LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

Transkriptio

1 LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus 1.2 Paikallinen ohjelmatyö 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1. Strategiset linjaukset 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola 5.2 Suun terveydenhuolto 5.3 Puheterapia 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia 5.5 Kouluterveydenhuolto 5.6 Lääkärien vastaanotto 5.7 Terveyskeskuspsykologit 5.8 Perheneuvola 5.9 Mielenterveystoimisto 5.10 Päihdeklinikka 6. SOSIAALIPALVELUT 6.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu 6.2 Lastensuojelun tarve 6.3 Sosiaalityön / lastensuojelun voimavarat ja palveluverkosto 6.4 Aikuissosiaalityö 6.5 Työllisyyspalvelut 7. SIVISTYSPALVELUT 7.1 Varhaiskasvatus / päivähoito 7.2 Esiopetus 7.3 Erityispäivähoito 7.4 Perusopetus Opetussuunnitelmat Koulun tukipalvelut Fyysinen oppimisympäristö Hyvinvointi ja turvallisuus 7.5 Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe 7.6 Toisen asteen koulutus 2

3 8. VAPAA-AJAN PALVELUT 8.1. Liikuntapalvelut 8.2 Nuorisopalvelut 8.3 Kulttuuripalvelut 8.4 Museo 8.5 Kirjasto 8.6 Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto 8.7 Lapsiryhmät kansalaisopistossa 8.8 Muu kuin kunnallinen tuki 9. YHDYSKUNTAPALVELUT 9.1 Tilapalvelu 9.2 Kunnallistekniikka 9.3 Rakennusvalvonta 9.4 Ympäristöterveydenhuolto 9.5 Kaavoituspalvelut 10. KUSTANNUKSET 11. SEURANTA JA ARVIOINTI 12. TOIMENPIDEOHJELMA Liitteet 3

4 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa kiteytyvät seuraavat lasten oikeudet: 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Suomen lainsäädäntö turvaa laajasti lasten ja nuorten oikeuksia. Perustuslaki turvaa lapselle ja nuorelle on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983 1) todetaan: Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomustan mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1.) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2.) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3.) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4.) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5.) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6.) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7.) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi järjestää ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 4

5 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu v Nuorisolaki muuttui , lakimuutoksen mukaan kunnassa tulee olla nuorten ohjaus ja palveluverkosto. Verkostoon tulee kuulua edustajat seuraavista tahoista: opetustoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisi, puolustushallinto. Lisäksi verkostoon voi kuulua muita viranomaistahoja. Lain perusteluihin on kirjattu, että jos kuntaan jo aikaisemmin perustetulle yhteistyöryhmälle tai verkostolle on annettu tehtäväksi käsitellä nuorten asioita, olisi järkevää, että sama toimielin voisi nuorisolakiin ehdotetuilla viranomaisilla tarvittaessa täydennettynä huolehtia myös lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä. Tällöin kunnan ei tarvitsisi erikseen ryhtyä kokoamaan uutta erillistä nuorisolaissa tarkoitettua verkostoa. Verkoston tehtäviksi on laissa määritelty seuraavat: Koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista ja niiden pohjalta arvioida nuorten tilannetta päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi (nuorten koulu- ja opiskelutilanteesta, toimeentulo- ym. asiakkuuksista, työllisyystilanteesta, asumisesta, harrastuksista) Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus (olemassa olevien palvelujen kartoittaminen ja katvealueiden tunnistaminen) Suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi Edistää nuorten palveluihin järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) v on tavoitteena, että 1. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, joista yksi on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Keuruu on ollut mukana KASTE-ohjelmaan kuuluvassa Keski- ja Itä-Suomen alueen lapsija perhehankkeissa. 5

6 1.2 Paikallinen ohjelmatyö Keuruulla valmistui naisvaltuutettujen aloitteesta v Suomen ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma: Lasten Keuruu, lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Nuorisopoliittinen ohjelma hyväksyttiin v ja päivitettiin v Lapsuuspoliittinen ohjelmatyöryhmä jatkoi avoimena foorumina seuraten ohjelman periaatteiden toteutumista ja edistäen eräiden kehittämishankkeiden, mm. Keula hankkeen, toteutusta. Ennen ohjelmakauden päättymistä työryhmä laati toisen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten Keuruu II kehittämisohjelma Ohjelman pääpaino oli alle 13- vuotiaiden palvelujen tarkastelussa, mutta soveltuvin osin näkökulmaa laajennettiin oppivelvollisuusikäisiin. Ohjelma oli toimintansa aloittavalle lasten ja nuorten johtoryhmälle käsikirjoitus, joka käsiteltiin Lapsiperheen hyvinvointi valtuustoseminaarissa. Valtuustokaudella lasten ja nuorten johtoryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Liisa Ruusilan johdolla muutaman kerran vuodessa. Työryhmässä on jaettu tietoa ja nostettu esiin ajankohtaisia lasten asioita sekä arvioitu kehittämisohjelman toteutumista. Työryhmä on päivittänyt kolmannen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten ja nuorten Keuruu III - kehittämisohjelma , mikä samalla on uudistetun lastensuojelulain 12 :n edellyttämä suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Valtuustokaudella työryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maija Kajosmäen johdolla vähintään kaksi kertaa vuodessa, arvioinut ohjelman toteutumista ja tehnyt esityksiä palvelujen kehittämisestä. Lisäksi Vanhemmuuden Keuruu pienryhmä on laatinut esitteen Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua, missä on esitetty tietä riittävään vanhemmuuteen sekä palveluverkostoa. Esitettä on käytetty työkaluna, neuvolassa, päivähoidossa, kouluilla ym. Työryhmä on päivittänyt ohjelman valtuustokaudelle Lasten Keuruu -työryhmään ovat osallistuneet terveystyön yksikön osastonhoitaja, kulloinkin lasten ja nuorten asioista vastuussa oleva terveyskeskuspsykologi, erityisyksikön sosiaalityöntekijä, päivähoidon esimies, erityislastentarhanopettaja, erityisopetuksen yhdyshenkilö, lastensuojelusta vastaava sosiaalityöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, suurimman ala-asteen ja yläasteen rehtorit, vapaaaikatoimenpäällikkö, nuorisoasiainhoitaja ja kiinteistöpäällikkö. Työryhmän sihteerinä on toiminut perusturvatoimiston toimistonhoitaja. Ohjelman kuvituksen on tehnyt Liisa Ruusila. 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset Lasten Keuruu III on lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Lasten Keuruu työryhmä toimii nuorisolain mukaisena nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. 6

7 Ohjelmatyölle on asetettu kaksi rajausta: 1. Ohjelmassa käsitellään pääsääntöisesti alle18-vuotiaiden hyvinvointia ja palveluja. 2. Ohjelma keskittyy julkisiin palveluihin 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA Tilastokeskuksen väestöennusteen (v ) mukaan lasten määrä Keuruulla tulee edelleen vähenemään syntyvyyden laskun ja muuttoliikkeen vuoksi v v v yht Alle kouluikäisten määrässä ei näyttäisi lähivuosina tapahtuvan enää oleellista vähenemistä, mutta kouluikäisten määrä pienenee. Keuruulla on yli asuntokuntaa, näistä noin joka viidennessä asuu vähintään yksi alle 18-vuotias Keuruu, asuntokunnat vähintään yksi alle 18 v, 20,6 20, ,3 Keuruu / % Keski-Suomi / % 23,1 22,9 22,6 22,4 koko maa / % 23,6 23,4 23,1 22,9 Keuruulla on noin perhettä. Perheistä lapsiperheitä on reilu kolmannes (1076) Keuruu, perheitä lapsiperheitä ed 35,4 35,3 34,5 34,4 Keuruu / % Keski-Suomi / % 39,6 39,4 39,1 38,9 koko maa / % 40,5 40,3 40,0 39,7 Vuonna 2011 yksilapsisia perheistä oli 44,6 %, kaksilapsisia 34,8 %, kolmilapsisia 15,1 % ja neljä tai enemmän 5,5 %. 7

8 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia Lapsuuden ja nuoruuden aikana rakentuu pohja aikuisuudelle. Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan pitää yhteiskunnallisena itseisarvona ja suomalaiselle yhteiskunnalle menestystekijänä. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Perheen hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus luovat edellytyksiä lapsen kehitykselle ja kasvulle. Raskauden aika ja ensimmäiset elinvuodet muokkaavat vahvasti ihmisen kehitystä. Varhainen vuorovaikutus on lapsen kehityksen kannalta merkittävä. Varhainen vuorovaikutussuhde rakentaa vauvalle kyvyn toimia ja elää ihmissuhteissa koko elämän ajan. Murrosiässä turvallinen kasvuympäristö mahdollistaa nuoren itsenäistymistä. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Mm. kattava neuvolajärjestelmä, kaikille avoin päivähoito ja ilmainen peruskoulu tarjoavat kaikille suomalaisperheille merkittävän tuen lasten kasvatuksessa. Käytännön lapsi- ja nuorisokasvatuksessa ei pidä unohtaa myöskään vapaa-ajan vertaisryhmiä ja kasvuyhteisöjä. 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa Keuruun kaupunki Keuruu on noin asukkaan kaunis maaseutukaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Jyväskylään on noin 60 km ja Tampereelle 120 km. Keuruu on pinta-alaltaan laaja 1430 km 2 ja harvaan asuttu (8,6 as/km 2 ). Vuonna 2011 Keuruun väestöstä oli 6,4 % 0-6-vuotiaita, 0-18-vuotiaita oli 18,9 % ja 25 % oli yli 65-vuotiaita. Vastaavat luvut koko maassa olivat 7,8 %, 21,3 % ja 18,1 %. 8

9 Tulotaso Verotulot asukasta kohden olivat v Keuruulla /asukas ja koko maassa e/asukas. Vuonna 2010 kaupungin yleinen pienituloisuusaste oli 17,4, kun vastaava koko maassa oli 14,9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli Keuruulla 18,6 ja koko maassa 14,8. Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle (pienempi kuin 60 % mediaanista). Asuminen Ahtaasti asuvia asuntokuntia (vähemmän kuin huone/asukas) oli v Keuruulla 7,5 % ja koko maassa 8,9% asuntokunnista. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Keuruulla 29,6 % ja koko maassa 29,3 % lapsiasuntokunnista. Yleistä asumistukea sai 2011 Keuruulla 5,5 % ja koko maassa 6,5 % asuntokunnista. Koulutustaso Vuonna vuotta täyttäneistä keuruulaisista 41,9 %:lla oli keskiasteen koulutus ja 21,2 % korkea-asteen koulutus. Koko maan vastaavat luvut olivat 39,5 % ja 28,2 %. Työllisyysaste Vuonna 2011 Keuruulla oli työttömänä 12,1 % työvoimasta, vastaava luku koko maassa oli 9,4 %. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä %:na vuotiaasta työvoimasta oli Keuruulla 20,1 % ja koko maassa 11,9 %. Perhesuhteet Avioeroja vuotiailla /1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti oli Keuruulla v vain 8,6 kun vastaava luku koko maassa oli 16,7. Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 18,6 %, vastaavasti koko maassa 20,3 %. Päihteiden käyttö Alkoholijuomien myynti/asukas 100 % alkoholina oli v Keuruulla 9,7 l ja koko maassa 8,2 l. Päihtyneiden säilöönottoja oli 13,5/1 000 asukasta, kun koko maassa oli 14,4. Poliisin tietoon tulleita kaikkia huumausainerikoksia oli 1,8/1 000 asukasta kun koko maassa oli 3,8. Kouluterveyskysely Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Keuruulla monet asiat olivat parantuneet verrattuna edelliseen kyselyvuoteen sekä 8. ja 9. luokkalaisten että lukion 1. ja 2. luokkalaisten kohdalla. Yläkoululaisten huolenaiheena nousivat esiin perheen yhteisten ateriointien vähentyminen, tupakoinnin ja huumekokeilujen lisääntyminen sekä koulutyön liian suuri määrä. Lukiolaisilla huolenaiheeksi nousivat keskusteluvaikeuksien lisääntyminen vanhempien kanssa ja ylipainoisten määrä. (tilastot / indikaattorit liite 1) 9

10 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1 Strategiset linjaukset Kuntalain mukaan kaupunki pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueelleen. Keuruun kunta- ja palvelustrategian mukaan Keuruu on vuonna 2017 Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva, saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Painopisteinä kehittämisessä ovat: elinvoimainen Keuruu moderni ja viihtyisä asuinympäristö palveleva Keuruu 10

11 Kaupungin visio lasten ja nuorten palvelujen ja toimintojen osalta on Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua Kasvan etsin uskallan rakastan uskon unelmoin leikin liikun asun Keuruulla on perinteisesti ollut käytettävissä lapsiperheille hyvät perus- ja erityispalvelut. 11

12 Keuruun lapsuuspoliittiset ohjelmat ovat perustuneet seitsemän kohtaiseen Keuruun lasten oikeuksienjulistukseen. Nämä linjaukset ovat relevantteja edelleen. 1. Keuruulla lapsi / nuori on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. 2. Keuruulla lapsella / nuorella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. 3. Keuruulla lapsen / nuoren tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. 4. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. 5. Lapselle / nuorelle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä 6. Lasten / nuorten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. 7. Lapsen / nuoren on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Lisäyksenä Lapsen / nuoren kuuleminen ja osallisuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, toiminnoissa ja vaikuttamisessa tulee turvata. 12

13 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola tukee ja auttaa vanhemmuudessa. Tavoitteena on, että perheet tunnistavat omat voimavaransa ja kykenevät tekemään perheen terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapavalintoja. Neuvolat mahdollistavat vanhemmille ajantasaisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan terveyttä edistävän tiedon liittyen vauvan odotukseen, lapsen kehitykseen ja perheeseen. Toimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta. Äitiysneuvolan tavoitteena on myös raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaaminen. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, kotikäynnit ja perhevalmennusryhmät. Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea tulevaa vanhemmuutta ja lisätä vanhempien luottamusta omiin kykyihinsä lapsen hoitajana ja kasvattajana. Tavoitteena on myös mahdollisimman myönteinen synnytyskokemus. Lastenneuvola palvelee alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Tavoitteena on turvata lapselle terve kasvu ja kehitys sekä edistää koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa tuetaan luottamaan omiin kykyihin vanhempina vahvistamalla voimavaroja lapsilähtöisessä kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa sekä oman itsensä ja parisuhteensa hoitamisessa. Neuvolan työmuotoina ovat määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset, ryhmäneuvolat, kotikäynnit, henkilökohtaiset hoito- ja kuntoutussuunnitelmat sekä vuorovaikutusta tukevat haastattelut. Terveystarkastukset ovat keskeinen osa lastenneuvolatyötä. Niiden tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen seuranta, tukeminen sekä mahdollisten poikkeamien mahdollisimman aikainen toteaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä toimivien tukikeinojen etsiminen. Perheille tarjotaan erilaisia terveyden kannalta edullisia vaihtoehtoja ja keskustellaan valintojen seurauksista lapsen ja koko perheen terveydelle ja hyvinvoinnille. Neuvolatapaamisten painopiste on vauvavaiheessa ja tavoitteena on auttaa vanhempia luomaan lapseensa turvallinen ja vastavuoroinen kiintymyssuhde sekä muodostamaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana. Tapaamisissa pyritään löytämään erityistuen tarpeessa olevat lapset ja perheet. Yhteistyössä päivähoidon ja koulutoimen kanssa neuvola toteuttaa ryhmäneuvolan esikouluikäisille lapsille. Lasten rokotussuojasta huolehtiminen kuuluu myös neuvolan perustehtäviin. Keuruulla äitiys- ja perhesuunnittelu ja lastenneuvolatyössä työskentelee 4 terveydenhoitajaa. 13

14 Haasteet: Terveysriskien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen Imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteet, raskausdiabeteksen käypähoitosuositus, lasten ylipainon ennaltaehkäisyn tehostaminen (mm. neuvokas perhe) Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien sekä perhe- ja parisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puuttuminen (mittarit audit, depressioseula, läheisväkivaltaseula) Tulee olla tarpeeksi aikaa keskusteluun ja vanhemmuuden tukemiseen, sovitut yhteistyö- ja hoitokäytännöt riskitilanteissa, välitön puuttuminen Neuvolatarkastuksista poisjäävien perheiden tuen tarpeen selvittäminen 5.2 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto tukee vanhempia ja lapsia suun ja hampaiden hyvän kotihoidon oppimisessa ja kannustaa terveellisten ravintotottumusten omaksumisessa. Suun terveyden ylläpitämisessä korostetaan vanhempien vastuuta lapsen suun puhdistamisessa. Lapsen suun puhdistaminen on vanhempien vastuulla n. kymmenen ikävuoden tienoille, kunnes käden motoriikka on riittävä hampaiden puhdistamiseen. Lastenneuvolan terveydenhoitajat kehottavat vanhempia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle lapsen ollessa 6-8 kk ikäinen. Lapselle laaditaan yksilökohtainen ennaltaehkäisevän suunhoidon suunnitelma. Hammaslääkäri suorittaa laajan suun terveystarkastuksen 1, 5, ja 8- luokkalaisille ja tekee hoitosuunnitelman, jossa otetaan huomioon mm. reikiintymisriski, ravintotottumukset ja purennalliset seikat. Hoito on maksutonta 15 ikävuoteen asti, jonka jälkeen vastuu hoitoon hakeutumisesta on nuorella itsellään yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoito on maksutonta 18 ikävuoteen asti, mutta 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta käynnistä maksuasetuksen mukainen maksu. 14

15 Haasteet: - Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen on lisääntynyt huonojen ravintotottumusten ja vähäisen hampaiden harjaamisen vuoksi. Haasteena on vaikuttaa kouluikäisten suun ja hampaiden kotihoitoon sekä ruokailutottumuksiin yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulun, päivähoidon sekä eri harrastusjärjestöjen kanssa. Myös pienten lasten vanhempia pitää motivoida huolehtimaan lastensa suun terveydestä ja näyttämään hyvää esimerkkiä terveystottumuksissa. - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntia järjestämään: 1) ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yhden suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion 2) 1-6 vuotiaalle lapselle vähintään 3 suun terveydentilan tarkastusta, lapsen ollessa 1-2 v, 3-4v ja 5-6 v. 3) koululaiselle määräaikainen suun terveydentilan tarkastus tulee suorittaa 1 lk:lla, 5 lk:lla ja 8 lk:lla 4) opiskelijalle suun terveyden tilan tarkastus tulee suorittaa vähintään kerran opiskeluaikana 5.3 Puheterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa alueella Keuruu-Multia-Petäjävesi työskentelee yksi puheterapeutti, jonka työkenttään kuuluvat sekä lapset että aikuiset. Työnkuva painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapia toteutetaan yksilö-, ryhmä-, tai yhteisöllisenä kuntoutuksena sekä sisältää vanhempien ja lähiympäristön ohjauksen / konsultoinnin että tarvittaessa puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen suunnittelun ja ohjauksen. Puheterapian keinoin pyritään ennaltaehkäisemään, lieventämään ja poistamaan äänen, puheen ja/tai kielen pulmia. Keskeisenä lähtökohtana on hyvä vuorovaikutussuhde sekä tiivis yhteistyö vanhempien ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Päätavoitteena on kuntoutuksen järjestyminen säännöllisinä, toimivina käytänteinä lapsen arjessa. Perheet ohjautuvat vastaanotolle vanhempien aloitteesta, lastenneuvolakäynnin jälkeen tai päivähoidon työntekijöiden ohjaamina. Varhainen puuttuminen ja tuen järjestäminen on tärkeää ja tuloksellista, tällöin lapsen kasvuympäristössä ei-kielellinen / kielellinen vuorovaikutus vahvistuu ja taataan kehitykselle suotuisat ympäristöt ja menetelmät. Puheterapeuttinen ohjaus/yhteistyö vanhempien kanssa voidaan aloittaa jo alle 1-vuotiaan lapsen perheen kanssa. Monissa kielellisissä häiriöissä terapia on pitkäaikaista ja varhain aloitettu, riittävän tiivis puheterapia eri muodoissaan antaa parhaan tuloksen. Puheterapian tuloksiin vaikuttavat myös mm. häiriön syyt, laajuus sekä lapsen perheen ja lähiympäristön motivaatio. Tiiviillä, suunnitelmallisella, yhteisöllisellä kielellisellä kuntoutuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja poistetaan oppimisen esteitä. Tärkeää on verkostotyö lapsen lähi-ihmisten kesken lapsen omassa arjessa (yhteistyössä vanhempien, kelton, muiden erityistyöntekijöiden, päivähoidon henkilöiden kanssa). Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin esim. psykologille, toimintaterapeutille, fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle. Kuntoutussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan paikallisin voimin mahdollisimman pitkälle. 15

16 Tarve puheterapeuttiseen kuntoutukseen voi jatkua kouluiässä. Kielellisillä taidoilla on suuri merkitys muulle oppimiselle mm. lukeminen, kirjoittaminen ja kuullun/luetun ymmärtäminen. Tällä hetkellä terveyskeskusresurssien puitteissa ei pystytä järjestämään kouluikäisten puheterapiaa. Kelan kuntoutuskriteerit täyttävä vaikeavammainen lapsi saa puheterapiaa Kelan kustantamana, jos palvelujen tuottaja löytyy. Muiden lasten kohdalla vastuu siirtyy koulun erityisopetukselle/luokanopettajalle. Määrällisesti eniten puheterapiakäyntejä on lapsilla, joilla on viivästynyttä kielellistä kehitystä, epäselvää puhetta tai kun kyse on laajemmasta kielen erityisvaikeudesta, johon liittyy sekä puheen tuoton pulmia että eriasteisia puheen ymmärtämisen hankaluuksia sekä muita kehityksellisiä pulmia kuten motoriikan eriytymättömyyttä tai keskittymisvaikeutta. Haasteet: - puheterapian tarve resursseja suurempi. - puheopetuksen ja yhteisöllisen kielellisen kuntoutuksen jatkuvuuden takaaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - puheterapian asiantuntemuksen ja käytänteiden sekä toimintatapojen juurruttaminen lapsen arkeen - kielellisten pulmien ennaltaehkäisy sisältäen varhaisen tuen järkevän mahdollistamisen lapsen/perheen tarpeita huomioiden 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia Lääkinnällinen kuntoutus Keuruulla lasten ja nuorten kuntoutusasiat käsitellään omassa työryhmässä johon kuuluu vakiojäsenenä apulaisylilääkäri sekä lasten lääkinnällisen kuntoutuksen yhdyshenkilö (toimintaterapeutti). Kuntoutuspalaveriin kutsutaan paikalle vanhempien kirjallisella luvalla lapsen tai nuoren arjessa toimivat lähityöntekijät. Kuntoutustyöryhmässä laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa kuvataan ne mahdolliset tukitoimet, joita arjen toiminnan sujumisessa olisi huomioitava. Tukitoimien järjestämisessä pyritään huomioimaan paikallisesti järjestettävien tukitoimien resurssit, kolmannen sektorin toiminta sekä mahdolliset tarvittavat ostopalvelutarpeet. Vanhemmat hyväksyvät kuntoutussuunnitelman ennen kuin se siirretään lapsen potilastietojärjestelmään. Kuntoutuksessa korostuu entistä enemmän arjessa tapahtuva ohjaus, neuvonta sekä ryhmätoiminta. Ohjausta pyritään enenevässä määrin saada lapsen luonnolliseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä voi tehdä esityksen kuntoutuksen tarpeellisuuden arvioinnista ja sen järjestämisestä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten asioissa. Keuruun alueelle on nimetty kuntoutustyöryhmän yhdyshenkilön lisäksi avainhenkilöt lasten ja nuorten kuntoutuksen asioissa alle kouluikäisille, ala-asteikäisille ja yläasteikäisille. 16

17 Fysioterapia & Toimintaterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa Keuruun kuntoutuksessa toimii lasten ja nuorten parissa fysioterapeutteja ja toimintaterapeutti. Toiminta painottuu lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin ja ohjaus- ja neuvonta työhön. Ensisijaisena tavoitteena on lasten ja nuorten toimintakyvyn tukeminen kiinteässä yhteistyössä vanhempien ja eri ammattiryhmien kanssa. Toimintakyvyn arvioinneilla pyritään selvittämään, onko tarvetta arjen tukitoimiin. Arviointeja voidaan tehdä joko vastaanottokäynnein, kotikäynnein tai vaikkapa kouluympäristössä, aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Terveyskasvatusryhmiä järjestetään yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Aiheina ovat mm. kouluergonomia ja ryhtiin liittyvät asiat. Keuruun ja Multian alueilla toimii toimintaterapeutin ja erityisliikunnanohjaajan toteuttamat motoriikkaryhmät. Lapset valitaan ryhmiin yhteistyössä päiväkodin ja koulun kanssa. Ryhmien tavoitteina on motoristen, hahmottamisen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toimintaterapeutti toteuttaa ryhmiä myös yksilöllisten tarpeiden mukaan, esimerkiksi sosiaalisten taitojen ryhmiä. Haasteet: - toimintakyvyn arviointitulokset - todetaan tukitoimien tarve - resurssit tukitoimintatarpeisiin ovat puutteelliset - lähiympäristön vastuu, sitoutuminen ja rooli kuntoutustyöryhmässä yhdessä tehdyn suunnitelman läpikäymisestä vanhempien kanssa, sen liittäminen vasuun, hojksiin - siirtopalaverit jotka mahdollistavat tiedon siirron kun lapsi siirtyy hoitopaikasta kouluun, eskariin - tiivis yhteistyö vanhempien kanssa - vanhempien ohjaus kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden piiriin -vähän liikkuvien ja ylipainoisten lasten ja nuorten määrän lisääntyminen, nuorten tulevaivat/ toimivien ennaltaehkäisevien interventioiden kehittäminen 5.5 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävät ovat: - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä vanhempien ja opetus- ja oppilashuoltoon kuuluvien aikuisten kanssa. - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen -osallistuminen koko kouluyhteisön ja terveyden edistämiseen oman ammatin asiantuntemuksella. - toimia asiantuntijana terveystiedon oppitunneilla 17

18 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 3 terveydenhoitajaa. Koululääkäreiden työskentelee kouluilla n.1,25 päivää/vk. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata oppilaan mahdollisimman hyvä terveys ja sen ylläpitäminen, terveellisten elämäntapojen omaksuminen sekä tunnistaa terveyttä suojaavia tekijöitä. Kouluterveydenhuolto vahvistaa lapsen/nuoren edellytyksiä oppimiselle ja aikuisuudelle. Työtä tehdään yhdessä vanhempien, opettajien, koululääkäreiden, psykologien, perheneuvolan, sosiaalityöntekijöiden sekä fysio- ja toimintaterapian kanssa. Lapsen/nuoren psyykkisen ja fyysisen terveydenseurannan ja siinä tukemisen lisäksi se pyrkii vaikuttamaan oppilaan koulu- ja elinympäristöön ja elinolosuhteisiin. Kouluterveydenhuollossa tuetaan myös suun terveydenhoitoa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan joka vuosi. Laajat terveystarkastukset tehdään 1 lk, 5 lk ja 8 lk:lla. Nämä tarkastukset pitävät sisällään terveydenhoitajan ja koululääkärin sekä vanhemman/huoltajan tapaamisen. Opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri tapaa opiskelijan 2. vuosiluokalla. Vanhemmille lähetetään terveyskysely jonka he täyttävät yhdessä lapsen/nuoren kanssa ennen terveystarkastukseen tuloa. Vanhempia lähestytään myös muiden vuosiluokkien terveystarkastuksissa tarjoamalla mahdollisuuden osallistua tarkastuksiin. Terveystarkastuksissa oppilaat arvioivat vointiaan, kouluselviytymistään sekä kokemuksia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Luokanopettaja/-valvoja osallistuu hyvinvoinnin arviointiin kertomalla oman näkemyksensä lapsen/nuoren oppimisesta ja kouluselviytymisestä. Haasteet: - terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy syrjäytymisuhan varhainen toteaminen ja puuttuminen sekä moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten tukemiseen mahdollisissa riskitilanteissa. - lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisyn ja hoidon tehostaminen uudenlaiset työkalut käyttöön mahdollisimman moniammatillisesti, esim. sydänliiton neuvokas perhe, mahtavat muksut ja suurenmoiset nuoret -aineistot ja koulutukset, interaktiiviset painonhallintaryhmät (IIRO-hanke) - väkivallan ja sen uhan ennaltaehkäisy, toteaminen ja varhainen puuttuminen - nuorten tukeminen aggression oikeanlaisessa käsittelyssä ja tunteiden ilmaisussa yhteinen moniammatillinen koulutus. - turva- ja tunnetaitojen tukeminen (seksuaalinen koskemattomuus, netin käyttö, digitaaliset pelit, peli-ikärajat) 18

19 5.6. Lääkärien vastaanotto Lääkärit huolehtivat osaltaan väestön yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, terveysneuvonnasta ja terveydenhoidosta poliklinikalla. Heidän vastuullaan on lääkärin osuus äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Hoidon tarpeen arviointikäytäntöjä arvioidaan jatkuvasti ja niitä muutetaan sen mukaisesti, että lääkärin vastaanotolle pääsy perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon tarpeen arviointia toteutetaan poliklinikalla, neuvolassa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa ja fysioterapiayksikössä. Haasteet: - Lasten ja nuorten kuten muunkin väestön pääsy lääkärin vastaanotolle on turvattava tarvittaessa hoitotakuun mukaisesti. - Väestövastuulääkärijärjestelmän ylläpitäminen - Lääkärien ja hoitajien työnjaon kehittäminen ja tehostaminen tarkoituksenmukainen lääkärien työajan käyttö - Lääkärien hyvä rekrytointi (terveyskeskuslääkäreistä jatkuva pula) - Lääkäriresurssien turvaaminen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä työssä 5.7. Terveyskeskuspsykologit Terveysaseman psykologit palvelevat Keuruun, Multian ja Petäjäveden väestöä. Aikuisten ja nuorten kohdalla psykologityö koostuu elämäntilannekriisien hoidosta, ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä ja kestoltaan rajatuista keskustelukäynneistä. Alle kouluikäisten lasten kohdalla työ keskittyy kehitystaso- ja kouluvalmiusarvioihin. Lasten asioissa psykologi toimii yhteistyössä mm. puhe- ja toimintaterapeutin, päivähoidon sekä neuvolan kanssa. Haasteet: - seututk:n myötä työalue on kasvanut, resurssit ennallaan - työn suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön - työnjakoasiat muiden tahojen kanssa 5.8 Perheneuvola Erityispalveluyksikön perheneuvola tukee perheitä lasten kasvussa ja perhe-elämän muutosvaiheissa järjestämällä ohjausta ja neuvontaa. Perheneuvolassa etsitään yhdessä keskustellen ratkaisuja ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Perheneuvolassa työskentelee kokoaikainen psykologi, jonka työparina perhekeskeisessä työssä toimii erityispalveluyksikön sosiaalityöntekijä. Työparityöskentely mahdollistaa työskentelyn haastavissa perhetilanteissa ja terapeuttisen työskentelyn erikseen vanhempien ja lapsen kanssa. 19

20 Haasteet: - Yhteistyön edistäminen muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (mm. erikoissairaanhoito, lastensuojelu, varhaiskasvatus, äitiys- ja lastenneuvola, tk:n erityistyöntekijät, oppilashuolto) - Tiedottaminen (em. tahoille ja kuntalaisille) - Toimivien ohjauskäytäntöjen kehittäminen - Vanhempainryhmätoiminnan käynnistäminen - Toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen (henkilökunnan vaihtuvuuden minimoiminen) 5.9 Mielenterveystoimisto Erityispalveluyksikön/Mielenterveystoimisto tarjoaa psykiatrisen avohoidon palveluja yli 18- vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista hoitoa mielenterveysongelmien takia. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Mielenterveystoimiston työmuotoja ovat yksilö-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi yhteistyötä tehdään erityisesti Kelan, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaalitoimen kanssa. Mielenterveystoimistossa työskentelee työryhmä, johon kuuluu lääkäri, psykologi, 2 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä sosiaalityöntekijä. Haasteet: mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy nuorille sopivien palvelujen kehittäminen mielenterveyspotilaiden lasten huomiointi ja tukeminen 5.10 Päihdeklinikka Erityispalveluyksikön/Päihdeklinikka tarjoaa hoitoa erilaisiin riippuvuusongelmiin. Lasten ja perheiden myönteistä kehitystä tuetaan tarjoamalla hoitoa sekä perheiden vanhemmille, että myös alaikäisille nuorille. Hoito Päihdeklinikalla on yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmäkeskeistä. Päihdeklinikalla työskentelee 2 päihde/psykiatrista sairaanhoitajaa. Haasteet: - henkilökunnan resurssien riittävyys 20

21 6. SOSIAALIPALVELUT 6.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu Sosiaalityö on ammatillista ohjausta ja neuvontaa, sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä tukitoimia, joilla edistetään yksilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Sosiaalityöhön kuuluvat mm. lastensuojelu, päihdetyö, vammaispalvelut, toimeentuloturva ja työllistämiseen liittyvät tehtävät. Lastensuojelulla pyritään edistämään lasten hyvinvointia kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lasten suojelun kokonaisuus Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, kotipalvelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen peruspalveluissa ja järjestötoiminnassa) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Ehkäisevä lastensuojelu Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään perustyössä lasten parissa mm. neuvoloissa, päivähoidossa ja koulussa. Sosiaalitoimen näkökulmasta ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan mm. järjestöjen tuella: Pelastakaa Lapset ry välittää tukiperheitä. 21

22 Lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat: lastensuojelutarpeen selvitys avohuollon tukitoimet lapsen kiireellinen sijoitus huostaanotto kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto. Lastensuojeluasia tulee vireille sosiaalitoimessa hakemuksesta pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioinnista lastensuojeluilmoituksella kun lastensuojelun työntekijä on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta Lastensuojelutarpeen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään lastensuojelulain 25 :ssä. Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijän on ratkaistava seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Avohuollon tukitoimet Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä, on aloitettava viipymättä avohuollon tukitoimet. Avohuollon tukena voidaan järjestää esim. tukihenkilö, perhetyötä ja päivähoitoa. Jos lastensuojelun tarve johtuu oleellisilta osin riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisolojen puutteet tai järjestettävä tarpeenmukainen asunto. Avohuollon tukitoimista päättävät sosiaalityöntekijät. Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti. Kiireellisestä sijoituksesta Keuruulla päättävät sosiaalityöntekijät tai perusturvajohtaja. 22

23 Huostaanotto Jos kasvuolot tai lapsi vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä. Lapsi on otettava huostaan. Huostaanotto voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Keuruulla perusturvajohtaja päättää huostaanotosta ja sijaishuollosta, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista. Jos asiaa vastustetaan, asian ratkaisee Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa, laitoshuoltona lastenkodissa, koulukodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa. Jälkihuolto Sijaishuollon tai puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuollon tukitoimiin 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille. Tukitoimet voivat liittyä asumiseen, toimeentuloon, opintoihin tai yleensä ohjaukseen. 6.2 Lastensuojelun tarve Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi lastensuojelulain uudistuksen jälkeen. Vuonna 2012 lastensuojeluilmoituksia jätettiin 233 koskien 137 lasta. Noin neljäsosaan ilmoituksista liittyi nuorten päihteiden käyttö, 17 %:iin vanhemman psyykkinen terveys, 12 %:iin lapsen rikollisuus ja noin 8 %:iin puutteet lapsen perushoidossa. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 46. Vuonna 2012 avohuollon tukitoimien piirissä oli 171 lasta ja jälkihuollossa 11. Vuoden 2012 lopussa huostaan otettuja lapsia oli 10 ja avohuollon tukitoimin sijoitettuja oli 4. Lastensuojelun asiakkuus on voimassa kuukausittain keskimäärin 120 lapsella ja noin 60 perheellä. Huostassa olevien lasten määrä on pysynyt vakioina. Pienet lapset sijoittuvat yleensä perhehoitoon ja murrosikäiset ammatillisiin perhekoteihin tai laitoksiin. Keuruun perusturvalautakunta vahvistaa vuosittain lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, missä määritellään perhehoidon periaatteet ja korvaukset perhehoitajalain pohjalta. 23

24 6.3 Sosiaalityön /lastensuojelun voimavarat ja palveluverkosto Lastensuojelu Keuruulla sosiaalityö on jaettu lapsiperhetyöhön ja aikuissosiaalityöhön. Johtavan sosiaalityöntekijän lisäksi on 5,5 sosiaalityöntekijän virkaa. Lastensuojelun tiimissä työskentelee 3,5 sosiaalityöntekijää, kolme perhetyöntekijää, palveluohjaaja ja kanslisti. Lastensuojelun avohuoltoon suunnataan noin 2,5 sosiaalityöntekijän työpanos, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon noin 0,5 samoin lastenvalvojan tehtäviin. Aikuissosiaalityössä on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa, joista toiseen kuuluvat vammaispalvelun tehtävät sekä kanslistin virka. Perhetyö Perhetyön tehtävänä on tukea perhettä arjessa ja elämässä eteenpäin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Perhetyötä toteutetaan kotipalveluna tai lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Keuruun kolmesta perhetyöntekijästä kahdella on amk-tutkinto ja yksi on lähihoitaja. Perhetyötä hankitaan myös ostopalveluna. Keuruun perusturvalautakunta vahvisti helmikuussa 2013 Keuruun perhetyön käsikirjan. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen turvalliseen, hyvään aikuisuuteen sekä vanhemmuuden tukeminen. Erityisnuorisotyön painopiste on henkilökohtainen nuoren kanssa tehtävä räätälöity yksilöllinen työ kuten neuvonta, tuki, ohjaus sekä palveluohjaus. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluvat mm. alle 18-vuotiaiden kuulustelut ja oikeusedustus. Palveluohjaaja toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Tulevaisuudessa palveluohjaajan tehtävät liittyvät entistä kiinteämmin lastensuojeluun sekä nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen etsimiseen. Päivystys- ja kriisipalvelut Keuruu hankkii lastensuojeluun keskittyvän virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköstä ostopalveluna. Päivystysyksikön etupäivystäjänä toimii Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n Kriisikeskus Mobile. Keuruun perusturvalautakunnalla on Kriisikeskus Mobilen kanssa ostopalvelusopimus, millä hankitaan päivystys- ja kriisipalvelut ympärivuorokautisesti yksilöiden ja perheiden tukemiseksi kriiseissä sekä niiden selvittelyssä. Kriisikeskus toimii myös rikosuhripäivystyksenä ja siellä on perheväkivaltaan perehtyneitä työntekijöitä. 24

25 Muu asiantuntijayhteistyö Keuruun perusturvalautakunnalla on ostopalvelusopimus Jyväskylän kaupungin alaisuudessa toimivan sijaishuoltoyksikön palveluista. Sijaishuoltoyksikkö hankkii sijais- ja tukiperheitä ja kouluttaa sijaisvanhempia. Sijaishuoltoyksikön avustavat kuntien sosiaalityöntekijöitä sijaispaikan hankinnassa ja tarvittaessa huostaanoton sekä sijaishuollon prosessissa. Perusturvalautakunnalla on sopimus myös Keski-Suomen lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän palveluista. Tämä työryhmä voi avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa sekä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Perheneuvolapalvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Adoptioneuvonta hankitaan ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:ltä Jyväskylästä. Jyväskylän kaupunki on kilpailuttanut lastensuojelun laitoshoidon keskisuomalaisten kuntien puolesta. Keuruun perusturvalauta on asettanut lähisuhde- ja perheväkivalta työryhmän sekä nimennyt yhdyshenkilöksi lastensuojelun sosiaalityötekijän. Työryhmä päivittää vuonna 2013 paikallisia ohjeita läheisväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon. Keuruulla on käytössä ns. turva-asunto kriisitilanteita varten. Lastenvalvoja Yksi perusturvatoimiston sosiaalityöntekijöistä toimii lastenvalvojana. Keuruulla lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat isyyden selvittäminen, lapsen huolto ja tapaamisoikeussopimusten sekä elatussopimusten vahvistaminen. Vuonna 2012 isyyden selvittämisiä oli 35, huolto ja tapaamisoikeussopimuksia vahvistettiin 85 ja elatussopimuksia Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviämistä. Tukea maksetaan, mikäli asiakkaan tai perheen tukeen oikeuttavat menot ylittävät tulot ja varat. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukilaissa säädetty perusosa on perustoimeentulotuen pohja. Esimerkiksi v kahden vanhemman ja kahden alle 10- vuotiaan lapsen perusosat ovat yhteensä Lisäksi perustoimeentulotukena myönnetään kohtuulliset asumismenot sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävänä tukena voi saada päivähoitomenot, lasten harrastusmenoja sekä erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvia menoja. Thl:n tilastojen mukaan Keuruulla myönnettiin v toimeentulotukea 482 kotitaloudelle, 806 henkilölle, keskimäärin 329 /kotitalous/kk ja 194 /hlö/kk. Valtakunnallisesti yksinhuoltajaperheitä on noin neljännes tuen saajista ja muita lapsiperheitä vajaa 5 %. 25

26 Vammaispalvelut Kuntoutusohjauksen järjestäminen alkaa vammaisten / sairaiden lasten osalta keskussairaalasta, mistä ohjaus siirtyy sovitusti kaupungin vammaispalveluiden ja / tai perusterveydenhuollon vastuulle. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmat kulkevat läpi palveluviidakon, mistä palveluohjauksen avulla kootaan tarvittavat palvelut ja etuudet. Kuntoutusohjaajat ovat yhteyshenkilöitä perheen ja eri organisaatioiden välillä ja näin pyritään löytämään lapselle ja hänen perheelleen sopiva yksilöllinen palvelukokonaisuus. Kehitysvammaisen lapsen palvelut järjestetään ensisijaisesti normaaleina sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluina, mutta kehitysvammahuollon erityisasiantuntemus ja palvelujen monimuotoisuus turvataan. Kehitysvammaisille lapsille tehdään yksilöllinen tuki- ja palvelusuunnitelma perheen ja lapsen kuntoutuksessa mukana olevien ammattihenkilöiden kanssa. Keuruulla toimii oma kehitysvammaneuvola. Tarvittaessa tukea voi saada Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kehitysvammapoliklinikalta. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisia etuuksia ovat mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut sekä asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vuosittain maksetaan muutaman lapsen kotihoidosta omaishoidon tukea, millä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 6.5 Työllisyyspalvelut Keuruulla työllisyyspalvelut on koottu perusturvan toimialalle. Työllisyyspalvelut vastaavat palkkatuetun työn, kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalihuollollisen ja kehitysvammaisten työtoiminnan järjestämisestä. Lisäksi työllisyyspalveluissa on nuorten työllistämiseen tähtäävä EK5 -hanke ja Keuruu on mukana pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävässä hallitusohjelman mukaisessa kuntakokeilussa Keuruun Työkanava hankkeella vuosina Vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Työllisyyspalvelut on organisoinut yhdessä Keuruun Yrittäjät ry:n kanssa nuorten kesätyökampanjan, minkä kautta on järjestetty vuosittain kesätyö yli 200 nuorelle kahdeksi viikoksi. Perusturvan haasteet: - lastensuojelun pätevien työntekijöiden riittävyys, pysyvyys ja osaamisen turvaaminen - ennalta ehkäisevän lastensuojelun mm. lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen - lastensuojelun avohuollon tukitoimien laaja-alainen hyödyntäminen - pienten vaikeavammaisten lasten lyhytaikaisen hoidon järjestäminen - nuorisotyöttömyyden vähentäminen, nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen 26

27 7. SIVISTYSPALVELUT 7.1 Varhaiskasvatus / Päivähoito Päivähoito on lapsiperheille suunnattu palvelu, johon jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä. Päivähoito edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa ja tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään. Päivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden leikkiin ja hoitoon sekä oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin vertaisryhmässä. Päivähoidossa huomioidaan lasten erityistarpeet ja autetaan lasta ja hänen perhettään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lapsi on yleensä päivähoidossa vanhempien työn tai opiskelun vuoksi, mutta myös kuntoutuksellista tai kasvatuksellisista syistä. Lisäksi päivähoitoa käytetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, mikäli perhe ei kykene tarjoamaan riittävää huolenpitoa lapselle. Alle kouluikäisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus päivähoitoon. Vaihtoehtoisesti alle 3- vuotiaiden lasten vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa lapsensa kotona ja saada kotihoidontukea. Päivähoitopaikkaa tulee hakea neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Vanhempien opiskelun ja työllistymisen yhteydessä hoitopaikka on järjestettävä kahden viikon kuluessa. Keuruulla päivähoitopaikka voidaan tarjota lain edellyttämässä ajassa. Päivähoitopaikat 2013 Kunnalliset päiväkodit paikkaa Yksityiset päiväkodit paikkaa Haapamäen päiväkoti 42 Päiväkoti Mesikämmen 54 Kuuselanrinteen päiväkoti 42 Päiväkoti Satulinna 21 Oravanpesä 28 Päiväkoti Tähtitarha 29 Lapin päiväkoti 42 Päiväkoti KId s Garden 21 Seipon päiväkoti 45 Yhteensä 199 paikkaa 125 paikkaa Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna Yksityisistä päiväkodeista Päiväkoti Mesikämmen tarjoaa myös vuorohoitoa arkisin klo Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoito paikkaa Pikkupetäjän ryhmäperhepäiväkoti 12 (vuorohoitoa, myös yö- ja viikonloppuhoitoa) Varuskunnan ryhmäperhepäiväkoti 12 Omassa kodissa toimivia perhepäivähoitajia 17 (x 4 lasta) 68 (joista Haapamäellä 2, Pohjoislahdella 2) Yksityisiä perhepäivähoitajia 4 Yhteensä n.110 paikkaa 27