2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä"

Transkriptio

1

2 2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Julkaisija: Yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä puh. (014) /vaihde fax (014) sähköposti: internet: Julkaisu: B 130 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Pohjakartat: Painos: Kansi: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 Genimap Oy, lupa L5617/ kpl Ari Pirttisalo Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006

3 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 ESIPUHE Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt merkittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle. Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus käsittää viiden vuoden ajanjakson. Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely eri sidosryhmätahoille. Tehtyjä kyselyjä täydentämään järjestettiin alueen kunnille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmäseminaari. Suunnitelmaa on ohjannut liikennetyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina: Mikko R. Salminen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, pj. Erkki Pyyppönen Keski-Suomen liitto Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema Simo Kerkelä Merenkulkulaitos Matti Timonen Merenkulkulaitos Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Arja Aalto Ratahallintokeskus Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus Timo Silvennoinen VR-yhtiöt Jaakko Raunio Jyväskylän Liikenne Oy Kaija Taipale Kuljetusliike Taipale Oy Kaija Vähärautio SKAL Keski-Suomi Jarmo Sorvari Vähälä Yhtiöt Harri Holttinen Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry Jukka Lauttamäki Keski-Suomen kauppakamari Liikennetyöryhmän sihteerinä ja työn konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verronen ja dipl.ins. Henriika Viitasaari. Liidea Oy:n alikonsulttina työssä on toiminut Tieliikelaitos, jossa työstä on vastannut tekn.lis. Risto Murto.

4 4 Keski-Suomen liikennejärjestelmä SISÄLTÖ ESIPUHE SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS PERUSTIEDOT NYKYTILAN ANALYSOINTIA LIIKKUMISEN JA KULJETUSTEN ONGELMIA LIIKENNEVERKON PUUTTEITA KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PÄÄTAVOITTEET KESKI-SUOMESSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOTAVOITTEET Määrittely Minimipalvelutaso Peruspalvelutaso Keski-Suomessa Tavoitetaso Keski-Suomessa Erityispalvelutaso Keski-Suomessa Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN VUOROVAIKUTUS Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä LIIKENNESTRATEGIA KESKI-SUOMEN PÄÄLIIKENNEVERKKO TIEVERKKO KEVYTLIIKENNE LINJA-AUTO JA TAKSILIIKENNE RADAT JA RAUTATIELIIKENNE LIIKENNETURVALLISUUDEN JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ LENTOLIIKENNE KULJETUSJÄRJESTELMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET VESILIIKENNE MATKAILUN TOIMINTAEDELLYTYKSET ERITYISPALVELUTASO KEHITTÄMISOHJELMA JA HANKKEET KÄRKIHANKKEET TOIMENPIDEOHJELMA VAIKUTUSTEN KUVAUS PÄÄTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT TOTEUTUS JA SEURANTA...62 LIITE: Esimerkki: Peruspalvelutason toteuttaminen Pihtiputaan kuntaan, toimenpiteet ja kustannukset

5 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Lähtökohdat ja suunnittelun tavoite Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä Liikennejärjestelmän tulee tukea maakunnan aluerakenteen ja toimintojen kehittämistavoitteita ja edistää maakunnan taloudellista kehitystä ja hyvinvointia. Suunnittelulla luodaan edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja ympäristöystävälliselle liikenteelle ja muodostetaan perustaa maakunnan maankäytön ja liikenteen suunnittelulle. Liikennejärjestelmäsuunnittelutyön tavoitteina ovat lisäksi maakuntakaavan aluevarausten esittäminen, liikennehankkeita koskevan aiesopimuksen valmistelu sekä maakunnan kärkihankkeiden hankekuvausten työstäminen edunvalvontaa varten. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla haetaan esitystä liikennejärjestelmän eri osa-alueiden konkreettisista kehittämistoimenpiteistä ja kehittämishankkeiden priorisoinnista. Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli tehnyt jo vuonna 2002 merkittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle. Yhtenä lähtökohtana suunnittelulle oli myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI. Tässä suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus laaditaan 5 vuoden ajanjaksolle. Kyselyt Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely sidosryhmille. Kyselyn tavoitteena oli saada selville sidosryhmien näkemykset Keski- Suomen liikenteen kehittämisestä. Kyselytutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan mm. alueen liikennejärjestelmän eri osa-alueiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä asettamaan liikennejärjestelmän eri osa-alueiden kehittäminen oman näkökulman mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Erityisesti kiinnostivat nykytilanteessa koetut ratkaisua kaipaavat ongelmat. Kysely lähetettiin yhteensä 70 taholle. Kyselyn kohteena olivat alueen kunnat (mm. infrastruktuurista, joukkoliikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat henkilöt), maakunnan liitto, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Ilmailulaitos, merenkulkupiiri, lääninhallitus, ympäristökeskus, eri liikennemuotojen etujärjestöt (Linja-autoliitto, Kuorma-autoliitto), elinkeinoelämän edustajat (yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, kauppakamarit ja suurimmat yritykset). Tavaraliikenteen ja muille logistiikka-alan ammattilaisille (myös koulutuspaikat) tehtiin oma kysely, jolla haettiin näkemyksiä liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista sekä eri osa-alueiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Kyselyihin saatiin vastaukset yhteensä noin 30 taholta. Seminaari Tehtyjä kyselyjä täydentämään liikennetyöryhmä järjesti alueen kunnille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmäseminaarin. Seminaarissa kuultiin mm. maakunnan eri osien näkemyksiä alueidensa liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Elinkeinoelämän odotuksia liikennejärjestelmän kehittämiseksi kuultiin metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Haastattelut Suunnittelun edettyä tavoiteasettelu- ja suunnitteluvaiheeseen konsultti haastatteli UPM Kymmene Oy:n, Ilmailulaitoksen, Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon, Merenkulkupiirin ja Kuorma-autoliiton edustajat.

6 6 Keski-Suomen liikennejärjestelmä PERUSTIEDOT JA ANALYSOINTI TAVOITTEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Liikennejärjestelmä - henkilöliikenne - tavaraliikenne - kevytliikenne - liikenneverkot PALVELUTASOTAVOITTEET KEHITTÄMISOHJELMA VAIKUTUSTEN KUVAUS EPÄVARMUUSTEKIJÄT Keski-Suomen liikennestrategia 2020 Aiesopimus Toteutus ja seuranta Kuva 1. Liikennejärjestelmäsuunnitelman eteneminen

7 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 7 2 PERUSTIEDOT Suunnittelualue Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan Keski- Suomen liiton alueelle Keski-Suomen maakuntaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat kaikki Keski-Suomen liiton 30 jäsenkuntaa. Toiminnallisesti maakunta jakaantuu kuuteen seutukuntaan, jotka ovat vuoden 2004 alusta: Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Joutsan seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Kuva 2. Suunnittelualueena on Keski-Suomen maakunta

8 8 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Väestö Keski-Suomessa oli vuoden 2002 lopussa asukasta, joista asui Jyväskylän kaupungissa. Jyväskylän maalaiskunnassa on noin asukasta. Muita yli asukkaan kuntia ovat Laukaa sekä seutukuntakeskukset Jämsä, Äänekoski, Keuruu ja Saarijärvi. Väestö on keskittynyt Jyväskylän seudulle, Ääneseudulle ja Jämsänjokilaaksoon sekä pääteiden varsilla sijaitseviin kuntiin. Keski-Suomen pohjoisosassa on hyvin harvaan asuttuja ja asumattomia alueita (kuva 3: väestön määrä). Alle 7-vuotiaita lapsia on eniten siellä, missä asutus on muutenkin tiheää, mutta lapsiperheitä asuu myös eri puolilla maakuntaa hajaasutusalueilla (kuva 4: alle 7 v.) Määrällisesti eniten yli 75-vuotiaita on asutustihentymissä, mutta toisaalta vanhuksia asuu myös haja-asutusalueilla eri puolilla maakuntaa (kuva 5: yli 75 v.). Vanhusväestön, yli 65-vuotiaiden, suhteellinen osuus on suurempi haja-asutusalueilla, kun taas Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken tiheimmin asutuilla seuduilla vanhusten suhteellinen osuus on pienempi. Verrattaessa alle 7-vuotiaiden (tulevaisuuden koululaisten) asuinpaikkoja ja yli 75-vuotiaiden asuinpaikkoja, voidaan havaita, että vanhukset ovat levittäytyneet huomattavasti laajemmalle alueelle. Tulevaisuudessa tämä tulee asettamaan haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Vanhusten välttämättömiä kuljetuspalveluja ei voida useilla alueilla hoitaa edes osin koululaiskuljetuksiin sovitettuna, joten joudutaan miettimään uusia keinoja kuljetusten järjestämiseksi. Lisäksi liikkumisen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 3. Keski-Suomen väestö vuonna 2002

9 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Kuva 4. Alle 7-vuotiaat Keski-Suomessa 9 Kuva 5. Yli 75-vuotiaiden asuinpaikat Keski-Suomessa

10 10 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Väestön kokonaismäärä pysyy nykytasolla Väestö on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt Jyväskylä Jämsä akselilla, Ääneseudulla ja osassa kuntakeskuksia. Haja-asutusalueilla väestö on edelleen vähentynyt. Asutus on vähentynyt kaikkialla pääteiden ulkopuolella. (kuva 6: väestön muutos) Tilastokeskuksen mukaan yli 20 prosentin väestönkasvu on ollut v Muuramessa. Myös Jämsässä kasvu on ollut suurta johtuen Kuoreveden kunnan liittämisestä osaksi kaupunkia. Muita kasvukuntia ovat olleet Jyväskylän mlk, Jyväskylä, Uurainen, Laukaa ja Äänekoski. Väki on vähentynyt suhteellisesti eniten Luhangassa, Kivijärvellä, Kuhmoisissa, Pylkönmäellä, Kannonkoskella, Leivonmäellä, Kyyjärvellä ja Multialla. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan väestön määrä tulee seuraavan kymmenvuotiskauden aikana säilymään nykytasolla. Kasvua on yhteensä noin 0,5 prosenttia koko ajanjaksolla. Vuoden 2010 jälkeen väestön kehityksen ennustetaan kääntyvään lievään laskuun. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä asukasmääräänsä kasvattavat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Uurainen, Muurame ja Laukaa. Äänekoskella väestö säilyy nykytasolla. Muissa kunnissa väestön määrä laskee. (Lähde: Tilastokeskus, Altika, ). Kuva 6. Väestön muutos Keski-Suomessa vuosina

