LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016"

Transkriptio

1 LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus 1.2 Paikallinen ohjelmatyö 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1. Strategiset linjaukset 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola 5.2 Suun terveydenhuolto 5.3 Puheterapia 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia 5.5 Kouluterveydenhuolto 5.6 Lääkärien vastaanotto 5.7 Terveyskeskuspsykologit 5.8 Perheneuvola 5.9 Mielenterveystoimisto 5.10 Päihdeklinikka 6. SOSIAALIPALVELUT 6.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu 6.2 Lastensuojelun tarve 6.3 Sosiaalityön / lastensuojelun voimavarat ja palveluverkosto 6.4 Aikuissosiaalityö 6.5 Työllisyyspalvelut 7. SIVISTYSPALVELUT 7.1 Varhaiskasvatus / päivähoito 7.2 Esiopetus 7.3 Erityispäivähoito 7.4 Perusopetus Opetussuunnitelmat Koulun tukipalvelut Fyysinen oppimisympäristö Hyvinvointi ja turvallisuus 7.5 Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe 7.6 Toisen asteen koulutus 2

3 8. VAPAA-AJAN PALVELUT 8.1. Liikuntapalvelut 8.2 Nuorisopalvelut 8.3 Kulttuuripalvelut 8.4 Museo 8.5 Kirjasto 8.6 Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto 8.7 Lapsiryhmät kansalaisopistossa 8.8 Muu kuin kunnallinen tuki 9. YHDYSKUNTAPALVELUT 9.1 Tilapalvelu 9.2 Kunnallistekniikka 9.3 Rakennusvalvonta 9.4 Ympäristöterveydenhuolto 9.5 Kaavoituspalvelut 10. KUSTANNUKSET 11. SEURANTA JA ARVIOINTI 12. TOIMENPIDEOHJELMA Liitteet 3

4 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa kiteytyvät seuraavat lasten oikeudet: 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Suomen lainsäädäntö turvaa laajasti lasten ja nuorten oikeuksia. Perustuslaki turvaa lapselle ja nuorelle on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983 1) todetaan: Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomustan mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1.) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2.) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3.) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4.) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5.) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6.) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7.) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi järjestää ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 4

5 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu v Nuorisolaki muuttui , lakimuutoksen mukaan kunnassa tulee olla nuorten ohjaus ja palveluverkosto. Verkostoon tulee kuulua edustajat seuraavista tahoista: opetustoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisi, puolustushallinto. Lisäksi verkostoon voi kuulua muita viranomaistahoja. Lain perusteluihin on kirjattu, että jos kuntaan jo aikaisemmin perustetulle yhteistyöryhmälle tai verkostolle on annettu tehtäväksi käsitellä nuorten asioita, olisi järkevää, että sama toimielin voisi nuorisolakiin ehdotetuilla viranomaisilla tarvittaessa täydennettynä huolehtia myös lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä. Tällöin kunnan ei tarvitsisi erikseen ryhtyä kokoamaan uutta erillistä nuorisolaissa tarkoitettua verkostoa. Verkoston tehtäviksi on laissa määritelty seuraavat: Koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista ja niiden pohjalta arvioida nuorten tilannetta päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi (nuorten koulu- ja opiskelutilanteesta, toimeentulo- ym. asiakkuuksista, työllisyystilanteesta, asumisesta, harrastuksista) Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus (olemassa olevien palvelujen kartoittaminen ja katvealueiden tunnistaminen) Suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi Edistää nuorten palveluihin järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) v on tavoitteena, että 1. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, joista yksi on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Keuruu on ollut mukana KASTE-ohjelmaan kuuluvassa Keski- ja Itä-Suomen alueen lapsija perhehankkeissa. 5

6 1.2 Paikallinen ohjelmatyö Keuruulla valmistui naisvaltuutettujen aloitteesta v Suomen ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma: Lasten Keuruu, lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Nuorisopoliittinen ohjelma hyväksyttiin v ja päivitettiin v Lapsuuspoliittinen ohjelmatyöryhmä jatkoi avoimena foorumina seuraten ohjelman periaatteiden toteutumista ja edistäen eräiden kehittämishankkeiden, mm. Keula hankkeen, toteutusta. Ennen ohjelmakauden päättymistä työryhmä laati toisen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten Keuruu II kehittämisohjelma Ohjelman pääpaino oli alle 13- vuotiaiden palvelujen tarkastelussa, mutta soveltuvin osin näkökulmaa laajennettiin oppivelvollisuusikäisiin. Ohjelma oli toimintansa aloittavalle lasten ja nuorten johtoryhmälle käsikirjoitus, joka käsiteltiin Lapsiperheen hyvinvointi valtuustoseminaarissa. Valtuustokaudella lasten ja nuorten johtoryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Liisa Ruusilan johdolla muutaman kerran vuodessa. Työryhmässä on jaettu tietoa ja nostettu esiin ajankohtaisia lasten asioita sekä arvioitu kehittämisohjelman toteutumista. Työryhmä on päivittänyt kolmannen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten ja nuorten Keuruu III - kehittämisohjelma , mikä samalla on uudistetun lastensuojelulain 12 :n edellyttämä suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Valtuustokaudella työryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maija Kajosmäen johdolla vähintään kaksi kertaa vuodessa, arvioinut ohjelman toteutumista ja tehnyt esityksiä palvelujen kehittämisestä. Lisäksi Vanhemmuuden Keuruu pienryhmä on laatinut esitteen Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua, missä on esitetty tietä riittävään vanhemmuuteen sekä palveluverkostoa. Esitettä on käytetty työkaluna, neuvolassa, päivähoidossa, kouluilla ym. Työryhmä on päivittänyt ohjelman valtuustokaudelle Lasten Keuruu -työryhmään ovat osallistuneet terveystyön yksikön osastonhoitaja, kulloinkin lasten ja nuorten asioista vastuussa oleva terveyskeskuspsykologi, erityisyksikön sosiaalityöntekijä, päivähoidon esimies, erityislastentarhanopettaja, erityisopetuksen yhdyshenkilö, lastensuojelusta vastaava sosiaalityöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, suurimman ala-asteen ja yläasteen rehtorit, vapaaaikatoimenpäällikkö, nuorisoasiainhoitaja ja kiinteistöpäällikkö. Työryhmän sihteerinä on toiminut perusturvatoimiston toimistonhoitaja. Ohjelman kuvituksen on tehnyt Liisa Ruusila. 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset Lasten Keuruu III on lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Lasten Keuruu työryhmä toimii nuorisolain mukaisena nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. 6

7 Ohjelmatyölle on asetettu kaksi rajausta: 1. Ohjelmassa käsitellään pääsääntöisesti alle18-vuotiaiden hyvinvointia ja palveluja. 2. Ohjelma keskittyy julkisiin palveluihin 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA Tilastokeskuksen väestöennusteen (v ) mukaan lasten määrä Keuruulla tulee edelleen vähenemään syntyvyyden laskun ja muuttoliikkeen vuoksi v v v yht Alle kouluikäisten määrässä ei näyttäisi lähivuosina tapahtuvan enää oleellista vähenemistä, mutta kouluikäisten määrä pienenee. Keuruulla on yli asuntokuntaa, näistä noin joka viidennessä asuu vähintään yksi alle 18-vuotias Keuruu, asuntokunnat vähintään yksi alle 18 v, 20,6 20, ,3 Keuruu / % Keski-Suomi / % 23,1 22,9 22,6 22,4 koko maa / % 23,6 23,4 23,1 22,9 Keuruulla on noin perhettä. Perheistä lapsiperheitä on reilu kolmannes (1076) Keuruu, perheitä lapsiperheitä ed 35,4 35,3 34,5 34,4 Keuruu / % Keski-Suomi / % 39,6 39,4 39,1 38,9 koko maa / % 40,5 40,3 40,0 39,7 Vuonna 2011 yksilapsisia perheistä oli 44,6 %, kaksilapsisia 34,8 %, kolmilapsisia 15,1 % ja neljä tai enemmän 5,5 %. 7

8 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia Lapsuuden ja nuoruuden aikana rakentuu pohja aikuisuudelle. Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan pitää yhteiskunnallisena itseisarvona ja suomalaiselle yhteiskunnalle menestystekijänä. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Perheen hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus luovat edellytyksiä lapsen kehitykselle ja kasvulle. Raskauden aika ja ensimmäiset elinvuodet muokkaavat vahvasti ihmisen kehitystä. Varhainen vuorovaikutus on lapsen kehityksen kannalta merkittävä. Varhainen vuorovaikutussuhde rakentaa vauvalle kyvyn toimia ja elää ihmissuhteissa koko elämän ajan. Murrosiässä turvallinen kasvuympäristö mahdollistaa nuoren itsenäistymistä. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Mm. kattava neuvolajärjestelmä, kaikille avoin päivähoito ja ilmainen peruskoulu tarjoavat kaikille suomalaisperheille merkittävän tuen lasten kasvatuksessa. Käytännön lapsi- ja nuorisokasvatuksessa ei pidä unohtaa myöskään vapaa-ajan vertaisryhmiä ja kasvuyhteisöjä. 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa Keuruun kaupunki Keuruu on noin asukkaan kaunis maaseutukaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Jyväskylään on noin 60 km ja Tampereelle 120 km. Keuruu on pinta-alaltaan laaja 1430 km 2 ja harvaan asuttu (8,6 as/km 2 ). Vuonna 2011 Keuruun väestöstä oli 6,4 % 0-6-vuotiaita, 0-18-vuotiaita oli 18,9 % ja 25 % oli yli 65-vuotiaita. Vastaavat luvut koko maassa olivat 7,8 %, 21,3 % ja 18,1 %. 8

9 Tulotaso Verotulot asukasta kohden olivat v Keuruulla /asukas ja koko maassa e/asukas. Vuonna 2010 kaupungin yleinen pienituloisuusaste oli 17,4, kun vastaava koko maassa oli 14,9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli Keuruulla 18,6 ja koko maassa 14,8. Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle (pienempi kuin 60 % mediaanista). Asuminen Ahtaasti asuvia asuntokuntia (vähemmän kuin huone/asukas) oli v Keuruulla 7,5 % ja koko maassa 8,9% asuntokunnista. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Keuruulla 29,6 % ja koko maassa 29,3 % lapsiasuntokunnista. Yleistä asumistukea sai 2011 Keuruulla 5,5 % ja koko maassa 6,5 % asuntokunnista. Koulutustaso Vuonna vuotta täyttäneistä keuruulaisista 41,9 %:lla oli keskiasteen koulutus ja 21,2 % korkea-asteen koulutus. Koko maan vastaavat luvut olivat 39,5 % ja 28,2 %. Työllisyysaste Vuonna 2011 Keuruulla oli työttömänä 12,1 % työvoimasta, vastaava luku koko maassa oli 9,4 %. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä %:na vuotiaasta työvoimasta oli Keuruulla 20,1 % ja koko maassa 11,9 %. Perhesuhteet Avioeroja vuotiailla /1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti oli Keuruulla v vain 8,6 kun vastaava luku koko maassa oli 16,7. Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 18,6 %, vastaavasti koko maassa 20,3 %. Päihteiden käyttö Alkoholijuomien myynti/asukas 100 % alkoholina oli v Keuruulla 9,7 l ja koko maassa 8,2 l. Päihtyneiden säilöönottoja oli 13,5/1 000 asukasta, kun koko maassa oli 14,4. Poliisin tietoon tulleita kaikkia huumausainerikoksia oli 1,8/1 000 asukasta kun koko maassa oli 3,8. Kouluterveyskysely Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Keuruulla monet asiat olivat parantuneet verrattuna edelliseen kyselyvuoteen sekä 8. ja 9. luokkalaisten että lukion 1. ja 2. luokkalaisten kohdalla. Yläkoululaisten huolenaiheena nousivat esiin perheen yhteisten ateriointien vähentyminen, tupakoinnin ja huumekokeilujen lisääntyminen sekä koulutyön liian suuri määrä. Lukiolaisilla huolenaiheeksi nousivat keskusteluvaikeuksien lisääntyminen vanhempien kanssa ja ylipainoisten määrä. (tilastot / indikaattorit liite 1) 9

