Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 2014"

Transkriptio

1 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 1 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus

2 2 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus SISÄLLYS KANSAINVÄLISTYMISEN JA KASVUN PALVELUT JA RAHOITUS KATSAUKSEN TARKOITUS YKSITYISET RAHOITTAJAT KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA Mistä lainaa ja rahoitusta? Rahoitusyhtiöpalvelut yritysten liiketoimintaa tukemassa Kohdevakuudellinen rahoitus Saatavavakuudellinen rahoitus Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus, Venture Capital FINNVERA SUOMEN VIRALLINEN VIENTITAKUULAITOS Finnveran palvelut vientikauppojen rahoitukseen Viennin käyttöpääoman rahoitus Kansainvälistymislaina Vientisaatavien vakuuttaminen Ostajaluottotakuu Vientisaatavatakuu Vientikaupan rahoitus -ohjelma Kasvun ja kehittämisen rahoitus Yrityskauppa ja omistajanvaihdos Yrittäjälaina TEKES-RAHOITUS KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN Kansainvälistymisen ohjelmat ja palvelut Kasvuyritysten palvelut Kansainvälistä ennakointitietoa yrityksille Tekesin Team Finland Future Watch FINPRO - AUTTAA KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN Hankkeita, toimeksiantoja ja kansainvälistymissuunnitelmia Muita Finpron palveluita TEMIN KANSAINVÄLISTYMISRAHOITUS Yritysten yhteishankkeet ja niiden tuki Yrityssuomi.fi verkkopalvelu ELY-KESKUSTEN PALVELUT Yrityksen kehittämisavustus FINFUNDIN JA FINNPARTNERSHIPIN RAHOITUSINSTRUMENTIT Finfund rahoitusta hankkeille kehitysmaihin ja Venäjälle Tuotteet ja palvelut... 18

3 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Tukea hankevalmisteluun Finnpartnershipin kautta POHJOISMAISIA RAHOITTAJIA Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Pohjoismainen investointipankki TEAM FINLAND - VERKOSTO Team Finland verkoston hyödyntäminen ULKOASIAINHALLINNON PALVELUT Työtä kaupan esteiden poistamiseksi Kehitysmaayhteistyö KASVUN TUKEMISEEN RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT Kasvuväylä ohjelma Vigo kiihdyttämöt EUROOPAN UNIONIN PALVELUT YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA INNOVAATIOIHIN EU-rahoitus Esimerkkejä uuden rahoituskauden ohjelmista EU:n rakennerahoituskausi Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma EU:n ulkosuhdeohjelma - ENI on hyödyllinen Venäjän kaupassa EU:n tukipalvelut sisämarkkinoilla Enterprise Europe Network EU-komission kansainvälinen verkosto Ongelmanratkaisupalvelu Solvit Markkinoillepääsytietokanta (Market Access Database) Your Europe tietokanta YHTEYSTIEDOT Suomen Yrittäjät: Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Tekijät Julkaisija Kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen valiokunta Thomas Palmgren Kansainvälisten asioiden päällikkö Rahoitusoppaan versio 1.0 Suomen Yrittäjät PL 999, HELSINKI puhelin

4 4 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus

5 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 5 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 1. KATSAUKSEN TARKOITUS Tässä katsauksessa tarkastellaan kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä innovaatioihin liittyviä rahoituskanavia sekä tukipalveluita. Katsauksen tarkoitus on auttaa yrityksiä hahmottamaan, mistä rahoitusta ja muita palveluita saa. Yritysten käytössä on myös julkisia tietolähteitä. Rahoituksesta on koottu tietoa muun muassa Yrityssuomi.fi verkkopalveluun (www.yrityssuomi.fi). Yrityssuomessa on oma tietosisältö kansainvälistymisen rahoituksesta. Se sisältää lyhyen kuvauksen ELYkeskusten, Finnpartnershipin, Finnvera, Finnfundin, Nopefin, Veraventuren, Suomen Teollisuussijoituksen, ja TEKESin toiminnasta. Lisäksi Yrityssuomessa esitellään kasvuväyläpalvelu, joka on Tekesin, ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen palvelu. Yrityssuomi keskittyy kuvaamaan julkista yritysrahoitusta, jonka tehtävänä on täydentää markkinoita ja ottaa kannettavakseen rahoitusriskejä, joita yksityinen rahoitussektori ei pysty hoitamaan. Lisäksi siis kuvataan muita julkisia yrityspalveluita. Tämän katsauksen tarkoituksena on antaa mahdollisimman kattava ja selkeä kuva kaikista niistä rahoituksen ja palveluiden lähteistä, jotka ovat pk-yrityksille relevantteja. Katsauksessa annetaan vaihtoehdoista pelkistetty yleiskuva, tarkoituksena ei ole käsikirjamaisen oppaan tarjoaminen yrityksille. 2. YKSITYISET RAHOITTAJAT KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUKENA Pankit ovat pk-yritysten päärahoittajia. Pk-yritysbarometrit osoittavat, että lähes 80 % ulkoista rahoitusta hakevista pk-yrityksistä nimeää pankin ensisijaiseksi rahoittajaksi. Pankkilainalle on tyypillistä, että sille vaaditaan hyväksyttävä vakuus, usein reaalivakuus. Jos yrityksen rahoitustarpeet ovat merkittäviä, voivat yrityksen käytettävissä olevat vakuudet asettaa rajoituksia lainan saatavuudelle. 2.1 Mistä lainaa ja rahoitusta? Pankit jakautuvat Suomessa liikepankkeihin, osuus- ja paikallisosuuspankkeihin, säästöpankkeihin sekä ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreihin. Kiinnitysluottolaitoksilla on oikeus laskea liikkeeseen kiinteistövakuudellisia joukkovelkakirjalainoja ja myöntää näin hankituista varoista vakuudellisia luottoja yleisölle. Useimmat kiinnitysluottolaitokset toimivat itsenäisinä yhtiöinä, vaikka ne kuuluvat pankkikonserneihin. Rahoitusyhtiöt rahoittavat tietyn hankinnan joko myyjäliikkeen kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta tai sopimalla asiasta suoraan ostajan kanssa. Rahoitus voi olla myös yrityksen käyttöpääoman rahoitusta (factoring) tai kuluttajien hankintojen rahoitusta tili-

6 6 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus luotolla, kertaluotolla tai suoralla rahalainalla. Luoton vakuutena käytetään rahoitettavaa kohdetta. Suurimmat rahoitusyhtiöt kuuluvat pankkikonserneihin. Investointipankkitoimintaa harjoittavien yhtiöiden toimintaan kuuluvat osakeantien ja listautumisten järjestäminen, yrityskaupoissa ja fuusioissa avustaminen sekä yleinen tase- ja rahoitusneuvonta. Investointipankkitoimintaa harjoittavat sekä itsenäiset yritykset että monet pankit. Vakuutusyhtiöt jaotellaan toimialan mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. Silti asiakkaan on mahdollista saada pääosa vakuutuksistaan samalta luukulta, sillä suomalaisen käytännön mukaan tarpeelliset eri vakuutuslajien erikoisyhtiöt löytyvät yleensä kaikilta suurilta vakuuttajilta. Yrityksillä on mahdollisuus saada työeläkeyhtiöltään lainaksi osa työeläkevakuutuksensa maksusta ns. takaisinlainauksen ehtojen mukaan. 2.2 Rahoitusyhtiöpalvelut yritysten liiketoimintaa tukemassa Rahoitusyhtiötuotteiden avulla yritys pystyy rahoittamaan investointejaan, optimoimaan vakuusomaisuutensa käyttöä, parantamaan taserakennettaan ja hankkimaan käyttöpääomarahoitusta. Rahoitusyhtiötuotteet olisi hyvä olla mukana yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa mukana kaikkina aikoina Kohdevakuudellinen rahoitus Kohderahoituksella yritys hankkii koneen tai laitteen joka toimii luoton vakuutena rahoitusyhtiöön päin. Rahoitusratkaisu voi olla osamaksurahoitus tai leasing. Osamaksukauppaan perustuvassa rahoituksessa yritys hallinnoi ja käyttää kohdetta. Kohdetta käsitellään yrityksen kirjanpidossa kuten omaa laitetta, siitä tehdään poistot omassa kirjanpidossa ja mahdolliset alv-vähennykset verottajalta. Omistusoikeus kohteeseen siirtyy ostajalle viimeisen maksuerän jälkeen. Rahoittajalla on kohteeseen omistuksenpidätysoikeus joka oikeuttaa kohteen poishakuun maksun puuttuessa. Leasing-ratkaisussa yrittäjä vuokraa kohteen käyttöönsä rahoittajalta. Kohde on rahoittajan omaisuutta ja asiakas maksaa sen vuokra-ajalta vuokraa. Leasing tuoteperheessä on useita vaihtoehtoja ja tuotevalinta ohjaa vuokrasopimuksen päättymisen jälkeistä kohteen hallintaa. Kohde voi siirtyä kolmannelle, palautua myyjälle tai mahdollisesti rahoittajalle. Rahoitusosuus investointien rahoitusratkaisuissa on tyypillisesti noin 70 % kauppahinnasta. Erotus kauppahintaan on käsirahaa joka osamaksukaupan rahoittamisessa maksetaan käsirahana myyjälle ja yleensä leasing-ratkaisuissa 1. eränä rahoittajalle. Rahoituksesta keskustelun voi aloittaa konemyyjän kanssa tai olla suoraan yhteydessä rahoitusyhtiöpalveluja tarjoavaan pankkiin Saatavavakuudellinen rahoitus Saatavavakuudellisessa rahoituksessa yritys siirtää tai myy, sopimuksesta riippuen, toimituksen jälkeiset kotimaiset tai ulkomaiset laskusaatavansa rahoittajalle. Rahoittajana oleva pankki tai rahoitusyhtiö maksaa sovitun rahoitusosuuden yrityksen tilille heti tai sopimuksen mukaan. Rahoitusosuus on yleisesti 80 % laskun määrästä. Laskun

7 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 7 eräännyttyä ostaja maksaa laskun rahoittajalle, joka tilittää loppuosan pääomasta yritykselle. Saatavavakuudellisen ( factoring ) rahoituksen myötä yritys ulkoistaa saatavien perinnän rahoittajalle. Tämä tehostaa reskontran hoitoa ja parantaa reskontran laatua. Saatavavakuudellisen tuoteperheen rahoitusratkaisuja on useita. Rahoitusneuvotteluissa sovitaan yritykselle sopiva ratkaisu reskontran ja laskutuksen määrän perusteella. Rahoitusneuvottelut aloitetaan yrityksen pankissa tai yhteydenotolla suoraan rahoitusyhtiöpalvelujen tarjoajaan. 2.3 Pääomasijoittaminen ja pääomarahoitus, Venture Capital Suomen pääomasijoitusyhdistys (FVCA) edistää pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä Suomessa sekä ajaa jäsentensä etuja pääomasijoitustoimialalla. Yhdistyksellä on sekä varsinaisia jäseniä että liitännäisjäseniä. Varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Liitännäisjäsenet ovat suomalaisella pääomasijoitustoimialalla muuten vaikuttavia tahoja. Oman pääomanehtoinen rahoitus on vakuudetonta - pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin yrityksen muutkin osakkaat. Rahoittajat saavat palkkionsa yrityksen menestymisen myötä. Rahoitusmuotona pääomasijoitus sopii yritykselle, jolla on voimakkaat kasvutavoitteet ja -mahdollisuudet. Lisäksi pääomasijoituksen saaminen edellyttää yrityksen tuotteelta tai palvelulta selkeää kilpailuetua sekä johdolta vahvaa sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajien on oltava valmiita antamaan pääomasijoittajalle rahoitusta vastaan omistusosuuden yhtiöstä. Vaikka alkuperäisten omistajien suhteellinen omistusosuus kaventuisikin sijoituksen myötä, voi omistuksen arvo olla tulevaisuudessa paljon suurempi koko yrityksen arvonnousun myötä.

8 8 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 3. FINNVERA SUOMEN VIRALLINEN VIENTITAKUULAITOS Yritysten pankkirahoituksen lähin täydentäjä on Finnvera. Finnveralla on asiakasta, joista runsaat on mikroyrityksiä. Viennin rahoituksen vastuukanta on yli 10 mrd. euroa. Finnvera-konsernin palveluvalikoimaan kuuluvat lainat, takaukset sekä viennin rahoituspalvelut. Sillä on koko Suomen kattava konttoriverkosto. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos. Finnveran rahoituksen painopisteitä ovat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen sekä aloittavien yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen. Pääperiaatteena Finnveran kaikessa rahoituksessa on enintään euron pienluottoja lukuun ottamatta se, että Finnvera ei ole yrityksen ainoa rahoittaja. 3.1 Finnveran palvelut vientikauppojen rahoitukseen Finnvera tarjoaa vientiyrityksille vientitakuita sekä luottotappioiden varalta että viennin rahoitukseen. Finnvera voi tytäryhtiönsä Suomen Vientiluotto Oy:n kautta helpottaa suomalaisia pääomatavaroita ostavien ulkomaisten asiakkaiden rahoitusjärjestelyjä rahoittamalla vientiluottoja, jotka pankki on myöntänyt ulkomaiselle ostajalle Viennin käyttöpääoman rahoitus Vientikaupan harjoittaminen sitoo tyypillisesti enemmän käyttöpääomaa kuin kotimarkkinoilla käytävä kauppa. Rahoitusta saatetaan tarvita sekä vientituotteen valmistuksen aikana että toimituksen jälkeen. Ulkomainen ostaja saattaa myös edellyttää pankkitakausta toimitussopimuksen ehtojen täyttämisen vakuudeksi (esim. ennakon tai toimitusajan takaus). Pk-yritys voi hakea lisääntynyttä käyttöpääoman tarvetta kattaakseen pankkiluoton vakuudeksi Finnveran vientitakauksen (takausosuus yleensä 50 % taattavan sitoumuksen määrästä) Kansainvälistymislaina Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen. Rahoituksen kohteena voi olla suomalaisen pk-yrityksen ulkomaille perustettavan tai siellä toimivan tytär- tai osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen tai kasvu. Myös omistusosuuden hankinta, lisäys tai osakepääoman korottaminen ulkomaisessa tytär- tai yhteisyrityksessä voi tulla kysymykseen. Rahoituksen saajalla tulee olla sijoituksen jälkeen vähintään 1/5 ulkomaisen osakkuusyrityksen äänimäärästä. Kansainvälistymishankkeen tulee merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

9 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 9 Rahoituksen kohteena olevan ulkomaisen tytär- tai osakkuusyrityksen toiminnan tulee olla ensisijaisesti tuotannollista toimintaa, kokoonpanoa, huolto- tai palvelutoimintaa. Rahoitus ei voi kohdistua suoranaisesti viennin rahoitukseen eli käyttötarkoituksena ei voi olla pelkästään myyntikonttorin perustaminen. Kansainvälistymislainaa voivat hakea yritykset, joissa henkilökuntaa on vähemmän kuin 250 henkeä ja vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Lisäksi yrityksen omistustausta ja omistukset muissa yrityksissä voivat vaikuttaa siihen, onko yritys pk-yritys. Rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota yritystutkimuksen lisäksi hankkeen sijaintimaan maariskiin ja toimintaympäristöön Vientisaatavien vakuuttaminen Ulkomaiset saatavat aiheuttavat vientiyritykselle sekä ostajasta aiheutuvia kaupallisia riskejä että ostajan maasta aiheutuvia poliittisia riskejä. Myyjän mahdollisuus tavallista pidemmän maksuajan myöntämiseen voi kuitenkin edesauttaa kaupan syntymistä, joten myyjän kannattaa varautua riskeihin esimerkiksi hakemalla kaupalle Finnveran vientitakuuta. Vientitakuun myöntämiseen ja hinnoitteluun vaikuttaa ensisijaisesti ostajan sekä ostajan maan luottokelpoisuus, josta saa kuvaa tutustumalla kyseisen maan riskiluokitukseen. Vientitakuuta kannattaa hakea jo ennen kaupan syntymistä, kuitenkin viimeistään ennen toimitusten käynnistymistä Ostajaluottotakuu Ostajaluottotakuu helpottaa yrityksen rahoittajapankin osallistumista yrityksen viennin rahoitukseen. Mikäli yritys saa esimerkiksi turkkilaiselta ostajalta hyväksytyn vekselin, pankki voi ostaa sen, jolloin yritys saa kauppahinnan käteisellä. Näin ostajaan liittyvät luottoriskit siirtyvät toimituksen yhteydessä viejältä luotonantajalle ja edelleen Finnveralle Vientisaatavatakuu Vientisaatavatakuu on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin, ja sen avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta. Takuu kattaa ostajasta johtuvan kaupallisen riskin sekä ostajan maasta johtuvan poliittisen riskin. Viejä voi käyttää vientisaatavatakuuta myös luoton vakuutena siirtämällä takuuseen perustuvan korvausoikeutensa pankille. EU-valtiontukisääntöjen vuoksi Finnvera voi vakuuttaa lyhyen maksuajan vientikauppoja EU-maihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin vain erittäin rajoitetusti. Vakuutettavaksi voidaan harkita vain taloudellisesti terveen ostajan kauppaa, joka täyttää tietyt edellytykset ja jolle yksityinen luottovakuuttaja ei ole voinut tarjota riittävää vakuutusturvaa. Poikkeuslupa on voimassa vuosina

10 10 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Finnvera pyytää ostajasta aina luottotiedot ja esimerkiksi ostajan huomattavat maksuviiveet tai heikot taloudelliset tunnusluvut ovat takuuhakemuksen hylkäämisen perusteita Vientikaupan rahoitus -ohjelma Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa perustietoa vientikauppojen rahoituksesta ja samalla mahdollisuuden löytää asiantuntijoiden avulla omiin vientihankkeisiin sopivia rahoitusratkaisuja. Vientikaupan rahoitus -ohjelma soveltuu pk-yrityksille, jotka harjoittavat suoraa vientiä, ovat jo tehneet ensimmäiset vientikauppansa ja haluavat edelleen kasvaa vientiä lisäämällä. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pankkien sekä Management Institute of Finland MIF:n ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Tutustu ohjelmaan > Vienti >Vientikaupan-rahoitus-ohjelma 3.2 Kasvun ja kehittämisen rahoitus Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja eri kokoisille kasvaville ja kehittyville yrityksille. Rahoitustarpeiden kohdalle on listattu osa tarpeeseen soveltuvista Finnveran tuotteista. Koko Finnveran tuotetarjoamaan voit tutustua Tuotteet-osiossa Yrityskauppa ja omistajanvaihdos Yrittäjälaina Yritysjärjestelyissä rahoitustarve aiheutuu tyypillisesti kauppahinnan maksamisesta, samanaikaisesti tehtävistä investoinneista sekä käyttöpääoman tarpeesta. Näihin tilanteiden rahoittamiseksi voidaan hakea Finnveran lainoja ja takauksia. Yrityskauppa voi tapahtua joko liiketoimintakauppana tai osakekauppana. Liiketoimintakaupassa myydään yleensä yrityksen liiketoiminnassa (tai sen osassa) tarvittavat koneet ja laitteet, vaihto-omaisuus sekä mahdollisesti muita tase-eriä. Usein näistä maksetaan tasearvoja korkeampi hinta, jolloin syntyy ns. goodwill -arvoa. Teknisesti liiketoimintakauppa toteutetaan yleensä siten, että ostaja perustaa uuden yhtiön, jonka nimiin kauppa tehdään. Tällöin voidaan käyttää ostajayhtiön rahoituksen vakuutena mm. sen omia yrityskiinnityksiä. Osakekaupassa myydään yleensä kaikki luopujan omistamat osakkeet tai yhtiön koko osakekanta. Jo pientenkin yhtiöiden osakkeiden kauppahinta voi olla sen verran korkea, ettei sen hoitaminen henkilökohtaisena lainana ole järkevää eikä edes mahdollista. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon sekä avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanosta. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ja yhtiöosuuksien ostoa.

11 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 11 Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 %, avoimen yhtiön yhtiömiehelle tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle. Yrittäjälainan saajan tulee osallistua yrityksen operatiiviseen toimintaan päätoimisesti. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina. Se voidaan myöntää myös usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle. Lisätietoja Finnveran palveluista: Puhelinpalvelu Tutustu myös Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan (http://finnvera.fi/vienti/vientikaupan-rahoitus-ohjelma)

12 12 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 4. TEKES-RAHOITUS KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN Kohderyhmä Tekesin rahoitustoiminnan painopisteenä on erityisesti innovatiivisten, elinkaarellaan suhteellisen alkuvaiheessa olevien kasvuyritysten rahoittaminen lainoin ja avustuksin. Tekesin asiakkaina on vuosien aikana ollut yhteensä noin yritystä. Tekes saa vuosittain rahoitushakemuksen noin 900 kasvuhakuiselta pk-yritykseltä. Myönteisen rahoituspäätöksen niistä saa vuosittain noin 600, joten Tekesiä voidaan pitää riskirahoittajana. Erityiskohteena Tekesillä on nuoret innovatiiviset kasvuyritykset, ns. NIY-yritykset, joista runsaat 100 on tähän mennessä saanut Tekesiltä vaiheittaisen maksimissaan yhteensä miljoonan euron rahoituksen. Uusia NIY-yrityksiä Tekesin asiakkaaksi tulee arviolta yritystä vuodessa. Tekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja. Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pk-yritykset ovat Tekesin tärkein kohderyhmä. Tässä joukossa nuoret kasvuyritykset ovat erityinen painopiste, jolle Tekes kohdistaa noin kolmanneksen yrityksille suuntaamastaan rahoituksesta. Tekesillä on käynnissä useita Tekesin ohjelmia, jotka on kohdennettu eri alojen yritysja tutkimustoimintaan. Tekesin pääkohderyhmä on kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset, joilla on hyvä tiimi ja innovatiivinen liikeidea Tekesin rahoituksen avulla yritys voi tutkia ja kehittää tuotteita ja menetelmiä palveluja ja uusia liiketoimintakonsepteja yrityksen toimintatapoja ja johtamista toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä Tekes rahoittaa osan projektin kustannuksista. Mitä suurempi on innovaation uutuusarvo ja mitä kauempana projektin tulosten hyödyntäminen markkinoilla on, sitä suuremmalla osuudella Tekes voi olla mukana. Tekes voi hyväksyä kansainvälistymiseen liittyviä markkina-, partneri-, IPR-, yms. selvityksiä rahoituksen piiriin tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Yhteystiedot: (fi) tai (en) Linkki edelläkävijyyspeliin:

13 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Kansainvälistymisen ohjelmat ja palvelut Market Access Program MAP kannattaa tutustua jos USA:n, Kiinan tai Kaakkois-Aasian markkinat kiinnostavat. Tekesin asiakkaat voivat päästä kehittämään kansainvälisen liiketoiminnan osaamistaan maailman huippuyliopistojen MBA-opiskelijoiden kanssa. Kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön väyliä ovat esimerkiksi Euroopan komission rahoittamat ohjelmat, Euroopan maiden yhteiset ohjelmat, eurooppalaiset yhteistyöverkostot sekä yhteistyö maailmanlaajuisesti. Tekes voi rahoittaa t & k-rahoituksella suomalaisia yrityksiä kansainvälisissä ohjelmissa esimerkiksi Eureka-yhteistyö sekä Eurostars- ja Artemis-ohjelmat. Katso myös kohta 14 Horisontti 2020 ohjelma. 4.2 Kasvuyritysten palvelut Tekes tarjoaa nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille rahoitusta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti kaikkein lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myös Kasvuväylä palvelu voi olla kiinnostava nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville yrityksille. Lupaaville kasvuyrittäjille on avattu suora kanava Tekesin rahoitustunnustelupalveluun Progress-järjestelmän kautta. Tavoitteena on hyödyntää Progress-järjestelmään (www.prizzway.fi) yritysten jo sinne laatimia liiketoiminnan kehittämissuunnitelmia ja helpottaa yhteydenottoa Tekesin asiantuntijoihin. Yrityksen on mahdollista lähettää Tekesiin rahoitussuunnitelma järjestelmän kautta. Eteneminen nopeutuu, kun Tekesin asiantuntija pääsee asiakkaan luvalla näkemään vastaukset yrityksen innovaatiokyvyn arviointiin liittyviin kysymyksiin suoraan järjestelmästä. Katso myös kappale Kansainvälistä ennakointitietoa yrityksille Tekesin Team Finland Future Watch Team Finland Future Watch -palvelu tuo kansainvälistä ennakointitietoa yritysten hyödynnettäväksi. Tiedon avulla yritys pystyy kehittämään liiketoimintaansa ja suuntaamaan kehitystyötään. Future Watch -palvelu on tarkoitettu erityisesti kansainvälistä kasvua tavoitteleville pk-yrityksille, jotka osallistuvat esimerkiksi Kasvuväylä-ohjelmaan tai Tekesin ohjelmiin. Palvelut muodostetaan yritysryhmille, mutta yksittäiset yritykset ovat tiedon hyödyntäjiä. Ennakointitieto voi koskea esimerkiksi liiketoimintamahdollisuuksien muutoksia ja toimintaympäristön kehitystä eri maissa 2-5 vuoden aikajänteellä. Tekes kerää ennakointitietoa maailmalta yhdessä Team Finland -verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkohdemaina ovat palvelun alkuvaiheessa maat, joissa Tekesillä on toimipiste: Intia, Kiina, USA ja Venäjä. Lisäksi ennakointitietoa kerätään esimerkiksi Brasiliasta.

14 14 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Tulevaisuudessa Team Finland Future Watch -palvelun aiheena voi olla mikä tahansa yritysten kanssa yhdessä tunnistettu kiinnostava aihe maailmalla. Tekesillä on vetovastuu valmisteilla olevan Team Finland Future Watch -palvelun kehittämisestä. Ennakoinnin keskeisimmät toteuttajaorganisaatiot ovat Tekes, Finpro ja Ulkoasiainministeriö. Sitra, VTT, EK ja Finnvera ovat myös toiminnassa mukana. Tekes suunnittelee asiakkaidensa ja yhteistyökumppaniensa kanssa tapoja, joilla ennakointitiedosta saisi parhaan hyödyn irti. 5. FINPRO - AUTTAA KASVUUN JA KANSAINVÄLISTYMISEEN Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Finpro auttaa yritysten kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla. Finpron vahvuus on se että se osaa yhdistää toimialaosaamista, paikallistuntemusta sekä liiketoimintaosaamista. 5.1 Hankkeita, toimeksiantoja ja kansainvälistymissuunnitelmia Finpro verkostuu asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, Future Learning Finland sekä Invest in Finland. Kokonaisuuteen ollaan liittämässä myös Matkailun edistämiskeskusta (MEK). Finpro on public-private -toimijana osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia ja toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen innovaatioekosysteemin toimijoiden, kuten ELYkeskusten, Tekesin ja UM:n kanssa. Finprolla on 375 asiantuntijaa 69 toimipisteessä lähes 50 eri maassa. Finpro tekee vuosittain yrityksen kansainvälistymiseen liittyvää toimeksiantoa ja yli kansainvälistymissuunnitelmaa. Finpron kansainvälinen verkosto on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaisen yrityskentän, eri toimialojen ja paikallisten markkinoiden asiantuntemusta. Asiantuntijat maailmalla auttavat suomalaisia yrityksiä saamaan tietoa kohdemarkkinoista, jalkautumaan valituille markkinoille ja verkostoitumaan paikallisten toimijoiden kanssa. Palveluiden paikallinen asiantuntijuus varmistavat, että yritykset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan riskejä halliten. Yritys ei saa Finprolta rahoitusta. Valtiotuella ylläpidetään mm. kansainvälistä verkostoa ja tarjotaan joitakin ilmaispalveluita. Ilmaispalveluiden määrää ollaan jatkossa kasvattamassa. Finpron toimintaa ollaan jakamassa kahtia, yhdistykseen ja osakeyhtiöön. Osakeyhtiöön siirtyisi markkinaehtoiset konsulttipalvelut. Finpron yhteistyö yksityisten konsulttien kanssa niin suomessa kun ulkomailla tiivistyy.

15 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Muita Finpron palveluita Finpron maaprofiilit tarjoavat tietoa talouden mittareista, merkittävimmistä tuotteista kaupankäynnissä ja liike-elämän tapakulttuurin piirteistä 70 maasta. Laivauskäsikirja on Finpron maksullinen sähköinen palvelu. Laivauskäsikirjaan on koottu tiedot 190 maan tuontirajoituksista, vapaakappasopimuksista, vaadittavista asiakirjoista ja erityistodistuksista, asiakirjojen laillistamisesta, tuotteiden pakkaus- ja merkintämääräyksistä, muista eritysvaatimuksista sekä tavaranäytteiden lähettämisestä. Finnish Exporters viejätietokanta tarjoaa suomalaiselle yritykselle lisänäkyvyyttä ja kauppapaikan, josta potentiaaliset ostajat löytävät helposti yrityksesi ja sinä löydät asiakkaita yrityksellesi. Monipuoliset hakumahdollisuudet ja ajan tasaiset tiedot takaavat palvelulle tuhansia käyttäjiä. Ulkomaisille suomalaisia tuotteita ja palveluja hakeville ostajille Finnish Exporters viejätietokanta on keskeinen tietolähde. Voit myös itse hyödyntää Finnish Exporters viejätietokantaa tavoittaaksesi asiakkaasi. Voit tilata meiltä suomalaisten vientiyritysten osoitteita rajaamalla kohderyhmän esim. vientimaan, liikevaihdon tai postinumeron mukaan. Finpro Hanketietopalvelu tarjoaa suomalaisille yrityksille räätälöityä hankeneuvontaa kehitysrahoittajien projekteista. Palvelussa seurataan keskeisten kehitysrahoituslaitosten (WB, AfDB, AsDB, IDB, EBRD, EIB) ja EU:n ulkoapuohjelmien (ENPI, IPA, DCI, EDF) hankkeita. Finpron kokemus suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä auttaa asiakkaita hankkeiden ja tarjouspyyntöjen kanssa. Finpro kerää aktiivisesti keräämään tietoa hankkeista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankeneuvojat Haagissa, Manilassa, Tunisissa ja Washingtonissa toimivat kehitysrahoituslaitosten läheisyydessä ja pyrkivät yhdessä Helsingin toimipisteen ja maailmanlaajuisen verkoston kanssa vaikuttamaan päätöksen tekoon kehitysrahoituslaitoksissa ja kohdemaassa asiakkaiden edun mukaisesti. Finpro infront Newsletter sisältää ajankohtaista kansainvälistymisestä ja markkinamahdollisuuksista maailmalla Lisätietoa

16 16 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 6. TEMIN KANSAINVÄLISTYMISRAHOITUS Yritysten kansainvälistymistä tuetaan myös yritysten yhteishankkeina, kun vähintään neljä suomalaista yritystä on omilla kotimaisilla tuotteillaan tai palveluillaan hankkeessa mukana. Yhteishankkeiden kautta rahoitusta voi saada mm. vientiverkosto- ja kumppanuusohjelmahankkeisiin, markkinaselvitysmatkoihin, vaikuttajavierailuihin sekä yritysten kansainvälisiin näyttelyhankkeisiin. Vuonna 2012 yhteishankkeisiin osallistui yritystä, mikä selvästi todistaa tukimuodon laajan kysyntäpohjan ja tehokkuuden. Yritysten yhteishankkeisiin myönnettiin 24 miljoonaa euroa vuonna 2012, kun myöntövaltuudet vuonna 2013 ovat vain 15,6 miljoonaa. Leikkaus on n. 35 %. 6.1 Yritysten yhteishankkeet ja niiden tuki Kansainvälistymisavustuksia yritysten yhteishankkeisiin myöntävät työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto, Hämeen ELY-keskus Lahdessa ja Varsinais- Suomen ELY-keskus Turussa. Lahdessa käsitellään kansainvälisiin näyttelyosallistumisiin liittyvät hakemukset. Turussa käsitellään vientiverkostoja ja kumppanuusohjelmia koskevat hakemukset. TEM:ssä käsitellään muut kuin edellä mainitut yhteishankkeet, strategiset kärkihankkeet sekä kaikki matkailua ja luovia aloja koskevat yhteishankkeet. Yhteishankkeissa tulee aina olla osallistujina vähintään neljä yritystä. Hakemukset tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön tai ELY-keskukseen hyvissä ajoin ennen yhteishankkeen tai tapahtuman käynnistymistä. Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille, hyvämaineisille yrityksille, yhteisöille ja järjestöille, joilla on riittävät edellytykset jatkuvan kannattavan ja taloudellisen liiketoiminnan harjoittamiseen ja joilla on riittävät edellytykset yritysten yhteishankkeiden ja muiden avustuksen kohteina olevien hankkeiden laadukkaaseen toteuttamiseen. Avustusta voidaan käyttää suomalaisen vientitarjonnan ja suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemiseen ulkomailla, uusilla markkina-alueilla, markkinaosuuksien laajentamiseen ja yritysten kansainvälistymistä tukeviin suomalaisten vientiyritysten yhteisiin vienninedistämistapahtumiin. Yksityiskohtaisemman tiedot TEM:in nettisivuilta kohdasta yritysten kansainvälistymisen edistäminen. 6.2 Yrityssuomi.fi verkkopalvelu Yrityssuomi.fi-verkkopalvelu sisältää tietoa julkisista yrityspalveluista. Mukana ovat ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, Tekes, Keksintösäätiö, Suomen Teollisuussijoitus, Patenttija rekisterihallitus,tulli, Verohallinto ja ulkoasiainministeriö. Puhelinpalvelu palvelee erityisesti toimintaansa käynnistäviä yrityksiä.

17 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus ELY-KESKUSTEN PALVELUT ELY-keskukset ovat alueellisia julkisia toimijoita, jotka tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta. ELY-keskukset järjestävät yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä seminaareja, kansainvälisen liiketoiminnan valmennusohjelmia ja ajankohtaistilaisuuksia. Käytännönläheinen ja yrittäjille edullinen kansainvälistymisvalmennus on suunnattu pk-yrityksille. Valmentajina toimivat kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat. Valmennukset suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. ELY-keskusten yritysrahoitus koostuu erilaisista kehittämisavustuksista, joita voivat saada sekä aloittavat että toimintaansa laajentavat pk-yritykset. Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on edistää yritysten pitkän ajan kilpailukykyä. Jokaiseen ELY-keskukseen on nimetty Team Finland yhteyshenkilö. Tähän henkilöön kannattaa olla yhteydessä kun kyse on yrityksen kansainvälistymisestä. 7.1 Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa taikka laajentaa tai kehittää sitä. Avustuksen kohteena olevan hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen. Yrityksen kehittämisavustus on aina harkinnanvaraista avustusta ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun teknologiaan kansainvälistymiseen tuottavuuteen liiketoimintaosaamiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia. Lisätietoja:

18 18 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 8. FINFUNDIN JA FINNPARTNERSHIPIN RAHOITUSINSTRUMENTIT 8.1 Finfund rahoitusta hankkeille kehitysmaihin ja Venäjälle Finnfund tarjoaa markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille. Finnfund rahoittaa hankkeita kehitysmaissa (OECD:n eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea DAC:n määrittelemät kehitysmaat) ja Venäjällä. Se on valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö. Finnfundin rahoituskohteina voivat olla teollinen ja palveluja tuottava yritystoiminta, infrastruktuuri sekä rahoitus- ja pääomamarkkinat. Rahoitettavat hankkeet ovat perustettavia tai toiminnassa olevia yhtiöitä, joihin liittyy suomalainen intressi. Kaupallisen kannattavuuden lisäksi rahoituksessa korostetaan hankkeiden myönteisiä kehitys- ja ympäristövaikutuksia. Finnfund sijoittaa ensisijaisesti suomalaisyritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden hankkeisiin. Finnfund voi rahoittaa myös suomalaista teknologiaa tai osaamista käyttäviä tai merkittävästi ympäristöä parantavia hankkeita Tuotteet ja palvelut Asiakasyrityksille tarjotaan oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja sekä kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista (ks. Finnfundin rahoitusinstrumentit). Finnfund voi rahoittaa taloudellisesti kannattavia yritysten hankkeita kuten perustamis- tai laajennusinvestoinnit pk-yrityksistä suuryrityksiin eri toimialoilla Rahoituksen muut edellytykset: rahoittava kohde kehitysmaassa tai Venäjällä rahoituksella pitää saada aikaan myönteisiä kehitysvaikutuksia hankkeella pitää olla suomalainen intressi eli joku linkki Suomeen vientiä ei rahoiteta, se on Finnveran tehtävä Finnfundin rooli: vähemmistösijoittaja 1-10 milj. euroa rahoitus tyypillisesti 1/3 koko hankkeesta pitkäaikainen rahoittaja kehitysmaariskien ja poliittisten riskien jakaja kehitysmaarahoituksen asiantuntija Rahoitusinstrumentit: osakepääomasijoitukset (vähemmistöosakas, mahdollisuus osallistua hallitustyöskentelyyn, osakassopimus) välirahoitus lainat (keskipitkät ja pitkät investointilainat ovat tyypillisin tuote, markkinaehtoinen korko)

19 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Tukea hankevalmisteluun Finnpartnershipin kautta Hankevalmisteluun voi hakea tukea Finnpartnershipiltä, joka on Finnfundin hallinnoima ja ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa ja liikekumppanuustukea (ei Venäjälle). Liikekumppanuustukea voi saada liiketoiminnan valmisteluvaiheessa kun tekee suunnitelmia ja selvityksiä. Tukea voi saada enintään euroa. Tukiprosentti voi olla 30,50 tai 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. Noin 80 yritystä etsii partneria Matchmaking -palvelun kautta POHJOISMAISIA RAHOITTAJIA 9.1 Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO yhdistyvät vuoden alusta. Nopef jatkaa yhdistymisen jälkeen toimintaansa NEFCOn alaisena rahastona. Rahaston ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin Pohjoismaiden pk-yritysten kansainvälistymisen edistäminen, ja se myöntää rahoitusta etupäässä ympäristöön, ilmastoon ja vihreään kasvuun liittyviin esitutkimushankkeisiin. Nopefilla ja NEFCOlla on pohjoismaisina rahoituslaitoksina avainasema kestävien investointien edistämisessä sekä Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamisessa. Toiminnan tarkoitus on edistää pohjoismaisten yritysten kansainvälistymistä ja auttaa siten kohtaamaan tulevaisuuden ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteita. Tämä tapahtuu myöntämällä investointitukea, jonka avulla kehitetään entistä tehokkaampia tuotteita ja valmistusmenetelmiä, nykyaikaisia teollisuusprosesseja, kestäviä energiaratkaisuja sekä ympäristö- ja ilmastoalan innovaatioita. Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef on Pohjoismaiden vuonna 1982 perustama laitos, jonka tehtävänä on vahvistaa pohjoismaisten yritysten kilpailukykyä myöntämällä tukea kansainvälistymishankkeiden ja vienninedistämisinvestointien esitutkimuksiin. Nopefin kohderyhmänä ovat pohjoismaiset pk-yritykset, joille se myöntää ehdollisia lainoja EU:n ja Eftan ulkopuolisissa maissa toteutettaviin esitutkimuksiin. Nopef on perustamisensa jälkeen myöntänyt noin 95 miljoonaa euroa rahoitustukea yhteensä yli hankkeelle. Nopefin toiminta rahoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista. Nopefin kansainvälistymislainaa (EU:n ja EFTAN ulkopuolisiin maihin) Hankkeen on luotava pitkäaikaista toimintaa kohdemaissa, esim. yritysosto, yhteisyritys tai tytäryhtiön perustaminen Kansainvälistymislana voi 40 % esitutkimusbudjetin kustannuksista. Nopefin rahoitusosuus on keskimäärin euroa Noin 60% hakemuksista hyväksytään

20 20 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Eniten hakemuksia tulee Ruotsista ja Suomen osuus on vain 14% hankesalkun koosta. Nopef sai 124 hakemusta vuonna 2012, joista myönnettiin 78 lainaa. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO on Helsingissä toimiva kansainvälinen rahoituslaitos. NEFCOn perustivat Pohjoismaat vuonna NEFCOn ensisijaisena tavoitteena on rahoittaa kustannustehokkaita ympäristöhankkeita Pohjoismaiden lähialueilla: Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä sekä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. NEFCOn hallinnoimien rahastojen yhteisarvo on noin 549 miljoonaa euroa. 9.2 Pohjoismainen investointipankki Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) rahoittaa kilpailukykyä vahvistavia ja ympäristöä parantavia hankkeita. Pankki tarjoaa sekä yksityisen että julkisen sektorin asiakkaille pitkäaikaisia lainoja ja takauksia kilpailukykyisin markkinaehdoin. NIB keskittyy lainanannossaan seuraaviin liiketoiminta-alueisiin: Energia ja ympäristö Infrastruktuuri, liikenne ja televiestintä Raskas teollisuus ja konetekniikka Kulutustavarat ja palvelut Kansainväliset rahoituslaitokset ja pk-yritykset NIB arvioi kaikki rahoittamansa projektit kestävän kehityksen näkökulmasta. NIB analysoi erityisesti projektien suoria ja epäsuoria vaikutuksia kilpailukykyyn ja ympäristöön. NIB on Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron yhdessä omistama kansainvälinen rahoituslaitos. Pankilla on luotonantoa sekä jäsenmaissa että niiden ulkopuolella. NIBin tyyppiasiakkaat ovat käytännössä suuria pohjoismaisia yrityksiä. Lainoitus tapahtuu välittäjäpankkien kautta, niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Yhteistyö pksektorin kanssa välittäjäpankkien kautta, on kehityskohde. 10. TEAM FINLAND - VERKOSTO Team Finland verkoston tavoitteena on tehostaa Suomen toimintaa taloudellisissa ulkosuhteissa, kansainvälistymispalveluissa, ulkomaalaisten investointien edistämisessä ja maakuvatyössä tuomalla yhteen näiden alojen keskeiset toimijat ja palvelut. Valtioneuvoston hyväksymä Team Finland-strategia määrittelee alan toiminnoille yhteiset, vuosittain päivitettävät painopisteet. Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 70 paikallista tiimiä. Ne kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Paikalliset yhteyshenkilöt löytyvät sivuilta

21 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 21 Kaikkiin 15 ELY-keskuksiin on nimetty Team Finland yhteyshenkilöt. Alueellisten Team Finland koordinaattoreiden yhteystiedot löytyvät myös sivuilta Team Finland -verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet (muun muassa Suomen ulkomaanedustustot, Finpron ja Tekesin toimipisteet sekä kulttuuri- ja tiedeinstituutit). TEMin ohjauksessa edellä mainittujen lisäksi monta organisaatiota jotka auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari auttaa yrityksiä Ruotsin markkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Kauppakamari toimii Tukholmassa (www.finsve.fi). Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) tarjoaa Venäjän kaupan asiantuntijana vienninedistämis- koulutus- ja tiedotuspalveluja. SVKK:n toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa, Moskovassa, Pietarissa, Jekanterinburissa ja Ufassa. (www.finruscc.fi). SVKK, East Office ja EK:n Venäjä-toiminnot muodostavat uuden Venäjän kaupan osaamiskeskittymän. Business Team for Russia auttaa yrityksiä Venäjän-liiketoiminnan kaikissa kehitysvaiheissa. Verkostot ulottuvat paikalliselta yritys- ja viranomaistasolta politiikan päättäjiin Suomessa, Venäjällä ja EU:ssa. Music Export Finland ry antaa kansainvälisille markkinoille pyrkiville musiikkialan yrityksille rahallista ja strategista tukea (www.musex.fi). Osuuskunta Viexpo palvelee pk-yrityksiä Pohjanmaan rannikkoseudulla (www.viexpo.fi). Design Forum Finland edistää muotoilua ja siihen liittyvää yritystoimintaa. Muotoilijoita, yrityksiä ja julkisia toimijoita yhdistävät hankkeet tähtäävät muotoilutuotteiden ja muotoiluosaamisen viennin edistämiseen (www.desigforum.fi) 10.1 Team Finland verkoston hyödyntäminen Yksittäisen yrityksen kannalta on tärkeää saada kansainvälistymiseen liittyvät palvelut joustavasti, mieluiten yhden luukun kautta. Team Finland verkoston ajatus on juuri tässä. Kukin organisaatio vastaa siitä, että palvelut toteutetaan Team Finland-hengessä. Team Finland -verkoston tiimit tarjoavat yhden pisteen, jonka kautta asiakas pääsee käsiksi kaikkien Team Finland -organisaatioiden niihin palveluihin, jotka ovat saatavilla kyseisessä maassa tai alueella. Paikallisilla Team Finland -koordinaattorella on perustiedot verkoston osien toiminnasta ja kontaktiverkosto, jolla asiakas voidaan ohjata oikeiden palvelujen pariin.

22 22 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus 11. ULKOASIAINHALLINNON PALVELUT Ulkoministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää Suomen taloudellisia etuja ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden Team Finland - toimijoiden kanssa. UM:n tietopalvelut mm. maakatsaukset, ovat yritysten käytettävissä Kauppapolitiikka-lehti ja sen verkkoversio sisältävät ajankohtaista maa- ja toimialakohtaista tietoa. Ulkoministeriön Team Finland -palvelut on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden vienti- tai investointihankkeeseen liittyy suomalainen intressi. Sen edistämiseen voi sisältyä viennin lisäksi suomalaisten yritysten liiketoiminnan ja Suomeen suuntautuvan teknologian siirron ja investointien edistäminen. Helsingissä toimivan Suomen ulkoministeriön lisäksi on yritysten käytettävissä laaja edustustoverkko (suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit). Se käsittää eri puolilla maailmaa noin 100 toimipistettä. Resurssien ja paikallisten olosuhteiden erojen takia palvelujen saatavuus ja kattavuus vaihtelee maasta riippuen Työtä kaupan esteiden poistamiseksi Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttamista on esimerkiksi työ tullien ja tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamiseksi. Yhdessä suomalaisten yritysten kanssa kartoitetaan kaupan esteitä ja toimitaan niiden poistamiseksi. Myös ministeri voi ottaa vientiyritysten kohtaamia ongelmia esille vaikka tavattaessa ulkomaiden korkeantason edustajia. Tarvittaessa ongelmien ratkaisemiseksi käytetään EU:n komission tukea. Markkinoillepääsykysymykset ovat keskeisessä osassa myös EU:n erilaisissa kauppaneuvotteluissa. Promootiotoiminnan avulla yrityksille avataan ovia auttamalla yhteyksien luomisessa asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa merkittävä. Edustusto voi esimerkiksi järjestää sopimuksesta yrityksen promootiotilaisuuden tiloissaan. Suurlähetystöjen ohjauksessa toimivat kunniakonsulit voivat myös auttaa yrityksiä tarvittavien liikeyhteyksien löytämiseksi. Suurlähetystöt voivat auttaa yrityksiä verkottumisessa. Edustustot vastaavat kaupallis-taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisen edustajan kanssa. Finpron paikallisella edustajalla on ensisijainen vastuu yrityskyselyihin vastaamisessa. Mikäli Finpro ei ole asemamaassa edustettuna, edustusto vastaa itse tai ohjaa tiedustelijan eteenpäin. Useassa tapauksessa Finpron verkkopalvelut ovat käyttökelpoisia.

23 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Kehitysmaayhteistyö Ulkoministeriön kautta leviää myös tietoa yritysten käytössä olevista kehityspoliittisista instrumenteista. Ministeriön uutta liikekumppanuusohjelmaa hallinnoi Finnfund ja korkotukiluotoista saa tietoa Finnveran verkkosivuilta. Yhteistyössä Finpron hankeneuvontapalvelun (Project Advisory Services) kanssa välitetään tietoa kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten hankkeista. Varsinaisten kehitysmaiden lisäksi hankkeita on tarjolla myös Euroopassa, niin uusissa jäsenmaissa kuin vasta unioniin pyrkivissä maissa. Lähialueille suunnattaviin yritysten hankkeisiin on käytettävissä ulkoministeriön lähialuetuki. Lisätietoja 12. KASVUN TUKEMISEEN RÄÄTÄLÖIDYT PALVELUT 12.1 Kasvuväylä ohjelma Kasvuväylä on TEM-konsernin toimijoiden yhteinen palvelumalli, joka on tarkoitettu nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääville yrityksille. Kasvuväylä tarjoaa yrityksille kehittämis- ja rahoitusratkaisut suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Yritykset hakeutuvat Kasvuväylään itse ja valinta tehdään yritysprofiloinnin perusteella. Jokaiselle yritykselle osoitetaan kasvuluotsi, joka koordinoi TEMkonsernin palveluntarjoajien yhteistyötä. Hän vastaa asiakkuudesta pitkäjänteisesti ja etsii yritysten tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin sopivat asiantuntija- ja rahoituspalvelut. Kasvuluotsit ovat Tekesin, Finnveran ja/tai ELY-keskusten asiantuntijoita. Yrityksen kanssa solmitaan määräaikainen sopimus, joka perustuu yrityksen kansainvälistymissuunnitelmaan. Toteutusta seurataan säännöllisesti, ja jos yritys ei saavuta sille yhteisesti sovittuja tavoitteita, se voidaan siirtää joidenkin muiden palvelujen piiriin. Kasvuväylän yritykset työllistävät yleensä yli kymmenen henkeä ja niiden liikevaihto on vähintään , joten ne eivät ole aivan aloittelevia yrityksiä. Yritykset ovat tyypillisesti innovatiivisia ja osaamislähtöisiä ja niiden tutkimus- ja kehittämistyön osuus liikevaihdosta on merkittävä. Alkuvaiheen nopean kasvun yrityksille on olemassa omia palveluita kuten VIGO-kiihdyttämöt, Tekesin uusien innovatiivisten yritysten rahoitus ja Finnvera Oy:n pääomarahoitus. Palvelumallin kehittämiseen ja toimeenpanoon osallistuvat TEM:n lisäksi Tekes, ELYkeskukset, Finnvera Oyj, Teollisuussijoitus Oy, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Tekes, joka vastaa Kasvuväylän operatiivisesta toimeenpanosta. Lisätietoa: Vigo kiihdyttämöt Vigo on kiihdyttämöohjelma innovatiivisille nuorille yrityksille, joilla on kansainvälistä potentiaalia ja halu kasvaa. Vigo-ohjelma yhdistää innovatiiviset liikeideat, kansainvälisesti kokeneet yrittäjyyden ammattilaiset sekä julkisen että yksityisen rahoituksen. Aalto-yliopiston tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että Vigo-kiihdyttämöissä mukana olevat yritykset ovat onnistuneet keräämään enemmän sijoituksia muihin nuoriin yri-

24 24 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus tyksiin verrattuna. Lisäksi kiihdyttymöyritysten riskinottokyky ja ennakoitavuus sekä henkilöstön, johtotason henkilöiden ja neuvonantajaresurssien saatavuus on muita paremmalla tasolla. Lisätietoja: 13. EUROOPAN UNIONIN PALVELUT YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN JA INNO- VAATIOIHIN 13.1 EU-rahoitus Pk-yritykset voivat hakea EU-rahoitusta, jota voidaan myöntää avustuksina, lainoina ja joskus myös takauksina. Rahoitus myönnetään joko suoraan tai ilman välittäjiä (EU:n avustukset) tai jäsenvaltioiden hallinnoimista ohjelmista. Rahoituksen lisäksi pkyrityksille on tarjolla myös muita tukimuotoja. Näitä ovat mm. Enterprise Europe Network-verkoston ja immateriaalioikeuksien neuvontapalvelun tarjoamat tukipalvelut. EU:n rahoitusportaalista (http://europa.eu/youreurope/business/fundinggrants/access-to-finance/index_fi.htm) löydät tietoa EU:n tukeman rahoituksen hakemisesta. Saat tietoa rahoitusmahdollisuuksista napsauttamalla haluamaasi maata, jolloin näyttöön tulee luettelo EU:n tukemaa rahoitusta tarjoavista pankeista ja pääomasijoitusrahastoista Esimerkkejä uuden rahoituskauden ohjelmista Luova Eurooppa on kulttuurin ja luovien alojen puiteohjelma jonka budjetti on 1,3 miljardia euroa. Uuden ohjelmakauden ohjelmissa on pyritty karsimaan byrokratiaa. Tässä ohjelmassa on luovien alojen rahoitukseen sisälletty pk-yritysten lainantakausväline uutena välineenä. Pk-yrityksille myönnetään110 miljoonaa euroa lainatakuuna joka on Euroopan Investointipankin tukemaa. COSMEn (pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyohjelma -2020) budjetti on 200 miljoonaa euroa per vuosi. Tällä pyritään parantamaan riskirahoituksen saatavuutta sekä auttamaan yrityksiä kansainvälistymään. COSME yksityiskohdat selviävät sen työohjelmasta. Ohjelmassa on mm. lainantakausinstrumentti joka tukee investointien rahoittamista. Tämä tapahtuu siten että pankki saa takauksen EIB:ltä ja yritys sitten lainaa pankista EU:n rakennerahoituskausi EU-rakennerahastokauden suuntaviivat alkavat olla selvät. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitus tulevalla ohjelmakaudella on noin 1,2 miljardia. Kansallisen vastinrahoituksen kanssa julkista rahoitusta on käytössä yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Nyt on päätetty rahoituksen rahastokohtaisesta jaosta (EAKR/ESR), jaosta suuralueittain, valtakunnallisten teemojen osuudesta sekä ohjelman toimintalinjoista ja niiden rahoitusosuuksista. EAKR- ja ESR-perusrahoitus jaetaan Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisrahoituksena.

25 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Horisontti 2020 tutkimuksen ja innovaatioiden uusi puiteohjelma EU:n Horisontti puiteohjelman avulla komissio ja jäsenmaat yhdessä toteuttavat innovaatiounionia, joka on yksi Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteista. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä turvata Euroopan asema globaalissa kilpailussa. Ohjelma kattaa vuodet Horisontti ohjelma on kanava, jonka kautta pk-yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä verkostoyhteistyön avulla. Se sisältää uudenlaisia rahoitusinstrumentteja, jotka vauhdittavat innovaatiotoimintaa ja kaupallistamista. Pk-yritykset tärkeässä roolissa: Tavoitteena on että 20% budjetista kohdistuu pk-yrityksille. Ohjelma sisältää pk-yritysinstrumentin kansainvälistä kasvua hakeville innovatiivisille pk-yrityksille. Ohjelma pyritään tekemään käyttäjäystävällisemmäksi pk-yritysten kannalta kun aikaisemmat ohjelmat. Hakemukset lähetetään Brysseliin jossa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat niitä. Lisätietoja: EU:n ulkosuhdeohjelma - ENI on hyödyllinen Venäjän kaupassa Ns. ENPI ohjelma on loppumassa ja tilalle tulee ENI (European Neibourhood Instrument), joka on tuleva rajat ylittävän yhteistyön rahoitusinstrumentti Ohjelman alku on viivästynyt ja haut saattavat aueta vasta Uusi hallintomalli sovelletaan tähänkin ohjelmaan joka toivottavasti helpottaa hakijoiden asemaa. Päätöksen teko siirtyisi Brysselistä Suomeen. Ohjelma-aluetta ei ole vielä määritelty mutta todennäköisesti nykyinen ENPI-alue säilyy. Ohjelma-asiakirja valmistuu kesällä siten että komissio ehtii käsitellä sitä ensi vuoden aikana. Pitkät viiveet voi tarkoittaa sitä, että edellisten ohjelmien osaajat häviävät. Myöhästyminen tarkoittaa myös sitä, että toteutusaikaa on vähän. Kokonaissumma tulee todennäköisesti olemaan n. 240 miljoonaa euroa. Uuden ohjelmaan pyritään tekemään manuaali viranomaisille jossa määritellään hallintoviranomaisten asemaa. Nykyisen ohjelman kanssa ongelmia on ollut esim. venäjän tullissa kun maakuntaliitot eivät ole voitu käsitellä kansainvälisinä organisaatioina. ENI:n todennäköisimmät teemat ovat: pk-yritysten taloudellinen kehittäminen, tutkimus ja innovaatiot sekä rajaturvallisuus EU:n tukipalvelut sisämarkkinoilla EU:n sisämarkkinoilla on yritysten kannalta yllättävän paljon kaupan esteitä. Tämä ilmenee erilaisina kaupanesteinä lähinnä kansallisten lisämääräysten muodossa. Markkinoille pääsy edellyttää siis että täytetään EU-säädökset sekä kansalliset määräykset.

26 26 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Sisämarkkinat sirpaloituvatkin tämän erilaisiin markkina-alueisiin, kun ulkomaalaiset yritykset syrjitään mm. teknisillä määräyksillä Enterprise Europe Network EU-komission kansainvälinen verkosto Enterprise Europe Network on asiantuntemusta ja kansainvälistymispalveluita pkyrityksille tarjoava verkosto. Verkoston palvelut ulottuvat EU-asioihin liittyvästä neuvonnasta aina kansainvälisessä teknologiansiirrossa tukemiseen. EEN-verkoston palvelut neuvontaa EU-rahoituksesta, lainsäädännöstä ja kansainvälistymisestä yrityskontaktipörssi joka on käytössä 54 maassa (maan mukaan, toimialan mukaan, hakemuksia voi laittaa) yrityskontaktitapahtumat esim. messuilla pk-yritysten palautepalvelut (palautteet välittyvät komissiolle) Verkosto toimii yli 54 maassa ja siinä on noin 3000 asiantuntijaa (600 organisaatiota). Suomen kansallisessa verkostossa on mukana seitsemän organisaatiota joissa yhteensä 16 asiantuntijaa. Kaupallisia sekä rahoitukseen, juridiikkaan ja yrityskontakteihin liittyviä palveluja tarjoavat Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Helsingin seudun kauppakamari. TEM koordinoi verkostoa. Lisätietoja: Ongelmanratkaisupalvelu Solvit Solvit on jäsenvaltioiden viranomaisten välinen ongelmanratkaisumenettely. Menettelyn avulla pyritään etsimään ratkaisuja käytännön ongelmiin, joita yritykset ja kansalaiset kohtaavat toisessa jäsenvaltiossa viranomaisen tulkitessa tai soveltaessa puutteellisesti EU:n sisämarkkinalainsäädäntöä. Solvitia voidaan käyttää ratkaisemaan sisämarkkinaesteitä kahden tai useamman jäsenmaan välillä. Suomessa Solvit-keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. Se kirjaa kaikki EU:n sisämarkkinoilla nousevat esteet Solvit-järjestelmään. Tapausten käsittelyn ratkaisun tavoiteaika on 10 viikkoa, ja noin 70 prosenttia tapauksista päättyy asiakkaalle tyydyttävään ratkaisuun. Palvelu on maksuton. Lisätietoa Solvitista:

27 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Markkinoillepääsytietokanta (Market Access Database) Lisätietoja Your Europe tietokanta

28 28 Kansainvälistymisen ja kasvun palvelut ja rahoitus Lisätietoja 14. YHTEYSTIEDOT Team Finland verkosto Ulkoasianiministeriö Muita rahoittajia EU-rahoitus ja palvelut EU:n yrityspalveluverkosto: EU:n rahoitusportaali: Solvit palvelu: tai Horizon 2020: EU:n markkinoillepääsytietokanta:

29 Julkaisija: Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki puhelin

PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä

PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä PK-yritysten vientimahdollisuudet hyödynnettävä Selvitys viennin ja kansainvälistymisen edistämispalveluiden (VKE) käytöstä ja kehittämisestä PK-yritysten näkökulmasta PK-yritysten vientimahdollisuudet

Lisätiedot

Alkavalle yrittäjälle 2015. Perustamisopas. Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001

Alkavalle yrittäjälle 2015. Perustamisopas. Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas Alkavalle yrittäjälle 2015 CERTIFIED BY ISO 9001 Varaa aika yritysneuvojalle lähelläsi: www.uusyrityskeskus.fi 25 alkavien vuotta yrittäjien tukena CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas 2015

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

Yrityksen perustajan opas

Yrityksen perustajan opas Yrityksen perustajan opas 2011 Yrityksen perustajan opas 2011 Keskuskauppakamari Kauppakamarin jäsenyys kannattaa Suomessa toimii 19 alueellista kauppakamaria, joissa on yli 17 000 jäsentä. Valtaosa jäsenistä

Lisätiedot

Perustamisopas. Alkavalle yrittäjälle. www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001

Perustamisopas. Alkavalle yrittäjälle. www.uusyrityskeskus.fi CERTIFIED BY ISO 9001 Perustamisopas Alkavalle yrittäjälle CERTIFIED BY ISO 9001 www.uusyrityskeskus.fi Perustamisopas 2013 Alkusanat Yrittäjänä vapauden myötä lisääntyy vastuu omasta onnistumisesta. Menestyksekäs liiketoiminta

Lisätiedot

Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN

Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN Seppo Hoffrén PERUSTETTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAATIMINEN ISBN 951-739-416-0 Copyright Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Enconsults Oy 1998 Päivitetty 2002 Graafinen suunnittelu ja

Lisätiedot

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso

Suomi Teollisen Internetin Piilaakso Heikki Ailisto (toim.) Martti Mäntylä (toim.) Timo Seppälä (toim.) Jari Collin Marco Halén Jari Juhanko Marko Jurvansuu Raija Koivisto Helena Kortelainen Magnus Simons Anu Tuominen Teuvo Uusitalo Suomi

Lisätiedot

Päättäjä Tuula Teeri. Rahan hankkiminen onnistuu, kun on riittävän hyvä idea ja kyky kaupallistaa se. Vientikauppa Picote Oy

Päättäjä Tuula Teeri. Rahan hankkiminen onnistuu, kun on riittävän hyvä idea ja kyky kaupallistaa se. Vientikauppa Picote Oy 3 Cabforcen kilpailukyky perustuu nopeuteen, teknologiaosaamiseen, globaaliuteen ja ketteryyteen. 11 Finnvera rahoittaa yrityksiä myös matalasuhdanteessa. nro 1 2014 Päättäjä Tuula Teeri Rahan hankkiminen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013

BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013 BIOTULI BIOALAN YRITYSTOIMINNAN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI, 23.9.2013 SELVITYSTYÖN TAVOITE JA TOTEUTUS SELVITYSTYÖN TAUSTA JA TOTEUTUS Tavoitteet määrittää bioalan yrittäjien profiileja ja yritysten tarpeita

Lisätiedot

Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä

Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä Teknologiaohjelmat ja innovaatioiden kehittäminen muuttuvassa markkinaympäristössä Arviointiraportti Mari Hjelt Ylva Gilbert Alina Pathan Teknologiaohjelmaraportti 7/2005 Helsinki 2005 Kilpailukykyä teknologiasta

Lisätiedot

M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä?

M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? www.porssisaatio.fi M i t ä a r v o p a p e r e i s t a t u l i s i t i e t ä ä? Opettajan opas Sisällys ARVOPAPERIMARKKINOIDEN KEHITYS... 4 Pörssitoiminnan historia... 4 Arvopaperimarkkinoiden merkitys

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyvää

Tehdään yhdessä hyvää AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään yhdessä hyvää Järjestöjen ja yritysten yhteistyö terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 25 Sari Kuvaja Tehdään

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua

Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola, Markus Orava, Virpi Varjonen Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua Opas yrityksille Elina Jaakkola Markus Orava Virpi Varjonen

Lisätiedot

Prizz.Uutiset. Prizztech Oy:n ja Satakunnan osaamiskeskusohjelman tiedotuslehti. VEDESTÄ kansainvälistä liiketoimintaa. KOKO onnistui Porin seudulla

Prizz.Uutiset. Prizztech Oy:n ja Satakunnan osaamiskeskusohjelman tiedotuslehti. VEDESTÄ kansainvälistä liiketoimintaa. KOKO onnistui Porin seudulla Prizz.Uutiset Prizztech Oy:n ja Satakunnan osaamiskeskusohjelman tiedotuslehti 1 / 2012 VEDESTÄ kansainvälistä liiketoimintaa KOKO onnistui Porin seudulla YRITYSPALVELU ENTER OSAKSI PRIZZTECHIÄ Tässä lehdessä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Antti Mäenpää ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN MITTAAMINEN Esimerkkinä Pohjanmaan triple helix -tutkimus Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO TAULUKKO-

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen EAY/ENPI 2007 2013 Yhteistyö yli rajojen Sisältö Yhteistyö yli rajojen... 3 EAY... 4 Pohjoinen... 7 Botnia-Atlantica... 8 Keskinen Itämeri... 9 Itämeri...10 Pohjoinen periferia...11 Interreg IV C, INTERACT...12

Lisätiedot

Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen

Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 32/2010 satu aaltonen jarna heinonen jaana hildén anne kovalainen

Lisätiedot

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 Palvelut ja tiedot käytössä Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 1 Julkisen hallinnon ICT:n toimintaympäristö ja nykytila... 3 1.1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko Suomi? Kasvun manifesti yritysten toimintaympäristön uudistamiseksi

Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko Suomi? Kasvun manifesti yritysten toimintaympäristön uudistamiseksi Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko Suomi? Kasvun manifesti yritysten toimintaympäristön uudistamiseksi Teollisuus uudistuu jo, uudistuuko Suomi? Kasvun manifesti yritysten toimintaympäristön uudistamiseksi

Lisätiedot

Prizz.Uutiset. PORISSA MENEE PAREMMIN KUIN VUOSIKYMMENIIN Kehittämispalvelut yrityksen koko elinkaarelle 4 / 2012

Prizz.Uutiset. PORISSA MENEE PAREMMIN KUIN VUOSIKYMMENIIN Kehittämispalvelut yrityksen koko elinkaarelle 4 / 2012 Prizz.Uutiset Prizztech Oy:n ja Satakunnan osaamiskeskusohjelman tiedotuslehti 4 / 2012 PORISSA MENEE PAREMMIN KUIN VUOSIKYMMENIIN Kehittämispalvelut yrityksen koko elinkaarelle Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus:

Lisätiedot

palveluiden suomi Heli Arantola

palveluiden suomi Heli Arantola palveluiden suomi Heli Arantola www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat ladattavissa EVAn kotisivuilta. Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi:

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot

14 YRITTÄJÄNÄ HEVOSALALLA

14 YRITTÄJÄNÄ HEVOSALALLA 14 YRITTÄJÄNÄ HEVOSALALLA Hevosalan yritystoiminta on hyvin monipuolista ja alan yritystoiminnan erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että alalle siirrytään tyypillisesti harrastustoiminnan kautta. Lisäksi

Lisätiedot

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20.

Hyvä muotoilu. myötäilee käyttäjää. Tila virittää. Visuaaliset muodot. Design. näkyvät verkossa. ihmiset. läpäisee koko tuotantoketjun s. 20. Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 2011 Visuaaliset muodot näkyvät verkossa s. 15 Tila virittää ihmiset s. 16 Design läpäisee koko tuotantoketjun s. 20 teema Hyvä muotoilu myötäilee käyttäjää

Lisätiedot

Sisällysluettelo: LIITE 1: Tuotosindikaattorit ja Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitetasot... 37

Sisällysluettelo: LIITE 1: Tuotosindikaattorit ja Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitetasot... 37 28.5.2014 Sisällysluettelo: 1. Itä- ja Pohjois-Suomen suunnitelma-alue... 3 2. Itä- ja Pohjois-Suomi Eurooppa 2020-strategian toteuttajana... 5 3. Toimintalinjat... 9 3.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas Opetusministeriölle Opetusministeriö antoi 11.4.2000 Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle toimeksiannon selvittää tutkijoiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja

Lisätiedot

RESID D RESID ENSSI SSI RESIDENSSI ENSSI ENSSI RESID ENSSI RESID RESID ENSSI ENSSI RESIDENSSI ENSSI ENSSI RESID RESIDENSS ENSSI RESID ENSSI ENSSI

RESID D RESID ENSSI SSI RESIDENSSI ENSSI ENSSI RESID ENSSI RESID RESID ENSSI ENSSI RESIDENSSI ENSSI ENSSI RESID RESIDENSS ENSSI RESID ENSSI ENSSI ISI I I ENSS RESIDENSS D RESID RESIDENS SID SSI RESIDENSS D RESID RESIDENSS D RESID RESIDENSS RESID RESIDENS SID SSI RESIDENSS RESID RESIDENS SID SSI RESIDENSS D I ID RESID RESI RESID Tekijät ja Suomen

Lisätiedot