2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä"

Transkriptio

1

2 2 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Julkaisija: Yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä puh. (014) /vaihde fax (014) sähköposti: internet: Julkaisu: B 130 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Pohjakartat: Painos: Kansi: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 036/KESU04 Genimap Oy, lupa L5617/ kpl Ari Pirttisalo Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2006

3 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 ESIPUHE Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli jo vuonna 2002 tehnyt merkittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle. Suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus käsittää viiden vuoden ajanjakson. Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely eri sidosryhmätahoille. Tehtyjä kyselyjä täydentämään järjestettiin alueen kunnille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmäseminaari. Suunnitelmaa on ohjannut liikennetyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina: Mikko R. Salminen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, pj. Erkki Pyyppönen Keski-Suomen liitto Seppo Kosonen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Hannu Keralampi Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Ari Hell Keski-Suomen ympäristökeskus Pekka Kurvinen UPM-Kymmene Metsä Markku Linna Ilmailulaitos, Jyväskylän lentoasema Simo Kerkelä Merenkulkulaitos Matti Timonen Merenkulkulaitos Jari Leppänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Arja Aalto Ratahallintokeskus Lasse Hinkkanen Länsi-Suomen lääninhallitus Timo Silvennoinen VR-yhtiöt Jaakko Raunio Jyväskylän Liikenne Oy Kaija Taipale Kuljetusliike Taipale Oy Kaija Vähärautio SKAL Keski-Suomi Jarmo Sorvari Vähälä Yhtiöt Harri Holttinen Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry Jukka Lauttamäki Keski-Suomen kauppakamari Liikennetyöryhmän sihteerinä ja työn konsulttina on toiminut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verronen ja dipl.ins. Henriika Viitasaari. Liidea Oy:n alikonsulttina työssä on toiminut Tieliikelaitos, jossa työstä on vastannut tekn.lis. Risto Murto.

4 4 Keski-Suomen liikennejärjestelmä SISÄLTÖ ESIPUHE SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS PERUSTIEDOT NYKYTILAN ANALYSOINTIA LIIKKUMISEN JA KULJETUSTEN ONGELMIA LIIKENNEVERKON PUUTTEITA KESKI-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLLE LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PÄÄTAVOITTEET KESKI-SUOMESSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASOTAVOITTEET Määrittely Minimipalvelutaso Peruspalvelutaso Keski-Suomessa Tavoitetaso Keski-Suomessa Erityispalvelutaso Keski-Suomessa Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa LIIKENTEEN JA MAANKÄYTÖN VUOROVAIKUTUS Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä LIIKENNESTRATEGIA KESKI-SUOMEN PÄÄLIIKENNEVERKKO TIEVERKKO KEVYTLIIKENNE LINJA-AUTO JA TAKSILIIKENNE RADAT JA RAUTATIELIIKENNE LIIKENNETURVALLISUUDEN JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ LENTOLIIKENNE KULJETUSJÄRJESTELMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET VESILIIKENNE MATKAILUN TOIMINTAEDELLYTYKSET ERITYISPALVELUTASO KEHITTÄMISOHJELMA JA HANKKEET KÄRKIHANKKEET TOIMENPIDEOHJELMA VAIKUTUSTEN KUVAUS PÄÄTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT TOTEUTUS JA SEURANTA...62 LIITE: Esimerkki: Peruspalvelutason toteuttaminen Pihtiputaan kuntaan, toimenpiteet ja kustannukset

5 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5 1 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Lähtökohdat ja suunnittelun tavoite Keski-Suomen liitto käynnisti osana maakuntakaavaprosessia Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä Liikennejärjestelmän tulee tukea maakunnan aluerakenteen ja toimintojen kehittämistavoitteita ja edistää maakunnan taloudellista kehitystä ja hyvinvointia. Suunnittelulla luodaan edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja ympäristöystävälliselle liikenteelle ja muodostetaan perustaa maakunnan maankäytön ja liikenteen suunnittelulle. Liikennejärjestelmäsuunnittelutyön tavoitteina ovat lisäksi maakuntakaavan aluevarausten esittäminen, liikennehankkeita koskevan aiesopimuksen valmistelu sekä maakunnan kärkihankkeiden hankekuvausten työstäminen edunvalvontaa varten. Liikennejärjestelmäsuunnittelulla haetaan esitystä liikennejärjestelmän eri osa-alueiden konkreettisista kehittämistoimenpiteistä ja kehittämishankkeiden priorisoinnista. Suunnitelmaa laativa liikennetyöryhmä oli tehnyt jo vuonna 2002 merkittävää pohjatyötä määrittelemällä maakuntasuunnitelmaa varten liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja nimeämällä konkreettisia toimenpiteitä. Nämä muodostivat osaltaan lähtökohdan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle. Yhtenä lähtökohtana suunnittelulle oli myös Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI. Tässä suunnittelutyössä on määritelty liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat. Strategiat ja hankkeet kootaan aiesopimukseksi, jonka allekirjoittajat sitoutuvat edistämään yhteisesti sovittuja hankkeita. Aiesopimus laaditaan 5 vuoden ajanjaksolle. Kyselyt Suunnitteluprosessin aluksi keväällä 2003 tehtiin kysely sidosryhmille. Kyselyn tavoitteena oli saada selville sidosryhmien näkemykset Keski- Suomen liikenteen kehittämisestä. Kyselytutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan mm. alueen liikennejärjestelmän eri osa-alueiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä asettamaan liikennejärjestelmän eri osa-alueiden kehittäminen oman näkökulman mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Erityisesti kiinnostivat nykytilanteessa koetut ratkaisua kaipaavat ongelmat. Kysely lähetettiin yhteensä 70 taholle. Kyselyn kohteena olivat alueen kunnat (mm. infrastruktuurista, joukkoliikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat henkilöt), maakunnan liitto, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Ilmailulaitos, merenkulkupiiri, lääninhallitus, ympäristökeskus, eri liikennemuotojen etujärjestöt (Linja-autoliitto, Kuorma-autoliitto), elinkeinoelämän edustajat (yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, kauppakamarit ja suurimmat yritykset). Tavaraliikenteen ja muille logistiikka-alan ammattilaisille (myös koulutuspaikat) tehtiin oma kysely, jolla haettiin näkemyksiä liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista sekä eri osa-alueiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Kyselyihin saatiin vastaukset yhteensä noin 30 taholta. Seminaari Tehtyjä kyselyjä täydentämään liikennetyöryhmä järjesti alueen kunnille, viranomaistahoille ja elinkeinoelämän edustajille liikennejärjestelmäseminaarin. Seminaarissa kuultiin mm. maakunnan eri osien näkemyksiä alueidensa liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Elinkeinoelämän odotuksia liikennejärjestelmän kehittämiseksi kuultiin metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Haastattelut Suunnittelun edettyä tavoiteasettelu- ja suunnitteluvaiheeseen konsultti haastatteli UPM Kymmene Oy:n, Ilmailulaitoksen, Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon, Merenkulkupiirin ja Kuorma-autoliiton edustajat.

6 6 Keski-Suomen liikennejärjestelmä PERUSTIEDOT JA ANALYSOINTI TAVOITTEET LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Liikennejärjestelmä - henkilöliikenne - tavaraliikenne - kevytliikenne - liikenneverkot PALVELUTASOTAVOITTEET KEHITTÄMISOHJELMA VAIKUTUSTEN KUVAUS EPÄVARMUUSTEKIJÄT Keski-Suomen liikennestrategia 2020 Aiesopimus Toteutus ja seuranta Kuva 1. Liikennejärjestelmäsuunnitelman eteneminen

7 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 7 2 PERUSTIEDOT Suunnittelualue Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan Keski- Suomen liiton alueelle Keski-Suomen maakuntaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnittelualueeseen kuuluvat kaikki Keski-Suomen liiton 30 jäsenkuntaa. Toiminnallisesti maakunta jakaantuu kuuteen seutukuntaan, jotka ovat vuoden 2004 alusta: Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Joutsan seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Kuva 2. Suunnittelualueena on Keski-Suomen maakunta

8 8 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Väestö Keski-Suomessa oli vuoden 2002 lopussa asukasta, joista asui Jyväskylän kaupungissa. Jyväskylän maalaiskunnassa on noin asukasta. Muita yli asukkaan kuntia ovat Laukaa sekä seutukuntakeskukset Jämsä, Äänekoski, Keuruu ja Saarijärvi. Väestö on keskittynyt Jyväskylän seudulle, Ääneseudulle ja Jämsänjokilaaksoon sekä pääteiden varsilla sijaitseviin kuntiin. Keski-Suomen pohjoisosassa on hyvin harvaan asuttuja ja asumattomia alueita (kuva 3: väestön määrä). Alle 7-vuotiaita lapsia on eniten siellä, missä asutus on muutenkin tiheää, mutta lapsiperheitä asuu myös eri puolilla maakuntaa hajaasutusalueilla (kuva 4: alle 7 v.) Määrällisesti eniten yli 75-vuotiaita on asutustihentymissä, mutta toisaalta vanhuksia asuu myös haja-asutusalueilla eri puolilla maakuntaa (kuva 5: yli 75 v.). Vanhusväestön, yli 65-vuotiaiden, suhteellinen osuus on suurempi haja-asutusalueilla, kun taas Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken tiheimmin asutuilla seuduilla vanhusten suhteellinen osuus on pienempi. Verrattaessa alle 7-vuotiaiden (tulevaisuuden koululaisten) asuinpaikkoja ja yli 75-vuotiaiden asuinpaikkoja, voidaan havaita, että vanhukset ovat levittäytyneet huomattavasti laajemmalle alueelle. Tulevaisuudessa tämä tulee asettamaan haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Vanhusten välttämättömiä kuljetuspalveluja ei voida useilla alueilla hoitaa edes osin koululaiskuljetuksiin sovitettuna, joten joudutaan miettimään uusia keinoja kuljetusten järjestämiseksi. Lisäksi liikkumisen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 3. Keski-Suomen väestö vuonna 2002

9 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Kuva 4. Alle 7-vuotiaat Keski-Suomessa 9 Kuva 5. Yli 75-vuotiaiden asuinpaikat Keski-Suomessa

10 10 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Väestön kokonaismäärä pysyy nykytasolla Väestö on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt Jyväskylä Jämsä akselilla, Ääneseudulla ja osassa kuntakeskuksia. Haja-asutusalueilla väestö on edelleen vähentynyt. Asutus on vähentynyt kaikkialla pääteiden ulkopuolella. (kuva 6: väestön muutos) Tilastokeskuksen mukaan yli 20 prosentin väestönkasvu on ollut v Muuramessa. Myös Jämsässä kasvu on ollut suurta johtuen Kuoreveden kunnan liittämisestä osaksi kaupunkia. Muita kasvukuntia ovat olleet Jyväskylän mlk, Jyväskylä, Uurainen, Laukaa ja Äänekoski. Väki on vähentynyt suhteellisesti eniten Luhangassa, Kivijärvellä, Kuhmoisissa, Pylkönmäellä, Kannonkoskella, Leivonmäellä, Kyyjärvellä ja Multialla. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan väestön määrä tulee seuraavan kymmenvuotiskauden aikana säilymään nykytasolla. Kasvua on yhteensä noin 0,5 prosenttia koko ajanjaksolla. Vuoden 2010 jälkeen väestön kehityksen ennustetaan kääntyvään lievään laskuun. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä asukasmääräänsä kasvattavat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Uurainen, Muurame ja Laukaa. Äänekoskella väestö säilyy nykytasolla. Muissa kunnissa väestön määrä laskee. (Lähde: Tilastokeskus, Altika, ). Kuva 6. Väestön muutos Keski-Suomessa vuosina

11 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 11 Asutus keskittyy Asutus keskittyy edelleen. Vuoden 2002 jälkeen on valmistunut uusia asuinrakennuksia eniten tiheimmin asutuille alueille sekä hajaasutusalueilla vesistöjen ääreen. Maankäytön tiivistyminen ja yhdyskuntarakenteen asteittainen eheytyminen luo mahdollisuuksia nykyistä tehokkaammin toimivien joukkoliikennejärjestelmien kehittämiselle ja kevyen liikenteen käytölle asettaen toisaalta haasteita kasvavien autoliikennevirtojen hallinnalle Jyväskylän seudulla. Haja-asutusalueiden väestömäärän väheneminen huonontaa joukkoliikennepalvelujen kysyntää sekä vähentää liikennemääriä niin yleisillä teillä kuin yksityisteilläkin. Joukkoliikenteen vähentynyt kysyntä supistaa väistämättä liikennepalvelujen verkkoa ja nostaa joukkoliikennepalvelujen tarjoamisesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Vähentyvät liikennemäärät vaikuttavat tieverkkoon ja tieverkon hoitoon. Syntyy paineita yleisen tieverkon supistamiseen ja yksityisteiden kunnossapitokustannusten nousuun ja avustusten korottamiseen ja koko avustusmenettelyn uudistamiseen. Tilanteen hallinta vaatii supistuvan kehityksen strategian laatimisen. Asutuksen hajaantuminen haja-asutusalueiden vesistöjen ääreen muutettaessa kesämökkejä ympärivuotiseen asumiseen tulee lisäämään liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia. Kuva 7. Vuonna 2000 tai sen jälkeen rakennetut rakennukset

12 12 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Työssäkäynti Suurimmat työmatkavirrat ovat Jyväskylän ja Jyväskylän mlk:n, Jyväskylän ja Laukaan sekä Jyväskylän ja Muuramen välillä. Jyväskylässä käy töissä huomattava määrä asukkaita myös Korpilahdelta, Petäjävedeltä, Äänekoskelta, Toivakasta, Hankasalmelta ja Keuruulta. (kuva 8: Jyväskylän pendelöinti). Jyväskylän jälkeen tärkein pendelöintikohde on Äänekoski, jossa käydään Jyväskylästä töissä enemmän kuin Äänekoskelta Jyväskylässä. Vilkasta pendelöintiä on myös väleillä Jämsä-Jämsänkoski, Äänekoski- Suolahti, Jyväskylän mlk - Muurame, Jyväskylän mlk Laukaa, Jyväskylän mlk Äänekoski, Saarijärvi-Äänekoski, Laukaa-Äänekoski ja Laukaa-Suolahti. Maakunnan rajan ulkopuolella töissä käydään eniten Pirkanmaalla Mäntässä ja Vilppulassa. Pienempiä työmatkavirtoja suuntautuu Pirkanmaalla Längelmäelle, Etelä-Pohjanmaalla Ähtäriin, Pohjois- Pohjanmaalla Haapajärvelle, Etelä-Savossa Pieksänmaan kuntaan ja Kangasniemelle sekä Päijät-Hämeessä Hartolaan. (kuva 9: Keski- Suomen pendelöinti). Pendelöijien määrät ovat suurimmat Jyväskylän ja naapurikuntien välillä sekä Jyväskylän ja Äänekosken välillä, mikä asettaa haasteita sujuvien ja turvallisten työssäkäyntiyhteyksien kehittämiselle eri kulkumuodoilla. Karstula 31 Pylkönmäki Pihtipudas Viitasaari Saarijärvi Äänekoski Sumiainen 218 Konnevesi 223 Suolahti Uurainen Multia Keuruu 142 Hankas Laukaa Petäjävesi Jämsänkoski Toivakka Laukaa Leivonmäki 135 Korpilahti Jyväskylä 6300 Jyväskylän mlk Jämsä Luhanka Joutsa Muurame Kuva 8. Suurimmat pendelöintivirrat Keski-Suomessa v. 2000

13 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 13 Jyväskylä Jyväskylä mlk Toivakka Muurame Korpilahti Leivonmäki Joutsa Viitasaari Karstula Laukaa Petäjävesi Kuhmoinen 43 Jämsä Uurainen Suolahti Pihtipudas Konnevesi Keuruu Jämsänkoski Luhanka Hankasalmi Multia Pylkönmäki Äänekoski Saarijärvi Kannonkoski Kinnula Kyyjärvi Kivijärvi Sumiainen 294 Keitele Haapajärvi Alajärvi Ähtäri Virrat Vilppula Mänttä Pieksämä Kangasniemi Juupajoki Längelmäki Hartola Jyväskylä Jyväskylä mlk Toivakka Muurame Korpilahti Leivonmäki Joutsa Viitasaari Karstula Laukaa Petäjävesi Kuhmoinen 43 Jämsä Uurainen Suolahti Pihtipudas Konnevesi Keuruu Jämsänkoski Luhanka Hankasalmi Multia Pylkönmäki Äänekoski Saarijärvi Kannonkoski Kinnula Kyyjärvi Kivijärvi Sumiainen 294 Keitele Haapajärvi Alajärvi Ähtäri Virrat Vilppula Mänttä Pieksämä Kangasniemi Juupajoki Längelmäki Hartola Kuva 9. Keski-Suomen kuntien välinen ja Keski-Suomesta naapurikuntiin tapahtuva pendelöinti vuonna (=20 henkilöä, Jyväskylä ei mukana)

14 14 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 3 NYKYTILAN ANALYSOINTIA 3.1 Liikkumisen ja kuljetusten ongelmia Aiempien selvitysten ja sidosryhmille keväällä 2003 suunnatun kyselytutkimuksen sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman aikana tehtyjen haastattelututkimusten mukaan Keski-Suomen liikkumisen pahimpia ongelmia voidaan tiivistää seuraavasti. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelutaso on heikko erityisesti haja-asutusalueilla. Matkustajamäärät ovat vähentyneet. Mikäli valtion ostoliikennerahoitus vähentyy, haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksien ylläpito vaikeutuu entisestään. Alemmalla tieverkolla joukkoliikennettä säilynee tällöin jatkossa vain kuntakeskusten välisillä yhteyksillä. Haja-asutusalueilla julkisen liikenteen palvelujen heikkeneminen vaikuttaa osaltaan siihen, että kuntien henkilökuljetusten järjestämisen kustannukset nousevat jatkuvasti. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vaarassa hiipua myös taajamissa ja kuntakeskusten välisissä yhteyksissä. Valtion joukkoliikenteen ostomäärärahojen väheneminen on johtanut siihen, että seutu- ja kaupunkilippujen valtionrahoitusta on jouduttu vähentämään. Kustannuspaine tullee siirtymään asiakashintoihin. Valtion ostoliikenteen rahoituksen niukkuudesta johtuen keskeisillä alueilla, myös Jyväskylään suuntatuvassa valtion ostoliikenteessä on karsimispaineita. Liityntäliikenneyhteyksissä maakunnassa oleviin liikenneterminaaleihin, lentoasemalle ja rautatieasemille on puutteita sekä yhteyksien laadussa että tarjonnan määrässä. Lentoliikenteen tarjontaa on reittiliikenteessä ainoastaan Helsinkiin. Kevyt liikenne Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa on parannettavaa. Erityisesti taajamissa olosuhteiden parantamiseen tulisi panostaa sekä verkollisten että väylien laadullisten puutteiden poistamiseksi. Koulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuus ei ole riittävä. Koulumatkojen turvallisuudessa on puutteita erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän alueilla. Kunnat joutuvat järjestämään alle 5 kilometrin etäisyydellä asuville oppilaille runsaasti koulukuljetuksia vaarallisen matkan perusteella kevyen liikenteen väylien puuttumisen takia. Alle 5 kilometrin etäisyydellä asuvien oppilaiden määrä, joille on järjestetty kuljetus vaarallisen matkan perusteella, on em. alueilla yhteensä noin 400 oppilasta. Pääteiden varsilla tienvarsiasutuksen tihentymien kohdilla on sekä pyöräilijöiden että kävelijöiden päivittäistä liikkumista haittaavia liikenneturvallisuuspuutteita. Maaseudulla jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat käyttämään pääosin ajoneuvoille tarkoitettua väylää. Kevyen liikenteen käytön lisäämiseksi väylien talvikunnossapito kaipaa kohennusta. Liikenteen sujuvuus Henkilöautoliikenteessä liikenteen pullonkaulat keskittyvät Jyväskylän ulosmenoteille. Tienkäyttäjien odotuksiin pääteiden sujuvuuden, turvallisuuden ja nopeuden osalta ei pystytä vastaamaan valtatiellä 4 väleillä Äänekoski - Kirri ja Vaajakoski - Lusi. Valtatiellä 13 liikenne hidastuu ohituskaistojen puuttumisen vuoksi. Valtatiellä 9 on Jyväskylä Jämsä välille toteutettu ohituskaistoja, mutta välillä on edelleen liikenteen sujuvuutta rajoittavia kohtia. Kunnossapito Perustienpidon rahoituksen riittämättömyyden aiheuttama kunnossapidon ja korvausinvestointien vaje on heikentänyt alempiasteiden tieverkon kuntoa. Yhteydenpidon tienpitäjän ja eri tienkäyttäjien välil-

15 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 15 lä ei koeta olevan kaikilta osin riittävää. Pääteiden kunnossapidon yölaatu ei ole riittävä. Tiestön rakenteellinen kunto Päätieverkoston taso ei vastaa valtakunnallisesti merkittävien teiden vaatimuksia. Jyväskylästä Ouluun, Heinolaan ja Jämsän suuntaan sekä länteen Vaasan-Seinäjoen suuntaan on tarve korkealuokkaisille pääteille. Pääteillä on paljon valtakunnallisesti vaarallisimpaan viidennekseen kuuluvia osuuksia. Kaikkien tiejaksojen standardi ei vastaa tieluokan edellyttämää tasoa. Seututeistä ja kuntakeskusten välisistä yhdysteistä (ns. tärkeät yhdystiet) osa on päällystämättä, eivätkä tiet vastaa sujuvuudeltaankaan seudullisen yhteistyön edellyttämiä kulkutarpeita. Haja-asutusalueen tieverkko on pääosin sorapäällysteistä, jota pintakelirikko haittaa keväisin ja osin syksylläkin. Alemmalla tieverkolla on laajasti kuntopuutteita. Alemman tieverkon huono kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta. Tavaraliikenne Tavaraliikenteen kannalta kuljetusten sujuvuus ja aikataulujen pitävyys ovat keskeisiä. Perustuotannon kuljetukset edellyttävät alemmalta verkolta kelirikkovapaata tiestöä. Kaupan ja rahtiliikenteen odotukset kohdistuvat päätieverkon kuntoon ja laatuun. Alemmalla tieverkolla kelirikon ja vaikean maaston aiheuttamat puutteet ovat ongelmallisia. Kuljetuksia rajoittavaa syväkelirikkoa esiintyy n. 300 km:n matkalla, pääosin Jyväskylän länsi- ja lounaispuolisella, topografialtaan ja maaperältään voimakkaasti vaihtelevalla alueella. 60 tonnin kokonaispainot eivät ole koko tieverkolla ympärivuotisesti käytettävissä. Talvikunnossapidossa puutteellinen auraus ja liukkaudentorjunta yöllä aiheuttaa kuljetuksille aikatauluongelmia. Kunnossapitotoimenpiteiden ajoittamiseksi kaivataan parempaa yhteistyötä tienpitäjien ja tavarankuljettajien kesken. Tavarakuljetusten kannalta ongelmana nähdään eri kuljetusmuotojen yhteistyön vähäisyys. Rahtilentoliikenne ei ole alueella olevasta kysynnästä huolimatta vielä käynnistynyt. 3.2 Liikenneverkon puutteita Rataverkko Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla on puutteita sekä välityskyvyssä että turvallisuudessa. Tasoristeykset tulee saada poistettua, radan geometriaa on tarpeen parantaa ja välityskyvyn kannalta on oleellista riittävien kohtaamispaikkojen saaminen. Tampere-Jyväskylä- rataosaa on perusparannettu vuodesta 1998 saakka. Rataosan päällysrakenne uusitaan, kapasiteettia lisätään ja turvallisuutta parannetaan. Hanke on vielä kesken. Ratahallintokeskuksen tavoitteena on sen valmistuminen vuoteen 2006 mennessä. Epätietoisuutta aiheuttaa edelleen radan kapasiteetin riittävyys pitkällä aikavälillä. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa Jyväskylän-Jämsänkosken välisen osuuden päällysrakenteen uusiminen on ajoitettu vuosille Keski-Suomessa rautateiden tasoristeykset ovat pääosin vähäliikenteisillä tie- ja rataosilla, mutta niitä on myös Jyväskylä-Tampere rataosalla. Tasoristeysten suuri määrä hidastaa henkilöliikennettä. Haapamäen-Seinäjoen rataosalla tarvittaisiin päällysrakenteen korvausinvestointeja. Tavaraliikenteessä uhkaksi koetaan Haapajärven radan kunnostuksen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta.

16 16 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Tieverkko Päätieverkon laatutaso on vaihteleva. Valtatiellä 4 välillä Lusi-Jyväskylä- Äänekoski Jyväskylästä pohjoiseen olevan tieosuuden keskeinen ongelma on ruuhkautuminen ja ohitusmahdollisuuksien puuttuminen. Jyväskylän ja Heinolan välisestä tieosuudesta on muodostunut erityisesti raskaiden kuljetusten ongelmajakso, jolla on tapahtunut runsaasti raskaiden ajoneuvojen onnettomuuksia. Ongelmana on ohitusmahdollisuuksien puute ja lisäksi vilkkaan liikenteen aikoihin tielle pääseminen on vaikeaa. Liikenne jonoutuu herkästi. Tien geometria kaipaa parantamista. Viisarimäen ja Vaajakosken välillä myös runsas tienvarsiasutus muodostaa merkittävän onnettomuusriskin. Kuljetusten ja turvallisuuden kannalta ongelmallinen on myös valtatie 9 välillä Jämsä Jyväskylä ja Kanavuori-Hankasalmi. Ohitusmahdollisuuksia tarvitaan lisää ja liittymiä tulee kehittää. Jyväskylän-Seinäjoen-Vaasan- valtatieyhteydestä Multian ja Ähtärin välinen osuus on viitoitettu mutkaisia, vanhoja maantieuria ja monilta muiltakin osin valtatie on laadullisesti puutteellinen. Valtatiellä 13 on ongelmina mm. puutteelliset ohitusmahdollisuudet. Laajemminkin päätieverkolla, mm. valtateillä 23 ja 24 sekä Sinisellä tiellä ja Suomenselkätiellä on yhteysvälejä, joiden palvelutaso on puutteellinen; sujuvuus, mäkisyys, talvihoito-ongelmat, jonojen muodostus, ohitusmahdollisuuksien puute ovat suurimmat ongelmat. Myös puutteelliset liittymäjärjestelyt sekä teiden varrella oleva haja-asutus aiheuttaa turvallisuusongelmia. Seudullisten väylien osalta puutteellisia yhteyksiä (ei päällystettä ja/tai 80 km/h perusnopeutta) ovat mm. maakunnan sisällä Jämsänkoski- Keuruu, Korpilahti - Petäjävesi, Petäjävesi - Uurainen, Sumiainen - Tankolampi, Saarijärvi-Viitasaari ja Karstula-Kannonkoski sekä naapurikuntien välisissä yhteyksissä mm. Pihtipudas-Keitele, Kinnula-Perho, Kivijärvi-Perho, Kuhmoinen-Längelmäki ja Leivonmäki-Kangasniemi. Kuntakeskusten välisissä yhteyksissä on palvelutasopuutteita myös yhdystieverkolla. Sorateitä on suhteellisesti paljon ja ne ovat vilkkaasti liikennöityjä. Alempiluokkaisen tiestön kuntoon ja tasoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska maakunnassa on paljon teollisuuden raakaainekuljetuksia. Vesistöt Keiteleen kanavan matalat sillat Vuonteensalmessa ja Paatelassa haittaavat vesikuljetuksia ja alueen vesimatkailua. Äijälänsalmi uhkaa umpeutua ja estää vesiliikenteen Päijänteeltä Jyväskylän satamaan. Meriyhteyden puuttuminen estää maakunnan vesikuljetusten kehittämisen. Päijänne Saimaan kanavan rakentaminen parantaisi maakuntien välisen vesimatkailun ja veneilyn kehittämisedellytyksiä. Kevyen liikenteen verkko Suurimmat puutteet kevyen liikenteen verkostossa liittyvät nykyisten väylien jatkamiseen taajamien reuna-alueilla asutuksen kasvusuuntaan. Suurimmissa kaupungeissa (Jyväskylä, Jämsä, Äänekoski, Saarijärvi ja Viitasaari) ja kuntakeskusten sisällä on jonkin verran yhteyspuutteita yhtenäisen kevyenliikenteen verkon aikaan saamiseksi. Taajamien välisissä yhteyksissä on myös puutteita erityisesti Jyväskylän seudulla. Puutteita on myös pääteiden varsilla tienvarsiasutuksen kohdilla. Koulujen lähiympäristöt ovat edelleen vailla turvallisia yhteyksiä erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Keuruun ja Jämsän alueilla. Tilastollisten taajamien ulkopuoliset kevyen liikenteen järjestelyt on toteutettu lähinnä kyläkoulujen kohdille tai taajamien välisille yhteyksille. Myös pääteiden varsilta puuttuu kevyen liikenteen väyliä. Maaseudulla ei aina ole varsinaisia kevyen liikenteen väyliä ja siellä jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät ajoneuvoille tarkoitettua väylää. Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito kaipaa myös kohennusta.

17 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 17 Kevyen liikenteen verkon kehittämisessä suurin ongelma on riittämätön rahoitus. Kevyen liikenteen väylät ovat osittain huonokuntoisia, joten myös väylästön kunnostuksiin tulisi pystyä kohdistamaan lisärahoitusta sitä mukaa kuin väylästö ikääntyy. Lentoliikenteen verkko Lentoaseman roolia logistisena solmupisteenä haetaan edelleen. Matkustajaterminaalin muutos- ja laajennustyöt ovat käynnissä. Rahtiliikenne ei ole vielä vakiintunut. Joukkoliikennepalvelut alueelle eivät ole riittävät palvelemaan lentoaseman liityntäliikennettä eikä lisääntyvien työpaikkojen aiheuttamaa tarvetta. Tieyhteys Jyväskylän ja lentoaseman välillä on ruuhkainen. 3.3 Keski-Suomen elinkeinoelämän tarpeita Kyselytutkimuksessa ja haastatteluissa elinkeinoelämän asiantuntijat toivat esille mm. seuraavia kehittämistarpeita: Logististen yhteyksien tulee olla elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta toimivia. Liikennejärjestelmän pitää olla elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta olla ennen kaikkea sujuva ja nopea. Päätieverkon tulee olla toimiva sekä pohjois-eteläsuunnassa että satamiin. Tavaraliikenteen sujuvuus valtatiella 4 tulee turvata. Poikittaisten yhteyksien huomiointi (vt 13, vt 18/23, kt 77) on satamakuljetusten (Pori, Rauma, Kokkola, Vaasa) kannalta tärkeää. Liittymäjärjestelyistä on saatava raskaan liikenteen kannalta toimintakelpoisia. Tieverkon kunnon tulee olla hyvä myös pääteiden ulkopuolella. Kuntakeskusten välisiä tieyhteyksiä tulee kehittää. Alemman tieverkon palvelutason turvaaminen ympäri vuoden on perusteollisuuden kuljetusten kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lentoliikenteen yhteyksien säilyminen ja lisääminen myös ulkomaille nähdään alueen vetovoimaisuuden kannalta keskeisenä. Rahtilentoliikenne on alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeää. Rataverkon kantavuus, välityskyky ja liikenteen sujuvuus henkilö- ja tavaraliikenteen käyttämillä radoilla tulee turvata. Rataosuus Äänekoski-Haapajärvi tulee peruskunnostaa lisääntyvän raakapuun ja energiapuun kuljetusten ja matkailun tarpeisiin. Rataosuuden Haapamäki-Seinäjoki kunnostusta tulee jatkaa. Keski-Suomi on valtakunnallisesti tärkeä matkailukohde. Lisäksi maakunnan kautta suuntautuva matkailuliikenne maan eri osiin on vilkasta. Matkailuelinkeinon kannalta on tärkeä kehittää yhteyksiä mm. golfkentille, laskettelukeskuksiin ja luontomatkailualueille. Matkailuliikenteen osalta tiestön palvelutasossa on huomioitavaa mm. talvihoito, opastus ja viitoitus sekä tienkäyttäjien palvelujen monipuolistaminen.

18 18 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Valtatie Rataverkko Kehittämistarve 1. Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus 2. Valtatie 13 Karstula - Saarijärvi 3. Valtatie 18, puuttuva osa Multia Ähtäri 4. Haapamäki Seinäjoki radan kunnostus 5. Valtatie 9 Jämsä Jyväskylä kunnostuksen täydentäminen 6. Seutu- ja yhdystieverkon laatutasopuutteet 7. Jämsä-Tampere radan kunnostustyön loppuun saattaminen ja tasoristeysten poisto 8. Jämsä-Jyväskylä radan päällysrakenteen uusiminen ja tehokkaiden satamayhteyksien turvaaminen 9. Liityntäyhteydet Jyväskylän matkakeskukseen 10. Valtatie 4 Lusi Jyväskylä Äänekoski 11. Jyväskylä Pieksamäki radan nopeustason nosto 12. Äijänsalmi 13. Vuonteensalmi 14. Paatelan silta 15. Liityntäyhteydet Jyväskylän lentoasemalle Kuva 10. Pääliikenneverkon keskeiset kehittämistarpeet

19 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 19 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET JA PALVELUTASO 4.1 Liikennejärjestelmän päätavoitteet Keski-Suomessa Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee perustua pitkän aikavälin tavoitteisiin, koska liikennealan toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin ja muovaavat siten osaltaan tulevaisuutta. Keski- Suomen liikennejärjestelmän päätavoitteet on ryhmitelty alueiden ja yhdyskuntien kehittämistä koskeviin tavoitteisiin, taloudellisen kilpailukyvyn kehittymistä tukeviin tavoitteisiin, sosiaaliseen kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin sekä turvallisuuden parantamiseen ja ympäristöön kohdistuvien haittojen minimoimiseen. Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä palvelee sen käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin. Keski-Suomen liikennejärjestelmän yksityiskohtaiset tavoitteet eri alueilla asuvien erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta on esitetty palvelutasotavoitteissa tämän raportin luvussa 4.2. Keski-Suomen liikennejärjestelmä päätavoitteet: Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen A. Liikennejärjestelmä tukee tavoitteellisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista Keski-Suomessa. B. Tavoitteena on tiivis ja ehyt kuntarajoista riippumaton yhdyskuntarakenne. C. Liikennejärjestelmällä tuetaan Keski-Suomen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja liikennejärjestelmä mukautuu yhdyskuntarakenteen muutoksiin. D. Liikennejärjestelmä tukee maakunnan tasapainoista alueellista kehittymistä Taloudellinen kilpailukyky E. Liikennejärjestelmän keinoin huolehditaan, että Keski- Suomen elinkeinoelämä voi tukeutua helposti saavutettaviin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin liikenneyhteyksiin. F. Liikennejärjestelmä tukee Keski-Suomen elinkeinoelämän toimivuutta ja kilpailukyvyn kehittymistä. G. Toimivalla liikennejärjestelmällä lisätään Keski-Suomen elinkeinopoliittista vetovoimaisuutta. H. Keski-Suomen sijainti valtakunnan pääväylien solmupisteessä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Sosiaalinen kestävyys I. Maakunnan kaikilla alueilla ja kaikille väestöryhmille mahdollistetaan turvallinen ja tehokas liikkuminen sekä palvelujen saavutettavuus. J. Liikenneympäristössä korostetaan esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Turvallisuus ja ympäristöön kohdistuvat haitat K. Varmistetaan, että maakunnan asukkaiden liikkuminen sekä kuljetukset kaikissa maakunnan osissa voi tapahtua energiaa säästäen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. L. Liikenneturvallisuutta parannetaan ja tavoitteena on saavuttaa valtakunnallisesti asetut liikenneturvallisuustavoitteet niin, että liikenteessä kuolee ja loukkaantuu vakavasti yhä vähemmän ihmisiä.

20 20 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Erityisesti eri alueilla pyritään huomioimaan ikääntyvän väestön tarpeet lasten ja nuorten tarpeet liikkumis- ja toimintarajoitteisten tarpeet asutuksen keskittyminen taajamiin kasvavien alueiden liikenne, turvallisuus ja maankäyttö tyhjenevien haja-asutusalueiden liikennetarpeet autottomien liikkumismahdollisuudet haja-asutusalueilla ydinverkon/korkealaatutieverkon laajuus ja vaikutukset loma-asutuksen muuttuminen ympärivuotiseksi/pysyväksi elinkeinoelämän tarpeet. Alueiden ja yhdyskuntien kehittämiseen liittyvillä tavoitteilla pyritään varmistamaan, että Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja alueiden valitsemia kehitysstrategioita ja että liikenteen ja maankäytön suunnittelu on yhteen sovitettua. Alueiden ja yhdyskuntien kehittämisestä riippuvat liikennejärjestelmän toiminnan edellytykset. Taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvillä tavoitteilla pyritään varmistamaan Keski-Suomen eri alueiden elinvoimaisuus ja houkuttelevuus sekä asumisen että työpaikkojen kannalta. Taloudelliseen kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden avulla turvataan edellytykset Keski-Suomen kehittymiselle ja edelleen muiden liikennejärjestelmään liittyvien tavoitteiden toteuttamiselle. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Tasa-arvo on tärkeä sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus. Liikennesuunnittelussa sosiaalisen tasa-arvon keskeisiä tekijöitä ovat eri ihmisryhmien tasa-arvo liikkumismahdollisuuksissa sekä liikenteen hyötyjen ja haittojen jakautumisessa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus tyydyttää liikkumistarpeensa riippumatta taloudellisista, fyysisistä tai henkisistä ominaisuuksista. Liikenneympäristön esteettömyys ja helppokäyttöisyys takaavat tasa-arvoiset liikkumisolosuhteet eri käyttäjäryhmille. Liikkumisen sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa myös, että yksi kulkumuoto ei saisi olla dominoivassa asemassa muihin kulkumuotoihin nähden. Liikkumisen alueellinen tasa-arvo liittyy liikkumisen sosiaaliseen tasaarvoon. Jotta liikkumisen alueellinen tasa-arvo toteutuisi, liikkumisen tulisi olla mahdollista jollain tavalla joka paikassa, ottaen kuitenkin huomioon alueiden erilainen kehittyminen. Esimerkiksi hajaasutusalueilla ei voida edellyttää samoja palveluja. Ajalliseen tasa-arvoon sisältyy tulevien sukupolvien tarpeiden huomioiminen. Liikennesuunnittelun ratkaisuja pohdittaessa tulee ottaa huomioon ratkaisujen vaikutukset hyvän elämisen mahdollisuuksiin tuleville sukupolville. Turvallisuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Keski-Suomen liikennejärjestelmän liikenneturvallisuutta koskevat tavoitteet noudattavat valtakunnan tasolla asetettuja tavoitteita. Liikkuminen pyritään järjestämään niin, että liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tavoitteiseen pyritään tehokkaalla, ylimääräisen liikenteen tarpeettomaksi tekevällä liikennejärjestelmällä, joukkoliikennettä suosimalla sekä uusinta tekniikkaa hyödyntämällä Tavoitteena on kehittää Keski-Suomen liikennejärjestelmää eri alueilla asuville, kaikille käyttäjille soveltuvaksi. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä on pyritty varmistamaan, että elämisen välttämättömät toiminnot, kuten peruspalvelut, koulut ja työpaikat ovat asukkaiden saavutettavissa eri puolella Keski-Suomea. Palvelutasotavoitteilla pyritään varmistamaan liikkumisen edellytykset sekä alueen sisällä että alueelta ulos.

21 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 21 Hyvät liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän toimintojen edellytys. Palvelutasotavoitteita on määritelty myös elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta huomioiden sekä alueen sisäiset että alueelta ulos suuntatuvat kuljetustarpeet. 4.2 Liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteet Määrittely Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän määrittämään tie- ja rataverkon peruspalvelutasoa. Työryhmä totesi, että eri liikennemuotojen palvelutasoa ei tule tarkastella erikseen, vaan koko liikennejärjestelmän kattavana kokonaisuutena. Työryhmän mielestä joissakin tapauksissa saattaa riittää, että peruspalvelutaso tyydytetään yhden liikennemuodon osalta. Liikenne- ja kuljetustarpeet tyydytetään näin yhteiskuntataloudellisesti edullisimmalla tavalla. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason toteutumiseen vaikuttaa väyläpalvelujen tarjonta ja liikenteen hoito. Työryhmän näkemyksen mukaan eri palvelutasoihin edetään seuraavassa järjestyksessä: 1. Minimitaso on aina saavutettava 2. Peruspalvelutaso pyritään saavuttamaan seuraavaksi 3. Tavoitetasoon voidaan pyrkiä kun peruspalvelutaso on pääosin saavutettu 4. Erityispalvelutason tarjoamisesta päätetään erikseen. Kyse on tällöin väylä- tai liikennetoiminnan tiettyjen asiakkaiden tai asiakasryhmien erityistarpeiden huomioon ottamisessa. kunkin alueen vahvuuksien kautta. Seuraavassa on määritetty liikennejärjestelmän käyttäjän näkökulmasta peruspalvelutasotyöryhmän pohdintaa hyödyntäen esitys Keski-Suomen alueellisista liikennejärjestelmän palvelutasoista ja niiden kriteereistä sekä esitetty toimenpiteitä, jotka tulisi toteuttaa tavoitetasojen saavuttamiseksi Minimipalvelutaso Minimipalvelutaso mahdollistaa yhteiskunnan perusturvallisuuden edellyttämän välttämättömän liikkumisen ja kuljetukset (esim. paloja pelastustoimi, poliisitoimi, sairaskuljetukset, maanpuolustus) Minimipalvelutaso toteutuu kaikkialla ja kaikkina ajankohtina. Minimipalvelutasoa ei voida pitää riittävänä liikennejärjestelmän palvelutasona missään osassa maakuntaa Peruspalvelutaso Keski-Suomessa Tavoitteena on turvata ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet sekä perusteollisuuden, kaupan ja elintarviketeollisuuden kuljetusten sujuvuus. Keski-Suomen peruspalvelutaso mahdollistaa alueiden ja yhdyskuntien toiminnat ja kehityksen tyydyttämällä väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät tavanomaiset, kohtuulliset liikkumis- ja kuljetustarpeet. Keski-Suomessa ensisijaisena tavoitteena on turvata vähintään peruspalvelutasoinen liikennejärjestelmä koko maakunnan alueelle. Peruspalvelutaso on määritetty Keski-Suomessa tavoitteelliseksi, eli sen saavuttaminen edellyttää useimmissa kunnissa liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso on valtakunnan eri osissa ja eri tyyppisillä alueilla erilainen. Alueiden erot on pyrittävä ottamaan huomioon ja liikennejärjestelmällä on pyrittävä tukemaan aluekehitystä

22 22 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Tavoitetaso Keski-Suomessa Tavoitteena on turvata kilpailukykyiset henkilöliikenne- ja tavarakuljetusyhteydet. Väestön, elinkeinoelämän ja alueiden toimintojen edellyttämät liikkumis- ja kuljetustarpeet tyydytetään kattavammin ja korkealaatuisempina kuin peruspalvelutasossa. Tavoitetaso tukee eri alueiden omien vahvuuksien kehittämistä ja mahdollistaa yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämisen. Keski-Suomessa tavoitteena on turvata tavoitetason mukainen liikennejärjestelmä valtakunnallisessa liikenteessä (tie-, rautatie- ja lentoliikenteessä) Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla Jyväskylän kaupunkiseudulla ja yhteyksissä lähikunnista Jyväskylään maakunnan osakeskuksissa ja niistä Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä Tavoitetasossa toteutuu peruspalvelutaso kaikilta osin Erityispalvelutaso Keski-Suomessa Erityispalvelutasossa toteutetaan tavoitetason ylittäviä erityistarpeita. Erityispalvelutaso voidaan tarvita tietyn asiakasryhmän tai tiettyjen erityisolosuhteiden edellyttämiä liikenteellisiä palveluita varten. Erityispalvelutason tarjoamisesta päätetään erikseen. Keski-Suomessa erityispalvelutasoa ovat hankkeet, joita pidetään tärkeänä maakunnan kehittymisen kannalta, mutta joiden toteuttamiseen ei pystyttäne lähivuosina osoittamaan rahoitusta Palvelutasotavoitteet Keski-Suomessa Sivujen palvelutasotaulukoissa on kuvattu palvelutasotavoitteet käyttäjäryhmittäin liikennejärjestelmän käyttäjän näkökulmasta. Liikennejärjestelmän käyttäjäryhmiä tarkastelussa ovat asioijat (peruspalvelujen saavutettavuus) koululaiset ja opiskelijat (koulumatkat) työssäkävijät (työmatkat) pitempimatkaiset matkustajat (valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet Keski-Suomesta) Erikseen on tarkasteltu elinkeinoelämän kuljetuksia. Tarkasteluryhminä ovat: perusteollisuuden raaka-aine ja tuotekuljetukset kaupan ja teollisuuden kuljetukset jakeluliikenne Palvelutasotavoitteita on peruspalvelutason osalta ryhmitelty paikallisen tason, seudullisen tason ja maakunnallisen tason tavoitteisiin. Paikallinen taso viittaa kunnan sisällä tehtäviin matkoihin tai kuljetuksiin ja alueellinen taso kuntarajat ylittävään matkustus- tai kuljetustarpeeseen. Maakunnallisella tasolla tarkoitetaan maakunnan eri osista maakuntakeskukseen Jyväskylään suuntautuvia matkoja. Keski-Suomesta muualle Suomeen ja ulkomaille suuntautuvia yhteyksiä on erikseen tarkasteltu otsikon Valtakunnalliset ja Kansainväliset yhteydet alla. Tällöin viittaus maakunnallisiin yhteyksiin tarkoittaa yhteyttä Jyväskylästä, viittaus seudulliseen yhteyteen tarkoittaa kuntakeskuksista ja viittaus paikallisiin yhteyksiin muualta kunnan alueelta alkavia matkoja.

23 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 23 Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Tavoitetaso Kevyt liikenne Taajamien lähialueilla ja taajamissa palvelut saavutetaan turvallista kevytliikenteen väylää pitkin jalan tai polkupyörällä. Uudet ja korjatut kevyen liikenteen väylät ovat esteettömiä. Peruspalvelujen saavuttaminen Joukkoliikenne Julkisella liikenteellä tarjotaan kaikkia käyttäjäryhmiä palvelevat asiointiyhteydet kaikilta kyliltä palvelukeskukseen vähintään kerran viikossa. Alueilla, joissa joukkoliikenteen runkoliikennepalvelut puuttuvat, koulukuljetuksia ja Kelan kuljetuksia voidaan hyödyntää myös asiointimatkoilla. Kuntien maksamia henkilökuljetuksia yhdistellään niin, että kuljetukset tehostuvat, mutta palvelutaso kuljetettaville ei merkittävästi heikenny. Kuntakeskuksista järjestetään julkisella liikenteellä edestakainen asiointimahdollisuus lähimpään paremman palveluvarustuksen keskukseen tai lähikaupunkiin arkipäivisin. Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat käyttäjämääriin suhteutettuna asianmukaiset Terveyspalveluiden saavutettavuus on turvattu kokonaisuutena kustannustehokkaalla tavalla huomioiden sekä palveluista että kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Kuntien ja KELAn maksamia henkilökuljetuksia yhdistellään niin, että kuljetukset tehostuvat, mutta palvelutaso kuljetettaville ei merkittävästi heikenny. Joukkoliikenteen runkoliikennevuorojen hyödynnettävyyttä asioinnissa on kehitetty pysäkkijärjestelyjä, tiedottamista ja maksujärjestelmiä kehittämällä. Joukkoliikenteen terminaalipalveluita kuntakeskuksissa on kehitetty. Henkilöautoliikenne Haja-asutusalueilla peruspalvelut saavutetaan ensisijaisesti henkilöautolla. Yleisten ja yksityisten teiden kunto ja ylläpito mahdollistavat ihmisten tavanomaiset toiminnot. Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus.

24 24 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Kevyt liikenne Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Jatkuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat itsenäisen kävelyn ja pyöräilyn koulujen lähialueilta. Kuntakeskuksissa on turvalliset kevytliikenteen yhteydet pysäkeille sekä pysäköintipaikat polkupyörille liityntämatkoja varten. Tavoitetaso Kaikille koululaisille tarjotaan 5 km:n säteeltä koulusta turvalliset kevyen liikenteen yhteydet, jotta vaarallisen yhteyden takia ei jatkossa tarvitse järjestää kuljetusta. Koulumatkat Joukkoliikenne Koulukuljetuksia järjestetään lain määräämissä puitteissa. Olemassa olevia joukkoliikennevuoroja hyödynnetään tehokkaasti koululaiskuljetuksissa. Koulukuljetuksia eri suunnista yhdistellään ja ketjutetaan. Matka-ajat saattavat pidentyä. Toimintojen alkamisaikoja porrastetaan. Erityinen huomio kiinnitetään matkaketjun turvallisuuteen jouduttaessa käyttämään vaihdollisia kuljetuksia. Koulukuljetukset pyritään hoitamaan kaikille avoimena liikenteenä. Kuntakeskuksista on järjestetty kouluaikoihin sovitetut joukkoliikenneyhteydet tärkeimpiin lähikuntien oppilaitoksiin. Kuntakeskuksista on liityntäyhteydet vähintään perjantai- ja sunnuntai-illan juniin tai pikavuoroihin. Joukkoliikenteen parannetulla tarjonnalla vähennetään erilliskuljetusten määrää koululaiskuljetusten hoidossa.

25 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 25 Kevyt - liikenne Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Taajamien lähialueilta ja taajamista on turvalliset työmatkayhteydet kevyellä liikenteellä. Kuntakeskuksissa on turvalliset kevytliikenteen yhteydet pysäkeille sekä pysäköintipaikat polkupyörille liityntämatkoja varten. Tavoitetaso Kevyt liikenne ja joukkoliikenne muodostavat toimivan ja sujuvan matkaketjun. Jalankulku ja pyöräily on turvallista niin taajamissa kuin taajamien ulkopuolellakin. Kevyen liikenteen verkko kattaa päätieverkon (tienvarsiasutuksen kohdat) ja taajamat. Työssäkäyntiliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle erityisesti maakunnan osakeskuksista Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät sekä liityntäyhteydet tukevat myös junaliikenteen käyttöä pitempimatkaisissa työssäkäyntiyhteyksissä. Työmatkat Joukkoliikenne Joukkoliikenne on käytettävissä kuntien sisäisessä työssäkäynnissä runkoreittien varrella. Joukkoliikenteellä pyritään tarjoamaan työssäkäyntiyhteydet arkisin tavallisimpina työssäkäyntiaikoina työssäkäyntialueen muodostavien kuntakeskusten välillä. Työmatkaliikenne on nopeaa ja sujuvaa. Toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä on pystytty vähentämään liikenneväylien ruuhkaisuutta ja oman auton käyttöä. Joukkoliikenne ja kevytliikenne muodostavat laatukäytävillä sujuvia, korkeatasoisia matkaketjuja. Jyväskylän kaupungissa sekä yhteyksissä lähikunnista Jyväskylään ja Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle kuntien välisillä työmatkoilla sekä Jyväskylän kaupunkialueella. Vuorotarjontaa on runsaasti ja se on säännöllistä. Yhteydet ovat nopeita. Henkilöautoliikenne Haja-asutusalueilta paras palvelutaso on henkilöautolla tehtävissä työmatkoissa. Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Kts. valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, maakunnallinen taso Henkilöautoliikennettä maakunnanosakeskusten ja Jyväskylän välillä on sujuvoitettu ja nopeutettu. Taajamien sisääntulo- ja ulosmenoväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Tienkäyttäjillä on käytettävissään ajantasaista tietoa liikenteen sujuvuudesta ja keliolosuhteista. Kts. valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet, tavoitetaso

26 26 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Tavoitetaso Yleistä Henkilöliikenteen yhteydet Keski-Suomesta muihin suuriin kaupunkeihin ovat sujuvia ja turvallisia. Henkilöliikenteen yhteydet Keski-Suomesta muihin suuriin kaupunkeihin ovat sujuvia, nopeita ja turvallisia. Tarjolla on useita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilöliikenteen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliikenteen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat. Valtakunnalliset ja kansainväliset liikennetarpeet Henkilöauto Valtatietä 4 kehitetään välillä Kanavuori-Tikkakoski moottoriväylänä ja muualla ohituskaistatienä. Valtatietä 9 kehitetään Muuramen ja Jyväskylän välillä moottoriväylänä ja muualla ohituskaistatienä. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuvan osuuden rakentamismahdollisuudet turvataan. Valtateillä 4 ja 9 nopeustaso on 100 km/h. Muilla valtateillä (13, 16, 18, 23 ja 24) ja kantateillä (56,58,69 ja 77) nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h; pitkillä taajamaväleillä nopeustaso voi olla 100 km/h. Tienvarsiasutuksen kohdalla nopeustaso voi olla alempikin. Valtateillä 4 ja 9 ohitusmahdollisuuksia lisätään ohituskaistoin. Maankäyttöä on sallittu tien varteen vain suunnitellusti ja maankäyttöliittymiä on rajoitettu. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 18, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus pienimuotoisilla paikallisilla toimilla ja tarpeen mukaan ohituskaistoilla. Päätieverkon liikenteellinen laatu ja hoitotaso vastaavat maakunnan kehityksen ja ulkoisten yhteyksien vaatimuksia. Päätieverkolla liikkuminen on sujuvaa ja turvallista. Valtakunnalliselle pitkämatkaiselle liikenteelle turvataan laadukkaat olosuhteet. Päätieverkon kehittämismahdollisuudet turvataan. Valtatietä 4 kehitetään valtakunnallisena runkotienä, välillä Viisarimäki-Äänekoski moottoriväylänä, Joutsa- Viisarimäki 4-kaistatienä ja muualla ohituskaistatienä. Tien palvelutaso on yhtenäinen. Tie eriytetään paikallisesta maankäytöstä ja liittymistä runkotielle rajoitetaan. Taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdalla pyritään joko ohitusratkaisuihin tai erottamaan pitkämatkaiset liikennevirrat paikallisliikenteestä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyin. Moottoritiejaksojen lisäksi muutkin vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä. Tiellä ei ole kiertoliittymiä. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h ja moottoritieosuuksilla 120 km/h. Valtatiellä 4 on ajantasainen liikenteen ja kelin ajantasaiseen seurantaan perustuva liikenne- ja kelitiedotus ja häiriötilanteiden hallinta. Varareittiviitoitus on olemassa häiriötilanteiden varalle ja se saadaan tarvittaessa nopeasti käyttöön. Kelin ja olosuhteiden mukaan muuttuvia nopeusrajoituksia tai muuta muuttuvaa ohjausta käytetään. Automaattista liikenteen valvontaa on lisätty minuutin ajomatkan välein on saatavissa levähdys- ja pysäköimisalueiden palveluja.

27 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 27 Henkilöauto Valtakunnalliset ja kansainväliset liikennetarpeet Linjaauto Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Liityntä linja-autoille tapahtuu kevytliikenteellä tai kauempaa henkilöautoa käyttäen. Kuntakeskuksista on järjestetty liityntäyhteyksiä tärkeimmille linja-autojen pikavuoroille tarpeen mukaan olemassa olevaa joukkoliikennetarjontaa hyödyntäen. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät tukevat pikavuorojen ja niitä palvelevien liityntäyhteyksien vaivatonta käyttöä Taajamien sisääntulo- ja ulosmenoväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Tienvarsiasutuksen kohdalla liittymiä karsimalla ja kevyen liikenteen erottelulla on parannettu paikallisen liikenteen ohella myös pitkämatkaisen liikenteen turvallisuutta. Maankäytön leviämistä päätien liikennettä haittaavalla tavalla hillitään. Vuorotarjonta pikavuoroliikenteessä vastaa alueen tarpeita. Maakuntakeskusten välisiä pikavuoroyhteyksiä on kehitetty ja ne tarjoavat vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Junaliikenteen ja pikavuorojen rooli eri kaupunkien välisessä liikenteen hoidossa on selkeytynyt. Linja-autojen liikennöinti ja matkustajien kulku pysäkeille tapahtuu sujuvasti ja turvallisesti. Joukkoliikenteen pysäkit ja odotustilat yhteyksineen ovat asianmukaiset. Pikavuorojen saattoliikenteen tarpeet huomioidaan. Tavoitetaso Valtatietä 9 kehitetään moottoriväylänä tai korkealuokkaisena nelikaistaisena runkotienä ja laatukäytävänä välillä Jämsä-Jyväskylä ja muualla ohituskaistatienä. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h, mutta perustellusti voidaan hyväksyä myös nopeusrajoitus 80 km/h. Vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä, eikä maankäyttöliittymiä tielle sallita. Moottoriväylä- ja nelikaistaosuuksilla paikallista liikennettä varten varaudutaan rinnakkaistieyhteyksiin ja liittymät toteutetaan eritasojärjestelyin. Taajamat ensisijaisesti ohitetaan. Kevytliikenne on ensisijaisesti järjestetty turvallisesti muulla verkolla tai omilla väylillään. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuva osuus rakennetaan. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Sininen tie (kantatie 77) muutetaan valtatieksi. Seututiet ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet parannetaan tieluokan edellyttämään laatutasoon. Niiden asema yleisinä teinä taajama-alueilla turvataan. Linja-autoliikenteessä pikavuoroliikenteelle taataan nopeat ja häiriöttömät yhteydet varmistaen samalla, että pysäkit odotustiloineen ja liityntäyhteyksineen ovat toimivat ja asianmukaiset. Lisäksi huolehditaan siitä, että toteutettavilta kevyen liikenteen väyliltä ja rinnakkaisteiltä on turvalliset yhteydet linja-autopysäkeille. Peruspalvelutaso Tavoitetaso

28 28 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Valtakunnalliset ja kansainväliset liikennetarpeet Juna Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Kuntakeskuksista on järjestetty liityntäyhteyksiä tärkeimmille junille. Muualla liityntä vaatii yleensä henkilöauton käyttöä. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät tukevat junaliikenteen ja liityntäliikenteen vaivatonta käyttöä. Vuorotarjonta junaliikenteessä vastaa alueen tarpeita. Junaliikenteessä on sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Seinäjoelle. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät sekä liityntäyhteydet tukevat junaliikenteen vaivatonta käyttöä. Junien käyttö kaupunkien välisessä liikenteessä on lisääntynyt. Juna muodostaa kilpailukykyisen vaihtoehdon kaupunkien välisessä liikenteessä. Rataverkko vastaa henkilöliikenteen tarpeita. Henkilöliikenteen nopeus on km/h rataosasta ja kalustosta riippuen. Rataverkon turvallisuus mahdollistaa nopeat yhteydet. Radat mahdollistavat junaliikenteen tarjonnan nostamisen. Tavoitetaso Tarjolla on useita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Junaliikenteessä Jyväskylän ja Helsingin välisessä nopeassa junaliikenteessä matka-aika on 2,5 tuntia. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä rautatieasemille on kehitetty kutsupohjaisina Kaikilla henkilöliikenteen asemilla on ajantasainen matkustajainformaatio. Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilöliikenteen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliikenteen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat. Lentoliikenne Vuorotarjonta lentoliikenteessä vastaa alueen tarpeita. Jyväskylän lentoaseman terminaalijärjestelyt ja maaliikenteen olosuhteet mahdollistavat sekä henkilö- että tavaraliikenteen sujuvan hoitamisen ja kehittämisen. Hallin lentokentällä turvataan sekä ilmailuteollisuuden että sotilasliikenteen toimintaedellytykset. Kivijärven ja Viitasaaren lentokentillä ylläpidetään tyydyttävät matkailuliikenteen ja harrasteilmailun toimintaedellytykset. Jyväskylän lentoasemalta on kattava vuorotarjonta Helsinkiin ja yhteydet Ouluun. Lentoasemalta toimii suorat kansainväliset yhteydet hyvät jatkoyhteydet tarjoaville ulkomaisille lentokentille. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä kuntakeskuksista lentoasemalle on kehitetty kutsupohjaisina.

29 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 29 Tavaraliikenteen tarpeet Perusteollisuuden raaka-aineja tuotekuljetukset Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Logistiset yhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta toimivia. Tieverkko takaa luonnonvarojen saavutettavuuden. Tiestöllä ei ole painorajoituksia osuuksilla, joilla tarvitaan maa- ja metsätalouden tai energiakuljetuksia ympärivuotisesti. Kunnossapito tukee kuljetusten sujumista. Tieverkon kunto vastaa raskaan liikenteen vaatimuksia eikä haittaa kuljetusten ajallista ennustettavuutta. Perusteollisuuden kuljetusten aikatauluvaatimukset on huomioitu kunnossapidossa. Yksityisteiden kunto mahdollistaa päivittäisen kulkemisen ja kuljetukset. Runkokelirikkoa ei esiinny säännöllisen raskaan liikenteen reiteillä eikä raakapuulogistiikkaa haittaavissa kohdissa. Seututieverkko on päällystetty ja perusnopeudella liikennöitävissä. Seutuyhteistyön edellyttämät osat kuntakeskusten välisistä yhdysteistä on myös päällystetty ja kesäaikainen liikenne voi noudattaa perusnopeutta. Taajamien sisääntulo- ja ulostuloväylillä on turvattu liikenteen sujuvuus. Pitkämatkaisen raskaan liikenteen pysähtymistarvetta vähennetään erilaisin liittymäratkaisuin kuten kääntymiskaistoin, väistötiloin ja kevyen liikenteen alikulkukäytävin. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty. Tavaraliikenteessä on säilytetty kiskoliikenteen korkea osuus. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset on turvattu. Satamayhteyksillä on toteutettu 25 tonnin akselipainot. Kunnossapidossa huomioidaan pitkämatkaisten kuljetusten aikatauluvaatimukset. Kunnossapidon laatutaso vastaa kuljetusten vaatimuksia. Tavoitetaso Kuljetusten ohjaustietoja hyödyntämällä teiden talvikunnossapito toimii täsmäpalveluna ympäri vuorokauden.

30 30 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Peruspalvelutaso Paikallinen taso Seudullinen taso Maakunnallinen taso Tavoitetaso Tavaraliikenteen tarpeet Kaupan ja teollisuuden kuljetukset Logistiset yhteydet ovat elinkeinoelämän kannalta toimivia. Tiestön kunnossapito turvaa kuljetusten ajallisen ennakoinnin ja kuljetusten aikatauluvaatimukset on huomioitu kunnossapidossa. Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen solmupisteenä vahvistetaan. Pitkämatkaisen raskaan liikenteen pysähtymistarvetta vähennetään erilaisin liittymäratkaisuin kuten kääntymiskaistoin, väistötiloin ja kevyen liikenteen alikulkukäytävin. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty. Tiestön kunnossapito turvaa kuljetusten ajallisen ennakoinnin ja tieverkko on liikennöitävässä kunnossa ympäri vuorokauden. Tavaraliikenteessä on säilytetty kiskoliikenteen korkea osuus. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset on turvattu. Nykyiset vesiväylät ja kanavat on pidetty tarvetta vastaavassa kunnossa. Rataverkko vastaa tavaraliikenteen tarpeita. Tavaraliikenteessä akselipaino on teollisuuden tärkeimmillä raskaiden kuljetusten reiteillä ja satamayhteyksillä 25 tonnia ja muuten 22,5 tn ja nopeus 100 km/h. Äänekoski Haapajärvi radalla on mahdollista liikennöidä 60 km/h. Kuljetuksiin on valittavana useita eri kuljetusmuotoja. Tie- ja rautatiekuljetusten sekä vesiväylien ja lentorahdin roolit ovat selkeät ja niiden mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Päätieverkolla yöajan kunnossapidon laatutaso vastaa kuljetusten vaatimuksia. Erikoiskuljetusten reitit on määritelty ja ne ovat esteettömiä. Keskustat on rauhoitettu raskaalta läpikulkuliikenteeltä. Lentoaseman ympäristöön sijoittuville yrityksille on luotu toimintaedellytykset ja riittävästi tilaa. Jyväskylän lentoasemalta on aloitettu rahtilentoliikenne. Yhdistettyjen kuljetusten edellytykset on turvattu säilyttämällä Jyväskylän kaupunkialueella nykyisten kuormausraiteiden käyttömahdollisuus sekä luomalla uusilla terminaalialueilla mahdollisuudet rautateiden hyödyntämiseen. Vesitieyhteyksiä on kehitetty perusteollisuuden tarpeet huomioon ottaen. Vesitieyhteys merelle on toteutettu. Keski-Suomen asema valtakunnallisena logistisena solmupisteenä ja Väli-Suomea palvelevana logistiikkakeskittymänä on korostunut.

31 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Maakuntasuunnitelman aluerakennetavoitteiden tukeminen liikennejärjestelmän keinoin Maakuntasuunnitelma ohjaa maakunnan liiton toimintaa ja on lähtökohtana maakunnan suunnittelulle. Maakuntasuunnitelma muodostaa keskeisen perustan ja lähtökohdat maakuntakaavan laatimiselle. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntasuunnitelmassa on asetettu tavoitteita aluerakenteelle ja myös liikennejärjestelmälle. Maakuntasuunnitelmassa on hyväksytty Keski-Suomen tavoitteelliselle aluerakenteelle seuraavat tavoitteet: Luodaan Keski-Suomesta kansainvälisesti ja kansallisesti toimiva maakunta, jossa on vahva Jyväskylän kasvukeskus Kehitetään Jämsän ja Äänekosken seutuja merkittävinä teollisuusseutuina Kehitetään Keuruun, Saarijärven ja Viitasaaren seutuja kuntien strategiavalintojen mukaisesti palvelukeskuksina; hyödynnetään Keuruun seudun yhteistyömahdollisuudet Mänttään ja Vilppulaan; selkeytetään kaakkoisen Keski-Suomen yhteistoimintaa osana maakuntaa Luodaan muualle maakuntaan pk yritystoimintaa tukeva ja peruspalvelut turvaava keskusverkko elinvoimaisine maaseutualueineen Kannustetaan reuna-alueita maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön Aluerakennetavoitteet ja liikennejärjestelmätavoitteet on otettu huomioon tätä suunnitelmaa laadittaessa. Töy sä Kokkolaan Alajärv i Seinäjoelle Virrat Poriin Vimpeli Ruovesi Halsua Soini Oriv esi Ähtäri Keuruu Vilppula Juupajoki Lestijärv i Perho Kyyjärvi Py lkönmäki Mänttä Karstula Tampereelle Längelmäki Sahalahti Kuhmalahti Luopioinen Reisjärv i Kiv ijärv i Multia Kinnula Haapajärv i Saarijärv i Jämsä Kuhmoinen Uurainen Lahteen Padasjoki Ouluun Py häjärv i Äänekoski Jyväskylän mlk Petäjävesi esi Jämsänkoski Kannonkoski Pihtipudas Jyväskylä Muurame Korpilahti Luhanka Viitasaari Sumiainen Suolahti Laukaa Keitele Helsinkiin PERUSPALVELUTASO Pielav esi Vesanto Kiuruv esi Mikkeliin Sysmä Hartola Pertunmaa Maakunnallinen taso TAVOITETASO Konnev esi Paikallinen taso Seudullinen taso Rautalampi Kuopioon Toiv akka Kangasniemi Haukiv uori Leiv onmäki Hankasalmi Joutsa Hirvensalmi Karttula Suonenjoki Pieksämäki Pieksämäen mlk Kuva 11. Liikennejärjestelmälle asetetut palvelutasotavoitteet tukevat Keski-Suomen tavoitteellisen aluerakenteen toteutumista

32 32 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmä maakuntakaavassa Maakuntakaavassa osoitetaan liikennejärjestelmän edellyttämät aluevaraukset ja annetaan liikennejärjestelmän ohjaamiseksi tarvittavia määräyksiä. Tieverkko Päätieverkon kehittämismahdollisuudet turvataan. Valtatietä 4 kehitetään valtakunnallisena runkotienä, välillä Viisarimäki-Äänekoski moottoriväylänä, Lusi-Viisarimäki nelikaistatienä ja muualla ohituskaistatienä. Liittymistä runkotielle rajoitetaan. Valtatietä 9 kehitetään runkotienä, moottoriväylänä tai korkealuokkaisena nelikaistaisena valtatienä välillä Jämsä-Jyväskylä ja muualla ohituskaistatienä. Vaasan valtatien (vt 18) puuttuvan osuuden rakentamismahdollisuudet turvataan. Muulla päätieverkolla (vt 13, 16, 23 ja 24 sekä kt 56, 58, 69 ja 77) turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Moottoriväylä- ja nelikaistaosuuksilla paikallista liikennettä varten varaudutaan rinnakkaistieyhteyksiin ja liittymät toteutetaan eritasojärjestelyin. Valtakunnallisesti merkittävillä teillä taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdalla pyritään joko ohitusratkaisuihin tai erottamaan pitkämatkaiset liikennevirrat paikallisliikenteestä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyin. Seudullisten kevytväyläyhteyksien osoittamista maakuntakaavassa tutkitaan. Maakuntakaavassa esitetään seututiet ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet. Niiden asema yleisinä teinä taajama-alueilla sekä kehittämismahdollisuudet tieluokan edellyttämään tasoon turvataan. Rautatieliikenne Maakuntakaavassa varaudutaan valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin kuuluvien ratojen sekä henkilö- ja tavaraliikennettä palvelevien ratojen osoittamiseen. Rautateiden runkoverkkoon kuuluvaa Tampere Jyväskylä Kuopio ratajaksoa kehitetään nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen tarpeisiin. Kaavassa esitetään Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raakaainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Maakuntakaavassa osoitetaan varaukset henkilö- ja tavaraliikenteen liikennepaikkoja varten. Teollisuusratojen sähköistystä esitetään. Lentoliikenne Maakuntakaavassa turvataan siviili- ja sotilaslentoliikenteen kehittäminen Tikkakoskella varaamalla kentän ja terminaalitoimintojen kehittämistä, lentoliikennettä, lentorahtitoimintoja sekä lentoliikennettä hyödyntäviä toimintoja varten tarvittavat alueet. Maakuntakaavassa otetaan huomioon lentoaseman maaliikenteen tarpeet sekä kiitotien pidentämismahdollisuuden säilyttäminen ja puolustusvoimien erityistarpeet. Hallin lentokenttäalueen maankäytössä varaudutaan ilmailuteollisuutta ja sotilaslentotoimintaa tukeviin ratkaisuihin. Kivijärven ja Viitasaaren pienkonekenttien kehittämisessä turvataan matkailun ja harrasteilmailun toimintaedellytykset. Vesiliikenne Maakuntakaavoituksessa esitetään keskeiset vesiväylät ja satamaalueet sekä niiden kehittämistarpeet. Alueen vesiliikenteen, vesikuljetusten ja vesimatkailun säilymisen ja edelleen kehittämisen tarvitsemat aluevaraukset ja telakkatoimintaa palvelevat alueet osoitetaan maakuntakaavassa. Logistiikka Keski-Suomen roolia tavaraliikenteen solmupisteenä ja Väli-Suomea palvelevana logistiikkakeskittymänä vahvistetaan. Maakuntakaavassa otetaan huomioon logististen toimintojen kehittämismahdollisuudet varaamalla alueita kuljetusten ja kuljetusketjujen tarvitsemille terminaalitoiminnoille. Yhdistettyjen kuljetusten toimintaedellytykset turva-

33 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 33 taan ja Jyväskylän alueelle varataan sitä varten tarvittavat alueet. Metsäteollisuuden puuhuoltoa varten varaudutaan lumivarastointialueiden osoittamiseen eri puolille maakuntaa. Joukkoliikenne Maakuntakaavassa otetaan huomioon joukkoliikenteen tarpeet, osoitetaan joukkoliikenteen laatukäytävät ja esitetään niitä koskevat vaatimukset. Kevyen liikenteen rooli joukkoliikenteen liityntäliikenteenä tuodaan esiin. Kaavassa esitetään myös joukkoliikenteen terminaaliverkkoa liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta Liikennejärjestelmä osana yhdyskuntarakenteen kehittämistä Liikennejärjestelmän perusteet luodaan maakuntakaavatasolla. Maakuntakaavan avulla osoitetaan aluevaraukset eri käyttötarkoituksiin ja siten luodaan perusta syntyvän liikenteen määrälle ja suuntatutumiselle sekä liikenneyhteyksien sijainnille ja palvelutasolle. Myös kulkumuotojen keskinäiseen työnjakoon vaikutetaan jo maakuntakaavatasolla. Maakuntatasolla liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tarjota jatkossakin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen edellyttämät liikenneyhteydet ja palvelut niin, että asuminen ja yritystoiminnan harjoittaminen eri puolille maakuntaa on mahdollista. Seutukunta- ja kuntatasolla liikennejärjestelmän suunnittelun ja hyväksyttyjen liikennejärjestelmän tavoitteiden painoarvoa lisätään kaavoitusprosesseissa. Kunnissa liikenteen suunnittelu kytketään kiinteäksi osaksi kaavoitusprosessia kaikilla kaavatasoilla. Kunnat lisäävät yhteistyötä kaavoituksessa. Tavoitteena on laatia ainakin Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat laativat yhteisen yleiskaavan, kun yleiskaavojen tarkistaminen on seuraavan kerran ajankohtaista. Kunnat tiivistävät ja eheyttävät mahdollisuuksien mukaan rakennettaan. Joukkoliikennejärjestelmän kannalta asutuksen lisääminen olemassa olevan reitin palvelualueelle parantaa joukkoliikenteen taloutta. Jokainen uusi matkustaja tuo lisätuloja ilman, että kustannukset merkittävästi muuttuisivat. Näin on mahdollista tarjota jatkossakin hyvätasoiset joukkoliikennepalvelut ilman yhteiskunnan rahoitusta liikenteen ostamiseen. Kunnat sijoittavat myös kokonaan uudet asunto- ja työpaikka-alueet nykyisten joukkoliikenteen pääreittien vaikutusalueelle. Keski-Suomessa ei ole Jyväskylän kaupunkiseudun ulkopuolella näkyvissä sellaista asutuksen ja työpaikkojen kasvupotentiaalia, että kokonaan uuden joukkoliikennereitin toteuttaminen olisi mahdollista. Kevyen liikenteen markkinaosuuden kasvattamistavoitetta tulee tukea. Keskeistä tässä työssä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Tiivistämisellä ja eheyttämiselle lyhennetään matkoja ja tätä kautta edesautetaan kevyen liikenteen käyttöä. Käytön lisääminen edellyttää myös entistä lyhyempiä yhteyksiä eli tulee toteuttaa väyliä, joita käyttämällä matkat ovat lyhyempiä kuin jos väylät ovat autojen käyttämien teiden yhteydessä. Tähän kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa ennen kaikkea yleiskaava- mutta vielä asemakaavatasollakin. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen matkaketjun houkuttelevuutta ja toimivuutta kunnat edesauttavat myös kaavoituksella ottamalla huomioon alueiden sijoittamisessa mahdollisuuden toteuttaa alueilta lyhyet kevyen liikenteen yhteydet nykyisten joukkoliikenteen pääreittien käyttämille pysäkeille. Pääteiden vaikutusalueella kunnat sijoittavat mahdollista uutta maankäyttöä siten, että teille ei aiheuteta tarpeettomasti ongelmia esimerkiksi lisääntyvinä liittymätarpeina tai teiden risteämisinä. Nykyisellä rahoitustasolla päätiestön kehittäminen on hidasta. Käytännössä tiestölle ei voida muutamaa tärkeintä väylää lukuun ottamatta tehdä suuria kehittämistoimenpiteitä suunnittelukaudella. Tiet pysyvät nykyisellä paikallaan ja toimenpiteet ovat lähinnä pienempiä perustienpidon rahoituksella tehtäviä jo nykyisin ongelmallisten kohteiden liikenneturvallisuutta ja osittain liikenteen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä.

34 34 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 5 LIIKENNESTRATEGIA Strategian tavoitteena on saada toteutettua liikennejärjestelmän peruspalvelutaso ensi vaiheessa koko Keski-Suomen alueella. Tavoitetasoa tavoitellaan erityisesti maakunnan osakeskuksissa ja niistä Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä, Jyväskylän kaupungissa ja yhteyksiä lähikunnista Jyväskylään sekä Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla ja muilla valtakunnallisesti merkittävillä teillä ja eri liikennemuotojen kannalta tärkeissä ratkaisuissa. Kuva 12. Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot (lähde: Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit, täydennetty )

35 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Keski-Suomen pääliikenneverkko Päätieverkko Valtatie 4 Valtatie 4 on valtakunnallisesti merkittävä runkotie ja kuuluu pääteiden ydinverkkoon. Tietä kehitetään pitkämatkaista liikennettä priorisoiden. Tien palvelutaso on yhtenäinen ja tie on eriytetty paikallisesta maankäytöstä. Taajamat ohitetaan tai taajamissa tulee vähintään olla kattava rinnakkaistieverkko. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h ja moottoritieosuuksilla 120 km/h. Moottoritie ulottuu Viisarimäestä Äänekoskelle. Muulla osalla runkotietä on turvallinen ohituskaistoin toteutettu ohitusmahdollisuus säännöllisin välein. Moottoritiejaksojen lisäksi vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä. Tiellä ei ole suoria maankäyttöliittymiä eikä kiertoliittymiä sallita. Liittymien määrää pyritään vähentämään. Paikallisen tieverkon toimivuus on turvattu ilman päätietäkin. Kevytliikenne on ohjattu muulle verkolle. Valtatien 4 kehittämismahdollisuus runkotienä turvataan kaavoissa. Valtatie 9 Valtatie 9 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin ja tavoitteena on tien luokittelu kokonaisuudessaan runkotieksi. Tiellä priorisoidaan pitempimatkainen liikenne. Hyvin järjestellysti tiellä voi olla myös lyhytmatkaisempaa seudullista ja jopa paikallista liikennettä. Moottoriväylä tai nelikaistainen valtatiejakso ulottuu Jämsästä Jyväskylään. Tien nopeustasotavoite on 100 km/h. Perustellusti voidaan hyväksyä myös nopeusrajoitus 80 km/h. Vilkkaimmat liittymät ovat eritasoliittymiä, eikä maankäyttöliittymiä tielle sallita. Liittymien määrää pyritään supistamaan liittymiä niputtamalla. Uusien liittymien määrää rajoitetaan. Taajamat joko ohitetaan tai paikallinen liikenne erotellaan taajamien kohdalla rinnakkaisjärjestelyin. Nelikaistaosuuksien ulkopuolisilla osuuksilla järjestetään riittävät ohitusmahdollisuudet ohituskaistoin. Runsaamman asutuksen kohdalla tehdään rinnakkaistiejärjestelyjä. Kaavoituksella torjutaan hallitsematon maankäyttö päätien varresta. Maankäytön tulee tukeutua ensisijaisesti paikalliseen verkkoon. Kevytliikenne on järjestetty turvallisesti muulla verkolla tai omilla väylillään. Muut valta- tai kantatiet Valtatiet 13, 16, 18, 23 ja 24 kuuluvat muihin valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin. Em. valtatiet sekä kantatiet täydentävät maakunnan päätieverkkoa ja toimivat pienempien keskusten välisinä yhteyksinä. Teiden kehittämisessä otetaan huomioon myös paikallisia tavoitteita. Olosuhteista riippuen tasosta ja yhtenäisyydestä voidaan joustaa erityisesti silloin kun liikenne on vähäistä tai taajamat harvassa. Liittymät ovat tasoliittymiä ja taajamissa voidaan toteuttaa kiertoliittymiä. Nopeuden osalta minimitavoite on 80 km/h. Pitkillä taajamaväleillä voidaan tavoitella myös nopeutta 100 km/h silloin kuin se on mahdollista vähillä lisäkustannuksilla. Erityisesti tienvarsiasutuksen kohdalla alempikin nopeustaso hyväksytään. Ohitukset ovat mahdollisia näkemien sallimissa puitteissa. Tarpeen mukaan ohitusmahdollisuuksia voidaan parantaa ohituskaistajärjestelyin. Maankäyttöä tien varteen sallitaan vain suunnitellusti. Maankäytön liittymiä rajoitetaan turvallisuusperustein. Paikallinen ja kevyt liikenne otetaan huomioon päätien mitoituksessa ja varustelussa. Taajamissa on kevyelle liikenteelle oma verkkonsa ja yhteydet päätien poikki toteutetaan tarvittavassa määrin eritasojärjestelyin. Päätie voi tietyin edellytyksin kulkea taajaman läpi. Läpikulku edellyttää poikkeavaa tiestandardia ja vastaavasti alhaisempia nopeusrajoituksia. Päätien luonne silti säilyy toimivuudessa ja selkeydessä. Paikallinen liikenne sekoittuu päätien liikenteen kanssa.

36 36 Keski-Suomen liikennejärjestelmä VT16 KT58 Kuva 13. Keski-Suomen pääliikenneverkko Rataverkko KT56 VT18 VT13 VT9 VT24 KT77 VT23 VT4 KT77 VT4 KT69 VT9 VT13 VT23 Jyväskylän lentoasema Rautateiden ydinverkkoon kuuluva rata Muu rata Korkealaatutie, runkotie Muu valtakunnallisesti merkittävä tie Kantatie Keitele-Päijännevesitie Tavoitteena on valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvan Tampere Jyväskylä Kuopio radan kehittäminen nopeaa junaliikennettä, raskasta tavaraliikennettä ja satamaliikennettä palvelevaksi radaksi. Tämä tarkoittaa, että henkilöliikenteessä voidaan tulevaisuudessa käyttää suurimpina sallittuina nopeuksina km/h riippuen junakalustosta. Tämä edellyttää mm. tasoristeysten poistamista, mikä edellyttää myös tieverkon järjestelyjä. Kaavoituksella tulee varmistaa järjestelyjen tekeminen. Rata sallii 25 tonnin akselipainon. Muut Keski-Suomen radat täydentävät pääverkkoa. Nämä radat ovat tällä hetkellä sähköistämättömiä. Jyväskylä Äänekoski - Haapajärvi rata on tavaraliikenteen rata. Jyväskylä Haapamäki - Seinäjoki rata ja Haapamäki Orivesi rata ovat sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen käytössä. Nämä radat pidetään liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa mutta mitään erityisvaatimuksia esimerkiksi maankäytön suunnittelulle ja tieverkon järjestelyille ne eivät aseta. Välillä Jyväskylä Äänekoski sallitaan 25 tonnin akselipaino ja tavoitteena on rataosan sähköistäminen. Samoin tavoitteena on Jämsä-Kaipola-radan ja Valtran radan sähköistys. Lentoliikenne Lentoliikenteen on ennustettu kasvavan sekä Suomessa että maailmalla huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Erityisesti tavaraliikenteen kasvun oletetaan olevan erityisen voimakasta mm. pikarahtikuljetusten kasvun myötä. Henkilöliikenteen puolella uusien halpalentoyhtiöiden tulo markkinoille on lisännyt lentoliikenteen kysyntää. On oletettavaa, että Suomessakin lentoliikenne tulee kasvamaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Jyväskylän lentoasema on kansainvälinen lentoasema. Tavoitteena on saada lentoasema mukaan valtakunnan ydinverkkoon ja luoda kentälle kansainvälistä henkilöliikennettä ja lentorahtitoimintaa. Liikennepalvelujen lisäksi tavoitteena on kehittää lentoaseman aluetta ilmailua monipuolisesti tukevaksi keskukseksi, jossa on myös koneiden huoltotoimintaan ja ilmailuun liittyvää koulutustoimintaa. Lentoasema on sujuvasti saavutettavissa. Joukkoliikenneyhteydet toimivat.

37 Keski-Suomen liikennejärjestelmä 37 Bussi- ja taksiliikenteen laatukäytävät ja terminaaliverkko Tavoitteena on, että Keski-Suomen tärkeimmistä linja-autoreiteistä kehitetään laatukäytäviä, joissa joukkoliikenteen houkuttelevuuteen, helppokäyttöisyyteen, sujuvuuteen ja laadun parantamiseen erityisesti panostetaan. Joukkoliikenteen palvelutaso Keski-Suomen aluerakenteen pääsuuntia palvelevilla laatukäytävillä on korkea niin liikenteen tarjonnan kuin matkustusympäristönkin osalta. Joukkoliikenteen keskeisenä laatukäytävänä kehitetään valtatiejaksoa Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. Myös muita päätieyhteyksiä ja maakunnanosakeskusten ja Jyväskylän välisiä tiejaksoja kehitetään laatukäytäviksi. Näitä ovat valtatie 4 Joutsaan, valtatie 9 Hankasalmelle, valtatie 13 Saarijärvelle saakka ja valtatie 23 Keuruulle sekä Laukaan ja Jyväskylän välinen yhteys. Laatukäytävien toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä ovat joukkoliikenteen sujuvuuden lisääminen fyysisin etuisuuksin kuten joukkoliikennekaistoin, liittymien ohituskaistoilla ja liikennevaloilla. Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti kaupunkeihin. Pysäkkijärjestelmää ja varustelutasoa yhtenäistetään pysäkkiluokituksen mukaiseksi. Matkaketjujen toimintaedellytyksiä parannetaan liityntä-, saatto- ja noutoliikenteen yhteyksiä kehittämällä. Laatukäytävillä tavoitteena on matkustajainformaation lisääminen ja laadun parantaminen sekä matkustusympäristön viihtyisyyden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Laatukäytävien suunnittelussa pyritään huomioimaan esteettömyys. Pysäkkiympäristö tulee luokitella tavoitteellisen varustelutason määrittämistä varten. Nousijamääriltään vilkkaimpien pysäkkien, pikavuoropysäkkien sekä koululaisten yleisesti käyttämien pysäkkien tulee erottua varustelutasoltaan ja toimivuudeltaan muista pysäkeistä. Laatukäytävät tulee asettaa tärkeysjärjestykseen toimenpiteiden kohdistamista ja toteuttamisaikataulua varten. Laatukäytävien suunnittelu vaatii oman yksityiskohtaisen suunnitelmansa. Matkustajan näkökulmasta saavutetaan parhaiten yhtenäinen laatutaso, jos kehittäminen tapahtuu yhteistyössä tiepiirin, kuntien, lupaviranomaisten ja liikennöitsijöiden kanssa. Kuva 14. Joukkoliikenteen laatukäytävät Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Viitasaari Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Äänekoski Saarijärvi Pylkönmäki Sumiainen Suolahti Multia Uurainen Laukaa Petäjävesi Keuruu Jyväskylän mlk Jyväskylä Muurame Toivakka Jämsänkoski Korpilahti Leivonmäki Jämsä Luhanka Joutsa Kuhmoinen Konnevesi Hankasalmi Linja-autoliikenteen laatukäytävä 1. kiireellisyysluokka Linja-autoliikenteen laatukäytävä 2. kiireellisyysluokka Raideliikenteen laatukäytävä

38 38 Keski-Suomen liikennejärjestelmä Jyväskylässä toimii valtakunnalliseen matkakeskusverkkoon kuuluva matkakeskus, jossa yhdistyvät linja-autojen ja junien paikallinen ja valtakunnallinen liikenne. Jatkossa Matkakeskusta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yhä merkittävämmäksi valtakunnan henkilöliikenteen solmukohdaksi. Joukkoliikenteen terminaaliverkon määrittelyä on jatkettu alemmalle tasolla luokittelemalla myös muut terminaalit Keski-Suomen kattavaksi seudullisen ja alueellisen tason verkostoksi. Eri luokitusten mukaisille terminaaleille asetetaan palvelutasotavoitteet. tavoitteena on kattavan terminaaliverkon avulla selkeyttää Keski-Suomen joukkoliikennejärjestelmää, parantaa tiedottamista sekä luoda entistä sujuvampia joukkoliikenteen matkaketjuja. Vesiväylät Keitele ja Päijänne järvet muodostavat niitä yhdistävän kanavan kanssa laajan vesitieverkoston. Vesistön hyödyntämismahdollisuudet paranisivat, mikäli vesistöalueelta olisi elinkeinotoiminnan hyödynnettävissä oleva toimiva meriyhteys. Ensi vaiheen tavoitteena on Päijänne Saimaa kanavan rakentaminen, jolloin muodostuisi yhtenäinen vesimatkailua ja veneilyä palveleva Järvi-Suomen vesistöaluekokonaisuus. Lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä ovat liikennettä rajoittavien silta- ja väyläkohteiden, Äijälänsalmen väylän kunnostus sekä Vuonteensalmen väylän ja sillan muutos sekä Paatelan ratasillan nosto. 5.2 Tieverkko Peruspalvelutaso Kuva 15. Joukkoliikenteen terminaaliverkko Päätieverkon kunnossapitoa tehostetaan ja erityisesti yöajan kunnossapidon laatutasoa parannetaan elinkeinoelämän tarvitsemien kuljetusten sujumisen turvaamiseksi. Maa- ja metsätalouden kuljetusten kannalta ongelmalliset teiden painorajoitukset poistetaan parantamal-

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn työpaja 8.3.2016 strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä 1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄ työpaja 8.3.2016 Työryhmän näkemys

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Niskanperän OYK liikenneselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS HENKILÖLIIKENTEEN KYSYNTÄ Matkatuotoksiin vaikuttaa lukuisia yksilöllisiä ja ulkoisia tekijöitä. Suuressa mittakaavassa matkustuskysyntä melko staattista. Hot

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Kustavi Taivassalo Vehmaa Mietoinen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Turun tiepiiri L-S lääninhallitus Saaristomeren merenkulkupiiri

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä Keski-Suomen ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueellaan joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot