Liite 4 Esiopetuksen opetussuunnitelma RYMÄTTYLÄN KOULUN JA VELKUAN KOULUN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 160 Liite 4 Esiopetuksen opetussuunnitelma RYMÄTTYLÄN KOULUN JA VELKUAN KOULUN ESIOPETUSSUUNNITELMA

2 161 SISÄLTÖ 1. Esiopetuksen toiminta-ajatus 2. Oppimisympäristö 3. Oppimiskäsitys 4. Työtavat 5. Esiopetuksessa noudatettavat täsmennetyt kasvatus- ja oppimistavoitteet 6. Esiopetuksen sisältöalueet ja niiden tavoitteet 6.1. Eheyttäminen 6.2. Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Kuvataide ja kulttuuri 7. Erityistä tukea tarvitsevat lapset 8. Yhteistyö päivähoidon ja perusopetuksen kanssa 9. Yhteistyö huoltajien kanssa 10. Henkilöstön välinen yhteistyö 11. Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma 12. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 13. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi 14. Toiminnan toteutumisen jatkuva arviointi

3 Esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tulee olla sulava jatkumo kohti alkuopetusta eli lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua yhteiskunnan perusarvojen mukaiseen ihmisyyteen. Lapsille tulee taata tasavertaiset mahdollisuudet oppimisen ja koulun aloittamiseen. Lasta tulee ohjata vastuulliseen toimintaan, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen ja toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsille tulee järjestää suotuisat kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytykset, joiden avulla lapset saavat myönteisiä oppimiskokemuksia. 2. Oppimisympäristö Oppimisen lähtökohtana on lapsen oma elinympäristö ja kokemusmaailma. Opettaja toimii sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimisen ohjaajana ja tukijana. Opetus on eheytettyä kokonaisopetusta. Opetuksessa huomioidaan monipuoliset työtavat sekä lapsen kehitystaso ja yksilölliset tarpeet. Positiivinen, kiireetön, iloinen ja avoin ilmapiiri edistää oppimista. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa tilaisuuksia pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun. Lapsessa tulee herättää halu oppimiseen ja omien kykyjen kehittämiseen. Materiaalit ja työvälineet ovat lasten saatavilla. Koulu on saaren ainoa koulu. Koulumme pyrkii pitämään ovet avoinna ympäristöönsä ja sen ihmisiin. Yhteistyötä tehdään kaikkien sidosryhmien kanssa omassa kunnassa, naapurikunnissa sekä koko Euroopassa. Esiopetus pohjautuu opetushallituksen antamiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisin ja niissä tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin. Esiopetusta

4 163 annetaan vähintään 700 tuntia vuodessa ja se järjestetään koulutoimen alaisuudessa koulun tiloissa. Esikoulu on viisipäiväinen. 3. Oppimiskäsitys Oppiminen on tavoitteellista opiskelua erilaisissa tilanteissa opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Lapsi rakentaa uudet käsityksensä aikaisemmin omaksumien käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta (sosiokonstruktiivinen oppimiskäsitys). Oppiminen on päämääräsuuntautunut ja ongelmanratkaisua sisältävä oppimisprosessi. Esikoulutyön perustana on konstruktivistinen käsitys oppimisesta, joka huomioi oppijan valmiudet ja aikaisemmat tiedot. Oppiminen rakentuu omasta aktiivisuudesta sekä tavoitteellisesta toiminnasta ja perustuu oppijan kokemuksiin ja niiden arviointiin. Oppimaan oppimisessa on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman toiminnan merkityksellisyyttä. 4. Työtavat Lähtökohtana on lapsen kyky ja halu oppia vuorovaikutuksessa opettajan sekä muiden lasten kanssa. Keskeisin opetusmenetelmä on leikki. Aikaa annetaan myös omaehtoiselle ja vapaalle leikille. Asioita harjoitellaan käytännön toimissa. Yhteiset keskustelut, kyselyhetket sekä pohdiskelut syventävät oppimiskokemuksia. Ohjattujen oppimistehtävien tulee olla erilaisia ja monipuolisia. Retket havainnollistavat ja keventävät opetusta. Lasta kannustetaan havaintojen tekemiseen, asioiden ja ilmiöiden tutkimiseen sekä kokeilemiseen eli ongelmanratkaisukeskeiseen työtapaan. Taidekokemukset tuottavat lapsille tärkeitä elämyksiä. Lapsia totutetaan myös oman työnsä reflektointiin ja arvioimiseen. Työtapojen tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opetus perustuu monipuolisiin lapsen toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin. Lapsi harjoittelee erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja ikäkaudelle ominaisella tavalla opetuksen tavoitteiden mukaan. Esiopetuksessa kokeillaan yksilöllisiä työtapoja, parityöskentelyä ja ryhmätyöskentelyä. Opettaja ohjaa lapsen ja koko ryhmän oppimista, kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä luovaa toimintaa. Opiskelu tapahtuu

5 164 sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, mutta jokainen lapsi on silti itsenäinen toimija, joka rakentaa omaa ymmärrystään. 5. Esiopetuksessa noudatettavat täsmennetyt kasvatus- ja oppimistavoitteet 1. Lapsen identiteetti ja myönteinen minäkuva vahvistuu. Lapset oppivat sietämään pettymyksiä ja odottamaan vuoroaan. Leikin avulla tapahtuvassa oppimisessa keskeistä on ilo ja innostus. 2. Lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi. Lapsille annetaan juuri hänen kyvyilleen sopivia auttamistehtäviä. 3. Lapsi tutustuu paikalliseen, kansalliseen kulttuuriin sekä muihin kansainvälisiin kulttuureihin. 4. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapselle selvitetään yhteiselämän pelisäännöt jokapäiväisessä elämässä. Lasta kannustetaan ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisen erilaisuutta. 5. Lapsi oppii nauttimaan luonnosta, kunnioittamaan elämää, huolehtimaan lähiympäristöstään ja ymmärtämään oman toimintansa vaikutukset. 6. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. 7. Lapsi sisäistää hyvät tavat ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämäämme. 6. Esiopetuksen sisältöalueet ja niiden tavoitteet 6.1. Eheyttäminen Esiopetuksessa opetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Eri tiedonalat ovat läsnä samanaikaisesti, kun ilmiöitä tarkastellaan osana jotakin kokonaisuutta. Sisältöjako toimii opettajan työvälineenä Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Lapsilla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet esillä olemiseen ja leikkimiseen. Kieli on ajattelun väline, jonka kehittämiseksi lapsi tarvitsee toiminnal-

6 165 lisuutta sekä runsaasti leikkitilanteita. Esiopetuksessa luodaan pohja luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Tämä sisältää sen, että lapsi on kuullut ja kuunnellut kieltä, lasta itseään on kuunneltu ja että lapsi on puhunut ja hänelle on puhuttu. Keskustelut ja kyselyt ovat tärkeitä opetusmenetelmiä. 1. Puhuminen 2. Kuunteleminen 3. Kirjallisuus, kuten sadut, kertomukset, tietotekstit, lorut ja runot ym 4. Ilmaisu (draama, leikki, nukketeatteri) 5. Sepittäminen 6. Kuvalukeminen 7. Alkava lukeminen ja kirjoittaminen (äänteet ja kirjaimet) 8. Kielentietoisuus 9. Viestintä Matematiikka Matematiikan sisältöihin perehdytään mm. leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskustelujen ja pelien avulla. 1. Arkipäivän matemaattiset ilmiöt 2. Avaruudelliset käsitteet 3. Numeroiden tunnistaminen 4. Luokittelu, vertailu, järjestäminen 5. Ongelmanratkaisu 6. Myönteinen asenne matematiikkaan Etiikka ja katsomus Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Tavoitteena on tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Elämänkatsomuskasvatuksen tavoitteena opetuksessa on käsitellä suvaitse-

7 166 vaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa Ympäristö- ja luonnontieto Lapset oppivat kunnioittamaan kaunista saaristoamme ja maaseudun puhtautta. Lapset oppivat arvostamaan merta ja luontoa sekä ymmärtävät niiden merkityksen elinkeinona, harrastuksena ja elinympäristönä. Lapset tutustuvat saaristokulttuurin perinteeseen. Lapsi ymmärtää, että hän omalla toiminnallaan voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin. Lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia luonnosta ja hän tutustuu jokamiehen oikeuksiin. Näin hän kokee vastuuntuntoa oman ympäristön hoitamisesta eli välttää roskaamista, turhaa metelöintiä ja kasvien repimistä. Lapsi ymmärtää luonnonsuojelun perusperiaatteet. Lapsi havainnoi luontoa monimuotoisesti esim. veneilemällä, retkeilemällä ja muuten luonnossa liikkumalla. Sisällöt valitaan lasten kiinnostuksen, lukuvuoden teeman ja lapsiryhmän tarpeen mukaan esim. liikennekasvatus, avaruus, luonnonsuojelu, jokamiehen oikeiden, käsite: elollinen eloton Terveys Lasta ohjataan huolehtimaan omasta terveydestään. Liikunnan, terveellisien ja monipuolisen ravinnon, puhtauden, riittävän levon ja pukeutumisen merkitystä korostetaan Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen, monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Toiminta perustuu sekä ohjattuun, että omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.

8 Kuvataide ja kulttuuri Esiopetusryhmässä tai ryhmissä painotetaan erityisesti musiikin merkitystä. Musiikin rytmi on avain moneen taitoon mm. rytmi auttaa tavutuksessa (kirjoittaminen), lukemisessa ja kuuntelussa. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja toisten taiteellista tuotosta. Lapsen mielikuvitusta ja luovuutta ruokitaan ja kannustetaan. 7. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Lasta autetaan eri tukimuodoilla heti, kun vaikeudet on havaittu. Eri ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden syvenemistä voidaan ehkäistä. Erityistä tukea annetaan mm. lapsille, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat myös lapset, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden tai huoltajien mukaan kehityksessään riskitekijöitä. Lapsen oppimisympäristö tulee järjestää erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioon ottaen. Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään oma henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Erilaisia palveluita ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetusja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Erityisopettaja tutustuu ryhmän tai ryhmien lapsiin säännöllisesti. Avustajatarve neuvotellaan lapsi/ryhmäkohtaisesti. 8. Yhteistyö päivähoidon ja perusopetuksen kanssa Esikoulussa työskentelevä henkilökunta on jatkuvassa yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös päivähoidon henkilökunnan kanssa. 9. Yhteistyö huoltajien kanssa Lapsen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde vanhempien ja henkilöstön välille, koska lapsi elää samanaikaisesti kodin, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Esiopetuksen henkilöstöllä ja huoltajilla on yhteinen kasvatusvastuu lapsesta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta sekä oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä lisätä turvallisuutta ja hyvinvointia

9 168 esiopetuksessa. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Esiopetuksessa luodaan pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. Kodin ja esiopetuksen välistä yhteistyötä tehdään yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyömuotoja ovat mm. - kasvatuskeskustelut ja lapsen kehitykseen liittyvät suunnittelu-, seuranta ja arviointikeskustelut - vanhempainillat - teemapäivät ja juhlat sekä muut yhteiset tapahtumat - tiedotteet, reppuvihot - vanhempainyhdistys 10. Henkilöstön välinen yhteistyö Henkilöstö pitää suunnittelu- ja arviointipalavereja säännöllisesti. 11. Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma Oppilashuoltoon kuuluu lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä suojata mielenterveyttä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Sen toimintaan osallistuvat aina käsiteltävistä asioista riippuen koulun opettajakuntaa, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja tarpeen mukaan muita ammattihenkilöitä (esim. koululääkäri, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, avohuollon ohjaaja jne.) ja oppilaiden vanhemmat/huoltajat. Lapsille tehdään kouluvalmiustestit ja tarpeen vaatiessa myös yksilöarviointi koulupsykologin kanssa. Yhteistyö päivähoidon ja perheen kanssa sekä moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä, kun lapsella ilmenee fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia. Toimintaohjeet ja mallit mm. koulukiusaamisen esiintyessä tai muissa kriisitilanteissa on selvitetty koulun kriisisuunnitelmassa, joka päivitetään aina lukuvuoden alussa. Esiopetuksen kuljetuksissa noudatetaan yleisiä joukkoliikenteeseen liittyviä turvallisuusohjeita. Esikoulunopettajat sekä keittiöhenkilökunta opastavat lapsia ruokailutilanteissa sekä antavat terveys-, ravitsemus ja tapakasvatusta. 12. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

10 169 Esikoulu ja kirjasto toimivat tiiviissä yhteistyössä. Kirjasto tarjoaa lapsille monia palveluita, kirjoja ja muita välineitä, joiden avulla vähitellen lapset oppivat ajattelemaan kriittisesti ja käyttämään kaikenmuotoista tietoa sekä viestimiä. Kirjasto ottaa huomioon erilaiset lapsiryhmät ja se toimii yksilöllisen opiskelun sekä joustavien opetusjärjestelyiden tukena. Kirjasto tukee yhteistoiminnallista oppimista ja tutkivia oppimismenetelmiä. 13. Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta sekä arviointi Lapsen kehittymistä ja oppimista seurataan koko toimintakauden ajan. Vanhempien kanssa käydään kehityskeskusteluja syksyllä toiminnan alussa ja tarvittaessa keväällä. Lapsille voidaan laatia pienimuotoinen henkilökohtainen opetussuunnitelma. Esiopetuksen päättyessä jokainen saa osallistumistodistuksen. 14. Toiminnan jatkuva arviointi Esiopetusta ja opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään mm. - opettajien ja avustajien työssään tekemällä jatkuvalla arvioinnilla - opettajien yhteisten keskustelujen pohjalta mm. YT-kokouksissa - vanhempien ja opettajien keskusteluiden pohjalta - vanhemmille tehtyjen kyselyjen perusteella - koulutoimenlautakunnan vahvistamilla opetussuunnitelmilla ja niiden toteutumisen seuraamisella