11 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 11 Asutus keskittyy Asutus keskittyy edelleen. Vuoden 2002 jälkeen on valmistunut uusia asuinrakennuksia eniten tiheimmin asutuille alueille sekä hajaasutusalueilla vesistöjen ääreen. Maankäytön tiivistyminen ja yhdyskuntarakenteen asteittainen eheytyminen luo mahdollisuuksia nykyistä tehokkaammin toimivien joukkoliikennejärjestelmien kehittämiselle ja kevyen liikenteen käytölle asettaen toisaalta haasteita kasvavien autoliikennevirtojen hallinnalle Jyväskylän seudulla. Haja-asutusalueiden väestömäärän väheneminen huonontaa joukkoliikennepalvelujen kysyntää sekä vähentää liikennemääriä niin yleisillä teillä kuin yksityisteilläkin. Joukkoliikenteen vähentynyt kysyntä supistaa väistämättä liikennepalvelujen verkkoa ja nostaa joukkoliikennepalvelujen tarjoamisesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Vähentyvät liikennemäärät vaikuttavat tieverkkoon ja tieverkon hoitoon. Syntyy paineita yleisen tieverkon supistamiseen ja yksityisteiden kunnossapitokustannusten nousuun ja avustusten korottamiseen ja koko avustusmenettelyn uudistamiseen. Tilanteen hallinta vaatii supistuvan kehityksen strategian laatimisen. Asutuksen hajaantuminen haja-asutusalueiden vesistöjen ääreen muutettaessa kesämökkejä ympärivuotiseen asumiseen tulee lisäämään liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia. Kuva 7. Vuonna 2000 tai sen jälkeen rakennetut rakennukset

12 12 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Työssäkäynti Suurimmat työmatkavirrat ovat Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n, Jyväskylän ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Muuramen välillä. Jyväskylässä käy töissä huomattava määrä asukkaita myös Korpilahdelta, Petäjävedeltä, Äänekoskelta, Toivakasta, Hankasalmelta ja Keuruulta. (kuva 8: Jyväskylän pendelöinti). Jyväskylän jälkeen tärkein pendelöintikohde on Äänekoski, jossa käydään Jyväskylästä töissä enemmän kuin Äänekoskelta Jyväskylässä. Vilkasta pendelöintiä on myös väleillä Jämsä-Jämsänkoski, Äänekoski- Suolahti, Jyväskylän mlk - Muurame, Jyväskylän mlk Laukaa, Jyväskylän mlk Äänekoski, Saarijärvi-Äänekoski, Laukaa-Äänekoski ja Laukaa-Suolahti. Maakunnan rajan ulkopuolella töissä käydään eniten Pirkanmaalla Mäntässä ja Vilppulassa. Pienempiä työmatkavirtoja suuntautuu Pirkanmaalla Längelmäelle, Etelä-Pohjanmaalla Ähtäriin, Pohjois- Pohjanmaalla Haapajärvelle, Etelä-Savossa Pieksänmaan kuntaan ja Kangasniemelle sekä Päijät-Hämeessä Hartolaan. (kuva 9: Keski- Suomen pendelöinti). Pendelöijien määrät ovat suurimmat Jyväskylän ja naapurikuntien välillä sekä Jyväskylän ja Äänekosken välillä, mikä asettaa haasteita sujuvien ja turvallisten työssäkäyntiyhteyksien kehittämiselle eri kulkumuodoilla. Karstula 31 Pylkönmäki Pihtipudas Viitasaari Saarijärvi Äänekoski Sumiainen 218 Konnevesi 223 Suolahti Uurainen Multia Keuruu 142 Hankas Laukaa Petäjävesi Jämsänkoski Toivakka Laukaa Leivonmäki 135 Korpilahti Jyväskylä 6300 Jyväskylän mlk Jämsä Luhanka Joutsa Muurame Kuva 8. Suurimmat pendelöintivirrat Keski-Suomessa v. 2000

13 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 13 Jyväskylä Jyväskylä mlk Toivakka Muurame Korpilahti Leivonmäki Joutsa Viitasaari Karstula Laukaa Petäjävesi Kuhmoinen 43 Jämsä Uurainen Suolahti Pihtipudas Konnevesi Keuruu Jämsänkoski Luhanka Hankasalmi Multia Pylkönmäki Äänekoski Saarijärvi Kannonkoski Kinnula Kyyjärvi Kivijärvi Sumiainen 294 Keitele Haapajärvi Alajärvi Ähtäri Virrat Vilppula Mänttä Pieksämä Kangasniemi Juupajoki Längelmäki Hartola Jyväskylä Jyväskylä mlk Toivakka Muurame Korpilahti Leivonmäki Joutsa Viitasaari Karstula Laukaa Petäjävesi Kuhmoinen 43 Jämsä Uurainen Suolahti Pihtipudas Konnevesi Keuruu Jämsänkoski Luhanka Hankasalmi Multia Pylkönmäki Äänekoski Saarijärvi Kannonkoski Kinnula Kyyjärvi Kivijärvi Sumiainen 294 Keitele Haapajärvi Alajärvi Ähtäri Virrat Vilppula Mänttä Pieksämä Kangasniemi Juupajoki Längelmäki Hartola Kuva 9. Keski-Suomen kuntien välinen ja Keski-Suomesta naapurikuntiin tapahtuva pendelöinti vuonna (=20 henkilöä, Jyväskylä ei mukana)

14 14 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 NYKYTILAN ANALYSOINTIA 3.1 Liikkumisen ja kuljetusten ongelmia Aiempien selvitysten ja sidosryhmille keväällä 2003 suunnatun kyselytutkimuksen sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman aikana tehtyjen haastattelututkimusten mukaan Keski-Suomen liikkumisen pahimpia ongelmia voidaan tiivistää seuraavasti. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelutaso on heikko erityisesti haja-asutusalueilla. Matkustajamäärät ovat vähentyneet. Mikäli valtion ostoliikennerahoitus vähentyy, haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksien ylläpito vaikeutuu entisestään. Alemmalla tieverkolla joukkoliikennettä säilynee tällöin jatkossa vain kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Haja-asutusalueilla julkisen liikenteen palvelujen heikkeneminen vaikuttaa osaltaan siihen, että kuntien henkilökuljetusten järjestämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vaarassa hiipua myös taajamissa ja kuntakeskusten välisissä yhteyksissä. Valtion joukkoliikenteen ostomäärärahojen väheneminen on johtanut siihen, että seutu- ja kaupunkilippujen valtionrahoitusta on jouduttu vähentämään. Kustannuspaine tullee siirtymään asiakashintoihin. Valtion ostoliikenteen rahoituksen niukkuudesta johtuen keskeisillä alueilla, myös Jyväskylään suuntatuvassa valtion ostoliikenteessä on karsimispaineita. Liityntäliikenneyhteyksissä maakunnassa oleviin liikenneterminaaleihin, lentoasemalle ja rautatieasemille on puutteita sekä yhteyksien laadussa että tarjonnan määrässä. Lentoliikenteen tarjontaa on reittiliikenteessä ainoastaan Helsinkiin. Kevyt liikenne Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa on parannettavaa. Erityisesti taajamissa olosuhteiden parantamiseen tulisi panostaa sekä verkollisten että väylien laadullisten puutteiden poistamiseksi. Koulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuus ei ole riittävä. Koulumatkojen turvallisuudessa on puutteita erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän alueilla. Kunnat joutuvat järjestämään alle 5 kilometrin etäisyydellä asuville oppilaille runsaasti koulukuljetuksia vaarallisen matkan perusteella kevyen liikenteen väylien puuttumisen takia. Alle 5 kilometrin etäisyydellä asuvien oppilaiden määrä, joille on järjestetty kuljetus vaarallisen matkan perusteella, on em. alueilla yhteensä noin 400 oppilasta. Pääteiden varsilla tienvarsiasutuksen tihentymien kohdilla on sekä pyöräilijöiden että kävelijöiden päivittäistä liikkumista haittaavia liikenneturvallisuuspuutteita. Maaseudulla jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat käyttämään pääosin ajoneuvoille tarkoitettua väylää. Kevyen liikenteen käytön lisäämiseksi väylien talvikunnossapito kaipaa kohennusta. Liikenteen sujuvuus Henkilöautoliikenteessä liikenteen pullonkaulat keskittyvät Jyväskylän ulosmenoteille. Tienkäyttäjien odotuksiin pääteiden sujuvuuden, turvallisuuden ja nopeuden osalta ei pystytä vastaamaan valtatiellä 4 väleillä Äänekoski - Kirri ja Vaajakoski - Lusi. Valtatiellä 13 liikenne hidastuu ohituskaistojen puuttumisen vuoksi. Valtatiellä 9 on Jyväskylä Jämsä välille toteutettu ohituskaistoja, mutta välillä on edelleen liikenteen sujuvuutta rajoittavia kohtia. Kunnossapito Perustienpidon rahoituksen riittämättömyyden aiheuttama kunnossapidon ja korvausinvestointien vaje on heikentänyt alempiasteiden tieverkon kuntoa. Yhteydenpidon tienpitäjän ja eri tienkäyttäjien välil-

15 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 15 lä ei koeta olevan kaikilta osin riittävää. Pääteiden kunnossapidon yölaatu ei ole riittävä. Tiestön rakenteellinen kunto Päätieverkoston taso ei vastaa valtakunnallisesti merkittävien teiden vaatimuksia. Jyväskylästä Ouluun, Heinolaan ja Jämsän suuntaan sekä länteen Vaasan-Seinäjoen suuntaan on tarve korkealuokkaisille pääteille. Pääteillä on paljon valtakunnallisesti vaarallisimpaan viidennekseen kuuluvia osuuksia. Kaikkien tiejaksojen standardi ei vastaa tieluokan edellyttämää tasoa. Seututeistä ja kuntakeskusten välisistä yhdysteistä (ns. tärkeät yhdystiet) osa on päällystämättä, eivätkä tiet vastaa sujuvuudeltaankaan seudullisen yhteistyön edellyttämiä kulkutarpeita. Haja-asutusalueen tieverkko on pääosin sorapäällysteistä, jota pintakelirikko haittaa keväisin ja osin syksylläkin. Alemmalla tieverkolla on laajasti kuntopuutteita. Alemman tieverkon huono kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta. Tavaraliikenne Tavaraliikenteen kannalta kuljetusten sujuvuus ja aikataulujen pitävyys ovat keskeisiä. Perustuotannon kuljetukset edellyttävät alemmalta verkolta kelirikkovapaata tiestöä. Kaupan ja rahtiliikenteen odotukset kohdistuvat päätieverkon kuntoon ja laatuun. Alemmalla tieverkolla kelirikon ja vaikean maaston aiheuttamat puutteet ovat ongelmallisia. Kuljetuksia rajoittavaa syväkelirikkoa esiintyy n. 300 km:n matkalla, pääosin Jyväskylän länsi- ja lounaispuolisella, topografialtaan ja maaperältään voimakkaasti vaihtelevalla alueella. 60 tonnin kokonaispainot eivät ole koko tieverkolla ympärivuotisesti käytettävissä. Talvikunnossapidossa puutteellinen auraus ja liukkaudentorjunta yöllä aiheuttaa kuljetuksille aikatauluongelmia. Kunnossapitotoimenpiteiden ajoittamiseksi kaivataan parempaa yhteistyötä tienpitäjien ja tavarankuljettajien kesken. Tavarakuljetusten kannalta ongelmana nähdään eri kuljetusmuotojen yhteistyön vähäisyys. Rahtilentoliikenne ei ole alueella olevasta kysynnästä huolimatta vielä käynnistynyt. 3.2 Liikenneverkon puutteita Rataverkko Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla on puutteita sekä välityskyvyssä että turvallisuudessa. Tasoristeykset tulee saada poistettua, radan geometriaa on tarpeen parantaa ja välityskyvyn kannalta on oleellista riittävien kohtaamispaikkojen saaminen. Tampere-Jyväskylä- rataosaa on perusparannettu vuodesta 1998 saakka. Rataosan päällysrakenne uusitaan, kapasiteettia lisätään ja turvallisuutta parannetaan. Hanke on vielä kesken. Ratahallintokeskuksen tavoitteena on sen valmistuminen vuoteen 2006 mennessä. Epätietoisuutta aiheuttaa edelleen radan kapasiteetin riittävyys pitkällä aikavälillä. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa Jyväskylän-Jämsänkosken välisen osuuden päällysrakenteen uusiminen on ajoitettu vuosille Keski-Suomessa rautateiden tasoristeykset ovat pääosin vähäliikenteisillä tie- ja rataosilla, mutta niitä on myös Jyväskylä-Tampere rataosalla. Tasoristeysten suuri määrä hidastaa henkilöliikennettä. Haapamäen-Seinäjoen rataosalla tarvittaisiin päällysrakenteen korvausinvestointeja. Tavaraliikenteessä uhkaksi koetaan Haapajärven radan kunnostuksen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta.

16 16 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Tieverkko Päätieverkon laatutaso on vaihteleva. Valtatiellä 4 välillä Lusi-Jyväskylä- Äänekoski Jyväskylästä pohjoiseen olevan tieosuuden keskeinen ongelma on ruuhkautuminen ja ohitusmahdollisuuksien puuttuminen. Jyväskylän ja Heinolan välisestä tieosuudesta on muodostunut erityisesti raskaiden kuljetusten ongelmajakso, jolla on tapahtunut runsaasti raskaiden ajoneuvojen onnettomuuksia. Ongelmana on ohitusmahdollisuuksien puute ja lisäksi vilkkaan liikenteen aikoihin tielle pääseminen on vaikeaa. Liikenne jonoutuu herkästi. Tien geometria kaipaa parantamista. Viisarimäen ja Vaajakosken välillä myös runsas tienvarsiasutus muodostaa merkittävän onnettomuusriskin. Kuljetusten ja turvallisuuden kannalta ongelmallinen on myös valtatie 9 välillä Jämsä Jyväskylä ja Kanavuori-Hankasalmi. Ohitusmahdollisuuksia tarvitaan lisää ja liittymiä tulee kehittää. Jyväskylän-Seinäjoen-Vaasan- valtatieyhteydestä Multian ja Ähtärin välinen osuus on viitoitettu mutkaisia, vanhoja maantieuria ja monilta muiltakin osin valtatie on laadullisesti puutteellinen. Valtatiellä 13 on ongelmina mm. puutteelliset ohitusmahdollisuudet. Laajemminkin päätieverkolla, mm. valtateillä 23 ja 24 sekä Sinisellä tiellä ja Suomenselkätiellä on yhteysvälejä, joiden palvelutaso on puutteellinen; sujuvuus, mäkisyys, talvihoito-ongelmat, jonojen muodostus, ohitusmahdollisuuksien puute ovat suurimmat ongelmat. Myös puutteelliset liittymäjärjestelyt sekä teiden varrella oleva haja-asutus aiheuttaa turvallisuusongelmia. Seudullisten väylien osalta puutteellisia yhteyksiä (ei päällystettä ja/tai 80 km/h perusnopeutta) ovat mm. maakunnan sisällä Jämsänkoski- Keuruu, Korpilahti - Petäjävesi, Petäjävesi - Uurainen, Sumiainen - Tankolampi, Saarijärvi-Viitasaari ja Karstula-Kannonkoski sekä naapurikuntien välisissä yhteyksissä mm. Pihtipudas-Keitele, Kinnula-Perho, Kivijärvi-Perho, Kuhmoinen-Längelmäki ja Leivonmäki-Kangasniemi. Kuntakeskusten välisissä yhteyksissä on palvelutasopuutteita myös yhdystieverkolla. Sorateitä on suhteellisesti paljon ja ne ovat vilkkaasti liikennöityjä. Alempiluokkaisen tiestön kuntoon ja tasoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska maakunnassa on paljon teollisuuden raakaainekuljetuksia. Vesistöt Keiteleen kanavan matalat sillat Vuonteensalmessa ja Paatelassa haittaavat vesikuljetuksia ja alueen vesimatkailua. Äijälänsalmi uhkaa umpeutua ja estää vesiliikenteen Päijänteeltä Jyväskylän satamaan. Meriyhteyden puuttuminen estää maakunnan vesikuljetusten kehittämisen. Päijänne Saimaan kanavan rakentaminen parantaisi maakuntien välisen vesimatkailun ja veneilyn kehittämisedellytyksiä. Kevyen liikenteen verkko Suurimmat puutteet kevyen liikenteen verkostossa liittyvät nykyisten väylien jatkamiseen taajamien reuna-alueilla asutuksen kasvusuuntaan. Suurimmissa kaupungeissa (Jyväskylä, Jämsä, Äänekoski, Saarijärvi ja Viitasaari) ja kuntakeskusten sisällä on jonkin verran yhteyspuutteita yhtenäisen kevyenliikenteen verkon aikaan saamiseksi. Taajamien välisissä yhteyksissä on myös puutteita erityisesti Jyväskylän seudulla. Puutteita on myös pääteiden varsilla tienvarsiasutuksen kohdilla. Koulujen lähiympäristöt ovat edelleen vailla turvallisia yhteyksiä erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Keuruun ja Jämsän alueilla. Tilastollisten taajamien ulkopuoliset kevyen liikenteen järjestelyt on toteutettu lähinnä kyläkoulujen kohdille tai taajamien välisille yhteyksille. Myös pääteiden varsilta puuttuu kevyen liikenteen väyliä. Maaseudulla ei aina ole varsinaisia kevyen liikenteen väyliä ja siellä jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät ajoneuvoille tarkoitettua väylää. Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito kaipaa myös kohennusta.

17 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 17 Kevyen liikenteen verkon kehittämisessä suurin ongelma on riittämätön rahoitus. Kevyen liikenteen väylät ovat osittain huonokuntoisia, joten myös väylästön kunnostuksiin tulisi pystyä kohdistamaan lisärahoitusta sitä mukaa kuin väylästö ikääntyy. Lentoliikenteen verkko Lentoaseman roolia logistisena solmupisteenä haetaan edelleen. Matkustajaterminaalin muutos- ja laajennustyöt ovat käynnissä. Rahtiliikenne ei ole vielä vakiintunut. Joukkoliikennepalvelut alueelle eivät ole riittävät palvelemaan lentoaseman liityntäliikennettä eikä lisääntyvien työpaikkojen aiheuttamaa tarvetta. Tieyhteys Jyväskylän ja lentoaseman välillä on ruuhkainen. 3.3 Keski-Suomen elinkeinoelämän tarpeita Kyselytutkimuksessa ja haastatteluissa elinkeinoelämän asiantuntijat toivat esille mm. seuraavia kehittämistarpeita: Logististen yhteyksien tulee olla elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta toimivia. Liikennejärjestelmän pitää olla elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta olla ennen kaikkea sujuva ja nopea. Päätieverkon tulee olla toimiva sekä pohjois-eteläsuunnassa että satamiin. Tavaraliikenteen sujuvuus valtatiella 4 tulee turvata. Poikittaisten yhteyksien huomiointi (vt 13, vt 18/23, kt 77) on satamakuljetusten (Pori, Rauma, Kokkola, Vaasa) kannalta tärkeää. Liittymäjärjestelyistä on saatava raskaan liikenteen kannalta toimintakelpoisia. Tieverkon kunnon tulee olla hyvä myös pääteiden ulkopuolella. Kuntakeskusten välisiä tieyhteyksiä tulee kehittää. Alemman tieverkon palvelutason turvaaminen ympäri vuoden on perusteollisuuden kuljetusten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lentoliikenteen yhteyksien säilyminen ja lisääminen myös ulkomaille nähdään alueen vetovoimaisuuden kannalta keskeisenä. Rahtilentoliikenne on alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeää. Rataverkon kantavuus, välityskyky ja liikenteen sujuvuus henkilö- ja tavaraliikenteen käyttämillä radoilla tulee turvata. Rataosuus Äänekoski-Haapajärvi tulee peruskunnostaa lisääntyvän raakapuun ja energiapuun kuljetusten ja matkailun tarpeisiin. Rataosuuden Haapamäki-Seinäjoki kunnostusta tulee jatkaa. Keski-Suomi on valtakunnallisesti tärkeä matkailukohde. Lisäksi maakunnan kautta suuntautuva matkailuliikenne maan eri osiin on vilkasta. Matkailuelinkeinon kannalta on tärkeä kehittää yhteyksiä mm. golfkentille, laskettelukeskuksiin ja luontomatkailualueille. Matkailuliikenteen osalta tiestön palvelutasossa on huomioitavaa mm. talvihoito, opastus ja viitoitus sekä tienkäyttäjien palvelujen monipuolistaminen.

18 18 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Valtatie Rataverkko Kehittämistarve 1. Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus 2. Valtatie 13 Karstula - Saarijärvi 3. Valtatie 18, puuttuva osa Multia Ähtäri 4. Haapamäki Seinäjoki radan kunnostus 5. Valtatie 9 Jämsä Jyväskylä kunnostuksen täydentäminen 6. Seutu- ja yhdystieverkon laatutasopuutteet 7. Jämsä-Tampere radan kunnostustyön loppuun saattaminen ja tasoristeysten poisto 8. Jämsä-Jyväskylä radan päällysrakenteen uusiminen ja tehokkaiden satamayhteyksien turvaaminen 9. Liityntäyhteydet Jyväskylän matkakeskukseen 10. Valtatie 4 Lusi Jyväskylä Äänekoski 11. Jyväskylä Pieksamäki radan nopeustason nosto 12. Äijänsalmi 13. Vuonteensalmi 14. Paatelan silta 15. Liityntäyhteydet Jyväskylän lentoasemalle Kuva 10. Pääliikenneverkon keskeiset kehittämistarpeet

19 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 19 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO 4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet Keski-Suomessa Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee perustua pitkän aikavälin tavoitteisiin, koska liikennealan toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin ja muovaavat siten osaltaan tulevaisuutta. Keski- Suomen liikennejärjestelmän päätavoitteet on ryhmitelty alueiden ja yhdyskuntien kehittämistä koskeviin tavoitteisiin, taloudellisen kilpailukyvyn kehittymistä tukeviin tavoitteisiin, sosiaaliseen kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin sekä turvallisuuden parantamiseen ja ympäristöön kohdistuvien haittojen minimoimiseen. Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä palvelee sen käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän yksityiskohtaiset tavoitteet eri alueilla asuvien erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta on esitetty palvelutasotavoitteissa tämän raportin luvussa 4.2. Keski-Suomen liikennejärjestelmä päätavoitteet: Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen A. Liikennejärjestelmä tukee tavoitteellisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista Keski-Suomessa. B. Tavoitteena on tiivis ja ehyt kuntarajoista riippumaton yhdyskuntarakenne. C. Liikennejärjestelmällä tuetaan Keski-Suomen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja liikennejärjestelmä mukautuu yhdyskuntarakenteen muutoksiin. D. Liikennejärjestelmä tukee maakunnan tasapainoista alueellista kehittymistä Taloudellinen kilpailukyky E. Liikennejärjestelmän keinoin huolehditaan, että Keski- Suomen elinkeinoelämä voi tukeutua helposti saavutettaviin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin liikenneyhteyksiin. F. Liikennejärjestelmä tukee Keski-Suomen elinkeinoelämän toimivuutta ja kilpailukyvyn kehittymistä. G. Toimivalla liikennejärjestelmällä lisätään Keski-Suomen elinkeinopoliittista vetovoimaisuutta. H. Keski-Suomen sijainti valtakunnan pääväylien solmupisteessä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Sosiaalinen kestävyys I. Maakunnan kaikilla alueilla ja kaikille väestöryhmille mahdollistetaan turvallinen ja tehokas liikkuminen sekä palvelujen saavutettavuus. J. Liikenneympäristössä korostetaan esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Turvallisuus ja ympäristöön kohdistuvat haitat K. Varmistetaan, että maakunnan asukkaiden liikkuminen sekä kuljetukset kaikissa maakunnan osissa voi tapahtua energiaa säästäen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. L. Liikenneturvallisuutta parannetaan ja tavoitteena on saavuttaa valtakunnallisesti asetut liikenneturvallisuustavoitteet niin, että liikenteessä kuolee ja loukkaantuu vakavasti yhä vähemmän ihmisiä.

20 20 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Erityisesti eri alueilla pyritään huomioimaan ikääntyvän väestön tarpeet lasten ja nuorten tarpeet liikkumis- ja toimintarajoitteisten tarpeet asutuksen keskittyminen taajamiin kasvavien alueiden liikenne, turvallisuus ja maankäyttö tyhjenevien haja-asutusalueiden liikennetarpeet autottomien liikkumismahdollisuudet haja-asutusalueilla ydinverkon/korkealaatutieverkon laajuus ja vaikutukset loma-asutuksen muuttuminen ympärivuotiseksi/pysyväksi elinkeinoelämän tarpeet. Alueiden ja yhdyskuntien kehittämiseen liittyvillä tavoitteilla pyritään varmistamaan, että Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja alueiden valitsemia kehitysstrategioita ja että liikenteen ja maankäytön suunnittelu on yhteen sovitettua. Alueiden ja yhdyskuntien kehittämisestä riippuvat liikennejärjestelmän toiminnan edellytykset. Taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvillä tavoitteilla pyritään varmistamaan Keski-Suomen eri alueiden elinvoimaisuus ja houkuttelevuus sekä asumisen että työpaikkojen kannalta. Taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden avulla turvataan edellytykset Keski-Suomen kehittymiselle ja edelleen muiden liikennejärjestelmään liittyvien tavoitteiden toteuttamiselle. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Tasa-arvo on tärkeä sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus. Liikennesuunnittelussa sosiaalisen tasa-arvon keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo liikkumismahdollisuuksissa sekä liikenteen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tyydyttää liikkumistarpeensa riippumatta taloudellisista, fyysisistä tai henkisistä ominaisuuksista. Liikenneympäristön esteettömyys ja helppokäyttöisyys takaavat tasa-arvoiset liikkumisolosuhteet eri käyttäjäryhmille. Liikkumisen sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa myös, että yksi kulkumuoto ei saisi olla dominoivassa asemassa muihin kulkumuotoihin nähden. Liikkumisen alueellinen tasa-arvo liittyy liikkumisen sosiaaliseen tasaarvoon. Jotta liikkumisen alueellinen tasa-arvo toteutuisi, liikkumisen tulisi olla mahdollista jollain tavalla joka paikassa, ottaen kuitenkin huomioon alueiden erilainen kehittyminen. Esimerkiksi hajaasutusalueilla ei voida edellyttää samoja palveluja. Ajalliseen tasa-arvoon sisältyy tulevien sukupolvien tarpeiden huomioiminen. Liikennesuunnittelun ratkaisuja pohdittaessa tulee ottaa huomioon ratkaisujen vaikutukset hyvän elämisen mahdollisuuksiin tuleville sukupolville. Turvallisuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Keski-Suomen liikennejärjestelmän liikenneturvallisuutta koskevat tavoitteet noudattavat valtakunnan tasolla asetettuja tavoitteita. Liikkuminen pyritään järjestämään niin, että liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tavoitteiseen pyritään tehokkaalla, ylimääräisen liikenteen tarpeettomaksi tekevällä liikennejärjestelmällä, joukkoliikennettä suosimalla sekä uusinta tekniikkaa hyödyntämällä Tavoitteena on kehittää Keski-Suomen liikennejärjestelmää eri alueilla asuville, kaikille käyttäjille soveltuvaksi. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä on pyritty varmistamaan, että elämisen välttämättömät toiminnot, kuten peruspalvelut, koulut ja työpaikat ovat asukkaiden saavutettavissa eri puolella Keski-Suomea. Palvelutasotavoitteilla pyritään varmistamaan liikkumisen edellytykset sekä alueen sisällä että alueelta ulos.

21 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 21 Hyvät liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintojen edellytys. Palvelutasotavoitteita on määritelty myös elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta huomioiden sekä alueen sisäiset että alueelta ulos suuntatuvat kuljetustarpeet. 4.2 Liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteet Määrittely Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän määrittämään tie- ja rataverkon peruspalvelutasoa. Työryhmä totesi, että eri liikennemuotojen palvelutasoa ei tule tarkastella erikseen, vaan koko liikennejärjestelmän kattavana kokonaisuutena. Työryhmän mielestä joissakin tapauksissa saattaa riittää, että peruspalvelutaso tyydytetään yhden liikennemuodon osalta. Liikenne- ja kuljetustarpeet tyydytetään näin yhteiskuntataloudellisesti edullisimmalla tavalla. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason toteutumiseen vaikuttaa väyläpalvelujen tarjonta ja liikenteen hoito. Työryhmän näkemyksen mukaan eri palvelutasoihin edetään seuraavassa järjestyksessä: 1. Minimitaso on aina saavutettava 2. Peruspalvelutaso pyritään saavuttamaan seuraavaksi 3. Tavoitetasoon voidaan pyrkiä kun peruspalvelutaso on pääosin saavutettu 4. Erityispalvelutason tarjoamisesta päätetään erikseen. Kyse on tällöin väylä- tai liikennetoiminnan tiettyjen asiakkaiden tai asiakasryhmien erityistarpeiden huomioon ottamisessa. kunkin alueen vahvuuksien kautta. Seuraavassa on määritetty liikennejärjestelmän käyttäjän näkökulmasta peruspalvelutasotyöryhmän pohdintaa hyödyntäen esitys Keski-Suomen alueellisista liikennejärjestelmän palvelutasoista ja niiden kriteereistä sekä esitetty toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa tavoitetasojen saavuttamiseksi Minimipalvelutaso Minimipalvelutaso mahdollistaa yhteiskunnan perusturvallisuuden edellyttämän välttämättömän liikkumisen ja kuljetukset (esim. paloja pelastustoimi, poliisitoimi, sairaskuljetukset, maanpuolustus) Minimipalvelutaso toteutuu kaikkialla ja kaikkina ajankohtina. Minimipalvelutasoa ei voida pitää riittävänä liikennejärjestelmän palvelutasona missään osassa maakuntaa Peruspalvelutaso Keski-Suomessa Tavoitteena on turvata ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä perusteollisuuden, kaupan ja elintarviketeollisuuden kuljetusten sujuvuus. Keski-Suomen peruspalvelutaso mahdollistaa alueiden ja yhdyskuntien toiminnat ja kehityksen tyydyttämällä väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät tavanomaiset, kohtuulliset liikkumis- ja kuljetustarpeet. Keski-Suomessa ensisijaisena tavoitteena on turvata vähintään peruspalvelutasoinen liikennejärjestelmä koko maakunnan alueelle. Peruspalvelutaso on määritetty Keski-Suomessa tavoitteelliseksi, eli sen saavuttaminen edellyttää useimmissa kunnissa liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso on valtakunnan eri osissa ja eri tyyppisillä alueilla erilainen. Alueiden erot on pyrittävä ottamaan huomioon ja liikennejärjestelmällä on pyrittävä tukemaan aluekehitystä

22 22 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Tavoitetaso Keski-Suomessa Tavoitteena on turvata kilpailukykyiset henkilöliikenne- ja tavarakuljetusyhteydet. Väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät liikkumis- ja kuljetustarpeet tyydytetään kattavammin ja korkealaatuisempina kuin peruspalvelutasossa. Tavoitetaso tukee eri alueiden omien vahvuuksien kehittämistä ja mahdollistaa yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämisen. Keski-Suomessa tavoitteena on turvata tavoitetason mukainen liikennejärjestelmä valtakunnallisessa liikenteessä (tie-, rautatie- ja lentoliikenteessä) Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla Jyväskylän kaupunkiseudulla ja yhteyksissä lähikunnista Jyväskylään maakunnan osakeskuksissa ja niistä Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä Tavoitetasossa toteutuu peruspalvelutaso kaikilta osin Erityispalvelutaso Keski-Suomessa Erityispalvelutasossa toteutetaan tavoitetason ylittäviä erityistarpeita. Erityispalvelutaso voidaan tarvita tietyn asiakasryhmän tai tiettyjen erityisolosuhteiden edellyttämiä liikenteellisiä palveluita varten. Erityispalvelutason tarjoamisesta päätetään erikseen. Keski-Suomessa erityispalvelutasoa ovat hankkeet, joita pidetään tärkeänä maakunnan kehittymisen kannalta, mutta joiden toteuttamiseen ei pystyttäne lähivuosina osoittamaan rahoitusta Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa Sivujen palvelutasotaulukoissa on kuvattu palvelutasotavoitteet käyttäjäryhmittäin liikennejärjestelmän käyttäjän näkökulmasta. Liikennejärjestelmän käyttäjäryhmiä tarkastelussa ovat asioijat (peruspalvelujen saavutettavuus) koululaiset ja opiskelijat (koulumatkat) työssäkävijät (työmatkat) pitempimatkaiset matkustajat (valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet Keski-Suomesta) Erikseen on tarkasteltu elinkeinoelämän kuljetuksia. Tarkasteluryhminä ovat: perusteollisuuden raaka-aine ja tuotekuljetukset kaupan ja teollisuuden kuljetukset jakeluliikenne Palvelutasotavoitteita on peruspalvelutason osalta ryhmitelty paikallisen tason, seudullisen tason ja maakunnallisen tason tavoitteisiin. Paikallinen taso viittaa kunnan sisällä tehtäviin matkoihin tai kuljetuksiin ja alueellinen taso kuntarajat ylittävään matkustus- tai kuljetustarpeeseen. Maakunnallisella tasolla tarkoitetaan maakunnan eri osista maakuntakeskukseen Jyväskylään suuntautuvia matkoja. Keski-Suomesta muualle Suomeen ja ulkomaille suuntautuvia yhteyksiä on erikseen tarkasteltu otsikon Valtakunnalliset ja Kansainväliset yhteydet alla. Tällöin viittaus maakunnallisiin yhteyksiin tarkoittaa yhteyttä Jyväskylästä, viittaus seudulliseen yhteyteen tarkoittaa kuntakeskuksista ja viittaus paikallisiin yhteyksiin muualta kunnan alueelta alkavia matkoja.