10 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1 Strategiset linjaukset Kuntalain mukaan kaupunki pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueelleen. Keuruun kunta- ja palvelustrategian mukaan Keuruu on vuonna 2017 Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva, saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Painopisteinä kehittämisessä ovat: elinvoimainen Keuruu moderni ja viihtyisä asuinympäristö palveleva Keuruu 10

11 Kaupungin visio lasten ja nuorten palvelujen ja toimintojen osalta on Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua Kasvan etsin uskallan rakastan uskon unelmoin leikin liikun asun Keuruulla on perinteisesti ollut käytettävissä lapsiperheille hyvät perus- ja erityispalvelut. 11

12 Keuruun lapsuuspoliittiset ohjelmat ovat perustuneet seitsemän kohtaiseen Keuruun lasten oikeuksienjulistukseen. Nämä linjaukset ovat relevantteja edelleen. 1. Keuruulla lapsi / nuori on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. 2. Keuruulla lapsella / nuorella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. 3. Keuruulla lapsen / nuoren tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. 4. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. 5. Lapselle / nuorelle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä 6. Lasten / nuorten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. 7. Lapsen / nuoren on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Lisäyksenä Lapsen / nuoren kuuleminen ja osallisuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, toiminnoissa ja vaikuttamisessa tulee turvata. 12

13 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola tukee ja auttaa vanhemmuudessa. Tavoitteena on, että perheet tunnistavat omat voimavaransa ja kykenevät tekemään perheen terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapavalintoja. Neuvolat mahdollistavat vanhemmille ajantasaisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan terveyttä edistävän tiedon liittyen vauvan odotukseen, lapsen kehitykseen ja perheeseen. Toimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta. Äitiysneuvolan tavoitteena on myös raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaaminen. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, kotikäynnit ja perhevalmennusryhmät. Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea tulevaa vanhemmuutta ja lisätä vanhempien luottamusta omiin kykyihinsä lapsen hoitajana ja kasvattajana. Tavoitteena on myös mahdollisimman myönteinen synnytyskokemus. Lastenneuvola palvelee alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Tavoitteena on turvata lapselle terve kasvu ja kehitys sekä edistää koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa tuetaan luottamaan omiin kykyihin vanhempina vahvistamalla voimavaroja lapsilähtöisessä kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa sekä oman itsensä ja parisuhteensa hoitamisessa. Neuvolan työmuotoina ovat määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset, ryhmäneuvolat, kotikäynnit, henkilökohtaiset hoito- ja kuntoutussuunnitelmat sekä vuorovaikutusta tukevat haastattelut. Terveystarkastukset ovat keskeinen osa lastenneuvolatyötä. Niiden tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen seuranta, tukeminen sekä mahdollisten poikkeamien mahdollisimman aikainen toteaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä toimivien tukikeinojen etsiminen. Perheille tarjotaan erilaisia terveyden kannalta edullisia vaihtoehtoja ja keskustellaan valintojen seurauksista lapsen ja koko perheen terveydelle ja hyvinvoinnille. Neuvolatapaamisten painopiste on vauvavaiheessa ja tavoitteena on auttaa vanhempia luomaan lapseensa turvallinen ja vastavuoroinen kiintymyssuhde sekä muodostamaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana. Tapaamisissa pyritään löytämään erityistuen tarpeessa olevat lapset ja perheet. Yhteistyössä päivähoidon ja koulutoimen kanssa neuvola toteuttaa ryhmäneuvolan esikouluikäisille lapsille. Lasten rokotussuojasta huolehtiminen kuuluu myös neuvolan perustehtäviin. Keuruulla äitiys- ja perhesuunnittelu ja lastenneuvolatyössä työskentelee 4 terveydenhoitajaa. 13

14 Haasteet: Terveysriskien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen Imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteet, raskausdiabeteksen käypähoitosuositus, lasten ylipainon ennaltaehkäisyn tehostaminen (mm. neuvokas perhe) Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien sekä perhe- ja parisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puuttuminen (mittarit audit, depressioseula, läheisväkivaltaseula) Tulee olla tarpeeksi aikaa keskusteluun ja vanhemmuuden tukemiseen, sovitut yhteistyö- ja hoitokäytännöt riskitilanteissa, välitön puuttuminen Neuvolatarkastuksista poisjäävien perheiden tuen tarpeen selvittäminen 5.2 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto tukee vanhempia ja lapsia suun ja hampaiden hyvän kotihoidon oppimisessa ja kannustaa terveellisten ravintotottumusten omaksumisessa. Suun terveyden ylläpitämisessä korostetaan vanhempien vastuuta lapsen suun puhdistamisessa. Lapsen suun puhdistaminen on vanhempien vastuulla n. kymmenen ikävuoden tienoille, kunnes käden motoriikka on riittävä hampaiden puhdistamiseen. Lastenneuvolan terveydenhoitajat kehottavat vanhempia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle lapsen ollessa 6-8 kk ikäinen. Lapselle laaditaan yksilökohtainen ennaltaehkäisevän suunhoidon suunnitelma. Hammaslääkäri suorittaa laajan suun terveystarkastuksen 1, 5, ja 8- luokkalaisille ja tekee hoitosuunnitelman, jossa otetaan huomioon mm. reikiintymisriski, ravintotottumukset ja purennalliset seikat. Hoito on maksutonta 15 ikävuoteen asti, jonka jälkeen vastuu hoitoon hakeutumisesta on nuorella itsellään yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoito on maksutonta 18 ikävuoteen asti, mutta 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta käynnistä maksuasetuksen mukainen maksu. 14

15 Haasteet: - Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen on lisääntynyt huonojen ravintotottumusten ja vähäisen hampaiden harjaamisen vuoksi. Haasteena on vaikuttaa kouluikäisten suun ja hampaiden kotihoitoon sekä ruokailutottumuksiin yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulun, päivähoidon sekä eri harrastusjärjestöjen kanssa. Myös pienten lasten vanhempia pitää motivoida huolehtimaan lastensa suun terveydestä ja näyttämään hyvää esimerkkiä terveystottumuksissa. - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntia järjestämään: 1) ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yhden suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion 2) 1-6 vuotiaalle lapselle vähintään 3 suun terveydentilan tarkastusta, lapsen ollessa 1-2 v, 3-4v ja 5-6 v. 3) koululaiselle määräaikainen suun terveydentilan tarkastus tulee suorittaa 1 lk:lla, 5 lk:lla ja 8 lk:lla 4) opiskelijalle suun terveyden tilan tarkastus tulee suorittaa vähintään kerran opiskeluaikana 5.3 Puheterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa alueella Keuruu-Multia-Petäjävesi työskentelee yksi puheterapeutti, jonka työkenttään kuuluvat sekä lapset että aikuiset. Työnkuva painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapia toteutetaan yksilö-, ryhmä-, tai yhteisöllisenä kuntoutuksena sekä sisältää vanhempien ja lähiympäristön ohjauksen / konsultoinnin että tarvittaessa puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen suunnittelun ja ohjauksen. Puheterapian keinoin pyritään ennaltaehkäisemään, lieventämään ja poistamaan äänen, puheen ja/tai kielen pulmia. Keskeisenä lähtökohtana on hyvä vuorovaikutussuhde sekä tiivis yhteistyö vanhempien ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Päätavoitteena on kuntoutuksen järjestyminen säännöllisinä, toimivina käytänteinä lapsen arjessa. Perheet ohjautuvat vastaanotolle vanhempien aloitteesta, lastenneuvolakäynnin jälkeen tai päivähoidon työntekijöiden ohjaamina. Varhainen puuttuminen ja tuen järjestäminen on tärkeää ja tuloksellista, tällöin lapsen kasvuympäristössä ei-kielellinen / kielellinen vuorovaikutus vahvistuu ja taataan kehitykselle suotuisat ympäristöt ja menetelmät. Puheterapeuttinen ohjaus/yhteistyö vanhempien kanssa voidaan aloittaa jo alle 1-vuotiaan lapsen perheen kanssa. Monissa kielellisissä häiriöissä terapia on pitkäaikaista ja varhain aloitettu, riittävän tiivis puheterapia eri muodoissaan antaa parhaan tuloksen. Puheterapian tuloksiin vaikuttavat myös mm. häiriön syyt, laajuus sekä lapsen perheen ja lähiympäristön motivaatio. Tiiviillä, suunnitelmallisella, yhteisöllisellä kielellisellä kuntoutuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja poistetaan oppimisen esteitä. Tärkeää on verkostotyö lapsen lähi-ihmisten kesken lapsen omassa arjessa (yhteistyössä vanhempien, kelton, muiden erityistyöntekijöiden, päivähoidon henkilöiden kanssa). Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin esim. psykologille, toimintaterapeutille, fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle. Kuntoutussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan paikallisin voimin mahdollisimman pitkälle. 15

16 Tarve puheterapeuttiseen kuntoutukseen voi jatkua kouluiässä. Kielellisillä taidoilla on suuri merkitys muulle oppimiselle mm. lukeminen, kirjoittaminen ja kuullun/luetun ymmärtäminen. Tällä hetkellä terveyskeskusresurssien puitteissa ei pystytä järjestämään kouluikäisten puheterapiaa. Kelan kuntoutuskriteerit täyttävä vaikeavammainen lapsi saa puheterapiaa Kelan kustantamana, jos palvelujen tuottaja löytyy. Muiden lasten kohdalla vastuu siirtyy koulun erityisopetukselle/luokanopettajalle. Määrällisesti eniten puheterapiakäyntejä on lapsilla, joilla on viivästynyttä kielellistä kehitystä, epäselvää puhetta tai kun kyse on laajemmasta kielen erityisvaikeudesta, johon liittyy sekä puheen tuoton pulmia että eriasteisia puheen ymmärtämisen hankaluuksia sekä muita kehityksellisiä pulmia kuten motoriikan eriytymättömyyttä tai keskittymisvaikeutta. Haasteet: - puheterapian tarve resursseja suurempi. - puheopetuksen ja yhteisöllisen kielellisen kuntoutuksen jatkuvuuden takaaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - puheterapian asiantuntemuksen ja käytänteiden sekä toimintatapojen juurruttaminen lapsen arkeen - kielellisten pulmien ennaltaehkäisy sisältäen varhaisen tuen järkevän mahdollistamisen lapsen/perheen tarpeita huomioiden 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia Lääkinnällinen kuntoutus Keuruulla lasten ja nuorten kuntoutusasiat käsitellään omassa työryhmässä johon kuuluu vakiojäsenenä apulaisylilääkäri sekä lasten lääkinnällisen kuntoutuksen yhdyshenkilö (toimintaterapeutti). Kuntoutuspalaveriin kutsutaan paikalle vanhempien kirjallisella luvalla lapsen tai nuoren arjessa toimivat lähityöntekijät. Kuntoutustyöryhmässä laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa kuvataan ne mahdolliset tukitoimet, joita arjen toiminnan sujumisessa olisi huomioitava. Tukitoimien järjestämisessä pyritään huomioimaan paikallisesti järjestettävien tukitoimien resurssit, kolmannen sektorin toiminta sekä mahdolliset tarvittavat ostopalvelutarpeet. Vanhemmat hyväksyvät kuntoutussuunnitelman ennen kuin se siirretään lapsen potilastietojärjestelmään. Kuntoutuksessa korostuu entistä enemmän arjessa tapahtuva ohjaus, neuvonta sekä ryhmätoiminta. Ohjausta pyritään enenevässä määrin saada lapsen luonnolliseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä voi tehdä esityksen kuntoutuksen tarpeellisuuden arvioinnista ja sen järjestämisestä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten asioissa. Keuruun alueelle on nimetty kuntoutustyöryhmän yhdyshenkilön lisäksi avainhenkilöt lasten ja nuorten kuntoutuksen asioissa alle kouluikäisille, ala-asteikäisille ja yläasteikäisille. 16

17 Fysioterapia & Toimintaterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa Keuruun kuntoutuksessa toimii lasten ja nuorten parissa fysioterapeutteja ja toimintaterapeutti. Toiminta painottuu lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin ja ohjaus- ja neuvonta työhön. Ensisijaisena tavoitteena on lasten ja nuorten toimintakyvyn tukeminen kiinteässä yhteistyössä vanhempien ja eri ammattiryhmien kanssa. Toimintakyvyn arvioinneilla pyritään selvittämään, onko tarvetta arjen tukitoimiin. Arviointeja voidaan tehdä joko vastaanottokäynnein, kotikäynnein tai vaikkapa kouluympäristössä, aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Terveyskasvatusryhmiä järjestetään yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Aiheina ovat mm. kouluergonomia ja ryhtiin liittyvät asiat. Keuruun ja Multian alueilla toimii toimintaterapeutin ja erityisliikunnanohjaajan toteuttamat motoriikkaryhmät. Lapset valitaan ryhmiin yhteistyössä päiväkodin ja koulun kanssa. Ryhmien tavoitteina on motoristen, hahmottamisen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toimintaterapeutti toteuttaa ryhmiä myös yksilöllisten tarpeiden mukaan, esimerkiksi sosiaalisten taitojen ryhmiä. Haasteet: - toimintakyvyn arviointitulokset - todetaan tukitoimien tarve - resurssit tukitoimintatarpeisiin ovat puutteelliset - lähiympäristön vastuu, sitoutuminen ja rooli kuntoutustyöryhmässä yhdessä tehdyn suunnitelman läpikäymisestä vanhempien kanssa, sen liittäminen vasuun, hojksiin - siirtopalaverit jotka mahdollistavat tiedon siirron kun lapsi siirtyy hoitopaikasta kouluun, eskariin - tiivis yhteistyö vanhempien kanssa - vanhempien ohjaus kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden piiriin -vähän liikkuvien ja ylipainoisten lasten ja nuorten määrän lisääntyminen, nuorten tulevaivat/ toimivien ennaltaehkäisevien interventioiden kehittäminen 5.5 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävät ovat: - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä vanhempien ja opetus- ja oppilashuoltoon kuuluvien aikuisten kanssa. - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen -osallistuminen koko kouluyhteisön ja terveyden edistämiseen oman ammatin asiantuntemuksella. - toimia asiantuntijana terveystiedon oppitunneilla 17

18 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 3 terveydenhoitajaa. Koululääkäreiden työskentelee kouluilla n.1,25 päivää/vk. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata oppilaan mahdollisimman hyvä terveys ja sen ylläpitäminen, terveellisten elämäntapojen omaksuminen sekä tunnistaa terveyttä suojaavia tekijöitä. Kouluterveydenhuolto vahvistaa lapsen/nuoren edellytyksiä oppimiselle ja aikuisuudelle. Työtä tehdään yhdessä vanhempien, opettajien, koululääkäreiden, psykologien, perheneuvolan, sosiaalityöntekijöiden sekä fysio- ja toimintaterapian kanssa. Lapsen/nuoren psyykkisen ja fyysisen terveydenseurannan ja siinä tukemisen lisäksi se pyrkii vaikuttamaan oppilaan koulu- ja elinympäristöön ja elinolosuhteisiin. Kouluterveydenhuollossa tuetaan myös suun terveydenhoitoa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan joka vuosi. Laajat terveystarkastukset tehdään 1 lk, 5 lk ja 8 lk:lla. Nämä tarkastukset pitävät sisällään terveydenhoitajan ja koululääkärin sekä vanhemman/huoltajan tapaamisen. Opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri tapaa opiskelijan 2. vuosiluokalla. Vanhemmille lähetetään terveyskysely jonka he täyttävät yhdessä lapsen/nuoren kanssa ennen terveystarkastukseen tuloa. Vanhempia lähestytään myös muiden vuosiluokkien terveystarkastuksissa tarjoamalla mahdollisuuden osallistua tarkastuksiin. Terveystarkastuksissa oppilaat arvioivat vointiaan, kouluselviytymistään sekä kokemuksia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Luokanopettaja/-valvoja osallistuu hyvinvoinnin arviointiin kertomalla oman näkemyksensä lapsen/nuoren oppimisesta ja kouluselviytymisestä. Haasteet: - terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy syrjäytymisuhan varhainen toteaminen ja puuttuminen sekä moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten tukemiseen mahdollisissa riskitilanteissa. - lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisyn ja hoidon tehostaminen uudenlaiset työkalut käyttöön mahdollisimman moniammatillisesti, esim. sydänliiton neuvokas perhe, mahtavat muksut ja suurenmoiset nuoret -aineistot ja koulutukset, interaktiiviset painonhallintaryhmät (IIRO-hanke) - väkivallan ja sen uhan ennaltaehkäisy, toteaminen ja varhainen puuttuminen - nuorten tukeminen aggression oikeanlaisessa käsittelyssä ja tunteiden ilmaisussa yhteinen moniammatillinen koulutus. - turva- ja tunnetaitojen tukeminen (seksuaalinen koskemattomuus, netin käyttö, digitaaliset pelit, peli-ikärajat) 18

19 5.6. Lääkärien vastaanotto Lääkärit huolehtivat osaltaan väestön yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, terveysneuvonnasta ja terveydenhoidosta poliklinikalla. Heidän vastuullaan on lääkärin osuus äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Hoidon tarpeen arviointikäytäntöjä arvioidaan jatkuvasti ja niitä muutetaan sen mukaisesti, että lääkärin vastaanotolle pääsy perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon tarpeen arviointia toteutetaan poliklinikalla, neuvolassa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa ja fysioterapiayksikössä. Haasteet: - Lasten ja nuorten kuten muunkin väestön pääsy lääkärin vastaanotolle on turvattava tarvittaessa hoitotakuun mukaisesti. - Väestövastuulääkärijärjestelmän ylläpitäminen - Lääkärien ja hoitajien työnjaon kehittäminen ja tehostaminen tarkoituksenmukainen lääkärien työajan käyttö - Lääkärien hyvä rekrytointi (terveyskeskuslääkäreistä jatkuva pula) - Lääkäriresurssien turvaaminen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä työssä 5.7. Terveyskeskuspsykologit Terveysaseman psykologit palvelevat Keuruun, Multian ja Petäjäveden väestöä. Aikuisten ja nuorten kohdalla psykologityö koostuu elämäntilannekriisien hoidosta, ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä ja kestoltaan rajatuista keskustelukäynneistä. Alle kouluikäisten lasten kohdalla työ keskittyy kehitystaso- ja kouluvalmiusarvioihin. Lasten asioissa psykologi toimii yhteistyössä mm. puhe- ja toimintaterapeutin, päivähoidon sekä neuvolan kanssa. Haasteet: - seututk:n myötä työalue on kasvanut, resurssit ennallaan - työn suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön - työnjakoasiat muiden tahojen kanssa 5.8 Perheneuvola Erityispalveluyksikön perheneuvola tukee perheitä lasten kasvussa ja perhe-elämän muutosvaiheissa järjestämällä ohjausta ja neuvontaa. Perheneuvolassa etsitään yhdessä keskustellen ratkaisuja ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Perheneuvolassa työskentelee kokoaikainen psykologi, jonka työparina perhekeskeisessä työssä toimii erityispalveluyksikön sosiaalityöntekijä. Työparityöskentely mahdollistaa työskentelyn haastavissa perhetilanteissa ja terapeuttisen työskentelyn erikseen vanhempien ja lapsen kanssa. 19

20 Haasteet: - Yhteistyön edistäminen muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (mm. erikoissairaanhoito, lastensuojelu, varhaiskasvatus, äitiys- ja lastenneuvola, tk:n erityistyöntekijät, oppilashuolto) - Tiedottaminen (em. tahoille ja kuntalaisille) - Toimivien ohjauskäytäntöjen kehittäminen - Vanhempainryhmätoiminnan käynnistäminen - Toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen (henkilökunnan vaihtuvuuden minimoiminen) 5.9 Mielenterveystoimisto Erityispalveluyksikön/Mielenterveystoimisto tarjoaa psykiatrisen avohoidon palveluja yli 18- vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista hoitoa mielenterveysongelmien takia. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Mielenterveystoimiston työmuotoja ovat yksilö-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi yhteistyötä tehdään erityisesti Kelan, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaalitoimen kanssa. Mielenterveystoimistossa työskentelee työryhmä, johon kuuluu lääkäri, psykologi, 2 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä sosiaalityöntekijä. Haasteet: mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy nuorille sopivien palvelujen kehittäminen mielenterveyspotilaiden lasten huomiointi ja tukeminen 5.10 Päihdeklinikka Erityispalveluyksikön/Päihdeklinikka tarjoaa hoitoa erilaisiin riippuvuusongelmiin. Lasten ja perheiden myönteistä kehitystä tuetaan tarjoamalla hoitoa sekä perheiden vanhemmille, että myös alaikäisille nuorille. Hoito Päihdeklinikalla on yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmäkeskeistä. Päihdeklinikalla työskentelee 2 päihde/psykiatrista sairaanhoitajaa. Haasteet: - henkilökunnan resurssien riittävyys 20

21 6. SOSIAALIPALVELUT 6.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu Sosiaalityö on ammatillista ohjausta ja neuvontaa, sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä tukitoimia, joilla edistetään yksilön ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Sosiaalityöhön kuuluvat mm. lastensuojelu, päihdetyö, vammaispalvelut, toimeentuloturva ja työllistämiseen liittyvät tehtävät. Lastensuojelulla pyritään edistämään lasten hyvinvointia kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lasten suojelun kokonaisuus Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, kotipalvelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen peruspalveluissa ja järjestötoiminnassa) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Ehkäisevä lastensuojelu Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään perustyössä lasten parissa mm. neuvoloissa, päivähoidossa ja koulussa. Sosiaalitoimen näkökulmasta ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan mm. järjestöjen tuella: Pelastakaa Lapset ry välittää tukiperheitä. 21

22 Lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat: lastensuojelutarpeen selvitys avohuollon tukitoimet lapsen kiireellinen sijoitus huostaanotto kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto. Lastensuojeluasia tulee vireille sosiaalitoimessa hakemuksesta pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioinnista lastensuojeluilmoituksella kun lastensuojelun työntekijä on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta Lastensuojelutarpeen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään lastensuojelulain 25 :ssä. Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijän on ratkaistava seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Avohuollon tukitoimet Jos kasvuolot tai lapsi itse vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä, on aloitettava viipymättä avohuollon tukitoimet. Avohuollon tukena voidaan järjestää esim. tukihenkilö, perhetyötä ja päivähoitoa. Jos lastensuojelun tarve johtuu oleellisilta osin riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, kunnan on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisolojen puutteet tai järjestettävä tarpeenmukainen asunto. Avohuollon tukitoimista päättävät sosiaalityöntekijät. Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti. Kiireellisestä sijoituksesta Keuruulla päättävät sosiaalityöntekijät tai perusturvajohtaja. 22

23 Huostaanotto Jos kasvuolot tai lapsi vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet ole sopivia, mahdollisia tai riittäviä. Lapsi on otettava huostaan. Huostaanotto voidaan toteuttaa kuitenkin vain, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Keuruulla perusturvajohtaja päättää huostaanotosta ja sijaishuollosta, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi eivät vastusta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista. Jos asiaa vastustetaan, asian ratkaisee Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa, laitoshuoltona lastenkodissa, koulukodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa. Jälkihuolto Sijaishuollon tai puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoituksen jälkeen lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuollon tukitoimiin 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille. Tukitoimet voivat liittyä asumiseen, toimeentuloon, opintoihin tai yleensä ohjaukseen. 6.2 Lastensuojelun tarve Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi lastensuojelulain uudistuksen jälkeen. Vuonna 2012 lastensuojeluilmoituksia jätettiin 233 koskien 137 lasta. Noin neljäsosaan ilmoituksista liittyi nuorten päihteiden käyttö, 17 %:iin vanhemman psyykkinen terveys, 12 %:iin lapsen rikollisuus ja noin 8 %:iin puutteet lapsen perushoidossa. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 46. Vuonna 2012 avohuollon tukitoimien piirissä oli 171 lasta ja jälkihuollossa 11. Vuoden 2012 lopussa huostaan otettuja lapsia oli 10 ja avohuollon tukitoimin sijoitettuja oli 4. Lastensuojelun asiakkuus on voimassa kuukausittain keskimäärin 120 lapsella ja noin 60 perheellä. Huostassa olevien lasten määrä on pysynyt vakioina. Pienet lapset sijoittuvat yleensä perhehoitoon ja murrosikäiset ammatillisiin perhekoteihin tai laitoksiin. Keuruun perusturvalautakunta vahvistaa vuosittain lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen, missä määritellään perhehoidon periaatteet ja korvaukset perhehoitajalain pohjalta. 23

24 6.3 Sosiaalityön /lastensuojelun voimavarat ja palveluverkosto Lastensuojelu Keuruulla sosiaalityö on jaettu lapsiperhetyöhön ja aikuissosiaalityöhön. Johtavan sosiaalityöntekijän lisäksi on 5,5 sosiaalityöntekijän virkaa. Lastensuojelun tiimissä työskentelee 3,5 sosiaalityöntekijää, kolme perhetyöntekijää, palveluohjaaja ja kanslisti. Lastensuojelun avohuoltoon suunnataan noin 2,5 sosiaalityöntekijän työpanos, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon noin 0,5 samoin lastenvalvojan tehtäviin. Aikuissosiaalityössä on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa, joista toiseen kuuluvat vammaispalvelun tehtävät sekä kanslistin virka. Perhetyö Perhetyön tehtävänä on tukea perhettä arjessa ja elämässä eteenpäin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Perhetyötä toteutetaan kotipalveluna tai lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Keuruun kolmesta perhetyöntekijästä kahdella on amk-tutkinto ja yksi on lähihoitaja. Perhetyötä hankitaan myös ostopalveluna. Keuruun perusturvalautakunta vahvisti helmikuussa 2013 Keuruun perhetyön käsikirjan. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen turvalliseen, hyvään aikuisuuteen sekä vanhemmuuden tukeminen. Erityisnuorisotyön painopiste on henkilökohtainen nuoren kanssa tehtävä räätälöity yksilöllinen työ kuten neuvonta, tuki, ohjaus sekä palveluohjaus. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluvat mm. alle 18-vuotiaiden kuulustelut ja oikeusedustus. Palveluohjaaja toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilönä. Tulevaisuudessa palveluohjaajan tehtävät liittyvät entistä kiinteämmin lastensuojeluun sekä nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen etsimiseen. Päivystys- ja kriisipalvelut Keuruu hankkii lastensuojeluun keskittyvän virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköstä ostopalveluna. Päivystysyksikön etupäivystäjänä toimii Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n Kriisikeskus Mobile. Keuruun perusturvalautakunnalla on Kriisikeskus Mobilen kanssa ostopalvelusopimus, millä hankitaan päivystys- ja kriisipalvelut ympärivuorokautisesti yksilöiden ja perheiden tukemiseksi kriiseissä sekä niiden selvittelyssä. Kriisikeskus toimii myös rikosuhripäivystyksenä ja siellä on perheväkivaltaan perehtyneitä työntekijöitä. 24

25 Muu asiantuntijayhteistyö Keuruun perusturvalautakunnalla on ostopalvelusopimus Jyväskylän kaupungin alaisuudessa toimivan sijaishuoltoyksikön palveluista. Sijaishuoltoyksikkö hankkii sijais- ja tukiperheitä ja kouluttaa sijaisvanhempia. Sijaishuoltoyksikön avustavat kuntien sosiaalityöntekijöitä sijaispaikan hankinnassa ja tarvittaessa huostaanoton sekä sijaishuollon prosessissa. Perusturvalautakunnalla on sopimus myös Keski-Suomen lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän palveluista. Tämä työryhmä voi avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa sekä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Perheneuvolapalvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Adoptioneuvonta hankitaan ostopalveluna Pelastakaa Lapset ry:ltä Jyväskylästä. Jyväskylän kaupunki on kilpailuttanut lastensuojelun laitoshoidon keskisuomalaisten kuntien puolesta. Keuruun perusturvalauta on asettanut lähisuhde- ja perheväkivalta työryhmän sekä nimennyt yhdyshenkilöksi lastensuojelun sosiaalityötekijän. Työryhmä päivittää vuonna 2013 paikallisia ohjeita läheisväkivallan ehkäisyyn ja hoitoon. Keuruulla on käytössä ns. turva-asunto kriisitilanteita varten. Lastenvalvoja Yksi perusturvatoimiston sosiaalityöntekijöistä toimii lastenvalvojana. Keuruulla lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat isyyden selvittäminen, lapsen huolto ja tapaamisoikeussopimusten sekä elatussopimusten vahvistaminen. Vuonna 2012 isyyden selvittämisiä oli 35, huolto ja tapaamisoikeussopimuksia vahvistettiin 85 ja elatussopimuksia Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviämistä. Tukea maksetaan, mikäli asiakkaan tai perheen tukeen oikeuttavat menot ylittävät tulot ja varat. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukilaissa säädetty perusosa on perustoimeentulotuen pohja. Esimerkiksi v kahden vanhemman ja kahden alle 10- vuotiaan lapsen perusosat ovat yhteensä Lisäksi perustoimeentulotukena myönnetään kohtuulliset asumismenot sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävänä tukena voi saada päivähoitomenot, lasten harrastusmenoja sekä erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvia menoja. Thl:n tilastojen mukaan Keuruulla myönnettiin v toimeentulotukea 482 kotitaloudelle, 806 henkilölle, keskimäärin 329 /kotitalous/kk ja 194 /hlö/kk. Valtakunnallisesti yksinhuoltajaperheitä on noin neljännes tuen saajista ja muita lapsiperheitä vajaa 5 %. 25

26 Vammaispalvelut Kuntoutusohjauksen järjestäminen alkaa vammaisten / sairaiden lasten osalta keskussairaalasta, mistä ohjaus siirtyy sovitusti kaupungin vammaispalveluiden ja / tai perusterveydenhuollon vastuulle. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen vanhemmat kulkevat läpi palveluviidakon, mistä palveluohjauksen avulla kootaan tarvittavat palvelut ja etuudet. Kuntoutusohjaajat ovat yhteyshenkilöitä perheen ja eri organisaatioiden välillä ja näin pyritään löytämään lapselle ja hänen perheelleen sopiva yksilöllinen palvelukokonaisuus. Kehitysvammaisen lapsen palvelut järjestetään ensisijaisesti normaaleina sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluina, mutta kehitysvammahuollon erityisasiantuntemus ja palvelujen monimuotoisuus turvataan. Kehitysvammaisille lapsille tehdään yksilöllinen tuki- ja palvelusuunnitelma perheen ja lapsen kuntoutuksessa mukana olevien ammattihenkilöiden kanssa. Keuruulla toimii oma kehitysvammaneuvola. Tarvittaessa tukea voi saada Keski- Suomen sairaanhoitopiirin kehitysvammapoliklinikalta. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisia etuuksia ovat mm. vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut sekä asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vuosittain maksetaan muutaman lapsen kotihoidosta omaishoidon tukea, millä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 6.5 Työllisyyspalvelut Keuruulla työllisyyspalvelut on koottu perusturvan toimialalle. Työllisyyspalvelut vastaavat palkkatuetun työn, kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalihuollollisen ja kehitysvammaisten työtoiminnan järjestämisestä. Lisäksi työllisyyspalveluissa on nuorten työllistämiseen tähtäävä EK5 -hanke ja Keuruu on mukana pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävässä hallitusohjelman mukaisessa kuntakokeilussa Keuruun Työkanava hankkeella vuosina Vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Työllisyyspalvelut on organisoinut yhdessä Keuruun Yrittäjät ry:n kanssa nuorten kesätyökampanjan, minkä kautta on järjestetty vuosittain kesätyö yli 200 nuorelle kahdeksi viikoksi. Perusturvan haasteet: - lastensuojelun pätevien työntekijöiden riittävyys, pysyvyys ja osaamisen turvaaminen - ennalta ehkäisevän lastensuojelun mm. lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen - lastensuojelun avohuollon tukitoimien laaja-alainen hyödyntäminen - pienten vaikeavammaisten lasten lyhytaikaisen hoidon järjestäminen - nuorisotyöttömyyden vähentäminen, nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen 26

27 7. SIVISTYSPALVELUT 7.1 Varhaiskasvatus / Päivähoito Päivähoito on lapsiperheille suunnattu palvelu, johon jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä. Päivähoito edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa ja tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään. Päivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden leikkiin ja hoitoon sekä oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin vertaisryhmässä. Päivähoidossa huomioidaan lasten erityistarpeet ja autetaan lasta ja hänen perhettään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa silloin, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Lapsi on yleensä päivähoidossa vanhempien työn tai opiskelun vuoksi, mutta myös kuntoutuksellista tai kasvatuksellisista syistä. Lisäksi päivähoitoa käytetään lastensuojelun avohuollon tukitoimena, mikäli perhe ei kykene tarjoamaan riittävää huolenpitoa lapselle. Alle kouluikäisillä lapsilla on lakisääteinen oikeus päivähoitoon. Vaihtoehtoisesti alle 3- vuotiaiden lasten vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa lapsensa kotona ja saada kotihoidontukea. Päivähoitopaikkaa tulee hakea neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Vanhempien opiskelun ja työllistymisen yhteydessä hoitopaikka on järjestettävä kahden viikon kuluessa. Keuruulla päivähoitopaikka voidaan tarjota lain edellyttämässä ajassa. Päivähoitopaikat 2013 Kunnalliset päiväkodit paikkaa Yksityiset päiväkodit paikkaa Haapamäen päiväkoti 42 Päiväkoti Mesikämmen 54 Kuuselanrinteen päiväkoti 42 Päiväkoti Satulinna 21 Oravanpesä 28 Päiväkoti Tähtitarha 29 Lapin päiväkoti 42 Päiväkoti KId s Garden 21 Seipon päiväkoti 45 Yhteensä 199 paikkaa 125 paikkaa Päiväkodit ovat pääsääntöisesti avoinna Yksityisistä päiväkodeista Päiväkoti Mesikämmen tarjoaa myös vuorohoitoa arkisin klo Perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoito paikkaa Pikkupetäjän ryhmäperhepäiväkoti 12 (vuorohoitoa, myös yö- ja viikonloppuhoitoa) Varuskunnan ryhmäperhepäiväkoti 12 Omassa kodissa toimivia perhepäivähoitajia 17 (x 4 lasta) 68 (joista Haapamäellä 2, Pohjoislahdella 2) Yksityisiä perhepäivähoitajia 4 Yhteensä n.110 paikkaa 27

LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016

LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016 LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus 1.2 Paikallinen ohjelmatyö 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Lappeenranta 31.3.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1.4.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnallisen kehittämisen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 20.10.2010 / 15.4.2011 Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut Yleiskuvaus Kuopion palvelurakenneuudistuksessa perusturvan palvelualue sisältää kolme avainprosessitasoa: vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot