1. JOHDANTO KARTOITUKSEN SISÄLTÖ 3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO 1. 2. KARTOITUKSEN SISÄLTÖ 3."

Transkriptio

1 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 2003

2 1. JOHDANTO KARTOITUKSEN TAVOITTEET TIEDOJEN TALLENNUS JA JAKELU KARTOITUSTAPA JA KÄYTETYT LÄHTEET RAKENNUSINVENTOINTITIETOKANNAN KÄYTTÖ KARTOITUKSEN SISÄLTÖ KOHDEALUE MUINAISMUISTOT KAUHAJOEN ASUTTAMISESTA KARTOITUKSEN KOHTEE HANKITTU KARTAT KARTTATYÖSKENTELY MAAKIRJAKARTAT VAASAN MAAKUNTA-ARKISTON MATERIAALI SEINÄJOEN MAANMITTAUSTOIMISTON MATERIAALI MUUT KARTAT KARTTOJEN ASEMOINTI JA TARKASTELUT AJATUKSIA KARTTATYÖSKENTEYSTÄ RAKENNUSKANNAN MUU KARTOITUS KOHTEIDEN VALOKUVAAMINEN KOTISEUTUMME 1998 KAUHAJOKI-KURIKKA TEOKSEN AINEISTO KAUHAJOEN NYKYINEN RAKENNUSKANTA JA SEN KEHITTYMINEN RAKENNUSKANTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA ELINKEINOT SUOMEN SOTA JA KAUHAJOELLA KÄYDYT TAISTELUT TORPPARILAITOKSEN LAKKAUTTAMINEN 1900-LUVUN ALUSSA ARONKYLÄN KEHITYS 1900-LUVUN ALKUPUOLELLA TIEVERKOSTON JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTYMINEN TEOLLISUUS LIIKERAKENNUKSET HALLINNOLLISET JA MUUT JULKISET RAKENNUKSET 21.

3 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS OPPILAITOKSET KIRKOT JA PAPPILAT MUUT RAKENNUKSET ERI VUOSIKYMMENTEN RAKENNUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ LUVULTA SÄILYNEE RAKENNUKSET ASUINRAKENNUKSET LUTIT JA AITAT RIIHET SAUNAT LADOT KELLARIT LUVUN ALUN RAKENNUKSET LUKUJEN RAKENTAMINEN LUVUN RAKENTAMINEN LUVUN RAKENNUKSET LUVUN RAKENNUKSET 31. LOPUKSI 32. KIRJALLISUUTTA 33.

4 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 1 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS JOHDANTO Vuonna 2003 toteutettu Kauhajoen osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön kartoitus on ollut osa Etelä- Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys ry:n hallinnoimaa Kuortaneen ja Kauhajoen kulttuuriympäristöjen inventointiprojektia. Työn tilaaja on Museovirasto. Projektia ovat rahoittaneet Museovirasto ja kummatkin kunnat. Hankkeen toteuttamista on valvonut Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, jossa se on kuulunut osaksi vs. maakunta-amanuenssi Outi Orhasen työtä. Kauhajoella kartoitustyö keskittyi osayleiskaava-alueelle, joka ympäröi säteeltään noin viiden kilometrin laajuisena alueena Kauhajoen keskustaajamaa. Alueella on kunnan tihein asutus. Kartoitustyö aloitettiin toukokuussa Työ jatkui useana lyhyenä työsuhteena saakka heinäkuuta lukuun ottamatta. Kartoitustyön teki Sari Tallgren, rakennuskonservaattori AMK. Kauhajoella on aiemmin tehty rakennusinventointia vuosina , jolloin inventointialueena on ollut Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Rakennusinventointi on tuolloin toteutettu perinteisenä kohdeinventointina ja inventointi rajana oli ennen vuotta 1950 valmistuneet rakennukset. Inventointiin sisältyi asuinrakennusten lisäksi myös talousrakennuksia. Hyypänjokilaakson rakennuskannan lisäksi Kauhajoelta on aiemmin inventoitu vain muutamia erityisen arvokkaaksi koettuja kohteita KARTOITUKSEN TAVOITTEET Kartoitustyön tavoitteena oli hankkia mahdollisimman paljon Kauhajokea koskevia vanhoja karttoja maankäytön kehittymisen tutkimista varten. Tavoitteena oli myös asemoida digitoidut kartat uusimmalle pohjakartalle, jotta niiden avulla voidaan selkeästi havainnollistaa ja tutkia asutuksen ja maankäytön kehityksestä Kauhajoella. Erityishuomion kohteena tarkastelussa oli osayleiskaava-alueeksi määritelty alue. Tavoitteena oli myös luokitella olemassa olevia rakennuksia tarkempaa kohdeinventointia varten. Kartoituksessa pyrittiin huomioimaan koko rakennuskanta ja kulttuuriympäristön erityispiirteet. Yksittäisiä kohdeinventointeja ei tähän kartoitusjaksoon sisältynyt TIEDOJEN TALLENNUS JA JAKELU Kartoituksessa kuvatut kartat ja valokuvat ovat Kauhajoen kaupungin ympäristöosaston hallussa talletettuina jpg -kuvatiedostoina cd-rom-levykkeille. Karttoja sisältävistä levykkeistä toimitetaan kopiot myös Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseoon Seinäjoelle ja Museovirastoon.

5 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 2 Kartoista otettuja valokuvia ei tallenteissa ole kuvankäsittelyllä muokattu. Esim. Erikoisluettelosta kuvatut kartat on levykkeille pyritty nimeämään niiden arkistonimeä vastaavasti mutta niin, että niiden sisältö on myös ilman luetteloa jokseenkin helposti paikannettavissa. Karttavertailut on talletettu Kauhajoen kaupungin ympäristöosaston käytössä olevaan karttaohjelmaan (Arc- View GIS version 3.1) joka päivittäin tallentuu kaupungin muun tietojärjestelmän tapaan varmuuskopioihin. Karttaohjelma on vapaasti käytettävissä kaikilla henkilöillä, joiden koneeseen kyseinen ohjelma on asennettu. Karttatyöskentelyyn liittyvät tiedostot toimitetaan myös Museovirastolle. Tämä kulttuuriympäristön inventointiraportti jaetaan kaikille projektissa mukana olleille osapuolille ja se on heidän vapaassa käytössä KARTOITUSTAPA JA KÄYTETYT LÄHTEET Kauhajoen nykyisen keskustaajaman ja sen läheisyydessä olevien kylien rakennetun ympäristön kehityksen hahmottamiseksi, inventointityö aloitettiin hankkimalla käyttöömme mahdollisimman paljon karttoja. Kohdealuetta esittelevien karttojen lisäksi talletettiin myös kaikki muut Kauhajokea koskevat kartat. Tallennusmuotona on käytetty joko digitaalivalokuvausta tai karttojen skannausta jpg-kuvatiedostoiksi. Kartta-aineisto haettiin Internetistä, Vaasan maakunta-arkistosta, Vaasan maanmittauslaitoksesta ja ko. maanmittauslaitoksen Seinäjoen toimipisteestä sekä Kauhajoen kaupungin omasta hallusta. Ajallisesti kartat ovat 1700-luvulta nykypäivään. Mittakaavaltaan ja informaatiotasoltaan kartat ovat hyvin eritasoisia. Tarkimmat niistä nykyisten karttojen ohella ovat 1700-luvun puolivälin tienoilta peräisin olevat tiluskartat ja suuripiirteisimpiä noin sata vuotta myöhemmin sotilaallisiin tarkoituksiin laaditut kartat. Osa kartoista on asemoitu digitaalisesti vuoden 1998 peruskartalle. Kartoitustyön aikana kuvattiin yli tuhat rakennusta, joiden pieneen tiedostokokoon muutetut nk. tunnistekuvat sijoitettiin pisteinä ja kuvalinkkeinä pohjakartalle. Valokuvausta suoritettiin koko kartoitusjakson ajan. Jokaisen kuvatun rakennuksen ikä on määritetty silmämääräisesti huomioiden sen rakennustapaan ja -tyyliin liittyvät erityispiirteet. Karttaohjelmaa apuna käyttäen on mahdollista lajitella kohteita esim. rakennuksen käyttötarkoituksen ja/tai arvioidun rakennusvuoden mukaan. Lisäksi kartalle on syötetty aineisto, joka on kerätty kartoitustyön päätteeksi kirjasta Kotiseutumme 1998 Kauhajoki-Kurikka. Tästä kirjasta on Excel-taulukkoon poimittu osayleiskaava-alueella olevat noin 1800 kohdetta siten, että myös niitä pystytään lajittelemaan taulukkoon syötettyjen tietojen perusteella. Tietuekenttiä ovat kohteen sijaintikylä, osoite, tilan nimi, rakennusvuosi, peruskorjausvuosi, kerrosluku, kattomuoto ja runkorakenne sekä ulkoverhousmateriaalit. Tärkeimpänä kirjallisena lähteenä on käytetty Kauhajoen historia teosta, jonka on kirjoittanut lehtori Liisa Ruismäki. Tämän lisäksi taustatietoja on poimittu mm. Toivo Vuorelan kansatieteellisistä teoksista, Kauhajo-

6 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 3 kea esittelevistä kuvateoksista ja lukuisista Kauhajoen Joulu lehdissä julkaistuista artikkeleista. Vertailuna muuhun etelä-pohjalaiseen rakennuskantaan, käytössä on ollut lähipitäjien rakennusinventointiraportteja ja kulttuuriympäristöselvityksiä. Lisämausteensa selvitykseen ovat antaneet myös vanhat valokuvat ja mm. Suomen maatilat kirja vuodelta RAKENNUSINVENTOINTITIETOKANNAN KÄYTTÖ Hämeen ympäristökeskuksesta saatuun rakennusinventointitietokantaan ei tässä kartoitustyössä kertynyt materiaalia vaan kaikki tallennettu tieto on käytetyissä ArcView- ja Excel-ohjelmissa. 2. KARTOITUKSEN SISÄLTÖ 2.1. KOHDEALUE Kauhajoki sijaitsee eteläisellä Pohjanmaalla ollen Suupohjaksi kutsutun alueen kaupallinen keskus. Myös pinta-alaltaan se on Suupohjan viidestä kunnasta suurin (1316 km 2 ). Vuonna 2003 Kauhajoen asukasluku oli noin henkeä. Asukasmäärä on toistaiseksi vähenevä. Tämän projektin tarkastelukohteena on edellä mainitusti ollut Kauhajoen kaupungin osayleiskaava-alueeksi määrittelemä alue, joka ympäröi keskustaajamaa säteiltään noin viiden kilometrin laajuisena alueena.

7 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 4 Kohdealueella on Kauhajoen tihein asutus. Rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan koko Kauhajoella on tällä hetkellä runsaat 6000 asuttua rakennusta. Ensivaikutelma Kauhajoen maastosta on tasainen, vaikka korkeuseroa koko Kauhajoen alueella onkin 151 m. Joet eivät erotu selvänä maastoelementtinä nykyisessä maisemassa. Vähävetiset Kyrönjoen latvavedet, Ikkelänjoki, Kainastonjoki ja Kauhajoki virtaavat nykyään syviksi uurtuneissa uomissaan ja niiden olemassa olon huomaa lähinnä jokivarren rehevästä puustosta ja pensaikosta. Keskustaajaman ulkopuolella jokirannat ovat loivasti kumpuilevia. Etäämmällä jokilaaksoista maisema on tasaista peltoaukeaa, jonka sulkee vain talojen pihapiirit ja kaukana peltoja halkovista teistä sijaitsevat metsänrannat. Kauhajoen keskustan tuntumassa olevat muutamat mäet ovat metsäisiä. Maisemasta voi vieläkin havaita, että kaikki kohtuudella viljelykseen muokattavissa ollut maaperä on viime vuosikymmeniin asti ollut avoimena viljelysmaana. Perinteisesti rakennukset on sijoitettu jokivarteen, viljelysten keskelle tai suojaisten metsäsaarekkeiden reunoille. Tästä tavasta poiketen uusia asuntoalueita on 1980-luvulta lähtien sijoitettu myös metsiin. Tarkasteltavalla alueella on kolmen maarekisterikylän maita: Aron, Hyypän ja Kauhajoen kylien. Paikanniminä alueella on useita eri kyliä riippuen siitä, miten tarkasti alueita haluaa määritellä. Nämä kylänimet kuvaavat joko kantataloa, jonka maille kylä on sijoittunut tai maaston ominaisuuksia. Kantataloista peräisin ovat esim. Filppula, Laurunen, Panula ja Pukkila, maastosta mm. Savikylä ja Lellava. Kauhajoen maarekisterikylät ja osayleiskaava-alueen raja

8 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS MUINAISMUISTOT Kauhajoen alueella suoritettiin vuonna 1991 Vaasan seutukaavaliiton varoin esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointityö. Inventoinnin suoritti Kaarlo Katiskoski. Hänen laatimassa raportissaan todetaan, että vuosina 1986 ja 1990 Vaasan läänin Seutukaavaliiton julkaisemissa luetteloissa mainitaan koko Kauhajoen alueelta olevan tiedossa kaikkiaan 8 kiinteää muinaisjäännöstä, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat kivikautisia asuinpaikkoja. Inventointityön aikana laaditussa luettelossa on kaikkiaan 81 kohdetta joista 30 voidaan luokitella kiinteiksi ja loput irtolöydöiksi. Kaikkien löytöjen alkuperäinen löytöpaikka ei enää ole ollut tiedossa. Pääasiassa löydöt on kuitenkin tehty jokiuomien läheisyydestä tai loivasti viettäviltä peltorinteitä. Kauhajoen kirkonkylän alueelta on useita irtolöytöjä, muttei toistaiseksi tiedossa ei ole ainoatakaan esihistoriallista asuinpaikkaa. Luetteloiduista kohteista vain kaksi on tarkasteltavalla osayleiskaava-alueella. Kauhajoen naapurikunnasta, Karijoelta, löydetty Susiluola esihistoriallisine löytöineen sijaitsee 125 metrin korkeudessa merenpinnasta. Oheiselle kartalle on paikannetut esihistoriallisten muinaisjäännösten löytöpaikat Kauhajoen pohjoisosissa. Kuvassa esitetyt korkeuskäyrät ovat 100 ja 120 metrissä ja purppuran värinen viiva on tarkasteltavan oasyleiskaava-alueen raja. Lähde: Kauhajoen esihistoriallisten muinaisjäännösten inventointi: Kaarlo Katiskoski 1991

9 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS KAUHAJOEN ASUTTAMISESTA Parhaimman kuvan Kauhajoen asuttamisen vaiheista saa tutustumalla edellä mainittuun Kauhajoen historia teokseen. Ennen 1500-lukua ei Kauhajoella, esihistoriallista asutusta lukuun ottamatta, ole tiettävästi ollut pysyvää asutusta, vaan pitäjän metsät ovat olleet mm. hämäläisten eränkävijöiden riistamaita. Suurin osa Kauhajoen kantatiloista on raivattu ja asutettu ja 1570-lukujen taiteessa, vaikka useiden tilojen kohdalla on mainintoja jo varhaisemmastakin uudisraivaustyöstä. Kauhajoen historia teoksessa todetaan, että asuttaminen on tapahtunut varsin myöhään mutta se on ollut vapaaehtoista. Uudistilasta tuli varsinainen talo vasta kun vouti kirjasi isännän nimen maakirjaan ja tämä alkoi maksaa kruunulle vuosittaista veroa. Verollisia taloja oli vuonna kpl, vuosina 1590 ja kpl ja vuosina 1610 ja kpl. Vastaavat uudistilojen määrät olivat vuosina kpl, kpl ja kpl. Vuosilta 1610 ja 1620 ei ole mainintaa uudistiloista. Uudistilat raivattiin yleensä jokivarsiin ja niinpä esim luvun lopun Kauhajoen kylän kaikki talot sijaitsivat nauhamaisesti kulkureittinäkin toimivan Kauhajoen uoman molemmin puolin luvun alussa uudistilojen raivaus loppui lähes tyystin. Tilaluku pysyi samana usean vuosikymmenen ajan. Vasta 1660 luvulla tilanne alkoi jälleen kehittyä ja vuoteen 1680 mennessä Kauhajoen tilaluku oli noussut jo 31:een ja vuonna 1700 niitä oli jo 42. Tällöin asutus laajeni koko Kauhajoen alueelle ja eränkäynnin lisäksi maanviljelys ja tervanpoltto olivat asukkaiden elinkeinoina luvulla itsenäisten tilojen määrä pysyi edelleen varsin pienenä. Suomen sodan aikaan paikkakunnallamme oli noin 63 tilaa, vaikka asukasmäärän kasvussa olikin tapahtunut huomattava lisäys. Kasvu tapahtui lähinnä tilattoman väestön osuudessa. Ilmeisesti kantataloja ei haluttu perinnönjaoissa halkoa vaan osa sukulaisista jäi tiloille torppareiksi. /1/ Tarkasteltavien kylien ensimmäiset talot olivat: 401 Aronkylä: 001 Turja, 002 Kaura, 003 Kuutti, 005 Eno, 006 Aro, 007 Mattila 403 Hyyppä: 001 Havunen 405 Kauhajoen kylä: 001 Filppula, 002 Knuutila, 003 Panula, 005 Kokko, 006 Laurunen, 007 Pukkila, 008 Yrjänäinen, 009 Koski, 010 Heikkilä Kaikkien talojen perustamisajaksi on rekisteriin merkitty Seuraavalla kartalla kyseisten talojen maat on esitetty eri värein. /1/Kauhajoen historia, Liisa Ruismäki, Antti Ranta-Knuuttila; Gummerus Oy, Jyväskylä 1987/

10 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 7

11 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 8 Hallinnollisesti Kauhajoki on vuoteen 1866 asti kuulunut Ilmajoen Suurpitäjään ja vuodesta 2001 lähtien se on ollut kaupunki. Kauhajokisten pääelinkeinona on aina ollut maanviljelys luvun puolivälistä lähtien sitä ovat täydentäneet pienteollisuus (lähinnä puusepän- ja metalliteollisuus) ja kauppa. Lisäksi Kauhajoella annetaan monipuolista keskiasteen koulutusta KARTOITUKSEN KOHTEET Kartoituksessa on huomioitu osayleiskaava-alueen koko rakennuskanta. Asuinrakennusten lisäksi kartoitukseen sisältyy talousrakennuksia ja teollisuuskohteita. Kuvattuja kohteita ei ole valittu niiden edustavuuden mukaan vaan siten, että kulloisenkin kohdealueen kaikki rakennetut elementit tulee huomioiduksi. Aluekokonaisuuksien lisäksi kartoitukseen kuuluu yksittäisiä kohteita koko osayleiskaava-alueelta. Kohteet on pyritty valokuvaamaan kotirauhaa rikkomatta. Karttatutkiskelussa esille nousseista kohteista tärkeimpinä on huomioitu kantatalojen paikoilla nykyään sijaitsevat rakennukset. Rakennettuja kohteita ei tässä kartoituksessa ole arvotettu. Karttaohjelmaan pisteinä merkittyjä kuvattuja kohteita on 985 kpl. Niiden lisäksi paikannettuja mutta kuvaamattomia kohteita on 34. Kaikkien kohteiden rakennusaika on pyritty ajoittamaan niiden rakennustapaan ja tyyliin liittyvien havaintojen perusteella, jos käytössä ei ole ollut tarkempaa tietolähdettä. Yksittäisiä kuvia kohteista on runsaasti linkitettyjä kuvia enemmän. Kotiseutumme 1998 Kauhajoki-Kurikka teoksen tietojen perusteella on kartalle merkitty 1817:n rakennuksen kohdepisteet sisältäen edellä mainittua tietoa kohteiden rakennushistoriasta ja fyysisistä ominaisuuksista HANKITTU KARTAT Maakirjakartat (25 kpl), nk. Kalmbergin kartat vuodelta 1856 (4 karttalehteä, sisältäen Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan), nk. Taloudelliset kartat vuodelta 1938 (2 karttalehteä: sisältäen Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan), Kauhajoen pitäjänkartta vuodelta 1933, osia Kauhajoen pitäjänkartasta vuodelta 1965 ja yksittäisiä valokuvia nk. erikoisluettelon kartoista (noin 250 kpl).

12 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 9 4. KARTTATYÖSKENTELY 3.1. MAAKIRJAKARTAT Jyväskylän yliopiston ylläpitämiltä Internet-sivuilta: poimittiin talteen kaikki Kauhajokea koskevat nk. maakirjakartat. Ne on laadittu 1600-luvun lopulla ja luvun alussa verotusta varten. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat kartat ovat 1710-luvun tienoilta. 3.2.VAASAN MAAKUNTA-ARKISTON MATERIAALI Vaasan maakunta-arkistosta tallennettiin valokuvin kaikki nk. erikoisluettelon kartat jotka kuvauspäivään mennessä olivat sinne Vaasan maanmittauslaitoksen arkistoista siirretty. Ensimmäisellä kerralla kuvattiin kaikki Aron, Harjan ja Kauhajoen kyliä koskevat kartat ja seuraavalla kerralla loput. Karttojen lisäksi kuvattiin joitakin taloarkistoon talletettuja asiakirjoja kuten esimerkiksi Kauran sotilasvirkamiestalon tarkistuspöytäkirjoja useilta vuosilta 1860-luvulta 1940-luvulle saakka. Asiakirjoihin sisältyi myös muutamien rakennusten piirustuksia. Erikoisluettelon kartoista tässä tarkastelussa tärkeimpiä olivat 1700-luvun puolivälin tiluskartat, joista saa eniten informaatiota silloisista pihapiireistä ja maisemasta. Nuorimmat erikoisluettelon kartoista on 1900-luvun puolelta SEINÄJOEN MAANMITTAUSTOIMISTON MATERIAALI Seinäjoen maanmittaustoimistosta saimme käyttöömme mm. nk. Kalmbergin kartat vuodelta Näistä kartoista tallennettiin digitaaliseen muotoon koko Suupohjan käsittävät neljä karttalehtä. Kalmbergin kartat on aikoinaan laadittu lähinnä sotilaallisiin tarkoituksiin ja siten ne ovat melko suurpiirteisiä. Mittakaavaltaan ne ovat 1: Teiden lisäksi näistä kartoista on saatavissa selville mm. silloisten talojen ja torppien sekä vesi- että tuulimyllyjen suhteellinen sijainti. Kalmbergin karttojen tarkkuus ei riittänyt niiden asemointiin nykyiselle pohjakartalle. Samasta toimistosta hankimme vielä Suupohjan käsittävät nk. taloudelliset kartat vuodelta Kalmbergin ja taloudelliset kartat ovat mittakaavaltaan ja informaatiotasoltaan on samaa luokkaa MUUT KARTAT Edellisten lisäksi käytössämme oli vuonna 1933 kartoitettu ja vuonna 1938 julkaistu Kauhajoen pitäjänkartta. Kauhajoen museon kokoelmista löytyi tästä kartasta hyväkuntoinen, 40 osaan leikattu ja taustakankaalle liimattu kappale joka oli säilyttänyt hyvin alkuperäiset värinsä. Selkeisiin paloihin leikattu kartta oli myös helppo skannata digitaaliseen muotoon. Kartta on nyt talletettu jpg kuvatiedostoina. Myös Maanmittauslaitoksen vuoden 1965 pitäjäkartta on osittain ollut käytössämme.

13 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS KARTTOJEN ASEMOINTI JA TARKASTELUT Karttojen asemointi on tehty vuonna 1998 kartoitetun pohjakartan mukaan. Vanhojen karttojen asemointi nykykartalle oli Kauhajoen kaupungin ympäristöosastolla entuudestaan tuttua, sillä osasto oli jo aiemmin saanut tutustua vastaavanlaiseen karttatutkisteluun osana Hyypänjokilaaksoa koskevaa selvitystyötä. Karttatyö teki tuolloin Museoviraston tutkija Johanna Forsius. Kaupungin hallussa on karttojen asemoinnissa tarvittava karttaohjelma. Ympäristöosastolta löytyy myös henkilö, joka osaa asemointityön. Siksi karttojen asemoinnissa ei Kauhajoella ollut teknisiä vaikeuksia. Harmin tuottivat vain vanhoihin karttoihin joko mittaus- tai piirustusvaiheessa syntyneet vääristymät. Toisaalta karttojen kohdistuksessa pääasiassa käytetyn jokiuoman luonnolliset muutokset vuosikymmenten aikana vaikeuttivat joidenkin karttojen asettumista kauniisti paikoilleen. Esimerkki vanhan 1700-luvun alun maakirjakartan ja nykyisen pohjakartan asemoitumisesta päällekkäin. Tummansinisellä näkyvä joki on piirretty vanhasta kartasta. Karttojen asemointityö aloitettiin maakirjakartoista. Kauhajoella nämä kartat kattavat jokirannat lähestulkoon koko tarkasteltavana olevalta osayleiskaava-alueelta. Lisäksi karttakokoelmaan kuulu joitakin yksittäisiä karttoja Kauhajärveltä, Hyypästä ja Päntäneeltä (joita ei ole vielä asemoitu). Asemoituja karttoja on 12 kpl. Paikoilleen asemoiduista maakirjakartoista piirrettiin omaksi elementikseen kaikki erilliset osat: metsät, niityt, pellot, tiet, kantatalojen pihapiirit jne. Myöhemmin näitä karttoja vielä tarkennettiin lisäämällä karttapohjaan niin kutsutuista Wänmannin kartoista rakennuksia. (Vaasan maakunta-arkiston Wänmannin kartat ovat 1750-

14 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 11 luvun vaiheen tiluskattoja). Rakennusten käyttötarkoitus on pyritty määrittämään niiden sijainnin perusteella. Liitteissä 1-3 ovat tulosteet näiden karttojen perusteella piirretyistä elementeistä sijoitettuna nykykartalle. Esimerkki maakirjakartoista piirretyistä elementeistä. Kartalla näkyvät kantatalot ovat Filppula ja Knuutila Piirretystä kartasta saadaan havainnollinen kuva 1700-luvun puolivälin maankäytöstä Kauhajoen nykyisen keskustaajaman kohdalla aina Kuutinkylästä Havuskylään asti. Yhdistettynä nykyiseen pohjakarttaan näkymästä voidaan tarkastella mm. teiden sijaintien muuttumista ja nykyistä maankäyttöä vanhoilla rakennuspaikoilla.

15 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 12 Edellisen kuvan kartta yhdistettynä nykyiselle pohjakartalle Kolmiulotteisiin havainnekuviin perehtynyt Lauri Hyttinen teki laadittujen karttaelementtien pohjalta havainnemallin Aron kantatalosta. Rakennusten hahmot on koottu vanhasta valokuvasta ja toistettu jokaisessa rakennuksessa samankaltaisena minkä vuoksi näkymä ei täysin vastaa käsitystä tuon ajan rakentamisesta. Toimittamastamme kartasta puuttuivat myös korkeuskäyrät, jonka vuoksi maasto vaikuttaa mallissa liian tasaiselta. Tietokoneen näytöllä voi vapaasti vaeltaa rakennusten lomassa ja tarkastella pihapiiriä esim. lintuperspektiivistä. Satunnainen näkymä ko. havainnemallista

16 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 13 Maakirjakarttojen ja Wännmanin karttojen lisäksi asemointi on tehty yhdelle osa-alueelle nk. Kalmbergin karttoja ja neljälle kohdealuetta esittäville vuoden 1933 pitäjäkarttalehdelle. Kalmbergin karttoihin (sotilaallisiin tarkoituksiin laaditut kartat vuodelta 1856) ja taloudellisiin karttoihin vuodelta 1938 ei uhrattu enempää työaikaa, koska niiden asemointi ei onnistunut kunnolla karttavääristymien vuoksi. Vuosien 1933 ja 1965 pitäjänkartat puolestaan vastasi hyvin nykykarttaa. Kalmbergin kartta vuodelta 1856 ja nykyinen pohjakartta Vuoden 1933 pitäjänkartta ja nykyinen pohjakartta

17 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 14 Vuoden 1965 pitäjänkartta ja nykyinen pohjakartta Kartat toimitetaan sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon että Museovirastoon sähköisinä rasterikuvina. Asemoidut kartat ja niistä poimitut elementit ovat jatkossa Kauhajoen kaupungin ympäristöosaston kaavasuunnittelun ja rakennusvalvonnan käytettävissä heidän kulloistenkin tarpeiden mukaan AJATUKSIA KARTTATYÖSKENTEYSTÄ Karttatyöskentely oli hyvin mielenkiintoista sekä teknisenä prosessina että sen esille nostamien havaintojen vuoksi. Kartoista voidaan havaita miten muuttumattomia tietyt rakenteet ovat. Esimerkiksi päätiet ovat kautta vuosisatojen pysyneet lähes tulkoon paikoillaan ja useimmat vanhimmista asuinpaikoista ovat asuttuja vielä nykyäänkin. Yksittäisistä kartoista mielenkiintoisimmat ovat Wännmannin kartat 1750-luvun puolivälistä joiden pikkutarkkaa piirustusjälkeä on ilo tutkia. Jatkossa näiden karttatiedostojen hyödyntäminen jää Kauhajoen kaupungin virkamiesten aktiivisuuden varaan. Arvioitaessa alueiden maankäyttöä tai yksittäisten rakennusten arvoa, on näiden karttojen avulla mahdollista kurkistaa sukupolvien taa ja pohtia arvoja, jotka liittyvät vanhaan perinteeseen ja uusien, kauaskantoistenkin päätösten tekemiseen. Karttojen tehokas hyödyntäminen vaatii ympäristöosaston henkilökunnalta perehtymistä karttaohjelman käyttämiseen.

18 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS RAKENNUSKANNAN MUU KARTOITUS 4.1. KOHTEIDEN VALOKUVAAMINEN Edellä mainitusti, kartoitukseen sisältyi myös nykyisen rakennuskannan tallentamista valokuvin. Vuodenaikojen ja kuvausolosuhteiden vaihtelun vuoksi digi -kameralla kuvatut kuvat ovat laadullisesti eritasoisia. Kuvattavia kohteita ei valittu niiden rakennushistoriallisen tms. arvon perusteella vaan siten, että kuvista muodostuisi selkeä yleiskuva kartoitettavan alueen nykyisestä rakennuskannasta. Kuvattuja kohteita on noin tuhat ja yksittäisiä kuvia runsaasti enemmän. Jokainen kuvattu kohde on sijoitettu pisteenä nykyiselle pohjakartalle ja niihin liittyy tieto kohteen käyttötarkoituksesta ja arvio iästä. Kummankin tiedon perusteelle kohteita voidaan lajitella ja havainnollistaa karttapohjalla. Kuvaamisen tavoitteena oli luoda kaavasuunnittelijoille ja rakennustarkastajille uusi työkalu, jolla he voivat nopeasti tarkastella nykyistä rakennuskantaa. Samalla kuva-arkisto toimii kohdeinventointityön perustana siten, että kohteita voidaan tämän luettelon perusteella jo ennen maastokäyntejä luokitella esim. iän tai rakennustapansa perusteella. Liitteessä numero 4. on kaikki kuvatut kohteet karttapohjalla. Esimerkki näkymästä jossa on lajittelemattomia kuvatut - pisteitä karttapohjalla ja yksi ponnahduskuva.

19 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 16 Kohdekuvausta vaikeutti se, että tämän kaltaisessa kartoitustyössä ei voitu rikkoa ihmisten kotirauhaa tunkeutumalla pihapiireihin. Kuvaamista olisi myös helpottanut, jos siihen olisi voinut osallistua avustava henkilö KOTISEUTUMME 1998 KAUHAJOKI-KURIKKA TEOKSEN AINEISTO Vuonna 1998 julkaistuun kirjaan Kotiseutumme 1998 Kauhajoki-Kurikka ovat kiinteistöjen omistajat voineet itse ilmoittaa tietoja rakennuksistaan. Kirja käsittelee lähinnä asuinrakennuksia mutta sinne on kirjattu tietoja myös liike- ja teollisuusrakennuksista. Rakennuksen tilan nimen, osoitteen, rakentamisvuoden, peruskorjaustai laajentamisvuosien sekä rakennuksen runko- ja pinnoitetietojen lisäksi kirjassa on kohteen kuva sekä omistajien antama lyhyt selostus rakennukseen tai sen omistajaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista. Kirjasta poimittiin Excel-tiedostoon kaikki kohteet joiden osoite viittasi osayleiskaava-alueelle. Tallennetut tiedot voitiin yhdistää rakennus- ja kiinteistörekisterin tietoihin jonka jälkeen karttaohjelma ArcWiev puolestaan pystyi sijoittamaan suurimman osan kohteista koordinaattitiedon perusteella paikoilleen. Parin sadan kohteen koordinaatit jouduttiin syöttämään käsin syntyneeseen tiedostoon. Tiedostossa olevia rakennuksia voidaan kuvattujen kohteiden tapaan luokitella minkä tahansa tietuekentän ominaisuuden perusteella. Esimerkkinäkymä Kotiseutumme-kirjan kohdekartasta jossa kohteet on luokiteltu rakentamisajan mukaan Kotiseutumme -kirjan antamaa informaatiota kohteista sen rakentamis- ja käyttöhistorian osalta voidaan pitää samantasoisena kuin haastattelemalla tehtyä inventointia. (Varsinainen kohdeinventointi tosin täydentyy inventoijan omilla, paikan päällä tehdyillä havainnoilla ja on siten täydellisempi).

20 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 17 Tietokantaan viety kotiseutuaineisto helpottaa yksittäisestä kohteesta kerätyn tiedon löytämistä, sillä kohteen voi paikallistaa suoraa kartalta ja pisteen taustatiedoista löytyy myös viittaus sivuun, jolla kohde varsinaisessa kirjassa on. Kohteet ovat nimittäin sijoitettu kirjaan omistajan sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen, mikä vaikeuttaa yksittäisen kohteen hakemista jos sen omistaja on vaihtunut. Kotiseutumme kirjan aineistoa voi myös havainnollistaa esim. taulukoiden avulla. Alla olevissa taulukoissa on esitetty 1800-luvulla rakennettujen talot määrät kylittäin. 5. KAUHAJOEN NYKYINEN RAKENNUSKANTA JA SEN KEHITTYMINEN 5.1. RAKENNUSKANTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA ELINKEINOT Niin Kauhajoen kuin muidenkin pitäjien rakentamista on aina ohjannut asukkaiden elinkeinot, varallisuus, tarpeet ja kullekin ajalle tyypilliset tavat. Kauhajoella ei ole ollut vallitsevaa ansiokotiteollisuudenlajia joka olisi synnyttänyt joillekin paikkakunnalle tyypillistä rakentamista kuten esim. kutomoita tai verstaita. Kauhajokiset ovat pääasiassa saaneet elantonsa maa- ja metsätaloudesta tai kaupasta. Tarkasteltavalla osayleiskaavaalueella se näkyy laajoina peltoalueina, joilla rakennukset ovat sijoittuneet teiden varsille lähelle kunkin omaa viljelystä. Vaikeasti raivattavissa olleet mäennyppylät ovat jääneet metsäisiksi saarekkeiksi joihin ei juurikaan ole asumuksia viimevuosikymmeniä lukuun ottamatta rakennettu. Nykyään paikkakunnan maatalousvaltaisuus ei enää näy ydinkeskustassa säilyneessä rakennuskannassa.

21 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS SUOMEN SOTA JA KAUHAJOELLA KÄYDYT TAISTELUT Yli 200 vuotta vanhojen rakennusten puuttuminen Kauhajoelta johtunee suurelta osin täällä vuosina käydyistä Suomen sotaan liittyvistä taisteluista. Tällöin venäläiset joukot tuhosivat suuren osan kauhajokisisten isoimpien maatilojen rakennuksista. Yleensä hävitys on ollut totaalinen eikä tuholta ole säästynyt vähäisinkään rakennus. Tällä tietoa tarkastelualueen vanhin jäljellä oleva asuinrakennus on Kauhajoen museon päärakennus, Ala-Yrjänäinen, jonka rakentaminen aloitettiin Joitain 1800-luvun asuinrakennuksia on vielä jäljellä keskustaajaman ulkopuolella. Monet niistä ovat asumattomia ja huonokuntoisia. (Muista maatalouteen liittyvistä rakennuksista tuonnempana). Kauhajoen museon päärakennus alkuperäisellä paikallaan Yrjänäiskylässä TORPPARILAITOKSEN LAKKAUTTAMINEN 1900-LUVUN ALUSSA 1900-luvun alussa torpparilaitoksen lakkauttamisen seurauksena syntyneet pienet viljelystilat asuinrakennuksineen sijaitsevat hajallaan koko tarkastelualueella. Niistä monet ovat edelleen ympärivuotisesti asuttuja tai vapaa-ajan asuntoina. Usean kohtalona on myös olla varasto luvun alun pieni asuinrakennus Luomankylässä Torppa Lustilankylästä ARONKYLÄN KEHITYS 1900-LUVUN ALKUPUOLELLA Kauhajoen keskustasta noin 4 km pohjoiseen sijaitsee Aronkylä. Kirkonkylän ja Aronkylän välillä on luvun alkupuolella vallinnut kilpailuasetelma, sillä Aronkylä on silloinkin sijainnut liikenteellisesti keskeisemmin kuin nykyinen keskusta luvulla Aronkylä sai rautatieaseman, mikä vahvisti sen kaupallista asemaa suhteessa kirkonkylään. Aronkylässä on vieläkin havaittavissa kaupunkimaista, tiivistä rakentamista. Monesta sen rakennuksesta voi myös nähdä, että niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on liittynyt kaupankäyntiin. Uudempi, lähinnä rivitalo rakentaminen, sijoittuu hieman erilleen vanhoista rakennuksista. Aronkylän keskusta on nyt jäänyt liikenteellisesti sivuun, koska Kauhajoelle saapuva liikenne ohjautuu Rahikkatien ja

22 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 19 Topeekan kautta kaupungin keskustaan. Nykyään Aronkylän keskusta on varsin hiljainen, vaikka sen liepeille sijoittuu runsaasti teollisuutta. Pitämällä paremmin huolta vanhoista, lukujen rakennuksista ja kadunvarsien ympäristöstä Aronkylä voisi olla persoonallinen ja viihtyisä asuinalue. Kauhajoen kirkonkylän ja Aronkylän välillä, vanhan Kurikantien varrella, on merkittävää vanhaa asutusta, joka on jäämässä uudisrakentamisen puristamaksi. Esimerkkejä Aronkylän Kauppatien varren rakennuskannasta TIEVERKOSTON JA ASUNTOALUEIDEN KEHITTYMINEN Nykyiset päätiet noudattavat vanhoja reittejä, vaikka niiden rinnalle on varsinkin sotien jälkeen rakennettu laaja tieverkosto. Teiden varsilla olevista rakennuksista voi nähdä minne kulloinkin kunta on rakentamista ohjannut, vaikka yhtenäiset, esim luvulla rakentuneet alueet meiltä puuttuvatkin. Mitä vanhemmista asuntoalueista on kyse, sen kirjavammalta niiden rakennuskanta vaikutta, sillä monet näistä rakennuksista on peruskorjattu ja laajennettu nykypäivän ihmisten mieltymysten mukaan ja alueiden yhtenäisyys on kadonnut. Nykyään vilkkaasti liikennöity Rahikkatie on varsin uusi eikä sen varteen ole vieläkään sijoittunut kovin montaa asuinrakennusta. Tie toimii lähinnä Kauhajoen ohitustienä ja kokoojatienä pitkämäisestä keskustaajamasta poistuvalle tai saapuvalle liikenteelle TEOLLISUUS Kuten jo aiemmin todettiin, Kauhajoelta puuttuu vanha teollisuusrakentaminen. Vanhimpia niistä meillä lienee Kauhajoen Sahan tiilinen tuotantorakennus (perustettu 1917) ja Lahtiharjun, vuodelta 1956 peräisin oleva, kutomona toiminut kaarihalli. Meijereitä on Kauhajoella ollut useita. Niistä muutama on vielä jäljellä mutta ne on muutettu asuinkäyttöön. Viimeisin, Aronkylään vuonna 1950 rakennettu meijeri, on vieläkin huomattava maamerkki. Samoin Osuuskaupan viljavarasto vuodelta Nykyiset teollisuusrakennukset ovat lähes kaikki kevyehkösti rakennettuja halleja, jotka on koottu omille alueilleen asutuksen laitamille. Teollisuuslaitoksiksi voidaan luokitella myös alueella olevat myllyt. Jäljellä olevista myllyistä vain yksi on tuulimylly (siirretty Ikkeläjärveltä, rakennettu 1838) ja se sijaitsee museo alueella. Vesimyllyjä on jäljellä muutamia, esim. Pakkolakosken, Turjankylän ja Knuuttilan myllyt. Näistä Turjankylässä olevalle on juuri haettu purkulupaa.

23 KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS 20

24 ERROR: stackunderflow OFFENDING COMMAND: ~ STACK:

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013 1 Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Tilaaja: TLT-Engineering Oy / Kymenlaakson Sähköverkko Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013

TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KAUHAJOKI ARONKYLÄ RIUTTANKALLIO TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI Kauhajoki 9.7. SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki 1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten inventointi. 2010 V. 2009 inventoinnin täydennys- ja jatkotyö Timo Jussila Tapani Rostedt

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Mäntsälään suunnitellaan voimajohtoa Mattilan ja Ohkolan väliselle alueelle.

Lisätiedot

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Siilinjärven kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston

Lisätiedot

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015

I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Iisalmi-Kiuruvesi. 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 I N V E N T O I N T I R A P O R T T I Iisalmi-Kiuruvesi 110 kv voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 9.-13.11.2015 ARKISTO- JA TIETOPALVELUT ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Esa Mikkola 1 Tiivistelmä Museoviraston

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006

Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Muurame Keskustaajaman osayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset... 5 MUURAME 1

Lisätiedot

alv 0 % yhteensä alv 0 % 24 % 24 %

alv 0 % yhteensä alv 0 % 24 % 24 % 1 Voimaan 1.1.2016 alkaen A GRAAFISET TULOSTEET, JÄLJENNÖKSET JA PDF-TIEDOSTOT 1. KARTTATULOSTEET MATERIAALI JA KOKO TODISTAMATON OIKEAKSI TODISTETTU PAPERI JA PDF- TIEDOSTOT 0 % 0 % 24 % 24 % A4 6,66

Lisätiedot

TUOMIPERÄN TUULIPUISTO, ARKEOLOGINEN INVEN- TOINTI 2013

TUOMIPERÄN TUULIPUISTO, ARKEOLOGINEN INVEN- TOINTI 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Ylivieska TUOMIPERÄN TUULIPUISTO, ARKEOLOGINEN INVEN- TOINTI 2013 29.8.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi Kannen

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013 1 Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013 Hannu Poutiainen Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Varustukset... 3 Kartat... 5 Kuvia...

Lisätiedot

Senaatin kartaston karttalehtien georeferointi

Senaatin kartaston karttalehtien georeferointi Senaatin kartaston karttalehtien georeferointi Jukka Rahkonen, http://latuviitta.org Lisenssi Creative Commons Attribution 3.0 Unported Viimeksi muokattu 13. tammikuuta 2014 Senaatin kartastosta Senaatin

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Lohja Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston

Lisätiedot

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Kustantaja: Kauhavan kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund 1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot