VAALIJALA PUULAN. Itseä koskevista päätöksistä osa arkea. Imo-ohjaaja huolehtii, että yhteiset toimintamallit ovat käytössä kaikissa yksiköissä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAALIJALA PUULAN. Itseä koskevista päätöksistä osa arkea. Imo-ohjaaja huolehtii, että yhteiset toimintamallit ovat käytössä kaikissa yksiköissä."

Transkriptio

1 VAALIJALA TIEDOTUSLEHTI 1/2015 PUULAN palvelukodissa kehitettiin asumistyytyväisyyskysely yhdessä asukkaiden kanssa. Itseä koskevista päätöksistä osa arkea Imo-ohjaaja huolehtii, että yhteiset toimintamallit ovat käytössä kaikissa yksiköissä. MUURINKOSKEN palvelukoti Joroisissa sai asukkaat Vaativin kuntoutus tukee arjessa ja tulee apuun haastavissa tilanteissa 1

2 Asenne ja nöyryys Vaalijalan viime vuosi oli menestyksellinen, kun sitä mitataan palvelutoiminnan määrän ja talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Kahden vuoden alijäämäisen jakson jälkeen tilinpäätös oli ylijäämäinen. Vaalijalan palvelutoiminnan avaaminen jäsenkuntien ulkopuolelle eteni ja olemme rakentaneet luottamusta Itä-Suomen alueella. Emme ole ihan aina kaikessa onnistuneet, mutta suunta on selkeästi positiivinen. Palvelujemme kysyntä on jatkunut vahvana keväällä ja taloutemme on edelleen kunnossa. Sote-uudistuksen lykkääntyminen merkitsee meille jatkoaikaa uusien toimintatapojemme tunnetuksi tekemiselle. Vaalijalan tulee todistaa toimintansa hyödyllisyys niin tulevien sote-rakenteiden valmistelijoille kuin henkilöasiakkailleen ja heidän omaisilleen. Kehitämme kuntoutusta kysynnän mukaisesti psykososiaalista ja neuropsykiatriasta osaamista vahvistaen ja rakennamme uusia asuntoja, jotta laitosasumisen purkaminen toteutuu aikataulussa. Viime vuonna nousi teemaksi asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Taustalla on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen vahvistaminen Suomessa sekä kansallisen itsemääräämisoikeuslain valmistelu. Yleissopimus vahvistettiin ehdollisena, koska itsemääräämisoikeuslakiesitys juuttui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Laki saataneen valmiiksi vielä tämän vuoden syksyllä. Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen nostettiin lain viivästymisestä huolimatta Vaalijalan yhdeksi kärkihankkeeksi. Vaalijala lienee vielä ainoa organisaatio Suomessa, jossa on tässä työssä päätoiminen työntekijä, imo-ohjaaja. Vaalijalassa nähdään selvästi, että asiakkaiden Tässä lehdessä: 4-5 Vaativin kuntoutus tukee arjessa ja tulee apuun haastavissa tilanteissa Vaativimpia kuntoutuspalveluja kuntoutettavalle sekä lähiyhteisölle on Vaalijalassa kehitetty viime vuosina järjestelmällisesti. 6-7 Itseä koskevista päätöksistä osa arkea Vaalijalassa halutaan toteuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta arjessa kaiken aikaa. Suomen ensimmäinen imo-ohjaaja huolehtii, että yhteiset toimintamallit ovat käytössä kaikissa yksiköissä. itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää toimivaa kommunikaatioita ja vuorovaikutusta asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä välillä. Toinen havainto on se, että itsemääräämisoikeuden rajoittamistarvetta voidaan aina vähentää. Kun lähiympäristö osaa tulkita asiakkaan olemuksessa tapahtuvia muutoksia oikein ja tunnistaa oman käyttäytymisensä vaikutukset siihen, voidaan ennakoivalla toimilla estää tilanteiden kärjistyminen. Vaalijalassa on kommunikaatio-osaamista ja ennakoivan työskentelyn osaamista. Kutsumme niitä AAC-työksi (puhetta tukeva ja korvaavan kommunikointi) ja AVEKKI-toiminnaksi. Työkalut asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ovat olemassa ja niitä myös käytetään. Tärkeintä on kuitenkin asenne ja nöyryys asian edessä. Meidän on tunnistettava ajatuksistamme toimintamallit, jotka eivät tue asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Tarvitsemme nöyryyttä tunnustaaksemme, että niitä on. Asia on kirkkaana jo Vaalijalan arvoissa. Näistä lähtökohdista työskentely vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta aidosti. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistuminen on iloinen asia kaikille eikä vain velvollisuus, joka on täytettävä. 7 Uusi Sukkulan oppilaskoti aloitti 8-9 Asukkaat muuttivat Muurinkosken palvelukotiin Joroisissa Arki kahdessa yksikössä jäi historiaan. 10 Vaalijalassa on pitkät perinteet sosiaalisen tarinan käytössä 11 Kahvimyllyn keksijäkerho toteutti poljettavan pesukoneen 11 Vanhempien AVEKKI-koulutus Ilkka Jokinen Kuntayhtymän johtaja PÄÄKIRJOITUS Vaalijalan kuntayhtymän henkilöstö- ja sidosryhmälehti 1/2015 Toimituskunta: Ilkka Jokinen, Merja Jäppinen, Asko Mäkinen, Maarit Rantakurtakko ja Tero Eloranta. Toimitus ja taitto: Tero Eloranta, Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, 2014 Kansi: Veli Partti auttaa ruuan valmistuksessa. Palaute & juttuvinkit: Ilmoitukset: Asumistyytyväisyys selville kyselyllä Puulassa kehitettiin oma palautekysely asukkaiden kanssa Pääsetkö asioille silloin kun haluat? Päätätkö itse mitä syöt ja onko ruoka hyvää? Oletko mukana, kun sinun elämääsi koskevista asioista päätetään? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä esitetään Puulan palvelukodissa asukkaiden kanssa yhdessä kehitetyssä palautekyselyssä. Kyselyllä mitataan asumistyytyväisyyttä. Idea asumiseen liittyvän asiakaspalautteen kehittämisestä syntyi osana Puulassa ohjaajana työskentelevän Sari Viljakaisen johtamisen erikoisammattitutkintoa. Puolentoista vuoden työstämisen jälkeen kysely on valmistunut tänä keväänä ja se on parhaillaan testattavana Puulan palvelukodin lisäksi kahdessa muussa Vaalijalan avopalveluiden asumisyksikössä. Testausta suorittaa opiskelija Milana Pulliainen. Minun oli valittava opintojani tukeva, johtamiseen liittyvä ja käytännönläheinen projektityö. Ajatus asiakaspalautteen kehittämisestä syntyi lopulta yhdessä Puulan johtajan Maija Ylösen kanssa käydyn keskustelun pohjalta, kertoo Sari Viljakainen. Heti alusta oli selvää, että kysely kehitetään yhdessä Puulan palvelukodin asukkaiden, työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Mukaan projektiin lähti viisi innokasta palvelukodin asukasta. He ovat todellisia oman elämänsä asiantuntijoita. Ahaa-elämyksiä matkan varrella Yhteisiä kokoontumisia viiden asukkaan kanssa on ollut kahdeksan. Aluksi määriteltiin yhdessä, mitä kaikkea asumiseen liittyy. Tämän jälkeen asukkaat itse lähtivät pohtimaan asumiseen liittyviä kysymyksiä kyselylomaketta varten. Aluksi oli hankalaa miettiä kysymyksiä, kun asumiseen liittyy aika paljon erilaisia asioita, sanoo kyselyn kehittämiseen osallistunut Pentti Toivakka. Tärkeitä kysymyksiä kertyi runsaasti ja kyselyyn niistä valikoitui 14 keskeisintä. Kaikki kysymykset ovat asukkaiden miettimiä ja edustavat juuri niitä asioita, joita he itse haluavat nostaa esille asumiseen liittyen. Tämä oli hyvä projekti, koska näin sai kuuluville myös omia mielipiteitä, sanoo Kari Pynnönen. Lomakkeella olevat kysymykset käsittelevät mm. liikkumista, omien asioiden hoitamista, äänestämistä ja seksuaalisuutta. Matkan varrella tuli monta ahaa-elämystä itsellekin omaan asumiseen liittyen, huomauttaa Anita Matilainen. Kari Pynnönen kiteyttää näkemyksen kehittämistyön tärkeydestä toteamalla, että näin on ajateltu ennen kaikkea muiden ihmisten hyvinvointia. Vaikka meillä täällä Puulassa asiat on hyvin, ei niin ole kaikilla. Meidän pitää näyttää tällä esimerkkiä muille, hän toteaa. Mahdollisimman laajaan käyttöön Asiakaspalautteen kysymykset on laadittu selkokielellä. Ohjaaja Taina Tarkiainen Puulasta on myös tuottanut kysymyksistä kuvakansion helpottamaan vastaamista. Asukas voi täyttää kyselyn itse tai se voidaan täyttää yhdessä haastattelijan avustuksella. Kyselyn kehittämisessä mukana olleet Puulan asukkaat toivovat, että asumistyytyväisyyttä mittaava kysely otettaisiin käyttöön mahdollisimman monessa palvelukodissa. Kyselyn voisi tehdä hyvin vaikka kerran vuodessa, esittää Anita Matilainen. Sari Viljakainen lupaa tehdä työtä sen eteen, että tieto asiakaskyselystä leviäisi laajalle. Kysely on jo ollut esillä helmikuussa sote-koulutuspäivillä Kuusamossa. Kevään mittaan kysely on tarkoitus saada esille myös Keva-verkostoon. Puulan kyselyn asukasasiantuntijat Anita Matilainen (oik.edessä), Kari Pynnönen, Juha Martin, Pentti Toivakka (takana vas.), Veli Partti sekä ohjaaja Sari Viljakainen. Lukkarissa hyviä kokemuksia Vertaisarvioinnista Asukastyytyväisyyttä on selvitetty myös muissa Vaalijalan palvelukodeissa. Esimerkiksi Lukkarin palvelukodissa Pieksämäellä on teetetty Aspa-säätiön Vertaisarviointi. Siinä Aspan koulutetut vertaisarvioitsijat haastattelevat asukkaita. Arvioinnissa selvitetään sitä, miten ja millä keinoilla asukas voi vaikuttaa omaa asumistaan ja asumispalveluja koskeviin asioihin. Vertaisarvioinnista saatu palaute kootaan yhteenvedoksi, joka jää arvioidun kodin asukkaiden ja työntekijöiden käyttöön. Arvioinnin tuloksista myös keskustellaan yhteisesti, mikä tukee avointa ja kaksisuuntaista vuorovaikutusta asukkaiden ja työntekijöiden kesken. Palvelukodin johtaja Leena Lännistön mukaan Vertaisarviointi on koettu Lukkarissa hyväksi tavaksi kartoittaa asukkaiden mielipiteitä. Asukkaat ovat kokoneet haastattelut tärkeiksi. Heitä kuuntelee ulkopuolinen ihminen, joka arvostaa heidän mielipiteitään, sanoo Leena Lännistö. Hänen mielestään Vertaisarviointi antaa arvokasta tietoa asiakastyön ja toimintojen kehittämiseksi. VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ, Nenonpellontie 40, Nenonpelto puh , fax , 2 3

