSTE. Efex vet 10 mg purutabletti kissalle ja koiralle Efex vet 40 mg purutabletti koiralle Efex vet 100 mg purutabletti koiralle PAKKAUSSELOSTE Efex vet 10 mg purutabletti kissalle ja koiralle Efex vet 40 mg purutabletti koiralle Efex vet 100 mg purutabletti koiralle 1. MYYNTILUVAN HALTIJAN NIMI JA OSOITE SEKÄ ERÄN VAPAUTTAMISESTA

Lisätiedot

1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Florfenikoli 300 mg

1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Florfenikoli 300 mg 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI FLORSELECT VET. 300 mg/ml injektioneste, liuos naudalle ja sialle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Florfenikoli 300 mg Täydellinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (vasikat lypsykarjatiloilla), sika (3 5 päivän ikäiset pikkuporsaat), lammas (karitsat).

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (vasikat lypsykarjatiloilla), sika (3 5 päivän ikäiset pikkuporsaat), lammas (karitsat). VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Baycoxine vet 50 mg/ml oraalisuspensio naudalle, sialle ja lampaalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Toltratsuriili Apuaineet:

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille.

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI KEFAVET VET 50 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiinimonohydraatti vastaten

Lisätiedot

Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie Kannus

Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie Kannus Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie 6 69100 Kannus info@luovaoy.fi www.luovaoy.fi Turkiseläinten pentukuolleisuus tutkimuksessa Päivi Pylkkö 1 1 Kannuksen tutkimustila Luova Oy www.luovaoy.fi Esityksen

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Vaikuttavat aineet: Kefaleksiinimonohydraatti vastaa kefaleksiiniä 500.0 mg Dihydrostreptomysiinisulfaatti vastaa dihydrostreptomysiiniä 500.

Vaikuttavat aineet: Kefaleksiinimonohydraatti vastaa kefaleksiiniä 500.0 mg Dihydrostreptomysiinisulfaatti vastaa dihydrostreptomysiiniä 500. PAKKAUSSELOSTE 1. Eläinlääkevalmisteen nimi Kefa-Mastin vet intramammaarivoide lypsävälle lehmälle 2. Vaikuttavat ja muut aineet Vaikuttavat aineet: Kefaleksiinimonohydraatti vastaa kefaleksiiniä 500.0

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. PARVOERYSIN vet injektioneste, emulsio sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi 2 ml:n annos sisältää:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. PARVOERYSIN vet injektioneste, emulsio sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi 2 ml:n annos sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PARVOERYSIN vet injektioneste, emulsio sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 2 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Parvovirus suis inaktivoitu (kanta S-27) Vähintään

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxiclav vet 400 mg/100 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Amoksisilliini (amoksisilliinitrihydraattina) Klavulaanihappo

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac L4 injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoidut Leptospira

Lisätiedot

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien

Lisätiedot

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90

Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroideihin kuulumaton anti-inflammatorinen lääkeaine, ATCvet-koodi QM01AE90 VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Quadrisol 100 mg/ml oraaligeeli hevosille 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Quadrisol oraaligeeliä sisältää Vaikuttava(t) aine(et) Vedaprofeeni 100

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus.

Tiineys. Eläimet, joilla on akuutti tai subakuutti verenkierto-, suolisto- tai hengitystiesairaus. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Dinolytic vet. 12,5 mg/ml injektioneste, liuos naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: dinoprosti 12,5 mg/ml (dinoprostitrometamolina). Apuaineet: bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta käytetään seuraavien loisten häätämiseen naudalla, porolla ja sialla:

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta käytetään seuraavien loisten häätämiseen naudalla, porolla ja sialla: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Bimectin vet 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: 1 ml sisältää: ivermektiiniä 10 mg Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE Mari Heinonen HY/ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Sikatalouden tulosseminaari 2017 13/03/2017 1 NAPATYRÄN

Lisätiedot

Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä. päivitys

Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä. päivitys Kolmannen polven kefalosporiinien käyttö seuraeläimillä päivitys Miten pitäisi käyttää? Kolmannen polven kefalosporiinit ovat reservilääkkeitä ja luokiteltu kriittisen tärkeiksi mikrobilääkkeiksi Lainsäädännössä

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Amoksisilliini... 200,00 mg Vastaten amoksisilliinitrihydraattia...

Lisätiedot

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Eira Luokkanen ja Annukka Puro- Tahvanainen, Sara Elfvendahl Pello 22.5.2008 1 Luokittelu

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten

VALMISTEYHTEENVETO. Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Duramune DAPPi injektiokuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin suspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet:

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.

VALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Baycoxine vet 50 mg/ml oraalisuspensio naudalle, sialle ja lampaalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Toltratsuriili Apuaineet:

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1/19 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Eurican Herpes 205 injektiokuiva-aine ja liuotin, emulsiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: 1 ml annos: koirien herpesvirus

Lisätiedot

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin

Lisätiedot

VETOX vet 10 IU / ml, injektioneste, liuos naudalle, sialle, hevoselle, lampaalle ja koiralle

VETOX vet 10 IU / ml, injektioneste, liuos naudalle, sialle, hevoselle, lampaalle ja koiralle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VETOX vet 10 IU / ml, injektioneste, liuos naudalle, sialle, hevoselle, lampaalle ja koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää Vaikuttava aine: Oksitosiini

Lisätiedot

Digitally signed by Hans Vadbäck DN: cn=hans Vadbäck, o, ou=fcg Suunnittelu ja Tekniikka Oy, email=hans.vadback@fcg.fi, c=fi Date: 2016.12.20 15:45:35 +02'00' Jakob Kjellman Digitally signed by Jakob Kjellman

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava(t) aine(et): Hevosen puhdistettua antiseerumia, jonka vaikuttava aine on tetanusantitoksiini.

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava(t) aine(et): Hevosen puhdistettua antiseerumia, jonka vaikuttava aine on tetanusantitoksiini. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Equilis Tetanus-Serum vet injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava(t) aine(et): Hevosen puhdistettua antiseerumia,

Lisätiedot

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä. ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Actinobacillus pleuropneumoniae, serotyyppi 2, kanta RP 1*

Actinobacillus pleuropneumoniae, serotyyppi 2, kanta RP 1* 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hyobac App Multi Vet., injektioneste, emulsio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Annosta kohti (1,0 ml) Actinobacillus pleuropneumoniae, serotyyppi

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä Sosiaali- ja terveyslautakunta 164 14.09.2015 Kaupunginhallitus 479 28.09.2015 Kaupunginhallitus 533 26.10.2015 Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä 501/02.07.00/2015 SosTe

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian

Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Kyselylomaketta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Ketodolor vet 100 mg/ml injektioneste, liuos hevoselle, naudalle, sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Ketodolor vet 100 mg/ml injektioneste, liuos hevoselle, naudalle, sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Ketodolor vet 100 mg/ml injektioneste, liuos hevoselle, naudalle, sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Ketoprofeeni 100 mg Apuaineet:

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI. AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN NIMI AURIZON korvatipat, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml valmistetta sisältää: Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini... 3,0 mg Klotrimatsoli...

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa

Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa Nettiversio 5.2.2018: Joitain dioja / tietoja poistettu ja muutettu M. bovis -hankkeen päätösseminaari Valio 17.1.2018 ELL Vera Haapala,

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille.

Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Ancesol 10 mg/ml injektioneste, liuos, naudoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Kloorifenamiinimaleaatti (vastaa 7,03 mg kloorifenamiinia)

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Purevax Rabies injektioneste, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi 1 ml:n annos sisältää: Vaikuttava aine: Rabies rekombinantti canarypox-virus

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

BORGAL vet VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Borgal vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

BORGAL vet VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Borgal vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet: VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Borgal vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Sulfadoksiini Trimetopriimi Apuaineet: Natriumhydroksidi Glyseroliformaali Injektionesteisiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus

Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 9.10.2013 1 Eläinten hankinta Kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles River, Taconic, Scanbur, Jackson Laboratory Hyvä laatu,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

LIITE I NIMI, LÄÄKEMUOTO, LÄÄKEVALMISTEEN VAHVUUS, KOHDE-ELÄINLAJIT, ANTOREITIT JA MYYNTILUVAN HALTIJA/HAKIJA 1/9

LIITE I NIMI, LÄÄKEMUOTO, LÄÄKEVALMISTEEN VAHVUUS, KOHDE-ELÄINLAJIT, ANTOREITIT JA MYYNTILUVAN HALTIJA/HAKIJA 1/9 LIITE I NIMI, LÄÄKEMUOTO, LÄÄKEVALMISTEEN VAHVUUS, KOHDE-ELÄINLAJIT, ANTOREITIT JA MYYNTILUVAN HALTIJA/HAKIJA 1/9 Jäsenvaltio/Myyntiluvan numero Myyntiluvan haltija Kauppanimi Lääkemuoto Vahvuus/vaikuttava

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Eurican Lmulti injektioneste, suspensio. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi annos (1 ml) suspensiota sisältää:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Eurican Lmulti injektioneste, suspensio. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi annos (1 ml) suspensiota sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Eurican Lmulti injektioneste, suspensio. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) suspensiota sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Leptospira interrogans seroryhmä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot