Moinsalmen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-6

Transkriptio

1 Moinsalmen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-6 1

2 Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja. Tämä opetussuunnitelma on voimassa lukuvuoden Sitä päivitetään seuraavan kerran vuoden 2005 keväällä. Sisällysluettelo: 1. Arvot ja toiminta-ajatus 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa 4. Opetuksen toteuttaminen 4.1. Koulun toimintakulttuurin kuvaus 4.2. Fyysinen oppimisympäristö 4.3. Psyykkinen oppimisympäristö 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Opetuksen mahdolliset painotukset 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle 7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen 9. Valinnaisaineiden opetus 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa 12. Kodin ja koulun yhteistyö 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi 15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet 16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena Työelämään tutustumisen järjestelyt 2

3 17. Kerhotoiminnan järjestäminen 18. Tukiopetuksen järjestäminen 19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa 20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus 21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Päättöarviointi 22. Opinnoissa etenemisen periaatteet Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan 23. Todistukset 24. Tietostrategia 25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa 3

4 1. Arvot ja toiminta-ajatus Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys. Moinsalmen koulun arvot pohjautuvat sekä Savonlinnan kaupungin perusopetuksen, että Moinsalmen koulun oppilaiden vanhempien ilmaisemiin tärkeänä pitämiin arvoihin: ARVO Rehellisyys Hyvät tavat Toisten huomioonottaminen Oikean ja väärän erottaminen Työnteon arvostaminen (oman ja muiden) Oppimisen ilo Ihmisoikeudet Sosiaaliset taidot Erilaisuuden hyväksyminen Luovuus Yhteistyökykyisyys Terveyden ylläpitäminen (psyykkisen ja fyysisen) Tiedollinen yleissivistys Ympäristön kunnioittaminen Oma-aloitteisuus Oppimaan oppiminen (mm. ajattelun kehittyminen) Myönteinen minäkuva Moinsalmen koulun toiminta-ajatus on tarjota peruskoululain mukaista kasvatusta ja opetusta. Koulun tarkoitus on antaa oppilaille perustietoja- ja taitoja, innostaa oppilaita tutkimaan erilaisia ilmiöitä ja tapahtumia, ajattelemaan ja toimimaan. Koulussa opitaan hyviä tapoja ja pyritään omaksumaan vastuullinen elämäntapa sekä luontoa että toisia ihmisiä kohtaan. Koulua ympäröivä luonto monimuotoisine metsineen, kasvilajeineen ja vesistöineen tarjoaa oivan opiskeluympäristön luonnon tutkimiseen, luonnosta oppimiseen sekä monenlaiseen muuhun toimintaan. Moinsalmen koulun omaleimaisuuteen kuuluu koulun pieni koko ja tietynlainen kodinomaisuus, sijoituslasten huomattava osuus oppilaista sekä ympäristöasioiden ja kädentaitojen tärkeänä pitäminen. 4

5 2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Perustietojen- ja taitojen avulla pyrimme tukemaan oppilaan omatoimisuuden ja terveen itsetunnon kehittymistä. Perustietojen- ja taitojen avulla opetellaan monenlaisia koulun ja vanhempien mielestä tärkeitä elämänhallintaan liittyviä taitoja; hyviä tapoja, oman ja muiden työn kunnioittamista, rehellisiä ja oikeudenmukaisia toimintatapoja, pitkäjänteisyyttä, terveitä elämäntapoja sekä vastuunottamista itsestä, toisista ihmisistä ja luonnosta. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset taidot ja taitojen kehittyminen niin, että oppiminen on mielekästä ja hauskaa. Oppilasta ohjataan itsenäisesti sekä yhdessä muiden kanssa tutkimalla, toimimalla ja kyselemällä tutustumaan erilaisiin ilmiöihin, tapahtumiin ja ongelmiin. Oppilasta kannustetaan ajattelemaan ja toimimaan itsenäisesti, tekemään erilaisia valintoja sekä etsimään tietoa ja suhtautumaan löytyneeseen tietoon kriittisesti ja vertailemalla. Erilaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen Moinsalmen koulussa on osa koulumme arkipäivää. Työmme tukena on laaja oppilashuollollinen verkosto. Vanhempien tuki koulua ja lasten koulutyötä kohtaan näkyy heidän osallistumisenaan koulutyön toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5

6 3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa Tuntijako on otettu käyttöön lukuvuonna vuosiluokkien 1-2 osalta. Muilla luokilla käyttöönotto tapahtuu syksyllä Poikkeuksen muodostaa 6. luokan fysiikka ja kemia, jonka opetus alkaa syksyllä Alla olevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus ,5* ,5 A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto ja elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taito- tai taideaine Kotitalous Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Oppilaan valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä Savonlinnassa toteutuva , ,5 tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli Savonlinnassa toteutuva , ,5 enimmäistuntimäärä * sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin 6

7 4. Opetuksen toteuttaminen Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia. Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti. Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. Jokaisen jakson päätteeksi on oppilasarviointi. 4.1 Koulun toimintakulttuurin kuvaus Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle. Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri. Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim. asenteet ja tunteet. Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat. Moinsalmen koulun toimintakulttuuri ilmenee vuosittain laadittavassa lukuvuosisuunnitelmassa Teemat, tapahtumat, retket ja juhlat - pysyvät teemat: Vihreä lippu (vuosittain vaihtuva teema) ja kädentaidot - vaihtuvat teemat: koulun vuosittain vaihtuvat teemat päätetään kunkin lukuvuoden alussa ja ne näkyvät lukuvuosisuunnitelmassa - juhlat: lukuvuosittain järjestetään joulujuhla ja kevätjuhla - lisäksi huomioidaan päivittäisessä koulutyössä sekä juhlien merkeissä kalenteri- ja kirkkovuoden aikana juhlittavia päiviä - lukuvuosittain järjestetään koulun yhteinen kevätretki, jota järjestettäessä otetaan huomioon Vihreä lippu-ympäristökasvatusohjelma 7

8 4.1.2 Koulutyön yleinen järjestäminen - välitunnit: Välitunnit vietetään pääsääntöisesti ulkona. Pakkasrajana pidetään 15 astetta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus viettää välitunti sisällä. Henkilökunnan kesken on jaettu kiinteät välituntivalvontapäivät. - päivänavaukset: päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella luokissa. Kerran viikossa päivänavaus on koko koulun yhteinen. Koko koulun yhteisen päivänavauksen pitää kukin opettaja vuorollaan sekä kerran kuussa sen järjestää seurakunta. - ruokailu: Ruokailu tapahtuu luokissa ja opettaja valvoo ruokailua. Ruokailutilanteessa noudatetaan ja opetellaan hyviä tapoja. - tuntien alkamis- ja päättymisajankohdat: kello soi sisälle oppitunti päättyy 1. tunti tunti tunti (ruokailu ) 4. tunti tunti tunti työ- ja loma-ajat: Työpäivät ja lomat ovat Savonlinnan koululaitoksen kalenterin mukaiset. - lukujärjestyskäytännöt: - henkilökunta: Vastuualueet ja tehtävät * on jaettu opettajien harrastuneisuuden ja innostuksen mukaan. Kouluttautuminen * veso-koulutuspäivät * muu työnantajan järjestämä koulutus * omaehtoinen koulutus Henkilökunnan tukeminen * kehityskeskustelut * työssäjaksaminen Lukuvuoden suunnittelu ja päätöksenteko * opettajakokoukset järjestetään kerran kuukaudessa rehtorikokouksen jälkeen, tarvittaessa useammin. * YT- aikaa käytetään koulutyön yhteiseen käytännön suunnitteluun, opetussuunnitelmatyöhön, kehityskeskusteluihin, muihin tarvittaviin töihin ja toimenpiteisiin sekä opettajakokouksiin. - yhteiset käytännöt ja sopimukset: Koulun toimistosta löytyy kansio Yhteiset käytännöt ja sopimukset, josta löytyvät Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli sekä Moinsalmen koulun järjestyssäännöt, jotka sisältävät suunnitelman kiusaamisen estämiseksi sekä rangaistuskäytännöt. Kansiosta löytyy myös turvallisuussuunnitelma sekä tieto- ja viestintätekniikan strategiat

9 - poissaolojen seuranta: poissaoloja valvoo kukin opettaja omalla luokallaan ja poissaolot kirjataan päiväkirjaan. - tuki- ja kummioppilastoiminta: koulullamme on säännöllistä kummioppilastoimintaa. Kummeiksi pääsevät vapaaehtoiset koulun isoimmat oppilaat. Kummit valitsevat itselleen oman kummioppilaan koulun pienistä oppilaista. Kummit auttavat pieniä oppilaita lukuvuoden aluksi välitunneilla ym. kouluasioissa. Kummit myös lukevat kummioppilailleen joka viikko satuja. - koulukuljetukset: suurin osa koulumme oppilaista on koulukuljetuksessa. Koululaiset kulkevat koulumatkansa linja-autolla sekä taksilla Vuorokurssijärjestelyt Yhdysluokissa noudatetaan valtakunnallisesti sovittua vuorokurssilukua Kotitehtävät - kotitehtäviä annetaan kohtuullinen määrä, joilla tuetaan oppilaan kasvua ja syvennetään oppimista. 9

10 4.2 Fyysinen oppimisympäristö Moinsalmen koulu sijaitsee Moinsalmen kylässä Savonlinnan kaupungin itäpuolella, n. 20 kilometrin päässä keskustasta. Koulu on vuonna 1949 valmistunut puurakenteinen koulu. Koulun pihapiiriin kuuluu myös nk. asuntolarakennus, jossa sijaitsee teknisen työn tilat. Ruokailutilaa ei ole erikseen, ruokailu tapahtuu luokissa. Tilat on peruskorjattu v opetusluokat (3) Tilat avoullakko (kylmä) voimistelusali toimistotila keittiö kellarikerros (pannuhuone ym.) Luonto vesireitit Savonlinnan omaleimaisuus luonnon monimuotoisuus historia Ihmiset opettajat (3) keittäjäsiistijä kouluavustaja erityisopettaja 10

11 liikennevalistus palotarkastukset vakuutukset Turvallisuus ja oppilaiden terveyden tukeminen kiinteistöhuolto koululääkäri kouluhammaslääkäri ja hammashoitaja terveydenhoitaja (kerran kuukaudessa) puulajipuisto mäntymetsää Lähiympäristö (koulun pihaalue) kompostorit pihaleikkitelineitä jääkaukalo erilaisia telineitä 11

12 taksi Palvelut kirjastoauto linjaauto kesäkioski koulu Tanhuvaaran Urheiluopisto (10km) Yhteystiedot: Moinsalmen koulu Hakomäentie Savonlinna 12

13 13

14 4.3 Psyykkinen oppimisympäristö Koulun ilmapiiri ja vuorovaikutus Tavoitteenamme on: avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen yhteisön jäsen voi helposti ilmaista mielipiteitään, ilojaan, surujaan ja muita henkilökohtaisesti tärkeitä asioitaan tuntematta rajoja aikuisten ja lasten välillä. Jokainen voi tuntea olonsa hyväksytyksi ja turvatuksi. myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa tuetaan, kannustetaan, annetaan myönteistä palautetta ja onnistumisen kokemuksia, unohtamatta huumoria itse esimerkkinä toimien. Oppimismotivaation kasvattaminen Oppimismotivaation kasvattaminen lähtee tavoitteen tiedostamisesta. Tavoitteiden saavuttamiseksi motivaatiota pidetään yllä vaihtelevin opetusmenetelmin sekä opetusvälineiden, motivoivan ympäristön, ilmapiirin, itsearvioinnin ja kannustavan palautteen avulla. Oppilasta ohjaamalla, kannustamalla, jatkuvaa palautetta antamalla, rajoja asettamalla ja yksilöä huomioimalla oppilaan mielenkiinto uteliaana oppijana pysyy yllä. Opetusmenetelmät Opetusmenetelmien käytön perusteena on oppijakeskeisyys konstruktivismin mukaan. Oppilaita ohjataan itsenäisiin työskentelytapoihin ja itsenäiseen tiedonhankintaan kokeilemalla, tutkimalla, toimimalla ja kyselemällä. Oppilasta ohjataan oppimaan ja ajattelemaan erilaisista lähtökohdista olevin opetusmenetelmin: oppijakeskeiset opetusmenetelmät opettajakeskeiset opetusmenetelmät yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät Yhdessä toimiminen Yhdessä toimiminen rakentuu Savonlinnan koulutoimessa yhteisesti tärkeänä pidettyihin arvoihin, joita ovat eettisyys, esteettisyys, eri kulttuurien hyväksyminen ja tasa-arvo. Tämän arvoperustan pohjalta on laadittu koulumme säännöt. Koulun sääntöjen noudattaminen vahvistaa toisen ihmisen huomioimista ja yhteisössä toimimista sekä moraalin ja empatian kehitystä. Oppilaan henkinen hyvinvointi Oppilaan henkistä hyvinvointia tukee koulun turvallinen ilmapiiri, kodin ja koulun tiivis yhteistyö, henkilökunnan ammattitaito sekä moniammatillinen oppilashuollollinen tukiverkosto. Henkistä hyvinvointia tuetaan ennakoimalla avuntarve sekä puuttumalla välittömästi ongelmiin ja koulukiusaamiseen. 14

15 5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena. Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä. Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä. Keväästä 2004 lähtien on käytetty kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan. Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9): Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla. Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät allaolevasta taulukosta. Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa kaikissa kouluissa 4. luokan keväällä. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa valita saksan. Sen opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti allaolevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien mukaan. Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu. Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia. Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella. Aine Yht. A-kieli (englanti) Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) B-kieli (ruotsi) Valinnaiset sa, ra, ve, ita Opetuksen mahdolliset painotukset Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys) niitä pidetään tärkeinä. Moinsalmen koulussa painotusalueena taito-ja taideaineista on käsityö. 15

16 7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa 1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön 2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä 3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat 4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet 16

17 Kaupungin kaikissa peruskouluissa noudatetaan seuraavia kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. 10 (erinomainen) On esimerkillinen kouluyhteisön jäsen Auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita Ottaa esimerkillisesti huomioon toiset ja ympäristön 9 (kiitettävä) On kouluyhteisön luotettava jäsen Haluaa auttaa ja kannustaa muita Arvostaa omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita Ottaa huomioon toiset ja ympäristön 8 (hyvä) On yleensä kouluyhteisön luotettava jäsen Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Kannustaa ja auttaa joskus muita Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti 6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin 5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti Ei kannusta tai auta muita Ei arvosta omaa tai muiden työtä Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä 17

18 8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Moinsalmen koulussa 1-6lk Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä- ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Uskonnon opetukseen liittyen Päivänavaukset Arkirutiinit luokassa ja kouluyhteisössä Kalenterivuoden juhlapyhien yhteydessä Koulun juhlat Osa-alueena äidinkielen opetuksessa Koulun yhteiset keräykset ( Nälkäpäivä / Unicef) Koulun ympäristön siivoaminen syksyisin ja keväisin Koulun ekologiset käytänteet (Paperin lajittelu, energiaa säästävät toimenpiteet) Liittyy ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöön Retket Liittyy osana liikunnanopetusta Lukuvuoden alussa liikennekäyttäytymisen teema ja asian käsittelyä lukuvuoden aikana Koulupoliisin vierailut Erillistä ohjausta kuljetusoppilaille Kummioppilastoimintaa isojen ja pienien oppilaiden välillä Liittyy ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöön sekä tietotekniikan opetukseen 18

19 9. Valinnaisaineiden opetus Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa. Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Valinnaisaine tarjotin löytyy lukuvuosisuunnitelmasta. 10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista. Päiväkoti ja koulu sopivat kuinka lapsen esiopetuksen suunnitelma ja mahdollisesti laadittava kasvunkansio seuraavat lasta kouluun. Lapsen oppimisen kannalta tärkeät tiedot siirtyvät esiopetuksesta perusopetukseen. Tieto on luottamuksellista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen tai perusopetuksen sisällä varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioimisesta. Lapsen esiopetuksen suunnitelma ja mahdollisesti laadittava kasvunkansio seuraavat lasta kouluun. Jokainen esiopetuksesta kouluun siirtyvä oppilas käydään koulun ja päiväkodin palaverissa läpi. Pedagogisesti tärkeän tiedon pitää liikkua. Tieto on luottamuksellista. 19

20 11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Opiskelu tarjoaa perusopetuksen edetessä oppilaalle kasvavia haasteita. Lapsen vaihtaessa koulua perusopetuksen sisällä varmistetaan, että myös oppimisen kannalta tarpeellinen tieto siirtyy. Yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat luokanopettajien lisäksi mm. vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettajat ja koulukuraattori. Savonlinnan itäpuolen koulut tekevät yhteistoimintasuunnitelman oppilaan siirtymisen järjestelyistä Mertalan koulun kanssa ja länsipuolen koulut Talvisalon koulun kanssa. Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät. 12. Kodin ja koulun yhteistyö Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Savonlinnassa pidetään vähintään 1 vanhempainilta/ luokka-aste/ vuosi. Lisäksi huoltajien, oppilaan ja koulun edustajan välistä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana sekä luokanopettajan tai valvojan vaihtuessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut ovat aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun. Syksyllä koulunsa aloittaville ja heidän vanhemmilleen järjestetään tutustumispäivä edellisenä keväänä. Tutustumispäivän aikana koulutulokkaiden kanssa kierretään koulun tilat, rakennukset ja koulualue sekä käydään läpi koulun säännöt ja käytänteet. Päivän aikana tutustutaan uusiin luokkatovereihin yhdessä tekemällä. Koulutulokkaiden vanhemmille järjestetään oma vanhempainilta syyslukukauden aluksi, jossa käsitellään koulun aloittamiseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita, tarvittavia varusteita ja koulukäytänteitä. Vanhemmille annetaan tietoa vuosiluokan tavoitteista. Heille annetaan myös koulun opetussuunnitelma luettavaksi. Koko koululle yhteinen vanhempainilta pidetään kerran lukukaudessa. Yhteisessä vanhempainillassa käsitellään yleisiä koulunkäyntiin liittyviä asioita ja esitellään lautakunnassa hyväksytty lukuvuosisuunnitelma sekä valitaan vanhempainyhdistykseen erovuoroisten tilalle uudet jäsenet. Koko koulun yhteiseen vanhempainiltaan pyritään saamaan oppilashuoltoon tai muuhun ajankohtaiseen asiaan liittyvä vierailija. 20

21 Ensimmäisenä koulupäivänä oppilas saa koulusta tiedotteen kotiin vietäväksi, josta selviää koulun ja opettajien yhteystiedot, kaupungissamme noudatettavat työ- ja loma-ajat sekä tarkempaa tietoa opetuksen järjestämisestä koulussamme. Päivittäinen tiedonkulku vanhempien ja koulun välillä tapahtuu kätevästi reppuvihkojen sähköpostin ja puhelimen avulla. Vanhemmat tulevat myös usein koululle keskustelemaan lapsia koskevista asioista. Muut koko koulua koskevat asiat välitetään reppuvihkojen välissä kulkevien erillisten tiedotteiden ja kyselyjen muodossa. Moinsalmen koulussa kehityskeskustelu pidetään jokaisella vuosiluokalla siten, että jokaiselle oppilaalle ja hänen vanhemmilleen varataan puoli tuntia keskusteluaikaa. Kehityskeskustelussa arvioidaan pääasiassa oppilaan käyttäytymis- ja työskentelytaitojen kehittymistä sekä muita koulutyöhön vaikuttavia asioita. Oppilaat, opettajat ja vanhemmat täyttävät oppilaan käyttäytymis- ja työskentelytaitoja koskevan arviointilomakkeen etukäteen. Lomake toimii kehityskeskustelun tukena sekä avaa mahdollisuuden tuoda ilmi jokaisen osapuolen näkemykset. Koulussamme toimii vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys osallistuu koulussa järjestettävien tapahtumien ja retkien toteuttamiseen sekä varainhankintaan järjestämällä arpajaisia, makkaranmyyntiä yms. Vanhempainyhdistys järjestää vanhemmille yhteisiä kouluun liittyviä talkoita ja muita yhteistoimintamuotoja. Yhdistyksessä on seitsemän jäsentä, joista yksi toimii puheenjohtajana. Yhdistyksen jäsenet valitaan koko koulun yhteisessä vanhempainillassa. Yhdistys kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana sekä tarpeen vaatiessa useamminkin. Koulun opettajilla on läsnäolo-oikeus vanhempainyhdistyksen kokouksissa. Olemalla osana aktiivista tiedonkulkua kodin ja koulun välillä, vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa koulua koskeviin asioihin monin eri tavoin. 21

22 13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Savonlinnan perusopetuksen koulut tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Savonlinnan normaalikoulu on keskeisesti mukana kaupungin perusopetuksen kehittämisessä. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös 2. asteen oppilaitokset, lähinnä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset sekä työnantajat. Niiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on tukea oppilaan jatkoa peruskoulun jälkeen. Yhteistyö muiden tahojen kanssa sekä koulun tilojen käyttö - Linnalan opisto järjestää pianonsoiton opetusta. - Seurakunta ja 4H yhdistys järjestävät kerhotoimintaa. - Tanhuvaaran Urheiluopisto tarjoaa liikunnanopetusta Tanhuvaaran urheiluopiston tiloissa. Koulumme tarjoaa vastavuoroisesti opiston opiskelijoille työharjoittelupaikan. - Koulumme tarjoaa Savonlinnan Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoille opetusharjoittelupaikan. - Kylällämme toimivat seurat (nuorisoseura, metsästysseura, martat) tukevat koulumme toimintaa osallistumalla tapahtumien järjestelyihin. - Vihreä lippu-ympäristökasvatusohjelmassa käytämme Savonlinnan kaupungin asiantuntija-apua. - Suomen ympäristökasvatuksen seura: Vihreä lippu-projekti. 14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. 22

23 Savonlinnassa on laadittu käsikirja, joka sisältää oppilashuoltoon ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen liittyviä asioita. Käsikirja on jaettu kaupungin jokaiselle peruskoululle ja sen tarkoituksena on mm. yhtenäistää käytäntöjä kaupungissa. Käsikirjan sisältämiä asioita muutetaan tarpeen vaatiessa. Käsikirjaa valmistellut työryhmä huolehtii päivittämisestä koulujen ehdotusten pohjalta. Käsikirja sisältää seuraavia lomakkeita, toimintamalleja ja asiakirjoja: 1. Kaupungin yhteisen opetussuunnitelman erityisopetukseen liittyvä sisältö. 2. Savonlinnassa käytettävä lomake henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseksi (HOJKS) 3. Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen lomake Erityisopetuksen siirtopäätöksen purkaminen lomake 4. Huoltajan anomus lapsen ottamiseksi erityisopetukseen lomakehuoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen lomake Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen (oppimäärän yksilöllistäminen) lomake 5. Savonlinnan peruskoulujen kriisitoimintamalli Nivelvaiheiden yhteyshenkilöt eri oppilaitoksissa sekä käsikirjan päivittämiseen liittyvät yhteystiedot 7. Koulumatkakuljetukset ja kouluruokailun järjestäminen Savonlinnan peruskouluissa 8. Erityistä tukea vaativien oppilaiden tilastointi Savonlinnassa lomake 9. Kouluterveydenhuolto 10. Toimintamalleja: -Suhtautumisohjeita lapsiänkytykseen -Ilmoitus huoltajille oppilaan ojentamisesta -Oppilaan kurinpito (kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi) 15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma tarvittaessa. Oppimissuunnitelmalla täsmennetään opinto-ohjelman toteuttamista, jos koulu päättää oppilaan etenevän opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava HOJKS korvaa oppimissuunnitelman. 23

24 16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana kiinnitetään huomiota erityisesti opiskelun nivelvaiheisiin. Näitä ovat oppilaan koulun aloittaminen, mahdollinen koulun vaihtaminen perusopetuksen aikana sekä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen tai työelämään siirtyminen. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan sosiaalista kasvua ja toisten ihmisten huomioon ottamista. Oppilasta ohjataan vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilasta tulee ohjata hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Hänen tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Tutustuminen ammatteihin ja työelämään tulee aloittaa mahdollisimman konkreettisilla tavoilla Työelämään tutustumisen järjestelyt 17. Kerhotoiminnan järjestäminen Päätetään ja tehdään koulukohtaisesti resurssien puitteissa. Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaan kunkin vuoden kerhojärjestelynsä. Jos koululla on vakiintuneita kerhoja, ne kuvataan tässä kohdassa. 18. Tukiopetuksen järjestäminen Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville annetaan tukiopetusta. Oppilaan tukiopetustunnit on kirjattava. Koulussa tulee huolehtia siitä, että tukiopetukseen varataan riittävä määrä tunteja. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. 24

25 Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Moinsalmen koulussa tukiopetusta annetaan oppituntien ulkopuolisena aikana ja sitä antaa yleensä oppilaan oma opettaja. 19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Alla olevassa taulukossa on käyty läpi yksittäisen opettajan ja koulun toimenpiteitä tukea vaativan oppilaan auttamiseksi. Toimenpide ja viittaus ao. lakiin Tarkoitus ja tavoitteet Kuka toteuttaa Lisätietoja 25

26 Eriyttäminen Perusopetuslaki 3 : Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Tukiopetus Perusopetuslaki 16 : Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Oppimiskyvyn erilaisuudesta johtuva - hitaus - lahjakkuus - tarkkaavuuden puute - hahmotusvaikeudet - maahanmuuttajat Opinnoissaan tilapäisesti jälkeenjääneelle tai muutoin lyhytaikaista tukea ja apua tarvitsevalle. Luokan opettaja ja avustaja Kodin osuus asiassa kasvaa. Luokan oma opettaja tai joku muu koulun opettaja. Avustajalle ei ole pedagogista vastuuta. Opetustavoitteita yksilöllistetään tarvittaessa yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Toimenpiteet kirjataan ja ilmoitetaan vanhemmille. Harkittava ennaltaehkäisevänä annettavan tukiopetuksen tarpeellisuus ja hyöty. Oppilashuolto Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa säädetään oppilashuollosta. Yhteistyö kodin kanssa Perusopetuslaki 3 : Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Erityistä tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan oppilaan tukitoimien suunnittelu ja järjestäminen. Asioihin puuttumisen tulee olla joustavaa ja nopeaa. Kasvatusperiaatteista ja tavoitteista sopiminen ja opetusjärjestelyistä tiedottaminen. Oppilashuoltotyöryhmä, jossa läsnä esim. luokan opettaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, rehtori, koulupsykologi ja koulukuraattori tapauksesta riippuen. Koulu ja koti yhdessä päävastuun ollessa luokan opettajalla. Yhteydenpitomuodot sovitaan tapauskohtaisesti. Oppilashuoltotyöryhmä selvittää tutkimus- ja hoitomahdollisuudet paikkakunnalla. Moniammatillinen lähestyminen on tärkeää. Kaikki tukitoimenpiteet edellyttävät kodin ja koulun yhteistyötä. Tarvittaessa laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma = opetuksen yksilöllistäminen. Pienryhmät ja osaaikainen erityisopetus Pol 17 : Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Lievistä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista kärsivien oppilaiden auttaminen ja kuntoutus. Erityisopettaja ja luokanopettaja yhteistyössä samanaikais-, pienryhmätai yksilöopetuksena. Tähän kohtaan liittyvät: -lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet -matemaattiset vaikeudet -keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudet -puhehäiriöt ja muut kielelliset erityisvaikeudet -muista syistä johtuvat vaikeudet Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa Pääasiallisena kohdealueena ovat lievät oppimis- ja sopeutumisvaikeudet: -lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet -matemaattiset vaikeudet -keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudet -puhehäiriöt ja muut kielelliset erityisvaikeudet -muista syistä johtuvat vaikeudet 26

27 Osa-aikaisen erityisopetuksen sisällöt: Tehtävät Tavoitteet Toteuttaja Lisätiedot Konsultointi asiantuntijan antama tuki ja opastus oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun elämäntilanteeseen kehitys- ja arviointikeskustelut kodin ja koulun yhteistyö erityisopettaja Seulonnat lukukausittain tai tarvittaessa tehtävät testit äidinkielessä, matematiikassa ja puheessa oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen tai päättymisen selvittäminen erityisopettaja ja opettaja yhteistyössä Oppilashuolto oppilaan itsearviointi erityisopettajan tekemä arviointi havaintojen ja työskentelyn pohjalta lausunto tai lähete jatkotutkimuksiin ERITYIS- OPETUS oppilaan oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallintataitojen tukeminen erityisopetuksen asiantuntijana koulun oppilashuoltoryhmässä Samanaikaisopetus (eriyttäminen) oppilaan tukeminen tutussa ympäristössä eriyttämisen keinoin erityisopettaja, opettaja ja/ tai avustaja yhteistyössä suunnittelu ja tiedonkulku säännöllistä ja riittävää opettajan tuki ja opastus Yksilöllinen opetus TAI Pienryhmäopetus puhe- ja lu-ki-ma-opetus tarpeen ja tilanteen mukaan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat oppimissuunnitelman tai HOJKS:n perusteella erityisopettaja puheopetuksessa konsultointiapua puheterapeutilta ja hammashoitolasta erityisopettaja ja muut oppilashuollon asiantunjat yhteistyössä seulonnat ja havainnot konsultointi oppilashuollon ym. asiantuntijoiden lausunnot ja tutkimukset huoltajien kuuleminen tiedottaminen koteihin kielet sopimuksen mukaan, päävastuu kielenopettajalla erityisopettaja ja kielenopettaja yhteistyössä tiedottaminen koteihin eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvat erityisopettaja ja muut oppilashuollon asiantunjat yhteistyössä tiedottaminen koteihin HOJKS oppilaan oppimisen ja erityisopettaja, opettaja, erityisopetuksen ja 27

28 koulunkäynnin tukeminen yksilöllisin edellytyksin yleisopetuksen ryhmään integroituna oppilas, huoltajat ja oppilashuollon asiantuntijat yhteistyössä oppilashuollon käsikirjan lomakkeet Arviointi jatkuvaa luo perustan erityisopetukselle oppilas erityisopettaja ja opettaja huoltajat oppilashuoltoryhmä tiedottaminen koteihin ajoittain tehtävä erityisopetuksen arviointi kouluyhteisössä Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja toimenpidetarpeista Oireisto Yhteyshenkilö Arviointi Toimenpide, sijoitus 28

29 Puheen häiriöt: -artikulaatiovirhe -muu puhe- tai äänihäiriö Kielelliset häiriöt: -dysfasia Luki-vaikeus tai hidas lukemaan oppiminen, hahmotusvaikeudet kuulon tai näön alueilla Aistitoimintojen vajavuus tai liikuntavamma Keskushermostohäiriöt: - ylivilkkaat - keskittymättömät - levottomat - tarkkaavaisuushäiriöiset Hitaasti kehittyvä ikä- ja luokkatasoonsa nähden. Pitkäaikaissairas - diabetes - sydänvika - astma - jälkitaudit Sosiaalisesti sopeutumaton. Emotionaalisesti häiriintynyt tai tunneelämältään kypsymätön ikätasoonsa nähden. erityisopettaja logopedi alle kouluikäisen kohdalla puheterapeutti erityisopettaja terveydenhoitaja erityisopettaja koulupsykologi erityisopettaja kasvatusneuvola erityisopettaja koulupsykologi terveydenhoitaja erityisopettaja terveydenhoitaja oppilashuoltotyöryhmä koulukuraattori luokan opettaja erityisopettaja logopedi / puheterapeutti / foniatri psykologi hammaslääkäri luokan opettaja erityisopettaja kasvatusneuvola luokan opettaja erityisopettaja ao. lääkäri luokan opettaja erityisopettaja ao. lääkäri / psykiatri luokan opettaja erityisopettaja kasvatusneuvola luokan opettaja lääkäri luokan opettaja oppilashuoltotyöryhmä kasvatusneuvola psykiatri Osa-aikainen erityisopetus ja tarvittaessa foniatrin konsultaatio. Mahdollinen luokkasijoitus (EDY) Mahdollisesti HOJKS Tukiopetus. Osa-aikainen erityisopetus ja tarvittaessa kasvatusneuvolan konsultaatio Mahdollisesti HOJKS Vamman vaikeudesta riippuen koulusijoitus (ENÄ, EKU) tai integraatio tuettuna. Erityisopetus ja konsultaatiot. Mahdollisesti HOJKS Tutkimukseen ohjaus. Yhteistyö kodin kanssa. Mahdollisesti koulutai luokkasijoitus harkittavaksi (EMU, ESY) Mahdollisesti HOJKS Yksilöllistäminen omassa koulussa tai erityisluokalla (EMU). Mahdollinen luokan kertaus harkittavaksi. Mahdollisesti HOJKS Lääkitys ja sen antamiseen ja valvomiseen varautuminen koulussa. Sairaalakoulu. Mahdollisesti HOJKS Pienryhmäopetus tai siirto erityisluokalle (ESY) Kotitilanteen kartoitus ja yhteistyö vanhempien kanssa. Elämänhallintaa tukeva keskustelu. Mahdollisesti HOJKS Y H T E Y D E N O T T O J A Y H T E I S T O I M I N T A V A N H E M P I E N K A N S S A Tätä listaa on jatkuvasti täydennettävä nykytiedon ja lainsäädännön mukaan. On selvitettävä tutkimuksiin lähetettäessä, saadaanko tutkimustuloksista käytännöllistä hyötyä ja onko jatkohoitoa saatavissa. Samoin koulu- tai luokkasijoitusta suunniteltaessa otettava huomioon vastaanottavan luokan oppilastilanne ja lähetettävän oppilaan soveltuvuus siihen Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen Jos oppilaalla ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa (ennen oppivelvollisuusikää) tai siirtää 29

30 (yleisopetuksesta erityisopetukseen) erityisopetukseen. (Perusopetuslaki 17 ) Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetukseen otetulle/ siirretylle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetukseen ottaminen/siirtäminen hyväksytään koulutuslautakunnassa. Päätös annetaan huoltajille tiedoksi. Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätoveriensa kanssa. Opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti (PoL 3 ) Milloin erityisopetukseen siirtäminen tulee ajankohtaiseksi? - Oppilaan opetusta on eriytetty - Oppilas on saanut tukiopetusta - Oppilas on saanut muun opetuksen ohessa annettavaa erityisopetusta (osaaikainen erityisopetus) - Oppilas ei etene yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti joko yhdessä tai useammassa oppiaineessa Jos annetut tukitoimet eivät tuota tulosta eli lapsi ei saa edellytystensä mukaista opetusta, hänet siirretään erityisopetukseen. Jo yhdenkin oppiaineen tavoitteiden tai sisältöjen yksilöllistäminen (mukauttaminen) tarkoittaa lapsen siirtämistä erityisopetuksen piiriin. Opettaja kirjaa tehdyt tukitoimenpiteet (mitä ja milloin?). Koulun toimenpiteet: - neuvottelu huoltajan kanssa välttämätön - koulun omat seurannat, kartoitukset ja lausunnot (kuraattori, oppilasta opettavat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, oppilashuoltotyöryhmä) - mahdollinen lähete tutkimuksiin (esim. kasvatus- ja perheneuvola, keskussairaala, yliopistosairaala) tai sosiaalisen selvityksen hankkiminen Erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjassa on liitteenä lomakkeet: -Huoltajan anomus lapsen ottamiseksi erityisopetukseen -Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen -Huoltajan suostumus lapsen siirtämiseksi erityisopetukseen (Oppimäärän yksilöllistäminen) -Erityisopetukseen ottaminen / siirtäminen ja siirtopäätöksen purkaminen Opetuksen järjestäminen: 1. Oppilaan opetus lähikoulussa, jolloin opetusjärjestelyt ja tukitoimet määritellään HOJK:ssa. 30

31 2. Oppilaan opetus erityisluokassa/ -koulussa. Jos oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaan erityisluokkaan/ -kouluun siirtymisen järjestelyt: Oppilaan siirrosta erityiskouluun tai -luokalle järjestetään siirtopalaveri, josta laaditaan kirjallinen muistio. Lähettävä koulu Laittaa siirron vireille yhteistyössä vanhempien kanssa Erityiskouluun/luokalle siirron tapahduttava aina yhteistyössä Siirtoprosessin vaiheet kirjattava ylös oppilaan tutustuttaminen uuteen kouluun (tutustumisjakso) tarvittavat taustatiedot Vastaanottava koulu neuvottelu huoltajien kanssa tiedot kouluterveydenhoitajalta (lupa huoltajilta) yhteydenpito ensimmäisen lukukauden aikana lähettävään kouluun (siirtopäätös voidaan myös purkaa) HOJKS:n laatiminen tai päivittäminen Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) HOJKS:n määrittely: - Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS - Savonlinnassa käytettävä HOJKS-lomake on liitteenä erityisopetuksen käsikirjassa - HOJKS sisältää päätökset ja kokonaissuunnitelman siitä, miten oppilaan oppiminen järjestetään hänen oppimisedellytystensä ja oppioikeutensa huomioon ottavalla tavalla yhteistyössä oppilasta opettavien, kasvattavien ja kuntouttavien henkilöiden kanssa HOJKS:ssa selvitetään miten oppilaan opetus toteutetaan yksilöllisten oppimisedellytysten mukaan siten, että oppilaalle taataan mahdollisuus oikeutensa mukaan opiskella kaikkia perusopetuksen oppiaineita. HOJKS:n laatiminen: - Laaditaan aina yhteistyössä - Nimetty vastuuhenkilö vastaa tietojen kokoamisesta ja päivittämisestä - Järjestetään HOJKS-neuvottelu, johon osallistuvat tarpeen mukaan oppilas, huoltajat, opettajat, oppilashuoltotyöryhmän jäsenet ja muut asiantuntijat 31

32 HOJKS:n sisältö: Suunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi. Kuvaus oppilaan erityistarpeista, oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista Opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa yleisestä oppimäärästä Niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä Opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit Oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen osallistuvat henkilöt vastuualueineen sekä tukipalvelujen toteutumisen seuranta Oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä HOJKS:n seuranta ja arviointi: - Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle HOJKS:ssa - HOJKS:n toteutumista on seurattava riittävän usein ja arvioitava vähintään kerran lukuvuodessa Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppimäärien yksilöllistäminen (mukauttaminen): - Yksilöllisen oppimäärän tavoitteet perustuvat oppilaan oppimisedellytyksiin - Oppimäärän osa-alueiden sisällöt voivat olla eri laajuisia ja jokin osa-alue voidaan korvata jollain toisella - Oppilasta opettavat arvioivat millaiset oppimäärän tavoitteet ovat realistisia - Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa: arvioinnissa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa (esim. suullinen koe, riittävästi aikaa koetilanteessa, rauhallinen tila) - Oppilaan tuntijako voi poiketa yleisopetuksen tuntijaosta - Ensisijaisesti oppilaan on saatava opetusta kaikissa perusopetuksen oppiaineissa (mutta hänet voidaan myös vapauttaa oppimäärän opiskelusta, jos siihen on erityisen painavat syyt ) Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa Savonlinnan erityisopetuksen ja oppilashuollon käsikirjassa on liite eri nivelvaiheisiin liittyvistä yhteyshenkilöistä. 32