KURIKAN KAUPUNKI Keskustan ja Panttilan osayleiskaava 2025

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS BS2.SLU Tark. Ohjausryhmä Tark. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KURIKAN KAUPUNKI Keskustan ja Panttilan osayleiskaava 2025 Kaavaehdotus

2 KURIKAN KAUPUNKI 1 Esipuhe Kurikan keskustan ja Panttilan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama oikeusvaikutteinen Kurikan Keskustan osayleiskaava. Lisäksi Luovankylän alueella on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1998 hyväksymä oikeusvaikutukseton Luovankylän osayleiskaava. Panttilan alueelle on vuonna 2000 laadittu osayleiskaavaluonnos. Kurikan kaupungin puolesta työtä on johtanut ja valvonut kaupunginhallituksen nimeämänä yleiskaavoituksen ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Margit Parkkamäki (pj.), kehittämispäällikkö Hannu Alanen, tekninen johtaja Matti Hiipakka (Keijo Kentala), kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen, kaupunginsihteeri Martti Seppi, toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi sekä luottamushenkilöt Tuomo Anttila teknisestä lautakunnasta ja Mauri Ilomäki ympäristölautakunnasta. Kaavoituksen alkuvaiheessa ympäristöjohtaja Seppo Kangas jääväsi itsensä kaavoituksen valmistelusta. Suunnittelukonsulttina on toiminut Pöyry Environment Oy ( lähtien Pöyry Finland Oy), jossa työ aloitettiin vuonna Pöyry Finland Oy:ssä tehtävän johdosta on vastannut osastopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja projektisihteerinä on toiminut projektipäällikkö Juha- Matti Märijärvi. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty erillisselvityksinä maisemarakenne-, kulttuuriympäristö-, luonto- ja muinaismuistoselvitykset, meluselvitys sekä valtatien 3 ja kantatien 67 risteysaluetta koskeva aluevaraussuunnitelma. Seinäjoella 11. huhtikuuta 2012 Täydennykset 28. marraskuuta 2012 ja 11. joulukuuta 2012 Pöyry Finland Oy Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö Yhteystiedot Kampusranta 9 C FI Seinäjoki Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Puh Faksi

3 KURIKAN KAUPUNKI 2 Tiivistelmä Kurikan keskustan ja Panttilan osayleiskaava on laadittu tavoitteena ohjevuosi Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Osayleiskaavan selostus sisältää seitsemän suunnittelun eri vaiheita kuvaavaa osiota. Selostuksen liitemateriaali sisältää osallistumis- ja arviointisuunnitelman, neuvottelumuistioita sekä muuta yleiskaavaprosessin seuraamisessa auttavaa materiaalia. 1 Ohjelmaosaan on koottu yleiskaavatyön taustaa ja alkuvaihetta sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Työ aloitettiin vuonna 2007 tavoitteena oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen. Suunnittelualuetta laajennettiin vuoden 2010 alussa itäosasta siten, että siihen sisällytettiin Ilmajoki Kurikka tuulivoimapuistohankkeen Kurikan puoleinen osuus Meskaisvuoren alueella. Tuulivoimapuistohankkeesta on tehty YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 2 Lähtökohtaosaan on koottu tiedot olemassa olleista ja kaavoitusta varten laadituista selvityksistä ja suunnitelmista. Osio sisältää tiivistetyn kuvauksen alueen suunnittelutilanteesta, luonnonympäristöstä, maisemasta ja rakennetusta ympäristöstä sekä ympäristön häiriötekijöistä. Suunnittelualueella sijaitseva Pitkämönluoma kuuluu Natura 2000-verkostoon. Liito-oravan elinpiirejä on havaittu useilla metsäalueilla. Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehtaan alue ovat valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Lisäksi suunnittelualueella on runsaasti muinaismuistolain suojelemia kohteita sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ympäristöjä ja kohteita. Kyrönjoen ja Luovankylän peltoalueet ovat maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Suunnittelualueella sijaitsee useita pohjavesialueita. Maatalousalueet sisältävät merkittäviä maatalouden eläintuotantoyksiköitä. Valtatie 3/kantatie 67 - liittymäalueen aluevaraussuunnitelmassa on esitetty eritasoliittymää nykyisestä liittymästä noin 700m etelään päin. Santavuoren alueelle on suunniteltu tuulivoimapuistoa. Merkittävimpien liikenneväylien ja tuulivoimapuiston lähistöllä esiintyy melua ja rautatien läheisyydessä myös tärinää. 3 Osayleiskaavan valmistelu-osiossa esitetään kaavan valmistelussa huomioidut tavoitteet, rakennemallitarkastelu sekä valmisteluvaiheessa nähtävillä olleen osayleiskaavaluonnoksen sisältö ja siitä saatu palaute. Osayleiskaavan tavoitteena on maankäytön kokonaisvaltaisen kehittämisen ohjaaminen ja asemakaavaprosessin helpottaminen. Tavoitteena on luoda edellytykset asumiselle, elinkeinoille ja virkistykselle samalla säilyttäen luonnon, kulttuuriympäristön ja -maiseman arvot. 4 Osayleiskaavaosassa selostetaan kaavan sisältö ja alueiden käyttö. Yleiskaava ei syrjäytä olemassa olevia asemakaavoja, mutta ohjaa asemakaavojen muuttamista. Laajimmat asemakaavoitettavat asumisen täydennysalueet sijoittuvat nykyistä rakennetta täydentäen keskustan etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle, Kiven alueelle sekä joen itäpuolelle Huovintien pohjoispuolelle. Kaupallisten palveluiden laajentumisalueet sijoittuvat keskustan ja uuden eritasoliittymän välille. Teollisuuden laajentumisalueet painottuvat nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen Ikariin ja Paulaharjuntien pohjoispuolelle. Valtatien 3 ja kantatien 67 uudet liittymäjärjestelyt edistävät asumisen ja liikeelämän laajentumista sekä liikenneturvallisuutta. Laajat peltoalueet säilytetään maatalouskäytössä. Panttilan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön luonne pyritään säilyttämään osoittamalla peltoalueet maatalouskäyttöön ja huomioimalla arvokas rakennuskanta rakentamisen ohjauksessa. Maatalousalueilla rakentamisen ohjaus tapahtuu yleiskaavalla ja rakennusjärjestyksellä. Santavuoren alueelle on esitetty tuulivoimaloita. 5 Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna laadittujen suunnitelmien ja selvityksien aineistoa, viranomaisten lausuntoja sekä neuvotteluissa ja kuulemisvaiheessa saatuja kommentteja. 6 Osayleiskaavan toteuttaminen sisältää ohjeita jatkosuunnittelulle. 7 Osayleiskaavan suunnitteluvaiheet ja hyväksyminen-osiossa esitetään lyhyesti kaavan suunnitteluvaiheet, sidosryhmätyöskentely, hallintokäsittelyt nähtävillä oloineen sekä hyväksymiseen liittyvät vaiheet.

4 KURIKAN KAUPUNKI 3 Käsittelyvaiheet Työneuvottelu Työneuvottelu Aluevaraussuunnitelman työkokous Arvoluokitusneuvottelu Aluevaraussuunnitelman työkokous Arvoluokitusneuvottelu Kaupunginhallitus, kaavoituksen ohjausryhmän valinta Työneuvottelu Ohjausryhmä Valtuustoseminaari (kaavoituksen aloitusvaiheen esittelytilaisuus) Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Työneuvottelu Ilmajoen Koskenkorvan osayleiskaavan viranomaisneuvottelu Ohjausryhmä Aluevaraussuunnitelman työkokous Ohjausryhmä Ohjausryhmä Ohjausryhmä Kaupunginhallitus (kaavaluonnoksen käsittely) Yleisötilaisuus Kaavaluonnos yleisesti nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) Kaavan laatijan vastaanottotilaisuus (MRL 62, MRA 30 ) Ohjausryhmä 6 (luonnoksesta saadun palautteen käsittely) Viranomaistyöneuvottelu (rakennettu kulttuuriympäristö) Viranomaistyöneuvottelu (tieverkko ja liikenne) Työneuvottelu 5 (tuulivoima) Viranomaistyöneuvottelu (ELY-keskuksen kannanotot kaavaluonnokseen) Työneuvottelu Ohjausryhmä Viranomaistyöneuvottelu Ohjausryhmä Kaupunginhallitus Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä (MRA 19 ) Yleisötilaisuus Ohjausryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

5 KURIKAN KAUPUNKI 4 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Käsittelyvaiheet 1 OHJELMA Yleiskaavatyön taustaa Suunnittelualue ja laatimispäätös Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 2 LÄHTÖKOHDAT Selvitysmenetelmät Suunnittelutilanne Erillisselvitykset Muut suunnitelmat ja selvitykset Maanomistus Pohjakartat, ilmakuvat Luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Väestö, elinkeinot ja palvelut Rakennettu ympäristö Rakentamista rajoittavat tekijät 58 3 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU Alustavat tavoitteet Tavoitteet osayleiskaavan valmisteluvaiheessa Valmisteluvaiheen sidosryhmätyöskentely Rakennemallitarkastelu Osayleiskaavaluonnos Mielipiteen kuuleminen kaavaluonnoksesta ja sidosryhmätyöskentely Täydennysselvityksistä johdetut tavoitteet 88 4 OSAYLEISKAAVA Merkittävimmät muutokset luonnosvaiheen jälkeen Mitoitus Alueiden käyttö osayleiskaavassa Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet Rakentamista rajoittavat tekijät Liikenne Tekninen huolto Yhteenveto YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Menettely Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen 109

6 KURIKAN KAUPUNKI Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset yhdyskuntakehitykseen ja maankäyttöön Vaikutukset yksilöönj ja yhteisöön OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen vaiheittaisuus Jatkosuunnitelmat Seuranta ja jälkiarviointi OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET JA HYVÄKSYMINEN Suunnitteluvaiheet Sidosryhmätyöskentely Virallisen kaavaehdotuksen hallintokäsittely 119 Kuvat Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan maakunta Kuva 2. Suunnittelualue Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Kuva 4. Ote Luovankylän osayleiskaavasta 1998 Kuva 5. Ote Keskustan osayleiskaavasta 1995 Kuva 6. Aluevaraussuunnitelman rakennemallivaihtoehdot Kuva 7. Ote aluevaraussuunnitelmasta Kuva 8. YVA:n hankevaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoitus-suunnitelmat (Lähde: Tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset, Ramboll 2011) Kuva 9. Maanomistus Kuva 10. Otteet Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmasta Kuva 11. Luontokohteet Kuva 12. Kurikan keskustan rakennuskannan ikärakenne Kuva 13. Maiseman arvot ja ongelmat (Maisemaselvitys 2008) Kuva 14. Kulttuuriympäristö Kuva 15. Asukasmäärät osa-alueittain Kuva 16. Elinkeinot, palvelut ja työpaikat Kuva 17. Tekniset verkostot Kuva 18. Nykyinen liikenneverkko Kuva 19. Liikenteen estevaikutus Kuva 20. Matkailu ja virkistys Kuva 21. Ote aluevaraussuunnitelman meluselvityksestä, päivämelualueet, ennuste vuodelle 2030 Kuva 22. Melu- ja tärinähäiriöalueet Kuva 23. Rakentamista rajoittavat tekijät Kuva 24. Kurikan Magneetti-ideasuunnitelma, kaupan alueet (JKMM Arkkitehdit Oy) Kuva 25. Kurikan kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelma (Santasalo Ky) Kuva 26. Pitkämön Keitaan kehittämissuunnitelma (Eriksson Arkkitehdit Oy) Kuva 27. Asemakaavan rakentamattomat alueet (Tilanne 12/2008) Kuva 28. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2009 (Ramboll) Kuva 29. Paikkojen identiteetit Kuva 30. Rakennemalli Kuva 31. Rakennemallin laajentumisalueet Kuva 32. Osayleiskaavaluonnos Kuva 33. Havainnekuva Tampereentien eteläpuolelta Myllykylästä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 160 m. (Lähde: Tuulivoimapuiston YVA-selostus, Ramboll) Kuva 34. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi (Lähde:Tuulivoimapuiston YVA-selostus, Ramboll)

7 KURIKAN KAUPUNKI 6 Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Lausunto tulvakorkeuksista Liite 3. Arvoluokitusneuvottelut 1 ja 2 Liite 4. Ohjausryhmä 1, Liite 5. Viranomaisneuvottelu 1, Liite 6. Ohjausryhmä 2, Liite 7. Ohjausryhmä 3, Liite 8. Ohjausryhmä 4, Liite 9. Työneuvottelu Liite 10. Työneuvottelu Liite 11. Viranomaistyöneuvottelu Liite 12. Kaavan laatijan vastineet Liiteraportit 1 Maisemaselvitys, Pöyry Luontoselvitys, Pöyry Kulttuuriympäristöselvitys, Kurikan kaupunki ja Pöyry Liikennemeluselvitys, Pöyry Arkeologinen inventointi, K-P:n ArkeologiaPalvelu Kaupallinen selvitys, Santasalo Lepakkoselvitys, Pöyry Liito-oravaselvitys, Pöyry Luontoselvitys osayleiskaavan laajennusalueelta, Pöyry Tuulivoimapuiston lepakkokartoitus, Biologitoimisto Vihervaara Tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset, Ramboll Vt 3 ja kt 67 parantaminen Kurikan kohdalla, Aluevaraussuunnitelma, Ramboll Ilmajoen-Kurikan tuulivoimapuiston YVA-selostus, Ramboll 2010

8 KURIKAN KAUPUNKI 7 1 OHJELMA 1.1 YLEISKAAVATYÖN TAUSTAA Kurikan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan liiton alueella Länsi-Suomen läänissä. Se kuuluu yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kauhavan, Lapuan ja Seinäjoen kanssa Seinäjoen seutuun. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2009 alussa Jurvan yhdistyttyä Kurikkaan. Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan maakunta Etäisyydet Kurikan keskustasta ovat: Seinäjoelle Vaasaan Poriin 32 km 76 km 177 km Tampereelle Jyväskylään Helsinkiin 170 km 208 km 346 km Osayleiskaava laaditaan Kurikan keskustan ja Panttilan alueelle. Kurikan keskustan alueella on voimassa vuonna 1995 vahvistettu oikeusvaikutteinen Keskustan osayleiskaava ja Luovankylän alueella kaupunginvaltuuston vuonna 1998 hyväksymä oikeusvaikutukseton Luovankylän osayleiskaava. Panttilan alueelle (Panttila Antila Sahankylä) on laadittu vuonna 2000 osayleiskaavaluonnos.

9 KURIKAN KAUPUNKI SUUNNITTELUALUE JA LAATIMISPÄÄTÖS Alustava suunnittelualue Kurikan keskustan ja Panttilan osayleiskaava-alue käsittää Kurikan keskustan lähiympäristöineen sekä Panttilan ja Tuiskulankylän alueen. Etelässä suunnittelualueeseen sisältyy Pitkämön virkistysalueen pohjoisosa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa kuntarajaan. Kuva 2. Suunnittelualue

10 KURIKAN KAUPUNKI Suunnittelualueen tarkistus Luonnosvaiheessa tuli tarpeelliseksi tarkentaa suunnittelualueen rajausta. Suunnittelualuetta laajennettiin vuoden 2010 alussa itäosasta siten, että siihen sisällytettiin Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuistohankkeen Kurikan puoleinen osuus Meskaisvuoren alueella. Tuulivoimapuistosta laadittiin kaavaprosessin aikana ympäristölain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Suunnittelualueen laajennusalueeseen sisältyy tuulivoimapuiston hankealue sekä YVA-ohjelmassa lähivaikutusten tarkastelualueeksi määritelty alue tarvittavine lisäalueineen Luovankylän suuntaan. Suunnittelualueen laajuus on noin 6000 ha (kuva 2). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Ilmajoen Koskenkorvan alueeseen, jossa on käynnissä samanaikaisesti osayleiskaavahanke. 1.3 YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Yleiskaavan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja 6. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 ). Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoittaa yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Yleiskaava on sekä kunnan strategisen suunnittelun eräs väline että asemakaavoituksen ohjaaja. Se on ennen kaikkea kunnan tahdon ilmaisija ja sen toteuttamisen väline. Lähde: Ympäristöministeriö, Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuksen järjestämistä (MRL 62 ). Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista (MRL 9 ). Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava - oleellisimmat oikeusvaikutukset Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 ja 128 ). Kaavoituspäätöksen yhteydessä tai yleiskaavassa voidaan myös nimetä yksi tai useampi alue enintään 10 vuoden ajaksi kehittämisalueeksi (MRL 110 ja 111 ). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealue, jolla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 42 ). Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39 ). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita

11 KURIKAN KAUPUNKI 10 haitasta kohtuullista korvausta (MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 43 ). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia (MRL 101 ). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toimenpiderajoituksia (MRL 43 ): - yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus) - maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus) - rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41 ). Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella luvanvaraiseksi (127 ). Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (MRL 99 ). Kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan oikeusvaikutteissa yleiskaavassa erityisesti määrätä yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena siten, että rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarveharkintaa, kun rakentaminen koskee enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta. (MRL 44 ). Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. MRL 72 :ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kehittämisalueita koskevia säännöksiä (MRL ) Kehittämisalueeksi voidaan nimetä rakennettu alue, jonka uudistamista, suojelemista, elinympäristön parantamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai muuta yleistä tarvetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi erityiset kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteet ovat tarpeen. Kehittämisalueeksi voidaan nimetä myös rakentamaton alue, milloin sen rakentaminen on asuntotai elinkeinopoliittisista syistä tarpeen ja sen toteuttaminen maanomistuksen pirstoutuneisuudesta, kiinteistöjaotuksen hajanaisuudesta tai muusta vastaavasta syystä edellyttää erityisiä kehittämis- tai toteuttamistoimenpiteitä. Kehittämisalueilla voidaan sen estämättä, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, päättää sovellettaviksi seuraavia erityisjärjestelyjä: 1) alueen toteuttamisvastuu 84 ja 90 :ssä tarkoitetuilta osin osoitetaan alueen kehittämistä varten muodostetun yhteisön tehtäväksi; 2) asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa tehdään alueen toteuttamisesta kertyvien hyötyjen ja kustannusten jakamiseksi kunnan ja kiinteistönomistajien kesken kiinteistöjärjestely, siten kuin siitä erikseen säädetään, milloin jakamiseen tämän lain säännöksistä poikkeavalla tavalla on olosuhteista johtuen erityistä syytä; 3) kunnalla on oikeus periä maanomistajalta hyötyyn suhteutettu kohtuullinen kehittämismaksu, jos alueen kehittämistoimenpiteistä koituu maanomistajalle erityistä hyötyä, joka on epäsuhteessa hänen suorittamiinsa kustannuksiin; 4) kunnalla on etuosto-oikeus etuostolain (608/1977) 5 :n 1 momentissa asetetusta pintaalarajoituksesta riippumatta; sekä 5) alueelle suunnataan erityisiä tukitoimia sen mukaan kuin niistä valtion tukitoimien osalta asianomaisen viranomaisen kanssa erikseen sovitaan.

12 KURIKAN KAUPUNKI 11 Kaavoituspäätöksestä tai kaavasta tulee ilmetä, mitä erityisjärjestelyjä kehittämisalueella sovelletaan ja perusteet niiden soveltamiselle. Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka koskee tuulivoimarakentamisen lupamenettelyn mahdollistamista yleiskaavan perusteella, on tullut voimaan Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää (77 b ). Jos 77 a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan (77 c ). Vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentamista koskevat erityiset säännökset Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva MRL:n muutos on tullut voimaan Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Sovelletaan neljän vuoden kuluttua myös paljon tilaa vaativaan erikoistavaran kauppaan (MRL 71 a ). Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset yleiskaavalle (MRL 71 b ). 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c ). Asemakaavan oikeusvaikutukset vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiseen (MRL 71 d ). Ei ilman asemakaavaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle Muu lainsäädäntö Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoituksiin, joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat: Luonnonsuojelu - luonnonsuojelulaki (1096/1996) Kulttuuriympäristö - laki rakennusperinnön suojelusta (2010/498) - valtion omistamien rakennusten suojeluasetus (480/1985) - kirkollisen rakennusten suojelu (kirkkolaki 1054/1993) - muinaismuistolaki (295/1963)

13 KURIKAN KAUPUNKI 12 Muu ympäristönsuojelu - ympäristönsuojelulaki (86/2000) Yleiset tiet ja rautatiet - maantielaki (503/2005) - ratalaki (110/2007) Muu lainsäädäntö - metsälaki (1093/1996) - asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010) - maa-aineslaki (555/1981) - vesilaki (587/2011) - ulkoilulaki (606/1973) - maastoliikennelaki (1710/1995) - lunastuslaki (603/1977) - sähkömarkkinalaki (386/1995) - kaivoslaki (621/2011) - jätelaki (1072/1993) - kemikaalilaki (744/1989) - ilmailulaki (1194/2009) Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään. 1.4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kurikan keskustan ja Panttilan osayleiskaavatyötä varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekä kaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa on nimetty tiedossa olevat osalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat sekä yhteyshenkilöt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu alustavasti vuonna 2009 tiedotustilaisuuksien ja viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty vuonna 2010 Ilmajoen-Kurikan tuulivoimahankkeen osalta. Suunnittelualuetta on laajennettu käsittämään hankkeen lähivaikutusten tarkastelualue sekä vähäinen laajennus Luovankylän suuntaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

14 KURIKAN KAUPUNKI 13 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYSMENETELMÄT Suunnitelman lähtökohdat on koottu olemassa olevista aineistoista sekä kaavoitusta varten laadituista suunnitelmista ja selvityksistä. Lähtökohta-aineistoa on täydennetty kaavaprosessin kuluessa. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen valmistuneiden selvitysten tiedot on esitetty eriteltyinä. Täydennysselvitysten perusteella tehdyt tarkistukset kaavan tavoitteisiin on esitetty kaavaselostuksen kohdassa SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset tavoitteet huomioidaan rinnakkain MRL 39 :ssa yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntakaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavan kautta. Osa tavoitteista kohdistuu suoraan kuntien kaavoitukseen. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näistä Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet sisältävät alueellisesti kohdennettuja tavoitteita, jotka eivät koske Kurikan keskustan ja Panttilan yleiskaavoitusta Vahvistettu maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Ote maakuntakaavasta kuvassa 3. Alue- ja yhdyskuntarakenne (suunnittelumääräys kursiivilla) Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alue c Kurikan keskustaajama on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä. Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueena merkittyä aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Taajamatoimintojen alue a Panttilan alue on merkitty taajamatoimintojen alueen kohdemerkinnällä. Panttilan taajama-alue sijoittuu Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki kasvuvyöhykkeelle, jossa tulee varautua asutuksen kasvun ja

15 KURIKAN KAUPUNKI 14 muun maankäytön yhteen sovittamiseen. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Taajamatoimintojen alue Keskustan ja Panttilan alue on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista ja taajamakuvan eheyttämistä. Teollisuustoimintojen alue t Kurikan keskustaan Paulaharjuntien varteen ja Ikarin alueelle valtatien 3 varteen on osoitettu teollisuuden kohdemerkintä (t). Teollisuuden kehittämisen kohdealue tk Valtatien 3 varteen Ikarin alueelle on osoitettu puusepän- ja metalliteollisuuteen erikoistuvan kehittämisen kohdealue (tk). Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan. Kulttuuriympäristö ja -maisema (suunnittelumääräys kursiivilla) Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 Panttila kuuluu maakuntakaavassa Ilmajoki-Huissi-Panttilan maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-2), joka sisältää kohdeselostuksen mukaan intensiivistä maataloustuotantoa, asutusta ja kulttuurimaisemaa. Suunnittelualueen itäosa kuuluu Luovankylän maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-2), joka on kohdeselostuksen mukaan kulttuurimaisemaa. Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Matkailun vetovoima-alue mv Suunnittelualue kuuluu itäosia lukuun ottamatta Kyrönjokilaakson matkailun vetovoima-alueeseen, joka on kohdeselostuksen mukaan jokilaakson ja maiseman muodostama kokonaisuus. Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytännöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja -kohteet, kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Kurikassa on kolme valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta, joista Kurikan kirkko ja Panttilan kylä sijaitsevat suunnittelualueella. Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Suunnittelualueen eteläosa kuuluu Kauhajokilaakson, pohjoisosa Kyrönjokilaakson ja itäosa Luovankylän maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Lisäksi Kurikan kirkon ympäristö on maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue. (ks. lisää selostuksen kohdasta 2.8.5) Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto.

16 KURIKAN KAUPUNKI 15 Kuva 3. Ote maakuntakaavasta Virkistysalue v-1 Suunnittelualueella sijaitseva Pitkämö on merkitty maakuntakaavassa virkistysaluemerkinnällä. Alue on tarkoitettu virkistys- ja matkailutoiminnan solmupisteeksi, jonne voidaan sijoittaa tarkoitusta tukevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen tarkka rajaus määräytyy kuntakaavoituksen yhteydessä. Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Natura 2000-verkostoon kuuluu suunnittelualueella sijaitseva Pitkämönluoma, FI Pohjavesialue Suunnittelualueella, Panttilan länsipuolella, sijaitsee Kylänvuoren pohjavesialue ja suunnittelualueen itäosassa Meskaisvuoren pohjavesialue. Osa Kuusistonloukon pohjavesialueesta sijoittuu suunnittelualueen länsiosaan. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat myös Myllykylän ja Niileskallion pohjavesialueet. Kalliokiviainesten ottamisalue Suunnittelualueella, Ikarin eteläpuolella, sijaitsee Uuramenkallion kalliokiviainesten ottamisalue. Yhteysverkot Koko maakuntakaavaa koskien on annettu yleinen suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja maankäytön aluevarauksia tehtäessä on varauduttava selvittämään kehittämismahdollisuudet koskien korkeatasoisia valtakunnallisia liikenneyhteyksiä, jossa erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen on otettava huomioon. Liikenne Valtatie 3 kuuluu Via Finlandiaan ja TEN-verkostoon. Valtatielle 3 on merkitty ohjeellinen uusi tielinjaus Koskenkorvalta ja Panttilan risteyksestä Ikarin alueelle.

17 KURIKAN KAUPUNKI 16 Valtatielle 3 ja kantatielle 67 on merkitty merkittävästi parannettava tieosuus Kurikasta Koskenkorvalle. Merkinnällä mahdollistetaan lähitulevaisuudessa ko. yhteysvälin merkittävät parannukset, mahdolliset Saaren ja Koskenkorvan eritasoliittymät sekä vt 3/ kt 67 -liittymä, lisäkaistat ja kevyen liikenteen ratkaisut verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Ohjeellinen eritasoliittymä Ikarin teollisuusalueelle ja ohjeellisen uuden tielinjauksen yhteyteen on merkitty ohjeelliset eritasoliittymät. Perusparannettava rata Seinäjoki Kaskinen yhteysvälille on osoitettu perusparannettava rata. Perusparannus edistää yhteysvälin liikenteen jatkumista ja sen kehittämistä. Matkakeskus / julkisen liikenteen vaihtopaikka Kurikan keskustaan on osoitettu maakuntakaavassa julkisen liikenteen vaihtopaikka (linjaautoasema). Seinäjoen matkakeskuksen ja muiden julkisen liikenteen vaihtopaikkojen aluevaurauksissa sekä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon niiden laajeneminen valtakunnalliseksi ja maakunnalliseksi verkostoksi. Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti Ohjeellisia moottorikelkkailun runkoreittejä on merkitty Kurikka Ilmajoki Ylistaro välille sekä Kurikan ja Kauhajoen välille. Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkee reitti Peräseinäjoki Jalasjärvi Kurikka Jurva. Ulkoilureitti Ohjeellisia ulkoilureittejä on merkitty Kurikan keskustasta Ilmajoen Huissiin, Jurvan Säläisjärvelle, Teuvan Lomaopintolaan sekä Pitkämön alueelta Seinäjoen Jouppilanvuorelle ja Kyrkösjärvelle. Vesihuolto Vt 3:n suuntaisesti kulkee seudullisesti merkittävä syöttövesijohto (vj) Kurikasta Jalasjärvelle ja Peräseinäjoelle ja Kt 67:n suuntaisesti suunnittelualueen läpi seudullisesti merkittävä syöttövesijohto (vj) Kauhajoelta Seinäjoelle. Ohjeellinen tietoliikenneverkko tl Maakuntakaavassa on esitetty ohjeellisia tietoliikenneverkkoyhteyksiä Kurikasta Jalasjärven, Kauhajoen, Jurvan ja Ilmajoen suuntaan Maakuntakaavan uudistaminen Etelä-Pohjanmaan liitto on aloittanut maakuntakaavan uudistamisen käynnistämällä vaihemaakuntakaavojen laatimisen vuonna Uusien vaihemaakuntakaavojen teemoina ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Kaavan sisältö täsmentyy valmistelun kuluessa, ja sitä voidaan tarvittaessa käsitellä useassa vaihekaavassa. Kaavaprosessi on virallisesti käynnistynyt kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoittamisella. Vaihekaava 1. Tuulivoima I vaihekaavan tavoitteena on osoittaa Etelä Pohjanmaalle maakuntatasoinen ratkaisu alueelle parhaiten soveltuvista tuulivoiman tuotantoalueista. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu tuulivoimaselvitys, jonka tarkoituksena on löytää sellaiset alueet, joilla on voimaloiden perustamiselle suotuisat tuuliolosuhteet sekä yhteensovittamisen tarve tuulivoimarakentamisen ja muun alueidenkäytön välillä on vähäinen. Muut vaihekaavoja varten valmistuneet selvitykset - Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys, Loppuraportti. Liikenneviraston julkaisu B:42, Sito Oy Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys. E-P:n liitto, FCG Oy 2011

18 KURIKAN KAUPUNKI Osayleiskaavat Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama oikeusvaikutteinen Keskustan osayleiskaava. Yleiskaavassa on asumiseen varattu alueita pääosin keskustaan ja sen pohjois- ja itäpuolisille lievealueille sekä Jyllin alueelle. Teollisuudelle on varattu alueita keskustaan sekä Paulaharjun ja Ikarin Uuramenmäen alueille. Palvelualueita on varattu keskustan lisäksi valtatien 3 ja kantatien 67 risteysalueen ympäristöön Kurikankylään. Ote Keskustan osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 5. Suunnittelualueen itäosassa on voimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1998 hyväksymä oikeusvaikutukseton Luovankylän osayleiskaava. Osayleiskaavassa Meskaiskylään on osoitettu asumista. Teollisuudelle on osoitettu alue valtatien 3 eteläpuolelle Kuparikallion Konilakson alueelle. Muutoin suunnittelualueelle on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousaluetta. Ote Luovankylän osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 4. Panttilan alueelle (Panttila Antila Sahankylä) on laadittu vuonna 2000 osayleiskaavaluonnos, joka ei ole ollut valtuustokäsittelyssä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosistaan valmisteilla olevaan Ilmajoen Koskenkorvan osayleiskaavaan. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä helmi-maaliskuussa Kuva 4. Ote Luovankylän osayleiskaavasta 1998

19 KURIKAN KAUPUNKI 18 Kuva 5. Ote Keskustan osayleiskaavasta Asemakaavat Keskustaajaman alueella on voimassa Keskustan asemakaava, jota on laadittu eri vaiheissa. Myös Panttilan keskeiset alueet on asemakaavoitettu ja Miedossa sekä Ikarin alueella on laadittu asemakaavoja Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ja osayleiskaava säätelevät yhdessä asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista. Voimassaolevan rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt ja se on tullut voimaan Vesihuollon kehittämissuunnitelmat Kurikan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa on päivitetty kuntaliitoksen jälkeen ja suunnitelma (Ramboll) on ollut nähtävillä ja siitä on pyydetty lausunnot joulukuussa Seinäjoen seudun vesihuollon yleissuunnitelma, jossa on päivitetty myös Kurikan tietoja, on valmistunut vuonna 2009 (Pöyry). Ks. kohta tekninen verkosto ja tavoitteet kohta

20 KURIKAN KAUPUNKI Vt 3 ja kt 67 parantaminen Kurikan kohdalla, Aluevaraussuunnitelma 2010 ELY-keskus, Kurikan kaupunki ja Ramboll Finland Oy ovat laatineet valtatien 3 ja kantatien 67 liittymäalueen aluevaraussuunnitelman, joka palvelee myös osayleiskaavoitusta. Aluevaraussuunnitelma perustuu Tiehallinnon vuonna 2005 laatimaan Valtatien 3 kehittämissuunnitelmaan, jossa on esitetty Kurikan kohdalle eritasoliittymä sekä tie- ja liittymäjärjestelyjä. Kaavoitustyötä aloitettaessa on päädytty siihen, ettei uusia radikaaleja tieverkkoratkaisuja tarvita, vaan suunnitelma kohdistetaan valtatien ja kantatien liittymäratkaisun laatimiseen. Aluevaraussuunnitelma on valmistunut vuonna Aluevaraussuunnitelmassa oli mukana neljä erilaista eritasoliittymävaihtoehtoa ja maankäytön rakennemallia. Vaihtoehdoissa 1 3 eritasoliittymä on sijoitettu noin 700 metriä etelään nykyisestä valtatien ja kantatien tasoliittymästä ja vaihtoehdossa 4 nykyisen liittymän kohdalle. Vaihtoehtojen vaikutuksia selvitettiin liikenteen, liikenneturvallisuuden, maankäytön ja ympäristön sekä teiden rakentamiskustannusten osalta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Kuva 6. Aluevaraussuunnitelman rakennemallivaihtoehdot Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto 1, jonka liikenteelliset ja maankäytölliset mahdollisuudet koettiin parhaimmiksi. Aluevaraussuunnitelmaa laadittaessa todettiin liikenteen toimivuustarkastelun tuloksena, että kantatie 67 on hyvin ruuhkautumisherkkä Kurikan keskustasta valtatielle 3 johtavalla osuudella. Em. syystä aiemmin keskusteluissa esiintynyttä tasoliittymävaihtoehtoa ei pidetty välityskyvyltään riittävänä, joten aluevaraussuunnitelma on laadittu eritasoliittymäratkaisuna.

21 KURIKAN KAUPUNKI 20 Suunnitelmassa ei esitetä merkittäviä uusia tielinjausvaihtoehtoja. Kantatielle 67 on esitetty kaksi kiertoliittymää. Sisäinen liikenne on erotettu valtatien ja kantatien liikenteestä. Kurikankyläntien liittymä valtatiehen poistuu ja Ikarin teollisuusalueen valtatieliittymä kanavoidaan. Suunnitelmassa arvioidut liikennemelualueet esitetään kuvassa 21. Kuva 7. Ote aluevaraussuunnitelmasta Seinäjoki-Kaskinen-radan perusparannus, Ratasuunnittelu Seinäjoki Kaskinen-radan perusparannusta koskeva ratasuunnitelma on osayleiskaavaehdotusta laadittaessa ollut Liikenneviraston hyväksymiskäsittelyssä. Osayleiskaavaa valmisteltaessa on käytettävissä ollut ratasuunnitelmaluonnos (Liikennevirasto, Pöyry Finland Oy). Ratasuunnitteluun liittyvän tärinäselvityksen on laatinut Geomatti Oy Rata on tarkoitus parantaa nykyisellä paikallaan. Kiskotuksen laadun ja radan kunnon takia kuormatuille tavarajunille on nykyisin annettu suurelta osin nopeusrajoitus km/h. Nopeustavoitteena koko rataosalla on 80 km/h akselipainolla 225 kn. Yksittäisiä paikallisia tätä alhaisempia nopeusrajoituksia sallitaan, mikäli rakentamiskustannukset ja maankäyttö- ja ympäristötavoitteiden toteuttaminen saavutettavaan hyötyyn verrattuna muutoin muodostuisivat kohtuuttomiksi. Perusparantamistoimenpiteet pitävät sisällään mm. päällysrakenteen uusimisen, ratarakenteen parantamisen, tasoristeyksien poistamisia ja parantamisia. Kurikan osalla rata-alueen maaperä on suurelta osin pehmeikköä ja radan parantamiseksi on ehdotettu pohjanvahvistuksia, jotka toteutettaisiin lähinnä vastapenkerein ja ojien siirroin. Suunnitelman mukaan poistuvat tasoristeykset on esitetty kuvassa 19. Rautatielle perustetaan 30 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta ulottuva suoja-alue, joka jää maanomistajan omistukseen. Suoja-alueella sallittavia toimenpiteitä rajoitetaan ja ne edellyttävät Liikenneviraston lupaa. Asemakaava-alueen ulkopuolella suoja-alueelle ei saa rakentaa. Ratasuunnitelman mukaan rautatieliikenteen aiheuttamista ympäristöhäiriöistä merkitystä saattaa olla tärinällä. Suunnitelman mukaan tärinän vaimentamiseksi mahdollisia toimenpiteitä ovat esim. nopeusrajoitukset. Rakenteellisia toimenpiteitä ei tehdä. Rautatien melu- ja tärinävaikutuksista lisää kohdassa

22 KURIKAN KAUPUNKI Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuistohanke EPV Tuulivoima Oy suunnittelee Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuiston rakentamista Santavuoren Meskaisvuoren alueelle. Tuulivoimapuiston hankealue on valittu yhtiön teknistaloudellisten selvitysten ja arvioiden perusteella yhteistyössä maitaan vuokranneiden maanomistajien kanssa. Alueelle on katsottu olevan hyvät edellytykset tuulivoimatuotantoon sekä hyväksyttävyyden että teknis taloudellisten seikkojen kannalta. Suunnitellun tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetiksi on esitetty MW. Voimaloista kolme sijoittuisi Kurikan alueelle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) on valmistunut vuonna 2010 (Ramboll). Tuulivoimapuiston YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon, joka valmistui osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. YVA-selvitysten lisäksi on laadittu täydennysselvityksiä lepakoista, liito-oravista, linnustosta ja luontoarvoista. YVA-selostuksessa ja täydennysselvityksissä esitetyt tiedot on raportoitu kaavaan vaikuttavilta osin kaavaselostuksen lähtökohtaosiossa. Yhteysviranomaisen lausuntoa on esitelty kohdassa Hankevaihtoehdot Vaihtoehto 0 (VE 0): YVA-asetuksen edellyttämä vaihtoehto, hankkeen toteuttamatta jättäminen, Ilmajoen Kurikan suunnittelualueelle ei sijoiteta maatuulipuistoa. Vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja jollain muulla tuotantotavalla. VE 0 toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa otetaan huomioon ympäristöön nykyisin vaikuttavat prosessit. Hankevaihtoehto 1 (VE 1): Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuistoalueelle toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan kaikkiaan 20 tuulivoimalaa teholtaan 2 5 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti tulee olemaan MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeudet ovat 120, 140 ja 160 metriä. Hankevaihtoehto 2 (VE 2): Tuulivoimapuistoalueelle toteutetaan päivitetyn hankesuunnitelman mukaan kaikkiaan 16 tuulivoimalaa. Kokonaiskapasiteetti tulee olemaan MW. Voimaloiden tehot ja napakorkeudet ovat samat, kuin vaihtoehdossa 1. Kurikan puolella sijaitsee molemmissa vaihtoehdoissa kolme voimalaa, joiden sijoituksessa on vähäisiä eroja. Ilmajoen puolella vaihtoehdot eroavat toisistaan merkittävämmin. Kuva 8. YVA:n hankevaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoitussuunnitelmat (Lähde: Tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset, Ramboll 2011)

23 KURIKAN KAUPUNKI ERILLISSELVITYKSET Osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten tiedot on viety tiivistettynä selostukseen. Alueen nykytilannetta ja ominaisuuksia kuvaavat tiedot lähtötieto-osioon ja maankäyttöä koskevat suositukset kaavan tavoitteisiin. Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat erillisselvitykset: 1. Maisemaselvitys, Pöyry 2008 Maisemaselvityksessä on annettu maisemalliset maankäytön suositukset ottaen huomioon maisemarakenteen, -kuvan ja kulttuurihistorian tyypillisimmät piirteet ja merkittävimmät kohteet. 2. Luontoselvitys, Pöyry 2008 Luontoselvityksessä pyrittiin kartoittamaan alueelta metsälaissa, vesilaissa ja luonnonsuojelulaissa sekä EU:n luonto- ja lintudirektiiveissä huomioitavat arvot sekä muut maankäytön suunnittelua mahdollisesti rajoittavat ja ohjaavat luontoarvot. 3. Kulttuuriympäristöselvitys, Kurikan kaupunki ja Pöyry 2009 Kulttuuriympäristöselvityksessä suunnittelualuetta on käsitelty kuutena osa-alueena (Keskusta, Panttila, Tuiskula, Jyllintaipaleen alue, Lusa Pitkämö sekä Kurikankylä). Selvityksessä esitetään osa-alueiden historia ja asema kokonaisuudessa sekä arvioidaan niiden nykytilaa ja kehittämisen lähtökohtia. Lisäksi esitetään merkittävimmät rakennetun ympäristön kokonaisuudet ja kohteet. 4. Liikennemeluselvitys, Pöyry 2009 Meluselvityksessä on laskettu suunnittelualueen nykyisen tieverkon mukaisten yleisten teiden melualueet vuodelle 2030 ennustetuilla liikennemäärillä. Valtatien 3 ja kantatien 67 parantamistoimenpiteiden meluvaikutukset on selvitetty aluevaraussuunnitelman yhteydessä. 5. Arkeologinen inventointi, Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Oy 2010 Arkeologisessa inventoinnissa selvitettiin suunnittelualueen tunnettujen kivikautisten asuinpaikkojen laajuuksia ja rajoja sekä etsittiin uusia esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäänteitä. Selvitys kattaa koko suunnittelualueen. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen valmistuneet selvitykset 6. Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011 Kaupallisessa selvityksessä on tarkasteltu kaupan sijoittumista keskustaan ja keskustan ulkopuolelle, vaikutusalueen markkinatilannetta, ostovoimaa ja liiketilatarpeita. Lisäksi on arvioitu kaavan vaikutuksia kaupan toimintaedellytyksiin, alueen palveluverkkoon ja sen toimivuuteen. 7. Lepakkoselvitys, Pöyry 2011 Lepakkoselvityksessä on tutkittu, esiintyykö suunnittelualueella lepakoita. Maastokäyntien, ilmakuvatulkinnan ja elinympäristön tulkinnan avulla on kartoitettu lepakkojen kannalta potentiaalisimmat saalistus-, päiväpiilo- ja talvehtimisalueet sekä alueet, joilta lepakot tulisi asemakaavavaiheessa selvittää tarkemmin. Alueen laajuudesta ja myöhäisestä ajankohdasta johtuen kattavaa maastoinventointia ei voitu tehdä, minkä johdosta selvitystä on pidettävä suuntaa-antavana. 8. Liito-oravaselvitys, Pöyry 2011 Liito-oravaselvityksessä kartoitettiin alueella sijaitsevat liito-oravaesiintymät ja niiden väliset kulkuyhteydet. Selvitysalue kattaa koko suunnittelualueen lukuun ottamatta Natura-alueita ja tuulivoimala-aluetta, josta on laadittu erillinen selvitys tuulivoimalahankkeen yhteydessä. 9. Luontoselvitys osayleiskaavan laajennusalueelta, Pöyry 2011 Luontoselvityksen täydennysselvitys käsittelee tuulivoimapuiston johdosta mukaan otettua laajennusaluetta lukuun ottamatta varsinaista tuulivoimaloiden hankealuetta, jolta on laadittu erillinen selvitys tuulivoimalahankkeen yhteydessä. 10. Tuulivoimapuiston lepakkokartoitus, Biologitoimisto Vihervaara Oy 2011 Tuulivoimalahankealueelta laaditun lepakkokartoituksen mukaan hankealueella ruokaili kesän 2011 aikana vain hyvin niukasti lepakoita. Kurikan puolelta lepakkoja ei havaittu. 11. Tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset, Ramboll 2011 Tuulivoimapuiston luontoselvitysten täydennysraportissa esitetään hankevaihtoehdon 2 mukaisten tuulivoimaloiden rakentamisalueiden sekä 110 kv liityntävoimajohdon luontotyypit ja