3 Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuulumisia Kevät. Pieksäjärvi on kohta vapaa vähäisestä jääpeitostaan. Sorsat näkyvät katselevan ehkä pesän paikkoja tuolla rannassa. Nyt työhuoneen ikkunasta näkee rantaan hyvin, kun edessä ollut vesakko on raivattu pois. Meidän kuntoutujia on ollut siellä metsähommissa. Se on monelle todella mielekästä puuhaa. Myös minulle itselleni, harrastan metsätöitä kesäpaikassani. Olemme uudistaneet -sivustoja. Pian tämän lehden ilmestyttyä sivut ovat valmiit ja toivomme, että uudet sivut antavat nykyistä selkeämmän kuvan myös Vaalijalan kuntoutuskeskuksen toiminnasta. Sivun uudistaminen on vaatinut kaikkien yksiköiden paneutumista, jotta toiminta on saatu kuvattua muutamilla lauseilla selkeästi. Reimari käynnistyy Reimarin peruskorjaus on alkanut elokuulla ja valmista on kesäkuun 1. päivä. Olemme jo tilanneet huonekaluja tiloihin. Kuntoutusyksikkö Reimarin johtaja on vaihtunut. Hän on terveystieteiden maisteri, kuntoutusasiantuntija, työnohjaaja ja kuvataideterapeutti Marja-Leena Pakarinen. Reimarin henkilöstö on jatkanut koulutusohjelmaansa. Toiminnan alkamista odotellaan innolla. Lasten ja nuorten psykososiaalisen kuntoutuksen kysyntä edelleen jatkuu. Sukkulan oppilaskotiin on helmikuun alussa muuttanut viisi nuorta peruskoululaista. He ovat hyvin ylpeitä kauniista kodistaan, jossa voi valmentaa arkielämän taitoja ja sitten itsenäistyä aikanaan. Sukkulan oppilaskodin myötä Sateenkaaren erityiskoulu tarvitsi uusia tiloja toiminnalleen. Perustimme uuden koululuokkaryhmän, Katajan. Se aloitti toimintansa kevätlukukauden alusta. Rekrytoimme lisää erityisopettajia jo ensi syksyä silmällä pitäen. Nyt oppilaskotipaikkojen kysyntä on edelleen suurta. Varsinkaan yli 18-vuotiaiden osalta meillä ei ole tarjota tarpeellisia kuntoutuspaikkoja. Olemme katselleet uutta isoa taloa Pieksämäen keskustassa. Toivomme, että Koivu nelonen voisi avata ovensa viimeistään syyskyyn alussa 2015 viidelle nuorelle, jotka käyvät toisen asteen valmentavassa ammatillisessa opetuksessa Pieksämäellä. Kunhan taloasia saadaan kuntoon, henkilöstön rekrytoinnin odotetaan käynnistyvän toukokuulla. Erannon remontti alkaa Kuntoutuskeskuksen uudistuminen jatkuu. Peruskorjauksen alle jäävä Suvanto sulkee ovensa kesällä. Suvannon tiloihin suunnitellaan remontoivaksi uusi 12-paikkainen neuropsykiatriseen valmennukseen ja kuntoutukseen erikoistuva yksikkö, joka sai nimikilpailun tuloksena nimen Eranto. Erannon remontointi alkaa loppukesästä ja henkilöstö rekrytoidaan alkusyksystä. Valittu henkilöstö käy pitempikestoisen koulutuksen, joka valmentaa työskentelemään Erannossa. Toiminta voidaan aloittaa loppukeväästä Uusia liikkuvia palveluja Liikkuvien kuntoutuspalveluiden kehittäminen jatkuu edelleen. Oppilaskoti Kompassi järjestää kesällä kaksi leiriä erityistä tukea tarvitseville lapsille meidän omalla Kaijärven leirikeskuksella Rautalammilla myös ensi kesänä. Leirille hakemiseen löytyy ohjeet www. vaalijala.fi -sivuilta. Uutena toimintamuotona olemme kehittämässä kriisiyksikkö Sataman kanssa kiireellisissä, kriisiytyneissä tilanteissa tarvittavaa asiantuntijapalvelua sinne, missä tilanne on kriisiytynyt. Tällä pyritään estämään kriisiapua tarvitsevan henkilön siirtoja. Kriisiapua saattaakin tarvita henkilön ympäristö jopa enemmän kuin henkilö itse. Lisätietoja liikkuvista ja uusista kuntoutuspalveluista saa -sivuilta. Vaalijalaan voi edelleen hakeutua töihin. Sijaiseksi voi ilmoittautua -sivustoilla ja yhteyttä voi myös ottaa puhelimitse ja sähköpostillakin. Kevät on valoisaa aikaa, luonto herää. Mökilläni Oulujärven rannalla käytän korvatulppia taatakseni yöunet, koska linnut herättävät muuten niin aikaisin. Toivon meille kaunista, lämmintä, rentoa kesää, jolloin keräämme voimia jo mietteissä olevaan syksyyn. Maarit Rantakurtakko Kuntoutuksen johtaja Vaativin kuntoutus tukee arjessa ja tulee apuun haastavissa tilanteissa Vaativimpia kuntoutuspalveluja kuntoutettavalle sekä lähiyhteisölle on Vaalijalassa kehitetty viime vuosina järjestelmällisesti. Palveluja tarjotaan nyt myös naapurimaakuntiin, myös Keski- Suomeen. Vaalijalan vaativin kuntoutus tukee asiakkaan kotikunnassa tehtävää työtä tai tulee apuun erittäin haastavissa asiakastilanteissa. Kuntoutus pyritään viemään läpi kolmivaiheisena prosessina. Siihen kuuluvat kuntoutusta edeltävä alkukartoitus, varsinainen kuntoutus sekä aina jälkikonsultaatio. Alkukartoitus nivotaan osaksi asiakkaan arkista elämää. Se tehdään aina asiakkaan omassa toimintaympäristössä, jotta löydetään sopivat keinot sekä aikataulu itse kuntoutukselle. Kuntoutus voidaan toteuttaa asiakkaan omassa elinympäristössä liikkuvina kuntoutuspalveluina tai laitosmuotoisena kuntoutuksena. Toiminnassa korostuvat psykososiaalisen ja neuropsykiatrisen kuntoutuksen keinot. Kuntoutuksessa yhdistyvät puolestaan sosiaaliset, Reimari on Suomessa ainutlaatuinen, psykososiaalista kuntoutusta erityistä tukea tarvitseville henkilöille tarjoava yksikkö. Se pystyy auttamaan hyvin erilaisissa kriisitilanteissa olevia sekä kohonneen riskin henkilöitä. Vaalijalassa parin vuoden ajan valmisteltu Reimarin käynnistys tapahtuu kesäkuun alussa, jolloin ensimmäiset kuntoutettavat saapuvat Nenonpeltoon varta vasten yksikölle rakennettuihin tiloihin. Olemme pyrkineet hyvällä ennakkovalmistelulla kartoittamaan mahdolliset riskit ja luomaan otolliset kasvatukselliset ja lääketieteelliset menetelmät, kertoo kehittämiskoordinaattori Mari Niinivirta Vaalijalasta. Asiantuntijat tulevat paikalle Sosiaalityöntekijä Terhi Tiitto Jyväskylän vammaispalveluista pitää tärkeänä, että vaativan kuntoutuksen alkuarviointi tapahtuu asiakkaan arjessa. Sen lisäksi, että Vaalijalasta jalkautuu asiantuntijat tutustumaan asiakkaan toimintaympäristöön, on tiivis yhteistyö asiakkaan läheisten ja lähityöntekijöiden kanssa aivan yhtä tärkeää, Tiitto sanoo. Itse kuntoutus kohdentuu asiakkaan lisäksi hänen toimintaympäristöönsä. Se parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Toivon, että kuntoutuksessa lähdettäisiin aina olosuhteet ja hyvän ilmapiirin uuden yksikön toiminnalle, kertoo Vaalijalan kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko. Reimarissa käytetään kuntoutusmuotoina terapeuttista yhteisöhoitoa sekä dialektista käyttäytymisterapiaa. Keskeistä on kuntoutettavan tunteiden säätely. Terapialla pyritään vaikuttamaan vihaisuuteen lisäämällä vihan hallintaa ja vihaisuuden itsesäätelyä. Vihaisuuden hoitoon on haettu oppia Englannista. Uuden yksikön henkilökuntaa on mm. koulutettu yhteistyössä Newcastlessa sijaitsevan Northumbrian liikkeelle Vaalijalan vaativan kuntoutuksen mallin mukaisella alkukartoituksella. Vieläkin törmää siihen, että ennen kuntoutusta liikkuvat vain paperit paikasta toiseen. Kehittämiskoordinaattori Mari Niinivirran mukaan Vaalijalassa alkukartoitukseen voidaan liittää asiakkaan ja hänen läheistensä ja työntekijöiden tutustuminen kuntoutusyksikköön ennen kuntoutusta. Vaalijala vastaa kysyntään Terhi Tiiton mukaan Vaalijalan vahvuus on, että kuntoutettavan oma arki nivotaan mahdollisimman hyvin osaksi itse kuntoutusta. Esimerkiksi lapsilla ja nuorilla tämä tarkoittaa sitä, että koulunkäynti ja opiskelu ovat osa kuntoutusta, siinä missä lääkitysten ja muun päivittäisen toiminnan arviointi, Tiitto sanoo. yliopiston kanssa. Reimarissa arjen tukena käytetään yhteisökasvatuksellista ajattelutapaa. Yhteisökuntoutus perustuu yhteisön jäsenten tasavertaiseen yhteistyöhön, avoimeen kommunikaatioon ja keskinäiseen vastuuseen. Takaisin yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi Kaikki yksikköön sijoittuvat kuntoutettavat tarvitsevat pitkäaikaista, tavoitteellista kuntoutusta. Kullekin Kaisla on yksi Vaalijalan kuntoutuskeskuksen vaativinta kuntoutusta tarjoavista yksiköistä. Hoitaja Eeva Kivilahti käy Olli-Matti Nykäsen kanssa läpi päiväohjelmaa kommunikaatiotaulun avulla. Toiminnallinen kuntoutus sisältää kuntoutuskeskuksessa asiakkaan tarpeen mukaan myös perusopetusta, toisen asteen opintoja tai päivä- ja työtoimintaa. Ainakin Jyväskylän kaupungin näkökulmasta Vaalijalan kuntoutuspalvelut vastaavat hyvin olemassa olevaan tarpeeseen. Selvästi osalla vammaispalveluiden asiakkaita on tarvetta jatkossa pidemmälle kuntoutukselle, Terhi Tiitto sanoo. Reimari tuo uusia menetelmiä vaativaan kuntoutukseen Suomessa kuntoutujalle laaditaan oma, yksilöllinen tavoite kuntoutumisesta ja muuhun yhteiskuntaan integroitumisesta, kertoo Maarit Rantakurtakko. Tavoitteena on, että kuntoutuksen jälkeen Reimarin asiakas voi olla taas yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Hän kykenee huolehtimaan itsestään ja kodistaan, onnistuu sosiaalisten suhteiden ylläpidossa sekä toimii yhteisten normien ja käyttäytymistapojen mukaisesti. 4 5

4 Mika Nousiaiselle itsemääräämisoikeus tarkoittaa omaa televisiota ja mahdollisuutta katsoa siitä mieliohjelmia. Myös se, että pääsee itsenäisesti työhön Savosetille, syömään ruokalaan ja kahville nettikahvilaan on tärkeää, kertoo Mika imo-vastaava Aleksis Laurilalle ja imo-ohjaaja Jaana Kohvakalle. Sukkulassa nuoren on hyvä harjoitella itsenäistymistä Päätösten teosta osa asiakkaiden arkea Itsemääräämisoikeus on muutakin kuin vain valmisteilla olevaan itsemääräämisoikeuslakiin kirjattavat rajoitustoimet. Näin ainakin ajatellaan Vaalijalassa, jossa asiakkaan itsemääräämisoikeutta halutaan toteuttaa arjessa kaiken aikaa. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa Vaalijalan näkökulmasta asiakkaan oman elämän hallintaan liittyvistä asioista päättämistä. Asuinpaikan lisäksi asiakkaan mielipide otetaan huomioon hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa, tiivistää Vaalijalan imo-ohjaajana tammikuussa aloittanut Jaana Kohvakka. Itsemääräämisoikeuden edistäminen on Kohvakan mukaan osa nykyaikaista kuntoutusta. Sen huomioiminen arjen työssä on usein edelleen hyvin vaihtelevaa ja työntekijäkohtaista. Meillä on edelleen vallalla hyvin vahva hoivaamisen kulttuuri. Asiakkaita varjellaan tekemästä virheitä ja erehdyksiä, Jaana Kohvakka sanoo. Pienillä asioilla liikkeelle Kuntoutusyksikkö Kaislassa itsemääräämisoikeutta toteutetaan sen mukaan, mihin asiakkaan omat rahkeet riittävät. Liikkeelle on lähdetty toisinaan hyvinkin pienillä jutuilla, kuten millaisen paidan laitan päälle tai missä syön ateriani. Periaatteena meillä on, että Kaislassa eletään kuten kotonakin. Eihän kotonakaan voi tehdä ihan kaikkea sitä, mitä mieleen juolahtaa, linjaa imovastaava Merja Sikanen. Hän muistuttaa, että monet asiat, jotka toimivat jo Kaislassa, voidaan perustella itsemääräämisoikeudella. Alkaen esimerkiksi ruokailusta. Kaislassa kuntoutettava voi valita, missä syö ja mitä syö. Kaislassa ovia ei lukita ja asiakkaat pääsevät kulkemaan itsenäisesti vaikkapa nettikahvilaan omat rahat mukana. Moni näistä asioista kuuluu myös osana kuntoutukseen. Tavoitteenahan on, että asiakas pääsee laitoskuntoutuksesta pois ja pystyy toimimaan jatkossa itsenäisesti omassa kodissa ja toteuttaa itsemääräämisoikeutta vastuullisesti yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, sanoo imo-vastaava Aleksis Laurila. Henkilökunta apuna rajojen opettelussa Jotta asiakkaan itsemääräämisoikeus tulisi huomioitua samanlaisin periaattein kaikissa Vaalijalan yksiköissä, on kuntayhtymään perustettu itsemääräämisoikeusasioita edistävän ohjaajan toimi. Lisäksi jokaisessa yksikössä toimivat omat imo-vastaavansa. Kaislassa heitä on kolme. Jaana Kohvakka on kaikkien Vaalijalan yksiköiden käytettävissä itsemääräämisoikeusasioissa. Hän korostaa, että valmiita vastauksia ei ole, mutta yhdessä niitä voidaan pohdiskella ja miettiä omien asiakkaiden kohdalta. Vaikka itsemääräämisoikeus tuo vapautta asiakkaan elämän hallintaan, ei se suinkaan tarkoita päätösvastuun rajatonta siirtoa. Jaana Kohvakka muistuttaa, että henkilökunnan tuki tässäkin on ratkaisevan tärkeää. Itsemääräämisoikeus tuo tullessaan vastuun tehdyistä päätöksistä ja seurauksista. Henkilökunnan tehtävä on varmistaa, että asiakas ymmärtää tekemänsä päätökset ja niiden seuraamukset, Jaana Kohvakka sanoo. Virheitäkin varmasti tehdään. Se kuuluu asiaan. Henkilökunnan tehtävä on varmistaa, että ne ovat Miten parannan itsemääräämisoikeuden toteutumista arjessa Henkilöstöä riittävästi, jolloin on aikaa kuulla ja kuunnella asiakasta. Kommunikaation edellytykset ovat kunnossa. Oman työtavan tarkastelu. Pysähdy arvioimaan rehellisesti ja oikealla asenteella omaa työtä. Miten ja millä voin arjessa parantaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Toisen ihmisen arvostus. Asetu hetkeksi toisen asemaan. Miltä minusta tuntuisi tällainen kuntoutus. Miltä tuntuisi, jos minun kotiini tultaisiin sanomaan, milloin syön, milloin katson televisiota ja milloin käyn nukkumaan? sellaisia että asiakas pystyy niiden seuraukset kohtaamaan. Toimiva kommunikaatio onkin edellytys sille, että itsemääräämisoikeus toteutuu oikeasti, Jaana Kohvakka korostaa. Edistäminen on osa kuntoutusta Työotteena asiakkaan itsemääräämisoikeuden edistäminen on Vaalijalassa osa kuntoutusta. Työtavan muutos haastaa myös henkilökunnan. Uuden asenteen omaksuminen vaatii työstämistä ja ottaa aikaa. Käytännössä Vaalijalassa koko hoitohenkilökunta koulutetaan kaksivaiheisesti. Parhaillaan menossa on ensimmäinen vaihe, jossa itsemääräämisoikeutta katsellaan arjen työn näkökulmasta. Toisessa vaiheessa luodaan yhteistä tulkintalinjaa ja käytäntöjä uuden lain tultua voimaan. Oppilaskoti Sukkula on uusi, pientaloon sijoitettu kuntoutusyksikkö Pieksämäen kaupungissa. Helmikuussa aloittanut Sukkula toimii jatkokuntoutuspaikkana nuorelle oppilaskoti Luotaimessa aloitetun kuntoutuksen jälkeen. Sukkula tarjoaa nuorelle turvallisen, viihtyisän, virikkeellisen kasvuympäristön, jossa on hyvä harjoitella itsenäistymistä aikuisten ohjauksessa ja tukemana, kertoo oppilaskodin johtaja Arja Sarinko. Sukkulassa nuorelle tarjotaan hyvät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen edellytykset sekä mahdollisuus kuntoutumiseen ja itsenäistymiseen. Nuori on Sukkulassa kuntoutumassa yleensä siihen saakka, kunnes opinnot on suoritettu tai hän täyttää 18 vuotta. Tavoitteena on, että Sukkulasta nuori lähtee elämään mahdollisimman itsenäistä elämää, sanoo Arja Sarinko. Normaalia kodin arkea Arkeen Sukkulassa kuuluu koulunkäynti Sateenkaaren erityiskoulussa tai opiskelu toisen asteen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa. Lisäksi nuoret harjaantuvat oman elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Nuoret mm. siivoavat, laittavat ruokaa, ja hoitavat vaatehuoltonsa. Omien asioiden hoitoa ja rahankäyttöä opetellaan myös ohjaajien tukemana Yhdessä tehdään paljon asioita. Nuorten kanssa käydään retkillä, osallistutaan erilaisiin tapahtumiin sekä harrastetaan paljon liikuntaa, kertoo Arja Sarinko. Sukkulassa huomioidaan myös nuorten omat harrastukset sekä toiveet. Sukkula on siinä mielessä tärkeä yksikkö, että kun nuori pääsee muuttamaan Luotaimesta sinne, hän kokee samalla pääsevänsä eteenpäin omassa elämässään, kiteyttää Arja Sarinko. Oppilaskodissa on viisi kuntoutuspaikkaa ja työntekijä on paikalla kaikkina vuorokauden aikoina. Sukkula on kotoinen kuntoutusyksikkö, jossa nuoren on turvallista harjoitella itsenäistymistä. 6 7

5 Vaalijalan pappi? Minä sain uuden työparin kaksi vuotta sitten. Kun Sanna aloitti työnsä, hän laittoi puhelinvastaajatervehdykseksi: Vaalijalan Sanna-pappi tässä hei!. Mietin mielessäni, että olipa hienosti sanottu. Vaalijalan pappi. Se kertoo kaiken, mutta jättää varmasti myös kysymyksiä auki. Mitä pappi tekee Vaalijalassa? Kysymykseen törmää aina silloin tällöin ja vastata voisi monin eri tavoin. Yksi vastaus voisi olla tällainen: Vaalijalan historia on myös Suomen kirkon historiaa. Useimmat meistä muistavat Otto Aarnisalon ja Suomen Kirkon Sisälähetysseuran, jonka siipien suojassa kehitysvammahuolto otti ensimmäisiä varovaisia askeleitaan. Vaalijalan kirkollinen historia selittää kyselijöille sen, miksi keskellä kuntoutuskeskusta on iso kirkko, mutta se ei selitä sitä, miksi Vaalijalassa on yhä pappeja töissä. Mitä pappi tekee Vaalijalassa? Toisenlainen vastaus voisi kuulua: Ohjesäännön mukaan meidän pappien tehtävä Vaalijalassa on tehdä kirkon perustyötä kehitysvammaisten ihmisten, heidän omaisten sekä työntekijöiden parissa. Mutta sekään ei vielä äkkinäiselle paljoa kerro itse tehtävästä työstä, ellei tunne kirkon perustehtävää. Ja harva meistä tuntee. Mutta jos kysyisin Sannalta, mitä sinun työkalenterissa on ensi viikolla, saattaisi vastaus kuulua; koulujen uskontotunteja, osastohartauksia, keskusteluaikoja, rippikoulupalavereja, kotikäyntejä, päivähartaus, messu, kirkkopyhän suunnittelua diakonissan kanssa, työntekijöiden kuulemista. Pääskylän toiminta siirtyi Savonlinnan kaupungille Tällä palstalla me Vaalijalan papit kerromme terveisiä kirkosta ja myös välähdyksiä elävästä elämästä. Oman kokemukseni mukaan Vaalijalan papin tehtävä on juuri tätä: vierellä kulkemista ja eräänlaisen yhden suuren perheen kanssa elämistä. Se tuo eteen varsin erilaisia tehtäviä ja työpäivät harvoin ovat samanlaisia. Monenlaisia tuulia puhaltaa ja monet niistä enteilevät muutosta. Kuitenkin täällä edelleen on nähtävissä eräänlainen Vaalijalan henki. Se on huolenpidon ja rakkauden henki. Aina se ei kaikkein kirkkaimpana loista, niin kuin se ei perheissä aina loistakaan. Mutta olemassa se on. Se on todellinen ja se näkyy pienissä ihmisissä, meissä jokaisessa aina hetkittäin. Se on jotain, jota ei rahalla saa ja hankala sitä on kilpailuttaakaan. Vaalijalan henki näkyy yksittäisissä ihmisissä, heidän tavassaan kohdata toinen ihminen. Siksi itsekin laitoin vastaajaani Tässä Vaalijalan Matti-pappi hei. Teen sen hentoisella ylpeydellä, sillä tähän perheeseen on hyvä kuulua. Se sisältää myös samalla varovaisen toiveen, kunpa joskus voisin kohdella lähimmäistä samalla rakkaudella, kuin olen nähnyt täällä ihmisten toisiaan kohtelevan. Matti Pehkonen Päättäjäisßtilaisuudessa saatettiin ansaituille eläkepäiville Pääskylän pitkäaikainen johtaja Oili Hasunen (vas). Ohjaaja Maija Nuolivaara ja autonkuljettaja Timo Huusman jatkavat kaupungin työntekijöinä. Pääskylän toimintakeskuksen toiminta päättyi helmikuussa. Asiakkaat siirtyivät päivätoimintaan Savonlinnan kaupungin työpaja Telakalle. Pääskylän toiminta alkoi Savonlinnan seurakunnan järjestämänä Linnankadulla vuonna Vuonna 1971 seurakunta rakennutti nykyisen Louhitien kiinteistön, jossa toimintaa jatkettiin. Vaalijala tuli Pääskylän ylläpitäjäksi vuonna 1981 silloisen kehitysvammaisten avopalvelujen rakentamisen alkuvaiheen mukana. Toiminnan siirto Savonlinnan kaupungille tapahtui kaupungin esityksen pohjalta. Siirron yhteydessä toimintakeskuksen kaksi työntekijää siirtyivät samalla kaupungin palvelukseen. Kun ohjaaja Kati Kumpulainen asettuu pianon ääreen, alkaa yhteinen musiikkihetki. Mukana säestämässä ovat Ari-Pekka Vuorinen (vas.) ja Pekka Sikanen. Muut asukkaat ja ohjaajat yhtyvät tuttuun lauluun. Elämä kahdes sa yksikössä jäi historiaan Muutto Muurinkoskeen sujui juohevasti Joroisissa Arki kahdessa yksikössä jäi taakse Joroisissa, kun Vaalijalan uusin palvelukoti valmistui huhtikuun puolivälissä. Muurinkosken palvelukoti tarjoaa tuettua ja ohjattua asumista joroislaiselle erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Muutto sujui todella juohevasti, siitä täydet kymmenen plus ohjaajille ja asukkaille. Kaikki oli kutakuinkin paikallaan jo muuttopäivän iltana, kertoo Muurinkosken palvelukodin johtaja Katriina Pietiläinen. Hän kertoo, ettei muuttaminen ole Muurinkosken asukkaille ja henkilökunnalle mitenkään uutta puuhaa. Muuttoihin on Joroisissa vuosien saatossa jo totuttu. Uuteen palvelukotiin asukkaat ja henkilökunta muuttivat kahdesta, noin 300 metrin etäisyydellä toisistaan sijainneesta yksiköstä. Enää ei henkilökunnan tarvitse kulkea ulkona säässä kuin säässä yksiköiden välillä. Tilaakin uudessa palvelukodissa on huomattavasi enemmän kuin entisissä, kehuu Katriina Pietiläinen. Muutto sujui ongelmitta Vaatteet ovat jo löytäneet paikkansa uusissa kaapeissa Minna Hämäläisen kodissa. Tilaa on lähes tuplaten entiseen verrattuna. Lattialle olisi tarkoitus vielä hankkia sopivat, isommat matot. Kylpyhuoneen pyykkikori on Minnasta niin erikoinen juttu, että se ansaitsee tulla esitellyksi vieraallekin. Mukavaa on, toteaa Minna Hämäläinen hymyillen asunnossaan. Vaikka muutosta on vasta jokunen päivä, on Minna Hämäläisenkin kodissa huonekalut ja tavarat jo melkein löytäneet paikkansa. Katriina Pietiläinen kertoo, että asukkaat ovat kotiutuneet todella hyvin. Ongelmia ei ole ollut, mitä nyt joku aina välillä eksyy entisiä huomattavasti väljemmissä tiloissa. Minna Hämäläinen esittelee kaappia, jossa vaatteet ovat jo löytäneet paikkansa. Muurinkosken asunnot ovat kylpyhuoneellisia yksiöitä. Viidessä asunnossa on lisäksi oma minikeittiö. Huhtikuun puolivälissä uuteen omaan kotiin muutti yksitoista asukasta. Yksi uusi asukas muuttaa vielä myöhemmin lapsuudenkodista. Kolme asuntoa odottaa vielä toistaiseksi asukasta. Musiikki apuna Musiikki ja laulaminen ovat tärkeitä asioita Muurinkosken asukkaille. Piano soi ja iloinen laulu raikaa palvelukodissa päivittäin. Musiikkia käytetään myös kuntoutusmuotona. Moni asukkaistamme ei pysty tuottamaan puhetta, mutta kun heille antaa mikrofonin käteen, he pystyvät laulamaan, kertoo Katriina Pietiläinen. Kun ohjaaja Kati Kumpulainen kutsuu asukkaita yhteiseen musiikkituokioon, ei ketään tarvitse kehottaa kahta kertaa. Omat lempi-instrumentit otetaan esiin ja kohta musiikki ja laulu soi. Muurinkosken asukkaat harrastavat paljon vapaa-ajalla. Yhdessä käydään ratsastamassa, lenkkeilemässä sekä matkaillaan. Uusi palvelukoti antaa myös paljon mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen. Kesällä pihalle haaveissa on oma ryytimaa. Joskus tulevaisuudessa olisi todella mukava saada myös pari kanaa käyskentelemään pihamaalle, sanoo Katriinan Pietiläinen. Merja Vaskelainen soittaa mukana tutussa kappaleessa. Apuna on vieressä ohjaaja Päivi Kauhanen. 8 9

6 Tarinoiden sosiaalisten tilanteiden herraksi Vaalijalassa on pitkät perinteet sosiaalisen tarinan käytöstä Sosiaalisia tarinoita on käytetty Vaalijalassa jo pitkään osana kuntoutusta silloin, kun henkilön on vaikeaa käsitellä ja muistaa pelkkää kuultua puhetta. Sosiaalisella tarinalla tehdään kuvin ja sanoin tilanne ja oma toiminta siinä vaihe vaiheelta näkyväksi. Sosiaalisella tarinalla ohjataan henkilöitä, joiden on vaikea toimia odotuksenmukaisella tavalla sosiaalisissa tilanteissa. Tarinan avulla ennakoidaan ja selkeytetään erilaisia tilanteita ja luodaan järjestystä. Tilanne voi olla esimerkiksi verikokeessa käynti, postissa asiointi, oman hygienian hoito tai jokin juhlatilanne, kuten ristiäiset tai hautajaiset. Tarinan avulla voidaan lähestyä helpommin uusia, vaikeita ja usein jännittäviäkin tilanteita, kertoo Vaalijalan AAC-ohjaaja Heidi Laurila. Tarinan avulla henkilölle kerrotaan, miten hänen odotetaan toimivan tilanteessa ja mitä toiset ihmiset tekevät ja miten he toimivat samaisessa tilanteessa. Itse tarina koostuu johdannosta, jossa esitellään aihe, runko-osasta, jossa on varsinainen tarina ja päätösosasta, jossa tehdään yhteenveto tarinasta ja kerrataan vielä pääkohdat. Keskeistä on kertoa tarinan avulla, miten tilanne parhaimmillaan sujuu ja antaa näin positiivinen kuva tapahtumasta. Muutenkin on tärkeää, että tarina esitetään positiivisen kautta. Niissä ei kielletä tai kuvata, miten henkilö toimii väärin, vaan tarinoilla on hyvä loppu, huomauttaa Heidi Laurila. Puhutun kommunikaation tukena Sosiaalisia tarinoita voidaan käyttää hyväksi niin lasten kuin aikuisten kuntoutuksessa, kertoo Heidi Laurila. Vaikka tarinoita käytetään paljon autismin kirjon ja neuropsykiatrisia haasteita omaavien lasten kanssa, sopivat nämä aivan yhtä hyvin käytettäviksi aikuisille, joilla on vaikeuksia ymmärtää ja muistaa puhuttua kieltä, hän sanoo. Tarina auttaa jäsentämään sosiaalisia tilanteita ennakkoon. Kuivaharjoittelua voidaan tehdä vaikka edellisenä iltana ja vielä hetki ennen tilannetta. Tarina toimii myös itse tilanteessa muistin apuvälineenä ja auttaa keskittymään tilanteeseen. Valmiilla kuva-ohjelmilla sosiaalisten tarinoiden teko sujuu Heidi Laurilan mukaan helposti, mutta yllättävässä tilanteessa tarinan voi piirtää hetkeen sopivaksi vaikka käsin. Kun henkilö näkee, milloin ja miten tilanne alkaa ja milloin se loppuu, epävarmuus, kyseleminen ja levottomuus hälvenevät, huomauttaa Laurila. Valmiita tai itse tehtyjä tarinoita Sosiaalisia tarinoita löytyy valmiina esimerkiksi papunetista tai sensonetista. Teemoja ovat mm. sosiaaliset tilanteet, arkipuuhat, elämänhallinnan taidot, hygienia ja seksuaalisuus. Tarinoita on helppo tehdä myös itse erilaisilla kuva-ohjelmilla tai jopa käsin piirtämällä. Tarinat voidaan kuvata sarjakuvamuodossa tai kirjoittaa vaihe vaiheelta eteneviksi toimintojen sarjaksi. Tekstiä vahvistetaan piirroksilla, valokuvilla tai vaikka lehtikuvilla. Sosiaalinen tarina ei korvaa toimivaa kommunikointikeinoa. Tarina on keino tehdä jokin tilanne ymmärrettäväksi tai jäsentää toimintaa, muistuttaa Heidi Laurila. Sosiaalinen tarina on vuonna 1991 Carol Grayn kehittämä pedagoginen työmenetelmä, jonka avulla voidaan opettaa sosiaalisia taitoja ja ohjeistaa toimintaa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Vanhempien AVEKKI -koulutus tuli tarpeeseen Vaalijalassa on aloitettu erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille suunnattu AVEKKIkoulutus. Sen tavoitteena on tarjota vanhemmille lisää henkisiä ja toiminnallisia valmiuksia yhteisen toimintatapamallin keinoin. Ajatus AVEKKI-koulutuksen järjestämisestä vanhemmille lähti liikkeelle alun perin vanhempien toiveista. Niitä meille välittivät vanhemmat itse, Vaalijalan eri yksiköiden työntekijät, erityistyöntekijät sekä toimijat kuntien puolelta, kertoo Vaalijalan AVEKKI-kouluttaja Niko Kivimäki. Rantasalmelaiset Titta Kiiveri-Korhonen ja Olli Korhonen kuulivat koulutuksesta kotikunnan kehitysvammahuollon esimieheltä. Osallistumispäätös oli helppo tehdä, sillä kertoja oli tuttu ja vakuuttunut siitä, että koulutuksesta on varmasti hyötyä. Uskoisin, että vanhemmat lähtevät parhaiten mukaan, jos suosittelija on perheelle entuudestaan tuttu, joka pystyy suoraan sanomaa koulutuksen hyödyt juuri omalle perheelle, sanoo Titta Kiiveri-Korhonen. Hän toivoo, että vanhemmat saisivatkin entistä enemmän tietoa siitä, mitä AVEKKI on. Meille tämä oli täysin tuntematon asia ja lähdettiin mukaan sellaisella asenteella, ettei kai tästä mitään haittaakaan ole, Titta Kiiveri-Korhonen myöntää. Keksijäkerho ideoi ekologisen pesukoneen Kahvimyllyn palvelukodilla on vuosien varrella varauduttu sähköttä olemiseen useita kertoja. Jos huonot ajat jatkuvat anyway, nyt on varauduttu kaikkeen. Kahvimyllyn Keksijäkerhon väki on puurtanut kesän ja syksyn aikana sekä alkuvuoden polkupyörällä toimivaa pesukonetta. Ideanikkarina toimi Ville Laakkonen ja työnjohtajana Olavi Huttunen sekä muonitusvastaavana Sakari Sillman. Osa hankinnoista ja pohjolan tallin tiloista vastasi ohjaaja Jouko Järvi, jonka ystävät saivat etsiä nurkkista yli 45 vuotta vanhoja pyörän osia. Ohjaajan vapaa-ajalla yhdessä rakenneltu luomus valmistui etuajassa ja juuri sopivasti pääsiäiseksi. Noita Simolanvuoreltakin oli herännyt ja tuli tutkimaan keksintöä. Kahvit nautittuaan jatkoi matkaansa pääsiäistä kohti. Kunto kasvaa ja samalla tulevat pyykitkin pestyä nauraa ja kiteyttää Ville Laakkonen. Hienoa tässä pyörässä on se, että siitä löytyy myös krilli ja kahvintekovehkeet. Ja nekään eivät Tyynellä mielellä arkikin sujuu Kokemukset vanhempien AVEK- KI-koulutuksesta ovat Korhosilla myönteiset. Pienessä porukassa oli turvallista olla. Toisilta vanhemmilta sai paljon myös vertaistukea. Koulutuksen sisältö sai aikaan sellaisen myönteisen ja rauhallisemman ajattelutavan oman lapsen suhteen. Kun oma mieli on tyyni, arki sujuu huomattavasti paremmin. Myös ulkopuolisten hyvää tahtovat kommentit osaa nyt ottaa vastaan hymy huulilla, kertoo Olli Korhonen. Tärkeää Korhosista oli sekin, että koulutuksessa sai kuulla muiden ongelmista ja hankaluuksista arjessa. Siinä huomasi hyvin konkreettisesti sen, ettei suinkaan ole yksin hankalassa elämäntilanteessa. Ensimmäinen vanhempien AVEKKI-koulutus järjestettiin kaksipäiväisenä lokakuun alussa viime vuonna. Kolmas koulutuspäivä yhdelletoista vanhemmalle pidettiin helmikuussa tänä vuonna Kuvassa Ville Laakkonen vas. noidan kanssa jutustelemassa. Työnjohtaja Olavi Huttunen keskellä makkaran paistossa ja muonitusvastaavana Sakari Sillman kahvin keitossa. tarvii sähköä. Yleisillä teillä liikkuminen jos ei kiinnosta, pesukoneen saa toimimaan ilmankin, kunhan potkii vetävän takapyörän alta maata ja alkaa pyörittämään pelkkää konetta polkemalla. Yhden hengen saunaksi peli muuttuu kun laitetaan tarvikelaatikosta teltta päälle ja krilliritilän päällä olevien tulikivien päälle heitetään vettä, hymyillen selostaa Olavi Huttunen. Vaalijalan AVEKKI-kouluttajista, Jamil Zidanista ja Niko Kivimäestä, on mukavaa päästä kouluttamaan myös vanhempia AVEKKI-toimintatapamallin käyttöön. ja neljäs päivä tälle samalle porukalle on vielä tulossa. Titta Kiiveri-Korhosen ja Olli Korhosen mielestä olisi hyvä järjestää vaikka kerran vuodessa erityinen tsemppikoulutus jo AVEKKI-koulutuksen käyneille vanhemmille. Meille tämä oli tärkeä koulutus ja suosittelemme tätä kaikille vanhemmille, joilla on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, pieniä tai isoja, sanoo Titta Kiiveri-Korhonen. Vaalijalan kuntayhtymän seuraavan vanhempien AVEKKI-koulutus järjestetään Maastovärit pitää kesällä saada myös koneeseen, muistuttaa Ville Laakkonen. Sarjatuotantoon tällä laitteella on potentiaalia koska vanhoja käyttämättömiä pyöriä ja pesukoneita on paljon ja näin tulee kierrätettyä. Sähköttömät ja saunattomat mökit ovat jo kauan huutaneet tällaista uutuutta. Ja mikäs sen hauskempaa kuin ahertaa ja yrittää yhdessä. Teksti ja kuva: Jouko Järvi 10 11

7 Vaalijalan kuntayhtymä KOULUTUSTARJONTA SYKSY KEVÄT 2016 Lisätiedot: koulutussuunnittelija Reija Antikainen, puh Ilmoittautuminen: => Koulutus => Koulutuskalenteri AVEKKI 12 h PERUSKOULUTUS ASIAKKAIDEN VANHEMMILLE Haastavat tilanteet kotona kuormittavat perheen arkea, vanhempien jaksamista ja toimintamalleja koetellaan. Tilanteet luovat stressiä, pelkoa, turvattomuutta ja keinottomuutta. Nämä vaikuttavat perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. AVEKKI-koulutuksen tavoitteena on luoda ja vahvistaa vanhempien henkisiä ja toiminnallisia valmiuksia kohdata arjen haastavia tilanteita ennakoivan ajattelun ja vuorovaikutuksen keinoin. Käyttäytymisen syiden etsiminen ja ymmärtäminen on tärkeää. AVEKKI -koulutus toimii vanhemmuuden foorumina kokemusten jakamiselle ja kuulemiselle. Kouluttajat: Niko Kivimäki ja Jamil Zidani, Vaalijalan kuntayhtymä KOMMUNIKAATIOKOULUTUKSISSA keskitytään erilaisten kommunikaatio- ja vuorovaikutuskeinojen opetteluun ja osassa koulutuksia myös materiaalin valmistamiseen. Kommunikaatiokoulutuksista voit koota itsellesi mieleisen kokonaisuuden, jolla ylläpidät ja lisäät kommunikaatio-osaamistasi. KUVANVAIHTOKAUPALLA KOHTI TOIMIVAA VUOROVAIKUTUSTA (1/2 pv.) Kuvavaihtokauppa on menetelmä, jolla kokemuksellisesti opetetaan asiakkaalle kommunikaation perimmäinen idea: vaikuttaminen toiseen ihmiseen ja toiselle ihmiselle kommunikoimisen avulla halutun asian saaminen. Tavoitteena on oppia, miksi tarvitaan kommunikaation idean ja kuvien merkityksen opettelua kuvavaihtokaupalla ja kuvavaihtokaupan käytännön toteutusta. Koulutus on käytännönläheinen ja siinä tarjotaan arkeen sopivia harjoituksia ja toimintamalleja. Koulutus on tarkoitettu puhevammaisten kanssa työskenteleville. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen, AAC-ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan TUTUSTUTAAN TUKIVIITTOMIIN TUKIVIITTOMIEN ALKEET Koulutuksen aikana tutustutaan viittomakommunikaation perusteisiin ja opitaan perusviittomia arkisista aihepiireistä; esim. aakkoset, numerot, ruokasanastoja, tunteita, tekemisiä, ihmisiä ja paikkoja. Ryhmän toiveet otetaan huomioon. Koulutus toteutetaan viikoittain, torstaisin, kahden oppitunnin jaksoissa; yhteensä 14 oppituntia á 45 min. Koulutus sopii kaikille, joilla on tukiviittomia käyttäviä asiakkaita. Kouluttajat: AAC-ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan PUHEVAMMAISEN HENKILÖN KOHTAAMINEN tavoitteena toimiva vuorovaikutus ja kommunikaatio Koulutuksessa selvitetään mitä tehdään, kun puhe puuttuu ja motoriikka mättää. Kuinka vaikeimmin puhevammainen henkilö voi tehdä omia valintoja ja päätöksiä. Miten oppia osaavaksi vuorovaikutuskumppaniksi. Koulutuksessa tutustutaan kommunikaatiopassiin ja siihen mitä passi kertoo. Koulutus sisältää myös pienimuotoista kommunikaatiomateriaalia valmistusta. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen, AAC-ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan VOIMAUTTAVA VUOROVAIKUTUS Voimauttava vuorovaikutus (Intensive Interaction) on toimintatapa, joka tukee vaikeasti kehitysvammaisten ja vahvasti autististen ihmisten sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Koulutuksessa perehdytään Voimauttavan vuorovaikutuksen toimintatavan lähtökohtiin, kommunikoinnin perustaan, Voimauttavan vuorovaikutuksen periaatteisiin, toteuttamisen tapoihin arjessa ja toimintatavan vaikutusten seurantaan. Kouluttaja: puheterapeutti, työnohjaaja, Intensive Interaction Co-ordinator Kaisa Martikainen, Tikoteekki, KVL. KUVANVAIHTOKAUPALLA KOHTI TOIMIVAA VUOROVAIKUTUSTA (1/2 pv.) Koulutuksen sisältö ja kouluttajat samat kuin koulutuksessa. TYÖKALUJA KOMMUNIKAATIOON AAC:N ALKEET Koulutus antaa perusvalmiudet kohdata puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikaatiokeinoa (AAC) käyttävä henkilö. Koulutuksessa tutustutaan viittoma-, kuva- ja esinekommunikaation eri muotoihin, sekä perehdytään ympäristön antaman mallin tärkeyteen. Jos asiakkaasi kommunikointikeino ei vastaa arjen tarpeita, avuksi tarvitaan AAC. Koulutus on tarkoitettu kaikenikäisten puhevammaisten kanssa työskenteleville. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen ja AAC -ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan AUTISMIN KIRJO -koulutuskokonaisuus antaa valmiudet ymmärtää autismin kirjon henkilöiden käyttäytymistä. Koulutus antaa työkaluja opetukseen, ohjaukseen ja kuntoutukseen. Koulutuskokonaisuudesta voi valita itseään kiinnostavat koulutukset. Toivottavaa olisi, että Perustietoa autismista -koulutus olisi käytynä ennen koulutuskokonaisuuden muita osioita. AUTISMIN KIRJO PERUSTIETOA AUTISMISTA ja Kaksipäiväisessä koulutuksessa käydään läpi mitä autisminkirjo pitää sisällään ja yleistä diagnosoinnista, opetellaan havaitsemaan ja tunnistamaan autistista käyttäytymistä (mm. vuorovaikutus, kommunikaatio ja aistitiedonkäsittely) ja kirjaamaan tehtyjä havaintoja. Koulutuksessa tutustutaan autismikuntoutuksessa käytettäviin TEACCH -kuntoutusohjelman mukaisiin keinoihin ja välineisiin ja opitaan hyödyntämään saatua tietoa kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kouluttajat: autismikuntoutusohjaajat Nina Vonkkanen ja Martti Hakkarainen, Vaalijalan AUTISMIN KIRJO VÄLINEITÄ VUOROVAIKU- TUKSEEN JA KOMMUNIKOINTIIN Koulutuksessa syvennytään autismin kirjon henkilöiden kommunikaation ja vuorovaikutuksen ominaispiirteisiin, kommunikaatiotaitojen hallinnan merkitykseen arjen sujumisessa ja keinoihin tukea kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä arjessa. Erityisesti perehdymme toiminnallisen kommunikaation kehittämiseen mm. suomalaisten puheterapeuttien kehittämän kommunikaatiokolmion ja kommunikaation ydintaitojen vahvistamisen avulla, ns. kuvavaihtokauppa-, PRT- ja keskustelumattomenetelmiin. Koulutuksessa käsitellään myös puheen vastaanottamisen ja ymmärtämisen tukemisen tärkeyttä autismin kirjon henkilöiden kanssa keskusteltaessa. Lisäksi tutustumme puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatiomateriaaliin. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen ja AAC-ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan AUTISMIN KIRJO AISTIT JA AUTISMIN LÄÄKEHOITO Koulutuksen aistitiedon käsittelyosiossa tavoitteena on lisätä koulutukseen osallistujien tietoa ja ymmärrystä sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn käsitteestä, teoriasta ja ongelmista sekä siitä, miten sensorinen integraatio ja sen ongelmat näkyvät arjen toiminnassa ja käyttäytymisessä. Koulutuksessa perehdytään myös siihen, kuinka ongelmia voidaan huomioida ja ehkäistä. Lääkehoidon osiossa käydään läpi autismin peruslääkehoitoa sekä uusinta tutkimustietoa siitä. Kouluttajat: toimintaterapeutti Anja Vehviläinen ja psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen, Vaalijalan KÄYTTÄYTYMISEN HAASTEET Käyttäytymisen haasteet -koulutuksessa käsitellään autismin kirjoa ja kehitysvammaisuutta. Perehdytään toimintakyvyn kuvaamiseen ja käyttäytymisanalyysiin. Koulutuksessa paneudutaan myös psyykkisten häiriöiden ja käyttäytymisongelmien erottamiseen. Käydään myös läpi psykologisia hoitomenetelmiä. Kouluttaja: psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan SEKSUAALISUUS -koulutuskokonaisuus tarjoa tietoa seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä antaa valmiuksia ja taitoja huomioida erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan seksuaalisuus osana omaa ammatillista työtä. Seksuaalikasvatus osana arjentyötä ja seksuaalinen hyväksikäyttö koulutukset tarjoavat syvennettyä tietoa aiheesta ja on suositeltavaa, että koulutukseen tulijalla on perustietoa seksuaalisuuteen liittyen. SEKSUAALISUUDEN KOHTAAMINEN Koulutuksen tavoitteena on tarjota perustietoa seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä luoda valmiuksia huomioida ja kohdata erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan seksuaalisuus osana omaa ammatillista työtä. Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja ovat seksuaalisuus ja sen ilmeneminen, vammaisuus ja seksuaalisuus, seksuaalisuus yhteisössä, omaiset ja seksuaalisuus sekä ammatillisuus ja seksuaalisuus. Kouluttajat: seksuaaliterapeutti (NACS), kehittämiskoordinaattori Mari Niinivirta, Vaalijalan SEKSUAALIKASVATUS OSANA ARJEN TYÖTÄ Koulutuksen vahvistaa osallistujien valmiuksia ja taitoja tehdä seksuaalikasvatusta osana omaa ammatillista työtä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin turvataito- ja seksuaalisuuskasvatusmateriaaleihin sekä niiden käyttöön osana arjen työtä. Kouluttajat: seksuaalineuvojat Janika Jäntti ja Jari Lappalainen, Vaalijalan SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Koulutuksen tavoitteena on auttaa osallistujaa ymmärtämään seksuaalisen hyväksikäytön ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Koulutuksessa tarkastellaan seksuaalista hyväksikäyttöä niin uhrin kuin tekijän näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on antaa työntekijälle työvälineitä toimia ja tukea erityistä tukea tarvitsevaa asiakasta seksuaalisen hyväksikäytöntilanteissa. Kouluttajat: seksuaaliterapeutti (NACS), kehittämiskoordinaattori Mari Niinivirta ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, vaalijalan KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS- koulutuskokonaisuus antaa arkeen käytännöllisiä ja teoreettisia työvälineitä. Koulutus on tarkoitettu kehitysvammaisten parissa työskenteleville henkilöille. KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS Koulutuksessa perehdytään kehitysvammaisen henkilön mielenterveysongelmiin, yleisimpiin psyykkisiin häiriöihin ja toimintakykyyn. Koulutuksessa käydään läpi psyykkisten ja häiriöiden ja käyttäytymisongelmien erottamista ja perehdytään kehitysvammaisten mielenterveysongelmien hoitamiseen. Kouluttajat: psykologi, psykoterapeutti Sari Kujanpää, Ajatuskuja ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan KÄYTTÄYTYMISANALYYSI Käyttäytymisanalyysi: terapiaa vai arjen työtä? Koulutuksessa tutustutaan funktionaaliseen käyttäytymisanalyysiin. Käydään läpi teoriassa ja tapausesimerkkien kautta mahdollisuuksia vaikuttaa käyttäytymisanalyysillä asiakkaan haastavaan käyttäytymiseen. Kouluttajat: psykologi, psykoterapeutti Sari Kujanpää, Ajatuskuja ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan TERAPEUTTINEN ASENNOITUMINEN JA TYÖSKENTELY KUNTOUTUS- JA HOITO- TYÖSSÄ Koulutuksessa esitellään ja kerrataan käyttäytymisanalyysin perusteita. Koulutuksessa käydään läpi tunnevalmennusta, myötäelävää vuorovaikutusta, VAALIJALAN tunnetaitojen opettamismenetelmiä ja sosiaalisia puh. taitoja. 015 Koulutta , fax. KUNTA jat: psykologi, psykoterapeutti Sari Kujanpää, Ajatuskuja ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan asema sotessa

Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan asema sotessa Yhtymäkokous 4.11.2015 Vaalijalan asema sotessa Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 28.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan asema palvelujen tuottajana 2. Vaalijalassa sotella on pitkät

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

VAALIJALA KUNTOPARVEKKEELLA. Café Sopukka tarjoaa mieluisaa työtä kolmen kuntoutusyksikön asiakkaille

VAALIJALA KUNTOPARVEKKEELLA. Café Sopukka tarjoaa mieluisaa työtä kolmen kuntoutusyksikön asiakkaille VAALIJALA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 Café Sopukka tarjoaa mieluisaa työtä kolmen kuntoutusyksikön asiakkaille KUNTOPARVEKKEELLA harjoitetaan oman kehon hallintaa ja kestävyyttä TILAUSKOULUTUS tuo oman osaamisen

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tuettu Päätöksenteko

Tuettu Päätöksenteko Tuettu Päätöksenteko Määritelmä Vammaispoliittisesta ohjelmasta Itsemääräämisoikeus tarkoittaa henkilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Mikäli voimavaroja- kykyjä tai voimia oman tahdon ilmaisuun

Lisätiedot