23 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 23 Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Tavoitetaso Kevyt liikenne Taajamien lähialueilla ja taajamissa palvelut saavutetaan turvallista kevytliikenteen väylää pitkin jalan tai polkupyörällä. Uudet ja korjatut kevyen liikenteen väylät ovat esteettömiä. Peruspalvelujen saavuttaminen Joukkoliikenne Julkisella liikenteellä tarjotaan kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevat asiointiyhteydet kaikilta kyliltä palvelukeskukseen vähintään kerran viikossa. Alueilla, joissa joukkoliikenteen runkoliikennepalvelut puuttuvat, koulukuljetuksia ja Kelan kuljetuksia voidaan hyödyntää myös asiointimatkoilla. Kuntien maksamia henkilökuljetuksia yhdistellään niin, että kuljetukset tehostuvat, mutta palvelutaso kuljetettaville ei merkittävästi heikenny. Kuntakeskuksista järjestetään julkisella liikenteellä edestakainen asiointimahdollisuus lähimpään paremman palveluvarustuksen keskukseen tai lähikaupunkiin arkipäivisin. Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat käyttäjämääriin suhteutettuna asianmukaiset Terveyspalveluiden saavutettavuus on turvattu kokonaisuutena kustannustehokkaalla tavalla huomioiden sekä palveluista että kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Kuntien ja KELAn maksamia henkilökuljetuksia yhdistellään niin, että kuljetukset tehostuvat, mutta palvelutaso kuljetettaville ei merkittävästi heikenny. Joukkoliikenteen runkoliikennevuorojen hyödynnettävyyttä asioinnissa on kehitetty pysäkkijärjestelyjä, tiedottamista ja maksujärjestelmiä kehittämällä. Joukkoliikenteen terminaalipalveluita kuntakeskuksissa on kehitetty. Henkilöautoliikenne Haja-asutusalueilla peruspalvelut saavutetaan ensisijaisesti henkilöautolla. Yleisten ja yksityisten teiden kunto ja ylläpito mahdollistavat ihmisten tavanomaiset toiminnot. Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus.

24 24 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Kevyt liikenne Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Jatkuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat itsenäisen kävelyn ja pyöräilyn koulujen lähialueilta. Kuntakeskuksissa on turvalliset kevytliikenteen yhteydet pysäkeille sekä pysäköintipaikat polkupyörille liityntämatkoja varten. Tavoitetaso Kaikille koululaisille tarjotaan 5 km:n säteeltä koulusta turvalliset kevyen liikenteen yhteydet, jotta vaarallisen yhteyden takia ei jatkossa tarvitse järjestää kuljetusta. Koulumatkat Joukkoliikenne Koulukuljetuksia järjestetään lain määräämissä puitteissa. Olemassa olevia joukkoliikennevuoroja hyödynnetään tehokkaasti koululaiskuljetuksissa. Koulukuljetuksia eri suunnista yhdistellään ja ketjutetaan. Matka-ajat saattavat pidentyä. Toimintojen alkamisaikoja porrastetaan. Erityinen huomio kiinnitetään matkaketjun turvallisuuteen jouduttaessa käyttämään vaihdollisia kuljetuksia. Koulukuljetukset pyritään hoitamaan kaikille avoimena liikenteenä. Kuntakeskuksista on järjestetty kouluaikoihin sovitetut joukkoliikenneyhteydet tärkeimpiin lähikuntien oppilaitoksiin. Kuntakeskuksista on liityntäyhteydet vähintään perjantai- ja sunnuntai-illan juniin tai pikavuoroihin. Joukkoliikenteen parannetulla tarjonnalla vähennetään erilliskuljetusten määrää koululaiskuljetusten hoidossa.

25 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 25 Kevyt - liikenne Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Taajamien lähialueilta ja taajamista on turvalliset työmatkayhteydet kevyellä liikenteellä. Kuntakeskuksissa on turvalliset kevytliikenteen yhteydet pysäkeille sekä pysäköintipaikat polkupyörille liityntämatkoja varten. Tavoitetaso Kevyt liikenne ja joukkoliikenne muodostavat toimivan ja sujuvan matkaketjun. Jalankulku ja pyöräily on turvallista niin taajamissa kuin taajamien ulkopuolellakin. Kevyen liikenteen verkko kattaa päätieverkon (tienvarsiasutuksen kohdat) ja taajamat. Työssäkäyntiliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle erityisesti maakunnan osakeskuksista Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät sekä liityntäyhteydet tukevat myös junaliikenteen käyttöä pitempimatkaisissa työssäkäyntiyhteyksissä. Työmatkat Joukkoliikenne Joukkoliikenne on käytettävissä kuntien sisäisessä työssäkäynnissä runkoreittien varrella. Joukkoliikenteellä pyritään tarjoamaan työssäkäyntiyhteydet arkisin tavallisimpina työssäkäyntiaikoina työssäkäyntialueen muodostavien kuntakeskusten välillä. Työmatkaliikenne on nopeaa ja sujuvaa. Toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä on pystytty vähentämään liikenneväylien ruuhkaisuutta ja oman auton käyttöä. Joukkoliikenne ja kevytliikenne muodostavat laatukäytävillä sujuvia, korkeatasoisia matkaketjuja. Jyväskylän kaupungissa sekä yhteyksissä lähikunnista Jyväskylään ja Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle kuntien välisillä työmatkoilla sekä Jyväskylän kaupunkialueella. Vuorotarjontaa on runsaasti ja se on säännöllistä. Yhteydet ovat nopeita. Henkilöautoliikenne Haja-asutusalueilta paras palvelutaso on henkilöautolla tehtävissä työmatkoissa. Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Kts. valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, maakunnallinen taso Henkilöautoliikennettä maakunnanosakeskusten ja Jyväskylän välillä on sujuvoitettu ja nopeutettu. Taajamien sisääntulo- ja ulosmenoväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Tienkäyttäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa liikenteen sujuvuudesta ja keliolosuhteista. Kts. valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, tavoitetaso

26 26 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Tavoitetaso Yleistä Henkilöliikenteen yhteydet Keski-Suomesta muihin suuriin kaupunkeihin ovat sujuvia ja turvallisia. Henkilöliikenteen yhteydet Keski-Suomesta muihin suuriin kaupunkeihin ovat sujuvia, nopeita ja turvallisia. Tarjolla on useita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilöliikenteen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliikenteen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat. Valtakunnalliset ja kansainväliset liikennetarpeet Henkilöauto Valtatietä 4 kehitetään välillä Kanavuori-Tikkakoski moottoriväylänä ja muualla ohituskaistatienä. Valtatietä 9 kehitetään Muuramen ja Jyväskylän välillä moottoriväylänä ja muualla ohituskaistatienä. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuvan osuuden rakentamismahdollisuudet turvataan. Valtateillä 4 ja 9 nopeustaso on 100 km/h. Muilla valtateillä (13, 16, 18, 23 ja 24) ja kantateillä (56,58,69 ja 77) nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h; pitkillä taajamaväleillä nopeustaso voi olla 100 km/h. Tienvarsiasutuksen kohdalla nopeustaso voi olla alempikin. Valtateillä 4 ja 9 ohitusmahdollisuuksia lisätään ohituskaistoin. Maankäyttöä on sallittu tien varteen vain suunnitellusti ja maankäyttöliittymiä on rajoitettu. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 18, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus pienimuotoisilla paikallisilla toimilla ja tarpeen mukaan ohituskaistoilla. Päätieverkon liikenteellinen laatu ja hoitotaso vastaavat maakunnan kehityksen ja ulkoisten yhteyksien vaatimuksia. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Valtakunnalliselle pitkämatkaiselle liikenteelle turvataan laadukkaat olosuhteet. Päätieverkon kehittämismahdollisuudet turvataan. Valtatietä 4 kehitetään valtakunnallisena runkotienä, välillä Viisarimäki-Äänekoski moottoriväylänä, Joutsa- Viisarimäki 4-kaistatienä ja muualla ohituskaistatienä. Tien palvelutaso on yhtenäinen. Tie eriytetään paikallisesta maankäytöstä ja liittymistä runkotielle rajoitetaan. Taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdalla pyritään joko ohitusratkaisuihin tai erottamaan pitkämatkaiset liikennevirrat paikallisliikenteestä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyin. Moottoritiejaksojen lisäksi muutkin vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä. Tiellä ei ole kiertoliittymiä. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h ja moottoritieosuuksilla 120 km/h. Valtatiellä 4 on ajantasainen liikenteen ja kelin ajantasaiseen seurantaan perustuva liikenne- ja kelitiedotus ja häiriötilanteiden hallinta. Varareittiviitoitus on olemassa häiriötilanteiden varalle ja se saadaan tarvittaessa nopeasti käyttöön. Kelin ja olosuhteiden mukaan muuttuvia nopeusrajoituksia tai muuta muuttuvaa ohjausta käytetään. Automaattista liikenteen valvontaa on lisätty minuutin ajomatkan välein on saatavissa levähdys- ja pysäköimisalueiden palveluja.

27 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 27 Henkilöauto Valtakunnalliset ja kansainväliset liikennetarpeet Linjaauto Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Liityntä linja-autoille tapahtuu kevytliikenteellä tai kauempaa henkilöautoa käyttäen. Kuntakeskuksista on järjestetty liityntäyhteyksiä tärkeimmille linja-autojen pikavuoroille tarpeen mukaan olemassa olevaa joukkoliikennetarjontaa hyödyntäen. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät tukevat pikavuorojen ja niitä palvelevien liityntäyhteyksien vaivatonta käyttöä Taajamien sisääntulo- ja ulosmenoväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Tienvarsiasutuksen kohdalla liittymiä karsimalla ja kevyen liikenteen erottelulla on parannettu paikallisen liikenteen ohella myös pitkämatkaisen liikenteen turvallisuutta. Maankäytön leviämistä päätien liikennettä haittaavalla tavalla hillitään. Vuorotarjonta pikavuoroliikenteessä vastaa alueen tarpeita. Maakuntakeskusten välisiä pikavuoroyhteyksiä on kehitetty ja ne tarjoavat vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Junaliikenteen ja pikavuorojen rooli eri kaupunkien välisessä liikenteen hoidossa on selkeytynyt. Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat asianmukaiset. Pikavuorojen saattoliikenteen tarpeet huomioidaan. Tavoitetaso Valtatietä 9 kehitetään moottoriväylänä tai korkealuokkaisena nelikaistaisena runkotienä ja laatukäytävänä välillä Jämsä-Jyväskylä ja muualla ohituskaistatienä. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h, mutta perustellusti voidaan hyväksyä myös nopeusrajoitus 80 km/h. Vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä, eikä maankäyttöliittymiä tielle sallita. Moottoriväylä- ja nelikaistaosuuksilla paikallista liikennettä varten varaudutaan rinnakkaistieyhteyksiin ja liittymät toteutetaan eritasojärjestelyin. Taajamat ensisijaisesti ohitetaan. Kevytliikenne on ensisijaisesti järjestetty turvallisesti muulla verkolla tai omilla väylillään. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuva osuus rakennetaan. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Sininen tie (kantatie 77) muutetaan valtatieksi. Seututiet ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet parannetaan tieluokan edellyttämään laatutasoon. Niiden asema yleisinä teinä taajama-alueilla turvataan. Linja-autoliikenteessä pikavuoroliikenteelle taataan nopeat ja häiriöttömät yhteydet varmistaen samalla, että pysäkit odotustiloineen ja liityntäyhteyksineen ovat toimivat ja asianmukaiset. Lisäksi huolehditaan siitä, että toteutettavilta kevyen liikenteen väyliltä ja rinnakkaisteiltä on turvalliset yhteydet linja-autopysäkeille. Peruspalvelutaso Tavoitetaso

28 28 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Valtakunnalliset ja kansainväliset liikennetarpeet Juna Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Kuntakeskuksista on järjestetty liityntäyhteyksiä tärkeimmille junille. Muualla liityntä vaatii yleensä henkilöauton käyttöä. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät tukevat junaliikenteen ja liityntäliikenteen vaivatonta käyttöä. Vuorotarjonta junaliikenteessä vastaa alueen tarpeita. Junaliikenteessä on sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Seinäjoelle. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät sekä liityntäyhteydet tukevat junaliikenteen vaivatonta käyttöä. Junien käyttö kaupunkien välisessä liikenteessä on lisääntynyt. Juna muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon kaupunkien välisessä liikenteessä. Rataverkko vastaa henkilöliikenteen tarpeita. Henkilöliikenteen nopeus on km/h rataosasta ja kalustosta riippuen. Rataverkon turvallisuus mahdollistaa nopeat yhteydet. Radat mahdollistavat junaliikenteen tarjonnan nostamisen. Tavoitetaso Tarjolla on useita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Junaliikenteessä Jyväskylän ja Helsingin välisessä nopeassa junaliikenteessä matka-aika on 2,5 tuntia. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä rautatieasemille on kehitetty kutsupohjaisina Kaikilla henkilöliikenteen asemilla on ajantasainen matkustajainformaatio. Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilöliikenteen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliikenteen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat. Lentoliikenne Vuorotarjonta lentoliikenteessä vastaa alueen tarpeita. Jyväskylän lentoaseman terminaalijärjestelyt ja maaliikenteen olosuhteet mahdollistavat sekä henkilö- että tavaraliikenteen sujuvan hoitamisen ja kehittämisen. Hallin lentokentällä turvataan sekä ilmailuteollisuuden että sotilasliikenteen toimintaedellytykset. Kivijärven ja Viitasaaren lentokentillä ylläpidetään tyydyttävät matkailuliikenteen ja harrasteilmailun toimintaedellytykset. Jyväskylän lentoasemalta on kattava vuorotarjonta Helsinkiin ja yhteydet Ouluun. Lentoasemalta toimii suorat kansainväliset yhteydet hyvät jatkoyhteydet tarjoaville ulkomaisille lentokentille. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä kuntakeskuksista lentoasemalle on kehitetty kutsupohjaisina.

29 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 29 Tavaraliikenteen tarpeet Perusteollisuuden raaka-aineja tuotekuljetukset Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Logistiset yhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta toimivia. Tieverkko takaa luonnonvarojen saavutettavuuden. Tiestöllä ei ole painorajoituksia osuuksilla, joilla tarvitaan maa- ja metsätalouden tai energiakuljetuksia ympärivuotisesti. Kunnossapito tukee kuljetusten sujumista. Tieverkon kunto vastaa raskaan liikenteen vaatimuksia eikä haittaa kuljetusten ajallista ennustettavuutta. Perusteollisuuden kuljetusten aikatauluvaatimukset on huomioitu kunnossapidossa. Yksityisteiden kunto mahdollistaa päivittäisen kulkemisen ja kuljetukset. Runkokelirikkoa ei esiinny säännöllisen raskaan liikenteen reiteillä eikä raakapuulogistiikkaa haittaavissa kohdissa. Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Pitkämatkaisen raskaan liikenteen pysähtymistarvetta vähennetään erilaisin liittymäratkaisuin kuten kääntymiskaistoin, väistötiloin ja kevyen liikenteen alikulkukäytävin. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty. Tavaraliikenteessä on säilytetty kiskoliikenteen korkea osuus. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset on turvattu. Satamayhteyksillä on toteutettu 25 tonnin akselipainot. Kunnossapidossa huomioidaan pitkämatkaisten kuljetusten aikatauluvaatimukset. Kunnossapidon laatutaso vastaa kuljetusten vaatimuksia. Tavoitetaso Kuljetusten ohjaustietoja hyödyntämällä teiden talvikunnossapito toimii täsmäpalveluna ympäri vuorokauden.

30 30 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Tavoitetaso Tavaraliikenteen tarpeet Kaupan ja teollisuuden kuljetukset Logistiset yhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta toimivia. Tiestön kunnossapito turvaa kuljetusten ajallisen ennakoinnin ja kuljetusten aikatauluvaatimukset on huomioitu kunnossapidossa. Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen solmupisteenä vahvistetaan. Pitkämatkaisen raskaan liikenteen pysähtymistarvetta vähennetään erilaisin liittymäratkaisuin kuten kääntymiskaistoin, väistötiloin ja kevyen liikenteen alikulkukäytävin. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty. Tiestön kunnossapito turvaa kuljetusten ajallisen ennakoinnin ja tieverkko on liikennöitävässä kunnossa ympäri vuorokauden. Tavaraliikenteessä on säilytetty kiskoliikenteen korkea osuus. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset on turvattu. Nykyiset vesiväylät ja kanavat on pidetty tarvetta vastaavassa kunnossa. Rataverkko vastaa tavaraliikenteen tarpeita. Tavaraliikenteessä akselipaino on teollisuuden tärkeimmillä raskaiden kuljetusten reiteillä ja satamayhteyksillä 25 tonnia ja muuten 22,5 tn ja nopeus 100 km/h. Äänekoski Haapajärvi radalla on mahdollista liikennöidä 60 km/h. Kuljetuksiin on valittavana useita eri kuljetusmuotoja. Tie- ja rautatiekuljetusten sekä vesiväylien ja lentorahdin roolit ovat selkeät ja niiden mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Päätieverkolla yöajan kunnossapidon laatutaso vastaa kuljetusten vaatimuksia. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty ja ne ovat esteettömiä. Keskustat on rauhoitettu raskaalta läpikulkuliikenteeltä. Lentoaseman ympäristöön sijoittuville yrityksille on luotu toimintaedellytykset ja riittävästi tilaa. Jyväskylän lentoasemalta on aloitettu rahtilentoliikenne. Yhdistettyjen kuljetusten edellytykset on turvattu säilyttämällä Jyväskylän kaupunkialueella nykyisten kuormausraiteiden käyttömahdollisuus sekä luomalla uusilla terminaalialueilla mahdollisuudet rautateiden hyödyntämiseen. Vesitieyhteyksiä on kehitetty perusteollisuuden tarpeet huomioon ottaen. Vesitieyhteys merelle on toteutettu. Keski-Suomen asema valtakunnallisena logistisena solmupisteenä ja Väli-Suomea palvelevana logistiikkakeskittymänä on korostunut.

31 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin Maakuntasuunnitelma ohjaa maakunnan liiton toimintaa ja on lähtökohtana maakunnan suunnittelulle. Maakuntasuunnitelma muodostaa keskeisen perustan ja lähtökohdat maakuntakaavan laatimiselle. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntasuunnitelmassa on asetettu tavoitteita aluerakenteelle ja myös liikennejärjestelmälle. Maakuntasuunnitelmassa on hyväksytty Keski-Suomen tavoitteelliselle aluerakenteelle seuraavat tavoitteet: Luodaan Keski-Suomesta kansainvälisesti ja kansallisesti toimiva maakunta, jossa on vahva Jyväskylän kasvukeskus Kehitetään Jämsän ja Äänekosken seutuja merkittävinä teollisuusseutuina Kehitetään Keuruun, Saarijärven ja Viitasaaren seutuja kuntien strategiavalintojen mukaisesti palvelukeskuksina; hyödynnetään Keuruun seudun yhteistyömahdollisuudet Mänttään ja Vilppulaan; selkeytetään kaakkoisen Keski-Suomen yhteistoimintaa osana maakuntaa Luodaan muualle maakuntaan pk yritystoimintaa tukeva ja peruspalvelut turvaava keskusverkko elinvoimaisine maaseutualueineen Kannustetaan reuna-alueita maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön Aluerakennetavoitteet ja liikennejärjestelmätavoitteet on otettu huomioon tätä suunnitelmaa laadittaessa. Töy sä Kokkolaan Alajärv i Seinäjoelle Virrat Poriin Vimpeli Ruovesi Halsua Soini Oriv esi Ähtäri Keuruu Vilppula Juupajoki Lestijärv i Perho Kyyjärvi Py lkönmäki Mänttä Karstula Tampereelle Längelmäki Sahalahti Kuhmalahti Luopioinen Reisjärv i Kiv ijärv i Multia Kinnula Haapajärv i Saarijärv i Jämsä Kuhmoinen Uurainen Lahteen Padasjoki Ouluun Py häjärv i Äänekoski Jyväskylän mlk Petäjävesi esi Jämsänkoski Kannonkoski Pihtipudas Jyväskylä Muurame Korpilahti Luhanka Viitasaari Sumiainen Suolahti Laukaa Keitele Helsinkiin PERUSPALVELUTASO Pielav esi Vesanto Kiuruv esi Mikkeliin Sysmä Hartola Pertunmaa Maakunnallinen taso TAVOITETASO Konnev esi Paikallinen taso Seudullinen taso Rautalampi Kuopioon Toiv akka Kangasniemi Haukiv uori Leiv onmäki Hankasalmi Joutsa Hirvensalmi Karttula Suonenjoki Pieksämäki Pieksämäen mlk Kuva 11. Liikennejärjestelmälle asetetut palvelutasotavoitteet tukevat Keski-Suomen tavoitteellisen aluerakenteen toteutumista

32 32 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa Maakuntakaavassa osoitetaan liikennejärjestelmän edellyttämät aluevaraukset ja annetaan liikennejärjestelmän ohjaamiseksi tarvittavia määräyksiä. Tieverkko Päätieverkon kehittämismahdollisuudet turvataan. Valtatietä 4 kehitetään valtakunnallisena runkotienä, välillä Viisarimäki-Äänekoski moottoriväylänä, Lusi-Viisarimäki nelikaistatienä ja muualla ohituskaistatienä. Liittymistä runkotielle rajoitetaan. Valtatietä 9 kehitetään runkotienä, moottoriväylänä tai korkealuokkaisena nelikaistaisena valtatienä välillä Jämsä-Jyväskylä ja muualla ohituskaistatienä. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuvan osuuden rakentamismahdollisuudet turvataan. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Moottoriväylä- ja nelikaistaosuuksilla paikallista liikennettä varten varaudutaan rinnakkaistieyhteyksiin ja liittymät toteutetaan eritasojärjestelyin. Valtakunnallisesti merkittävillä teillä taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdalla pyritään joko ohitusratkaisuihin tai erottamaan pitkämatkaiset liikennevirrat paikallisliikenteestä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyin. Seudullisten kevytväyläyhteyksien osoittamista maakuntakaavassa tutkitaan. Maakuntakaavassa esitetään seututiet ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet. Niiden asema yleisinä teinä taajama-alueilla sekä kehittämismahdollisuudet tieluokan edellyttämään tasoon turvataan. Rautatieliikenne Maakuntakaavassa varaudutaan valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin kuuluvien ratojen sekä henkilö- ja tavaraliikennettä palvelevien ratojen osoittamiseen. Rautateiden runkoverkkoon kuuluvaa Tampere Jyväskylä Kuopio ratajaksoa kehitetään nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen tarpeisiin. Kaavassa esitetään Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raakaainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Maakuntakaavassa osoitetaan varaukset henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikkoja varten. Teollisuusratojen sähköistystä esitetään. Lentoliikenne Maakuntakaavassa turvataan siviili- ja sotilaslentoliikenteen kehittäminen Tikkakoskella varaamalla kentän ja terminaalitoimintojen kehittämistä, lentoliikennettä, lentorahtitoimintoja sekä lentoliikennettä hyödyntäviä toimintoja varten tarvittavat alueet. Maakuntakaavassa otetaan huomioon lentoaseman maaliikenteen tarpeet sekä kiitotien pidentämismahdollisuuden säilyttäminen ja puolustusvoimien erityistarpeet. Hallin lentokenttäalueen maankäytössä varaudutaan ilmailuteollisuutta ja sotilaslentotoimintaa tukeviin ratkaisuihin. Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekenttien kehittämisessä turvataan matkailun ja harrasteilmailun toimintaedellytykset. Vesiliikenne Maakuntakaavoituksessa esitetään keskeiset vesiväylät ja satamaalueet sekä niiden kehittämistarpeet. Alueen vesiliikenteen, vesikuljetusten ja vesimatkailun säilymisen ja edelleen kehittämisen tarvitsemat aluevaraukset ja telakkatoimintaa palvelevat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Logistiikka Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen solmupisteenä ja Väli-Suomea palvelevana logistiikkakeskittymänä vahvistetaan. Maakuntakaavassa otetaan huomioon logististen toimintojen kehittämismahdollisuudet varaamalla alueita kuljetusten ja kuljetusketjujen tarvitsemille terminaalitoiminnoille. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset turva-

33 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 33 taan ja Jyväskylän alueelle varataan sitä varten tarvittavat alueet. Metsäteollisuuden puuhuoltoa varten varaudutaan lumivarastointialueiden osoittamiseen eri puolille maakuntaa. Joukkoliikenne Maakuntakaavassa otetaan huomioon joukkoliikenteen tarpeet, osoitetaan joukkoliikenteen laatukäytävät ja esitetään niitä koskevat vaatimukset. Kevyen liikenteen rooli joukkoliikenteen liityntäliikenteenä tuodaan esiin. Kaavassa esitetään myös joukkoliikenteen terminaaliverkkoa liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä Liikennejärjestelmän perusteet luodaan maakuntakaavatasolla. Maakuntakaavan avulla osoitetaan aluevaraukset eri käyttötarkoituksiin ja siten luodaan perusta syntyvän liikenteen määrälle ja suuntatutumiselle sekä liikenneyhteyksien sijainnille ja palvelutasolle. Myös kulkumuotojen keskinäiseen työnjakoon vaikutetaan jo maakuntakaavatasolla. Maakuntatasolla liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tarjota jatkossakin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen edellyttämät liikenneyhteydet ja palvelut niin, että asuminen ja yritystoiminnan harjoittaminen eri puolille maakuntaa on mahdollista. Seutukunta- ja kuntatasolla liikennejärjestelmän suunnittelun ja hyväksyttyjen liikennejärjestelmän tavoitteiden painoarvoa lisätään kaavoitusprosesseissa. Kunnissa liikenteen suunnittelu kytketään kiinteäksi osaksi kaavoitusprosessia kaikilla kaavatasoilla. Kunnat lisäävät yhteistyötä kaavoituksessa. Tavoitteena on laatia ainakin Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat laativat yhteisen yleiskaavan, kun yleiskaavojen tarkistaminen on seuraavan kerran ajankohtaista. Kunnat tiivistävät ja eheyttävät mahdollisuuksien mukaan rakennettaan. Joukkoliikennejärjestelmän kannalta asutuksen lisääminen olemassa olevan reitin palvelualueelle parantaa joukkoliikenteen taloutta. Jokainen uusi matkustaja tuo lisätuloja ilman, että kustannukset merkittävästi muuttuisivat. Näin on mahdollista tarjota jatkossakin hyvätasoiset joukkoliikennepalvelut ilman yhteiskunnan rahoitusta liikenteen ostamiseen. Kunnat sijoittavat myös kokonaan uudet asunto- ja työpaikka-alueet nykyisten joukkoliikenteen pääreittien vaikutusalueelle. Keski-Suomessa ei ole Jyväskylän kaupunkiseudun ulkopuolella näkyvissä sellaista asutuksen ja työpaikkojen kasvupotentiaalia, että kokonaan uuden joukkoliikennereitin toteuttaminen olisi mahdollista. Kevyen liikenteen markkinaosuuden kasvattamistavoitetta tulee tukea. Keskeistä tässä työssä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Tiivistämisellä ja eheyttämiselle lyhennetään matkoja ja tätä kautta edesautetaan kevyen liikenteen käyttöä. Käytön lisääminen edellyttää myös entistä lyhyempiä yhteyksiä eli tulee toteuttaa väyliä, joita käyttämällä matkat ovat lyhyempiä kuin jos väylät ovat autojen käyttämien teiden yhteydessä. Tähän kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa ennen kaikkea yleiskaava- mutta vielä asemakaavatasollakin. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjun houkuttelevuutta ja toimivuutta kunnat edesauttavat myös kaavoituksella ottamalla huomioon alueiden sijoittamisessa mahdollisuuden toteuttaa alueilta lyhyet kevyen liikenteen yhteydet nykyisten joukkoliikenteen pääreittien käyttämille pysäkeille. Pääteiden vaikutusalueella kunnat sijoittavat mahdollista uutta maankäyttöä siten, että teille ei aiheuteta tarpeettomasti ongelmia esimerkiksi lisääntyvinä liittymätarpeina tai teiden risteämisinä. Nykyisellä rahoitustasolla päätiestön kehittäminen on hidasta. Käytännössä tiestölle ei voida muutamaa tärkeintä väylää lukuun ottamatta tehdä suuria kehittämistoimenpiteitä suunnittelukaudella. Tiet pysyvät nykyisellä paikallaan ja toimenpiteet ovat lähinnä pienempiä perustienpidon rahoituksella tehtäviä jo nykyisin ongelmallisten kohteiden liikenneturvallisuutta ja osittain liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä.

34 34 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5 LIIKENNESTRATEGIA Strategian tavoitteena on saada toteutettua liikennejärjestelmän peruspalvelutaso ensi vaiheessa koko Keski-Suomen alueella. Tavoitetasoa tavoitellaan erityisesti maakunnan osakeskuksissa ja niistä Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä, Jyväskylän kaupungissa ja yhteyksiä lähikunnista Jyväskylään sekä Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla ja muilla valtakunnallisesti merkittävillä teillä ja eri liikennemuotojen kannalta tärkeissä ratkaisuissa. Kuva 12. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot (lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit, täydennetty )

35 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Keski-Suomen pääliikenneverkko Päätieverkko Valtatie 4 Valtatie 4 on valtakunnallisesti merkittävä runkotie ja kuuluu pääteiden ydinverkkoon. Tietä kehitetään pitkämatkaista liikennettä priorisoiden. Tien palvelutaso on yhtenäinen ja tie on eriytetty paikallisesta maankäytöstä. Taajamat ohitetaan tai taajamissa tulee vähintään olla kattava rinnakkaistieverkko. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h ja moottoritieosuuksilla 120 km/h. Moottoritie ulottuu Viisarimäestä Äänekoskelle. Muulla osalla runkotietä on turvallinen ohituskaistoin toteutettu ohitusmahdollisuus säännöllisin välein. Moottoritiejaksojen lisäksi vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä. Tiellä ei ole suoria maankäyttöliittymiä eikä kiertoliittymiä sallita. Liittymien määrää pyritään vähentämään. Paikallisen tieverkon toimivuus on turvattu ilman päätietäkin. Kevytliikenne on ohjattu muulle verkolle. Valtatien 4 kehittämismahdollisuus runkotienä turvataan kaavoissa. Valtatie 9 Valtatie 9 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin ja tavoitteena on tien luokittelu kokonaisuudessaan runkotieksi. Tiellä priorisoidaan pitempimatkainen liikenne. Hyvin järjestellysti tiellä voi olla myös lyhytmatkaisempaa seudullista ja jopa paikallista liikennettä. Moottoriväylä tai nelikaistainen valtatiejakso ulottuu Jämsästä Jyväskylään. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h. Perustellusti voidaan hyväksyä myös nopeusrajoitus 80 km/h. Vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä, eikä maankäyttöliittymiä tielle sallita. Liittymien määrää pyritään supistamaan liittymiä niputtamalla. Uusien liittymien määrää rajoitetaan. Taajamat joko ohitetaan tai paikallinen liikenne erotellaan taajamien kohdalla rinnakkaisjärjestelyin. Nelikaistaosuuksien ulkopuolisilla osuuksilla järjestetään riittävät ohitusmahdollisuudet ohituskaistoin. Runsaamman asutuksen kohdalla tehdään rinnakkaistiejärjestelyjä. Kaavoituksella torjutaan hallitsematon maankäyttö päätien varresta. Maankäytön tulee tukeutua ensisijaisesti paikalliseen verkkoon. Kevytliikenne on järjestetty turvallisesti muulla verkolla tai omilla väylillään. Muut valta- tai kantatiet Valtatiet 13, 16, 18, 23 ja 24 kuuluvat muihin valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin. Em. valtatiet sekä kantatiet täydentävät maakunnan päätieverkkoa ja toimivat pienempien keskusten välisinä yhteyksinä. Teiden kehittämisessä otetaan huomioon myös paikallisia tavoitteita. Olosuhteista riippuen tasosta ja yhtenäisyydestä voidaan joustaa erityisesti silloin kun liikenne on vähäistä tai taajamat harvassa. Liittymät ovat tasoliittymiä ja taajamissa voidaan toteuttaa kiertoliittymiä. Nopeuden osalta minimitavoite on 80 km/h. Pitkillä taajamaväleillä voidaan tavoitella myös nopeutta 100 km/h silloin kuin se on mahdollista vähillä lisäkustannuksilla. Erityisesti tienvarsiasutuksen kohdalla alempikin nopeustaso hyväksytään. Ohitukset ovat mahdollisia näkemien sallimissa puitteissa. Tarpeen mukaan ohitusmahdollisuuksia voidaan parantaa ohituskaistajärjestelyin. Maankäyttöä tien varteen sallitaan vain suunnitellusti. Maankäytön liittymiä rajoitetaan turvallisuusperustein. Paikallinen ja kevyt liikenne otetaan huomioon päätien mitoituksessa ja varustelussa. Taajamissa on kevyelle liikenteelle oma verkkonsa ja yhteydet päätien poikki toteutetaan tarvittavassa määrin eritasojärjestelyin. Päätie voi tietyin edellytyksin kulkea taajaman läpi. Läpikulku edellyttää poikkeavaa tiestandardia ja vastaavasti alhaisempia nopeusrajoituksia. Päätien luonne silti säilyy toimivuudessa ja selkeydessä. Paikallinen liikenne sekoittuu päätien liikenteen kanssa.

36 36 Keski-Suomen liikennejärjestelmä VT16 KT58 Kuva 13. Keski-Suomen pääliikenneverkko Rataverkko KT56 VT18 VT13 VT9 VT24 KT77 VT23 VT4 KT77 VT4 KT69 VT9 VT13 VT23 Jyväskylän lentoasema Rautateiden ydinverkkoon kuuluva rata Muu rata Korkealaatutie, runkotie Muu valtakunnallisesti merkittävä tie Kantatie Keitele-Päijännevesitie Tavoitteena on valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvan Tampere Jyväskylä Kuopio radan kehittäminen nopeaa junaliikennettä, raskasta tavaraliikennettä ja satamaliikennettä palvelevaksi radaksi. Tämä tarkoittaa, että henkilöliikenteessä voidaan tulevaisuudessa käyttää suurimpina sallittuina nopeuksina km/h riippuen junakalustosta. Tämä edellyttää mm. tasoristeysten poistamista, mikä edellyttää myös tieverkon järjestelyjä. Kaavoituksella tulee varmistaa järjestelyjen tekeminen. Rata sallii 25 tonnin akselipainon. Muut Keski-Suomen radat täydentävät pääverkkoa. Nämä radat ovat tällä hetkellä sähköistämättömiä. Jyväskylä Äänekoski - Haapajärvi rata on tavaraliikenteen rata. Jyväskylä Haapamäki - Seinäjoki rata ja Haapamäki Orivesi rata ovat sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen käytössä. Nämä radat pidetään liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa mutta mitään erityisvaatimuksia esimerkiksi maankäytön suunnittelulle ja tieverkon järjestelyille ne eivät aseta. Välillä Jyväskylä Äänekoski sallitaan 25 tonnin akselipaino ja tavoitteena on rataosan sähköistäminen. Samoin tavoitteena on Jämsä-Kaipola-radan ja Valtran radan sähköistys. Lentoliikenne Lentoliikenteen on ennustettu kasvavan sekä Suomessa että maailmalla huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti tavaraliikenteen kasvun oletetaan olevan erityisen voimakasta mm. pikarahtikuljetusten kasvun myötä. Henkilöliikenteen puolella uusien halpalentoyhtiöiden tulo markkinoille on lisännyt lentoliikenteen kysyntää. On oletettavaa, että Suomessakin lentoliikenne tulee kasvamaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Jyväskylän lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Tavoitteena on saada lentoasema mukaan valtakunnan ydinverkkoon ja luoda kentälle kansainvälistä henkilöliikennettä ja lentorahtitoimintaa. Liikennepalvelujen lisäksi tavoitteena on kehittää lentoaseman aluetta ilmailua monipuolisesti tukevaksi keskukseksi, jossa on myös koneiden huoltotoimintaan ja ilmailuun liittyvää koulutustoimintaa. Lentoasema on sujuvasti saavutettavissa. Joukkoliikenneyhteydet toimivat.

37 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 37 Bussi- ja taksiliikenteen laatukäytävät ja terminaaliverkko Tavoitteena on, että Keski-Suomen tärkeimmistä linja-autoreiteistä kehitetään laatukäytäviä, joissa joukkoliikenteen houkuttelevuuteen, helppokäyttöisyyteen, sujuvuuteen ja laadun parantamiseen erityisesti panostetaan. Joukkoliikenteen palvelutaso Keski-Suomen aluerakenteen pääsuuntia palvelevilla laatukäytävillä on korkea niin liikenteen tarjonnan kuin matkustusympäristönkin osalta. Joukkoliikenteen keskeisenä laatukäytävänä kehitetään valtatiejaksoa Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. Myös muita päätieyhteyksiä ja maakunnanosakeskusten ja Jyväskylän välisiä tiejaksoja kehitetään laatukäytäviksi. Näitä ovat valtatie 4 Joutsaan, valtatie 9 Hankasalmelle, valtatie 13 Saarijärvelle saakka ja valtatie 23 Keuruulle sekä Laukaan ja Jyväskylän välinen yhteys. Laatukäytävien toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä ovat joukkoliikenteen sujuvuuden lisääminen fyysisin etuisuuksin kuten joukkoliikennekaistoin, liittymien ohituskaistoilla ja liikennevaloilla. Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti kaupunkeihin. Pysäkkijärjestelmää ja varustelutasoa yhtenäistetään pysäkkiluokituksen mukaiseksi. Matkaketjujen toimintaedellytyksiä parannetaan liityntä-, saatto- ja noutoliikenteen yhteyksiä kehittämällä. Laatukäytävillä tavoitteena on matkustajainformaation lisääminen ja laadun parantaminen sekä matkustusympäristön viihtyisyyden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Laatukäytävien suunnittelussa pyritään huomioimaan esteettömyys. Pysäkkiympäristö tulee luokitella tavoitteellisen varustelutason määrittämistä varten. Nousijamääriltään vilkkaimpien pysäkkien, pikavuoropysäkkien sekä koululaisten yleisesti käyttämien pysäkkien tulee erottua varustelutasoltaan ja toimivuudeltaan muista pysäkeistä. Laatukäytävät tulee asettaa tärkeysjärjestykseen toimenpiteiden kohdistamista ja toteuttamisaikataulua varten. Laatukäytävien suunnittelu vaatii oman yksityiskohtaisen suunnitelmansa. Matkustajan näkökulmasta saavutetaan parhaiten yhtenäinen laatutaso, jos kehittäminen tapahtuu yhteistyössä tiepiirin, kuntien, lupaviranomaisten ja liikennöitsijöiden kanssa. Kuva 14. Joukkoliikenteen laatukäytävät Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Äänekoski Saarijärvi Pylkönmäki Sumiainen Suolahti Multia Uurainen Laukaa Petäjävesi Keuruu Jyväskylän mlk Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsänkoski Korpilahti Leivonmäki Jämsä Luhanka Joutsa Kuhmoinen Konnevesi Hankasalmi Linja-autoliikenteen laatukäytävä 1. kiireellisyysluokka Linja-autoliikenteen laatukäytävä 2. kiireellisyysluokka Raideliikenteen laatukäytävä

38 38 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Jyväskylässä toimii valtakunnalliseen matkakeskusverkkoon kuuluva matkakeskus, jossa yhdistyvät linja-autojen ja junien paikallinen ja valtakunnallinen liikenne. Jatkossa Matkakeskusta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhä merkittävämmäksi valtakunnan henkilöliikenteen solmukohdaksi. Joukkoliikenteen terminaaliverkon määrittelyä on jatkettu alemmalle tasolla luokittelemalla myös muut terminaalit Keski-Suomen kattavaksi seudullisen ja alueellisen tason verkostoksi. Eri luokitusten mukaisille terminaaleille asetetaan palvelutasotavoitteet. tavoitteena on kattavan terminaaliverkon avulla selkeyttää Keski-Suomen joukkoliikennejärjestelmää, parantaa tiedottamista sekä luoda entistä sujuvampia joukkoliikenteen matkaketjuja. Vesiväylät Keitele ja Päijänne järvet muodostavat niitä yhdistävän kanavan kanssa laajan vesitieverkoston. Vesistön hyödyntämismahdollisuudet paranisivat, mikäli vesistöalueelta olisi elinkeinotoiminnan hyödynnettävissä oleva toimiva meriyhteys. Ensi vaiheen tavoitteena on Päijänne Saimaa kanavan rakentaminen, jolloin muodostuisi yhtenäinen vesimatkailua ja veneilyä palveleva Järvi-Suomen vesistöaluekokonaisuus. Lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä ovat liikennettä rajoittavien silta- ja väyläkohteiden, Äijälänsalmen väylän kunnostus sekä Vuonteensalmen väylän ja sillan muutos sekä Paatelan ratasillan nosto. 5.2 Tieverkko Peruspalvelutaso Kuva 15. Joukkoliikenteen terminaaliverkko Päätieverkon kunnossapitoa tehostetaan ja erityisesti yöajan kunnossapidon laatutasoa parannetaan elinkeinoelämän tarvitsemien kuljetusten sujumisen turvaamiseksi. Maa- ja metsätalouden kuljetusten kannalta ongelmalliset teiden painorajoitukset poistetaan parantamal-

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus

Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset

Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset Itä-Suomen liikennestrategia 2010- luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset LUONNOS 17.10.2011 Itä-Suomen liikennestrategiatyöryhmä 1 Liikennestrategian laadintaprosessi Työ käynnistettiin keväällä

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot